Vapaus, September 24, 1968

              Sivu 2 - Tiistai, syysk. 24'p. — Tuesday, Sept, 24, 1968
INDBPENDBNT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
^ <LIBERTY). Bstabllshed Nov. 6, 1|)17 ^
Puldt8bed^ttarloi^weeU and Saturdaya byJTapaua
AdlAriislDg tkiee upoh änpUcätion, trÖDsiatlöE free dl qlial^.
MiSbtaixM 88 second class' maUJ)y.the Post. OttU» Departaneai Ottama,.
8ftk. 8J)0 \euo9i«ea: ivk. IIJH), 6kfc.
~' Kultön ön tmiöstiödcässa Ikerttiotuiu, Quebedm.ihaliitiis suun-ifltteäefe
i k Ä "kMllaikiä", ndtoliä mukaan mykyinen "viralU-iriöniyj^^
llfeyys" ttöisi ^ t e U M 'sbH SijäiUfe iulisd rahs-k
ä n U ^ työkieleksi lk)oko QUfeT)feöis3k
Viitaten tähän kehitylkBeeni iteroMainien Sklr-khti t o -
tösi viiteoniopulte itoimitilislkirjoitulksessaan, että "rans-,
karikteilÄn aseita on QuelÄcissa psfljicm lieikompi Qiieböds^a
ktijn clJhi ^g^läiäimklMli niidäsa ihjdiäkiliiM&sa."
_ T(M5insattÖtojriiä^ lehti inyönltälä, eittä ransk!alaiis-cana-dailfliiissilla
on täsöä riiittävästi vaiittamisen ailhiettltia Tänrän kat-,
santokannan peruätiedla Mitä salnoo edell^e^:-
"Toisin sanoen, pyrkHto^ ir<äii§kainEeie(n. äaiamte^ksi työ-k^
elfiiksi Quebecissa iteolHlsuus- jia liJkeimaaillm.att ylimmistä
ai^satii^iLtn asti, on öiik^uitetki. ; MiiiUssa t^|>äuks^sä
todimiiinsa valmistuivat ramsikalaiä-cainiadaiaiiseit niuiorelt ovat (kie-lelliisesitif
liSlR^mnia^ ^iiiä
maakunnassa mftä be pitäväit kothnsaiiiaaih.'0
että
tssiosa räns-kaiais-^
anädidadsiten iaisijeduslta kai^älliseh taisa^arvoisuuden
staätvtKtitaimisek^ englamtilatis-c^eniädaliaisten rinniailla. Ottakayam-ölfe
kiitä yksi esiimMdki. TiedodaeSsaan viime torstaina Hul­lissa
piltämäHsä piM&i ylpeydessä, ettiä ^ebecissa vabnisitel-läaä
'im uutta ki^lilaöda, kulttiiuriwiirilsiteri Jfean-Noel Trem-biay
feahod pyrittävän Siihen, 6'ttä kälkkiteri työnanitafjien itiilee
kSytiaa lyöpaikoilM ranskar^ mikä on näiden laditbisten
työliäistiein oma kieli
Hän osoitti sen epäjohdallm;ul^^ vääiryyden, kun
QUieb^ käyttää dmassa miaailninnasisaan
Hdi^ltä työfhailla, ikdtt|^säa,iiioteäIeissa ja muissa liib-lieissä.
^
Vaikka hän id siiltä sanf(Äiuitkäiani niin tästö irar. Tremblayn
laiimtmict^ i l i l i ^ änglo^caitaät&dki^n yfhdysvaltalainen
potyaristo on isäntänä, niääräätjättlä ja öttiistajana quebecin
teöiKäuiuSIaitoksiBSa, jbidöft työläi^t •i^ältaosälta ovat ranisiban-
Iqellsiä. ^tSstä näkyy, sanolbtakoon aiian i m ^ ei, dttä tais­telu^
ranäkanMelen "tunaifustaniisek^^ ransikankiellisessä Que-
; becussa» yfedistj^ saumattomasti ranskalais-cainadalaisten tais-tekUm
känsa]l^£^tu^'ensa ja -oikeuksiensa piiloitestaL CTilastotie-dot
osoititavalt, etfä MontoiöailM fengtöhniftklellselt ansalltsevart;
4Ö proJJötiittia «fnemmäih kuin rainsilrarilkieliset montrealilaiset.)
Öillakseirane oflceudemnukaasia Tanskankielisiä kohtaan
rasidära muiden siis hyväikByä ja antaa ak-tövisai
tuen suunnitelmalle, minOcä mukaan ransfeakikielestä
tuOiee ' ^ a an kiellii" Quii&becissa j'a) kaikille Quiebecim asuJkkaille
maibdoIUsuuis kainädlkoiulusta älkäiefn ä»ada opeituksen jä kasva-tiilksen
rans^kankleliellä. .
