1951-08-16-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i Sivu 2 1^ Torstaina, elokuun 16 p, — Thursdajs, August 16, J951 iiiiiiiiiii Telephones; Budneis Office 4<420f. JSditortal Offfce 4-4265. Manager E.,8akst. Edltor W> SUUXML BMViig address Box «9; Sudbuiy, Ontario. ,Orgso oi Fbuisb CaDAdiau. Es* 88 eeeond cla» matt by the Post Office Department^ ottaw». Pub* Uabed tbrlce «eekfart' ItoesdayB, illiuzBdays and Saturdaya tqr Vapaus ;Ebn St. W.; Budtnoy^ O^^ Advertislng^ ^ratea «pon «ppUcation. TtaDSIatioD free oS ciuage. ' ' ITUIUSHXNNATi Canadaasa; S vk, 7JOO S kk. 3.75 YbdysvaUolssa: l irk. 8JOO 0 kk. 4.30 Suomessa: i vk. 8 ^ 0 kk, 4.79 ^1 mi i i •I mm m iii mmm SM M i Rauhanteko oh iHtenkin tai^kemtä^^^^ ' ^ sanotaan/ että siunattuja ovat raubaAtekijät. Mut- ]ik tÄiä. kirjoittaessa näyttää siltä, että yhdysvaltalaiset kenraalit eivät .Die sen paremmin siunattuja kuin rauhan tekijöitäkään." Päinvas- Ritoin vertavuotava ihmiskunta' sai tiistäiaamunattyrmtstyttävän tiedon, ^:ik^ hän ei hyväksy '38:tta leveyspiiriä piiskurialueeksf-siitä syystä; kun se ei sovellu hänien so- 'ttlaallisluontoisiin laskelmiinsa. Miksi' ei sovi — jos on tarkoitus ;ä^^däraulm/eikä jatkaa sotaa?; Samassa yhteydessä laajalla ken- ' ^raall 'K{dgewayn apulaisen^ kenraali Van Fleetin edesvastuuton ukaasi, ? ^;^'ttä jos neuvottelut rau^^^ jijTauksesta; niiiftsilloin on Korean kysymys ratkaistava aseilla/ sillä, ku- ; <ten arvon^^^^k^ se "on nopein ratkaisu". Mutta |coko tästä matoisesta maailmasta ei löydy ainoatakaan poliittisesti lukutaitoista henkilöä, joka ei tiedä mitä merkitse^ se, jos lähdetään asevoimin etsimään "nopeata ratkaisua" kuten kenraali Van iviJleet suosittelee ja mihin kenraali 'Ridgwayned og:(Uikään salaisuus ei ole ;se, että molemmin p :himnnanvaralta^^ j a jos sotatoimet leimahtavat uudella rai-ybonsa, niin se tarkoittaa sitä, että tuhannet ja tuhannet korealaiset, ; iameriUtalaisetj kanadalaiset ja muut kohtaavat ennenaikaisen kuole' r}.jnan;'-^X^ f'- ^ leen^täyteen voimaan puhkeaminen saattaa koko ihmiskunnan välittö- «itasti kolmannen tnaallmansodan eteen — sillä meidän tulee muis- ^ ^ ^ a , että jos sodan jatkamista vaativat voimat pääsevät voitolle, niin ne r tekevät kaikkensa';Sodan laajentamiseksi ja voivat kaiken lisäksi käyttää iih|wmtenM^mul^ melko;:, varmasti u tarkoittaa kolmannen maailmansodan alkua. ' Jos sota laajenee^niin se tarkoittaa sitä, että sitä on entistä yai- ;^keampi lopettaa^ On nimittäin 'muistettava, että' vaikka sodan puh-ikeamisen vastustaminen on vaikeata, niin sen jälkeen kuin sota on jo ^puhjennut/on vieläkin vaikeampaa rauhan palauttaminen, vaikka £itä ijo haluaisivat nekin^ jotka ovat ensikädessä sodan puhkeamisesta vas-; £tuussa^ Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että vaikka asioita ei'nain *esitetäkään suurelle yleisölie,^ niin esim. Yhdysvaltain kongressissa on 'keskusteltu kymmenvuotisen sodan puhkeamisen mahdollisuudesta. :)<AP' tiedoitti Wasbingtontsta elokuun 8 pnä sikäläisten sottlashenkilöi- >den lausuneen; kongressin jäsenille, että "on vain vähän toivoa" jotta ^Yhdysvallat voi välttää täysvoimaisen sodan mikä saattaa kestää, Icymmenen vuotta . . . " Kehityksellä kyhnästä kuumaan sotaan, pienistä suuriin sotiin ei ole taipumusta muuttaa suuntaansa ennen täydel'! •Iistä räjähdystä,'^'sanoiltongressimies Georg H j-äjähdellessä on ehkä samantekevää mitä ajattelemme tai mitä suunnittelemme, sillä ne voivat hävittää kaiken eloKisen kokonaisilta maanosilta. ' .* f , ^ s ^Tästä huolimatta meidän silmiemme edessä on surullinen nähtä* i'• yyys. ' Yhdysvaltalaiset. pankkiiVikenraalit soittavat Neeron lailla ^' ^ "viulua kun Rooma palaa". ^ Korean välirauhaneuvottelut ovat siitä ^ - parhaana esimerkkihän? 