Vapaus, June 18, 1955

              VAPAUS
Orsan oi Finnisb Caiuuilans. Es-tat>
2i8b«d Noy. «, 19J7. Autborized
S0 «eeojul xOs» by tbe ppst
CMSce XHpartment, Ottawa. Pub-llsbed
tbjice veekly: Tue«l»y«,
TlnuBdays and Satundays by Vapa us
Publishing Coxopany Ltdv at 100-102
Elm et. W., 6udbui7> Oni..C&xism.
T«lephoo*«: Sus. Office OS. «-«W;
Editorlal Office OS. «-«{«S. Manager
£.fiuic8i. £ditorW.£Uun(L Mailing
address: jBox €9. Sudbuxy. Ontario,
Advertising rateH i ^ n appUcatlon.
Translatlon free.of cbarge.
TZLAU8BXNNAT:
Canadaaaa; 1 vJc. 74X1« kk. 3.7S
3 kk. 225
Yhdysvalloissa; l vk. 84» e kk. 4.30
Suomessa: l vk. 8J60C kk. 4.75
'^Matldtaaji'' - mitä matkitaan
Ilmaisten yhdysvaltain rahamiespiirien pelon siitä, että he jou­tuvat
tekemään myönnytyksiä canadalai-sillekin työläisille, Toron­tossa
iJmestyyäGIobe and Mail lehti pauhasi keskiviikkoisessa toi-mituskirjoituksessaan
niitä canadaiaisia vastaan, jotka haluavat muka
"matkia Yhdysvaltoja'.
Tämä tuntuu hieman kummaUiselta puheelta lehdeltä, joka on
työkseen -matkinut" Yhdysvaltain sotaisten politiikkojejn tunnus-lauseiu.
<j>Iobe and Mail on kiivaillut miltei kaikissa käänteissä
Yhdysvaltain hallituksen 'kylmän sodan ohjelman puolesta ja vaati­malla
vaatinut esimerkiksi sitä, että Canadan pitäisi tuhlata entistä
suuremman osan kansallistuloistaan Yhdysvaltain -'kylmän sodan"
ohjelman ledistämisen hyväksi.
Globe and Mail pitää itsestään selvänä asiana, että Canadan
korvaamattomia luonnonrikJiauksia annetaan pilkkahinnasta yhdys­valtalaisten
rahamiespiirien käsiin — ja että Canada t y y t y y kaikissa
ulkopoliittisissa kysymyksissä valtiosihteeri Dullesin lausuntojen
"matkimiseen" ja toistamiseen.
Nyt^ tämä samainen torylehti varoittaa canadaiaisia työläisiä,
ettei heidiin muka pitäisi "matkia" Yhdysvaltoja!
Mutta pahasti erehtyy hän^ ken otaksuu, että torypolitiikot sa-nomalehtitoimittajineen
ovat ruvenneet katumaan veriruskeita synte­jään
ja tehneet parannukset. Kaukana siitä! Päinvastoin näyttää
siltä, eitä rajantakaisesta kaikkikäsittävästä ''mallimaasta" tulee
erittäin huonoja ja tuomittavia esimerkkejä silloin, jos sikäläiset, työ­läiset
voittavat joitain etuisuuksia -r- mitä canadalaisetkin työläi.set
haluavat.
•Kun Fordin työläi.set saivat rajan eteläpuolella 'murretuksi
työnantajapiirien muurin sikäli, että Ford-yhtiö joutuu maksamaan
työttömäksi joutuville työläisilleen — tosin vasta vuoden kuluttua
ja silloinkin vain 26:n viikon ajan —-^lisätyöttömyysavustusta, niin
"Globe julistaa, että tällainen menetelmä^ei sovi lainkaan canadalai-sille
suuryhtiöille eikä edes Canadan puolella toimiville yhdysvalta­laisille
yhtiöille. Ganadalaiset työläiset ovat Globen anielestä siksi
paljon huonompia ihmisiä, ettei heille tarvitse työttömyysavustusta
antaa työnantajan toimesta — vaikka nämä samat työnanajat lupaa­vatkin
sitä.maksaa Yhdysvalloissa!
Esittäessään "perusteluja" siitä, miksi canadalaisten työläisten
ei pitäisi"matkia" yhdy.svaltalaisia työläisiä-taatun vuosipalkan suh­teen,
Globe and Mail esitti joitain hyvin mielenkiintoisia tilastotietoja.
Se sanoi, että/Canadan työläisille ei sovi taattu vuosipalkka esim.
sen vuoksi 'kun Canadan väkiluku on vain 15,000,000 Yhdysvaltain
väkiluvun ollessa 165 milj.! Canadalaiset kuluttavat terästä keski­määrin
henkeä kohti vain 700 paunaa vuodessa yhdysvaltalaisten
kuluttaessa 1,250 paunaa. Canadassa työskentelee yksi kuudesta
työläisestä maataloudessa ja Yhdysvalloissa vain yksi yhdeksästä.