TAPAirS ST L E O N A RD
^ - T €frikoi£/hu!o(nilo Monlfcrealin yh-dm
esikaupungin, ätLeonai^nkaQcsi^Jsaise^
Rajodtehm tilan vuoksi me koskättelemmie tässä vain sitä kun
ifiäiniltun esibaupuingm fe sai kielikysymyksen joh­dosta
vasitaäJifö <eniglänninkieliiseit lä^tleln vanlhömimat, lukeu-ttien
Heihin ittulsta Euroopan miaista, erikoisesti Itailiasta tul­leet
sii*d(Iaisvai^^
^ allktunsa siiitä kun St. Leonardin koluluihallinto
päältti k ^ t a a asteittain englairtaiinlkielisen 0 5 ^^
koulunsa. Täitiä vuoninia lopetettiin englanrnnJdelen opetus en-stomiäisellä
lUiokallia. Seuraavaim vuonm piti^^^l^
siellilajuokailla jne.
Tämän (toimenpiteen suututtamat englanninkieliset van-bjemmat
vätiväit: lapsensa poift koiu&usta, jäfrjestlvät mileilenogoi-tuksia
MeHbikäakaierBsa puolesfta taita Ottawaia !ihyöten jaHe.
Vaikka emme pitäisikään fcidnnd! MrjiaimielHsen tarkasti
vanhan suiomalaisen saimpärr^ opfistiiksiälÄa, että " i i i a ä^
maan tavalla tai miaasta pois", niin tlolsiasia fcuiitenbin on, eittä
varsinkin siirtolaisten omalt edut vaativat, Jniä^ he,aikovat
Quebecissa olla, että he, ja heidän lapiBetnsa oppivat ratoskait-
^^tä, kuten samanlaiseit t^ealiteeitit vaativat surtelaisia lap­sine^
c^ppiniaan englahtia miuu^
äiitäkin hulolimtta, vaiMca htknnatut ranskalaisryhmät
ovat oUeleit englaoiftilaisessa Canlaldassa^ miikival-tsiättiid^
xQäisuiud ^glamitilais*
cattidälaiäöt liyft jöuifeuiVa-t Si. LecHnartiisaa, me lilitymme bui-taifein
väräukMtta ilifhm, jdtkä i^itäVät sitä vääränä ja tuto-ri^
ttayäiba tdimrapiteönä, vaatii pikaista karjaiustta.
Kaikkien St. Leonardin lalfräien itui^ saada kansakoulttsita
lähtien mahdollisuudan lansllcalnikielen perusteeMsefen oppinni-seäi
T&iä vaatii, ei väin Qu^lyedn ''iiatliMaiäUiudi&h-säUyM
rtHrttert" inistä Ifeäiiäallliifiliöll^ pitfclh^alt, vaati «tlyös ja erthen-iiäideih
toglainliläiä-<7afiaidala£$t6^ ja heidän Ial)d,^a
oimat ©aiit. — - "
^ [ y ^ mieletörM ja -inääirdn huomatulta i h -
niisryibnaaHä oiiöeuB o sillä Meikillä, minkäs
he pdrlhaaiksrkatöofvat. Jos näin öillödni riistetään
v^jieiiriimjiistoiyhm^ yksi tärkeJä i>em()dllcetife. Toisaalta, ku­ten
LeomMh tfapäus o^liliaa, iällainein *1kieliÄoa*o" aiheut­taa
icxroa ja erilmaielisyyttä erikoii^^
mökä ei sumkaan auta heitä. Viisas ja oikeudenmiukain^
olisi se, että St. Lebfefträilri adUiMcatlle Mij^örtiieiJtäita Idkilvbl-maisealti
oikeus j-ätt^jmä l a j ; ^ ! ^ '^^laltaiiirlkiel«n tipetus.
Cmadan käfcsiMcd^^ fcuninkaallinien komis­siot^
iMoiJtää, että psdidyäuiihiUa, ma^ä d*änskaJMsia on yli
lÖ piröseniitia väestöstä^ tulee .varata mahdollisiuuB raniälkian'
kieiteiQ epeftuksenn. SiatDfiatn(iaJ£rt;a nidlttapuulta VoHtäaSiin ja M i -
M i i i käyttää Quil^edssä «n^tHaiä^äanadälaldia kähltaäh^
lil£kdäliil^§h I k a h i M ^ i ^ yhdist^kä^ M o n t r ^n
(isäättth y l b l t t « i ^ hyväiksjN^ liäätösläusetma on» tässä yh-t&
yd&£^ hyt4h valaiseva. Siihä isahötaan:
Mpming Star sai
moitteen Pravdalta
Koko^ Tshekkoslovakian kriisin' ajan
IVfeskovan lehdissä jatkuiik J S n s i i ^ -
tl6h arvtxstela ulcy^ttiim vilidoo tsiij^d'
'iiJi^ifniHäisen . kerrikii' k d n t M ^ e r i
puolueen lelitiln; Arvostelun kohteena
oÄ niyt Englttmin" komiihunistisen pito*'
l^ihikefnätk • t t A m h En^aAiiin
komimiunistipiiolueen Tshekkoslovakian
täpaäiltuiÄiia öma^njaSta, kannaSta
I^räyaäh iontaih kirJg&jväiKiäja X).
dreätov: rtioittii di|tentilai^a koröfiiu?
raslileJiteä siila, eHä rtsiivästaiittolai-se^
iiaineistion, lisäksi rse. on ijulkaissut
iänsimaisten. luutistoiniistojen, ,
jenglantilaisen Reuterin välittäipiä
Täfhekkoatevakian uutisia: Äfofniiig
Starilia ei loie Prahassa ömaälcir-jeenvaihtäjaa."
