Vapaus, August 7, 1924

              lisuus, joka oli
essa ihmeteltä^
lyt, on nyt täs- '
tuhoutunut 19'
a Jokohama o> -
lisuuskeskuksio.
ien oli jo niia
että sitä Toi-i;
eitsin. sähköis-.
alla. kävi: kok»
iin. sokerJleipo-
;atjetkin olivat. •
gurssi
Smk. 38:-
Dollarista
X i b e t y a k B l a t :
iOe lähetyksistä aUe $80.00.
BOt läbetyksistä »30.00—
«9 99 asti, 75c lähetyksiltä
u}t4 $100.00 taikka aita «aa­soilta
lähetyksiltä. Sähkö-
^Domalähetyksille .on kalat
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. Neil, 957
jro8dview Ave. •
U t » « P ' l e " * i * B B j r y d i i B.
Tiedu»Uka« p i l e t t i M i o i t ..
Vapaus
g^, g9, Sudtbory, Ont.
svsriSa be&genlaluoillä amoitetais-ta
Idxjailijoista ja taiteililoista ovat
jontnneet eläsiäsnän onsettosöksL
— Ottaaksemme Snomesta eEunerk-kejä
Tounme muistaa ja mainita seu-mavia
kirjailijakolitaloita: Aleksis
Kiri, Josef Jnlins WedEseIl, Kaarlo
Kzamsu ja Irmari Bant8malat.y.m.
Keväällä v. 1918 ammuttiiD Hel­singissä
eräs Suomen merkillisimpiä
kiijailijoita, jonka.Jdrjallinen elai-mäntyä
ei vielä oliot likimainkaan
1 eaämäinen laiva on hukkunut
maanjäristyksessä!
''Tojjion arsenaali paloi katastrofin
aikana.
Yksistään Tokion jälleenrakenta-mL^
en on tarpetton uhrata noin "
biljoonaa yeniä. Tämä summa taas
on neljä kertaa niin suuri, kuin se
sotarahingonkorvaus, jonka Rans­kan
täytyi vv. 1870—71 sodan jäl­keen
suorittaa Saksalle: Yokoha-nan
jälleenrakentamiseen taas tar­vitaan
vähintäinkin 2 biljoonaa ye-m.
Tältä kannalta katsoen voidaan
maanjäristyksen aiheuttamia vahin-
I köja verrata suureen sotaan, jossa
I on häviölle jouduttu
III.
Mitä poliittisia seurauksia johtuu
näistä tosiasioista?
Japani menettää — ainakin tois­taiseksi
— suurvalta-arvonsa. Sen
omat sisäiset vaikeudet ovat nyt
estämässä sitä sotavarusteluista jät;
I knnnianhimoisista imperialistisista
yrityksistä. Sen sotilaallinen mer
idtys on kärsinyt pahoja vaurioita.
Sosialistien murhaamiset ja kq-lealaisteh
joukkoteurastukset ka­tastrofin^
aikana ovat sisäisten sekä-
I Tien melskeisten aikojen alkuna. Ja
[«pani tnlee tarvitsemaan taloudelli­sen
elämänsä jälleenrakentamiseen
nlkomaisialainoja, joita . sille Yh-?
dysvallat ja Englanti tuleVat epäi
lemätlä antamaan. (Nämä k^ksi
m^ta ovat sinne kolmen viime vuo­den
aikana sijottaneet jo 11. biljoo­naa
:yeniä). Jo ennen tätä luon­nonmullistusta
harjottivat Ranska,
Englanti ja Yhdysvallat suurta po-
'Kittista painostusta Japaniin.— Nyt
tästä puoleen tulee Tokion, hallitus
entistä nöyremmin tekemään . lakei
jan palveluksia europalaisille ja a-merikalaisille
rahamiehille.
Lyhyesti: Japania sellaisena kuin
se oli ennen v:n 1923 syyskuutar-^
rikasta, kanuunain y.m. murha-asei­den
turvaamaa ja sotaseikkailuihin
altista — ei ole enää olemassa,.
Kauhea luonnonvoimien aikaansaat^
na katastrofi oli tarpeen i tämän
suuren maan pakottamiseksi kohdis­tamaan
vuosikymmeninä ja kauem-
Jninkin kaikki voimansa jälleenra­kennustyönsä
saattamiseen mahdol­liseksi.
lopussa ja jonka persoönällisnus jä
tuotanto vasta alkoi hiljalleen tun­keutua
tuntijoiten ja. harrastajain
piiristä suuren «yleisön ja kansan
keskuuteen. Tämä snom^ainen kir­jailija
oli nimeltään Irmari Ranta­mala.
• :-• - •
Irmari Rantamala <jli j>aitsi, tun­nettu
kirjailija, myöskjä -sanomaleh­timies,
jonka kynän tj.;ozieJia usein
oli julkaistuina esim. entisessä <Ty5-
mies>-lehdessä. Siitä hänet laajem­matkin
piirit tunsivat Sanomalehti­kirjailijana
ja .varsinaisena kaunokir­jailijana
Irmari Rantamala oli esiin­tynyt
useillakin eri nimillä. Näistä
hänen ; käyttämistään eri niniistä
mainittakoon Algot Tietäväinen ja
Untola ja J . J. "Vatanen sekä Maiju.