'Yhdysvaltalaiset kenraalit ovat etsimällä et-fsineet "syitä" joiden perusteella voisivat välirauhaneuvotteluja pit* •kittää ja mutkistaa, sekä lopullisesti ne keskeyttää. Yleisen mielipiteen' pakottamana yhdysvaltalaiset kenraa:iit olivat pakoitetut aloitta-inaan välirauhaneuvottelut. M tar- ^koituksensa on vain manöövereillä niin, että voisivat jotenkin suorittaa : . "Irtautumisliikkeen" neuvotteluista. Palauttakaamme mieleemme joi- ; t t a k in seikkoja:: Kenraali 'Ridgway suostui siihen, että välirauhaneuvot- ^ ^lelut pidetään Kaesongissa— mutta muujiaman päivän kuluttaa mii- ;^.ika "havaittiin", että Kaesong on korealaisten käsissä ja vaadittiin, ett^ vXaesongiin on muodostettava puolueeton aloie; Lapsetkaan eivät< ole - 'niin naiveja, että uskoisivat, etteivät yhdysvaltalaiset kenraalit tietä-: neet jo ennen välirauhaneuvottelujen alkamista kehen käsissä Kaesbng ;oli^ Mutta kuten sanottu, riitaa ja erimielisyyksiä lietsottaessa on yk- ' ^ i syy^yhtä liyvä kuin Jokin toinenkin. l Kun Korean Kansantasavallan'ja Kiinan vapaaehtoisten edusta- :jat suostuivat kenraali Rldgevvayn vaatimukseen, että Kaesonginmeu-ryottelualue tehdään "puolueettomaksi ei-kenenkään maaksi", siten es- 'läen välirauhaneuvottelujen karille ajautumisen, niin sitten nostettiin 'hirvittävä meteli .kiinalaisesta yhdestä ainoasta k imyöhemmin annettujen selitysten mukaan oli vastoin ohjeita ja erehdyksessä tapahtunut• komppanian siirto., Ajatella sitä/ että jankki-tkenraalit — j o t k a 'Hollywoodin ja yleisen .pcopagandasuunnan mu- "kaan yksinään päihittivät kokonaisia armeijoita Tyynenmeren saarilla Viime maailmansodassa -^pelästyivät niin pahanpäiväisesti tätä yhtä ^komppaniaa, missä oli tuskin sataakaan miestä, ettäsen johdosta oli ; neuvottelut keskeytettävä monen päivän ajaksi? I Viimeksi esitettynä verukkeena ony kuten sanottu se> että 38. leveyspiiri ei muka ole sotilaalliselta kannalta kyllin hyvä puskurialue, ja «niinmuodoin demarkaatiolinja olisi vedettävä kauaksi pohjoiseen, jon-iiiekinKaesongin ja Yalujoen väliin —.ellei aivan "Uraaleille" asti* ; Selvää onj' että yhdysvaltalaiset kenraalit yrittävät kaikenlaisteh Itekosyiden ja verukkeiden avulla estää välirauhan järjestämisen ja /sotatoimien lopettamisen. , , ' ; " ;• Jos nyt palautamme mieleemme kaikki ne onnettomuudet- mitä sodan jatkaminen ja laajentaminen varmasti aiheuttaa niin Yhdysvalloille ja Canadalle kuin muillekin/maille, niin tässä tilanteessa C a nadan hallituksella on sekä kultainen <mahdolIisuus että historiallinen velvolllsutl^^ryhtyä välittelifaksi. Selvää on, että jos ^anadän itallii^iis ilmoittaa päättävän kantansa, ettei se hyväksy Korean sodan laajeota-mista, eikä lähde siihen leikkiin mukaan, niin sillä on järkiinnyttavä vaikutus VVashingtonissa. Juuri tätä vaatii, ei vain Canadan kansan - j a valtion vaan myös'Yhäysvaltain ja koko ihmiskunnan edut; • 7vt Toiselta puolen, kuinka ylevää ja kaunista olisikaan se, jos his- Oioria kertoisi jälkipolville, että vaaran suurimmillaan ollessa Canadan Diittohallitus nousi tehtävänsä tasolle, vaati välirauhanneuvottelujtin Jatkamista ja rauhan tekemistä Koreassa ja siten tehdessään auttoi kansainvälisen rauhan vakiintumista. Jokainen canadalainen joka takastaa enempiän tätä maata ja kansaa kuiri Yhdysvaltain kenraalien «lematönta kunniaa, toivoo, pyytää ja vaatii, että Ottawan hallitus omaksuisi tässä vaarantilanteessa päättävän kannan rauhan ja siis th> • ttiiskunnan onnettomuutta ja kuolemaa vastaan. Kysynyt: Olisin kiitollinen jos s a i s in vastauksen seuraaviin kyjtymyk-s i i n ^ Suka valittiin eucmen emim-ta& UeHul presidentiksi, montako,pre. sidenttia on ollut, j a heidän nnnep-sä?-> Vftitte]yyn joutunut, Ladysmith, 1 VastaBf: Suomen ensinvnäinen presidentti VV. 1919—25 oli K. J . Stobl-berg J a toiset kuusi presidenttiä: seu-raava& sar. '^iärjesfyksessä: L. Kr;^ Re- j lander« 1925-31, P. E. Svinhufvud 1931-37. Kyösti Kallio 1937-40. Risto Ryti 1940-44, O, - Mannerheim 1944—46 Ja J . K ; 'Paasikivi vuodesta 1946. Voimakas vastarinta on ISialiden Canadan suurimman unio-keskuksen vuos&okoukset^ pidetään tulevan, ^ s k n u n aikana i ^ l i f i ^ d s - sa Ja Vancouverissa. Trades^^^ Labor Congress; of Canadan-' (APL) vuosUrakous pkletään Halifaxissa a l kaen syyskuun 10 pnä Ja Canadian Congress of Laborin <CIO> syyskuun 17 pnä Vancouverissa, v Vhteensä Mitä muut sanovat m LXNSI EI O L E SUOSIOSSA Heinäkuun 28 pnä kirjoitti Business Week: ^'Xun vuoden aikana. on murhattu länttä suosineet Iranin. Jordanin Ja Lebanonin Johtajat, el kukaan kes-ki- idän Johtaja ole halukas seuraamaan länttä suosivaa politiikkaa . . ; Se tulee rohkaisemaan; egyptiläisten Lontoon vastaista politiikkaa Suezin kanavan kontroUikysymyksessä. " V f B H E " , VAIKO VALHE? Associated Press.''buhtik. 