Pravdan- kirjeeliVaihtaja arvelee
Morlting Starin epäilevän neuvösto-lilttuiaijrten
sandmälehtimiä^en tasa-i>
uolisuUttai kun lehti esfanerkiksi ön
jutkaissut suoria lainauksia sitaatein
varustettuina.
MolT^ing Storin mbriiputdistä uutis­välitystä
arvostellessaan Prävdah kii^
Joko myönnytte luotoli tai vaih­toehtona
on kaaos. Tällä juhkauk-sella
Englannin keskuspankin
^ a i o h ^ a Lealle 0'Brleii.sai kois­sa
viikolla Baselissa pidetyssä kan
sainvälisen jälleenrakennuspankin
kokouksessa Johtavat läntiset va-luuttamaat
suostumaan 2,000 mil-jooniin
dolldrin takuuluoton myön
tämiSeeu En^ännille punta^alueen
maiden ioHtoossa pitämien punta-tilien
katteeksi.
Länsi-Säksän,keskuspankin joh­taja
O. Emmihger ladsuf jo l i i me
heinäkuussa, kun näinä taknuluot-toneuvottelut,
käynnistettiin^ että
nyt myönnettävä lilotto on viimei­nen
apua,r niihin kansainväUnfeh
miin kirjeisiin, joissa irim. {^eräs 72-
ivuotias veteraani oli kehottanut, öje-tffäan
"ajatfräfemätta, etta mbar piio-;
lU66t eivät titedä, mikä on oikein j a
jeenvaihtaja vetoaa lehden julkaise-' löikä väärin nykyisessä kriisissä".
EiCn TyiilVÄFÄUS
VIEU TULOKSETONTA
Täydellilien tullivapaus EEGm
sisäisessä tavfcrinvaihdossa Ja yhte^
häistullin toteuttamincti ulkopuolis­ten
kauppakumppanien suhteen on
jäätynyt puolitiehen. Tämä todetaan
selvästi pettymyksenä Brysselissä,
kun heinäkuun 1. päivästS, jolloin
sopimus astui virallisesti voimaan,
on kulunut yli kaksi kuukaut^
ta. Verotuksessa vallitsevien suur­ten
erotusten lisäksi tullitekniset j a
teri^eyssiiöjelupollittiset määräykset
antavat käytännössä kullekin jäsen­maalle
ihlellvaltalsia aseita.
Pahin takaisku oh todettavissa
"yhteisillä" maatalousmarkkinoilla.
Tupakasta, peHinöista, humalasta,
hähtptistav pellavasta, kalatuotteista,
lampaanlihasta, viinistä ja muista
aötbholijubriiista kannetaan nykyään
tullia jokaisessa BEC-maassa, ku­ten
ennen heinäkuun 1 päivää. T u l ­iin
alaiset maataloustuotteet ja nau­tintoaineet
muodostavat edelleen n.
kolmanneksen E E C ; n koko sisäises­tä
maatalouskaupalta. Mikään jäsen­maa
fei die nykyisin edes halukas
eslttärriaäh tulli«n poistamista tältä
sektorilta. Päinvd^öin eräissä EEG-raaissa
kertyneet suuret ylijäämät
vihanneksista, hedelmistä, voista ym
ovät aiheuttaneet tilanteen, että
eräät maat vaativat myönnytyksiä
toisilta mailta ylijäämävarastojensa
kaventamiseksi. Toiset maat etsivät
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Saimi K i v i , Kirkland Lake, Ont.
täyttää torstaina syyskuun 26 päi^
vänä 70 vuotta.
Lälna Tolppanen, /iVaters Townr
fehip, täyttää perjantaina syyskuun
27 päivänä 73 vuotta.
Yhdymme siikulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin;
Iäiset ymmäiTtää toinen toisensa
aseman ja pyrkii raitlkadsemaan
feriisih pöiätamaUai etuoikeudet
ja syrjiraiäm täydellilsen demo-ktatiiskn
ptiitteissa;
SEN VUÖK5I PÄÄTfeTTÄ-
KööN ETTÄ:
1. Ranskankieli hyväksytään
Qudbecin päfiiMielefcaL
2. Kalkki 'koUeMiiviset työeh-
,t)osopinniksiet MijtoSteltaan
rarlskankieleUa ja mlkSll tar-pieelllsta
myös englanninkie-lelä.
