Vapaus, September 13, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 13 p. — Tuesday, Sept. 13, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
' ^ ^ O F ' F I N N I S H C A N A D I A NS
• ( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6. 1917
E D l T O R i V V : E K L U N D . MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 : 4 2 64
Mailing Aödress: Box 69
Advertlsing rates upon appUp^tJjjn, tp^ijstetlop f r » ot <^?^
Authorized as second class maU by the Pffice pepartflis?|*A P*^»^»-
and for payment öt pöetage in cash.
Published
Publishing
i - C A N A D I A N L A N G U A G E P R E SS
. TILAUSHINNAT:
%i'i'7i.mo. 6 Uk. $4.75 ^ USA:S5a 1 vk. |10.0p. 8 kM9.25
VM., • y . u u , D3 kk. 2.7_5^ s u ^ ^ ^ . 1 vk.' 10.50, 6 k k . 8.76
• i l l : /
•^Rj^ha-asiäiii ministeri Mitchell Sharpin viime torstaina
"vau^ä'-budjettinsa" yhteydess.ä e,§ittäm§ nippuratkajsuohjel-ipl'
irtflätiövaaran torjumiselfsi, kutei> hän sanoi, on alusta
loppuun ääti yhtä arvoton kuin on 'kolmen dollarin seteli.
Kuljaan, ei tietenkää^n kiellä sitä tosiasiaa, etteikö Ganadas-saölö
tapahtunut rahan arvon alenemista eli hintojen infla­torista
nousua, mikä on yksi ja sarna asia. Virallisen tilasto-toihustcn'
(Dominion Bureau of ^tatistics) — julkaisemien
tietojen mukaan elinkustannukset kohosivat viime vuonna
4.6-pi'i:^'enttisesti, mutta esimerkiksi raokatavaräin hinnat, jot
kj^ vievät hiin tärkeätä osaa pikkuihmisten elämässä, ovat
nousseet peräti 10.6-prosenttisesti. Mitä tällaiset prosenttilu­vut-
tarkoittavat dollareissa ja senteissä laskien? U. S. News
and World Report lehti arvioi äskettäin, että yhden pisteen
nousu elinkustannusindeksissä aiheuttaa Yhdys valleissa $52
menot henkeä kohti vuodessa.
Tätä samaa mittapuuta hyväksikäyttäen ja muistaa
tulee että U. S. News and Wprld Report lehteä ei voida aina-r
kaan radikaalisuudesta tai vasemmistolaisuudesta syyttää —
voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että elinkustannus­ten
lähes 5 pisteen nousu viime vuodelta on aiheuttanut ca-nadaläisille
$250 lisämenot.
Mutta toisin kuin Suuren Rahan ostamat ja maksamat
pröpagahdalaitokset väittävät, tätä elinkustannusten nousua
ei ole aiheuttanut palkk;»jen nousu. Päinvastoin voidaan lu­kemattomien
esimerkkien valossa osoittaa, että palkkojen ko­hoaminen
on raahannut kaukana hintojen kohoamisen jälessä.
Vanhoillisuudestaan tunnettu AFL-GIOn presidentti Geo.
Meany kiinnitti tähän seikkaan huomiota työnpäivän lausun­nossaan
ja sanoi, että palkkoja ei voida syyttää alati kohoa­vista
hinnoista. Hän osoitti, että tuotantokustannukset (palk-
-kamenot) tavarayksikköä kohtaan ovat Yhdysvaltain halli­tuksen
tilastojen mukaan pysyneet osapuilleen paikoillaan,
mutta yhtiöiden voitot ovat sitävastoin kohonneet ennätys­korkeuteen.
"Palkat eivät ole työntäneet hintoja ylöspäin",
sanoi mr. Meany aivan oikein.
Canadan johtavan ammattiyhdistysliikekeskuksen, CLCn
presidentti Claude Jodoin esitti asian vieläkin selvemmin
selittämällä virallisiin til-astotietoihin nojaten, että vuodesta
vuoteen 1961-^1965 nousivat yhtiöiden vPitot (veronmaksujen
suorituksen jälkeen) 67-prosenttisesti, jota vastoin palkat
nousivat sinä aikana vain 16-prosenttisesu.
Hintojen kohoamisen — laukkavauhtia lähestyvän infla-tiokehityksen
aiheuttajina on siis vallan muut seikat kuin
palkat. Monopolisoitunut talouselämämme tekee mahdolli­seksi
sen, että muutamat harvat suuryhtiöt voivat,nostaa ta­varain
hintoja mielivaltaisesti, lisäten siten jatkuvasti voit­tojaan
ja aiheuttaen todellisen inflation eikä vain inflation
vaaran. Canadan talouselämän inflatiopaineeseen vaikuttaa
lisäksi Yhdysvaltain hyökkäyssota Vietnamissa sekä vuosi­kausia
jatkuneet kansallis varojemme haaskaaminen puolus­tuslaitoksen
menoihin, jotka kaivavat jatkuvasti inflatiokuop-paa
suuremmaksi.
