Vapaus, September 21, 1954

              •mm mm
m
M i i
i i i i
Mm.
mmm
Siiiiis
H
Sivu 2 Tiistaina, syyskuan 21 p. — Tuesday, Sept. 21,1954
1^
•f
1 m
J ^ A P A U S
HIBBHVf) Xodq>eodeot.I«bQr
iCUMied Mbir, 6, 1917. Autborized
M.«eoond class nuUJ by the Post
QtOee^DefNUliDeDt, Ottav». Pub*
IMM» tbrice, veddy; Ttiesdays
Vlttiidtoiva^ Satnrdaxilv Vapaus
B n Sk 'W., Sadtmqr, Out.; Canada.
Telephone»: Bl», Omc« OS, 4«I264
Editoria) OfUce OS. 4-42^5. Manager
B. Sokal.. Editor HiT, euund. MaiUng
addreea: Sax^eff/Sadbufy. Ontario.
Advertialng ratea upo»' appUcation;
Ttanslatton iree ot dtmee.
Capadaoa; 1 TkL 7J» « kk. S,79
TlidyaraDoiaM: t tk. 8M 6 kk. 430
SoomeaM i vk. 8.80 6 kk. 4.75
Kolmenlaista ilmaa
, Vaikka Brilannian ulkoministeri Edenin ja Ranikan pa^äministpri
. !|feiidefr<Francen kerrotaankin päässeen yhteisymmärrykseen Saksan
ijnperialismin uudelleenvaseistamisesta ns. Brysselin <M>pimuksen uusi­misen
pohjalla, niin tätä kirjoittaessa (perjantaina) tuntuu kuitenkin
>. ' altä, €ttä tämän kysymyksen johdosta vallitsee ainakin kolmenlaista
limaa; ' ' . ,
> ' .Vähänkin läheisempi tutustuminen niihin "toivorikkaisiin" uuti­siin,
mitä on Lontoosta' viime päivinä lähetetty, sekä Yhdysvaltain
> ' xvaltiodepartmentiri edustajain '-yksinäisen ratsastajan" rooliin Euroo-
' ^assa osoittaa, että vaikka hatut ovat molemmilla yhteiset, nimittäin
.jaksan imperialismin uudelleen aseistaminen, niin menettelymuoto**
asiassa ovat liittolaiset syvän ja levein kuilun vastakkaisilla puolilla.
Ja, kaikessa tässä on jätetty huomioimatta vielä koko ihmiskunnan ja
erikoisesti-Euroopan kansojen yleinen mielipide, sammumaton rauhan-
' ' 4hto, mikä kieltää jyrkästi ja päättävästi Saksan imperialismin uu-ijelieen
aseistamisen.
Tutustukaamme tähän asiaan vähän yksityiskohtcisemmin:
\ Pian sen jälkeen kun Ranskan kansalliskkous tappoi ja hautasi
t^^ifarsinkm Euroopassa huonoon huutoon joutuneen Euroopan puolus-
/•tosyhteiso sopimuksen, ilmoitetti
erilaiset toimintasuunnitelmat, joiden kummankin tavoitteena oli juuri
äe, minkä Kanskan kansalliskokous hylkäsi, nimittäin Länsi-Saksan
imperialismin uudelleen aseistaminen. Sivumennen sanoen voidaan
l^sä yhteydessä todeta, että tässäkin jutussa liittyi meidän oma ulko-
' ministerimme, Lester B.l^earson, IVashinglonin linjaanj Britanniaa ja
ennenkaikkea Canadan kansallisia etuja vastaan!
f Britannian toryhallituksen*- suunnitelmaan sisältyy ajatus, että
Ikousi vuotta sitten Britannian,^Ranskan, Belgian^ Hollannin ja Luxem­burgin
välillä tehty ns. Brysselin sopimus uusittaisiin siten, että liitto-vallaksi
hyväksyttäisiin' myös Länsi Saksa. Brysselin sopimuksen
(arkoltuksena sanottiin kuusi vuotia sitten olevan Saksan uuden
hyökkäysvaaran torjuminen. ^Mutta nyt selitetään, että aseistettu
länsi-Saksa hyväksyttäisiin yhdeksi jdsenvallaksi ja Saksan imperia­lismin:
hyökkäysten^^^^ asemesta liiton tavoitteeksi omaksut­taisiin
iHitlerin Aatun aikoinaan ja tunnetuilla tuloksilla kokeilema
iommunistivastainen linja! ^
j Täten osoittautuu, etiä Ranskan {kansalliskokouksen ^tnppamalla
'EMroopan puolust"usyht€isö'sopimukselIa jaulkominis^^ eh­dottamalla
Brysselin sopimuksen uudella painoksella on yhtäläisyyttä
|ikäll, että he! niölöririiatiicöhdistuvat^eräitii*-toisia kansakuntia vas-jaan,
ja että päätavoitteena on Saksan imperialismin uudelleen aseis-
Jaminenjr Eroa näiden suunnitelmien v^
pan puolustusyhteisö sopimus, kuten Atlantin liittokin, edellytti kan­sallisten
oikeuksien alistamista tämän^: s
'iiten;ettäiliittoyallat olisivat joutuneet vississä tilanteessa automaat­tisesti
sotaan, Brysselin sopimus kiertää tämän kiperän kysymyksen
iiten/että kuluakin jäsenmaalle Jäisi tilaisuus perustusU
|)äattää, liittyykö se sotaan tai eikä liity. Tämän varaventtiilin jättä
sinisen avulla on ilmeisesti toivottu saatavan • Ranskan kansalliskokouk-
Sen hyväksyminen Saksan militarismin henkiinherättämiselle.
[ 'Mutta kuinka hatara tämä varavcntliili on, se näkyy tavallaan
niistä ristiriitaisista ajatuksista, mitä on tdniänkin"sopimusluonnoksen
oleellisemmasta kohdasta annettu.-Ulkoministeri Edenin suun^
«dellyttääi että Länsi-Saksalle anneltaisiin tämän Brysselin sopimuk­sen
uusitun painoksen puitteissa täydellinen "tasa-arvo''''ja itsenäi;
^yys muiden jäsenvaltojen rinnalla. Mutta samalla kertaa on kuiten-
|:in:puhuttuy että Ranskalle annetaan -takeet" ilitä, ettei uudelleen;
Aseistettava Saksan; Imperial ismi pääse ijois kontrollista. »Mutta min- :
Kalkista "tasa-arvoa" ja ''itsenäisyyttä" on s?, mitä toiset vallat "kon-
Irolloivat ja .V*takaavat'?c; Selvästikin l
«eltaan ristiriitaista.