3. Kailkki tiedonannot, bulletii-nit
ja muiut Quebecin teol-lisitolaitoksiSBia
ja viraäbois-sa
ovalt ranäkarifclellSiä ja
linissä tärpeelllsfta myös eng-lanninkielisia.
—
4. Qu^ibedn M d l l e läipsillie va­rataan
täy^ tnMidoUlfifuus
opptta^ puhuittiaialni, Mteeimaan
ja Utfirjolttamiaian oikein ränls-kankieltä.
-
5. Quiefbeicin kaäMllla vanhem-
, milliä Km vapaais valita millä
kletellä heidän läpsiaian ope-tötaani.
6. Ja B & B räipoirtini mukiaah,
/missä lÖ prosenttia koulu­a
l u e 'VäiestÖstä hialuaia lap­silleen
idpeitliksen joko rans­kan
tai eh^lahiilinildiölellä,
Quebecin hiäfllitUs (on vastuus­sa
siitä, että tämä voidaan
toteiuit|taa.
l^älMlnim ohjelmia—nim^-
KXjlKSKA: St. Leonardin i x x M u B x x ^ on^jiakanuJt ranslklaa ontiaan työväenokjeteii ~ tun-ja
englantia puhuvait yhdyskuntialt «elri tidin,' mikä, jlois se toa tuu jäxk^vältä ja rakentavalta
jatkm, tulee Vakavasti viahirigölitttmiaialh työVatetthMtikäa; ohjelmalta Qufebediti kielikysy-
JA KOSKA: On tmm»\ m L - m t i m i t M i t f b r m työ- t n p s s ^ Käsitifelysifä.
tekosyitä tällaisten vaatimusten (or-jumiseksi.
E E C : n jäsenmaiden kansallisten
tullien yhtenäistäminen kohnansia
maita kohtaan ei ole vielä edistynyt
bilenkaan. Toistaiseksi kukin jäsen­maa
on soveltanut pääasiassa omaa
tullikäytäntöään. Jos tavoitteena ol­lut
yhtenäistulli on vastannut jon­kin
jäsenmaan etua, on se otettu
käytäntöön. N i i n ..on laita tullien ko-rotusmahdollisuuden
ollessa kysy­myksessä.
Jos yhtenäistulli olisi
merkinnyt tullien alentamista, on se
jätetty toistaiseksi huomioimatta.
Korkeatullimaina Ranska ja Italia
ovat vähiten taipuvaisia mututamaan
kansallisia tullejaan alaspäin. Voi­makkaan
teollisen potentiaalinsa an­siosta
Länsi-Saksa olisi eniten halu­kas
.teollisuustullien alentamiseen
ja yhdenmukaistamiseen. Muiden
jäsenmaiden haluttomuus on kuiten­kin
eteenä. Sen sijaan^-maatalous­tuotteidenkaan
osalta Länsi-Saksa ei
ole halukas toistaiseksi menemään
sen pidemmälle kuin missä nyt ol­laan.
•;
Ranskan toukokuun kriisi ja sen
vielä selvittämättä olevat seuraukset
loivat; kuitenkin EEG:n piirissä t i ­lanteen,
jossa pääosaa eivät suin­aan
näyttele pelkät tullikysymyk­set.
Suurinta huolta aiheuttaa ky­symys
Ranskan maksutaseen kehi­tyksestä
ja frangin tulevasta kohta­losta.
Jo heinäkuussa viisi muuta
BEC-maata parin ulkopuolisen tuke­mana
myönsi Ranskalle 1.3 miljar­din
dollarin suuruisen pikaluoton
Ranskan maksutasevaikeuksien hal­litsemiseksi.
EEC:n sääntöihin kuur
luu, että jos j o k in jäsenmaa joutuu
maksutasevaikeuksiin, niin muut
rientävät automaattisesti tukiluotoil-la
apuun.
Tämä apu ei voi olla kuitenkaan
rajatonta sen paremmin määrältään
kuin ajaltaankaan- Ranskan valuut­tavarannon
menetykset toukokuun
kriisistä lähtien ovat olleet jo noin
22 miljardia dollaria ja menetysten
odotetaan edelleen jatkuvan, joskin
hidastuvana.' On totta,- että Ranskal­la
on vieläkin suuri kultavuori tur­vanaan.
Mutta Ranska on myös lä­hestymässä
vaihtoehtoa: joko kulta­vuoren
annetaan murentua t a i . sen
estämiseksi pannaan toimeen fran­gin
devalvointi. Viimeksi mainitulla
olisi laskemattomia seurauksia ei ai­noastaan
EEC:n sisällä vaan ehkä
vielä sen ulkopuolella. Brysselissä
katsotaan tulevaisuuteen sangen
huolestuneina.—Libra.
pankkimaailma on valmiö: ^Se tin ^
vUmeinenryypy pull09ta"i( varoit-'
UEmminger; englantilaisia;
MitÄ ÖVÄf i«UNTATIHT?
: Mitä; nämä puntatilit (slerling ba-lances)
ovat^ miten, ne ovatsynty.
neet ja miksi ne ovat olleet uhkaa«;
massa l^hglantia, j a punnan arvba
Damokleeh jniekan tavoin?
