Vapaus, May 4, 1965

              l ^ a l n a . torstaina Ja lauantaina
^Perustettu 1917
Canadan suomalaisten itsenäinei:
työväenlehti
No. 51 yol. X L I X vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Tiistaina, toukok. 4 p. 1965 Tuesday, May 4^ 1965
svallat lähettänyt lisää aseydinriia
liistelemaan Dominikaanisessa
IVashington; — YlidysvalUilai-set
tiedotuslaltöliset ilmoittivat
..tina aamnna, että täbän mennes-
^ on lähetett^^^minikaaniseen
Tasavaltaan kailddaan 37,000 Y I i -
dysvaltain asevoimien miestä,
Samalla ilmoitettiin New Yorkin
tiedotuksessa, etta Yhdysvaltain vi­ranomaiset
olivat vaatineet jotta
Amerikan Valtojen Järjestön (OA-Sn)
viisijäseninen valtuuskunta hy­väksyisi
tämän Yhdysvaltain se­kaantumisen
Dominikaanisen Tasa­vallan
sisäisiin asioihin. Edelleen
pyydettiin yhdysvaltalaiselta tahol­ta,
että Latinalaisen Amerikan
maat suostuisivat kannattamaan s i -
~tS ajatusta jotta Yhdysvalloilla tu­l
i s i olla edelleen oikeus lähettää
asevoimiaan tälle alueelle.
Virallisissa yhdysvaltalaisissa pii­reissä
ehdotettiin, että latinalaisen
Amerikan maat hyväksyisivät tä­män
intervention.
Toisista yhdysvaltalaisista viralli­sista
piireistä ilmoitettiin että Do­minikaanisessa
Tasavallassa oli jo
sunnuntaihin mennessä y l i 10,000
yhdysvaltalalstai aseyoimien jäsen­tä,
joiden iuvtin odotettiin kohoa­van
mahdoUisiesti 15,0Ö0:een piak-koin.
Yhdysvaltalaisella taholla väite­tään,
että asejOukkojen lisääminen
on tarkoitettu estämään kapinallir
New D e l h i — Reuterin uutistoi-miston
täkäläinen kirjeenvaihtaja
tiedotti täällä sunnuntaina jotta
näytti siltäi että PakistaniÄ ja In
UaW Välisössä rajakähakassa oli ta-pahtiimassa
tulen lopettaminen.
Intian puolustusministeri ilmoitti
sunnuntaina, että tulitus o l i Häydel
lisesti keskeytynyt kestfettySä.n ai-ka-
iajottaisesti useimpia päiviä.
Pakistanilaiset joukot, jotka oli­vat
siirtyneet noin 6—7 mailia kiis-tarialaiselle
alueelle Briar Betih
. suolasuolle eivät olleet ilmeisesti-kään
edenneet yhtään.
Pakistan on vaatiniit jotta intia­laiset
joukot perääntyisivät Rann
Xutchin alueelta pohjoiseen 24. le^
veysasteelta
set ryhtymästä suurempiin toimen­piteisiin.
Vielä tähän mennessä ei ole i l ­moitettu
Yhdysvaltain kannattajien
taholta kuinka suuri tämä kapinal­listen
joukko voisi olla.
Kuitenkin on ilmaistu se mieli­pide,
että yhdysvaltalaisten äsejouk­kojen
on pysyttävä Dominikaani­sessa
Tasavallassa ja sen pääkau­pungissa
Santo Domingossa siksi
kunnes demokraattisesti valitun ta­savallan
presidentin kannattajat on
kukistettu ja muodostettu uusi hal^
litus. Joissakin yhdysvaltalaisissa
piireissä odotetaan sitä, että yhdys
valtalaiset joukot tulevat olemaan
kirjaimellisesti miehittämässä maa
ta kunnes tämä yhdysvaltalainen ta­voite
on saavutettu.