12 p. 1951: "NeuvostouXIkrainalla on uusi ; pääministeri... ei ole annettu m l t pn vihjeitä siitä mitä on tapahtunut edeltäjälle, mr. F . S.: KorotchenkoUe. Tämä muutos, paljastetaan tänään Pravdan pitkän ' artUckelin lopussa; missä; käsitelläänUkrainan puolueen heikkouksia Ja varoitetaan, että - sen tulee tiukentaa kontrollia." Pravda huhtJk. 21, 1951: "tJkrataan Sosialistisen Neuvostotasavallan Korkein neuvosto päätti tänään työnsä... D. S. -Korotchenko hyväksyttiin' m i nisterineuvoksen <puheenjohtajaksi" (pääministeriksi). : Moskovan radio, huhtlk^'22, 1951: '^Ministerineuvoston puheenjohtaja Demyan iKorotchenko v tledolttaa, että Ukrainan kansa on: täyttänyt v i i sivuotissuunnitelmansa ennen määrä-alkaa." Associated Press, huhtlk. 24; ."Pravdasta tehdyn käännöksen: painovirhe aiheutti sen;; että A P : tiedoitti. Jotta Ukrainan pääministeriä on vaihdettu. Tarkistus osoittaa,; että sana on Jäänyt pois." •Mutta toinen valhe el peitä enslmr mäistä. Pravda ei ole Julkaissut seK laista artikkelia, m l s t ä ' ^ lainasi/ ei huhtikuun 21 pnä eikä minään muu-nakaan päivänä I Canadlan-Sovlet Friendsliip Society,: Nevs-Facts^ ETTEI VALHEITA TARVITSISI OIKOA Drew (toryjohtaja George Drew) esittää punaisten sanomalehtien pannaan Julistamista. - - G l o b e and M a l l - lehden uutisotsikko. vuosikokousten edustajat :^ ttilevat: le-dustamaan noin kolmea neljännesmiljoonaa unionistia. - Mole.mplen: vuosikOkoustieiivedu^a- Jamäärät - tulevat tänä vuonna: ^olemaan tavallista pienemmät; koska, u - nloiden/ Jäsenistöille:: tulee: ^vaikeaksi lähettää suurta edustajistoa kokouksiin Jotka pidetään toUien Atlant|n Ja tohien Tyynenemeren rannikolla^ . VASTUSTUSTA ODOTETAAN Huolimatta edellämainltusta:;. Ja myöskin siitä, että monet edistysmieliset uniot on erotettu tai estetty olemasta- edustettuina näissä vuosikokouksissa^ uskotaan niissä tulevan ^Ilmenemään voimakkaan rivljäsenistön oppositionin taantumuksellisen Johdon nykyistä 'ohjehnaa kohtaan. T I C : n kokouksessa Halifaxlssa tulee varmaankin rivljäsenistön vastustus keskittymään eiislkädessä 'merimiesten rikkuriunion vuosikokoukseen 'hyväksymistä vastaan. ' Tässä asiassa -vastustusta tulee Ilmenemään odottamattomalta :' suim- Kirj. Mel Gblby naita', sellaisten unfoiden taholta'joll a ei voi^'luokltäla "vasemmisto' laisiksi". Pap^työläisten' ' union OceanFallsin osaston lehden toimi-tuskirjoituksessa kysytUin äskettäin; että "minkä taikatempun avulla voidaan rikkureista tehdä unlbnmlehiä". Lisäksi siinä selostetaan kuinkavSIU avusti hallitnstaja.laiyojenomli^jia munkaamaanvCanadan Seamen's V' ' % • SOTAOHlELSfA IA TYUSTXIEBOTTAMISET Läheisessä yhteydessä merimiesten asian kanssa ovat myöskin ^kysymykset sisäisestä demokratiasta TIC:ssa Ja suuri taistelu Joka on kehittymässä Canadan kansalaisten siviilioikeuksista — n i i n unionistien -kuto muiden-kinr— Jotka uudet rikoslakiin'tehdyt lis2gla!et''saattava*t vaaran lalaLsiksI. Taistelu tmiplden sisäisestä demokratiasta ^ t t ä a yhdistyä, nionlin muihin kyÄymyksiln. , 'Molemmissa.-vuosikokouksissa tulee edustajilla olemaan pääkysymyksenä rauhankysymys; K e i t o i s t a kuukautta on - kultmut siitä; kun rivijäsenlstö molempiin ikeskuksiin kuuluvissa u - nlolssa on esitiänyt: rauhan Vetoomuksen hyväksymistä; osoittaen -että se on.elämän kysymys; koska sotata-lous:. Johtaa näännyttävään yerotuk- ^ieeo, 'jom taas rauhänsubtelssa oUsi maiidoIUsuufv; edulliseen J b ^ ^ tooa mooi^ EBOITKAMISIA YABlSMHapH : : COLrn : vuosikokouksesta :tulevatr puuttumaan; : sähkötyölälsten • unlo (UL) j a idne-Mill unlo. Ifilden l ir saksi turkMyöläisten i9ilo*tulee vetoamaan eroitj^amlspäät^ksen^icÄtdctb^^ ta. Lukuisat :unIoiden rivi^i^nlstön edustajat -tulevat- kuitenkin muistamaan näiden uniolden edistysmieli&en Johdon avulla saadut suuret saavu-' titk-set Ja kysymään oikeistolaisilta; JohtajUta: Miksi ei yhteistoimintaa; hajöituksen asemesta? Miksi ei 40 tunnin: ^övUkkoa f j a p a l k^ rotusta erolttamislen sijasta? :: :>/nX;:n: vuosia cobverin" kunnalUstyöläisten unlo esittämäöA valiti^sen erottamisen Johdosta. .Edustajat ] tulevat: kuulemaan^ valituksen vifosi-; sen jälkeen, kun epädemokraattiset sääntömuutokset jyrättiin lävitse Montrealin kokouksessa. TääUä taaskhi rivijäsenlstö. Joka vastustaa Johtajien t u