Erieiantl rahoitti sodäftkäyritirisä
viime maailmansodan aikana hyvin
suurelta ~osdlfa lainaamalla punt»-
alueen mailta. Näitä vdlkbjä bli M :
tynyt ^odan päättyessä, noifa 8;70p
miljoonan piinhän arvata. Kiiri Eiig-i
lanti e l pystynyt, niitä heti maksa­maan,
esitti Englanti veslkdjilleen,
että nähiä .tallettaisivat velkasaata­vansa
puiitina'Lontoossa pidettäville
tileille yhdeksän prosentin korolla;
Kun tulisi pareli^la aikoja, velat
maköettaiÄiih asteittain pois, va­kuutti
;Englantl ja velkojat suos!tUi-;
vat. Mainittakoon näistä velkojista
mm. Australia, Uuäi Seelanti, Hong­kong,
Singapore, Malaiji (nykyinen
Malesia) sekä lukuisat lähi-idäh öl-jysheikkikunnat.
Tällä hetkellä
puntatilien hdltijoita on yhteensä
33 maata. \-
P A R E M P I A AIKOJA E I T U L L U T
Toivottuja ja luvattuja "parempia
aikoja" Englanriille ei' kuitenkaan
tullut. Suursodan päättymisen jäi.
keen sen o l i devalvoitava punta. en­si
mmäisen kerran 1949 ja toisen
kerran viime marraskuussa. E i edes
viime marraskuussa Valuuttarahas­ton
myöntämä 1.4 miljardin dollarin
suurluotosta ollut apua Englannin
talouden sairauteen; Sen sijaan Eng­lannin
valtiontalous joutui tämän
luoton johdosta kansainvälisen va­luuttarahaston
huoltomiesten val­vottavaksi.
Viime marraskuisessa punnan de­valvoinnissa
puntatilien haltijat kär­sivät
14.3% suuruisen kurssitappion
Tämä nosti tilien haltijat takajaloil­leen.
Hongkong vaati ensimmäisenä
yli 200 miljoonan punan suuruisia
saataviaan heti 'äkäisin maksetta­vaksi.
Englanti ehdotti kompromis­sia,
j onka mukaan Hongkong j ättäisi
tilinsä edelleen Lontooseen, mutta
Englanti takaisi niiden vaihtamisen
tarpeen vaatiessa miksi valuutaksi
tahansa. Hongkong suostui tähän
mutta ehdolla, että sen saatavia ei
enää kirjattukaan Lontoossa puntina
vaan dollareina. Englannin omat
kulta- j a yaluuttareservit olivat tuo­hon
aikaan jonkin verran yli 1,100
miljoonaa puntaa. Muut velkojamaat
esittivät vaatimuksia heti suorituk­siin
y l i 2,000 miljoonan punnan ar­vosta.
Lisäksi pidemmälle jaksolle
sijoitettuja velkoja Englannilla o l i
lähes 3,000 miljoonaa puntaa.'
OMASTA T A K A A EI K A T E T TA
Englanti ei luonnollisestikaan pys
tynyt antamaan omasta takaa näille
epäluuloisiksi heränneille velkojjar
maille mitään takeita. Niinpä sen
oli käännyttävä avun saamiseksi
kansainvälisen järjestelypankin (BI-S)
ja johtavien länsimaiden keskus­pankkien
puoleen. Neuvottelut käyn­nistettiin
viime heinäkuussa Base­lissa
Sveitsissä j a ne johtivat toissa
viikolla tulokseen.
Englanti sai 2,000 miljoonan dol­larin
suuruisen takuuluoton voidak­seen
vastata puntatilien haltijoiden
mahdollisiin vaatimuksiin: Käytettä­vissä
olevien tietojen mukaan takuu-luotto
jakautuu seuraavasti: USA:n
osuus on 800 miljoonaa dollaria,
Länsi-Saksan 400 miljoonaa dollaria
(tässä on mukana myös alun perin
laskettu Ranskan osuus, mistä Rans­ka
on kuitenkin toistaiseksi kieltäy­tynyt),
muut BEOmaat 400 miljoo­naa
dollaria sekä ijärjestelypankki
(BIS) ynnä muut takuumaat (Japa-
.Moskova.— ii*r'aväa'jtillcäi8i ja ranska-
• • - - laisten tehtien lausuntoja ja tötöäa,
eha-JlätasifiMidi^^
neena siitä.
yUkolla Juri Zhukovlil artikkelin,
jossa kirjoittaja toteaa imperialis­tisten
a i a i d ^ lehdistön varsin sel­västi
vihjailleen viiime päivinä sii­hen,-
©jljasettctöinldksiantajat; perusi
vtavat laskelmansa kansanvallan 4caar
tamiseen Tshekkoslovakiassa; maan
konmiunistisen puolueen johtavan
jtäfeman .poistamiseep ja Tshefckoslo-v
a i c i a n i r r o t t k h i ^ n ' , s o s i a l i s t i s i
yhteisöstä sek^ sen liittämiseen k a -
f > l t a l i s t i^il järj^stfelibään, rmpfe-rialistiset
voimat yliarvioivat kui­t
i n k i n selvästi .soB^alisinia' v i t a an
töiinivien.voimien jnahdin, iiskoeji
rtidedioimjstuvaöjcflco aseiden
ia iai-iauiiätlistä •tietii kaapata val­lan.
jZhukov lainaa artikkelissaan
Ittktiisiä amei^ickaialsten, llrtsisaksd-
\
ni. Ganada, Ruotsi, Tanska, Norja,
Itävalta j a Sveitsi) yhteensä 400
miljoonaa dollaria.