Lassila, jolla nimellään «än i)n tun­nettu
etenkin tefitterinmailmässa
näytelmien kirjoittajana;' Hän o^
siis myöskin näytelmäkirjailija, jon­ka
mainioita huvinäytelmiä on esi­tetty
kaikilla Suomen huoiiaatuimniil-la
näyttämöillä. Hänen ' alkuperäi­nen
sukunimensä oli Tietäväinen.
(Kuvaava nimi!) . ,
Irmari Rantamala ei kuulunjit mi-hinlcään
kirjalliseen koulukuntaan,
ei liittynyt vanhoihin naturalisteihin
eikä uusiin idealisteihin.; Hän oli
oma itsensä ja molemmissa' suhteissa
kylläkin hyvin erikoinen, kuten kaik­ki
nerot ovat. Sillä kyllä hän oli
kieltäinättä Jnrjailinen nero, se mie­lipide
hänestä alkaa jo olla vallitse­vana.
Tavallisesti nero kuvastuu ih­misten
mielissä jonakin eriskummal­lisena
olentona, joka omituisin sa­noin
ja liikkein kiertelee ajatustansa
ratoja tahi hautoo salaperäisen nä­köisenä
mielikuvituksellisia, ajatiiksi-aan
tavalliselle kuolevaiselle käsittä­mättömällä
tavalla. Asianlaita Ir­mari
Rantamalan suhteen ei ole kui-tenkan
ollut näin. Irmari Rantama-lallä
.ei ollut pienintäkään taipumus-
'ta tehdä itseään erityisemmin huo­mattavaksi
tahi erqittautua ulkonai­sesti
muista ihmisistä. ' H ä n e n elä­mänsä
, oli hiljaista, tasaista, mel-keimpä
huomaamatonta. Henkilönä
hän^oli itseensä sulkeutunut, eika
juuri seurustellut missään ja vain
harvat häntä lähemmin tunsivat. Hä­nen
terveytensä; oli k<rnd nuonoja
se antoi hänen ;ulkomuodOlleen,i hä­nen
kalpeille kasvoilleen ainaisen
kärsivän ilmeen. »Itfuuteii hänen' kas-vonpiirteensä
olivat, voimakkaat, eh­käpä
hiukan raskaat mi/tta hengen
läpitunkemat, joskaan väissä ei nä­kynyt
useinkaan mitään erikoisem­paa'
ilmettä tuosta valtavan, ryöppä-västä
mielikuvituksesta, mikä hänen
ajatuksiaan alituiseen askarrutti. Ja
lä mestarillisestj osaa hän kuvata
elämää. Sitä paitsi on hän saavutta­maton
tyylitaidon mestari cHaiha-ma>
on myösMn oikea köyhälistöro-maani,
jossa kuuluu huutoja siitä
kuoleman yöstä, missä venäläinen
proletariaatti kitui keisarivallan ai­kana.
Irmari Rantamalalla oli melkein
sairaalloisen herkkä tuntemis- ja
suhtautumiskyky. cHarhama>-romaa-ni
on kokonainen elämänkirja. Mi-hin
tämä suurteos olisikaan päätty­nyt
ja voinut johtaa lukijansa, jos
se olisi kaikki ehtinyt ilmestyä ja
sen tekijä saanut elää? Mutta teok-sethian
eivät aina kuole . tekijänsä
mukana. Irmari Rantamala olisi ol-iut
oikea mies kuvaaman Suomen­kin,
köyhälistön kovia kokemuksia ja
häh juuri, jos kukaan, oes! kyennyt
^lyoUtamaan yhtä valtavamittaiseri
köyhälistöromaanin suomalaisen työ­väen
elämästä. Vaikka cHarhaman»
ensi osassa onkin paflcotellen niin
synkkiä, räikeitä, jopa suorastaan
lohduttomiakin kuvauksia <proleta-riaatin
» elämästä, ei se kumminkaan
jää pelkäksi tendenssimäiseksi «pro^
letariaatti-romaahiksi», van avartaa
sekä aatteellisesti että taiteellisesti
lukijainsa-mieltä, olkootpa nämä sit-iten
sosialisteja tai porvareita. Ran-tamala_
ei ole ollut ainoastaan mi­kään
alasrepijä, hän on kyennyt
myöskin rakentamaan ja antaman
aloitteita ja herätteitä.
Paitsi tätä suurteostaan on Ranta­mala
kirjoittanut joukon novelleja,
kertomuksia ja näytelmiä. Kuka suo­malainen
ei tuntisi Maiju Lassilan
kirjoittama humoristista romaania
«Tulitikkuja lainamassa>, joka on
verraton alallaan.
Hänen teostensa maine on jo tun­keutunut
yleiseen tietoisuuteen. Elä.
essään hän kyllä sai vähiemmin tun­nustusta
kuin mitä hän todella olisi
ansainnut. Mutta useimmille on hän
vielä toistaiseksi jäänyt kirjailijana­kin
samal^i yksinäiseksi, erikoiseksi
ja tuntemattomaksi, joka hän ih­misenäkin
oli.
Kuinka järkyttävä onkaan Irmari
Rantamalan elämän pasttymlsRausi!
Vaikka hän olikin ollut kivuloinen
jo pitemmän aikaa, oli hän uskoUi-nen
aatteelleen loppuun asti. Se oli
hän, joka viimeisenä lähti «Työmies»
lehden toimituksesta, viimeisenä —
ypöyksin — saksalaisten tykkien
paukkuessa Huopalahdessa huhtik.