kemaa hallltuksen_sotaohjelmaa, lu^o-maa olevansa-vastaan johtajien ny-- Britaniiiaii miuret tmiot vaativat 'ifflfffffn' mloB vsosikfllHMilBMssa fifff«täffffpypa byvSk^ftUIn ykiiiDle- Uttsti n9?tirffTftimrlm» -fffiH» fceliol-letaan I^Osiuilao |» KeovostoUI. Kton tiallHnkria ryhtjrmään vSpy' nättä neovottcletnasa fa|nppa- i » yrtävyyssBhtrtden parantainfsesta, sekä nydsUn Uev^ttääfcscm^j salnvälistä Jäaadttynyta tUannet-ia. PäätdsfaHijtrtiÄ»^ etl* suMnä. kyspajrUet ovat byvfn täifaMa[taimnutijkfn maan:iyöta. tekeville ihmisille. J Bantatleläistcn fcait'"*"'^'^ pniän konferenssiss» hyväk^yssiL.pää- Itöslaaselinagsa: kriioltetoan kotsä-maan ranhankokons, jossa olisi ednsteftuia myöskin Kiinan Kjin.^ santasavalta. MmiH pahoJai> tno-mitslslTat Yhdysvaltain poUtiikan. :TÄTi TUNTOUEBKIT K e l l o oU kolme yöUä. Eräs joka käveb puistossa vaitiovud-buomasi nuoren miehen istuvan' kiliä hyvto unelmohran näköiseni - Miksi te istutte täällä tahto" kyistä ohjelmaa, johon sisältyy: u n l - olken erottamiset ja ulos sulkemiset, elleivät ne ' hyväksy (yvall Streetin: ohjelmaa Canadan työtäte-seen^ velkaäntuQUseen Ja ;työttömyyrj ke vien Ihmisten köyhdyttämiseksi. edelleen Viisitoista vuotta sitten, heinäkuun; 17 pnä 1936 alkoi Espanjan kansan sankarillinen taistelu Francon fasisti- Joukicoja vastaan. Faslstljoukkojen voiton seurauksena Espanjaan pystytettiin Francon Johtama nälän ja terrorin : Järjestelmä. ElspanJan , v a - pauttarakastava kansa ei kuItenJiäan ole lakannut taistelemasta vapautensa Ja elinehtojensa puolesta. Espan- Jan Kommunistisen Puolueen • pääsihteeri Dolores Ibarruri kertoo tästä taistelusta seuraavaan tapaan:' VASTALAUSEITA SOTAPOLI- , TII^CKAA VASTAAN , , ' . . jr Laaja vastalausellike Ja i ^ o t , jqt-ka, ovat olleet-käynnissä Espanjan, suurimmissa: teollisuuskeskiiksissa/ o -^ DOLORES: I B A R R U R I Yli 100 farmarien edustajaa vaati rauliansopirnusfa Canora, Sask. — Y l i sata edustajaa Ja Joukko: vieraita. Jotka osallistuivat täällä pidettjryn Saskatchewanln far-vat kärjistäneet sitä kriisiä, Jota kenraali Francon fasistinen Järjestelmä on kokenut vuodesta 1945 lähtien. 37ämä mielenosoitukset ja lakot. Joihin muodossa tai toisessa ovat osallistuneet eri yhteiskuntaluokkien edustajat. Ilmaisevat kansan enem-n^ istön tahdon olevan fasismia vastaan. K e Ilmaisevat kansanjoukkojen vastalausetta kenraali Francon harjoittamasta sotapolitiikasta aiheutut nutta kurjuutta vastaan. 'Amerikkalaisten Ja englantilaisten. Jotka vastoin Potsdamin sopimusta ovat 'auttaneet Francoa, avutta^ el Franco Hitlerin häviön Jälkeen olisi pysynyt vallassa. P^anco on'itse tunnustanut tämän eräässä Joku kika marlen union 8 p i i r in vuosikokoukseen, hyväksyi ylivoimaisella .enemmistöllä päätöslauselman.'* Jossa ke-holtetaan Canadan hallitusta toimimaan viiden suurvallan neuvottelujen aikaansaamiseksi, koska se on ainoa menetelmä pysyvän rauhan saavuttamiseksi. Vain kolme edustajaa äänesti päätöslauselmaa vastaan. (Sa-mallalnen päätöslauselma hyväksytt i in noin kuukausi sitten pidetyssä ^ p i i r in vuosikokouksessa.) Vuosikokouksessa myöskin kehol-tettlln hallitusta yhdenmukaistutta-maan ja määrittelemään farmltuottei- .den hhinat niin, että farmarit voivat Jatkaa tuotantoa tilanteessa jolloin tuotantovälineiden hmnat Jatkuvasti nousevat. Kokous käsitteli myöskin multa farmareita koskevia kysymyksiä, k u ten vehnän myynti- yjafi. 175,000 miehen ; , tappiot Ranskalla ^ I ' ySaatkong. —' Pekingin radion ilmol-v>;; i;t; tukaen mukaan valmistelee vietminhln ; ; v^utusarmelja Indokiinassa yleistä f\ '' iTMtahyUckäystä. Ranskalaisten tap- ' PUISI 'Indokiinan sodassa nrvkiitlln Laivanrakentajain lakko Japanissa Tok^Of — Kyodo uutistoimisto tiedoitti viime ' cnaanantalna,' että M i - tachin lalvatelakalla on alkanut lakko. Lakon johdosta työt aeltohtuvat jrhtlöh laivatelakoUla ygljthMnftiBa ^a Osakassa. Autounion suurimman osaston johtäjat rauhan puolesta Detroit. — Fordin osasto 6 0 0 ^ U n i ted Auto Workers Union si^urln osasto — varapresldenttifat Rice kirjoitti union "Port Palta"-lehdessä rauhan puolesta, vaatien viiden suurvallan neuv(itteluja j»uhan tusvaamlseksi ja työn takaamiseksi.. iRice kannatti: osaston presldenttl- Carl Stellanon kansalliselle presidentille. Walter ReutherlUe, tekemää