Vapaus, August 7, 1924

              ti Far
7 a >-Thiir, Aug. 7fli
irit biuilassa ja Neuvosto- • Fdor Dostoj
Canadan farmari on seisonut sei-'jeenvaihtaja sieltä raportteeraa.
kä seinää vasten viimeisinä vuosi­na,
taistellessaan . epätoivoista tais­teluaan
taloudellisen asemansa puo­lesta.
On tuntunut siltä, että ei
mikään paikka saa enää pettää, ei
missään antaa perään, ei saa tulla
vastuksia ei yksityistä eikä yleistä
luonnetta. Jos kaikki hyvin käy,
niin voisi tätä vielä kestää, mutta
jo5 ti, niin herra auttakoon sitä
romahdusta. Viime, vuosi oli re-kortti
vniosi Canadan historiassa
luonnon antimien puolesta. Far­marit
eivät taloudellisessa' asemas­saan
juuri edistyneet eikä taantu­neet.
Nyt on jo varma että kui­vuuden
aiheuttama katovuosi koh­taa
laajoja alueita. Miten niitten
nyt käy, sille seikalle tekisi mieli
ummistaa silmänsä. Toivottomana
harhailee katse ulos tästä^ kurjuu­den
kuilusta, eikö missään näkyisi
valon pilkkua tai toivon kipinää.
Ja katso, näkyyhän se! 3Iutta niin
kaukana etlä ei ehdi vielä tähän
hätään. Ei ehdi sentähden että
Canadan työläiset ja farmarit ha­luavat
iensin kallistaa katkeran kur-juusmaljansa
pohjaan saakka. E i ­vät
näytä haluavan ottaa vapaut­taan
vastaan sen halvempana kun
Venäjänkään työläiset ja talonpo­jat
sen saivat.
Se vapauden valopilkku, se on
tydJaisten ja talonpoikain tasaval­ta.
Keväällä oli^ Winnipeg Evening
Tribunen toukokuun 31 päivän nu­merossa
koko palstan pituinen se­lostus
otsikolla: "Venäjä avaa tar­mokkaan
kevätkylvö kamppailun.
Eckkerimuärää lisätään 10 prosen­tilla.
Siemeniä parannetaan. Ko­neistoa
lainataan." Sitten : seuraa
tekstin alussa huomautus kuinka
Canadan, joka mielellään ylpeilee
viljavista preercistään «ja maailman
parhaimmasta nisustaan, on terveel-
Jistä tietää mitä muut maat teke­vät
maanviljelyksen parantamiseksi
ja että bn ainakin yksi maa ole­massa
jolla on rajattomat, määrät
viljelysmaata sekä lisäksi tofnen
tärkeä tekiä: rajattomat määrät
tySyoimaa, että* Venäjä on se maaj
josta aivan läheisessä tulevaiBUU-dessa
on tuleva Canadan etevin Icil-pailija
maailman: viljamarkkinoilla
ja 'että <>n sentähdi^n canadalaisille
mielenkiintoista kuulla mitä klr-
< loluinilluea karjaodeD
j tnari rtiBoiUja.
! Fedor Dostojevski on yksi maa-
! ilman kirjallisuuden kaikkein häi-j
käisevämpiä nimiä ja on hän asiat-
Seuraa stiten semmoinen raportti i tomasti joutunut joyöhempäin ve-jota
ei luulisi kapitalistien äänitor-j näläisten suurkirjailijain, kuten
ven viitsivän maailmalle toitottaa i Tolstoin ja Gorgin, varjoon
Tostaina, ekk
toveriensa kastannaksella- Tällöin j
turvautua D. toiseen taktiikVaan,
ja kenraalin oli jätettävä koho koa-lustelu
toisen miehen huoleksi, bän
kun ei tahtonut olla missään teke-
"paatoneen synti-
T T " " " " » moisen
sen" kanssa-sen
jälestä kun he ovat tehneet
kaikkensa mustatakseen neuvosto­hallitusta.