Jotkut yhdysvaltalaiset ja OASn
virkailijat ovat ilmaisseet mielipi­teenään,
että yhdysvaltalaiset ase-joukot
joutuvat viipymään pitem­män
ajan Dominikaanisessa Tasa­vallassa
ja että yhdysvaltalaiset
joukot tulevat kohtaamaan suuria
vaikeuksia heille annetussa tehtä­vässä.
Washingtonilaiset virkailijat
ovat ilmoittaneet^ että vielä tähän
mennessä he eivät ole saaneet tie­toonsa
ketään sellaista henkilöä, jo­ka
olisi valmis vastaanottamaan
presidentin, tehtävän.
Latinalaisen Amerikan maiden
h a l l i t u k s i l l iB esitetyt tiedustelut
ovat osoittaneet, että vain, harvat
näistä ovat innostuneet USAn
ehdotuksesta jotta ne järjestäisivät
asejoukkpja Dpminikaahiseen Tasa^
valtaan kuljetettavaksi.
Matkalle on lähetetty Yhdysval­tain
lähettiläs Averell Harriman,
jonka tehtäväksi on jätetty häiden
maiden johtajien saattaminen sille
mielelle jotta heidän johtamansa
maan olisi sekaannuttava asiaan.
Mr. Harrimanin odotetaan väittävän
jotta näiden maiden olisi aloitet­tava
viipymättä sellaiset; toimenpi­teet,
j o i l l a , voitaisiin estää Domini­kaanisen
Tajavailan Vasemmistp-laisten
aineksien johdon alaiöuu-t(
Ben joutuminen. Yhdysvallat otr i l ­moittanut,,
eittä- tämän-, vaaran: ole­massaolo
oikeuttaa kapitalistisen
maailman sellaisiin toimenpiteisiin
ryhtymisen.
Useat Latinalaisen Amerikan
maat, joiden joukossa erikoisesti-äin
Venezuela, Meksiko ja Chile,
ovat jo ilmaisseet paheksumisensa
yhdysvaltain aloitteen johdosta.
appiina:
autta maailman
mitltaan
San Salvador.— Vähintään 100 ihmistä IraoU latinalaisunerikluP
laisessa E l Salvadorissa eilen tapahttuieessai mäanjäristyksessiL Yli
300 ihmisen ilmoitetaan loukkaantuneen ja ensimmäisissä tiedotnk'
sissa sanottiin, että 4,000 kotia oli tuhoutunut. Maan pääkäupangin
(San Salvadorin) läheisyydessä olevat l^lät kärsivät suurinunat me­netykset.
V
Lontoo. — Ranskan tarkkailija SEATOn (KaakkoisAasian sopi-musjärjestö)
kokouksessa, joka alkoi täällä eileii, ilmoitti kahdeksan
vaUan ministerineuvostolle ettei voi tapahtua mitään sopimukseen
pääsemistä siinä järjestössä kaakkbis-Aasiah tiUuiteeiieea nähden.
Achille Clarac sanoi, että keskustelut Vietnamista olislMIt yhtä hedel­mättömiä
kuin ne oUvat Manilassa Vuosi sitten, täten vddäan todeta,
että SEATOssa on tapahtunut jälleen uutta rakoilemista; ruiskalaisen
kannanoton johdosta. r—
IVashington. — Yhdysvaltain sotilasviranomaiset oVat tunnusta­neet,
että sotatoimet Vietnamissa ovat suoneet heille mainion tilai­suuden
kokeilla aseitaan ja harjoittaa asevoimiaan. Ybdysvaltalalset
asiantuntijat tutkivat tarkoin jokaisen yhteenoton Jälkiien miten on
käynyt ja missä suhteessa voitaisiin aikaansaada parannuksia.