I E l siis ole ihme; että; samassa Pariisin uutisessa^ missä kerrottiinS
{ilkoministeri Edenin ja Ranskan pääniinisler Mendes-Francen pääs­seen;
yhteisymmärrykseen Saksan imperialismin- uudelleen.aseistami­sesta
Bfysselln sopimuksen puitteissa, Icerrotaan ikäänkuin ohimen-nen
Edenin sanoneen Lontoossa, että hän -ei ole vielä sjfenut Yhdvs-valtain
ja RansKan täydellistä hyväksymistä suunnitelmansa kaik-iciin
kohtiin Länsi-Saksan aseistamiseksi", ja etta Ranskan hallitus
^äröl tämänkin suunnitelman mahdollisuuksia.
I Tämä vetää esiin kysymyksen Yhdysvaltain hallituksen roolista.
V - . -;^ksinäistä kovan käden ohjelmaa. 'Han on nyt suorittamansa Euroo-
>an matkan yhteydessä sivuuttanut.mielenosoituksellisesti Ranskan
a antanut ymmärtää, että Länsi-Saksa aseistetaan Ranskan ja vieläpä
Britanniankin mielipiteitä kysymättä Atlantin sotasopimuksen puit-
' ielssa. Tätä kirjoittac-^sa näyttää siltä,'että Dulles pilää Lansi-
/^^^^ , hallitusta sina napana, jonka ympäri kaikki ole-yainen
Euroopassa pyörii, ja että hän tekee kaikkensa saattaakseen
^^^^ . p kuin muutkin liittolaisensa — Ranskasta puhumatta­kaan
— tapahtuneen tosiasian eteen Julistamalla yksipuolisesti että
^:feaksan imperialismi aseistetaan hetikö^ •
; Mutta kuten sanottu, tähän asiaan liittyy kolmaskin tekijä, ni-
; ^ tnittäin kärsinyt ja -vertaan vuodattunut ihmiskunta, joka ei halua
: ; i mitään muuta niin hartaasti kuin\kansainvälisen rauhan säilyttämistä^
ja siis kaikkien sellaisten ohjelmien romuuttamista, mitkä lavalla tai
toisella vaarantavat rauhaa.
• I Ihmiskunta kokonaisuudessaan ja ennenkaikkea Euroopan mai-den
kansat tietävät, että Saksan imperialismi on kaksi kertaa ascistu-varjolla
ja molemmilla kerroilla
^ytytlänyt sodan liekit, missä tuhoutui miljoonia ihmisiä, lukematto-
; ihmisten tullessa raajarikoiksi, leskiksi ja; orvoiksi,
bmaisuusmenetvksistä puhumattakaan.
l Euroopan kansat eivät halua antaa Saksan imperialismille kol-uuden
sodan aloittamista varten, ja juuri tästä
X yksinkertaisesta tosiasiasta johtuu, että kaikki suunnitelmat Saksan,
—tehtäköön se minkä tahansa
l 'suuren enemmistön päättävän vastarinnan. 'Saksan imperialismin
s.^i^y -^^^ aseistamisen asemesta Euroopan kansat; mukaanlukien Sak-
- san kansa^ vaativat Saksan kansallis^ yhdistämistä demokraattisen
; ' A |a rauhanomaisen valtion puitteissa sekä koko Eurooppaa käsittävää
?^,4'tl***^^*^^"^'^''^^*^^^ xa\\^ ei kohdistu mitään Euroopan valtaa tai valta-
-''^^1.;;^/^''}ryhmäa vastaan, \'aan pyrkii turvaamaan sen, että kalkki Euroopan
'^%^4v'^|^f'^ erilaisuuksista huolimatta,
^i^^-. «Kä rauhassa ja rakentaa onnensa huomisen omalla tavallaan, min-
^^^d^käi!^ vallan sekaant umatta niiden sisäisiin asioihin.
i
Mm
i i i
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Gnst Nunui}!, S:rafcton; Ont, t i y t ti
syyskuun 17 pnä 73 vuotta. ,
Iisana, ifeinaoen^Sault Ste. MiUfis.
ia, täytti 82 vuÄtta fcunnuntaJna, syys-'
kuun 19 pnä, ' .
Yhdymme eukulaJsten ja tuttavien
onnitteluihin!
Totuus N-iton ja Saksan
a ja
ITj^HEMPlELV HtJOtTAMINEl 4 'I
r . Kysymys: >-i^v Ovatko
velvoUiset huolehtimaan avun tar­peessa
olevista vanhemmistaan; ja; on­ko
vävykin siinä ^suhteessa^^velvoUi-nen?
— Ontariclainen. -
Vasiaas: — Ontarion maakunnan
laki säätää, että liiihen kykenevien
tytärten ja poikain on ^ osallistuttava
aviin tarpeessa olevien ^vanhempiensa
hucltamiseen, mu|ta vävyllä ei ole
siinä suhteessa mitään velvollisuuk­sia.
Avioliitossa olevat tyttäret; joilla
el ole mitään omia tuloja,:ovat vapaat
tästä, velvollisuudesta mikäli laki on
kysymyksessa.V (Luonnollisestikin on
varakkaan avicmiehen omaavilla tyt­tärillä
siveellinen velvollisuus . v a n ­hempiensa
austamisecn edellytystensä
.mukaisella tavalla.
«uoltovb-anomaiset voivat, haastaa
vanhempiensa huollon laimmlyoneet
oikeuteen, Jolca saattaa maarata miten
suuressa maarin kukin heistä on v e l ­vollinen
vanhempiensa avustamiseen.
