Vapaus, October 10, 1925

              Bm2
tl ä(-B|
• m f-' tm
lii i
li.
^ toHmff^ Oat. ioto Ölstgi. terstsi | s IsoaataL
T o i o l t t a j a t : „ . . „^
& G. NEIL. ABVO VAABA.
VAPAUS (libcrty)
Tisa oaly ergaa of FinniEli Woiker8 in Canada. Pub-
IMed in Sudbory, Ont, every Tuesday, TbnrBday and
Efigbtered at the Post Office Department, Ottawa,
m Eecond class matter. —-—---=====
General advertising ratea 75c per coL inch. Mi
idmnm charge for ringle inseröon 75c. The Vapaxu
la the best advertising mediom among the Fmniri»
People in Canada.
• ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimaflmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioliittoonmenoUmotukset 60c palstatnuma.-
Nimenrauutosilmotukaet 50c kerta, fl.OO 3 kertaa.
Syntytnaamotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
EnoUmanilmotokset $2.00 kerta, $50e lisämaksn
Hiitoslanseelta tai muisto värssyltä.
Halotaantiedot ja osoteilmotokset 50c kerta, $1.00
bolmekeriaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttoorien on, vaa*
flittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
^1.50 ja yksi kk. 76c „
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi ""k. $6.60, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.75. „ . .
Tilauksia, joita ei iieurt^a r^ba, ei ttk.la lähettämään,
paitsi ariamieBtcn joilla on. takaukset
Jos ette milNIn tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaJ8.i|^
persoonoUisella niniellä.
J. V. KÄNÄ 4ST0- Liikkeenhoitaja.
Kymmenen vuotta järjestettyä
leniniläisyyttä
Kirjotuksessaan, jonka otsikkona on <Järjestetyh;
leniniläisyyden; kymmenes vuosi», kirjottaa tov. Si-novjev:
'
^ Täniän on Zimmerwaldin konferenssin kymmenes
vuosipäivä, konferenssin, mikä oli ensimäinen Järjes­tetyn
leniniläisyyden esiintyminen kansainvälisessä mit
takaavassa. Konferenssissa muodostunut «Zimmer.
waId>vaseramisto» oli ensimäinen järjestetty kansain­välisen
leniniläisyyden ilmaus.
Leninin opit olivat muodostuneet,aikoja ennen Zim
mervraldin kokousta. Hänen toiitaintansa menshevik-kejä
vastaan 90-luvun vuosien nikoina, bänen menet
telytapansa v. 1905 Venäjän vallankumouksen aikana,
hänen työnsä Toisen Kansainvälisen Stuttgartin kon­gressissa,
kaikella tällä on Ikansainvälinen merkitys,
vaikkakin ensimäinen Järjestetty kansainvälisen lenini-läiysyden
solu oli ^Zimmerwa1d-va8emmisto», josta
Komintern suoranaisesti polveutuu. < >'
YMeisrintaman meneiteljtapojen hyväksymisestä oa ku-lunut
celja vuotta ja nyt va^ me buamaamxas sen
suur^ tulokset; sopimus Englannin ja Venäjän ammat
tiybdistysliikkeiden kesken; yhä ka5\'a\'a taistelu zm-xnattiyhdistysIiil^
eeD yhtenäisyydestä; Neuvosto^Venä­jällä
käyvien tyolaislähetystojen yhä nouseva lukumää­rä;
Kommunistipuolueen yhä lisääntyvä vaikutusalalta
Britanniassa; Ranskan ' Kommunistipuolueen mainio
suhtautuminen Marokon sotaan; Kominternin politiik­ka
Kiinassa, jji.e. Komintern on löytänyt tien jouk­kojen
luokse kaikista vaikeuksista iiuolimatta. Pää­asiallisena
tehtävänämme on nyt harjottaa yhä laajem­paa
ja järjestelmäilisempäa yfateisrintamataktiikkaa,
yhä voimakkaampaa kiihotystyötä ammattiyhdistysliik­keen
ybtenäistyttämiseksi, yhä laajempaa toimintaa so­sialidemokraattisten
ja puolueisiin kuulumattomien jouk­kojen
voittamiseksi ja löytää heidän kanssaan yhteinen
taistelutapa petollisia johtajia vastaan.
Neuvostovallan lujuus
Vastaus siihen on selvä. Neuvostoliitto seuraa vii-toteltua
tietänsä, luodakseen pohjansa työväenluokkaan
ja| nousee hiljaa ylöspäin,^ eikä laskeudu hiljalleen por­varistoon.