Kuten näkyy, Globe esittää "pienuutemme"'ja -vähäpätöisyy-temme"
perusväitöksenä siitä, miksei canadalaisitle työläisille muka
voida järjestää taattua vuosipalkkaa eikä edes sellaista lisätyöttö-myysavustusta,
minkä Fordin rajantakaiset työläiset voittivat. Mutta
se jättää selittämättä sittenkin asian ydinkysymyksen- Ainoa teol­lisuus,
imissä tällä kertaa Canadassa vaaditaan työnantajilta lisätyöt-tömyysavustusta,
on autoteollisuus — ja Canadan autoteollisuus on
kokonaisuiidessaan suurten yhdysvaltalaisten autokuninkaitten omai­suutta.
Mitä tekemistä on tässä yhteydessä Canadan '"pienuudella" ja
"vähäpätöisyydellä"? Jos upporikkaat yhdysvaltalaiset autotehtaat
voivat maksaa lisätyöttömyysavustusta työläisilleen rajan toisella
puolen, niin ne voivat menetellä samoin canadalaistenkin työläistensä
suhteen.
Mutta Globe esittää vielä kummallisempia väitöksiä autojen ko­timaisten
myyntien tiimoilta. Mainitun lehden mielestä yhdysvalta-iäisten
autoyhtiöiden canadalaisille työläisille ei voida maksaa työt­tömyysavustusta
sen vuoksi kun autojen myynti Canadassa on, ei
vain numerollisesti, vaan myös prosentuaalisesti pienempi kuin Yh­dysvalloissa.
Globen tilastojen mukaan on Canadassa myyty vii-meksikuluneen
A'iiden; vuoden aikana keskimäärin 21.7 uutta autoa
tuhatta henkeä kohti jotavastoin Yhdysvalloissa on samaan aikaan
myyty 34 autoa tuhatta henkeä kohti.
Nyt on sitten kysyttävä: Haluaako Globe andMail, että tämä
suhde ikuistetaan? Tai pitäisikö tätä eroa entisestä suurentaa?
/Selvää nimittäin on, etta canadalaiset haluavat saada itselleen
auton arvan samalla tavalla kuin yhdysvaltalaisetkin. Canadalaiset
eivät ole huonompia autojen ostajia piruuttaan, vaan visseistä talous-syistä.
Tosiasia onkin, että Yhdysvalloissa on, varsinkin ammatti-työläisillä,
huomattavasti parempi palkka kuin canadalaisilla — ja
kun kansanjoukoilla on paremmat tulot, niin silloin käy kaupan­käynti.
Silloin saadaan myydyksi uusia autojakin. Mutta kun
palkat ovat pienet, niin silloin ei osteta sen paremmin autoja kuin
muitakaan. tarvikkeita.
Ja kun Globe and Mail väittää, ettei Fordin tarvitse maksaa
canadalaisille työläisilleen samanlaista lisätyöttömyysavustusta, mitä
se maksaa yhdysvaltalaisille työläisilleen, niin asiallisesti puhuen se
-haluaa edelleen huonontaa canadalaisten työläisten ostokykyä \'h-dysvaltalhisiin
tyoläi.slin verraten niin. että uusien autojen myynti
tulee täällä presentuaalisesti vieläkin pienemmäksi!
Selvää siis on, ettei Globe and Mail puhu mainitussa kirjoituk­sessaan
Canadan kansan ja valtion etujen mukaisesti. Vastustaessaan
canadalaisten autotyölaisten vaatimusta lisätyöttömyysavivstuksen
suhteen, Globe and Mail vasttistaa Canadan kansallisia etuja — ulko­maalaisten
rahamiespiirien rikastumisen hyväksi.
• . • » .,•••••»
Mikäli sitten on puhe Yhdysvaltain "matkimisesta" täällä
Canadassa, niin me olemme 'kauan aikaa olleet sitä mieltä, että
esimerkiksi ulkoministeri Pearson tekisi viisaasti, ja palvelisi parem­min
Canadan kansaa ja valtiota, jos hän esiintyisi itsepäisesti,
Canadan kansan parhaitten etujen mukaisesti ja lakkaisi "matki­masta",
jos saa luvan käyttää Globen termiä, valtiosihteeri Dullesin
lausuntoja ja puheita, joista ei ole mitään h\"vää Canadalle tullut.
Me olemme kauan aikaa olleet sita mieltä, että lehdet sellaiset
kuin Globe and Mail tekisivät palveluksen Canadan kansalle ja
valtiolle, jos ne esiintyisivät johdonmukaisesti Canadan kansan ja
valtion parhaitten etujen puolesta yhdysvaltalaista rahamiesmahtia
'Vastaan viimeksimainitun yrittäessä saada alistetuksi tämän maan
taloudelliseksi riistovainiokseen.
Mutta me emme ole koskaan omaksuneet anti-amerikkalaista
asennetta ja kantaa. Naapureina meidän tulee olla jatkuvasti kaup­pasuhteissa
Yhdysvaltain kanssa —• kunhan nämä kauppasuhteet
SYNTYAAÄ-
PAIVIA Afomivoiina, inmisen nioma
ia myds ihmisen vallassa
Joko
i.nyödyliisia tai entfäm vahingoIUsia.
[ Tama on syynä siihen^ e t tä sanotaan
Pam iobtmm, BorJietoni^, Man.,
täyttää keskiviikiiona, kesäkuun 22
päivänä 70 vuotta.