Tuomari otta£^: silloin: hucipioon-Kun­kin
lapsen varallisuussuhteet ja vel­vollisuudet
omaa perhettään kohtaan
ennenkuln.haiimaaraa miten -suu­ressa
määnn kunkin on osallistuttava
vanhempiensa avustamiseen. ,
m
lUfltorfanviärentäJät fa, mtmi
taantanmkseUlset' eivättieten­kään
ole tyytyväisiä siiliett/että"
Nettvcstoiiitto otinlstoi "kzyiii-
:niäinSaicsän ^kanssa.«lolt^^^J^Srpnä^:^^
m9 solmittua- byofckäänattö-myyssopimosta^
pnolustoxknti^-
soutensa iDjittamiseen;: jonkaTJöh-dosta
se eeiviytyi toisesta nlaall-mansodasla
voittajana."Iffttä
kiukkuista tyytymättömyyttä: V Q I - .
daao pitää'vain sen^ «hdoitoman'
tosiasian vaiivistiiI(8enai«'ttäN^
vostoiiitto menetteli oikeiii'^'^ '
iunlconäfcöisesti «olmfessaaif ISak-san
kanssa Iiyökkäämättömy^sso-
: plmntcsen. Jonka: Saksa ijalkeasti:
rikkoi vähemmän koin pari vuotta
myöhemmin. , Jailcaisemme iässä
tätä asiaa koskevan laosnnnon
> NeovostoliitojD :• {iledonantotoinUsr
ton vdonna 1948 Jnikaisem»tfa
katsauksesta "Historian väärentää
Jät".
oli In^tenkin: paras kaikista mahdol­lisista
utospääsyjata., , . ,
i^amolp-^kuihj; vuonna löJSNpuvos-toliiton:
täytyi.. IdnslvaJtojen^ vihamie­lisen
pcfftilkää taWä ioimiä Brestih
ratitonsOiJlmii's 'iea teki sopimuksen saksalasten kanssa?
Tuona aikana (elokuussa 193^) ei
voinut olla/enää mitään epäilystä:£iil
tä, että Englanti ja Kanska eivät edes-aiköneetkaan
tehdä: mitäan^i/vakayaa
estääkseen (Hitler-Saksaapäästämä8->^
tä sotaa valloilleeni: vaan pälhvastoin
] tekivät kaiken voitavansa säad^kjngeh m m
salaliittojen ja salaisten sopimusten '
menetelmillä; kaikenlaisten, ijrpyoka-tloiden'menetelmillä
HitlerJ^akian
usutetuksi 'Neuvostoliiton kimppuun.
Mitkään väärentäjät eivät saa^hei-tetyksl
jhistoriasta eivätkä kansojen
tietoisuudesta pol^ sitä - ratkaise
tosiasiaa, että näissä oloisa Meuvos-
^trlllton valittavana o l i:
nim nytkin, vuono* l933;'kahdenkym-menen'Viio<!
en kuluttua B r e s t l n ' r a u -
hansopfniufeenv^jälkfeeni: ^Neuvostolii-ton-
Mytyi'Englaiinlrf ja-Ränäcan''sa<
man vihAmieUsÄL']&oUtIIkan takia teh­dä
sak«äiaisteH''lränsEä sopimus.' "-^
isäifcenkaf^aisten ^aVjaaJien puheet
Sitä/ettei N^e'itvostoUiton'''olIsi'kuiten­kaan
pitänyt suostua scplmukseen
saksalaIsten>tonssai-'ovat naurettavia.
Miksi Puola. joUa oU liittolaisina E n g ­l
a n t i ' j a Ranska, saattoi teluiärhyök-
: käämäitqmjryssopimuksen;;.? saksalais­ten
kanssa vuonna 1934, mutta Neu-vostofutto,;
joka: oli ^epäedullisemmas­sa
asemassa; eiclistBaanutitehdä sel­laista
sopimusta vuonna 1939? 'Miksi
Englanti ja Ranska, Jotka olivat.'haI-ll^
ev^na, voimana^;:Euroopassai saat-
.toivat vuonmv-1938 antaarsaksalaisten
kanssa yhteisen julistuksen hyökkää-^
mättöm3rydestä;"mUtta.--Neuvostoliitto,
joka oli Englannin j a Ranskan viha­mielisen
:p;höikan*vuoksi> eristetty,
ei olisi saanut tehdä sopimusta saksa­laisten
Icanssa?
' Eikö ole toia-ia, että kaikista E u ­roopan
ei:aga[;rfSS»ivisista fiuurvallojs-ta
Neuvostoliitto oli viuneinen, joka
Historian väärentäjät ja muut
taantumuksellj^etelvät tietenkään ele
tyytyväisiä'silhen, etta jNeuvostolhton
Onnistui käyttää :.taitava3ti Neuvosto­muton
j a jSaksan sopunpsta puolustus-kuntoisuutensa
liujittamlseksl, että sen
onnistui -siirtää rajansa kauas län­teen
ja ehkäistä Saksan aggression
esteetön eteneminen itään, että hitler
rilaisten sotajoukkcjen täytyi Narvan
—Mmskin—Kievin linjan asemesta
aloittaa :hyökkäyksensä itään linjalla,
joka-kulkee-satoja kilometrejä län­nempänä,
etta Neuvostoliitto el nään-,
tynsrt verenvuodosta ; isänmaallisessa
sodassa, vaan Eeiviytyi sodasta voittar
jana. Mutta tämä tyytymättömyys
cn jo romahtaneiden pontikkojen voi­matonta
kiukkua.
Naiden herrojen; kiukkuista tyyty-
: mättömjrytta voidaan pitaa vain sen
ehdottoman tosiasian vahvntuksena,
että Neuvostoluton politiikka on ollut
ja on edelleenkin oikeaa p : h t i i k k a a . .
urindsorin autotyö-läjset
vaativat
Kiinan tunnustamista
Vindsor. — Windöorin autotyö-
Iäiset-ovat aUekirjoitoksillaan «a-mstetlnna
lahe.taneet paiuralii-sen
'raobanncoioiston jakamia
pcstOcortteJa tlkoministeri Pear-soniOe.
Näissä postJurt^Isia sa­notaan:
:"Me keholtamme teilä kannat-,
tamaah ''Kiinaa tunnustamista,
kos'^ s<^ merkitsee: (1) maailman
ranlian ton-aamista. Kiinan osal-i
listominen Geneven lionferenssiin
ädttoi Indo-Kiinan sopimuksen
aJiaansaamtsta. (2) Se avaisi
inälidolUsuDdet kaupalle Kiinan:
kanssa ja liettttäisi Canadan
työttömyyttä."