• ole koskaan ollut herkempää sie­lunelämän
kuvaajaa kuin hän, ku­kaan
ei ole koskaan vilpittömämmin
Siinä selostetaan seikkaperäisesti | pyrkinyt ymmärtämpn köyhien ja
ja eri maakuntia myöten mitä hal­litus
tekee maanviljelyksen kohot­tamiseksi,
kuinka se varustaa maan­viljelijöitä
siemenillä, huolehtii e-rittäin
siitä että köyhät saavat pel­tonsa
kylvetyksi, suunnittelee ve­rojen
vähentämistä niiltä, /otka ot­tavat
käytäntöön parannettuja vil­jelystapoja
pellon viljelyksessä ja
karjan kasvatuksessa, myy maan-viljelyskorieistoa
sodan edellisillä
hinnoilla, antaa luottoa sitä tar­vitseville
y.m. y, m^
Ainoastaan vetoeläinten ja sie­menten
puute estää kylvetyn alan
lisäämistä vieläkin enemmällä.
Neuvostovallat potevat vielä sota-ja
katovuosien seurauksia. Niitä
ei hallituskaan voi aivan käden
käänteessä poistaa, kun ei sillä ole
luottoa kapitalistisissa maissa.
Tuota raporttia lukiessa ei voi
olla vertailematta canadalaisen ja
venäläisen maanviljelijän asemaa
toisiinsa. Venäjälläkin on tullut
osittain katovuosi, mutta hallitus,
joka keväällä innostutti ja auttoi
maanviljelijää kylyönteossa, ei var­maankaan
nyt jätä häntä avuttoma­na
luonnon voimain runneltavaksi.
Mitä tekee Canadan hallitus kui­vuudesta
kärsiville farmareilleen?
H-eittää ne morkettikomppaniain,
konekomppaniain, pankkiirien ja
muitten samankaltaisten armoille,
jotka tappelevat kuin nälkäiset su­det
laihan saaliin ympärillä.
Vertaillessa " venäläistä ja cana-dalaista
maanviljelijää toisiinsa
näyttää siltä kun he olisivat aamu-'
puolessa kapitalistista yötä, me si­tävastoin
iltapuolessa. Heillä val­kenee,
meillä pimenee, heillä nous­taan,
meillä lasketaan, sffellä vir­kistytään,
täällä väsytään. Mutta
kapitalistisen yön perästä tulee so­sialistinen
päivä. Sen totuuden to-distamiselbi
bn antanut^ henkensä
ei ^inoastaan yksi Kristus,) vaan ^ tu-hanriet
ja sadat tuhlannet ja aina
vaiVl totuuden todistajiksi tarjoutu­vien
luku lisääntyy.
1. Wester.
"Oikeudenkäynti päättyi siihen,
että syytetyt tuomittiin kuolemaan.
Jostakin syystä ei keisari Nikolai
I kuitenkaan kirjoittanut kuoleman-gj
I tuomioiden alle. Hän tahtoi vain
antaa näille n. k. "muistutuksen".
Ja nyt ryhdyttiin inhoittayimpaan
ilveilyyn mitä ajatella saattaa. Van­geille
ilmoitettiin, että näiden oli
kuoltava. Heidät vietiin eräälle
sorrettujen kärsimyksiä. Mutta ^^^^^^
niinpä joutui han itsekm pitkma «rme rn e P> >^ ^
Työväepolue ja talonpojat
Tämännimisessä kirjoitulcsessa e-
«itti Lenin «Iskran» kirjoituksessa
buhtik. 1901 seuraavaa:
Talonpoikain vapautuksesta on
kUlunut 40> vuotta. Helmik. 19
(Maaorj'uuden lopettamisen) p:n
juhlimiseen liittyy kuitenkin niin
paljon teeskentelyä, ^illä ^u6 csuuri»
reformi oli kutenkin «talonpojan va­pautusta
maasta valtion" ostomenett
telyn avUlla.» Sadoilta tuhansilta ta-
: Ipnpojilta riistettiin maa kokonaan
ja toisilta Wurekj$i osaksi. Saamas­taan
palstasta sai maksaa ylettömän
hinnan. Kymmenkunnan vuoden ku­luttua
myönsivät herrat, että talon­pojat
olivat saaneet maksaa lunas-tuksen
myös vapautuksestaan. Vaik­kakaan
eivät päässeet vapaiksi ihmi-
BiksJ: 20 vuodeksi jäivät riippuviksi,
alhaiseksi säädyksi, johon sovellet­tiin
raipparangaistu^ta, joka sai kan^
taa erikoisia rasituksia, ei voinut
vapaasti erota kyläyhdyskunnasta;,
ei 'käyttää vapaasti maataan eikä
muuttaa mihin halusi. '
Tuo reformi osöttaa, kuinka tur­meltuneena
joka asia lähtee itseval­tiuden
käsistä. Se oli pakotettu tä­hän
uudistukseen sotatappiori, f i -
nanssipulan ja talonpoikäiskapinain
vaikutuksesta. Mutta hallitus teki
kaikkensa tyydyttääkseen loukkaan­tuneita
tilanherroja. Eikä sitä Uu­distusta
voitu toteuttaa ilman ran-kaisuretkikuntia
j a talonpoikain teu­rastuksia.