>„„. B « « . K . p « ^ n ^ . a...; Kirj. Frederie /oltot-Curie • r:^rZf^Z\Z'"S^^,Z
kJn Ja Vapauden asianainen) täyttää | subäOOtam vapauttaa ydin-ojaanantalna,
kesäkuun 20 pnä 50 ; eaergU 6a »»vnlas, ioUa on mi-vuotto,
tä soorin metkJtya JJimiskunnao
hlstoriasos, usein sita on verraitu
Culeoi kOaOiah^a^Se^m
ertUHa sjuarta askelta eteenpäin
ibniiseii niaJidiii: fcehittyjnisessä,
epäUemätlä saoHiita sitten vär-baiaonpien
alkoieii.
f UIUVI1IU9 n v i i i B j i i i»
South Porcupine, — l-uito^uhlat l ä ­hestyvät
pajvä ' päivältä. Laittakaa
siis ter/ehdysten keraajat loppuvauhtj.
päaJie Ja hankkiitaa paljon xwwa
liittojuhlan ohjelmavihkoseen.
Pojat, kerätkää nimiä royos kämr
piitä. Halvin tervehdys maksaa vain
25 senttiä Ja osoitteen kanssa SO sent­tiä.
CSJ:n osastot ja urheiluseurat
JA
TÄI
Yhdymme sukulaisten ja tuttavaln
onnentoivotuksiin..
JättBäismäisiä
silakkasaaliita
nettomuutta.
TJede, jonka avulla ole.mme pysty- ^
neetkäyttamaan hyödyksemme mah- pahkaa omat terv^^^
tavia luonnonvoimia antaa kaaJinroe auttakaa nimien sekä liikeilmoitus-kaikilla
tieteeJIislIla keksinnöillä olej aseet, joilla voimme "voittAa nylcyhet- [^^^-^^j.^y^^^^^^^^^^^^^^ tulee meille
van hyvät ja huonot puolensa. Tas- ken vitsaukset kuten nalan -ja tietyt • hejpommaksi tämän ohjehnavihkosen
dä on vain askel välttäntian, että tie- vaikeat sairaudet. Mutta ihmiskunta valmistaminen; . SILS joukolla tyohon
oe on joko moraalista tai epamoraa- j on vjelä.nuon; hallitsemamme tiedon lähettäkää tervehdykset heinäkuun
iKta, puheena olevan tapauksen mu-• paaoma on saavutuksistamme h u o l i - p ä i v ä ä n mennessä osoitteella: V.-
j ä . u . - s e U r ä Viesti, Box 444, South
HelsinkL — Kotkan seudulla on vii­me
päivinä saatu niin suuria silak­kasaaliita,
että niitä ei ole pystytty si­joittamaan
minnekään. Saaliit ovat
koko kevätkauden ajan olleet niin
suuret että vain pieni osa on saatu
kaupaksi. Osa on jouduttu myymään
muutaman markan kilohintaan Ja
osa suolatta kaupaksi menemisen toi­vossa,
mutta tuhansia kiloja on ollut
pakko heittää mereen.
Kotkan seudun kala«tajat ovat poh­tineet
keinoa asian auttamiseksi. Val­tiovallalle
on jätetty suunnitelma,
joka. parhaillaai^ on ministeriön
harkittavana.
Kavx&U: Tiede el ole moraalista eika matta pieni eika epäilemättä i-uttaisi
.epa.moraalista. ihmisia on arvostel-
Ydinenergian — ihmiset ovat
lottoneet puhanaan. atomienergi­asta
— vapaattaminen on paä.-
osaltaan tulos tiedemiesten työ­hön
perustuvien keksintöjen sar­jasta,
tiedemiesten Joiden pyrki­myksenä
on ollut lisätä tietoam­me
luonnosta tarkoittamatta
työnsä, tuloksia Icäytettävaksi si­ten
kuin on tapahtunut.
Nämä tiedemiehet, ovat taysm tie­toisia
siitä, että jokainen uusi tietä­mys,
jokainen uusi keksintö tulee en­nemmin
myöhemmin sovelletta­vaksi
käytäntöön j a e t t ä riippuen t a -
siin. Olisi perusteetonta sanoa, et­tei
tiedemiehilla ole vastuuntuntoa,
ravä, sillä he käyttävät tieteen tulok-! vaarojen voittamiseen joilla luonto
Äia hyviin tai huonoihin tarkoituk- saattaa meitä uhata., Ihmiskurmalla
ei ole .varaa heittäytyä aseettomaksi
jarruttamalla tieteen kehltyata puhu-koska
heidän työnsä on kaJkenlais- mattakaan sen pysahdyttamisesta sen
ien sovellutusten - pohjana. Mutta i vaaran tekosyyn nojalla, etteivät i h -
juuri tietoiffjuden vastuuntunnosta > miset pystyisi estämään keksintöjänsä
.olisi e:i'.ettävä heitä tulemasta niiden kä>ttamista vahingollisiin tarkoituk-avustajiksi,
jotka eivät epäröi käyt- sim. O n jokaisen edim mukaista,.et-tää
tieteen tuloksia kaikkein vaaral- ; tä tiedemiehet jatkavat tyotaan kar-niiden
aavistamattomien ja kauheiden | porcupine, Ont;
i „. „ Tervetuloa juhlimaan tänne Etelä­päähän
heinäkuun 30-31 :p. — H.:^
AJKA nVVTtVV. E6K05E
Vanha Anderson oli kutsuttu
vallisille entisen johtajansa Juo.
dersonilla oli taipumusta Jilos<
ja kotiin palattuaan h ä n puhe
: "Kylla^ on ihmeellistä. Ennen
haan tarvittiin amakin kaksi
masta yhden naisen pukemiseen,
ta nykyään . siihen tuntuu riit
yksi silkkimato."