Tätä todellista taustaa vasten katsottuna raha-asiain mi­nisterin
torstaina ilmoittamat inflatiovastaiset toimenpiteet
muistuttavat väärää puuta haukkuvaa oravakoiraa. Sen si­jaan,
että hän pyrkisi hintakiskonnan ja voittoilumanian ra­joittamiseen
sekä varustelukilpailun aiheuttaman haaskauk­sen
vähentämiseen, mr. Sharp esittää ohjelman, joka pitkän
päälle pahentaa taloustilanneltanune.
Mikäli valtion menoja halutaan tPdella supistaa, silloin
pitäisi vähentää puolustuslaitokselle myönnettäviä määrära­hoja.
Kukaan ei kiellä sitä, etteivätkö asevoimissamme palve­levat
sotilaat ja alemmat upseeritikin tarvitse palkankoro­tusta.
Mutta mitään järkisyytä ei voida esittää siitä, miksi
meidän pitää kansakuntana haaskata yli puolitoista miljardia
dollaria ylöttömän suurten asevoimien ylläpitämiseen. Kai­kin
mokomin, annettakoon asevoimien miehille ja naisille
ajan tarpeita vastaava palkankorotus. Mutta jos asevoimiam­me
pienennettäisiin puolella, niin siitä saataisiin riittävästi
varoja kansallisen sairaushuoltopalvelun ja opiskelijain sti­pendien
rahoittamiseksi sekä vanhuudeneläkkeiden korotta­miseksi
ja silti jäisi ylimääräisiä säästöjä niin paljon, ettei
tarvitsisi puhuakaan mistään verojen korotuksesta!
Finanssiministeri Sharp puhuu inflatiovaarasta, mutta
eh.dpttaa, samalla, että canadalaisten veroja korotetaan $300,-
000,000 vuotta kohti, aiheuttaen se jokaiselle canadalaiselle
keskimäärin $15 lisäveron vuodessa j.a 4-henkiselle perheelle
keskimäärin $60.00 lisäveron vuodessa, mikä heikentää vas­taavasti
väestön ostovoimaa. Tässä yhteydessä tulee esiin ky­symys;
kenen parasta mr. Sharp katsoo? Onko se maan ja
kansan eduksi, että väestön ostovoimaa alennetaan? Auttaako
se inflation vastustamista jos hallitus lisäveroilla korottaa
elinkustannuksia panematta tikkua ristiin suuryhtiöiden en­nen
.kuulumattoman suurelle voittoilulle?
' MI;'.Sharpin inflatiovastaisen ohjelman kurjuus näkyy
ehkä" kaikkein parhaiten siitä kun hän tiedoitti, että kansalli­sen
sairashuoltopälyelulain täytäntöön panoa lykätään aina­kin
vuodella — että se ei astukaan voimaan Canadan satavuo­tispäivänä
(heinäkuun 1 pnä 1967) kuten liberaalipuolue vii-meksikäydyn
vaalikampanjan yhteydessä vakuutti. Inflaatio-vaaran
torjumiseksi, sanoi mr. Sharp on kansallisen sairäus-huoltopalyelulain
laatiminen ja hyväksyminen jätettävä-taas
seuraavaan vuoteen!
Kajoamatta lainkaan siihen tosiasiaan, että liberaalipuo­lue
on viimeksikuluneen 50 vuoden ajan vaaliohjelmissaan
luvannut tällaisen sairaushuoltopalvelun järjestämistä — ja
aina lupauksensa pettänyt — meitä kiinnostaa tässä yhtey­dessä
määritelmä, että vaikka tilastot eivät valehtelekaan,
niin tilastojenkin avulla void;aan antaa kokonaan valheellisia
tilannekuvauksia. ,
LAOSISTA KOLMAS
USAn fNDOKIfNAN
Amerikkalaiset lentäjät pommit­tavat
presidentti Jo^ii^onip henkilö­kohtaisen
. määräyksen mukaat^
Laosin vapautettuja alueita; Tiedot
on esittänyt Pravdassa toimit|aja S.'