12 p:nä 1918. Hän, joka oli jul­kaissut
«Työmiehessä» kirjoituksen,
jossa oli pyytänyt «armoa porvari-naisille
» — ei itse saanut armoa.
Yhtä yllättävän äkkiä kuin hän oli
ilmestynyt kirjalliseen maailmaamme
yhtä äkkiä häri siitä katoaakin.
varustettu kaksi joukkuetta. Isompi-kokoinen
joukkue voitti pienempiko-koiset
ajalla 2 m. 6/10 sek. toisten
jäädessä 25 m. jälkeen.
Urheiluinnostus näyttää päivä päi­vältä
nousevan yhä enemmän- Kuin­kahan
paljon' osanottajia mahtaa
tullakaan mestaruuskilpailuihin Sud;
buriin tulevana Labor Day päivänä^
Lujasti harjottelemaan pojat.
Terä. -
TYÖVÄEN URHEILU
Ui^heilukilpailut Beaver
Lakella
. .. . . . . . . . . . Viime sunnuntaiksi oli Beaver La-
JOS tnikaan.nim juuri ryöppyävä- kg„^,3gt^„ kesäjuhlien yhteyteen
sana on paikallaan kun tahdomme ^
määritellä Irmari 'Rantamalan luovan
l^engeri laadun. Hänen mielikuvituk­sensa
.voima voi olla aivan sähköis-
Suomalainen kirjailija.
_ Maailmassa on elänyt suuria .heUr
«löilä, jotka omille aikalaisUleen
^erama, lähimmässä ympäristössä­kin
vieraina ja tuntemattomina:
fflitasnhteltaan liian suurina — ovat
«afieet tyhjentää pohjaan saakka
ttn traagillisen marttyyriuden ja "elä-nankurjuuden
kalkin, jonka juuri
Porvanlhnen ympäristö hiin kärk-
™ nostaa sen huulille, joka .ei
jopeudu porvaristoh henkisiin: kapä-loöun
eikä hyväksy useinkin väärää
«yleistä mielipidettä» kaikissa
»«o«sa, Xämä mittasuhteiltaan liian
«JflTct henret omalle henkisesti ma­atuneelle
ajällensa, ovat eläneet
^^naisinä, outoina vieraina, josktiä
ymmälle ympäristölleenldn tuhte-
°«tomina ja ovat melkein poikkeuk-
«tU saneet tyhjentää sen: kärei-yteen,
väärinkäsityksien, pUkan ja
.^auksen myrickymaljah. ^ johka
Lm ^i^ansa ori ollut valmis
«»^e tarjoamaan, kykenemättä hei-tavITT.^"*^^"
«S"» tahtomat-
J ^ n heitä ymmärtää. Yksinäisinä,
ystäviä ja hengenheimolaisia,
yi. saaneet elää ja kuolla, useat
^ nälkään ja puutteeseen. —
elänyt suuria^ runoiK-
5«a:hjpita jä taiteifijorta; joi-
.^anoa heikkous on ollut siinä, et-
U KiS°v " ^^^^ lahjojan-
."«Ksifcin — hengen korkeutta,
j^sonruurta, sydämen tunteel-
BädS --^ "^^^^'"^^tol^h lentoa.
^ jättiläismäinen miehtuvituk^
tehnyt heistä «niria taitei-hrjaflijoita,
mutta nse^t
»vä ja samalla kumininkin niin
lerkkä-. ja tuntehikas. Hänen tun-
«ellisuiitensa/ kykynsä ottaa vaiku-elmia
vastaan oli todella herkäksi
fcehitrtynyt; Hänen aatteensa olivat
rohkeita, useinkin hurjan, kuulumat­toman
rohkeita, mutta* hänen aattei-densa
juuret. oliva,t aina massa kiin­ni,
vaikka ne saattoivat taivaisiin
saakka ulettuakin, puhuaksemme ku­vaannollisesti.
Hänen aatteensa käik-dne
rikkaine muotoineen olivat (ja
ovat) elimellisesti kiintyneet siihen
pohjaan, joka on eläniä itse kaikki­ne
eri muotoineen.
Irmari Rantamalan «Harhama» ro­maneissa,
mennäksemme nyt hänen
tubtantooiwa_ohlmenneri on m^^ viimeissk^i ' tuii' Kisari
jon eläinää ja: tapahtumia henkilöi^
neen, etä lukeminen vaatii lukijal­takin
kaiken huomikyvjrri ja harras­tuksen
osakseen. Kyssry aivan erityi­siä
voimia luWjältas«!ttrata niitä
pahtumia j*a tutustua* niihin henki­löihin,
joita kirjailija tässä romaa­nissaan
Fyöryttelee, katiseitaväksem-me.
.Minkä valtavan, suu mo­nipuolisen
. ainehistoriiääräri j a lukui­sat
tapahtumasarjat; kaikkine ihmi­sineen
ja ympäristöineen^^^R
onkaan koonhut tähän 'S-osaiseen ro­maanitrilogiaansa,
jonka viaajuiseksi
hän oli sen suunnitellut! Mahdolli-siesti'
hän x>li sen suunnitellut vieläkin
laajemmaksi; TästS. jättiläisromaa-nista
; on ilmestynyt täydellinen 1
osa 3 fflsa ' niteessä ja II :sta osasta
2 nidettä, Ensimäisen osan nimenä
on «Harhama» ja tpiisen osan «Mart-ya.