Lontoo.-—:Sadattuhannet eu­rooppalaiset
jia aasia^läiset osallis­tuivat
vUme lauantaina perinteel­lisiin
vappujuhliin^ jotka ovat
muodoirtuheet sosialistimielisten
ihmisten tilaisuuksiksi työlutnsaii
parempien elinehtojen vaatiml-
'/seksi: \
Moskovassa pidettiin valtava juh­la,
missä vaadittiin, että Yhdysval­tain
oh pidättäydyttävä sekaantu­misestaan
Dominikaanisen Tasaval­lan
asioihin.
Tshekkoslovakian kotnmunisti-puolueen
johtaja Antonin Noyotny
p i t i Prahassa puheen,. niissä hän
arvosteli Yhdysvaltain sekaantu­mista
Vietnamissa ja sitä, että sa­ma
maa pyrkii auttamaan Läosl-
Saksaa sen pyrkiessä saamaan val­tansa
a l l e niitä alueita, jotka iSaksa
menetti viime maailmansodassa.
Puolan kommunistijohtajat pu-
Länsimaat Ovat perääntynee
n
Torohtolaisei suuttuivat
. Toronto. — Kaupunginvaltuusto
pyysii viime viikonlopulla lainopilli­selta
neuvonantajaltaan mielipidet
tä josko valtuusto olisi oikeutettu
ryhtymään miiikäänlaisiiin toimen­piteisiin
sen natsipuolueen pääma­jan
johdosta, joka sijaitsee Rhodes
Avenuella. \;.
V t pormestari kontroliilautäku.n
nah jäsen- W i l l i am Dennison esitti
valtuustolle 1,700:11a alueella asu
van henkilön allekirjoituksella va
rustetun anomuksen, missä vaadit
tiin valtuustoa ryhtymään toimen­piteisiin.
Natsipuolueen päämajan läheisyy­dessä
asuvat ihmiset piirittivät pää­majan
viime viikolla sen jälkeen
kun heidän johtajansa olivat pitä­neet
sanomalehtien tiedotusiilaisuu'
den. • •
"Meidän on estettävä kansalais­ten
häiritseminen samalla tavalla
kuin tapahtui jokseenkin fyysillises-ti
muutama päivä-sitten", sanoi Val­tuusmies
Joseph Ficcininni.; Hän
oli sitä mieltä, että jiittohallitukiscn
tulisi tehdä jotain natsien toiminnan
estämiseksi.
Tofontolaisten vetoomus Jätettiin
valtuustossa rakennus- ja lainlaa-dintakomiteoiden
käsiteltäväksi.
United. Nations. '— Canadaläiset
kirjeenvaihtajat täällä ovat sitä
mieltä, että. Yhdysvaltain »presi­dentti
oh vihdoinkin luopunut yri­tyksistään
saada ne Y K r i jäsenmaat,
jotka ovat kieltäytyneet rahoitta­masta/
Y K n "raUhansäilytysjoukkO:
j a " keski-idässä ja Kongossa, mat
samaan ne rästissä olevat veronsa
jotka' oli määrätty käytettäväksi
häihin tarkoituksiin.
Tämä uusi suuntautuminen mer^
kitsee huomattavaa Voittoa n i i l l e se.
sialistisille ja llnjoittiimaltomille
maille, jotka ovat olleet ja ovat
edelleenkin sitä mieltä, että koska
imperiaiistima^t Ovat aikaansaaneet
häiriötilan näillä alueilla niiden piisi
myös itse maksettava sellaisen t i ­lanteen
korjaamisesta.
Yhdysvaltain .johtajien ilmoite­taan
olevan sitä mieltä, että on pa­rempi
jotta Y K voitaisiin saattaa
uudelleen toimintaan vaikka hei-kompanakin
kuin se, että se jätet-täisiin
loppumattoihasti halvaantu­neeksi.-:;./.:'.'
Yhdysvaltalaisella taholla ilmoite­taan
i l y t luotettavan siihen, että
Neuvostoliitto makscisi "tuntuvan''
summan Vapaaehtoisesti jotta voitai­siin
ainakin jossain määrin poistaa
.$108 miljoonaa YKn tilikirjoissa
punaisella musteella merkittyä sum-
'maa... \
"Poistamme pyssyn heidän ohi­moiltaan",
sanoi eräskin yhdiysvaltä-lainen
puhemies.