ShtsIfCi^rov, joka on iiiljatt^n pa­lannut
Laosin vapautetuille alueille;
suorittamaltaan matkalta. Arvoval­taisiin
lähteisiin viitate^ hän ker­too,
että USAn puolustusministeriö
on laatinut suunnitelmia "Keski- ja
Ala-Laosin miehittämiseksi seki\
Kambodzhan saartamiseksi sotilaal­lisesti
ja taloudellisesti".,Selvät to-
KUOROrVIERAILU
TULOSSA SUDBURYVN
Helsingin Työväen Naiskuoro,
johtajanaan dir-cant. säveltäjä Ossi
Elokas saapuu Amerikan kiertueel­laan
tänne Sudburyyn kiitospäivän
viikonloppuna. He antavat konser­tin
täällä Sudburyn Korkeakoulun
juhlasalissa lauantaina 8 päivä loka­kuuta
ja kirkkokonsertin sunnun­taina
9 päivä. Kirkko konsertin pi­topaikka
on vielä järjestelyn alai­sena,
mutia yritetään saada se yh­distyneelle
kirkolle 121 Larch ka­dulle.
Kuorolaiset ovat lausuneet toivo­muksen
tulla majoitetuksi. täkäläi-siin
suomalaisiin koteihin, joten
järjestäjät pyytävät Sudburyn suo­malaisia
ystävällisesti huomioi­maan
lämän ja jos olette halukas
heistä jonkun ottamaan luoksenne,
oUakaa yhteys Suomirannalle alle­kirjoittaneeseen.
Voima järjestää
muuten lauantaina 8 päivä Suomi-rannalla
yleisen kalkkuna päivälli­sen,
päivällä klo 12 .näille vierail­le
helpoittuakseen majoittajia ja
päivällinen on yleinen, että joka
naluaa, voi tulla tutustumaan ja kes
kustelemaan näiden yhteisien vie-raittei.
Yme kanssa.
Kuoro saapuu tänne Torontosta
perjantaina 7 päivä illalla noin klo
6 ja silloin on vastaanotto ja kah-viaiset
Sampo haalilla, josta myös
majoittajat voivat tulla heidät nou­tamaan.
Sunnuntaina 9 päivä
he jatkavat malkaa Soohon, jossa
heillä on konsertti kiitospäivänä.
Helsingin Työväen Naiskuoro on
Suomen suurimpia naiskuoroja ja
on toiminut jo 46 vuotta. Kuoron
jäsenmäärä vaihtelee 60—70 lau­lajan
välillä. Kuoron toiminta on
erittäin vilkasta. Sitä todistavat
jokavuotiset konsertit keväällä ja
syksyllä, joista loinen on aina kirk­kokonsertti,
sekä lukuisat konsert-limatkat
niin kotimaassa kuin ul­komaillekin
tehdyt mm. Ruotsiin,
Norjaan ja Länsi-Saksaan, joista
useat ovat olleet edustuskonserlti-malkoja.
Kuorolla on myös vaki­tuiset
radioesiintymisel sekä Hel­singin
kaupungin järjestämät joka­kesäiset
ulkoilmakonsertit. Kuorol­la
on aina ollut taitavia johtajia
mm. professori, säveltäjä Eino Lin­nala,
dir.mus. laulajatar Taru Lin­nala
joka johti kuoroa 28 vuotta ja
nykyisin dir-cant. säveltäjä Ossi
Elokas.
Seuratkaa tuonnempana tarkem­pia
ilmoituksia lehdistä ja pääsylip­pujen
myynnistä annetaan myös
kohta tietää, sillä ne tulevat ennak;
komyyntiin pikapuoliin. Nyt pyytäi­simme
teitä Sudburyn suomalaiset
avaamaan ovenne näille Vanhan-maan
kultluuriläheltiläinä saapu­ville
vieraillemme..
K. Westerlund
Suomiranta
puh. 67:1-6785.
Näin tapahtui tässäkin asias­sa.
Mr. Sharp puolusteli sairaus
h u o 1 to palvelun lykkäämistä
tuonnemmaksi mm. sillä, että
mainitun lain voimaantulo ai­heuttaisi
Canadalle $680 miljoo
nan vuosimenot, joista toinen
puoli jäisi liittohallituksen suo­ritettavaksi.
Tosiasia tietenkin
on, että canadalaisel maksavat
nyt jo vuosittain noin $600 mil-jonaa
erinäisistä sairaushuolto-
- palveluksista, ja että kansalli­sen
.sairaushuoltolain laatimi­nen
aiheultaisi koko kansakun-r
nalle vain $80 miljonan vuotui­set
lisämenot, mikä «n kuin
hytty.sen—sylki valtameressä,
jos sitä verrataan esimerkiksi
puolustuslaitoksemme $1.6 mil­jardin
vuosimenoihin.
Kukaan ei halua inflatioa,
eikä sitä halua ainakaan mei­dän
lehtemme Vapaus, sillä in-flatio
vie leivän suusta pikku-ihmisiltä.