Chr/Bler-:Unit News sanoi'toimi-
'taspalstallaan Bevanin sanoneen;
Britannian Labor Partyn valtuus- r
kannan Kiinan vierailusta: '"Bri­tannian
työväenpuolueen valtuusr
kanta et'matkastanut Kiinaan ..
antaakseen hyväksymistä sille mi­tä
siellä on tapahtunut . . . Se
toivoi löytävänsä sieltä mahdol-lisaoksia
ysiävällisellfe ja: Iiedel-malliselle
yhteistoiminnalle. Mei­dän
kalltkien talisi toivoa, että
kommunistinen Kiina ; mahdollir
simman pikaisesti saisi paikkanr
sa YK:ssa . . ."
Mainittu lehti sanoa lisäksi, et­tä
väkilukuun nähden Canadassa
on-vösi kertaa enemmän tyottör
miä kuin Britanniassa.
SITÄ
JA —
im
Ä T Ä
EI TARVINNUT SOESTJl "
Eres varsin miellyttävä nuorHiiai.
nen vanhapldsa esitti äskettäin jj»
monet j a vaKin painavat syyt. jot
den takia hän c i o!e mennyt ayjo-hittcan.
Ne ovat:
"Mmulla cn papukaija, joka kfroi-lee
joka kerta kun ruokin sitä.
• Minulla on koira; joka murisee joka
kerta kun ruokin sitä.
Minulla cn takka; xmkä savuttak-olohuoneen
j a josta tulee tuhkaa ojöi*'
huoneen matolle. *
' Ja kaiken lisäksi intoulla on kissa,
joka on kaiket: yöt poissa kotoa.
: Joka:nen. ajatteleva, ihminen vöI '
varsin:hyvin:käsittää, että mmulläif
plemtäkn syytä mennä anmusiin."^
Mitä muut sanovat
JAPANIx\ ASEISTETAAN
VASTOIN PERUSTUSLAKIA
JA KANSAN TAHTOA.
• VJapani on /»ytpakoltettu^^v
perustuslain määräyksiä',i j a : kansan
tahtoa aselstumaan uudelleen.;; Sen
seurauksena Japani nayttaa nyt k u l ­keutuvan:
taloudellisia J a poliittista
vararl'<kca kohden.
; "Armeijan uudelleen muodostami­nen
vkansallisenturvallisuusvoiman
nimellä el ole,kansan suosiossa. ..Sor
äan kokemukset, j^otka huipentuivat
Hiroshiman Ja Nagasakin^ atomipomV
mltuksSen Ja v ; l m e l ^ m a t vetypom*-
mlkokeilut, jotka aiheuttivat miltei
paniikin, ovat: tehnet Japanin ; k a n -
SantamahdoUsesti. maailman' eniten,
sodanvastaisen kansan." Bill Boss.
Canadian Pi'es3in kirjeenvailitaja.
solmimisesta
; turvata: siten •NeuvotoliItolle"rrau-joko
hyväksyä itsepuolustuksen tar­koituksessa
Saksan ehdotus hyökiiSar
mattomyyssopimuksen
jä
han jatkuminen vissiksi ajaksi; mlnlca
neuvostovartio voisi kävttäavcliraen-sa
parempaan valmentamiseen ::2g-gressorin
, mahdollisen :hyökkayIÄ2n
torjumiseksi. \
tai hylä:ä Saksan ehdotus.hyöjftk^ä-,
mättömyyssopimukscsfa ja • sallipj^^^^
ten länsivaltojen leirun kuulu vien / o -
taprovokaattorien^sysätaNeuv^stolht-,
to viipymättä aseelliseen selkkaukseen
Saksan kanssa, Neuvostoliitolle, aivan
epäedullisessa. tilanteeEsa;: sen oll^sa,
kokonaan eristetty., . , , VJ;.
Tässä tt i l a n teessä . r Ncuvostolhtpn
^hallituksen oli pakko tehdä .yalmUJÖQ^,
sa ja solmia Saksan kanssa "hyökkää^;
mattoniyyssopimus v< • ^(
Tämä Vahnta oh silloin muodostUr
neessa J.ilanteessa Neuvostohiton u l ­kopolitiikan^
ka;jkonäköinen^ja viisas
Olen tiihiat kertaa mleluiimmin
tällä puolen tuomarinpöycläh
Väiiiö^¥uorion puolustuspuhe Turun hovioikeudessa
1928 ~'Puhe jäi Vuorion viimeiseksi puheeksi
r%a:XMiäkxs&s?i oleviin sanoihin päät-
::ti . pnolostuspnheensa tunnettu
'•sanomalehtimies Ja tulisieluinen
ta!steUja Väinö Vuorio Turon
l^ovtciloeudessa heinäkuussa v.
: 1928, Hänet oli kymmenien, mni-
• den-;!ty&väenjärjestbjrn ioimihen-
;: kilöiden kanssa vangittu saman
;. vuoden keväällä ja bäntävsyvtct-
' tiin ntm. ^unlumlscsta Suomen
.so5iaridemo«rA4stisen f i nuorfed^ilJ J ]
.ton IiifiotoUiikunta^ah.'!Tassa jn-tusra
hilacth^aom^ttlin}4;;vur.deni ,
G kua:4utidii' kUrifdsI^uc^eran- '\
:: gaisiuksen. Se -päättyi; tubeVku-
\ \6t^:^•x 'Sairastaneen' Vuorion IcuoJ \
letiiaatf<'v.^ 1929. Jälkalsemme >fco-i
kerii(i£uudcssaan ;hänen «puolus--;
I tt^uMnsa,"joka., jäi.Vuorion vii-»
meiseksi puheeksi. ^ , ^.
••(•;•-••:::••
||ew Frontiers
ilmestyy pian
Lähipäivien aikana Ilmestyvän
'New Frontiers" julkaisun pääkirjoi­tuksena
on -"Lapset ja: kylmä sota".
Tassa julkaisussa tutkitaan sitä, m i ­ten
kylmän sodan kirjallisuus, eloku­vat
ja näköradio vaikuttavat lapsim.
sana on paljon arvokasta ainehistoa.
jota lasten vanhemmat, opettajat ja
kaikki kansalaiset tarvitsevat.
Tämän Iisaksi on tässä julkaisussa
torontolalsen lasten ryhmän toimesta
kirjoitettu " "Lauantäi-iltapaivä".