«Vapautettu talonpoika joutui niin
ahtaalle, että oli <vapaaehtoisesti>
pyrittävä takaisin orjuuteen. Hän
otti vuokralle oman maansa ja sai
talvella ottaa velaksi leipää ^nälkäi-eelle
perheelleen.
Lisäksi tuli pääoman ies, joka
painaa todella suuren vallankumo­uksen
vapauttamaa Ranskan talon-poikaakin,
— Täytyi hankkia rahaa.
Talonpoika joutui kiskurien kynsiin
j a palkkatöihin. Syntyi maalaispor-
Varisto.
Kulunut aika on talonpojalle ol­lut
kiduttavaa kuolemista. Hän dn
eaanut «iäSelukkain parissa, kur-
^juadessa. Näki jatkuvasti nälkää,
varsinkin katovuosina. Lopuksi pa­keni
pois.
^ästä tilasta voi talonpoika pääs­tä
vain yhtymällä työveän liikkee-- tunnoksi.
seAn. JUskottelu, että hän voi pääs- päivä.
ta varoihinsa näissä oloissa olisi hä-nerf,
petkuttamistaan.
Sos.-dem. taistelevat talonpojan
turpeeseen kytkemistä ja keskenäis-tä
verovastuuta vastaan sekä vapaan
muutto oikeuden puolesta. On mjrös
taisteltava^^ talonpojan pimeyttä, aa-sialaisuutta
vastaan.' Maalla on he­rätettävä
luokkataistelu.
Maaseudulla vallitseie kaksinainen
luokkävastakohta: 1) maatyö väen ja
maaseudun yrittäjäin välillä, 2) ta­lonpoikain
ja tilanherrain luokkain
kesken. — Viimemainittu heikkenee,
edelK kärjistyy. Mutta se on nyt
hyvin tärkeä. Kaupungista maalle
s i i r t y j i n työläisten kautta on koho­tettava
maatyoväen luokkatietoisuut­ta.
Mutta maaseudun työväki on lä­heisesti
kytketty talonpoikiin. Siksi
on taistelulla maaorjuuden jätteitä
vastaan nyt yleiskansallinen mer­kitys;
Virkaherrojen yritys edistää
talonpoikain vapaaksi ostoja on lei­mattava
talonpoikain orjuutultseksi
ja tilanherroille lahjojen hankkimi-seksi.
f •
Meidän on vaadittava kaikkien
tuollaisten maksujen viipymätöntä
poistamista, entisten gatamiljoonais-teh
suoritusten kansalle palautta­mista
ja maapalstain talonpojille
luovuttamista. Talonpoikain omat
komiteat asiaa järjestämään ja va^
litut tuomioistuimet, Agitatsionia
tehtävä talonpoikain välittömien tar­peiden
perustalta.
Olisi virhe jos yrittäisimme .eh­käistä
yhteiskunnallista kehitystä
keinotekoisilla suojelustoimilla kapi­talismin
kehitystä vastaan.
Kaupungeissa ei pidä siirtää maal-le
aktiivisia kumouksellisia voimia.
Ne tarvitaan teollisuuskeskuksissa.
Vain työväki voi järjestää suuria
mielenosoituksia, levittää lehteä. E i
olla enää pieni vapaaehtoisten jouk­ko,
vaari kokonainen armeija työläi-'
siä ja sivistyneitä sekä myötätun­toisia.
Nämä on järjestettävä.
Tulosta ei saavuteta, jos ei heräte­tä
maallakin luokkataistelua. Se jo
leyiääkin. Maalainen seuraa jo ute­liaana
ja harrastuksella työväen toi­mintaa.
Se on kohotettava, jos ei
tietoisuudeksi, niin ainakin rayötä-
Silloin lähenee voiton
ajanjaksoina syömään kurjuudei^
kaunaista kannikkaa ja kokemaan
kaikki kauhut, joihin omantunnon
ihmiset ovat riiston ja sorron maa­ilmassa
tuomitut.