»' ni ösä ei ehtinyt Ilmestyä vie­lä,
Inin Idrjaihjä meni jo manalle.
Hän vei sen mukanaan hautaan. —
Voimme saada, käsityksen tästö Inna-n
Rantamalan isosta romaanista ko-iköonsa
nähden, kun tiedämme, että
I osa yksistään käsittää lähes 2,000
sivua. Tämä suuri romaani käsitte­lee
aikansa elämää ihan pikkupiirtei-tä
myöten. Ja Irmari Rantamala
kertoo ihan erikoisella, -omalla, ke-,
tään muuta jäljittämättömällä ta­vallaan.
Lukija seuraa hänen esi­tystään
sivulta sivulle yhä kasvaval­la
jännityksellä ja nautinnolla, sil-osaston
voitnistelu- ja urheiluseura
Jehu järjestänyt 5-ottelukilpailut,
joka käsitti kuulantyönnön, keihään
j a kiekonheiton, korkeushypyn yn­nä
100 m. juoksun. Osanottajia o-likin
runsaasti: 7 Creighton Yrityk­sestä,
6 Jehusta, 4 Sudburyn K i ­sasta,
1 Vermillion Riverin Voimas­ta
ja 1 Cobaltin Kisayeikoista, siis
yhteensä 19.
• Jdukkokilpailussa laskettiin kun­kin
seuran kolmen parhaan miehen
tulok^t edustamansa seuran hyväk­si.
Täten sai Yritys (Ojanperä, Ee­rola
ja Mäkinen) 919,63 pistettä,
voittaen siten joukkuepalkinhon,
jona on punaselle kankaalle maa­lattu
komea standaari. Toiseksi tu­li
Jehun joukkue (Reinikainen, M.
Kolari ja Piispanen) saaden 906,33
Kaikille Canadan Kom­munistisen
Nuoriso­liiton
osastoille
Hyvät toverit!
Juhlikaa Kymmenettä Kansainvä­listä
Nuorison Päivää!
Maailman nuorison mielenosoitus­päiväksi
on määrätty tämän vuo­den
syyskuun 7 päivä. Tuona päi-
;vänä,. joka on määrätty Nuorten
Kommunistisen Kansainvälisen li­pun
alla taistelevan maailman val­lankumouksellisen
nuorison mielen-osotuspäiväksi,
tullaan taistelu taas­kin
alkamaan kuten ennenkin, ja
nuorten Kommunistien Kansainväli­nen
tulee tekemään kaikkensa pai­nostaakseen
asian tärkeyttä nuori­son
mieleen.
' Saksassa tullaan tätä päivää käyt­tämään
siten että pannaan jyrkkä
vastalause Dawesin suunnitelmaa
sekä sosialidemokratisen hallituksen
pettureita ja monarkisti-fascistisia
isäntiä vastaan. Venäjä tulee tätä
päivää juhlimaan siten että se i l -
mituo venäläisen koinmunistisen
nuorison innostuksen ja ilon Työ­läisten
Tasavallan onnistumisen joh­dosta,
ja edelleen voimistaakseen
sitä, lisäämällä kaksinverroin työnsä
tarmokkuutta sekä kasvattamalla
nuorisoaan tulevaisuuden tehtäviin.
Kymmenes Kansainvälinen Nuo­rison
Päivä, merkkinä sodan jälkeen
tapahtuneesta nuorison edistykselli­sestä
toiminnalta, huomaa kansain­välinen
. työväeniuökiin • taistelun l i ­sääntyneeni
kiihkeyden ja katkeruu­den.
. Paljon suuremmassa mälräs-sä
kuin - ennen on -kommunistisen
nuorison järjestäytyminen muuttu­nut
tärkeämmäksi entistään kapita­listisen
luokan" kasvavan vihan, ja
kansainvälisten rahapohattain sekä
hallitusten ahneuden kautta. Sosia­lidemokratisen
ryhmän petos ei ole
ollut milloinkaan niin ilmeinen kuin
se on tänäpäivänä, kuten taas toi­saalta
on kommunistien työ yhä tär­keämpää
ja Kommunistisen ja
Nuorten Kommunistien' Kansainvä­lisen
apu yhä valtavampaa.
Täällä Canadassa tulee Nuorten
Kommunistien liitto ottamaan osaa
Kansainvälisen Nuorison Päivän
joukkue 1,12 pistetä jälessä edelli­sestä.,
.
tossa pidetyissä kilpailuissa.
Mieskohtaisesti pärj äsivät par­haiten:
1 1. R. Ojanperä, Yritys, 315,69
pistettä.
2. V. Lekander, Cobaltin Kisa-veikot,
314,97 pist. '
3. A. Reinikainen, Jehu, 311,20
pistettä.
4. E. Eerola, Yritys, 306,60 pist.
5. J. Seppälä, Kisa, 303,98 pist.
6. M. Perälampi, Kisa, 301,97
pistettä.
7. V- Vihuri, Kisa, 299,26 pist.
Kolme parasta miestä saivat pal­kinnon.