Eräs canadalainen sanomalehtimies
vilauttaa myös sitä minkalliislssa olo­suhteissa
sosialistisen Tshekkoslova­kian
lapset kasvavat. ^ • -
Julkaisussa on myös-iiselta runoja,
lukeutuen siihen -Huntlj? K. Gordonin
runo "The .White-Throat" seka J . S.
Wallafen, Arthur :• S. • Böurinotin,
Martha Milletin . j a Milton Acornin
runot
' Ne\v Frontiers"' julkaisun toimit­taja
Margaret Fairley antaa artikke­lissaan
hyvin mielenkiintoisen, k u ­vauksen
; -Canadan uudisralvaajain
elämästä.
: Tama"^New Frontiers-' julkaisun
syysnumero. missa kunnitetään e r l -
koishuomiota lapsiin, on entista mie­lenkiintoisempi
jamcnipuollsempi.Te
voitte joko hyväksyä taivhyljätä k i r -
joittajaln yhteenvedot, mutta varmas­ti
löydätte niistä mielenkiintoa.
'Julkaisun hUita on 40; senttiä kap­pale
tai $1.50 vuoden tilaus.
Ilmapallfflla tulhit
vakooja tuomittu
Tshekkoslovakiassa
, Wien. _ -Taälld ilmoitettun keski­viikkona,
etta tshekkoslovakialaisessa
Rude Bravo-lehdessä on julkaistu u u ­tinen
jossa sanottiin, etta 23-vuot;^
Jaromir Llrvolhlavy, joka lähetettiin
Lansi-Saksasta: ilmapallolla Tshekko-
Slovakiaan, vangittiin juuri kun hän
yritti pois tua: maasta. :, :
Hänet tuomittiin vakoilusta eUn-kautiscen
vankeuteen.
Unitauti leviää
Japknissa
Tokio. — Viime viikon lopulla 11-
moItettUn taalla, että 21 uutta u n i -
tautitapausta on' todettu viime viikon
aikana.
2 : Kaikkiaan on Jaoanissa todettu tä­hän
meunfessä: 227 iinitautltapausta;
joista 47 on johtanut kuolemaan. '
askel. Tämä Neuvostiliiton hallituk-:
igen ottama askel määräsi ennakoita
hyvin suurelta osallaan toisen maail­mansodan
otolhsen tuloksen- Keuvos-tolUtolle
ja kalkille vapautta rakasta-'
ville kansoille.
Ohsi karkeaa parjausta vaittaa, että!
sopimuksellas.lmiminen hitlenlaisten
kanssa sisältyi Neuvostoliiton uliopo-litiikan
suunnitelmaan. Pamvastomi
Neuvostoliitto pyrki koko ajan snhen,
etta Silla olisi ollut sopimus läntisten;
et^aggressiivlsten valtioiden kanssa
saksalaisia^ ja italialaisia aggressorei-ta
vastaan kollektiivisen turvallisuu­den
aikaansaamiseksi tasavertaisuu­den
perustalla. Mutta • sopimus on;
molemminpuolinen teko: Kun 'Neu-vost:
lutto pyrki sopimukseen taiste-r
lusta; aggressiota vastaan, min Eng­lanti
j a . Ranska järjestelmällisesti
hylkäsivät sen pitäen parempana har­joittaa
Neuvostohitou; eristamispoll-thkkaai
. aggressoreille tehtävien
myönnytysten politiikkaa, politiikkaa
joka suuntasi aggressiota Itaan,- Neu-vostohlttca:
vastaan; Amerikan Yht
dysvallat eivat suinkaan vast\istaneet
tätä turmiollista / politiikkaa; vaan
päinvastoin kalkin tavoin kannattivat
sitä. Mitä tulee Amerikan' miljardl-miehiin.
niin he ^sijoittivat edelleen^
km paaomiaan Saksan raskaaseen
teoUisuuteen, auttoivat saksalaisia ke­hittämään
;sotateolhsuuttaan ja aselsr
tivat silla tavoin saksalaista aggres­siota
aivan kuin saneen: "Sotikaa,
herrat eurooppalaiset, terveydeksenne,
sotikaa jumalan- avulla, mutta me;
vaatimattomat amerikkalaiset: miljar-dimiehet,
rikastumme teidän sodas­tanne:
j a : lyömme kasaan; satoja mii-:
Joonia dollareita; ylivoittoja". : :
-Onselvaä, että'tällaisen asiaintilan
vallitessa Euroopassa •Neuvcstoliitolle
jäi vain yksi uldppääsiir;> hyväksyä
saksalaisten ehdotus sopimuksesta. Se
;'Kaiui;;*irjeImaa-ä vaaditaan m.ir,
nulj ;tuomittavak^i ranga:s,tukscen:.val-jtiopetok^
en • vahnistelusta.vi T i i n i*
V heuttaai. mmuni.puoleltani.^ ensinnäkin
toteamisen, etta valtiopetos.on hvvm
epämääräinen ja: horjuva, käsite; M>-;
kVzlanaan? sanotaan valtiopetokseksi,,
voidaan.- huomenina jul: s l a i , i h a i l t a -
v.iksl • sankarltyok-sl .. (muK'-itakaamme
esim: V. 1917). Suomen rikoslaki mää­rittelee
valtiopetokseksi: toimenpiteet-keisarin
--- ehkä se nyt luetaan presi­dentti
— lienkea, vapautta j a vallan-käyttovapautta
vastaan, jonkun osan:
irrolttamissn valtakunnasta Lai saat-;:
tsmisen vieraan vallan alle, hallitus­muodon
laittomalla tavalla kumoami­nen
tai muuttamisen: Teot, joilla ylla-:
mainitut asiat toteutetaan tai yrite­tään
toteuttaa, ovat.: valtiopetoksia
Suomen rikoslain mukaan. TdJlaisten
tekojen, lähinnä: hallitusmuodon l a i ­tonta
muuttamista tarkoittavan *t2ori
ivalmistelusta yleinen syyttäjä;kai:ha-luaa
minua s>'yttaa.