Yhdysvaltain suurlähettiläs Char­les
Wi Yost ennusti muutosta suh­tautumisessa
kun hän eiiidotti, että
kcmprOmissiehdotuksestä jätettäi
s i ih pois kaikki maininnat Y K n pe­ruskirjan
19. artiklasta.
Tässä artiklassa määrätään jotta
on kiellettävä ääncstämlsoikeus
Yhdistyneiden Kansakuntien niiltä
jäsenmailta, jotka ovat enemmän
kuin kaksi vuotia rästissä jäsenmak­suissaan.
Ei'ikoise.slikin Neuvosto­liitto
ja Ranska ovat väittäneet, et­tä
peruskirjan tämä kohta ei ole
pätevä erikoisiin '^rauhansäilytysy-rityksiin"
nähden;
Yost ei selostanut tarkemmin
kuinka paljon näiden maiden odo­tetaan
maksavan vapaaehtoisesti Y-K:
n toiminnan jatkamiseksi, kui­tenkin
on tiedossa, että jos perus­kirjan
19. artiklan perusteella vaa­dittaisiin
esimerkiksi Neuvostoliitol­ta
varoja Y K n ja sen rauhansäily-tysvöimien
käyttöön, h i in Neuvosto­liitto
Olisi velkaa "YKIIe $21/^0.000^
Vaikka eräässä maailmanöikeusis-tunnOs^
sa tehtiinkin päätös, minkä
mukaisesti Neuvostoliitto ja Ranska
ovat velvollisia maksamaan Y K^
vaatimat "jäsenverot", niin päätök­sen
antamisen: jälkeen kävi ilmei;
seksi, että sellaisella päätöksellä ei
ollut mitään tuntuvampaa ponte­vuutta.-;
•'••• , .'v
Päätöksen antamisen jälkeen Y K n
yleiskokouksen. enemmistö äänesti
ylivoimaisesti päätöksen hyväksymi­sen
puolesta mutta myöhemmin tO
dettiin- että siiurin osa Y K n jäsen­maista
ei ollut valmis ottamaan sitä
riskiä, että Neuvostoliitto ja Rans­ka
(sekä useammat muut liiaat) ero­aisivat
YKsta sellaisen vaatimuksen
johdosta. S« seikka, että Yhdysval­lat
oli ryhtynyt yleisesti epämiel­lyttäviin
toimenpiteisiin Etelä-Viet
namissa ja Kongossa, myös vaikeut­ti
yhdysvaltalaista kannanottoa.
Jo viime vuonna Yleiskokous
kieltäytyi — tilintekoa peläten —
äänestyksistä, vaan tyytyi tekemään
päätöksiä, joista kaikki jäsehvallat
olivat yksimielisiä.
Phnom Penh, — Kambodsha on
päättänyt lopettaa diplomaattiset
suhtieensa Yhdysvaltoihin.
Yhtenä tämän päätöksen tekoon
aiheuttajana ilmoitetaan se, dttä
yhdysvaltaiainien Newsweek-julkai-su
oli julkaissut herjaavia Kaim-bodshaa
koskevia kirjoituksia.
Toisena ja ehkä vieläkin suuri-merkityksellisempänä
syynä ilmoi­tettiin
se, että neljä etelävietnami­laista
lentokonetta oli suorittanut
hyökkäyksiä kahta Kambodshap ra­jakylää
lastaan.
buivat yli 100,000 ihmistä käsittä­välle
joukolle Varsovassa sanoen,
että "imperialistien aggressio Viet­namissa
muodostaa vaaran ' koko
niaailnian rauhalle. Me olemme nii­den
ihmisten joukossa^ jotka pro­testoivat
sen johdosta, että Yhdys­vallat
Oh sekaantunut raakamiaiselr
la tavalla Dominikaanisen Tasaval­lan
asioihin:"
Ki-eikan pääkaupungissa Ateenas­sa
tapahtui siten, että k u n noin 200
mielenosoittajaa oli niarssimassa
kohti työministeriöltä, he joutuivat
poliisibyökkäyksen kohteeksi ja
useita heistä loukkaantui.