Parhaat tulokset eri lajeissa oli­vat:
Kuulantyöntö, J., Mäkinen, 10,
56 m. Keihäänheitossa: A.' Reini-kauien,
38,90 m. Kiekonheitossa:
A. Reinikainen, 30,11 m. Korkeus­hypyssä:
R. Ojanperä, 1,48 m. 100
m, juoksussa: V; Vihuri j a V. Le­kander,
12.8 sek. Tulokset olivat
yleensä huonompia kuin edellisenä
sunnuntaina Greightossa pidetyissä
kilpailuissa, v
Alle 18-vuotiaat poikaset juoksi-^
vat 600 m. (4 kertaa 200 m.) vies­tinjuoksun.
-Ikävä mainita ettei
kilpailijoita ollut muilta paikkakun­nilta
kuin Beaver Lakelta, josta oli
viettoon selvällä päämäärällä. Hei­dän
ohjelmansa tulee olemaan seu­raavanlainen:
1. Tätä juhlaa .täytyy käyttää sa­notun
Liiton voimistuttamiseksi.
Uusia jäseniä täytyy pyrkiä hank­kimaan
ja jäsenhakemus kortteja
tulee jakaa yleisön keskuuteen.
^ 2 . "The Young Worker"-iehteä
tulee avustaa tässä tilaisuudessa.
Irtonaisnumeroita tulee myydä ko­kouksissa
ja siten tutustuttaa työ­läisiä
lehteen. Tilaiiicsia pitää myös
kerätä.
3. Täytyy ilmituoda se seikka
että Nuorten Kommunistien Ltitto
on vastustavalla kannalla imperia­listisiin
sotiin nähden. Tätä tulee
pitää tärkeimpänä tehtävänä näissä
tilaisuuksissa.
Jonkun päivän kuluessa lähetäm­me
ainehistpa tarkotuksella tutusr
tuttaa nuoria puhujia Kansainvälii
sen Nuorison Päivän tarkotukseen
j a historiaan.
Liiton puhujien tälee olla läsnä
puhujalavalla. Puolueen puhuiien
myöskin tulee olla siellä, mutta jos
mahdollista, olisi hyvä jos Liiton
jäsenet pitäisivät pääasiallisemmat
puheet.
Jonkun päivän kuluessa' j'
taan edellämainittu ainehisto. Sii­hen,
mennessä valmistautukaa viet­tämään
Kymmenennettä Kansainvä­lisen
Nuorison Päivää! Järjestäkää
juhlatilaisuudet. Tilatkaa "The
Young Worker'in" syyskuun nu­mero^
samoin muuta kirjallisuutta
tätä tilaisuutta varten.
Kommunistisella tervehdyksellä
Leslie Morris, siht.
aeuraamassa tätä vaatimatonta ni­men
antoa. Alulcd laulettiin Kan-sain\-
älinen. jonka jälkeen lyhyt se­lostus,
miksi pyritään irti vanhasta
ristimähumpuukista. Nyt seura»
jännittävä hetki, sillä tiedettiin al­kavan
toimitus, jota kaikki odottj-v&
t. Korkean jännityksen katkasi,
kun yksi maailmaan tullut päivän
sankari, ilmottamalla äänensä ikään­kuin
tahtoi sanoa, että älkää vaan
vettä valelko päähäni
Nuorisoliiton edustaja otti sy­liinsä
kolme poikalasta vuorotellen,
joille nimeksi annettiin: Vladimir,
Kim ja Geni, sekä samoin naisosas­ton
edustajat kolme tyttölasta, joil­le
nimeksi annettiin: Kima, Klaara
ja Roosa. Jokaisen nimityksen e-dellä
seurasi lyhyt selostus, mitä
kukin nimi tarkottaa historian leh­dillä.
Uusille tulokkaille annettiin
kaksi vaatekappaletta päivän muis­toksi.
Vielä oli lyhyitä tervehdyk­siä,
jonka jälkeen kajautettiin Kan­sainvälinen.
Ansaitsee v mainita, että väestö
esiintyi hyvin myötämielisesti uu­teen
nimenantotapaan, päättäen sii­tä,
että melkein kaikkien käsi nousi
ylös myötätuntoisuuden osotukseksi.
Lähipäi\nnä pidetään toiset nimi­juhlat,
sillä ensimäisestä jäi pois'
yksi tulokas terveydellisten syitten
vuoksi ja toisiakin kuuluu jo ole­van
tulossa.
silloin samaten kuin Sovitasgothkin
Nikotiinin vaikutus
naisiin
Meidän päivinämme ovat naiset
alkaneet polttaa tupakkaa melkein
yhtä suuressa määrässä kuin mie­hetkin.
Nikotiini näkyy kuitenkin
vaikuttavan naiseen voimakkaam­min
kuin mieheen. Saksalainen lää­käri
Hoffätter antaa seuraavan se­lityksen
nikotiinin vaikutuksesta
naisen ulkonaiseen olemukseen:
Vahvasti polttavien naisten sil­mät
muuttavat näköään. Kun ras­va-
aineita ei ole riittävästi silmä­kuopassa,
näyttää siltä kuin silmät
olisivat tulleet . syvemmiksi ja i l -
meikkäämmiksi, mutta siitä huoli­matta
ne näyttävät himmeiltä ja
kiillotto miltä. Vasta-alkajien sil
mät räpyttelevät .^hermostuneesti
Tupakanpolttoon tottiu)eiden nais­ten
katse muuttuu tuijottavaksi.