Venäjän Kommunistipuolueen i4:sta kon­ferenssi
julisti sodan uuden talouspolitiikan aiheutta
mia kansallisia rajotuksia ja vallankumouksellisen ke­hityksen
hitautta vastaan. Venäjän Kommunistipuolue
on voittanut nuo rajotukset. Zimmerwaldin kymmenen­tenä
vuosipäivänä neuvostovalta hallitsee kuudetta osaa
maan pinta-alasta ja Komintern yhdistää työväenluokan
vähemmistöt lJusi talouspolitiikka on muuttumassa
sosialismiksi, Komintern tulee vallottamaän työväen
luokan enemmistöt ja kapitalistinen Europa tulee pro-letaarisdui.
1-
\ 1
Ziminerwald oli läst^ Toisesta Kansainvälisestä, mi­kä^
käsitti keskustah; ipien«o oikean siiven ja vasem­miston,
jolm alkoi iquodostua v. 1907< Enemmistö
kuului; keskustaan ja verrattain harvoissa tapauksissa
«ai vasenunisto vallattua sen puolelleen. Ziramerwald
edusti Toisen Kansainvälisen parasta osaa. Mutta min­kälaisia
nämä, parliaatkin olivat? Leninin vieressä is­tuivat
Tshernov, Martov, Ledebour, Axelrod, Modgliani
ja Grimmt , • .
Ranskalainen internationalisti Brison julisti,; että
hän on ranskalainen Ja sosialisti ja että hän äänestää
Botamäärärahoja .jaetaan niin kauan, kun Ranska on
hyvässä sotilaallisessa asemossa. Kautsky, Uaä&e ja
Hoffman protesteerasivat^sitä vastaan, etta olisi äänes­tettävä
sotaluoton kieltämiseesi. Vieläpä kunniallinen
vallankumouksellinen Ledebourkin uhkasi hyökätä Le­ninin
kimppuun; sanoessaan, että maanpakolaisuudessa
(jossa Lenin silloin oli ^ ollessa on helppo äänestää
sotamäärärabojen myöntämistä vastaan. Ranskalainen
internatsionalisti Dugenes hyväksyi Saksan 80s.-dem.
puolueen ja Ranskaa- Sosialistipuolneen menettelyn,
niiden äänestäessä sotamäärärabojen puolesta.
I Mitä Zimmenvatd oli?
Zinm3erwald oli yhteenliittymä monen karvaisista
pasifisteista aina ' leniniläisiin sai^ka. Oa& zimmer-vraldilaisista
kehittyi oikealle, kuten Mogdliani, Mor-j
gari, Grimm, Tshernov ja Kautsky, kun taas toiset,
kuten Radek, Serrati, Ernst Meyer, Paul Frolibh,Plat*
ten ja Lapi^iski, ohjasivat tiensä kommunismiin. «Zim-merwald'vasemmi8to
» ryhtyi työhönsä mitä vaikeim­missa
olosuhteissa. Sen rahavarat nousivat 100 fran­giin.
Pian: liittyivät siihen Karl Liebkhecht, Rosa Lu­xemburg,
Klara Zetkiri* ja Franz Moring. Ohjelman
laatimisesta ei suoriuduttu vaikedbitta. Puolalainen
intematsiohalisti, Liebknecbt ja Luxemburg seisoivat
menshevikkien ja leniniläisyyden välillä.
- On kerrassaan uskomatonta, että vain vuosikymmen
on kulunut sen jälkeen ja että kuudes-osa maailmaa on
neuvostovaltiona sekä että Komintern on voimakkain
kansainvälinen järjestö, aiheuttaen kapitalisteille mo­nia
unettomia Öitä. \ y
Toisen Kansainvälisen matäneminen
Toinen Kansainvälinen mätäne, hublimatta siitä
iieiigäbdyspaikasta, jonka se on saanut, sen johdosta^
että kapitalismi on 'kyennyt hankkimaan itselleen heh-gähdyspaikan.
Mutta-Komintern vain voimistuu. On
totta, että Komintern on nyt kulkemassa vaikeimman
Icautensa läpi. Proletariaatin määräävien joukkojen
enenmjistön valtaaminen edistyy hitaammin, kuin olem­me
arvelleet ja onpa ollut tappioitakin. Mutta venä-läineir^
liike myös koki niitä vv. 1900-1912 välisenä
aikana. Höglundit Ja Rosmerit ovat Juosseet tiehensä,
sillä aina löytyy luopioita Ja likvidaattoreita. Me tie­dämme
kuinka Lenin masensi luopiot ja likvidaattorit
ja meidän tulee tehdä samoin epäröitsijöille JiEi niille,
joilta puuttuu uskoa Ja jotka eivät ymmärrä tämän väi-icean
asteen merkitystä liikkeemme kehityksessä...
' Kominiernin historiallinen merkityt
Komintern on vjtsta alkamassa täyttämään bistorial-telitavaanga.