Ranskalaiset työläiset myps viet­tivät
vapunpäivää suurena perin­teellisenä
juhlana ja vapaapäivänä
pitäen ammattiyhdistyksiensä jär­jestämiä
joukkokokouksia, jotka on-;
niistuivat rauhallisesti j a suurert-moisesti:
erittäinkin suuremmissa
keskuksissa.
Yksistään Länsi-Berliinissäkin pi­dettiin
eräänlainen vappukokous,
missä esitettiin vain länsisaksalais-ten
poliitikkojen puheita ja Yhdys­valtain
presidentin Johnsonin mie­lipiteitä.
Jotkut länsisaksalaiset työ­läiset
olivat järjestäneet vastamie­lenosoituksen,
mihin osaaottaneet
henkilöt kantoivat tauluja, joissa
tuomittiin Yhdysvaltain edesotta-miset
Etelä-Vietnamissa.
Itä-Berliinissä nähtiin sadat tu-,
hannet ihmiset osallistumassa jouk­kokokouksiin,
missä puhujat koros­tivat,
että kansan oh ryhdyttävä
toimenpiteisiin teollisuus- j a maa­taloustuotannon
edelleen kehittä­miseksi.
Pidetyissä puheissa esitet­t
i in vain muutamia huomioita sen
johdosta, että yhdysvaltalaiset im­perialistit
olivat sekaantuneet tois-ten
maiden asioihin.
Vatikaanissa todettiin, että paavi
oli kehoittanut noin 40,000 itaUa-laista
työläistä ja joitakin turisteja
käsittävää joukkoa "auttamaan työt­tömiä,
osa-ajalla työssä olevia, ali­palkattuja
ja turvattomia" ihmisiä
ja rukoilemaan heidän puolestaan.
Hän arvosteli niitä henkilöitä, jotka
riistävät työläisiä j a käyttävät hy-väksieen
yhteiskunnallisia taistelu­ja
ja vihaa.
Itse Roomassa pidetyssä valtavas­sa
konununistien johtaman, työ-väenliiton
järjestämässä kokoukses­sa
puhujat tuomitsivat Yhdysval­tain
barbaariset hyökkäykset Etelä-
Vietnamissa ja Dominikaanisessa
Tasavallassa.
Uusi Kiina-uutistoimiston tiedo»-
tuksissa sanottiin, että arviolta 3,-
000,000 ihmistä o l i osallistunut vap­pujuhliin
Pekingissä kannattaen
Etelä-Vietnamin tarmokasta taiste­lua
Yhdysvaltain imperialismia vas­taan
ja ylistettiin, että Kiinassa o l i
aikaansaatu suuria saavutuksia so­sialismin
tiellä.
Kiinan pääministeri Tshou E n -
lai sanoi Pekinigissä pidetyllä vas­taanotolla*
"Kaikkien rauhaa rakas­tavien
maiden ja k:ansojen tulisi y h -
distäytyä tehdäkseen tyhjäksi Yhr
dysvaltain imperialistien rikolliset
suunnitelmat sodan laajentamiseksi
Indo-Kiinassa."
Pohjois-Vietnämin presidentti Ho
Tshi Minh puhui Hanoissa pidetys­sä
vappiikokouksessa kokoukselle
esitetyn päätöslauselman puolesta,
missä kehoiteUiin Etelä-Vietnamin
kansaa saattamaan häviölle yhdys­valtalaiset
asevoimat j a vapautta­maan
Etelä-Vietnamin. „
(Jatkuu sivulla 3)
RAUHANKONGRESSI
Pääministeri Pearson:
mieli
Burlington, Vt. — Canadan pää­ministeri
'•, Lester B. Pearson sanoi
täällä yhdysvaltalaisen kuulijakun­nan
edessä, että Canadalla on sitten­k
i n oltava oikeus arvostella Yhdys­valtain
kansainvälistä politiikkaa.