Seuraava, erään intohimoisen tu­pakan
polttajanaisen antama kuva­us
tddistaa, ettei tupakanpoltto
suinkaan ole mikään kaunistuskei-no:
Kasvot muuttuvat enemmän
tai vähemmän rasvan puutteen ta­kia
kulmikkaiksi jo karkeiksi. Pos­kipäät,
leuka ja nenä pistävät jyr­kästi
esiin, suu tulee ohueksi jä
kapeaksi, huulet värittömiksi ja u-sein
hiukan ruskehtaviksi tupakan-mehusta
(!). Kaikki tämä liitty­neenä
tuljotiavaan katsieeseen ei
suinkaan ole ; omiaan tarjoamaan
ihastuttavaa • näkj^v:-;^^
Tupakanpoltto ' ' j ^ i s ^ myös
viiksien kasvua naisille. Yleensä
muuttuvat tupakkaa polttavien nais­ten
kasvonpih-teet, käyttäytyminen
j a tavat yhä enemmän miesmäisiksi.
Naiset suuresti pitävät pimeässä
polttamisesta. Syytä siihen he ei­vät
voi selittää. Ehkäpä se johtuu
heidän enemmän romanttisesta jä
tunteellisesta mielenlaadustaan.
' Eköhän liene aika naisten ruveta
hillitsemään tupakan polttohaluaan.
Kun se vaikuttaa niin vahingollises­ti
heidän kauneuteensa, ei se liene
vaikeatakaan, sillä mitäpä nainen
kiihkeämmin haluaa, kuin olla kau­nis.
Punaiset ristiäiset Kar­jalassa
"Punaisen Karjalan" Paadennen
kirjeenvaihtaja kertoo' seuraavaa:
Kesäkuun 21 päivänä oli Paade-nessa
laatuaan ensimäiset "punai­set"
ristiäiset." Sana ''ristiäiset"
olisi mielestäni pyyhittävä pois, sil­lä
se haiskahtaa vanhalle taikaus­kon
seremonialle, Nb niin, olipa
tuo toimitus sanottu niin tai näin,
ei se muuta sitä tosiasiaa, että sa­nottuna
päivänä annettiin kuudelle
Paadenessa vastasyntyneelle lapsel­le
nimi ilman mitään papin kylmiä
kylpyjä tai lurinoita. Tämä nimen
antotilaisuus muodostui suuremmoi-seksi
mielenosotukseksi vanhoja kir­kollisia
tapoja vastaan- Klubihuo-ne
oli ääriään myöten täynnä väkeä I
Purjeveneessä Ameri-kaan
Vuonna 1914 hävisi^ itävaltalai­nen
kauppalippu Amerikan satamis­ta.
Itävaltalaisten valtamerenkyn-täjäin
oli pakko lopettaa kulfeunsa
ja vanhan valtion kukistuttua jou­tuivat
ne sitten eri valtojen käsiin.
Ensimäinen itävaltalainen alus, jo­ka
sodan jälkeen saapui amerika-laiseen
satamaan oli pieni purjeve­ne,
jolla «en miehistö oli tehnyt
tämän uhkarohkean matkan Atlan-nin
yli.
Kysymyksessä oleva purjevene on
"Sovitasgoth". Se on 14 metriä
pitkä, 3.15 metriä leveä ja 3 met­riä
syvä.
Miehistöön kuului neljä nuorta
miestä ja heitä johti mies nimeltä
Plunder. Aivan äskettäin kertoi
viimeksimainittu esitelmässään Wie­nissä
täistä mielenkiintoisesta, mat­kasta.
Hän ja hänen toverinsa oli­vat
14 kuukauden aikana itse ra­kentaneet
tämän venheen. He oli­vat
itse valaneet kölinkin venhee­seensä.
Venhe kuljetettiin junalla Ham­puriin.
Torstaina 28 päivänä kesä­kuuta
saavuttiin merelle. Pohjan­meri
oli aivan rasvatyyni j a ' kol­men
päivän aikana oli mitä ihanin
sää. Omituisin tuntein näkivät ys­tävykset
eräänä yönä suuren saksa­laisen
jättiläishöyryn Baliin kulke­van
pienen pähkinänkuorensa ohi.
Sen monet ikkunat olivat valaistut,
musiikki soi kapnelta. Tämä teki
ensimäisen retkensä New Yorkiin.
Daverin ja Calaisia välillä oli
näiden «neljän miehen matkan käy­dä
huUnsti. Viime hetkessä onnis­tui
heidän väistää sumusta ilmes­tynyt
suuri laiva. Doverissa, jossa
he aikoivat parantaa apumoottoria,
tuli heidän maksaa satamaraliaa
seitsemän shillingiä. Sovitasgothin
matkakassa sisälsi ainoastaan kaksi­tuhatta
itävaltalaista kruunua ja
neljätuhatta Saksan markkaa, mut­ta
englantilainen satamakapteeni ö-li
niin ystävällinen että maksoi sa-tamarahan
omasta taskustaan. Sel­lainen
gentlemanni ei ollut South­amptonin
satamaupseerL Siellä ai­koivat
itävaltalaiset ansaita näyt­tämällä
venhettään yleisölle rahas­ta.
Mutta saksalaiseen klubiin kuu­luvina
joutuivat he sen boikottauk-sen
alaiseksi,, jonka englantilaiset
olivat säätäneet viideksi vuodeksi
sodan jälkeen saksalaisille aluksille.