Ei se vielä ole puolii
Tilanne Saksan Kommunistipuo­lueessa
Muuan ulkomainen työväenlehti koskettelee Koi
manneh Kansainvälisen tp. k :n äskettäin Saksan Kom-munistipuolueelle
lähettämää avointa kirjettä, missä,
arvosteltiin Fiscber-Masloyryhmää ja annettiin eräitä
ohjeita. Mainittu ryhmä ei näet ollut seurannut Ko­minternin
linjaa ammattiybdistyskysymyksessä, vaan
suuressa määrin lyönyt laimui työn reformistjsissa am
mattiyhdistyksissä. Se oli aivan liiaksi puuhaillut par-lämenttaarisissa
problemeissa ja. aivan liiaii vähän niis­sä
problemeissa, jotka koskevat työläisiä työmaillaan.
Maslov oli eräässä teoreettisessa julkaisussa liehinyt
jo kolmannessa kongressissa tuomittua ultra-vasemmis*
tosuuntaä, joka kuitenkin itse asiassa oli oikeistovirtaus*
Ryhmän toimenpiteillä on ollut aiVän liian hallinnolli­nen
luonne, se ei ole ymmärtänyt nuorisoliikettä, eikä^
ole solminut suhteita suuriin työväenjoukkoibin, jotka
ovat siirtymässä turmeltuneesta sosialidemokratiasta
kommunismiin. *
Tohneenpaneva komitea vaatii puolueen jäsenvär»
väyskyvyn tdiostamista, jatkuvan uudelleen ryhmitte­lyn
ymmärtämistä Saksan työväenliikkeessä, kiinteäm­pää
kosketusta työläisiin, jodca ovat saaneet kyllikseen
sosialidemokratiasta, mu^ jotka eivät kuitenkaan vie-,
lä ole liittyneet Kommunistipuolueeseen. Tähän johta-y
vana tienä on, että puolueen päätoiminta suunnataan
työmaille, että uudelleen järjestäminen toteutetaan täy­delleen,
että puolue keskittää kaikki voimansa työhön
ammattiybdistyksii^sä, että' reformistiseen -ämmattij^clis-tysliikjceeseen
luodaan vasemmistobloldci, että poryarillis-sösialideihökraattista
«länsi-suuhtautumista» vastaan
ententen kapitalismin puoleen asetetaan «itä-suuntautu­minen
» neuvos^ovaltaliiton, sjlirtotnadcänsain jä kaik­kien
maiden vallankumbukslilisten työläisten puoleen,
että puolue arvostaa oikein Ja käyttää organisatoorisesti
yrvakseen, Jokaista uutta luokkataistelun vaihetta, mikä
taistelu Saksassa on joitakin aikoja sitten ollut Jälleen
käynnissä kohoavalla linjalla. '
v Toimeenpaneva komitea edelleen korostaa, ettei se,
arvostellessaan Fischer^Maslov-ryhmää,! ole tdhnyt mi­tään
myöni^ytyksiä Brandlerin ja Thalheim6rin johta­mille
oikeistoaineksille, joilla ei olekaan mitään mer­kitystä
puoliieessa, enempää 'kuin Scbolpmin ja RosiJii-ber^
n johtamille ultra-vasemmistolaisillekaan. Arvos­telu
suuntautuu vasemmiston pieneen Johtajarybmään,
mutta ei itse vasemmistoon. Tämä kritiikki on taval­lista,
tervettä bolshevistista itsekritiikkiä, minkä tar-kotuksena
on saada puolue» lujemmaksi ja entistä tais-telukuptoisemmaksi.
,
'•' ' • . •
Kirjelmän johdosta pn puolueen Johdossa Ja muissa
puolue-elimissä tehty joitakin muutoksia sekä jouldco
kelpo puoluetoimitsijoita, joilla on suuri vaikutusvalta
suuriin Joukkoihin, kiinnitetty /puoluejohtoon.
Kuten tunnettua, on puolueen vasemmistolla, joka
arvioi oikein vuoden 1923 opetuiuet, edelleenkin J<AtO
puolueessa. Puolueen «jälleen iskeminen hajalle» ön
vastustajalehtien tavanmukaista palstantäytettä.
Pöytäkirja
Kommunistipuolueen Suoma­laisen
Järjestön toimeenpa­nevan
komitean kokouksesta
syyskuun 24 p. 1925. 'Saa­puvilla
J. V. ^Ahlqvist, J.
Latva, A. T. Hill, J. Kahila,
O. Jokela^ ja allekirjottanuL
1 §. Luettiin Hondin osaston
johtokunnan kirje. Sihteerin lähet­tämä
vastaus hyväksyttiin.
2 §. Luettiin Port Arthurin pii­ritoimikunnan
kirjelmä; koskien Ni-pigon
osaston toimintaa, ja velvo-tettiin
sihteeri kirjottamaan adasta
kaikille asianomaisille.
3 §. Windsorin osaston kirjelmä
luettiin. Sihteeri tiedottaa kirjeel­lisesti
toimeenpanevan komitean
mielipiteet. ' .