EI HAITT.IA
^ — Haloo? . . . E l Maila ole ni
tona . . . Taalla puhuu hänen
rempi sisarensa . . . siniset s
vaalea . . . seitsemäntoista vuoti
lisimpjm tarkoituksiin. .
Nojautuen arvovaltaansa ja päte­vyyteensä
täytyy tiedemiesten työs­kennellä
rinta nnnan kaikkien niiden
kanssa, jotka tahtovat tieteen tuovan
ihmiskunnalle hy\'invointia eika on-
Viisi maailmanlaajuista, tärkeätä
kokousta vajaan kuukauden kuluessa
Tulevan kuukauden aikana ko­koontuu
viisi maailmanlaajuista
konferenssia, joilla tulee olemaan
• suurenmoinen vaikutus rauhan
säilymiseen maalimassa. Ke ovat
kohokohtia historiallisista ti^iah-tumista,
Joiden takana on
maailman yleisen mielipiteen
vastustamaton voima, mikä vaa­tii
kylmän sodan lopettamista Ja
rauhanomaista / rinnakkaisolon
ajanjaksoa.
Puolueettoman
pääkaupungissa.
Suomen kauniissa
Helsingissä, ko­koontuu
kesäkuun 22 p n ä kansojen
suurempi rauhankokous mita on kos­kaan
aikaisemmin nähty. Maailman­kuuluja
yksilöltä on 2.000 edustajan
joukossa, jotka tulevat' 75 maasta,
keskustelemaan silta miten voidaan
toteuttaa aseistariisuminen, miten
voidaan toteuttaa aseistariisuminen,
miten .•voidaan kieltää latomiaseet)
miten voidaan lopettaa sotilaalliset
liitot ja taata kansojen itsenäisyys,
sekä miten saavutetaan kestävä rau­ha.
Canadaa tulee siellä edustamaan
50 edustajaa ja seuraajaa, jotka edus­tavat
kaikkia aatesuuntia.
NELJÄN SUUREN
KOKouus HEIN;UC. 18 P.
Kahden ja; puolen viikon kuluttua
Helsngin kokouksen jälkeen, heinä­kuun
18 paivana, kokoontuvat Gene­vessä
Neljän Suuren päämiehet his­torialliseen
konferen-ssim keskuste­lemaan
erimielisyyksistään. Yhdys­valtain
presidentti Eisenhower, Neu­vostoliiton
pääministeri Bulganin,
Suur-Britannian pääministeri Eden
ja Ranskan pääministeri Edgar Pau-re
kokoontuvat kauan odotettuun
"korkeimman portaan" neuvotteluun.
Taman viikkovaihteen aikana P a ­riisissa
kokoontuvassa juuta laisten
maailmankonferenssissa Sak-san j a l -
leenaseistamista . vastaan kohtaavat
monen maan, mukaan lukien Cana­dan
ja Israelin edustajat toisensa.
(Viikko Sitten : Lansi-Saksan ylahuo-
"Me, Yhdistyneiden Kansakuntien
kansat; olemme päättäväisiä suna,
että tulevat sukupolvet pelastetaan
sodan kiroukselta . . . "
Eikä suinkaan.ole vähempiarvoinen
muista kansamvahsista konferensseis­ta
Pariisissa heinäkuun 7 paivana
kokoontuva Maailman aitien kon­gressi,
mihin osallistuu kymmenen
canadaiaisia a i t i ä .;
LAAJA EDUSTAJISTO
Canadan Helsingin edustajisto on
edustusvoimaltaan laajm mika -on
kcsKaan. maamme, rantoja jättänyt
taakseen sellaiseen tilaisuuteen osal-
-listuttaessa. Canadan 50 edustajan
tuttaakasen jatkuvasti tietoamme
luonnosta.
Atomienergia saattaa tuottaa meille,
mitä suurinta hyotya mutta myös
suunnatonta omiettomuutta "rikollis­ten
käsissä, jotka syoltsevat ihmis­kunnan
sotaan" lainatakseni Pierre
Curien rädio^tiivisuutta koskevaa
hätkähdyttävää lausuntoa, Tarkaaitel-kaamme
muutaman viime vuoden tu­loksia.
• • ' . :
Lentokone, jossa oli yksi ainoa
nykyään "pikku pommiksi" kut­suttua
tyyppiä oleva atomipommi,
aiheutti elokuun 6 päivänä 1945
enemmän tuhoa kuin tuhat lento­konetta,
joissa olisi ollut kaikkein
vohnakkahnmat räjähdys- ja pa­lopommit.
SUURET NUORISOJUHU
PORT ARTHURISSA
Port Arthur, -r- Taalla Jarvienpaas-sä
pidettävät nuorisojuhlat lähenevät
nopeasti. " • .