Niiden seitsemän päivän aikana,
jonka he viettivät siellä, tuli eräs
bömiläinen räätäli, luultavasti kun-nioittaakseen
entisen isänmaansa
värejä, ja eräs amerikalninen So-vitasgothille.
' ^ \
Englannista otettiin kurssi etelää
kohti ja 1 päivänä elokuuta laski­vat
purjehtijat Funchalin satamaan
Madeiralla. Siellä viettivät purjeh­tijat
ihanimmat hetkensä koko mat­kalla.
Heidät kutsuttiin erään sak
salaisen johtajan luo vieraisille. Sa­maten
olivat he erään englantilai­sen
konsulin ja amerikalniaen kou-lulaivau:
vieraina.
Sitten alkoi yksitoikkoisin ja pi­sin
heidän matkastaan. Tätä mat­kaa
varten olivat he laskeneet noin
kolme viikkoa. Yksitoikkoisuus oli
mitä kuolettavinta. Koska ihmiset
jotka joutuvat niinkin kauan ole­maan
yksissä sellaisella pienellä a-lueella
kuin heidän purjeveneensä
oli, tulevat riitaisiksi ja kästyisik.si,
karttoivat he kaikkia turhia pu-beta,
ettei vain syntyisi riitaa. Elo­kuun
lopulla toi ilman vaihdos hiu­kan
muutosta yksitoikkoisuuteen.
Syntyi hirmumyrsky, joka kesti kol­me
päivää ja kolme yötä. Silloin
oli venheessä työtä ja jännitystä.
Pahinta tässä hirmumyrskyssä oli­vat
kirkkaat salamat. Seitsemän
tuntia myrskyn jälkeen oli , nolto-jen
korkeus vielä kuusi metriä.
Venhe kesti kuitenkin mainiosti tä­män
kokeen. Senjälkeen tultiin
Golfvirtaan.
Seitsemäntenä päivänä syyskuuta
raivdsi jälleen hirmumyrsky, mutta
tällä kertaa oli se heikompaa laa­tua.
Se kestikin ainoastaan puoli­toista
päivää'. Se kuljetti samalla
venhettä, Sovitasgoth saavutti suu-ridiman
nopeutensa, nimittäin 300
kilometriä päivässä. Nyt oli juo­mavesi
hyvin vähissä. Miehistön
täytyi olla : ilman teevettä jiltasln.
Peseytymisf^Btä ei ollut Icysymystä-kään.
Makea vesi oli siihen liian
kallista' jä suolavesi käyttökelvoton­ta.
Syyskuun 12 päivänä huomat­tiin,
että lähestyttiin mannermaata,
nähtiin muun muassa delfiinejä.
Yöperhonen lensi heitä vastaan ja
lepuutti siipiään Sovitasgothin kan­nella.
Etelämyrsky pani ^ nyt ven­heen
kiitämään Eteenpäin nuolen
tavoin. Se sivuutti monta lastilaf-vaa
ja 13 päivänä syyskuuta laski
Sovitasgoth Nevir Yorkin satamaan.
Nämä neljä ystävystä kieltäytyi­vät
ensin astumasta maihin. Heillä
e| ollut rahaa ja selittivät he kal­kille
sanomalehtimiehille: "Ei ai­noatakaan
haastattelua ilman ra­haa."
Seuraus tästä oli, iettä nuo
neljä köyhää miestä jo päivällis­aikaan
olivat saaneet kokoon kaksi­sataa
dollaria.
Tämän jälkeen heille suorastaan
sateli kutsuja, varsinkin maanmies-tensä
puolelta, mutta myöskin ame-rikalaisten
taholta. NHissä kut­suissa
tarjottiin heille niin paljon
— spriitä että nämä neljä itäval-talaista
joutuivat kieltolakimaassa
juomaan eneÄimän kuin koskaan
ennen kotimaassaan.
Yhteistoiminta kasvi-
^konnassa
Ihmiskunta on käyttänj-t yhteis­toimintaa
hyväkseen jo pitkän ai­kaa,
mutta kasrien voidaan sanoa
olevan yhteistoiminnan ensimäiset
keksijät, sillä ne ovat sitä käyttä­neet
hyväkseen niin kauan kuin
kasveja on ollut maailmassa. Useat
kasvit ja puut jotka näennäisesti
menestyvät hyvin, olisivat kadon­neet
maailmasta jo tuhansia vuo­sia
sitten jos ne eivät olisi toimi­neet
yhdessä muiden kasvien kanssa
molemminpuoliseksi edukseen.
Yhteistoimintaa huomataan paljon
kasvikunnassa. Alfalfa, apila ja
muut palkokasvit, esimerkiksi, eivät
menesty hyvin jos ne kasvavat
maassa yksin. Mutta jos maassa
on tai siihen pannaan erästä bak-teerilajin,
joka yhdistää itsensä näi­den
kasvien juuriin, silloin molem­mat
menestyvät hj-vin. Nämä bak­teerit
ovat pienen pieniä kasyeja,
jotka muodostavat nystyröitä palko­kasvien
juuriin ja ottavat ilmasta
ravintoaineitUj .Mutta ne eivät voi
käyttää näitä ilmasta ottamiaan ra­vintoaineita
hyväkseen ennenkuin
ne ovat muuttuneet toiseen muo­toon
palkokasvin lehdissä, jossa au­ringonvalo
panee ilmasta tulleet
kasviravintoaincet siihen muotoon,
että bakterit voivat käyttää niitä
hyväkseen. Palkokasvit myöskin
käyttävät tätä bukterien avulla i l ­masta
otettua ravintoainetta hyväk­seen,
ja antavat sitä myöskin bak-tercille
jotka ovat liittyneet palko­kasvien
juuriin^ Molemmat siis
hyötyvät tästä yhteistoiminnasta.