4 §. Ilmotettiin, että puolueen
toimeenpaneva komitea on suostu­nut
Järjestön edustajakokouksen
ehdotukseen, että Jätgeston toimin­taa
voidaa?» asioiden selvittelyn täh­den
jiatkaa lokakuun 21 päivään
s^kka.
5 §. Järjestön tilit päätettiin
sulkea lokakuun 17 päivänä, joten
osastojen rahalliset toimitukset tu­levat
siitä päivästä lähtien kulke­maan
suorastaan pääviraston kaut­ta.
I Kaikki muut asiat mitä Jär-
-jestön toimeenpanevalla komitealla
ja osastoilla on olemassa, tulevat
loppumaan lokakuun 21 päivänä,
jolloin Järjestön toimeenpaneva ko­mitea
lakkaa toiminnastaan. • ^
6 §. Tilintarkastajiksi toimeen­panevan
komitean puolesta valittiin
O. Jokela ja J; Latva.
7 §. Pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
Jokela ja Latva.
Kokouksen puoelsta,
> 'Alf. Hautamäki.
Olemme tarkastaneet Edelläolevan
pöytäkirjan ja' havainneet sen ko­kouksen
päätöksien jä keskustelun
mukaiseksi. '
<). K. Jokela. J. V. Latva.
Föytäldrja
V Canadan Kommunistipuolu­een
Suomalaisen Järjestön
' neuvottelukokouksesta, sj^s-kuun
15—17 päivänä 1925,
Torontossa, Ontariossa.
Todenpuhujan tä3rtyy ofla kom­munisti
Saksalaisten sosialidemokraattien «Vorwärts» on sa­nomattomasti
raivostunut Britannian kaivostyöläisten
luottamusmiehelle, Cookille, sen vuok^, että tämä oli
äskettäin puhumassa Kerliinissa, koostaen ammatillisen
eheyden ja eritoten yhteistoiminnan välttämättömyyttä
venäläisten kanssa, sekä huomauttaen samalla, «ttä sak­salaiset
ammatilliset johtajat pakottavat työläis^ al­haisiin
palkkpihijD Ja pidennettyyn työpäivään isän-ma^
edun nimessä. Kun ei «Yortvärtsillä» ole mitään
aisiallista sanottavaa, väittää se Cookia kommunistiicsi,
vaikka koko naaailma tietää, että hän on Britannian
sos.-dem. Työväenpuolueen Ja II Intemationälen jäsen.
Mutta kun tällä taholla on viime vuosikymmenenä ko«
konaan unohdettu todenpuhumisen taito, ei Cook saa­ta
«Vorwärtsin« ^mielestä olla mikään muu kuin koni*
munisti! Tumiustus, Joka on yhtä hyvä kulo ihika
in^uu tahansa.
1 §. Kokouksen avasi järjestön
sihteeri A. -Hautamäki kello 9 aa­mulla.
2 §. Puheenjohtajiksi kokouksel­le
valitiiih'Ö.aind'q^ M. Ja­lonen;
kirjuriksi A. Hautamäki. Pu-heenjohtajaha
toimi M. Jalonen.
3 §. Valtakirjain tarkastajina toi­mi
puheenjohtajis^ ja kirjuri.
4. §. Edustajia oli seuraavista
piireistä: ^ PohjoisJOntaripsta J. Ok­sanen,
J.'Virta ja J. Lund; Etelä-
Ontariosta J. y. Ahlqvist jä A. T.
Hill; Sudburyn alueelta H. Sula ja
L. Johnson; Pori; Arthurista M. Ki-vari
ja Jalonen; Saska.tchewanln
aluetta edusti valtakirjalla -A. Hau-
'tamäki ja British Cblumbiaä G.
Sundqvist. Hänelle myönnettiin jä-
,^enluvun perusteella kaksi ääntä.
Toimeenpanevan komitean edustaja­na
oli J. Latva.. Vapauden toimitta-
Jjalte S. G. NeiUUe'ja Vapauden ta­loudenhoitajalle
J. V. KannastoUe
myönnettiin puhe-, mutta ei äänes­tysoikeutta.
Beaver Laken edusta­jalle
D. Helinille myönnettiin läsriä-olo-
oikeus ja puheoikeus Beaver
*Laken jutun yhteydessä.
5 §. Ponsiväliokiihtaan validiin
M. Kivari, J: Oksanen, J. V. Ahl-qjrist,
iG, SundqVist ja • J. Lund. /
' 6 §. Raha-asiain valiokuntaan va­aittiin
M. Jalonen, J. Virta, A. Hau­tamäki
ja L. Johnson. -
7 §. A. T. Hiilille myönnettiin
oikeus poistua kokouksessa, mennäk­seen
Nuorisoliiton edustajakokouk­seen;
-
8 §. Otettiin päivälUsloma kello
1.30 ip.