Mutta inflatioa ei vastusteta
inflatioa aiheuttavilla toimen­piteillä,
ja meistä tuntuu, etf.ä
mr. Sharpin inflatiolääkkect
pahentavat pitkän päälle tätä
tautia.
siasiat osoittavat, että Yhdy^vfiUat
on vpiiuttunut sotilaallise,:^ti Laosin
asioihin saaden suoranaista apua
Thaimaalta ja Etelä-Vietnamilta;
Laosin alueesta on E-Vietnamin ja
Vietnamin demokraattisen tasaval­lan
jälkeen muodostunut-USAn kol­mas
Indokiinan taktinen rintama.
Aggression tarkoituksena on, kuten
Etelä-Vietnamissakin, isänmaallis­ten
voimien tuhoaminen, strategi­sen
sillanpääaseman luominen Lao­sin
alueelle j a amerikkalaisiUe myö­tämielisen
hallituksen valtaan saat-taminen.
Amerikkalainen lentäjä Kyle Dag
Berg kertoo, että vuo.den 1965 hei­näkuussa
hän lensi amerikkalaisen
sotilasjohdon määräyksestä Thai­maassa
sijaitsevalta Taklin lento­kentältä
yhdessä Yhdysvaltain ilma­voimien
s u i h k u hävittäjäryhmän
kanssa täyttämään sotilaallista teh­tävää.
Kartalle oli merkitty pom­mituksen
kohde — Ylä-Laosissa si­jaitseva
Sam Nean maakunta. En­nen
lentoa selitettiin että ilmahyök­käyksiä
Laosia vastaan suoritetaan
presidentti Johnsonin henkilökoh­taisesta
määräyksestä. Joidenkin
päivien kuluttua sai 23. Yhdysval­tain
lentorykmentti uuden tehtävän
Sen tuli suorittaa pommituslentoja
Vietnamin demokraattisen tasaval­lan
alueelle. Neljännen lennon jäl­keen
ei USAn ilmavoimien kaptee­ni
ja suihkukone "F-105:n" ohjaaja
Kyle Dag Berg (no. AO-3103302)
palannut tukikohtaan, sillä hänen
koneensa ammuttiin alas Hanoin
yllä.
Kapteeni Berg ei suinkaan ole
ainoa niistä, jotka ovat raottaneet
salaisuuden verhoa Yhdysvaltain
Laosin-sodan suhteen. Vuoden 1964
kesäkuun 6 pnä lähellä Sicng Kuan-gia
Ruukkujen tasangon alueella
alas ammuttu USAn ilmavoimien
luulnantti Cluismann vahvisti, että
hän oli täyttämässä komennustehtä-väänsä',
jonka mukaan tuli hävittää
aikaisemmin merkittyjä kohteita
Laosin alueella. Samanlaisen tehtä­vän
olivat saaneet myös muut ame­rikkalaiset
lentäjät. Lentäjät ilsensä
allekirjoittaman lausunnon alla on
'Cluismann, luutnantti, sotilasnu-mero
595747". — Asiakirjat ja
magnetofooninauha on myös erään
lentäjän kertomuksesta. Hän on
David Louis Ilrdlicky. joka am­muttiin
alas Samnean yllä toukok.
18 pnä 1965.
Siitä, eUä rauhallisien Laosin ky­lien
pommittamista suoritetaan Yh­dysvaltain
sotilasjohdon suoranai­sesta
käskystä, ilmoitti tämän vuo­den
helmikuussa Keski-Lapsissa
alas ammuttu länsisaksalainen luut-nanlii
Dieter Dengle.r
Tämän vahvistavia asiakirjoja
löydettiin myös amerikkalaiselta
lentäjällä Duane Martinilta (no.
754118), joka ammuttiin alas Lao-si.
ssa vuoden 1965 lokakuussa. US­An
ilmavoimien majurilta Robert
Francis Rinkilta (no. 41457) sekä
monilta muilla.
Lähellä Yhdysvaltain Saigonin,
Bangkokin ja Vienlianen sotilasjoh-lOa
olevista arvovaltaisista lähteistä
olen saanut tietää, että vuoden 1964
toukokuusta lähtien ovat Thaimaan
koillisalueilla ja Etelä-Vietnamin
pohjoisalueilla sekä 7. amerikkalai­sen
laivaston, aluksilla olevat Yh­dysvaltain
asevoimat saaneet salaisia
käskyjä osallistua laajalti ilmaso­taan
Laosin i.sänmaanysläviä vas­taan,
kirjoittaa Shtshedrov.