Tuntuu siltä: kuin ylemen syyttäjä
kannekirjelmää laatiessaan olisi p i ­tänyt
• ilman muuta selviönä kahta
asiaai^l). että minun:tarkoitukaani on
muuttaavihalhtusmuotoa;t2)vettä: sitä
ei voida tehdä muuta kuin laittomalla
tavalla väkivallalla. ^Talle jälkim­mäiselle
^vakaumukselleen on ylei­nen
syyttäjä voinutsaada tukea his­toriasta,
silla : nayttaa olevan asian­laita;
niin,: etta kaikkien valtioitten
ka:kki hallitusmuodot ovat laittomalla
tavalla: syntyneet. :Lieneeko. yhtaan
po:kkeusta?. Tassa maas.*»!; nykyisen
sukupolven aikana olleet hallitusmuo­dot
• ovat perustuneet': sarjaan laitto­muuden
ja-väkivallan'tekoja:'V. 1772
ja 1789 vallankaappauksun; v; 1808^
i 1879 aseelliseen 'valtauksen j a maan-
'fcavallukieen ja v. 1917 onnistuneese?n
valtiopetckseen: Jos e i ; naita laitto-muuk.''
ra olisi;tehty, ei meillä^ihsi o l ­lut
eikä olisi yhtäläisiä iiallitusmuoto-
,?ja. Mutta-vaikkakirtentisyytecn'näh­den
näyttää/ olleen'-saantona se, etta
hallitusmuotoja muutettiin vain va-
,Kivallalla,-ni{n:olsn-;minä: sitä mieltä,
että ainakin sitten, kun sosialismi val­litsee''
koko maailmassa, "väkivallan
käyttö tässä- niinkuin muixakm suh-
•ts.'ssa kekonaan haviaa. Väkivalta on
olennainen .osa>'kapitalistista järjes­telmää
nunkuiriseoh olennainen osa
ennen olleille samoin sortoon ja v a -
kevamman oikeuteen perustuville jär­jestelmille..
Nykyisesni luokkien, väli­sessä
taistelussa ei kuitenkaan ole
kysymys vain joidenkin hallitusmuo­tojen
vaan koko ynteiskuntajärjestel­män-
.muuttamisesta; , Vaotatessani
kannekir-elmässa esitettyyn; syytök-.
s e s n c n minun siis määriteltävä suhr
teeni' vallitsevaan kapitalistiseen y h ­teiskuntajärjestelmään.;
Se; on tehty
nopeasti:vMinä p-dan tätä järjestel­mää
-vaarana j a tmmiollisena. Se
tuottaa 'mittaamattomia kärsimyksiä
kansan 'sorretulla;-;enemmistölle ja
hyötyä vain-:pienelle:sortavalle vä-hemmLstölle;^
e'tahraa maailman vä­kivallalla,;
verellä j a alhaisella s a a -
liinh:molla • ja estaa ilimiskunnaif k e ­hittymästä
•^korkeampaa: ihmisyyttä
kohden. On ssnvuokal kumottava tä­mä
jo' paljon yli aikansa- elänyt jär­jestelmä
ja sen tilalle luotava kansan
<g -_ —-
j yhteiselle edulle perustuva sosialisti-
: nen yhteiskuntajärjestys, ^joka avaa
ihmiskunnalle; tien parempaan tule­vaisuuteen,
lopettaa rhston, aodan ja
väkivallan, hävittää kapitalistisen
järjestelmän synnyttämät paheet: ja
kohottaa ihmiskunnan seka ameelli-:
sesti että henkisesti korkeammalle t a -
solie. Tällamen yhtei.skuntajarjestel-män
muutos on saavutettaviroa vain'
sorrettujen suorittaman luokkataiste-:
lun kautta; kcskä sortajat- exvät-ya-^
paaentoisesti luovu; assmastaan.. ja
rilsto-olkeuks staan.
•Tämä? on mmun mielipiteeniyhteis-kuntajärjestelman
muuttamiseata.;
Tämän miehprteeni vuoksi minut- cn
vangittu; Minulle .sanottiin; etsivässä
keskuspohisissa, etta ;mmut:on. jo pit--
kän aikaa haluttu vangita; rmutta el;
olekekaittyimitäan syytä ja siksi, on
minun askeleitani, ja tekojani vucfi'-;
kausia seurattu. N y t : c n sitten 'muka
syitä löydetty ja sellaisena esitetään
yleisen ;. syyttäjän ; kannekirjelmässä
pääasiassa: 1) että minä' vv. 1922—23
olen kuulunut S. SosdemvNuorisolii:
tcn toimikuntaan ja 2) etta mina oU-u
n kuulunut Suomen -Kommunistiseh
Puolueen erääseen toimielimeen ja
ottanut:; osaa puolueen kokouksiin: j
Väite minun kuulumisestani Kom­munistiseen
puolueeseen ja osanotos­ta
sen toimintaan oh vaara: Olen
kyllä: suurella mielenkiinnolla seu--
rannut Kolmannen intemationalen
— kommunistisen maailmanpuolueen
taistelua kapitalismia ja faccismia
vastaan. .Olen; ihaillut sitä uljasta
sankaruutta, jota sen jäsenet kaikissa'
valkoisen terrorin maissa ovat osoit­taneet
käydessään kuolemaan ja van­kilaan
aatteensa puolerita ja olen tiiHr
tenut;itsem.syvästi liikutetuksi siltä
suunnattcmastä maäi-ästä martyyri-verta,
miia he ovat saaneet uhrata.
Olen myöskin; lukenut mitä kapitalisr-tista
järjestelmää puolustava sano--:
malehd;sto on kirjoittanut .Suomen
KommunlrOi Puolueesta ja nähnyt sen
suunnattjman pelon, uiitä pcrvarlsto
sita kohtaan osoittaa, .josta päättäen
se on mahtava ja voimakas puolue'
•mutta minä en: ole ollut mainitun;
puolueen; jäsenenä; en' köulunut • mi|'
hinkäansentoimieUmiin, enkä otta­nut
osaa sen kokouksiin. ,,: ~
;:Tan(ia siis:ei:kelpaa: sj^rksi vangit-*
ssmiiieni, eikä osoitukseksi siitä,'että
mina valmistelen: hallitusn^uodmi
laitonta muuttamista tarkoittavaa te-:
kca.: Se ei lain mukaan kelpaisi sli^'\
tenkaan, vaikka minä. olisin kuulunut
maimttuun puolueeseen, sillä olen
kuullut, että Suomen laki tässä siili-'
teessä on samanlainen kmnlänsimai-'
den, joisia Kolmannen- Intemationa­len:
osastot toimivat aivan julkisesti
samoinkmn muutkin puolueet ja jois-;
sa osanottoa puolueen toimmtaan ei
katsota hallitusmuodon laitgpta, j
muuttam:sta tarkoittavan teon val­mistelemiseksi.:
Se, että meillä ilme-i
nee päinvastaista tulkmtaa, johtunee
truarivenäläisestä psrinnosta.