esi. tystä. että kaikkien:osastojen presidentit kutsuttaisiin yhteiseen, neuvottelutilaisuuteen keskustelemaan so-danvaarasta, työstäerottamlslsta. korskeista hhanolsta, palkkojen Jäädyttämisestä Ja ytaä nousevista veroista, sekä sUtä nilhhi tolmenpIteUIln olisi ryhdyttävä työläisten aseman turvaamiseksi. —' Uudessa Ranskassa( Canadassa) rangaistiin vftäränvalan teUJöltä siten. cttS tield&n kieleensä poltettUn 'toerkkt;;'•^vii^ •>:'':.::; ;• sitten pitämässään ipuheessa. Hän moitti, että Espanjassa ei 12 viimeksi iculuneen vuoden alldina ole ollut rauhaa, että se on saanut olla valmistautuneena "minkälaiseen yllatyk- ,seen tahansa" Ja että francolalnen Järjestelmä on ollut kuin. piiritetty linqoitus. : Ykslnpä etl porvarilliset piiritUn ovat oppositiossa Francoa vastaan. Eräiden etuja vaarantaa Francon kiinteä yhteys suurpääomaan, Joka uhkaa kaikkia pienyrittäjiä. Tolsei-ta puolen kansan, varshikin työväenluokan vihamielisyys francolaista komentoa vastaan pakottaa osan porvaristoa yhä V rohkeampaan esilnty-; miseen Espanjan Järjestelmän muuttamiseksi. KANSA TAISTELEE FRANCO-LAISTA JJ(RJESTELMAÄ VASTAAN , Länsimaiden hallitsevien piirien koko propaganda on sinä aikana. Jona he ovat .YK:ssapyrktoeet Francoa vastaan sovellettavien pakotteiden^ poistamiseen, 'perustunut siihen valheelliseen väitteeseen, ettei Espan- Jan kansa taistele f rancolaista järjestelmää vastaan. Totuus on se, että alkaen vuodesta 1939, Jolloin Franco' hitlerllälsten: sekä olkelstososiallde-mokraattien j a anarkistien petoksen avulla pääsi, valtaan, on F,3paiijan kansa polilsimiellvallasta huolimatta Jatkanut taistelua. Totuus on se. ettl^ vuodesta 1939 on - Espanjan kansa Jatkanut partlsaanlliikettä laajoilla alueilla puolustaen siten vaikeissa oloissa tasavaltaa Ja demokarattlsla vapauksia. kuitenkaan ole suuntautuneet yksinomaan huonontuneita elämänehtoja vastaan, vaikka sekin jo olisi riittävä' syiy kansan suuttumuksen purkaukseen. Nämä esiintymiset ovat suunnatut myös sitä politiikkaa vastaan, joka pyrkii allstamäaiiiEspanJan amerikkalaisten imperialistien valtaan. KURJUUS LISÄÄNTYNYT "aholaisten elämän ehdot' Francon. Espanjassa ovat sietämättömät. Työläisten Ja keskiluokan elintaso ' on vuodesta_ 1938 laskenut alle .välttämättömän : toimeentulominimin. K a h dentoista vuoden*kuluttua kansalaissodan- päiätiymlsen ijälkeen on espanjalaisen työläisen lelpäannos '150 gr. päivässä. Maaseudun väestöstä elää suurin osa ruohoilla Ja Jutu-lUa. Sellaisten suurten kaupilnklen kuin Barcelonan^ Madrldto,., Valencian, Saragosan. Sevillan ym. ympärille on syntynyt uusia asutuksia — hirvittäviä kurjuuden kaupunkeja. Ne ovat tavallisesti kallioiden -rinteessä olevia luolia sekä. vaneerin kappaleilla ja vanhoilla säkeillä peitettyjä maakuoppia. Vieläpä hautaholvien ko-merotkhi oyatkelvaiuieet asuxmolksi. Näissä kauhujen Ja surujen kaupungeissa asuvat rehelliset työläiset perheineen sekä maaseudulta nälkää p a koon lähteneet talonpojat. Y K : n poistettua Espanjaa vastaan käytetyt pakotteet koetti Francon vastaan hallitus käyttää sitä hyväkseen poistaakseen J f ^ i k i n alkaa nälkäisten Joukkojen ; suuttumuksen.: Se levitti valheellista propagandaa onnesta Ja yltäkylläisyydestä, jota amerikkalaisten apu Espanjalle toisi. Tarkoitus oli estää kansan : tyytymättömyyden purkaus; Espanjan kansa ymmärsi kultenkhi pian, mitä pakotteiden poistaminen todellisuudessa merkitsi ja mitä amerikkalaisella avulla y m - . märrettiin. Se näki; että toimenpiteen tarkoitus oU liittää ^spanja kihiteästi sotavalmisteluihm, hävittää sen kanr sallinen Itsemääräämisoikeus Ja k i i h - :dyttää' sotavarusteluja sekä sen seur • jäuksena edelleen lisätä kurjuutta. • ' 1^ L A K K O T A I S T E L U J A Kansan ensimmäinen vihanpurkaus Francon uutta politiikkaa vastaan oli tämän^ Vuoden helmikuun 24 pnä Barcelonassa raitiotlemaksujen kohoamisen yhteydessä. Tämä Ilmeni yleisenä boikottina koko kaupimgin lilkeimelaitosta vastaan. Ja siihen ot-t i osaa koko Barcelonan väestö. L i i k keen voiman sälkähdyttämän: h a l l i - tuksen oli pakko kieltää korotukset. Tämä ei kuitenkaan löydyttänyt k i i h tyneitä Joukkoja vaan vahvisti heidän taisteluvarmuuttaan, sillä ihe näkivät, että tulokset ovat mahdollisia. Maaliskuun 12 pnä, viikko