Juhlat pidetään keaakuun 24 — 25
— 26 paivana. Juhlat alkavat juhan­nuspäivänä
(perjantama) kello 9.30
Iskun puistossa j a kestävät.pikkutun­neille
eh kello 1.30 asti yoIla. Tanssi­musiikista
huolehtii hyvm tunnettu
PoEcka-pojat orkesteri. Myös järjes­t
e t ä ä n juhannuskokon poltto, joa s i i -
j hen saadaa lupa. . Tervetuloa siis
juhannustansseihin.
Lauantama (25 pnaj on kello 1.30
alkaen pallopelejä jne Iskun puistossa.
Samana paivana. kello 8 illalla esite-i
t ä ä n näytelmä UkrainianLabor Tem^
ple haalilla'203 Ogden St., Fort W i l -
liamissa. Esitettävänä on 1-naytok-n.
sia näytelmiä.
j Sunnuntaina, kesäkuun 26 pna,kel-
Uuden ja kauhean joukkotuhoaseen j i o i o a p . alkavat juhlat rata-ja kent-aikakausioh
avattu. Vasta muutamia j täurheilulla Iskun puistossa. K i l p a i l -
kuukausia myöhemmin todettiin t a i - i laana^uraavissa sarjoissa :
laisen tuhon koko laajuus j a ihmis- i ^Alle 15-vuotiaille 60 m, pituus kor-kunta
alkoi ym. martaa; etta sen eteen ;keus ja kuula. Yleisesai; sarjassa 100
j m., 400 m., 1 500 m. ja 3;000 m. juoksut
(pituus, kbrkeus,; kuula, kiek)co j a mou­kari.
Naisille 60 "m. ja 100 m. juoksut
sunnuntauia. on yhteisvoimlste
tys, joukkotanssi ja paraati
kentällä seka .pehmeapallopeli
Arthurm ja Fort Williamin väli'
Saman paivan iltana on lopett
juhla Ijai>or Temple haalilla 31'
St., Port Arthurissa. Ohjelmaesit
ta mainittakoon y l i 50-henkinen
kuoro; voimistelu- ja tanssiesii
l e k ä lukuisat yksityisnumerot
Harjoituksia on pidetty jo ui
man -viikon ajan naita juhlia v
j a ohjelman esittäjinä on useil
kansallisuuksia. Nama juhlat
taalla ensimmäiset laatuaan ja
odotetaan hyvaa yleisokannatus
ne hylkäsi yksimielisesti Saksan uu- ^ Joukossa on: Rev D. C Candy, St.
delleen aseistamiseen tähtäävän l a ­kiehdotuksen
ja palautti sen alahuo­neen
uudelleen tarkistettavaksi.)
YK:n 10-VUOTISJUHLA
Y l i kolmenkymmenen maan ulko­ministerit,
mukaanlukien Canadan |
Cypriaifs Angllcan kirkon rektori
Torontosta; Rev. I. G . Perkins, Don-länds.
United-kirKon pastori j a To­ronton
rauhanneuvoston kunniapu­heenjohtaja;
tn James G. Endicott,
Canadan Rauhankongressin puheen­johtaja;
mrs.. Mildred McLeod, joh-oli
nossut uusi ongelma.
On aivan luonnollista, etta tiede­miehet,
ensunmaisina, huomaa; vat
vaaran. Kuten olen usein korostanut
amerikkalaiset ; tiedemiehet - James
Frank-komiteassa lähettivät kaksi
kuukautta ennen ensimmäisen atomi-.
seka pituus, koikeu5 kuula ja pallon
heitto. Kaikki nama ovat yksityisla-jeina
joissa jaetaan voittajille.palkin­not
a?ka toisen ja kolmannen p a i -
Ulkoministeri Pearson ja Neuvosto-1 ^'^^^'-^ ^ C F n kannattaja BC:sta ja
liiton ulkommisteri Molotov kokoon-I ^ 2- ^alsberg. Ontarion lamlaatija-tuvat
kesäkuun 20 päivänä San J^^"' "^"^.^^^
Canadan yhta .suurinta järjestöä.
pommin pudottämi.sta, Hiroshimassa i. j^irmon voittajille muistorusetit. II-kirjelmän
presidentti Trumannille va- j j^oitukset tulee tehdä viimeistään 24
roittaen hanta avoimeati niistä vaka- | p n ä iltaan mennessä osoitteella Isku
I vista kansainvälisistä seurauksista,!^, Q 316 B a y St., Port Arthur,
jotka aiheutuisivat paatoksesta käyt- j iltapäivällä kello kahden jälkeen
tää tätä asetta ja selittäen etta maa- | .— —
ilman ylemen mielipide tulisi varmas- ^^^^ tällainen mullistus on teknilh^
ti tuomitsemaan sen.. . 1
Sen jälkeen ovat monet tiedemiehet
Franciscossa Y K : n nom 60 edustajan
mukanai Y K : n peruskirjan . laatimi­sen
10-vuotisjuhlassa.