Yhdistyneen amerikkalaisen soti­lasjohdon
alue-esikunnat ovat Sai­gonissa
ja Bangkokissa. Kuitenkin
hyväk.syy Pentagon edeltäkäsin
kaikki suuret ilmassa ja maalla suo­ritettavat
sotilaalliset operaatiot,
olivatpa suorittajina amerikkalaiset,
saigonilaiset, eteläkorealaiset, aus­tralialaiset
tai muut ja tärkeimmät
jenkttpois
Toronto. — Canadan. Kansallises­sa
näyttelyssä lentonäytöstä anta-
.lut amerikkalainen laivaston suih­kukone
syöksyi viime perjan­taina
alas ja tuhoutui. Koneen oh­jaaja
Lt. Cmdr. Dick Oliver sai
surmansa.
Amerikkalainen laivaston tutkija^
joukkue alkoi lauantaina tutkimaan
tapaturmaa. Paikalle. • saapui luon­nollisesti
Suur-Toronton kuoleman­syiden
tutkija Dr. Morton Sbul-man.
Hän pyysi heiltä raporttia
löydöistään, mutta jenkit kieltäytyi­vät
selittäen, etteivät he voi ahtaa
raporttiaan julkisuuteen.
Dr, Shulman toimi nopeasti. E l ­siksi
hän määräsi jenkkijoukkueen
poistumaan tapaturmapaikalta; Sit­ten
hän määräsi suihkukoneen ruh­joutuneet
jäännökset canadalai-seen
huoltoon. Sen jälkeen kutsui
paikalla Canadan Kuninkaalliser^
Ilmavoimien tutkijat.
Hän yritti antaa yhdysvaltalaisten
tutki ja joukkueen päämiehelle,
cmdr. Harry . VValkerille haasteen
tulla todistajaksi lokakuun 6 päi­vänä
pidettävään kuulustelutilaisuu­teen.
Walker oli kuitenkin poistu­nut
maasta.
Ellei Dr. Shulman saa cmdr.
VValkeria todistamaan, hän tulee ky-iymään
Yhdysvaltain konsulaattia
käyttämään vaikutusvaltaansa, että
ainakin yksi tutkijajoukkueen tek­nikko
tulisi olemaan läsnä kuole­mansyyn
tutkintotilaisuudessa loka­kuun
6 p>;ivänä.
Yhdysvaltain konsulaatti on ollut
koko asiasta hyvin hiljaa.
Kolmekymmentäyksi vuotta Va­pauden
liikkeenhoitajana toiminut
Edwin Suksi täyttää tänään, syys­kuun
13 päivänä 60 vuotta.
Allekirjoittanut uskoo Vapauden
lukijain yhtyvän siihen kun toivo­tamme
päivän sankarille hyvää on­nea
ja menestystä niin yhteisissä
tehtävissä kuin yksityiselämässäkin
sekä hyvää terveyttä vielä vuosi­kymmenien
ajaksi.
Merkkipäivänsä johdosta on Suk­si
saanut tänään perheensä jäsenil­tä
ja muilta omaisilta sekä työ­kumppaneiltaan
Vapaudessa ja jär-jestöiovereilta
vastaanottaa useita
onnentoivotuksia ja onnitteluja, lu­keutuen
niihin CSJ:n TPK:n onnit-telusäbke.
Itse päivän sankari on kuitenkin
tapansa mukaan työpöytänsä ää­ressä.
Tarmokkaana, utterana ja
päättäväisenä miehenä Suksi tunne­taan
lehtitalossamme miehenä, joka
aikaansa ja voimiaan säästämättä
Jatkaa aina päiväänsä illasta, jos
työt eivät tule päiväsaikaan tehdyk-
UUSNATSIEN KOEPALLO
Italian armeijan sotilaat ovat vii­deltä
viikkoa suorittaneet etsintöjä
Aito Adigen maakunnassa Pohjois-llaliassa
lähellä Itävallan rajaa. Et­sinnän
kohteena ovat terroristit, jot­ka
ampuivat heinäkuun 24. päivänä
kakii italialaista rajavartijaa: Tänä
aikana on tapahtunut uusia terrori­tekoja
— Bolzanossa räjäytettiin
eräs rakennus pommillai samoin
vaurioitettiin rautatieaseman laitu­ria
ja erää.slä. Itävallasta Italiaan
matkalla olleesta junasta löysivät
tullimiehet aikapommin. Tämä kaik­ki
on tapahtunut turistitulvan ol­lessa
parhaimmillaan.
Terroritekojen poliittinen lähtö­kohta
on selvä, kysymyksessä ovat
maanalaisina toimivat kansalliskiih­koisen;
järjestön jäsenet, jotka ha­luavat
Aito Adigen eli Etelä-Tiro­lin
erottamista Italiasta ja Itäväl­lään
hitlämistä. Toisin sanoen he
vaativat muuteltavaksi näiden kah­den
maan rajoja, jotka vahvistettiin
Italian kanssa vuonna 1947 tehdyllä
rauhanc-opimuksella.