"VOITTÖPERIAATTEEN
MUKAAN"
Luotto on nostettavissa 3 vuoden
aikana ja heti on. käytettävissä 600
miljoonaa dollaria. Laina-aika on 10
viiöttä. Järjestelypankki (ÖIS) hoi­taa
itse luottojärjestelyt tiukan
"voittÖpeliäätteen pohjalla". Se nos­taa
rahat eri maiden keskuspank­kien
välityksellä kansallisilta raha­markkinoilta
ja lainaa he edelleen
Englannille. Järjesblypankki perii
itse "tuottoisan" toimituspalkkion.
Ehdot bVät köVat. N i i n kovat* että
niitä ei ole läheskä.än kaikkia us­kallettu
antaa julkisuuteen.
"KUMAJUlUSMATKAt''
Englannin oli ensin hankittava
puntatilien hautamailta suostumus
siihen, että nämä pitäisivät edelleen
kin ainakin osan punnistaan Lon­toossa
ja nostaisivat niitä vain tie­tyn
määrän ja sovitun aikataulun
mukaisesti. Tässä mielessä 18 eng­lantilaista
virallista valtuuskuntaa
on neuvotellut viime heinäkuusta
lähtien 30 velkojamaassa, joista tiet­tävästi
2/3 on suostunut em. järjes­telyihin.
UUSI KATE EI RIITA
Puntatilit kirjataan nyt Lontoos­sa
dollaritakuulla joten ne on tur­vattuja
ainakin punnan uutta deval­vointia
vastaan. Kuitenkaan näitä
puntia ei,saa vaihtaa kultaan. Eng­lannin
on maksettava vuoteen 1971
mennessä Baselista aikaisemmin v.
1966 saamansa 1,000 miljoonan dol­larin
suuruinen punnan tuldluotto.
Katettavien puntatilien arvo nousee
noin 1,400 miljoibnaan puntaan e l i
3,360 miijonaan dollariin. Siis uusi
2,000 miljoonan dollarin luotto ei t a ­kaa
koko summaa. Mutta tästä itse
asiassa katetta vaille jäävästä osasta
on sovittu tai ainakin oletettu; että
se jää joka tiipauksessa Lontooseen.
PUNNAN ROOUN LOPPU
Mitä tämä 2.000 miljoonan dolla'
rin tukiluotto merkitsee? Englannin
keskuspankin johtaja Leslie 0'Brien
lausui välittömästi Lontooseen saa­vuttuaan,
että luotto ei ratkaise pun­nan
ongelmia, vaan sen tarkoitukse­na
on vahvistaa kansainvälistä raha­järjestelmää:
Se merkitsee vain, että
eräs velkamme on muuttunut toi­seksi.
Nyt meillä on puntavelkojen
asemesta doUarivelka.
Johtopäätös on lyhyesti: Punnan
rooli maailman toisena varantova-luuttana
päättyy j a samalla Lon­toon
rooli maailmankaupan keskuk­sena
supistuu. Puntaa e i kuitenkaan
ole pelastettu j a kansainvälisen mak-suvälinejänjestelmän
kriisiä ei ole
liioin ratkaistu. On saatu vain lisää
hengähdysaikaa. Kuinka kauaksi se
jää nähtäväksi. Emmingerin lausun­to,
jonka mukaan takuuluotto on
viimeinen ryyppy pullosta, on pal­jonpuhuva.
— Libra. -
että. Tshe^oslovakian
johtajat allekitijoittivatBi:atislavan
julkilausuman; kehotllvatheitäole^c
maan välittämättä tehdyistä sitou-muksista;
porvarillinen lehdistö nos­ti
esille yhä uudelleen j a uudeUee^i
perimmäisen' kysymyksen "vallan
jakariiisesta" antisosiallstisteiji,^voii
mien kanssa.
Porvarillinen propaganda tähdeK-si
kerta toisensa jälkeen, että on
pyrittävä kalkin mahdollisiin keinoin
"iKipivän kapitalismin" palauttami­seen
menettSmiinsä asemiin.,
Edelleen kirjoittaja toteaa, ettäi2_
erityisesti Bonnista on .tyrkytetty
Tshekkoslovakialle kehotuksia työ­väenluokan
riisumisesta aseista, asei
den ottamisesta pois^työläismlliöil-lä,
joka on esittänyt ratkaisevaa
osaa vuoden 1948 vallankumoukses­sa.