liikennelaitoksen ibolkotln Jälkeen, Barcelonan tehdastyöläiset ilmoittivat aloittavansa yleislakon. Kaupunghi taloudellinen elämä halvautui.:Samoin t a pahtui ^eräissä muissa Katalonian kaupungeissa.:Silloin kutsuttiin l a i vasto' Barcelonaan. Saragosasta Ja Madridista lähetettiin poliisi- Ja soi tllasjoukkoja tukahduttamaan lilr kettä. Lopuksi laskeutui' eräälle Barcelonan lähellä olevalle lentokentälle laivua amerikkalaisia; pommäionelta "etsimään" VäUmerelle hävUmyttä lentokonetta. Kalkki nämä terroritoimenplteet osoIttaut\iivat tuloksettomiksi. Työ-^ väenluokan johtama Katalonian kansa lähti - kaxiulie osoittamaan -vastalauseensa. - Työväenluokka kävi u u delleen, 'kuten.: vuoshuk 1934. Ja 1936. valtavan taistelun tietoisena voimastaan Ja mahdistaan. 12 vuotta kestäneen fasistisen terrorin: aikana on työväenluokan talstelulQ^ky takoutu-nUt Espanjan Kommunistisen puolueen j(riidolla^käydyIssä taisteluissa. Nyt työväenluokka astui uudelleen kansan Johtoon puolustaen sen etuja. Barcelonan lakko oli alkuna pitkälle sarjalle muualla alkaneille l a koille. Kaikkiaan osallistui hehnl-^ kuun 24 pstä: maaliskuun puoliväl i in käytyihin lakkoihin y l i miljoona työtätekevää. MURTUMIA "ANTIKOMMUNISTISESSA LINNAKKEESSA" Työväenluokan esiintymiset ovat aukaisseet heikkoja kohtia Ja miur-tumia tässä v "antikommunistisessa linnakkeessa". Johon sodanlietsojat ovat sokeasti luottaneet pyrkiessään liittämään espanjalaiset Atlantin so-^ pimusmalden rintamaan. : Työväenluokka on rohkeudellaan osoittanut, että taistelu on mahdollista Ja' että vain taistelun' avulla Espanjan kansa voi saavuttaa vapauden Ja demokratian. Francon politiikan - tuloksena tapahtunut maan liittäminen amerikkalaisten sotasuunnitelmiin on huonontanut huomattavasti kansan asemaa. On helppo kuvitella. - mitä kaan vuorokaudesta? — kysyi si. — Istun ja suren. Olen kadottiM lompakkoni tänään. Juuri lUajia/ tasi nuorimies. -r Voitteko kenties antaa neeo ftmtomerkit? . - Kyllä.-Pitkä, hoikka. puaaiBö tukka, tummansmlset silmät! Francon politiikan Jatkamhien merkitsee kansalle. Öiksi espnajalaiset ovat tätä politiikkaa vastaan haluamatta menettää kansallista arvoaan j a Itsesuojeluoikeuttaan. . • Sitä. että Francon Järjestelmä elää lurilslssä. eivät voi peittää sen innokkaimmat puolustajatkaan. Varmuus Fbrancon Järjestelmän lujuuteen. Joka vielä ellen' oli vallalla' Espanjan .-Atlantin sopimukseen lllttäjlen keskuu-' dessa, on suuresti-lieikentynyt.: .Ang-: lo-amerlkkalalnen lehdistö kirjoittaa, että "Madridissa puhaltaa vararikon t u u l i " Ja että kansan vihanpurkauksen estämiseksi: ovat muutokset välttämättömiä. Jotta "katastrofi" voidaan estää. KANSANRINTAMA FRANCOA VASTAAN Uutena. Espanjan tulevan kehityksen kannalta erittäin tärkeänä tosiseikkana. Joka suuresti pelolttaa Francon suojelijoita, on porvariston osallistuminen äskeisiin tapahtumiin. Vaikka näiden piirien päämäärät poikkeavat:: työläisten j a deiQokraat-tlsten voimien päämääristä, on olemassa seikka. Jossa' heidän, etunsa Hyljitty haikala t l * ' ' • Mitä voisi hyljitty haikala tehdi^ kyään? Sodan aikana sekin voi panoksensa» maan ekonomialle kukaan halunnut tappaa sitä paitsi maksansa «vuoksi. Mutta nykyään haikalan njaksai ei ole kysyntää, Ja kun haista ei aiS enää yoittoa. niin länsirannikoileii tullut liian paljon haikaloja.' Niinpä lUttovaltion kalastusvh omaiset ovat vuokranneet 68- pltkän Comox Parkin täydellä'a harpuunllla pyydystämään haita ji harventamaan ne pois länsirannttoiti Hait, Jotka kasvavat 40-50 jalkji pitkiksi, ovat vaarana kalastajaln * llneOle. «varsinkin verkoille. Mutta haita on helppo pyydjsta harpooniUa, selittää Comox pj^ö, kapteeni H. Nightingale. Hait i levät aivan pintavedessä mistä nöjj niiden selkäevät veden pinnalla, elrit kä ne lähde pakoon ennenkuin hir. poonl^osuu niihin. Sitten hait taKfr lavat kovastin noin kaksi tuhtia. 