. Ottaessaan vastaan Vermontin y-liopiston
lakitieteen . kunnia-arvon
hän ei välittömästi tehnyt mitään
mainintaa siitä sahanharkasta^ joka
hänellä oli ollut aikaisemmin pre­sidentti
Johnsonin kanssa sen jäl­keen
kun hän oli aikaisemmalla
yhdysvallpissa käynnillään ehdotta­nut
jotta Yhdysvaltain olisi pidät-täydyttävä
pommittamasta Pohjois-
Vietnamia'jotta voitaisiin järjestää
neuvottelut tilanteen korjaamisek-
«I sillä alueella. ^
i Hän korosti sitä, että naapurimai­den
keskuudessa olisi vallittava-mo-
Icmminpuolinen kunnioitus ja hy­vä
tahto mikäli on kysymyksessä
näideti naapurimaiden omien asioi­den
järjestäminen. •
Ei ole yhdcnpitävää hyvien
naapuruussuhteiden kunnioittami­sen
kanssa se, että tahadalaiset ei­vät
olisi aika-ajottain huolissaan nii­den
päätöksien johdosta, joita tei­dän
hallituksenne voisi tehdä jä
joilla päätöksillä voisi olla vaiku­tuksensa
meihin ja jotka voisivat
tbdella saattaa meidät sekaannetuk-si
sellaisiin asioihin, sanoi päämi­nisteri.'
.•
"Jos näyttää siltä, että olemme
l i i a n ' suuressa määrässä huolissam­me
teidän kansainvälisestä politii­kastanne,
niin muistakaa, että sen
tulos voisi vaikuttaa niin teille kuin
meillekin eron rauhan ja sodan syt­tymisen
välillä", saiioi Pearson.
Hän jatkoi: "Me tunnemme vei:
vollisuutcnammc pohjoisamerikka
Iäisinä puhua omalla äänellämme
tätä manteretta ja koko maailmaa
koskevista kysymyksistä, jotka kos­kevat
myös meitä — ja me puhum-me
pohjoisamerikkalaisella mur­teella."
(Vaikka Pearson arvostelikln Yh­dysvaltain
suhtautumista näissä asi­oissa
jä vaati jotta Cänadallä tulee
olla oikeus ilmaista omat mielipi­teensä
näihin asioihin nähden, niin
hän tähdensi jotta Canadan ja Y h ­dysvaltain
välillä tulisi edelleenkin
vallita ystävälliset suhteet, yhteis­toiminta
ja luottamus.
Toronto. — Canadan Rauhankon-gressin
sanomalehdistölle viime v i i -
konvaihteessa antamassa tiedotuk­sessa
ilmoitetaan, että rauhanpuo­lustajien
järjestö on suuresti huo-lissaan
sen johdosta, että yhdysval­talaista
merijalkaväkeä oh lähetet­ty
Vietnamiin.
"On kunnioitettava tämän pienen
maan kansallista suvereenisuutta.
Maailmassa ei voi olla todellista
rauhaa niin kauan kuin Yhdysval-tain
hallitus jatkaa yrityksiään pa-.
koittaa toiset kansat tekemään tah­tonsa
mukaisesti.