Tämän juhlan tarkoituksena on
uudeleen pyhittää Y K : n jasenvallat
Y K : n periaatteille, missa sanotaan:
United Jewish PeoplCsOrder järjes­töä:
Heidän tukenaan on 60.000 cana-dalai^
en allekirjoitus Maailman Rau-hanneu
voston - vetoomuksessa . atomir
sodan kieltämiseksi;: Saskatchewanin
lainlatijäKunnan päätöslauselma ato­misodan
kieltämisen puolesta; Sas-
I katchewanin lainlatijakunnan 13 j ä ­senen
(mukaan lukien hallituksen,
neljän jäsenen» seka B . C : n lainlaati-.
jakunnan neljän jäsenen allekirjoi­tus.-
Hyväksyessään länsivaltojen ehdo­tuksen,
että Neljän Suuren kokous
pidetään Genevessä heinäkuun 18 pal­joko
ryhmi£t3ä tai yksityisesti toista­neet
varoituksen, mutta he. ovat l i i ­an
usein tyytyneet vain tiedoittamaan
näiden uusien aseiden tuhoavasta
vaikutuksesta asettumatta vast.usta-maan
niiden kayttoa.
Ensimmäisten pommien pudot­tamisen
jälkeen Hiroshimaan ja
Nagasaldin on aika ajoin tiedoi-tettu
nk. "kehittettyjen" tyyppien
keksimisestä ja todettu: niiden'
tuhoamisvoima on kymmenen
kertaa suurempi kuin ensimmäis­ten
pommien.
Uutta askelta eteenpäin merkitsi
lampoydinaseiden tuottaminen. Ta- ^
man tyyppisten pommien, joita on ko- |
keiltu edelleen tahan saakka, aano- [
sesti mahdollista, on, lisättävä, että
cuhen tarkoitukseen tarvittaisiin erit­t
ä in suun maara naita pommeja ja
hinta siltä on myös maksettava ja
täydellinen tuho voitaisiin tehdä v a r - l j a dollareita, on
I maksi epäilemättä ainoastaan koko | j a sen ympäristöstä uhrautuvien,
Ida ja Aku Päivi
l(iiltävät ialijoisti
Viimeinkin on tultu siihen koi
e t t ä voimme lausua sydamellise
toka3t kaikille avustajillemme. E
nakin niille sukulaisille, ystävil
tovereille, jotka heti onnettomu
pauksen jälkeen riensivät ojenna
meille seka rahallista e t t ä muuta
ja-apuaan, jopa keräystenkin
dossa. Ja sitten yleisen kerä
toimeenpanneelle C S J : n Keski-(
non aluetoimikunnalle, jolle
asia qn aiheuttanut paljon huol
vaivaa.
. Haluaiaimme, kiittaa jokaista
joittajaa aivan nimeltään, tai
km varsinaisia valvannakijoita
raajia, mutta kun sekin jaisivaj
silta syystä, ettei kaikkien .lis
mukana ole kerääjien mmia, niir
tyy; tyytyä vain tahan yllmalka
kntoKseen. Erikoisesti on kuit(
mainittava, etta suui-m- avuatus,
tullut Sudbu
i ihmiskunnan yhteisin ponnistuksin,
j Voimme sanoa, etta nain suun pon-
I nistus, jonka tarkoituksena olisi tuho­l
t a ihmitr.uku. on mahdotonta jo j o -
1 kaisessa ihmisessä olevan voimakkaan
itsesäilytyväiston vuoksi;
•1--:
n i n summiin pääasseiden kerä
k a u t t a . ' :
Aviistuksessa', niin hyvä ja tai
linen kuin se bhkin, on jotakin s
I lista , j a kaihtavaa; minä-vaiva
I tunnetta. Uskomme kuitenkm,
Voidaan, tietenkin sanoa, että jos j meille ojennettu apu on tullut
atomisota syttyisi, ydinaa3räjäytyssai'- j haista vaikutteista .vanhoille ihm
jojen yhteisvaikutus, vaikka ne suo-j Joista ainakin toinen on vuosi
ritettalsiin pitkienkin ajanjaksojen j menia jollakin.tavalla, vointinsa
väliajoin, johtaisi lopuksi samaan tu- j k a a n osallistunut kansalaistt
lokseen. Tähän voidaan huomauttaa,) edistyspyrintoihin.
etta ihmishenkien ja aineellisten ar­vojen
tuhoutuminen lisaantyiai nope-v
ä n n H vana ja s<;epnn jiää ilkkPePerni NNpeuuvvoossttoolliiiittttoo ^^''a''a''n'^ o'l^ev'=an" ^a'i'n"ak in tuhat kre'^rt^a"a f| asti jä e t t ä .atomiaseiden valmis-tra.m' . .i-.
Ilmaisi samalla käsityskannan, etta
kolmen tai neljän paivan kokous, m i ­t
ä Yhdysvallat ehdottaa, on Inan l y ­hyt.