Ja kuitenkin oli hänen lapsuu­tensa
tavallaan varsin valoisa. Hä-'
nen isänsä oli silloisen Venäjän —
Dostojevski syntyi 1821 — sivis-tjTieitä,
lääkäri ja tilanhaltija. Dos­tojevski
sai lapsensa parhaan koulu­kasvatuksen.
Aristokratiaan kuu­luvana
oli hänen vältettävä kaik­kea
kosketusta rahvaan kanssa.
Hänen isänsä varoi tätä niin, että
noudatti Pedorin aina vaunuilla
koulusta kotiin. Mutta sensijaan,
että poika piisi halveksinut köy­hää
kansaa, pyrki hän kaikin ta­voin
lähestymään rahvasta. Fedo-rin
moskovalaisen kotipihan eroitti
suuresta sairaalan puistosta kor­kea
aita. Kielloista huolimatta rien­si
Fedor tavakseen aidalle ja ryh­tyi
juttusille tervehtyvien talonpoi­kain
ja käsityöläisten kanssa.^ Ja
kun hänen vanhempansa asuivat
kesäisin tilallaan maalla, lyöttäytyi
Fedor henkiorjain pariin ja auttoi
pellolla uurastavia naisia. Hänen
sydämensä sykki aina puutteenalais­ten
puolesta eikä hän koskaan voi­nut
sanoa, ei, kun häneltä pyydet­tiin
jotakin.
Kuudentoista vuotiaana lähetet­tiin
hän vanhemman veljensä kanssa'
Pietarin linnoituskouluun, missä hä­nen
oli alettava pitää huolta itses­tään,
t Isä oli ratkennut juomaan,
käynyt kitsaaksi ja köyhtynyt. Dos­tojevskilla
ei ollut opistotoverieqsa
kanssa suuriakaan yhteistä. Nämä
olivat suurimmaksi osaksi onnen­onkijoita,
jotka eivät ajatelleet ei­vätkä
lukeneet,., mutta kyllä joivat
ja mäs&äsivat ja "olivat paheellisia
aina . inhottavuuteen asti", kuten
.Dostojevski myöhiemmin kirjoitti.
Fedor. menettää nyt äitinsä. 1-
sästä tulee juöpporatti, ja poika
alkaa kokea suoranaista puutetta.
Mitä enemmän isä juo sitä anka­rammaksi
käy tämä elinorjilleen.
Isän julmuus näitä kohtaan johtaa
siihen, että piinaamansa .talonpojat
murhaavat hänet Tieto tapahtu­masta
vaikutti poikaan niin, että
häri sai ensimmäii^en kaatuvataudin
kohtauksen, mikä vaikea." sairaus
sitten jäi häneen koko elämäniäk-
24 vuotiaana julkaisee Dosto­jevski
ensimmäisen teoksensa "Ih-misraukkoja".
Kirja saavutti heti
alanymmärtäjäin taholta suuren^
tunnustuksen ja lukeva yleisö otti'
sen vastaan suurella riemulla. Väin
hänen alamittaiset kilpailijansa ko­ettivat^
väheksyä sen arvoa j a pil­kata
kirjan kirjoittajaa.
'< Neljä vuotta tämän jälkeen 11-
"Tnestyi Dostojevskin"' varsinainen
murhenäytelmä. Poliisi vangitsee
joukon sivistyneitä, Dostojevskin
muiden mukana. Pidätetyt oliyat
pitäneet tapanaan kokoontua, lukea
kiellettyjä kirjoja ja keskustella a-jan
aatteista. Haaveiltiin tsaarin
kukisttimista ja tasavallan huudat­tamista,
Dostojevski ei voinut kos­kaan
unohtaa isänsä kuolemaa, min­kä
johdosta hän ajoi orjain va­pauttamisen
asiaa, koska orjuus hä­nestä
teki herrat j*ulmiksi ja orjat
rikollisiksi. Sitä paitsi kävi hänel­le
vaikeaksi suhtautua venäläiseen
byrpkratlaari.
Kun Dostojevski oli vangitun
joukon lahjakkain ja luonteikkain,
pidettiin häntä salaliiton johtajana.
H^ntä kohdeltiin sen vuoksi ty-lymmin
kuin muita vangittuja. Hä­net
teljettiin Pietari-Paavaliin ja
koki täällä elämänsä siihen men­nessä
raskaimnian ajan. Täällä kir­joitti
hän kuitenkin "Pikku sanka­rinsa",
; joka on todistuksena siitä,
kuinka turhaa vaivaa on suureni
hengen kytkeminen- salvoilla ja
kahleilla. Hän osoittaa kirjassaan,
että hän oli telkiensä takana va­paampi
kuin vartijansa. Mieliku­vitus
saa korvata minkä karu todel­lisuus
kieltää.