Sopimuksessa on eräs kohta, jos^
.sa edellytetään, että Italian halli­tus
kunnioittaa tirolilaisen saksaa
puhuvan väestön oikeuksia ja Itäval­lan
hallitus tarkkailee tämän koh­dan
noudattamisia. Virallisesti Itä-niistä
hyväksyy presidentti henkilö­kohtaisesti.
Nykyisenä ja suunniteltuna sota­toimialueena
ovat Vietnam, Laos,
Thaimaa ja Kambodzha. Ai-voval-taiset
lähteet ilmoittavat, että Etelä
Vietnamin aseellisen intervention
laajentamisen ja Pohjois-Vietnamin
ja Laosin eskaalation voimistami­sen
ohella Pentagonissa on laadittu
suunnitelmia Keski- ja Ala-Laosin
miehittämiseksi ja Kambodzhan so­tilaalliseksi
ja taloudelliseksi saar­tamiseksi.
Se, mitä itse jouduin nä­kemään
ja kuulemaaan Indo-Kiinas-sa,
on vahvistuksena sille, että nä­mä
tiedot vastaavat todellisuutta.
valta ei vaadi alueen erottamista
Italiasta eikä Italialla ole mitään
sitä vastaan, että tirolilaisen vähem­mistön
oikeuksia kunnioitetaan.
Kysymys on ollut myös kaksi ker­taa
YK:n käsiteltävänä, ja kum­mallakin
kerralla on tultu siihen
lopputulokseen, eUä "Elelä-Tirölih
kysymys on ratkaistava Italian ja
Itävallan välisillä neuvotteluilla'.
Minkä takia sitten kuitenkin Etelä-
TirolLssa tapahtuu terroritekoja?
Asiaan on sekaantunut myös kol­mas
osapuoli, jonka edun mukaista
on, että 'Etelä-Tirolin kysymys" py­syy
kiistanalaisena. Tämä kolmas
ryhmä on Länsi-Saksan revanshiset
piirit. Italian porvarilliset lehdet
ovat pitkän aikaa häpeillen vaien­neet
tästä asiasta. Ja vasta heinä­kuun
24. päivän terroritekojen jäl­keen
vaikutusvaltainen torniolainen
lehti La Siampa otti kysymyksen
esille kirjoiUamalla seuraavaa:
"Aito Adige on yksikertaisesti
kokeilukenttä, uusnatsismin ja pan-saksalaisuuden
. suurien manööve­rien
alue. Erityistä kiukkua osoitta­vat
saksalaiset, jotka ovat aikoinaan
paenneet sudeettialueilta ja pesiy­tyneet
Baijeriin, siis alueelle, joka
on hengeltään heille läheinen ja
sangen vieraanvarainen kansallis­kiihkoisen
fanatismin suhteen . .
Heidän päämääränään on vielä ker­ran
toteuttaa käytännössä natsismin
mielettömiä haaveita, ja he pyrkivät
aluksi kaappaamaan ketjun sen
renkaan, joka tuntuu heikoimmal­la,
nimittäin Italian. Jos he pääse­vät
päämääräänsä Aito Adigessa,
niin seuraavina kohteina olisivat su­deettialueet.
Puola jne."
Nähtäväsi Italian poliittisten pii­rien
herääminen tässä kysymykses­sä
ei johdu kahden rajavartijan mur
haamisesta. La Siampa nimittäin
kertoo myös muita erittäin hälyttä­viä
tietoja Aito Adigen alueelta.
Jatkuva terrori tekee sen mihin
sillä pyritäänkin. Italialaiset teolli-si
ja hän vaatii itseUääjo näitä lisä-,
ponnisteluja jatkuvasti. ^
Suksi on uuttej^u,4^^^ Ja yrit­teliäisyydellään
selvinnyt kiitettä­vän
hyvin Vapauden liikkeenhoita­jan
vaativista tehtävistä. Myös tie­detään,
että hänellä riittää voimaa
ja tahtoa myös monenlaisten jär­jestötehtävien
suorittamiseen. Hän,
osallistuu aktiivisesti esim. näytel-mäseuran
työhön. Suksi on esittä­nyt
monia paljon vaalivia osia
ja toiminut johtajana sellaisissa
suurnäylelmissä kuin Niskavuoren
näytelmäsarja, Aleksis Kiven ja
monissa muLssa näytelmissä. Hän
on tälläkin kertaa Järjestön kansal­lisen
. TPK-n ja CSJ;n Sudburyn
osaston johtokunnan jäsen huoleh­tien
viimeksimainiiussa orgaanissa
rahastonhoitajan tehtävistä. Kun
muistetaan, että Sudburyn ^osasto
maksaa lähes"$5,000 vuodessa kun­nallisveroa
^ muista menoista pu-iiumattakaan
mikä raha han-
:<ilaan pikkusummina, silloin näh­dään
kuinka paljon työtä ja toimin-aa
vaaUi yksistään se toimi. ;
Vapauden liikkeenhoitajan toimi
antaa riittävästi työtä kenelle ta­hansa
miehelle tai naiselle. Mutta
Suksi huolehtii sen lisäksi myös
Vapauden talonmiehen monista
tehtävistä — hän on talviaamuna
ensimmäisenä puhdistamassa jalka­käytäviä
lumesta ja jäästä sekä i l ­lalla
viimeinen katsomassa, että pai
kai ovat lukossa sekä lämmitys- ja
muut laitteet kunnossa. Tiukan tul­ien
hän löytää aikaa vielä kirjan­pidon,
osoitteiden hoidon ja mui­den
teh.ävien suorituksen avusta­miseen.