11 MAATA ILMOITTAUTUNUT OLYMPIALAISIIN Helsinki. (SS) — Olympia -Järjestelykomitea on saanut Canato ta Ja Tanskasta myönteiset vastäol. set ' olymplalaiskutsuun. joteni blk kiaan: 11 maata on tähän menncsi ehtinyt ilmoittautumaan. yhtyvät Jälkimmäisten etulhhi Ja Joka voi olla lähtökohta niiden erilaisten poliittisten voimien Ja ryhmien väliselle sopimukselle. Jotka: tähän asti ovat toimineet erilläiän heikentäen Francoa - vastaan käytävää taistelua. .Tämä seikka on pyrkimys ^kukistaa Francon Järjestelmä. Lisäksi ovat viimeaikaiset tapaukset lähentäneet maanpakolaisuudessa e^- viä espanjalaisia j a lisänneet heidän luottamustaan demokratian voittoon. Huolimatta amerikkalaisten painostuksesta Ja olkelstososialldemokraat-tlen, anarkistien Ja nationalistien voimistuneesta antikonununlstlsesta hysteriasta on ryhmä erilaiset mielipiteet omaavia edustajia yhdessä koD> munlstien kanssa allekirjoittinä asiakirjan, Jossa tuodaan esiin sei-daarlsuus Fripanjan kansan Tämä asiakirja on alkuna yhtenäisyydelle,: Joka voi muuttua va vaksi: tekijäksi kaikkien tasavalt^ laisten- voimien ryhmittymiselle maksi taistelussa Francon vastaan Ja tasavallan mu seksi, elleivät tasavaltalaiset Jat ;ai^na valheellisten lupausten kuteUa''ltseään tai alistu imp tien painostukseen. 'YhtenäL); kehitylcsestä riippuu sen talstel jouduttaminen, Jota käydään dei kraattisen Espanjan muodostaini-seksi. •. MAAN ITSENÄISYYS JA RIIPPUMATTOMUUS Vahi Francon järjestelmän hi täminen Ja demokratian pys nen voi pelastaa Espanjan niiltä % veiltä vaaroilta, joihin Francon litukka sitä vie. Ainoastaan siten daan estää Espanjan muutt' Yhdysvaltojen siirtomaaksi ja siitä vapaa j a riippumaton mai Espanjan Kommunistinen nojautuen kansan käymästä taist^ lusta saatuihin kokemuksiin, Vappujulistuksessaan kalkkien: mokräattlsten voimien puoleen suen niitä luomaan kansallista demokraattista ja tasavaltalaista i» tamaa. joka olisi perustana Tleli 1 Jemman Francon vastaisen yhtaäi-syyden luomiselle taistelussa Jan saattamiseksi demokratian ]i rauhanrintamaan. Tämä Vaatii työväenluokalU )• kansalta sankarillista ja sitkeää telua. - Se meikltsee jokaisen doUisuiiden käyttämistä kansan il-hari* esilletuomiseen ja järkäh"^ töntä . luottamusta demokratian rauhan asiaan, Espanjan it misoikeuden ja ruppumattomualfl puolustamista hintaan mihin I PÄIVÄN PAKINA Skandaalit "normaatisbituvat" Varshi laajalla alueella on tehtaissa Ja kaivoksissa näinä raskaina vuosina . — terrorhi' j a veristen sorto-toimenpiteiden alaisena käyty. lukuisia lakkotaisteluja. Erikoisen voimakkaaksi muodcsM Biskaijassa 1 pnä toukokuuta 1847 käyty lakkotaisteiu^ Johon otti osaa enenunistö seudUn työväestöstä.'Viime aikohia käydyt lakkotaistelut 'osoittavat Espanjan kansan taistelun jatkuvan, mutta Francon Johtaman sotapolitiikan-ai-' heuttanUna liie ovat'nykyisin vain pal^ Jon laajempia kuin aikaisemmin.'-' espanjan työläisten ja muun vftes* tön viimeaikaiset: esiintymiset .eivftt ' Näyttää siltä, että hitonmolset skandaalit tulevat "lännen sivistysmaissa*' yhtä yleiseksi kuin ne olivat, ennen tsaarin Venäjällä missä Ras-putUnl haUItsI hovia j a lahjukset o i keuslaitosta. Ontariossa on nyt ryhdytty tutki-maan hevoskilpailujen velkkausskan-daalla. minkä Jol^dosta-ön jo .viranomaisten tohnesta eräiltä ratsastajUta kielletty ammattinsa'harjoittaminen koska ^ h e "ovat "Järjestäneet" voittoja el sen perusteella keneHlk on ratsuna parempi hevonen, vaan huomioonottaen veikkaukset. , Kuten tavallista, n i in myös tässäkin tapauksessa "hirtetään plkkuvarkaat", vaikka Jäljet näyttävät'johtavan sylt-tytehtaaue. ' IMelstfi tunttni. että itorontolainen kesapakinoltsija oli oikeassa sanoessaan,' että "mitä enemmän juttua' on xuvettu: 'penkomaan.:slt& ' rcakal^m-: maksi se.on käynyt" — j a tähän mennessä näyttää sUtä. että tästä tunkiosta on-pöyhitty Tvastaplntaolkla.' ; r, 'BanMinlalsla skandaaleja 'on':tapah> tonUI^';mnlden' ammattlorhellujen- : tcjdC8i& rsuoritettoyIen'c'Tel^ suhteeni 'Niissä on moni poika j a tyttökin'menettänyt kovalla .työllä a n - saitsenmt < rahansa konnien kukkaroon. » - Mutta "pieniä ovat silaikat joulukaloiksi". VUme tiistaina ihnoitettUn Pusanista, Etelä-Koreasta, että siellä on jouduttu ampumaan Etelä-Korean Joltakin korkea-arvoisia upseereita, niiden mukana yksi kenraali.; Jotka olivat klöiveltäneet mlljoonui dolla-r l n edestä tavaraa sillä seurauksella, että keskltysleUrelhIn sullottuja korealaisia kuoli joukkomitassa nälkään j a kurjuuteen. Kuten muutetaan, a i k a i semmin; selville saatiUen kavallusten johdosta Etelä-^Korean hallituksen eräs jäsen joutui Jo aikaisemmin eroamaan toiminnastaan^ ' - Kaiken' tämän johdosta, varsinkin kun