Kuulustelujen johtaja kenraali
Rostovzov "-kohtele Dostojevskia
maailmanmiehenä: Hänen tarkoi­tuksenaan
oli täten saada vanld
ilmaisemaan ^ mitä tiesi. Suoraluon-toisena
ja poliittisesti lapsellisena
uskoo Dostojeyski kenraaliin ja vas­tailee
suorasukaisesti kaikkiin ky­symyksiin.
Mutta sitten huomaa
vanki, että hänelle itse asiassa eh­dotellaan
oman nahan pelastamista
lava. Vuoronsa jälkeen vietiin
•syytetyt lavalle ja sidottiin kiinm
paaluun. Silmät sidottuina varto-sivat
nämä sitten kuolettavaa lau­kausta.
Mutta juuri tällöin saa­pui
kuriiri, joka ilmoitti, että kei­sari
oi muuttanut rangastuksen
pakkotyöksi.
Vankeja ei oltu aijottukaan am­pua;
kaikki oli ollut vallassaolijain
raakalaismaista ilvettä. Sotilailla
ei ollut kovia panoksia ja kuriiri
oli koko ajan lähettyvillä; Harvat
niistä, jotka , kokivat teilauslavan
ki^olemankauhun, kestivät armah­duksen
yllätyksen. Toiset heistä
tulivat mielipuoliksi, toiset taas
kuolivat mielen järkytyksestä myö­hemmin.
Dostojevskin sairaus är­tyi
tästä ylen vaikeaksi.
Kirjassaan "Idiotti" kuvaa Dos­tojevski
tunteita, jotka tässä tiläi-^^
suudessä täyttivät hänen sydämen­sä,
ja kertoo juurtajaksain kuole­maan
tuomitun sieluntuskia.
Teilauslavalta saa hän lähteä Si­periaan.
Hän' istuu samassa vau­nussa
murhamiesten ja varkaitten
kanssa. Hän ajattelee näitä myö­tätunnolla
ja toivoo vain, että fiä-mä
ryhtyisivät luottavaan keskus­teluun
hänen kanssaan. Mutta
vangrit ovat epäluuloisia; onhan hän
aatelismies, lukeutuihan hän ty­rannien
luokkaan,. joka näki orjis­saan
vain koiria, joita saivat mie-liään
myöten riistää ja ruoskia,
jotta herrat? saattoivat »jatkaa mäs­säystään.
Lopuksi alkoivat he teh­dä
pilaa hänestä. Mutta he ygiike-nevat
pian. Hän puhuu hieille sy­dämellisesti,
ja murhaajat ja var­kaat
huomaavat, että heillä on jou­kossaan
kelpo ihminen. Heistä t u ­li
tämän jälkeen mitä läheisimmät
ystävät, kirjassaan "Kuollut ta­lo"
kuvaa Dostojevski vankien rak­kautta
ja sydämellisyyttä, kuinka
nämä lievensivät häiden synkkämie­lisyyttään
siperialaisessa vankilahel-vetissa^
ottamalla hänet myötätun­toiseen
hoivaansa. Hellyys, jota
vangit osoittivat uneksivaa runoili­jaa
kohtaan, osoitti, etteivät he
suinkaan olleet yhteiskunnan huo­nointa
ainesta.
Neljän vuoden pakkotyön jäl-ken
pääsi Dostojevski vankilasta.
Mutta vielä ei hän kuitenkaan oU
lut vapaa mies. ' Hänen oli vielä
suoritettava sotapalvelusta eräässä
siperialaisessa kaupungissa,, ja vas-
,ta kun hän oli kphoniiut upseerik­si,-
oli hän jfcäysip vapaa,
i l . - - ' • • .
Mutta onnfettomuudet, seur^vat
Dostojevskia. Hän rakastui ja me­ni
Siperiassa naimisiin sydämmet-tömän
naisvehkeilijän kanssa, joka
antoi vihkiä itsertsä D:n kanssa
vain jotta sai sitä huolettomammin
kuherrella rakastajansa kanssa.