: Yleisen syyttäjän kannekirjelmissä
huokuu aivan sama henki kuin tsaa­rin
tuomioistuinien antamien valtio-petostuomioiden
kaavassa: "osanotos-;
ta vallankumoukselliseen toimintaan,
jonka tarkoituksena cn joko läheisesi
£ii tai - kaukaisessa: tulevaisuudessa:
kukistaa' nykyinen halhtus" jne;
Mitä 'sitten tulee minun kuulumi­seeni
SitSosdem:: Nuorisoliiton
kimtaart VV. 1922—23, mm se cn totta;:]
mutta ei sekaan millaan' tavalla to­dista
minun valmistelleen yalt'opet05-'J
ta. J a muuten tuntuu kovm liaetulta"
että toiminta, josta on jo kulunut-yli
puclen ^^vuosikymmentä ja; joka: siilona,
oli tiedossa, nyt: otetaan esille. Jou-
<dun täten ^jo ker«;ualle päässeen*'
selvittalemääri:; nuotuusaikani ihani-telta,
j a toimintaa:. , ,
S.-i-äosdem;' NUorlsohltto omaksut-'!
j o perustamishetkellääh (1906 jouliit;
9..i^l0,,pnä) -luokkata-stelun ja .ka-^
pitalistlsen:«^:yhteiskuntajarjestelnilui.
rauuttämiron scsiaJistiseksi ja':nämä:
penaatteet silla olivat muuttumatto-J
minä .myoskm sina lyhyenä aikana,
minkä minä olin järjestön johdossa.
Mutta liiton :'jokapaivaisen tomimnan
muodosti työ työlälsnuoiison elaman
kohottamiseksi. Liitto /.eki tyota nuo-;
rison suojeluksen, parempien työeh­tojen
ja nuorison valtiollisten oikeuk­sen.:
puolesta. Liitto pyrki kohotta­maan
nuorisca tietoi.seksi; asemastaan-j
a ihmisarvostaan, pyrki lisäämään*
sen'' yleistä sivistystasoa, tekemään
sen raittiiksi ruumiilllse:)';i. ja hei^-
sestl teiveeksl. Siis yleisesti sanoen:
liitto toimi silmämaaranaän se, „että
työtätekevän Jcansan uusi sukupolvi
olisi nykyista aineelha2sti, a f y l l ^i
j.a moraalisesti korkeammalla tasolla
LUton toimintaa ei kukaan ajattele>a
ihminen.voi pitää rikollisena, ei myösr
kään^^minun osaiiottoani siihen, -.^^i.;
Edelläsuontettu tarkastelu osoit­taa,
ettei yleinen syyttäjä ole ' p i -
nut esittää ainoatakaan toimeBpi-dettä,
jonka kautta minä olism val­mistellut
hallitusmuodon laitonta
muutofi'ä tarkoittavaa tekoa. Ja-leUe
jaä. vain mielipiteet. Onko mi­nut
tuomittava miehpiteittem P«-
rusteella? Oikeus on; nyt omaltl
(Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PÄKINÄ
Suomesta lähti 1953
5,051 siirtolaista
Helsinki. — Tilastollisesta Päätol-mistosta
saatujen,; tietojen:' mukaan^
läksi, maastaantune siirtolaisma vuo-:
den 1953 a ^ n a kaikkiaan 5,031 hen­keä.
Vuonna 1952 o l i slhrtolaiaten l u ­kumäärä
5.966 henkeä. Joten vähen­nys
on kaikkiaan 15.3 pros. Siirto­laisuus
kohosi sodan^ jälkeiseen huip­puunsa
V., 1951,; jolloin maastamme
muutti s i h ^ l a i s i a -19.644 hnekilöä.'
Suurin mäara siirtolaisia on edelleea
lähtenyt Vaasan läänistä — yliteenr'
sä 1,427 henkeä — n2uraavalla sijalfa
on Uuderunaan. lääni 1.157; henkeä:
Vähiten c n sihrtolaisia. lähtenyt M i k ­kelin
läänistä —^ 65 henkeä, äyliep-puollsia
2.605.
tolalsista oU ruotshiklelisiä 661 h ^ * ^*
kea eli 46.3 pros.
PMi, Pefers ei Pelers ja natsismi
• Ennen/ vielä^ muutamia vuosia .'r.t-ten,
timnstun suomalaisen sota-avii^
sin rakkimainen' pakinoitsija, K i v i p e -
-rän Pekka,- p i t i tapanaan julistaa S i l ­loin
tälfoln, ettei han ole natsi ja
-natsismin ihailija. "•,< ."-^:.; 1
": Tuollainen, va^uttel^i .oli näes t a r -
,pe<^i^ta,»iuii. jutut, j a .teot puhuivat
: k o v s ^ .. natelamin ;,; kannattamisen
:;.(MU^^ käynyt kuten, s a -
.^anlaskussa; sanotaan,.:: etta.. ajat
^muuttuvat ja^me muutumme, aikojeii
kanssa. ..«^^^ , ,
^, yBhiteUeA'6ii'piä%aWh'nruu'ttunut
jja rohkaistunut?• siinä- 'määrin.että
;kehtaa jo sallTkfci avoimesti, sylistaa
natsllainia "ihannekomentoa".
;.Aiheerl hihkaista: natsisniinpuor^
lesta; kehuu Pekka saaneensa siitä,:
kun eras Peters — joka Pekan seU-
: tykseii mukaan . kuitenkaan: ei ole!
Peters — on kuulemma valitellut Itä-
S a ^ n , : vankilaelämän kehnoutta
natsien • vankllakomentoon verrat­tuna.
i Peters ei Petem on kuulemma kerr;
tontit joutuneensa :Itä-Saksassa. kä-;
ipä^Uutajan .yakbilur::
^inhma^ta jä sUlÄ tavohi tulhit tuttis-
/^«^^.^f^S^ä.valliteeyaan^va^
Vaasan läänin slh>^ ^komentoon.