9 § Kokoonnuttiin kello 2.3Ö
jälkeen puolisen. Puhetta johti; G.
Sundqvist. ^
10 §. Canadan Kommunistipuo­lueen
edustajakokouksessa oli suo­malaisen
.edustajiston suosituksella
valittu suomalaiseksi kielenkääntäjä-sihteeriksi
Alf. Hautamäki ja toi­meenpanevaan
kbmitelian J. V. Ahl­qvist
ja O. Jokela:: •
11 §. Toimeenpanevan komitean
' toimintakertomusN luettiin osa osal-
,ta ja keskusteltiin asianmukaisessa
järjestyksessä. Erinäisissä kysy­myksissä
jätettiin ponsivaliokunnan
tehtäväksi laatia keskustelua vasr
'taavat ponnet, jotka neuvotteluko­kouksen
hyväksy minä on liitetty tä­hän
/pöytäkirjaan' asianomaisessa
järjestyksessä.
12 §. Otettiin ill^lislomä keUo
K 7 . 3 0 . ; . -t-/^--^-/^
13: §. iSokoonhuttiin kello 8.30.
Puhetta johti G. Suiidqvist.
14 §. Jatkettiin-toimintäkerto^
muksen lukemista.
,15, §. Lopetettiin kokous kello
12.30 yollä-
16 %i Kokous alettiin kello 9
aamulla.; 'Puhetta johti M. Jalonen.
17' §. Jatkettiin toimintakerto­muksen
lukemista. Keskustelun alai-sekä
joutui Beaver Laken jnttn-
D. Helinille myönnettiin puheoSce*
ns. Kutakuinkin koko aamupäivä
'kului asiapapereiden y. m. erinäis­ten
seikkojen tutkimisessa.
18 §. Otettiin päivälUsloma kello
12.30.
19 §. Kokoonnuttiin kello 2 i\-
tapäivällä. Puhetta johti G. Sand-
'qvist.
20 §. Jatkettiin Beaver Laken
kysymyksen käsittelyä. Pitkän ja
monipuolisen keskx^telun jälkeen
hyväksyttiin seuraava ponsi vasta­ukseksi
käsittelyn alla olleelle ky­symykselle:
"Suomalaisen Järjestön kysy­mystä
käsiteltäessä tarkastettiin
toimeenpanevan komitean ja Bea-
Ver Laken osaston välinen kirje-vaihto,
sekä kaikki mahdolliset
asiaa valaisevat seikat kaikessa
kokonaisuudessaan. Pitkän ja
harkitun keskustelun seurauksena
tultiin yksimielisyyteen siitä, että
' Canadan ' Kommunistipuolueen
edustajakokouksen tekemä päätös
Beaver Laken kysymyksessä, on
puolueemme tulevia ja tämänpäi­väisiä
etuja silmällä pitäen tar­peen
ja tilanteen vaatima. Tä­hän
nojaten sitoutuvat kokouk­sessa
olleet edustajat tekemään
parhaansa puolueen edUstajako-kouksessa
tehdjm päätöksen käy­täntöön
panossa ja siinä ilmene­vien
vaatimuksien selostamises­sa."
21 §. Vapauden sisällön arvos­teleminen
ei antanut aihetta erikoi­sen
päätöksen , tekoon. Toiset Va­pautta
koskevat kohdat lähetettiin
ponsivaliökunnalle.
22 §. Toimintakertomusta kos­kevan
ponnen laatiminen jätettiin
ponsivalio^unnalle.
23 §. Suomalaisen Järjestön jä­senmäärä
on seuraava:
Toiminnassa i olevia osastoja . . 61
Järjestön jäsenmäärä . . . . . . 3,104
Täysinmaksaneita . . . . . . . . . 2,685
Sellai|$ia jäseniä, joilla ei ole ^
.' mahdollisuutta yhtyä linioon 1,007
cUnioihin kelvollisia jäseniä ..^^,260
Pienviljelijöitä ja |>u<iliprole-taarisia
aineksia . . . . . . . . , 563
Varsinaisia maanviljelijöitä . 274
Maanviljelijäin järjestöihin
kelvollisia jäseniä, lukuun­ottamatta
Ontariossa olevia
(uudisviljeli joitä, joilla ei '
tällä kertaa ole mitään eri­koista
järjestyä- . . . . . . . . ' 140
Maanviljelijäin järjestöihin
kuuluvia
vottelukokoas toivoxmikseasa paola-eea
toimeenpanevalle komitealle, etj
tä $e ensi 'tilassa IShettäid toi­meensa
kykenevän tenkilön, var­ankin
niihin osastoihin joita uudel-
24 -§. Luettiin järjestön tilira.
portti. Päätettiin julkaiöta lehdes-sa.,
25 §. Otettiin päiväUisloma kel­lo
12.30 ip.