Myöhemmin myönsi vaimo tämän
pirullisella avomielisyydellä ' koros­taen,
ettei "itsestään pitävä nainen
voinut koskaan rakastaa miestä,
joka on viettänyt-neljä vuotta ku­ritushuoneessa
murhaajien ja var­kaitten
kanssa." Epätoivoissaan
jättää D. nyt vaimonsa. Tämä kuo­lee
jonkun ajan kuluttua, mutta
avioliitossa on syntynyt poika, joka
Juonteeltaan on ilmetty äitinsä ja
josta tämän jälkeen tulee D:n pa-hahenki;.
Kaiketf kukkuraksi juo Dosto­jevskin
veli itsensä hautaan, ja
"kuritushuonevanki" ottaa huol-taakseen
tämän monista lapasista
ja maksaakseen vainajan velat.
Hän oli tuskin ipelä ehtinyt kirjoit­taa
veljensä veloista sitoumuksen,
kun nämä jö vaativat velkain mak­samista.
Hän - joutuu koronkiskuri­en
käsiin, joista kuitenkin oli p^
hin kustantaja, jolle hän hätäpäis­sään
myi ko.ottujen teostensa kus­tannusoikeuden.
Tämä vaati, et­tä
Dm oli määrätyssä lyhyessä a-jassa
kirjoitettava uud romJEtani,
joka olisi julkaistu kottujen teos­ten
kanssa yhdessä. - Ellei kirja
olisi valmistunut määräaikaan, oli­si
D. menettänyt kaikki kirjailijä-oikeiiterisa
ja'hänen teoksensa oli­sivat
maksutta langenneet kustan­tajalle.
Hänen oli olosuhteiden pa­kosta
alistuttava tällaiseeri määrä­ykseen.
Hän ryhtyy hätävaratyönä
kirjoittamaan ^Telaaja^" mutta saa
äimänsä" kipeika ja lääkärit Kel-'
tä>^t häntä jatkamasta. Kustan­taja
ulikaa taiöih lähettää pofiiät
hänen niskansa.
Kaleva SuomaMnen. Apteekf
Kaikki meidän suomalaiset ^^^^k^ ovat valmis!^
Suomen yliopistossa Mytännössä olevain öppikirjain inijS^
sekä K. G. K. Nymg^n^in erikoiskatsannon alaisina. Me k ä y^
me ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITÄ VAROITA
Kuumavesipos9ia, hinta $1.25,
$2 0», $3.00, 14.00 j a (S.QO,
KuQuave^ipassio letkuja, hin­ta
» Jl-OO
Ruiskuja naisille, hinta 13.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Raiskoja lasille, hinta ' -35
Korva ruiskuja, hinta . . . . 7 .35
Nenärui.<^uja, hinta ....
Varmuusesineitä naisille,
ta ................................ $3.50
Varmuusesineitä miehille, hin­ta
$3.00 tua.
Kiireitä,' - plaastaria y.m.
Haavapifmpulia 25c. 40c, 75e,
$1.60. .
Haavakääreitä 1' 2ne, 2' 25e
Exzemasalvaa, .hinta .76.
Hoffman nin tippoja, aydän-alnskipuon
.50 ja $1-00
SelkSplaiutaria
RintaplaasUuia Ii
Mnnuaispläastana .... .S9
Eetteritäirpättii, jskääo
. he^genahdistakseeii tu. .50
Halvaosvettä, hinta J5Q
Hiusöljyä. vhinta i ...^ ..... .50
'Hämm85ti{>pu;;i. hinta .... J85/
Hamniaskitj^i. hinta .19 y
Hammasharjoja, hinta 25e,
. 40Ci'5Öc j a 75c :
Elemoroidesalvaa, hinta .76 -
Hajupihkaa, hinta 25e antssi
Intlnlinjamenttia, hipta JSO
Snellmannii^ koliikkitippoja .50
Kamferttiviiriaa. hinta . . . .50
Kamferttiöljyä, hinta .60
Ematip^oja, kpliikiin ja aydäo-alnskipunn^
hinta . ... .50
Hammaspnlveria, :26 Ja 50e.
IbosalTaa. hinta ^
Kamferttilmjamentti* il
Kammiplaastaria ^ 3I
Kolmenlaisia tippojTr'*^
Lunlinjamenttia
Mikstura. SimplekVTZH - .50
.50
.50
„ - . tippoja .......
PaSrranajosaipuoita .,„
Päänkivistyspnlveria ^ iL
pikiöijyä —
Poanöljyä .......Z'"^ jj
Puhdasta Norjan kalamaks».