Männyt, mustikat ja jotkut muut
kasvit, jotka menestyvät kivisissä
maissa, ovat yhteistoiminnassa hius­karvan
muotoisen maanalaisen kas­vin
kanssa. Näillä merkillisillä kas­veilla
ci olo lehtiä eikä varsia, jo­ten
ne eivät voi käyttää hyväkseen
maasta keräämiään ravintoiaincita
ennenkuin ne ovat kulkeneet ja
muuttuneet jonkun muun kasvin
lehdissä. Siis ne yhdistävät itsensii
männyn, mustikan tai jonkun muun
kasvin juuriin,ja antavat maan raa­ka-
aineet ensin niille. Lehti- ja ha-kokasvlt
sitten muuttavat nämä
maan raaka-aineet sellaisiksi, että
ne soveltuvat molemmille. Männyt
jä mustikkapensaat niin ollen käyt­tävät
näitä maanalaisia kasveja juu­rimaan
jn ne vuorostaan käyttävät
mäntyä ja mustikkapensaita apu­naan.
Molemmat silloin voivat kas­vaa
ja menestyä köyhässä kivlseBBli
maassa.
Eri paikkakunnilta
STOBIE, ONT.
Väinö ; ^ 3 i i n j « Aho vastaavat
heille anhef^iffiiin haasteisiin ja lah­jottavat
Korjalan ilmololvarahaa-toon
%\ kumpikin. Haasteiden uit­tajat
Mätti Heikkilä ja Sanni Kuuk-konen.
SUOMESTA
UUDENAIKAINEN HAUTAVIRSi
Äskettäin tapahtui eräissä hauta­jaisissa
Kuopion lähellä outo väli­kohtaus.
Ruumis oli tuotu kirkko-tarhaan,
saattojoukko oli siinä su­rupuvussaan
arkun ympär/llä ja
kirkkoherra antoi lukkarille merkin
virren aloittamisesta. Mutta juu­ri
sillä hetkellä astui jälelle jäänyt
puoliso arkun ääreen ja surullisella
mutta kuuluvalla äänellä alkoi yk­sin
laulaa:
Perhon Salamajärven
kylien Työväenyh­distykseltä,
Saamme ilmoittaa että Perhosta
kotoisin oleva työmies Matti Kivi­aho
on ottanut ensimäisenä mie­henä
osaa vapaehtoisestl Suomen
kapinaan vuonna 1918 ja siellä ol­lut
mitä räikeämpänä lahtarina, ja
kapinan jälkeen on kuulunut Suo­men
porvarin. aseelHseen «uojeluskun
taan ja siinä on toiminut kersantin
arvolla ja aina ojn esiintynyt mitä
kiihkoisampana Suomen sosialisti­sen
työväenaatteen vastustajana.
Jos tälle mainitulle Matti Kivi­aholle,
ilmestyy Suomen sosialisti­sen
työväenyhdistyksien papereita
tai todistuksia, niin voimme täydellä
syyllä todeta että ne ovat vääriä,
jos vaan ne ovat toisen suuntaisia
kun tämä on-
.Ylidistyksen leima.
Sihteerin ja esimiehen allekirjotua
"Miksi kultani kylmenit,
vaikka lämmin olit kuin maito?
Sulia oli halu halata,
ja mulla oli siihen taito" jne.
Lesken laulun päätyttyä aloitti
lukkari virren 'ja hautaustoimitus
jatkui käsikirjan mukaan.
O-T •
MELKEIN KOKO KYLÄ PALANUT
Inkerin Liisilän Itovfnmäen ky­lä
on joutunut hirmuisen tulipalon
'uhrikHi toukokuun 30 p:nä. Kyläs­sä
oli kaikkiaan 78 taloa, joista pa­loi
60. Tuli pääsi irti länsipäästä
kylää samalla kun tuuli kävi myös
lännestä itään. Tuliset kipinät len­sivät
noin 2 kilometrin päähän ky­län
yli sytyttäen taloja itäpäästäkin,
-Näinollen oli kohta koko kylä liekki­en
vallassa jä vähässä ajassa paloi­vat
poroksi asuinrakennukset, ulko­rakennukset,
ladot »ekä saunat' Säi­lyivät
ainoastaan riihet, jotka olivat
kauempana kylästä pellolla. Irtai­mesta,
omaisuudesta lienee saatu pe­lastetuksi
vain pieni osa. Useimmis­ta
taloista paloivat siemenperunat­kin.
Noin 3/4-08aa taloista oli ra­kennettu
viimeisten 1» -vuoden ai­kana
ja useimmissa taloissa olivat
ulkorakennuksetkin aivan uudet.
Kylässä oli koko joukko isoja kaksi­kerroksisia
talojakin, joita neuvos­tohallituksen
vakuutusmaksu ei kor­vaa
kuin 10 prös. kokonaisarvosta.