Selvää on ettei tällaista työtaak­kaa
voida 8-tuntisen työpäivän puit­teissa
mitenkään suorittaa, mutta
tyypillis ä on, että Suksi ole kos­kaan
valillanul sen paremmin työn
paljoutta kuin työpäivän pituutta
Kaan joskin, liikkeen hallinnon
pitäisi allekirjoittaneen mielestä
panna vähän jarruja päälle, ettei
mies saa poltiaa ylöttömästi "kynt­tiläänsä
molemmista päistä".
Yksilönä tämän Teuvan poika on
hyvänä esimerkkinä siitä, miten
vastuunalaisia tehtäviä hoidetaan
jäijestöpäätösten, eikä yksilömieli-'
johteiden mukaisesii. .Järjestöpää-tösten
toteuttamisessa, kuten muus­sakin
elämässään. Suksi on päättä­väinen
ja . itsepäinenkin henkilö,
multa ei silti taipumaton jääräpää.
Esimerkkinä tästä voitaisiin maini­ta,
että jos hän tietäisi tämän kir­joituksen
naputuksesta, hänen kans
saan tulisi kova väitös sen julkai­semisesta
sillä perusteella kun "ei
Vapauden lukijain merkkipäivistä
yleensä voida kirjoitella'. Mutta
jos kui.enkin tämän kirjoittaja se­lostaisi
että on paikallaan Vapau­den
väen saada tuntea hieman yk-
.sityiskohtaisemmin, minkälainen
on heidiin liikkeenhoitajansa mie­hiään,
min Suksi mahdollisesti suos
tuisi tämän kirjoituksen julkaisemi­seen
miitiilen jotakin siitä, että "si­nunpa
asiasi se on". Kaiken varalta
jätämme kuitenkin etukäteen tästä
puhumisen, että päivänsankari
saadaan täten '"tapahuneen tosi­asian
eleen".
Pitemmittä puheilla, onneksi ol­koon,
toveri Suksi, merkkipäiväsi
johdosta. Toivotaan, että Vapaus
saa pitää sinut vielä kauan aikaa
liikkeenhoitajana. — W.E.
suusmiehet sijoittavat pääomia en­tistä
haluttomammin Aito Adigeen,
Ja italialaiset muuttavat pikku hil­jaa
pois alueelta. Aktiivisesti sen
sijaan esiintyvät ulkomaiset sijoitta­jat,
pääasiassa länsisaksalaiset, itä­valtalaiset
ja sveitsiläiset. Ja jos­sain
kaukaisessa näköpiirissä on
mahdollisuus, että alue todella siir­retään
pois Italialla.
P.R.
PÄIVÄN PAKINA
"KÄRSÄ KIPEÄ JA MAA JÄÄSSÄ i i
Sanotaan, että sikapossun on
silloin paha olla "kun kärsä on
kipeä ja maa jäässä".
Näin tuntuu olevan asianlaita
myös NATO-liiton vissien jäsen­maiden
kohdalta.
Palautettakoon mieleemme, että
esimerkiksi Norja on kieltäytynyt
vastaanottamasta NATO:n ydin­aseita,
ja että yhtään ainoata
NATO-liiton Jäsenmaata ci ole
sa^lu tosimielessä innostumaan
Jenkkien hyökkäyssodan tukijaksi
Vietnamissa, puhumaltakaan nyt
siitä, että Ranska on sanoutunut
tykkänään irti koko NATOn so-tilasluontoisista
puuhista.
Kaikki tämä ot; johtanut siihen,
eitä revanshimielisten poliitikko­jen
ja Hilleriä uskollisesti palvel­leiden
kenraalien luvattu maa,
Länsi-Saksa, on tähän mennessä
ollut Washingtonin kirkkain toi­vo
NATO-liitossa.