IfEnslni^äkhi Feiirs" ei, IPefers on
Pekan':'tietoJen mUkaähtuomi^ttn ai-^
-rf'A•:•^r'^.i^^ti^i::U'^';\•ir.-.:^\•'^r•:v'•-^::.\^•>i'.^ [•-- .•...;•.. ..'r-^T
kanaan 25.vuodeksi vankilaan. Hän
kuului ehtineen palvella tuomiostaan
vi!:n vuotta, kun sitten viime talvena
Päästettiin vapauteen. : *
Tämän .vnden:vuoden aikana ker­too
Pekka.,Peters ei: Petersin tehneen
kiertomatkan^,kommunistien keski­tysleireissä.'
]
, i; Eri''i)Oikip ne itäsaksalaiset, järjes­televät'
kiertomatkoja vangeille.
Toista to*sjaan oli: natsien leireillä, ei
siellä tehty,-kiertomatkoja eikä min­käänlainen
i " ukko . kesftänyt viittä
vuotta. , * " *
f Peters ei Peters on. kertonut, kuten
Pekka ;vakuutta'a, että jos leirillä jou­tui
: rangaistuskoppiini: n i i n sai eshn.
leipää ' ' v a i n " "255 grammaa päivässä.
Ei siis ihan puoltakaan tavallisesta
canadalaisesta leivästä (loaf) Ja 5
grammaa enemmän- kuin Suomen a>-
taväessä; siihen aikaan kun allekir­joittanut
Siina palveli.
T o i s t a se; oU natsien leirillä! Siellä
el Oikeasta 'leivästä ollut tietoa kos­kaan,
vaikka 'jotkut joutuivat kuu­kausia
odottamaan ennenkuin tuli
vuoro;: marssia kaasu-uuniin, hirtto-^
lavalle tai joutui muuten tapattavien
Joukkoon.
I, A/foxmerheiniin;:- lekeilläicin sellal-
^eh i'eipäaimok!^n' k i l i n 255 g r piti
riittää ainakin viikokäi — eika se s i i ­loinkaan
ollut oikeaa leipää' vaan
mm V
' •* ::: ~— — v ,— — . j^iuuugoauu
"plikkUankaesteitä".
Kun - Sitten Peters - ei Peters koko­naan
vapautettiin noin ; hulttiomai-sesti
; hoidetulta: vankileiriltä viiden
vuoden kuluttua,;; kuuluu häh heti
muuttanen .takaisin Ruotsiin, mistä
oli vakoiluhommaansa värvätty.
Sekin, että Peteri» ei Peters o l i heti
kykenevä ja tilaisuudessa; matkusta­maan
omaan maahansa,, puhuu voi­makkaasti
itäsaksalaisten lepsua van-kilakomentoa
vastaan.
El sita natsieit vankilasaa 5 vuotta
ollut, mikäli sellaisia ollenkaan löy­tyi,
kyennyt heti matkustelemaan, e i ­kä
saanut matkustaa.
;Eipa sitten olekaan ihme, että Pek­ka
pistaa Peters ei Petersin:sano­maan,
etta monista hänen vankito­vereistaan
"näytti Hitlerin kausi mel­kein
paratiisilta".
J a näytti varmaankin, nila Itä-
Saksan polhttlset vangit ovat olleet ja
ovat vieläkin pääasiassa entisiä H i t ­lerin
gestapo-: j a myrskyjoukkojeh
miehiä, tai ulkomaiden lähettämiä
vakoilijoita ja tuholaisia.
Varmaankhi tällaiset vangit kärsi­vät
nähdessään sellaista anteeksian­tamatonta
lempeyttä, millä itäsalua-laiset
vankejaan kohtelivat.
Olisipa heUle annettu ohjakset kä­siin,
niin • kyllä viiden vuoden kulut­tua
ei olisi ollut ainuttakaan ' v a i k u ­tettavaa
jäljellä. Kuka ci olisi ehti­nyt
kuolla nälkään, se olisi lopetettu
pieksämäUä tai kärvennetty poltto­ja
Icaasu-uuneissa.
l«hipä siis Kiviperän Pekka, joka
eäuen :vantiaan; aikaan Luppovaaran
IskowM«iM»£ k&joltteiif mrn.^ B r i t a n ­nian
kuningashuonetta louklcaavia
pakmöita, intaantuu jullatamaan, |
edellämamitusta syystä "kommunJs-nun
uhrit" toivovat natsismm pa-l
laamista.
Samoin näyttää Pekka i t s e k i n ^ i
vovan/: vaikka yrittaäkin koko ajaa |
puhua Peters ei Petersin suuHa-^f"-,
Mutta . . . sitten tulee se niutta.
Saäsken ääni näet ei kuulu taivaa­seen.
;
Itä-Säksan .ihmiset enempää Jcop j
muidenkaan kanaandemokrasttistffi
— tai sanokaamme Pekan mieUMi
kommunististen — maiden ihmiset ei­vät
edes kuule Pekan surinaa.
Valituksista j a parjauksista bnoU-matta:
he jakavat vangeille kuio
muUlekm kohtuulUset leipa- ym an­nokset
ja kärräävät vankiloihm^'
hantekljät.::hihi ulkomailta
kum kothnaisetkhL Sitten aikan»
heitä opetettuaan Ja ruokittuaan
päästävät vapaiksi, kuten Petera ^
Petersinkin. I
Monet kuuluvatkm näissä / c a n^
demokraattisten maiden vankiloi^
jtetka eivät ole natsien vankllam^-
talsia, muuttuvan kunnon »'^"'f*^
Toiset'taas; kuten Peters o Feie*
ryhtyvät moittunaan niitä h " » ^
komennosta, "jota el voi verrata ^
silaiseen • ihannekomentoon".
eshn. toisen maalhnansodan a i »^
ainakin 7 ,mUjoonaa «ue: ^ ^ " ^
miljoona?) passitcttihi enkelien
koon..". .
' Ihanteensa siis on kullakhi.
Pckict Ja Peteis ei Peteis I
natsiami». Ja me tavallia3t
iIuU)^j|l|ne^^fW^
Kulkuri: , ^
H i i l i