26 '§. Kokoonnuttiin kelk> 1.30
Puhetta johti G. Sundqvist.
27 §.. Hyväksyttiin /seuraavat
ponnet: ' ' ,
The Workerln levitys ja avustus
a) Että suomalaisista jäsenistä
muodostuvat osastot ja r/hmät toi­mivat
siihen suuntaan, että paikal­lisista
nuoriso-osastoista, -.missä se
suinkin on mahdollista, valittaisiin
T^e Worker-lehden yksitjrisnume
roiden myyjiä ja samalla muodostet­taisiin
mahdollisemman hyvin järjes­tetty
asiamiesjoukkue tilauksien ot­toa
varten.
b) . Että suomalaiset jäsenet, ku­kin
piirissään, kokoaisivat erikoisi­na
aikoina varoja The Worker-leh-den
asiamiestointa järjestävän ja
opastavan järjestäjän liikkeellä pi­tämistä
varten.
c) Että osaistot ja ryhmät aika^
ajottaisin tekisivät puolueen toi*
meenpanevalle. komitealle mahdolli­semman
tarkan selostelun totimin-nastaan
The Worker-lehden hyväksi.
d) Että suomalaisista jäsenistä
moudostuvat jäsenet ja ryhmät
edelleen kaikella tarmollaan hank­kisivat
varoja The Worker^n kUs-tantamista
varten.
28 §. Vapaäden ^sallon paraata»
: ' \ , , , . minen , ' • •
S^n välisopim\iksen ja yhteisjnin
mäityksen perusteellani joka vallit-see*
Canadan Kommunistipttolueen ja
Suomalaisen "(laillistetun) Järjestön
välillä,; lausuti neuvottelukokous toi­vomuksenpa,
että Vapauden liike
myöntäisi 1,000 dollaria vuodessa
toimituksen käytettäväksi ulkopuoli
sen avustuksen hankkimisesi
29 §.' Toimlntakertomasta koskeva
• liOBSi
Edustajakokous tarkasteltuaan «l^r
jestön toimeenpanevan komiteänv toi­mintakertomuksen
edustajakokouksi­en
välisellä ajalta, katsoo tp.' komi­tea
»- meöettelyB ja vtoiminnan Jär­jestön
ja koko puolueen etujen mu-kaiseksL
30 §.. Vakstastyo
Puolueen-nuddleen järjestsnuses-tä
mahdollisesti koituvien epäsel­vyyksien
välttämiseksi lausuu neu-i
1 ^ järjestäminen lähTmTnär.'^^ tu
levaisuudessa tulee koskemaan. Tä­män
henkilön tehtävänä tulisi oDa
ryhmätoiminnan '« järjestäminen ja
selittäminen, sekä kaikkien tämän
asian yhteydessä .ilmenevien selk­ojen
selventäminen. .
31 §. Snomalaisen Järjestön ja $tfa
piirijärjestöjen varat
a) Että Oanadan Kommunistipuo­lueen
Suomalaisen Järjestön mah
dollisista varoista siirretään 1,000
dollaria - "Suomalmsen - Järjestön'
(laillistetun) pohjarahastoksi ja
mahdollinen ylijäämä varoista ja
saatavista jaettaisiin siten, että puo­let
niistä tulisi Kommunistipuolueel­le
ja toinen puoli käytettäisiin On­tarion
suomalaisten metsä- sekä se­katyöläisten
järjestämiseksi, puolu­een
taloudellisen jaoston valvonnan
alaisena.
b) Kdnttorikalusto, näytelmäkir-jasto,
arkisto, y. m. siirretään "Suo­malaiselle
Järjestölle".
c) ' Piirijärjestöjen hallussa olevat
varat luovutettakoon puolueen pii­rien
kassaan, aina sillä alueella
missä piirijärj^estöt sijaitsevat.
32 §. Suomaleisten Tyolaisnrhetl!
jäin Voimistelu- ja Uriieila-liitto
a) Puolueen toimeenpanevan ko­mitean
suomalaisten jäsenten tulee
tarkastaa V.- ~& U.-liiton säännöt ja
tehdä niihin, jos pn tarpeellista, lii­ton
ja puolueen yhtenäisyyttä edis-täriä
muutoksia. Kun edellämainit­tu
työ on suoritettu, on säännöt lä­hetettävä
liittotoimikimnalle heidän
lausuntoaan varten. Seri jälkeen
liittotoimikunta lähettäköön säännöt
puolueen toimeenpanevan komitean
hyväksyttäväksi.'