^ öljya, hmta 50c ja $1.00
Prmssintippoja ............ 5J
Preserveeraavia tippoja .50
Riigabalsamia .... tn
sumävettä il
Sflmasalvaa _
-Suu- ja hammasvettä Z 4»0
TilatkM meilti liikdiiettelo. MeiHa «M MaUirana ImiklcMi SMomen. Canadan ja Ameri-
!niB tiiklMiti, kammitavaroiU, tauUkecraiUBCaleja y.in. Me makaamme pottirahaa kaikitu
$S.OO Ui aita iVommiato tnaulnUU. — ErikolaläakelueH^^
KALEVi^ APTEEKI
168 So. Algoma St
W. A. CARLEY; •
Omiataja ja apteekkaft
Port Arthur, Ont.
C K. NYMAN, Suomessa ja Canadassa
tutkinnon suorittanut apteekkari.
LÄÄKÄRIT SANOVAT HUONON
RUUANSULATUKSEN JA UM-PITAUDIN
SAAVAN AIKAAN
MONIA SAIRAUKSIA
Jollei lääkärinne ole jo määrän­nyt
sitä teille, niin menkää rohdos­kauppaan
ja ostakaa pullo sitä. Sen
nimi on Nuga-Tone. Tämä lääke on
mieluista . nauttia- ja yhden koko­naisen
kuukauden varasto maksaa
vain noin yhden dollarin. Jos teiltä
vaivaa huono ruuansulatus, iimpi-tauti,
turvous vatsassa ja suolistos­sa
syönnin jälkeen, päänsärkj^, •. säi-raaloinen
maksa, tahmainen kieli,
pahanhajuinen hengitys tahi raskas,
väsynyt haluttomuuden tuiine nous-,
tessanne ylös aamuisin, niin käyttä­kää
Nuga-Toneä. Se saa aikaan
parannulcsen j# hyvin lyhyessäi a-jassa.
N.iiga-Tone antaa uutta elä­män'
halua ja yritteliäisyyttä väsy­neille
ja haluttomille henkilöille sa­malla
kuin se mitä 'ihmeellisimmällä
tavalla lisää heidän voimaansa ja
kestävyyttään. . Se tuottaa rauhalli­sen
ja virkistävän unen, hyvän ruo­kahalun
sekä virkistää' maksaa . ja
munuaisia säännöllisempään toimin­taan
saattaen vatsan jä suoliston
toimimaan mainiosti, Käyttäkää s i ­tä
vain. muutamia päiyiä ja jollette,
tunne itseänne paremmaksi ja näjrtä'
paremmalta, palauttakaa jäännös
hääkkeestä paikkaan mistä sen os­titte,
ja te saatte rahanne takaisin,
Nuga-Tonen valmistajat tietävät
niin - hyvin lääkkeensä. voiman tällair.
sissa tapauksissa, että he pakotta­vat
kaikki, rohdoskauppiaat l takaa­maan
lääkkeen sekä palauttamaan
rahanne jollette ole siihen tyyty­väinen.
Kaikkien hyvien rohdos-kauppiaiden'
suosittelema, takaama
ja kauppaama! valmiste.
Suomesta
KAAMEA KAKSOISMURHA
KEMISSÄ
Joku aika sitten tapahtui Kemis­sä
kaamea kaksoismurhatapaus. Ka­lastaja
Charles Axel Lukkarila n i -
ntittäin surmasi hukuttamalla ensin
noin 22 vuotiaan tytärpuolensa Ker­tun
ja sitten itsensä.
Kalastaja Lukkarila,^ jolta hiljat­tain
kuoli vaimo ja joka sen jäl­keen
oli asunut omistamassaan mö­kissä
Rantavainiolla noin 22 vuo­tiaan
tytärpuolensa Kertun kanssa,
oli jo pitemmän aikaa viettänyt juo-
•^ottelevaa ja säännötöntä elämää,
ollen tämän tai joittenkin muiden
syiden johdosta hänen ja tytärpuo^
lensa välit nyt loppuaikoina ol­leet
erittäin" kireät, niinpä oli I uk-karila
jo useamman "herran aikaisem­min
uhkaillut surmata tytärpuolen.
sa. Mainittakoon, että kerran tal­vella
Lukkarila oli yrittänytkin sur^
mätä Kiertuh, joskaan ei hän ka­malassa
aikeessaan silloin ollut on-nistunut.