' Nykyisessa tilanteessa pitäisi'
t ä h ä n konferenssiin . osallistuvien
kaikkien (4) maiden hallitusten t är
voitteena olla se, etta saadan kan-voimakkampia
kum ensimmäisten
atomipommien. Tietyt purit ovat jo
harkinneet koboltti-pommien valmis­tamista,
jotka rajahtaessaan muodos- j
tavat radioaktiivisia pilviä.. Sellaiset |
pilvet voivat kiertaa yli maapallon
pitkia aikoja j a aiheuttaa mita kohta-samvalista
jannitystilannetta helpoit-.j lokkaita seurauksia, joista on saatu
,1 tumaan", sanotaan Neuvostoliiton [kokemuksia käytetbäesai voimakkaita
nootissa. radium- j a X-sadeannoksia. Naiden
kiertävien pilvien • säteilemän; rädio-aktiivisuiidep
voima alentuisi puoleen
vasta viidessä vuodessa. Einstein viit-
Kaksi lentäjää sai
surmansa lentorikossa,
. Belleville. — Kaksi Canadan ilma­voimien
lentäjää sai surmansa kun
jet-kone svoksyi maahan noin 13 mai­lia
lounaiseen taalta. '
Surmansa : saivat lentoupseerit
Douglas Sydney ja Paul Collin.
nen ..kavisi mahdottomaksi. Tassa
vaiheessa olisi radioaktiivisuuden
maara epäilemättä riittämätön tuho­amaan
kaiken elam'an planeetaltam­me,
vaikkakin voimme kuvitella
eloonjääneiden tilan ja ne vaikeudet,
jotka heillä olisi voitettavanaan..
Haluaisin antaa taman lyhyen v a s - |
tauksen niille, jotka vaaria:elevat E m - |
steimn ja muiden tiedemiesten lau­suntoja
ja synnyttävät tietoisesti tai
tiedottomasti vaarallisen paniikkiaal- i
tasi juuri t ä h ä n vuorma 1950 sanoes-rean,
etta ilmakehän myrkyttäminen
radioaktiivisuudella ja sen seurauk- i
sena kaiken elaman tuhoaminen maa- !
pallolla on tullut teknillisesti mahdol­liseksi.
K u n — aivan oikem — sanotaan.
lon pitäessään naita lausuntoja en-j
nustuksma läheisestä ja varmaaia
I maailmanlopusta.
Avustus olikin meille kallis
onnea tuottava, sillä sen tur
olemme taas, ei ainoastaan "Vi
tepäällä", mutta myöskin oma
kodissa, palaneen lähettyville j
neessä vanhassa kämpassami
joka on sisäpuolelta kunnostc
ja myöskin kalustettu vaatin
tonta elamaä tyydyttäväksi.
Siis kaiken lopuksi: Sydame
set kiitoksemme!
Ida ja Aku Päiviö
Tilton Järven rannalla, R.
^ , Sudbury: Ontario. .
On ehdottomasti totta, että näi­den
aseiden käyttö sodassa aihe­uttaa
suunnatonta tuhoa ihmis­eläin-
ja kasvikunnassa ja aineel­listen
arvojen hävitystä.
Trenton. --i- Viime lauantaina
kui 42rVUotias Albert George
I jonka vene kaatui Trent-joella i
j tamia jalkoja rannalta,
j ; Toiset veneessä olleet M. Smi^
G; Radawy pelastuivat uimalla
taan. .: ^
PÄIVÄN PAKINA
Ylläoleva kuva on Helsingin Messu-hallista, missä kesäkuun 22-39
pnä kokoontuu edustajat melkein kaUdstamaista historialliseen Maail-man
Rauhankongressiin. Alempi kuva on Helsingin keskuksesta. Oi­kealla
näkyy asemarakennuksen edusta Ja sen takana posti- ja tulli-talo.
Suuri rakennus vasemmalla puolella on HOK:n UIo, missä mm.
sijaitsee Hebingin suurin ravintola. EtualaUa näkyy osaa rautatie-torista,
missä usein pidetään suuria kansankokouksia. Rauhankokouk­seen
valmistuttaessa Ja kerättäessä lisää allekirjoituksia Maailman
Rauhanneuvoston vetoomukseen atomisodan kieltämiseksi, Canadan
useissa kauupngeissa on Järjestetty erikoisia "Helsingin päiviä".
järjestetään tasa-arvolsuuden pohjalle ja kumpaakin maata Hyödyt­täviksi.
M e , kuten kaikki hy-väa tarkoittavat canadalaiset vastus­tamme
Yhdysvaltain hallituksen mieletöntä atomi- ja vetjpoinmlpo-litiikkaa
— mutta tervehdimme suurella lämmöllä sitä jos Yhdys­valloissa
keksitään lapsihalvausvastaineh rokote ja kun Yhdysvaltain
työläiset voittavat kansainvälisesti huomioituja tavutuksia, kuten
tapahtui kaikista puutteellisuuksista huolimatta Yhdysvaltain auto­teollisuudessa.
Kut^n näkyy, kukin taaplaa tyylillään, ja jos sitä halutaan
"matkimiseksi" sanoa, niin Canadan työläisillä on aivan yhtä suuri
oikeus "matkia" Yhdys\'altain työläisten menetelj-muotoja. kuin on
esim. ^Globen and Maililla oikeus "matkia' Yhdysvaltain rahamiehiä
ja heidän sotaisia politiikkojaan.
Isienpäiväti miefleitä
Päivälehtien ilmoituksista päättäen
vietetään tana sunnuntaina, kesäkuun
9 paiväna, erikoista "isien päivänä",
olioin sorrettuja, unhoitettuja ja en­nenkaikkea
väärinymmärrettyjä isia
muistetaan kaikenlaisilla plkkulah-joilla,
solmioista kalastusvälineisiin
asti — mikäli Isa-paroilta riittää
muutama lantti kiitollisten pienokais­ten
käytettäväksi..