' b) Kokous lausuu toivomuksensa;
että puolueen toimeenpaneva komi­tea
muodostaisi asiaa tuntevista
puolueUenkilöistä erityisen' toimi­kunnan,
jonka tehtävänä olisi suun­nitelman
'laatiminen, saattaakseen
urheilua harrastavat puolueen^ ryh­mät
muodostamaan koko X^^ifiadää'
käsittävän*liiton, joka tulisi kuulu­maan
Punaiseen kansainväliseen ur­heiluliittoon.
33 §. Vermilion Riverin osaston
yelka 265 dollaria ja Fort Willia-min
osaston velka 77.55 dollaria,
päätettiin antaa anteeksi. ^
34 §. Sihteeri velyotetiiin tiedus­telemaan
Creighton osaistolta M. Rii­himäen
maksukykyisy^tä, jonka jäl­keen
toimeenpanevalle i komitealle
Creighton osaston lausunnon perus­teilla
jää täysi toimintavalta tähän
asiaan nähden.
. 35 §. Puolueen toimeenpaneval­ta
komitealta päätettiin pyytää ai­kaa
lokak. 21 päivään saakka Jär­jestön
asioiden selvittelyä varten.
Siitä lähtieih katsotaan suomalainen
kieli järjestö lakanneeksi toiminnas­taan.
Siihen saakka pidetään enti­nen
toimeenpaneva komitea vastuu-ja
toimintavelvoUisena.
!36 §. Rahä-äsiain valiokunnan
raportti hyväksyttiin.
37 §. Pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin J. Oksanen ja J. V. Ahl­qvist.
,
Kokous lopetettiin kello 3.30 ilta­päivällä.
' '
Kokouksen puolesta
Alf. Hautamäki, kirjuri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
'pöytäkirjan ja havainneet sen ko­kouksessa
käsiteltyjen asioiden ja
päätöksien kanssa yhtäpitäväsi.
J. V. Ahlqvist. J. Oksanen.
Pöytäkiria \
Canadan Suomalaisen Järjes­tön
(Finnish Organization of
Canada) kokouksesta syys­kuun
17 päivältä, 1925.
1 §. Kokouksen avasrJ. V. Ahl­qvist.
2 §1 Puheenjohtajaksi valittiin
G. Sundqvist. Kirjuriksi A. Hau­tamäki.
S, §. Valtakirjan tarkastajiksi
puheenjohtaja ja kirjuri."
4 §. Edustajia oli seuraavasti:
J. V. Ahlqvist, A. T. HiU, J. Latva,
E. Kuusela, A. Hautamäki, Ii. John­son,
H. Sula, J. Lund, J. Virta, J.
Oksanen, M. Jalonen,, M. Kivari ja
G. Sundqvist. Vapauden toimittaja
S. G. Neil ja Vapauden talouden­hoitaja
J. V. Kannästo. hyväksyttiin,
edustajiksi puhe-, mutta ei. ääni­oikeudella.
5 §. Ponsivaliokuntaan valittiin
J. V. Ahlqvist, J . Kanniasto, M. Ki­vari,
J. Virta ja A, T. HilL
6 §. 'Luettiin Va^iauden tiliker-tomus
ja Hyväksyttiin. Päätettiin
julkaista lehdessä supistetussa-muo­dossa.:'
; ' . ; : J ^ '
7 §. Luettiin Järjestön tiliker-tomus
ja hyyäksyttiim Julkaistaan
lehdessä. Järjestön jäsenyyteen kuu­luu
nykyisin 41 osastoa, joiden yh­teinen
omaisuus on 160,000 do&-
ria, lukuunottamatta Vapauden o-maisuutta.
• " ^
8 §. Konttorihuoneuston vuok­raaminen.
Päätettiin vuokrata To-tipttolseen
Saoaaiajstea
konttorihnonearto. ^^stea
9 §- Sihteerin palkka, a
Msen Järjestön dhtearilk SS"
tiin maksaa palkkiota sihteeiST^
mesta kymmenen dollaria fc^fel''
-dessa.
10 §. Jäsenverotus. PäitpH,-
t^di ^päntSihin seuraavaasi
Eto j^enverotus cn s^T^i
kuukaudelta, että osastot saa
taa Jäsenveromerkkejä järjestä *i
rastosta, 3 sentillä kappale ja Z
rottaa jäsenistöä viisi senttiä hZ
katdelta.
11 §. Päätettiin painattaa erikci.
da jäsenveromerkkejä.
12 §. Vapauden tilaushinta nää.
lettiin pitää entisellään.
13 §. Kirjallisuus. Esitetään H.
tä täUä mantereeUa kustannettavaa
kirjallisuutta myydään samalla Ma
taa rajan kummaUakin pnohlk.
Suomesta tuUeeseen kirjallisuuteen
ei tehty mitään päätöstä.
14 §. Vapauden toimitusavustus.
Päätettiin että Vapauden'liikieea
varoista käytetään tuhannen dolla­ria
vuodessa tolmitusavustukseen.