Tiedot ukscs.sa selostetaan edel­leen
että rauhanpuolustajat ovat si­tä
miellä jotta Yhdysvaltain se-kaantumisclia
Vietnamin sisäisiin
asip.hin vaarannetaan yleistä rau­haa
ja tehdään mahdolliseksi se, e t
iä voisi syttyä ydinasesota, mikä
sclväsiikin on Jfhdysvaltain tarkoi­tus
Domikaanisessa Tasiivallassa. -
" l o i s s a k i n yhdysvaltalaisissa pii­reissä
on yritetty väittää, että meri-jalkaväki
oli lähetetty Dominikaani­seen
Tasavaltaan tarkoituksella puo­lustaa
siellä olevia yhdysvaltalaisia,
mutta Yhdysvaltain kongressin j oh
tajat ovat selostaneet, että tarkci-tuksena'
oli pääasiallisesti se, että
sellaisella toimenpiteellä voitaisiin
estää castrolaineri vallahkaappaus,
Kongressin republikaaninen johtaja
Gerald Ford sanoi: "Emme voi kes­tää
toista Sikojenlahtea."
Kapinalliset, joita vastaan käyte­tään
nyt Yhdysvaltain asevoimia,
ovat yrittäneet palauttaa valtaan
Juan Boschin, joka virkapaikastaan
väkivalloin syöksy m iseen asti v.
1963 oli ainoa sien maan demokraat­tisesti
valittu presidentti y l i 30 vuo­den
aikana. Dominikaanisen Tasa­vallan
kansalle, eikä Washingtonil-le,
kuuluu oikeus päättää siitä min­kälainen
hallitus heillä-on oltava sa-nettiin
rauhan puolustajien tiiedo-tuksessa.
Tämä pitää paikkansa niin
Vietnamin kuin Kongonkin kansaan
nähden, sanottiin tiedotuksessa
edelleen.
Toronto. - - Noin 150 hyvin käyt­täytyvää
mielenosoittajaa osallistui
pikettilinjaan Yhdysvaltain konsu­laatin
edustalla University-kadulla
sunnuntaina protestoiden sitä, että
Yhdysvallat oli ryhtynyt aseelliseen
Etelä-Vietnamin sisäisiin asioihin
sekaantumiseen.
Kuvaavana tästä mielenosoittajien
järjestelmällisyydestä ja rauhalli­suudesta
voidaan mainita erään po­l
i i s in sanat: "Vain joukko kunnon
ihmisiä tekemässä sitä, mitä he pi­tävät
oikeana." Hän lisäisi, että he
olivat vaiteliaita ihmisiä eivät ai­heuttaneet
mitään häiriötä.
Yksi mielenosoituksen järjestä­jistä
vanhemmanpuoleinen nu-s Eva
Sanderson sanoi, iettä mielenosoit­tajat
olivat siellä vain yksityisinä i h ­misinä
eikä mielenosoitusta ollut
järjestetty minkään vissin järjestön
toimesta. Hän selosti lähemmin,
että mielenosoituksen järjestäjät o-livat
useimpien järjestöjen jäseniä
• ja itse hän oli jäsenenä kuudessa
eri järjestössä. •
Mrs Sanderson sanoi, että mie­lenosoitukseen
osallistuneet henki­löt
olivat huolissaan siitä tavasta
millä Yhdysvallat oli sekaantumas­sa
toisten maiden asoihin.
"Jos emme koskaan arvostelisi yh­dysvaltalaisia,
n i in he voisivat vaik­ka
kävellä Canadaan", sanoi hän l i ­säksi.
"Muistakaa kuinka suuttuneita he
olivat siitä, että mr Pearson o l i an­tanut
vähäpätöisen lausunnon > H i i -
ladelphiassa. Ajatelkaa mitä he o l i ­sivat
tehneet jos hän olisi todella
sanonut jotain."
Mrs Sanderson oli viittaamassa
pääministerin ehdotukseen jotta
Yhdysvaltain olisi keskeytettävä
PohjoisVietnamin pommittamisen
jotta voitaisiin aloittaa rauhanomai­set
neuvottelut Vietnamin tilanteen
ratkaisemiseksi.
St. Catharine ja St. Denis kaduilla, Montrealissa 'Is tumamielenosoituksessa" olleet nuoret kleltiiytyivät
noudattamasta poliisien "liikkukaa" komennuksia. '