Mutta nyt alkavat porsaat tul­la
takaisin kotiin siltäkin suun­nalta.
Näyttää nimittäin siltä, että
Sikapossun kärsä on sielläkin tul­lut
kipeäksi maan jäädyttyä.
Meille kerrotaan viime viikolla
Bonnista tulleessa New York
Times Servicen eräässä uutisticr
dossa, että "Länsi-Saksan hallitus
pyrkii lopettamaan NATO-liiton
suurikokoisten teräsputkien myyn
tikiellon Neuvostoliiton kohdal­ta"!
Pinnallisesti katsoen tämä tun­tunee
sellaiselta "kuivalta" uutis­pätkältä,
Jolle ei suurempaa huo­miota
kannata antaa.
Mutta missä on savua, siellä on
lullakin, ja tämän pienen savun
takana tuntuu olevan melko suu­ria
asioita.
Kuten niin monet muutkin
Länsi-Euroopan maat, Länsi-Sak­san
hallitus pyrkii entistä kiih­keämmin
Neuvostoliiton alati
kasvaville Ja kriiseistä vapaille
suurmarkkinoille. Neuvottelut
L-Saksan ja Neuvostoliiton uudes­ta
kauppasopimuksesta aloitettiin
elokuussa.
Kuten muislcttance eräät Län­si-
Saksan suuryhtiöt olivat 1962
valmiina myymään läpimitaltaan
19 luumaisia teräsputkia Neuvos­toliitolle,
mutta NATO kielsi sen
^Yhdysvaltain vaatimuksesta. ;
Tällaisten putkien myyntikielto
ci silloin ollut virallisesti NATOn
kauppakieltoluettelossa; mutta Yh­dysvallat
intti, että Jos tällaisia
suurikokoisia putkia myydään
Neuvostoliitolle, viimeksimainittu
voi käyttää niitä asevoimicnsa öl-jynkuljetusvälineinä.
Näin hyväksyi NATO Yhdysval­tain
vaatimuksesta päätöksen, jon­ka
mukaan näiden putkien myynti
Neuvostoliitolle tuli toisten "stra­tegisten
tavarain" yhteydessä
kielletyksi.
Länsi-Saksa ja sen putkia tuot­tavat
yhtiöt olivat silloin jo kaik­kea
muuta kuin iloisia tästä vai^
heesta,,-sillä saksalaiset teollisuus­laitokset
menettivät siten hyvin
arvokkaita tilauksia Ncuvostolii-lossa.
Muistaa nimittäin tulee,
että kolme länsi-saksalaista yhtiö­tä
oli jo silloin allekirjoittanut
Neuvostoliiton kanssa sopimuksen
tällaisten suurikokoisten putkien-toimittamisesta
Neuvostoliitolle.
Mutta sokerit pohjalla.
Yhden kuolema auttaa toisen
elämää, tavataan sanoa. Näin täs­säkin
asiassa. NATO:n kauppa-kielto
riisti Länsi-Sajcsan liikkcji-tä
hyvän kaupan, mutta se an­toi
ruotsalaisille mahdollisuuden
tehdä monena vuonna suurkaup­poja
Neuvostoliiton kanssa.
Ja kaiken kukkuraksi, kun Neu­vostoliitto
ei saanut länsimaista
ostaa isokokoisia teräsputkia, sen
oli pakko kehittää omaa teolli­suuttaan.
Nyt Neuvostoliiton ker­rotaan
olevan osapuilleen omava­raisella
pohjalla silläkin alalla.
Loppujen lopuksi NATOn kaup-pakiello
oi voinut estää "ystävyys-putkilinjojen"
rakentamisia Öl­jyn
kuljetuksen edistämiseksi
Neuvostoliiton öljyalueilta Itä-_
Saksaan ja Tshekkoslovakiaan.
Länsi-Saksa ja NATO-maat-yleensä
ovat saaneet todeta, että
oikeassa offvat vanhanajan suo­malaiset
sanoessaan, että omalle-persemukselleen
sika kiusaa te­kee
kun purtilonsa kaataa.
Ja. tämän todettuaan Bonnin sil-mäntekevät
arvelevat, että heidän
olisi nyt helpompi saada allekir­joitetuksi
Neuvostoliiton kanssa
suuri kauppasopimus; jos myynti-kieltoluettelosta
otettaisiin P9is
suurikokoiset teräsputket.
No, parempi myöhään kuin ei
milloinkaan. Nähtäväksi vain jää,
mitä tehdään OUawasta länsimai­den
kilpaillessa entistä kiihkeäm­min
Neuvostoliiton suurista ja
alatii kasvavista markkinamahdol-
Irsuuksista - •— Känsäkoura.