15 §. iNäytelmien hankknninen.
Päätettiin, että Suomalaisen Jäqcs-ton
toimeenpaneva komitea hankldi
Yhdysvalloista tai mistä suinkin on
mahdollista, esittämisen arvoisia'
näytelmiä ja monistaa niitä canada-lailta
käyttöä varten, siten vapan-tuakseen
niistä hankaluuksista, mi.
tä nykyiset tulli- ynnä muut vai­keudet
saavat aikaan.
- 16 §. Velvotetaan jokaist» JSij.
jäsentä huolehtimaan siitä, että ne
liikkeet, joiden kanssa he joutuvat
^kosketuksiin, ilmottaisivat Vapau­dessa.
17 §. Edustajakokouksen eduE-tusperustaksi
hyväksyttiin seuraava:
Edustajat ^valitaan maakunnittain.
Yksi edustaja jokaiselta kahdelta sa­dalta
järjestöjäseneltä tahi sen
enemmistöosalta.
18 §. Kiertävät asiamiehet. Pää-tettiin
lakkauttaa yksityiset asia­miehet
Pohjois-Ontariossa ja niiden
tilalle asettaa vakituinen kiertävä
asiamies.. Asian järjestely jätei-tiin
Vapauden johtokunnan huoleksi.
19 i. * Järjestön säännöt päätet­tiin
kustantaa erikoisena kirjasena.
20 §. Vapauden toimittajien pal­kat.
Päätoimittajalle maksetaan ^
140 dollaria kuukaudessa. Aputoi­mittajalle
130 dollaria kuukaudessa,
21 §, Järjestön sihteeriksi valit­tiin
Alf. Hautamäki.
' 22 §. Järjestön toimeenpanevaan
komiteaan valittiin J. V. Ahlqvist,
A. T. Hill, O. Jokela, A. Kivi, J.
Kahila ja E. Pirttinen. Varajäse­niksi-
valittiin asianmukaisessa jär­jestyksessä
P;. JHerta,T. Pejto,, Vi
Virtanen, E. Nyran ja H. Oinonen.
23 §. Päätettiin julkaista järjes-ton
omaisuutta valaisevat kohdat
Oanadan yleisestä tätä asiaa koske­vasta
lakikokoelmasta ja samalla
järjestön sääntöjen asiaa koskevat
kohdat.
24 §. Pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin j] V. Ahlqvist ja J. Oksa­nen.-
25 §. Tilintarkastajiksi valittiin
entiset tilintarkastajat. ;
Kokouksen puolesta
Alf. Bautamäld.
f
Olemjme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja havainneet sen ko­kouksen
keskustelujen ja päätöksien
mukaiseksi,
J. V. Ahlqvist; J. Oksanen.
PORT ARTHURIN YMPÄRISTÖN
UUTISIA
ronton osastolta entinen Kommunis- tdilta; siihen on hakattava
Kampalta kämpälle kulkevat suu­ret
joukot miehiä katsellen missä
parhaiten voisi taas saada tulevan
kylmän talven vietetyksi. Metsä-miesten
suuri liikkuminen johtuu
pääasiassa siitä, että palkat ovat
yleensä huonot ja kämppäolot vielä
kurjemmat. Jokainen haluaisi pa­rempaa,
mutta kysymykseksi jaa,
onko sitä löydettävissä.
On varsin tarpeellista lehden lu­kijakunnalle
vertailla tämänkin yin-päristön
känippäoloja, samoin palk-kataksoja.
Mitä tulee edelliseen.
8. o. kämppäoloihin, niin ne ovat
kerrassaan kelpaamattomat työläis­ten
käytettäviksi. Ensinnäkin teh­dään
suuria kämppiä, joihin sullo­taan
tavaton määrä työläisiä, niin ^
ettei Ontarion, terveyslain edeU^ta-mästä
Umamäärästä voi »"^ kysy- '-
mystäkään. Toiseksi kaksikertojt
makuupaikat ovat perin epakaytan
nöUisiä ja myös terveydelle vaaran
lisiä. > Kolmanneksi kämpillä ei o»
'toiivaushuonetta, eikä erityistä Pe­supaikkaa,
kaikilla kämpiUä ei «iö
saunaakaan. Jokaiselle on selyi^^
se, minkälainen ilma on kamp^^
jonka sisällä on 50 tai 60
ja jossa sateisella ihnalla_npiis^
taan kaikkien miesten mäial ja
kiset' vaattfeet kattoon ^ ^ ^ ^
'Suta lähtee yhtä tappava loJ^
kuinllanttoasta.: Moisesf S
^ ovat kaikki taudinpasilht h ^
JdSsikiämään ja miehet menettävä
jen? Palkat ovat yleensä m^J^i.
^oimmat vertames^^^mi^
paletyössä on maksut
paperipuitten katkasusta Jg* ^