Viime päivinä sosialismia vastus- i
tavat ainekset yrittivät toimeenpan­na
Prahan kaduilla allekirjoitusten
keräyksen työväenluokan aseistarii­sumista
vaativaan . vetoomukseen.
Jokin "salainen komitea" alkoi l e ­vittää
Brnon kaupungissa .lentoleh­tisiä,
joissa vaadittiin "työväen mi­l
i i s i n hallinnollista ja fyysistä hä­vittämistä".
Imperialistit perustivat suuressa
määrin laskelmansa siihen uskoon^
että heidän onnistuu saada.Tshekko
Slovakia tarttumaan lainojen lupaus­ten
kultaiseen koukkuun. He usko­vat
pystyvänsä tämän avulla irrotta­maan
Tshekkoslovakian; taloudelli­sesta
yhteistyöstä sosialististen vel­jesmaiden
kanssa. Bratislavan julici-lausumassa
kuusi veljesmaata, mm.
Tshekkoslovakia, tähdensi sosialis­tisten
maiden taloudellisen yhteis­työn
merkitystä. Kuitenkin Prahas­sa
löytyi erättä, sellaisia henkilöitä,
jotka selvästikin olisivat mieluum­min
harjoittaneet yhteistyötä kapi­talistisen
lännen kanssa. :
Zhukov viittaa myös Bonnin re-vansistipiirien
erityiseen toofiin
Tshekkoslovakian tapahtumien yh­teydessä.
Porvarilliset lehdet ovat
todenneet monesti^ ettS" Länsi-Sak- .
san valmiuteen myöntää pääomia
Tshekkoslovakialle liittyy vaatimus
oleellisista poliittisista myönnytyk­sistä,
joihin Tshekkoslovakian olisi
pitänyt suostua. Bonn perusti las­kelmansa
Tshekkoslovakian irrotta­miseen
sosialistisesta yhteisöstä.
Imperialistit ovat kuitenkin sel-vflsti
aliarvioineet Tshekkoslovakian
työväenluokan j a maan kommunisti- :
sen puolueen voimat,.niiden^rehel­listen
ja rohkeiden edustajien voi­mat,
jotka asettuivat puolustamaan
sosialismin saavutuksia.
• Imperialistit olivat aliarvioineet
selvästi tshekkien j a slovakkien pyr­kimyksiä
pelastaa maansa vapauden
ja itsenäisyyden imperialistien or­juuttamiselta,
puolustaa Tshekko­slovakian
sosialistisen tasavallan i t-semäärämisoikeutta
j a estää kapita­listeja
pääsemästä jälleen isännöi­mään
Tshekkoslovaikan maassa.
Imperialistit olivat aliarvioineet
myös sosialististen veljesmaiden
valmiuden kansainvälisen (velvolli- ;
suutensa täyttämiseen ja pulaan j ou
tuneiden luokkatovereittensa —
Tshekkoslovakian työtätekevien ja
sen kommunistisen puolueen autta­miseen.
— Erikoislaatuista vettä saadaan
nykyisin niillä Moskovan asuntoalu­eilla,
joiden vesi tulee pohjoiselta
vesilaitokselta. Tämän laitoksen vä­littämää
vettä ottivat myöä kosmo­nautit
mxikaansa avaruuslennolle.
Se on raikasta kuin juuri vuoristo­lähteestä
nostettu vesi.
Sen viina
tiäläkkän.
tekkee mitä kalja ei
Kangasala.
PÄIVÄN PAKINA
SALAKIELIEN MESTARI
Yleiseiiä käsityksenä on, että sa­lakieltä
ei voida lukea tai ymmär­tää,
e l l e i tiedetä salakielen "avain­ta",
Salakieltäkin on tietenkin monta
-sorttia. Valtioiden diplomaatit lä­hettävät
ja vastaanottavat salakie­lelle
'käännettyjä-tietoja.
Rikollisilla ja yleensä maanalai­suudessa
toimivilla hämäryysmie-hillä
on oma salakielensä. Niin
myös nuorilla rakastavaisilla. Sen
lisäksi on "kielilläpuhuja" e l i pro­feettoja,
jne.
Raijan eteläpuolelta tulevien uu-tlstietojen
perusteella on kolman­tena
presidenttiehdokkaana oleva
rotuklihkoilustaan huonon mai­neen
saanut Alabaman osavaltion
entinen kuvernööri George Wal-tumukselliset
kannattajat laskevat
että heillä on mahdollisuus saada
n i in paljon ääniä, ettei 'kumpikaan
Nixon tai Öumphrey, saa valitsija-miehiltä
ehdotonta enemmistöä.