Aikaisempina vuosina olemme jos­kus
ilmaisseet sellaisen käsityskannan,
ettei isienpaivasta olisi erikoisemmin
Väliä, silla perheen paa- ja pomo-mlehina
he kyllä pitävät muutenkin
puolensa — mikali misukset antavat
heidän "isantavaltaansa" kayttaa.
Suoraan sanoen olemme edelleenkin
samaa mielipuolta — eika talla tar­koiteta
lainkaan aliarvioida isien
osuutta perheessä ja yhteiskunassa.
Selvaa myös on. etta kalltlsta plrmal-lislsta
Ilmiöistä huolimatta el Isien­kään
sydän ole kivestä — pieni yli­määräinen
huomaavaisuudenosoitus el
Onko ihme jos auringonnoususta Raapaiskaa • vähän "kovan"
auringon laskuun raatava farmari on "murjottavan^' isän pintaa, mm
taan tulee useimmiten hyvinkin h
luontoinen ja. tunnehierkkä ihm
Paras esimerkki aSian tästä puo
nähdään silloin kun esimerkiks;
menettää, sänokaamme ainoan
sensa sodassa tai jossakin mutissz
nettomuudessa. Kyyneleet virta
silloin hänenkin silmistään yhtä
posti kuin. kieneltä tahansa —
toisinaan ärtyisä kun h ä n el tahdo
saada, tuotteitaan markkinoille — ja
mikäli ha n sima onnistuu, saa niistä
aivan •riittämättömän hinnan?
Onko Ihme jos jotkut i.sät yrittävät
huuhdella suru jaan kurkusta alas —
sima luonnollisesti täydellisesti epä­onnistuen
— kun on edessä uhkaava
suinkaan tee heistakäan "hemmoitel-tuja
probleemllapsia".
Eipa silti, ettei namkin voi tapah­tua.
Allekirjoittanut esunerkiksi oli
jokin aika sitten todistajana kun eras
perheen nuorempi —tosin jo aika­mies
hankin — yritti järjestellä kah­delta
jalalta horjahtaneen isänsä isellaiset mukaan l u k i e n— ovat yh- vän vietto ole kaikkein tärkein
kommelluksia j a sanoi: " E i sita.koke- • tetskuntam.me tuotteita ja aivan l i i an I mäalhnässa, sillä volmakkaamj
työttömyys — vaikka perheen huolta­misen
Iisaksi tarvittaisiin,varat k i h i - j.sinkin jos ei ole kukaan sitä 'hap
teimistövelkojen, verojen ja lääkärin-•; näkemässä,
maksujen suorittamiseen? : I Kuten sanottu, me olemme aini
Kuten sanottu, Isatkin — probleemi- leet sitä mielipuolta, ettei isien
I maton tieda, kuinka .paljon isä a i ­heuttaa
huolia pojalleen."
Mutta "probleemi-isatkln" ovat
vam yhteiskuntamme tuotteita. On­ko
Ihme jos isa on työstä kotiudut­tuaan
ärtynyt ja yleensä "mahdoton",
jos han joutuu ponnistelemaan äärim­mäiseen
rajaan kiihdytetyssä työtah­dissa
— ja saa sittenkm kuulla pomo­jen
napmaa j a nurinaa?
Onko ihme, jos Isa — on jörö ja
vähäpuheinen, jos työmaalla klsko^''
taan hänestä viimeinen hikipisara ja'
hän on kotiuduttuaan niin väsynyt ja
harmistunut, että elämän kaikki puo­let
n ä y t t ä v ä t mustalta.
enemmän tai vähemmän punaveri
uroina isät voivat ja tavallisesU I
vätkin puolensa. Tätä kasityskai
usem yhteiskuntamme murjomia.
Isienkin elaman keventämisessä ja
heidän "parantamisensa" perusedelly­tyksenä
on se; etta poistetaan yhteis- j vahvistaa edelleen se tosiasia,
kuntaelämästä ne paheet ja rasituk- | Isienkin päivää vietetään paaasi
set, jotka murjovat ennenpitkaan voi- kaupallisessa mielessä siten, että <
makkaimpiakm Lsiä. täisiin myydyksi mahdollisuni
Mutta tama tosiasia ei luonnollises- 1 paljon seltoista .pikkutavaraa, i
tikaan kieUa isien yksilöllisiä ommai-i Isienpäivänlahjoilcsi sopii,
suuksia. Päinvastoin, tavalliset Isät Mutta mukavalta se tuntuu isäi
ovat kaikista valkeuksista j a vastijk-sista
huolimatta loppujen lopulcsikln
hyviä isiä. joiden lapset ovat kaikki
kaikessa ja joiden hyväksi he ovat
valmiina tekemään miltei mitä ta­hansa.
sydänalassa kun häntäkta muistet
j a kuten sanottu, kannatta-i sitä i
"kovan pinnan" alta hakea esun l£
mintä, hyvää tarkoittavaa ja help
liikutettavaa ihmistä. — Känsäkoi