. - , :
Lukkarilan uhkauksia peläten ja
kun tämä nyt viime - aikoina oli,
viettänyt entistäkin epä^ännöUi-sempää
elämää, juopotellen
nyt viimeksi yhtämittaa kokonaisen
kuukauden, ©U tytärpuoli ollut har­va
se * yö poissa kotoaan jossain
naapurissa nukkumassa. Nytkin ta-pahtumä-
aamun vastaisen yön oli;
tytär ollut naapurissa yötään viet-täinässä,
josta hänet kello 3 a i ­kaan
yöllä isäpuolensa oli hoputta­nut
hereille j a vaatinut lähtemään
mukaansa. Täältä olivat he men­neet
Lukkarilan mökille, josta aa­mulla
klo 6 aikaan olivat lähteneet
Lukkarilan omistamalla moottorive^
neellä merelle. Myöhemmin oli ve­ne
nähty jälleen Inakarin luona,
inutta — tyhjäni. Todennäköistä
SAULT, STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
27 A L B E R T ST. EAST. — PHONE 1230—J.
rilankset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote <FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
E e n p i l e j ^ vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heiraolai-ailtaari.-
i-Käuppä sijaitsee:
W. N . J A N A K KA
7371 Albert St. W. Soo, Ontaria
FILMIÄ K E H I T E T Ä J A VALMISTETAAN ^
^^^^^^^^ > N
Gore Albert StrMt, Sault Ste. Marie, Ont '
4T--- Valökuv^^^ ——
Pi^RHAÄT PEHMEÄT JUOMAT
saatte pjeiitä .
Finnish Bottllng Worka ^
V. Lähdei 326 Bloor St. W.
Puhelin 1123 W Soo, Ont
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolähetyi apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sobtea oleva apteeklö. ie-ka
iitnottaa Vapaudeeea.
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna^joka arkipäivä.
305 Albert St., W.
SAULT STE M A R I E , ONTARIO
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin Ikovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä. .
STEELTON BAKERY
, :P^helin 739 J .
Matti Ketola.
304 WeIIinBton St. W.;^Soo^ Ont.
McFadden&McHiaii
AaianäJHJat, lakimiehet, BoUrioI
j. m.-.= • • •
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden, K. C-E.
V, McMillan.
> ERIKOINEN HUOMIO ANNE- '
T A A N SUOMALAISILLE ^
Dr. A. B. WEST
- SelUrankatohtori
Tarkastetaaii.^ X-s^ösadekoneella.
217 GlouceatCfr St. Soo, Ont
1 -TT Phone 1306 — .
Kymmenen :• vuoden:: kokemus :suo-malaisbcn
'keskuudessa, f '
SUOMI CAFE
332 Albert St. W. Soo. Onttfio-
, /) JOHN MERILÄ >
'^^ ARTHUR LEHTL-
. Gore -St Apteekki
Liikkeitä, toilettattriMita, aikaaroja
.-ja '.sigarettcja.
lAäkari> palveluksessa. >
Me- vainustamme je kehitämme fiU
mejä 24 tonnin sisalla. '
Suomalainen kaai>pa-apalainen.
H« S. Boehmer
Kemiati ja Apteekkari.
SAULT STE M A R I ^ ONTARIO
100 proä. Terreytti^ objeillanL
Anringgnparannus 30c, Heflelmät
jaJCasvikset-lääkkeinä 30c, luonnol­linen
ravintojärjestelmä- 50c, Koti
Kironraktiikkaf ohjeet' 50c, umpi-tauti
ja sen parannus $1. Tilatkaa
osotteella: Tri J . Koski^s H E A L TH
SERVICE, Dep. 2. Box 1197, San
Francisco, CaL ^
on, että Lukkarila oli täällä kauHa-na
meret^ äkkiä estäen 'tytön a\un
huudon, viskannut tämän veteen se­kä
sen jälkeen hukuttanut Itsensä.
Viranomaiset totldvat
Charlie Häyrinen
AUT0NAJURIL»KE
Phone li£7
354 Albert St. W. Soo. 0«t
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osflos.
kauppa
välittää l^aikenlaista jnsfluok^^^
katavaraa sekä k a i k e ^ b i s t e^
ten rdhua. Linjalla dgat tehk«a
tokseiine osuuskaupasta^^^^
369 WeIUnghton St., -
Tl WÄC. BB«»
LaämiMehaeetl.N ANstiaön a«j ajat, K«fooitoo ri"-
363 Q«»*P oatari*
annt itsensä. Konttorfi rvaassttaappäääät lä» Js-a^tuJ J ^ |
tapnhtum.ia. BahM lainataan halvum»»^