Tässä tapauksessa presidentin va­linta
siirtyisi edustajahuoneen rat-
"Me saamme asian ymmärretyksi
käyttämällä rotukysymyksestä sa­lakieltä",
selittää mainittu profes­sori,
"Me sanomme esimerkiksi,
että valituksi tultua me lyömme
helvettiin vissit^ l a i t " tarkoittaen
se nekerlen asuntojen osto-oikeut-lace
kehittynyt hyvin monipuolinen salakielen avulla ä^hiäsdll^i^iltdi
salakielen niinkä avulla hän voi — jotka eivät jiftneh'räikeitä Sdta- Ja
dsiad peikistääksemriie —' ehdottaa
vMkkanetJkeHn lynkkausta, asiaa
kulienkaan n i in sanomatta.
S i v u m e n n ^ sanoen Wallacesta
on ei-Hitten tarkkailijain käsitys-kärinän
mukaan tullut aika tärkeä
pelinappula nyt kBynnlssti oleviin
Yhdysvaltain presidenttivaalelhin.
Kukaan — ei edes hän Itsekään
r - el usko Wallacen vditon mah-
. ddllisuuteen, Mutta Wallacen taan
kaistavaksi j a s i l l o in voisi Wallace ta, rotujen yhdistäriiistä kouluissa,
.pyssyjen kontrollia koskevia lake­j
a jne.^ •>>
Wallace puhuu "laista ja järjes-itykseistä"
(mikä on salakieltä) ja
siltä, ittä"äriar^^^ ori lyötävä
Jcätuun" tarkoittaa (inustat taiste-lUmieiiset
. . .) Hän sahöo viran-briialsteh
heittävllri dallasilaisia
vankilaan jos he eivät myy tai
VuOki-aa akiintoja: j o i l l e k i n , joista
he eivät M (tiilnriiäiholsille).
"Meidän ihhilsemriie täällä (Te^
xääisSa) Ovat Murimhialta osalta
h^rikllfeitä, jotka hallialslvöt bllä
18. vUöäisädön tiiahoriiistajiä' Se­litti
ptöf. Bradford. "Katsokaa dal-läsllaistä
i)UtkltyöriiieötS. Heti ra-hfla
^aatdaän häh ostaa maaseutu-talon;
"Töifeena tMmenplteeria hän
palkkaa viisi mustaa palvelukseen­sa
. .
Vedotessaan tailttiäeen putkityö-
Iäiseen (puolet kannattajistamme
on keskiluokkaloisla ja toinen
myydä kannatukäehsa ehtoineen
"enemmän riiaksaValle".
Ja kun suurpuolueiden ehdok­kaat
ovat pääkysymyksissä riiiltei
yhtä paljon samanlaisia kuin on
kaksi pihlajan marjaa„ niin Walla-cen
miehet katsovat, että nyt On
heinänteon päivät.
Vanhana kettuna tämä rotukllh-ktilllji
» tietää, miten kiitltellaah yh-täältä
toisten rotttkilhkoilijain sy-dähjuuria
ija toisaalta kalastellaan
rotuoKjeimä^hsä VÖi kakistelemat­ta
niellä.
Tämän vuoksi Oh kehitetty hä­nen
salakielensä huit^putih a^ti.
Sellaiset sUmäntekevät kuin
professori M. E . Bradford, Dalla­sin
yliopistosta, wyöhtHv'at avoi-mestl,
että Wallacen ohjelmön yh­tenä
perustana^ on neekorivastai-suus.
Mutta tätä ei sanota suoraan.
puoli sinikaulustyöläisiä) Wallacen
kampanjan järjestäjät käyttävät
analogina e l i veriauskuvana. kano­ja
tappavaa koiraa:
"Farmari tulee antamaan sille
koiralle opetuksen sitomalla kuol­leen
kanan koiran kaulaan'.', selit­tää
prof. Bradford. "Muutaman päi
vän kuluttua se kana rupeaa hai­semaan
j a koira tekee parannuk­sen.
"Te voitte kuvitella mitä kana
on tässä (rotukUhkoilua). Meillä
on paljon salakielisanoja siitä."
Edelleen selitetään, ett« Texa­sissa,
missä ammuttiin presidentti
John F. Kennedy, Wallace saa suu­rinta
kannatusta arvostelemalla
kaikkia pyssy-kontröllilakejä;
Yhdysvaltain poliittisen eläiriSn
rappeutuneisuutta kuvaa liälkWt-dyttävällä
tavalla juuri se, että
Wallacen ja hänen kannattajieiisä
tämäritapainen "salökieli-kiiiidtus"
saa niinkin suurta kannatu^ä, m i ­tä
se on viimeaikoina sadnut.
Esimerkiksi mainittakoon'.'^ seii
todenperäisyydestä vastaavat tie­tenkin
uutimen lähettäjät — että
Dallasin vierailunsa arisidsta Wal­lace
sai vaali-illallistilaisuudesta,
mihin kerrotaqn osallistunfe^h' 5Q
miljonääriä, niukaanlukieri :^ksi
maailman rikkain mies; vaalirahas-toonsa
$2,000,000.
Saa sitten nShdä kuinka kova
krapula tulee Yhdysvaltain nykyi­sestä
vaalikampanja-pöhnäGtä?
— Känä&i«dtira.