otetaan huomioon se.annri "apu", mitä' Yhdysvaltain rahamlehet ovat näille .veljille >vilmealkohia. antaneet, tulee mieleen sanonta, .rettei sovi i hr meteliä kirppujen saantia, jos ntikkuu yhdessä koiran kanssa." ,Ja' kirt>puja/,.on todella tarttunut Byngnum;. Hbeen "auttajiin", ndkäU voidaan laotta» vttmeaflialBltn TO tietoiUn. Muutama pälyä sitten saapui sensaatiomainen uutistleto. Jonka mukaan Yihdysvaltahi armeijan kadettikoulusta (West Point) oli summassa erotettu 90 oppilasta sen skandaalin vuoksi, että he olivat rikkoneet mainitun laitoksen acuimiajärjestelmää. Toism sanoen, heidän kerrottiin käyttäneen kokeissa "lunttia", j o t ka takasivat: kokeiden läpäisyn Uehuvln U-puin, vaikka ei olisi mitään opiskelua harrastettiL « Tämä oli ;eiislmmäinenviapaus latf^ tuaan Ja se aiheutti juuren rahan lehdissä jonkinlaista moraalista pyykinpesua. ' ' "f : Mutta erotetut oppilaat sielittivät i t se, että he Joutuivat uhreiksi, slUä heidän lunttamenetelmänsä on aivan yleistä West Pototlssa. . H u o l i m a t t a siitä. niiiä:ä verran näiden kadettien väitöksissä on perää, tosiasia kuitenkin on, että erään amerikkalaisen ke;nraalln (Orawlordin) sanotaan joutuneen IDetrbltlssa kitani siltä, että hän oli harrastanut yksityisyritteliäisyyttä niiden suuryhtiöiden kanssa. joIUe hän hankki lihavia sqtatarveurakolta. Samoin kuta West PolnUn kadeUtkto, tämän kenraalin kerrotaan pahoitelleen vata kiinnijoutumistaan j a seilttäneenV että kalkki muutun menettelevät samoin. -., Kadettikoulussa,--, jonne tietenkin pääsee, sattumalta joltakta • tavallisia. pien ihmisten" kakaroisto upseereita; sensatiomaisissa tiedoissa ei ole mainittu kadetUen nimiä,-mutta sen slj»»nj korostettu sitä. että nyt nämä tulevat kutsxmtalain alaisiksi AP» dolttlkta viime maanantain*. näiden kadettien täytyy 30 päivän kuluessa rekisteröInU toon. mikä on ensimmäinen asM velvollisuuteen. 'Ätaoa mikä nämä erotetut nyt 'pelastaisi pois asetakin Ja r t a kantamisesta on se, ettS» sivät Johonkin toiseen oppilaitokseen opintojaan Ja saisivat sillä perusteella ly lukukaudeksi kerrallaan. Tässä yhteydessä on ilolla va. että kardinaali S p e U ^ _ meidän tietääksemme ole jÄjnBt kua rIstUn niiden puolcst»». "väärien ajatusten" vuoksi on tu hallituksen palveluksesta, tlölden töhnistä ^ ^ -vääräopplsuuden" vuoksi «ooj» t i vankilaan, on nyt rientä»^ erotettvJen ikadetUen tueksi maila, että "erehtyminen on Iistä, anteeksianto imi^: tarjoten, heille pplskel _ $l«/oombalalskatollsessa n » » " " keakoulussa. ' f t i i h f l m p f n y k y i n en johtaa näköjään »Ä * ^ , ,^ voimalla mm«alIttomuate»jJj ^|^peutouni9eea,--'**TO:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 16, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-08-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510816 |
Description
Title | 1951-08-16-02 |
OCR text |
i i Sivu 2 1^ Torstaina, elokuun 16 p, — Thursdajs, August 16, J951 iiiiiiiiiii Telephones; Budneis Office 4<420f.
JSditortal Offfce 4-4265. Manager
E.,8akst. Edltor W> SUUXML BMViig
address Box «9; Sudbuiy, Ontario.
,Orgso oi Fbuisb CaDAdiau. Es*
88 eeeond cla» matt by the Post
Office Department^ ottaw». Pub*
Uabed tbrlce «eekfart' ItoesdayB,
illiuzBdays and Saturdaya tqr Vapaus
;Ebn St. W.; Budtnoy^ O^^
Advertislng^ ^ratea «pon «ppUcation.
TtaDSIatioD free oS ciuage. '
' ITUIUSHXNNATi
Canadaasa; S vk, 7JOO S kk. 3.75
YbdysvaUolssa: l irk. 8JOO 0 kk. 4.30
Suomessa: i vk. 8 ^ 0 kk, 4.79
^1 mi
i i
•I
mm
m
iii
mmm
SM
M i
Rauhanteko oh iHtenkin tai^kemtä^^^^
' ^ sanotaan/ että siunattuja ovat raubaAtekijät. Mut-
]ik tÄiä. kirjoittaessa näyttää siltä, että yhdysvaltalaiset kenraalit eivät
.Die sen paremmin siunattuja kuin rauhan tekijöitäkään." Päinvas-
Ritoin vertavuotava ihmiskunta' sai tiistäiaamunattyrmtstyttävän tiedon,
^:ik^ hän ei hyväksy '38:tta
leveyspiiriä piiskurialueeksf-siitä syystä; kun se ei sovellu hänien so-
'ttlaallisluontoisiin laskelmiinsa. Miksi' ei sovi — jos on tarkoitus
;ä^^däraulm/eikä jatkaa sotaa?; Samassa yhteydessä laajalla ken-
' ^raall 'K{dgewayn apulaisen^ kenraali Van Fleetin edesvastuuton ukaasi, ?
^;^'ttä jos neuvottelut rau^^^
jijTauksesta; niiiftsilloin on Korean kysymys ratkaistava aseilla/ sillä, ku-
; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-16-02