Vapaus, August 16, 1951

              i i Sivu 2 1^ Torstaina, elokuun 16 p, — Thursdajs, August 16, J951 iiiiiiiiiii Telephones; Budneis Office 4<420f.
JSditortal Offfce 4-4265. Manager
E.,8akst. Edltor W> SUUXML BMViig
address Box «9; Sudbuiy, Ontario.
,Orgso oi Fbuisb CaDAdiau. Es*
88 eeeond cla» matt by the Post
Office Department^ ottaw». Pub*
Uabed tbrlce «eekfart' ItoesdayB,
illiuzBdays and Saturdaya tqr Vapaus
;Ebn St. W.; Budtnoy^ O^^
Advertislng^ ^ratea «pon «ppUcation.
TtaDSIatioD free oS ciuage. '
' ITUIUSHXNNATi
Canadaasa; S vk, 7JOO S kk. 3.75
YbdysvaUolssa: l irk. 8JOO 0 kk. 4.30
Suomessa: i vk. 8 ^ 0 kk, 4.79
^1 mi
i i
•I
mm
m
iii
mmm
SM
M i
Rauhanteko oh iHtenkin tai^kemtä^^^^
' ^ sanotaan/ että siunattuja ovat raubaAtekijät. Mut-
]ik tÄiä. kirjoittaessa näyttää siltä, että yhdysvaltalaiset kenraalit eivät
.Die sen paremmin siunattuja kuin rauhan tekijöitäkään." Päinvas-
Ritoin vertavuotava ihmiskunta' sai tiistäiaamunattyrmtstyttävän tiedon,
^:ik^ hän ei hyväksy '38:tta
leveyspiiriä piiskurialueeksf-siitä syystä; kun se ei sovellu hänien so-
'ttlaallisluontoisiin laskelmiinsa. Miksi' ei sovi — jos on tarkoitus
;ä^^däraulm/eikä jatkaa sotaa?; Samassa yhteydessä laajalla ken-
' ^raall 'K{dgewayn apulaisen^ kenraali Van Fleetin edesvastuuton ukaasi, ?
^;^'ttä jos neuvottelut rau^^^
jijTauksesta; niiiftsilloin on Korean kysymys ratkaistava aseilla/ sillä, ku-
; <ten arvon^^^^k^ se "on nopein ratkaisu".
Mutta |coko tästä matoisesta maailmasta ei löydy ainoatakaan po­liittisesti
lukutaitoista henkilöä, joka ei tiedä mitä merkitse^ se, jos
lähdetään asevoimin etsimään "nopeata ratkaisua" kuten kenraali Van
iviJleet suosittelee ja mihin kenraali 'Ridgwayned
og:(Uikään salaisuus ei ole ;se, että molemmin p
:himnnanvaralta^^ j a jos sotatoimet leimahtavat uudella rai-ybonsa,
niin se tarkoittaa sitä, että tuhannet ja tuhannet korealaiset,
; iameriUtalaisetj kanadalaiset ja muut kohtaavat ennenaikaisen kuole'
r}.jnan;'-^X^
f'- ^ leen^täyteen voimaan puhkeaminen saattaa koko ihmiskunnan välittö-
«itasti kolmannen tnaallmansodan eteen — sillä meidän tulee muis-
^ ^ ^ a , että jos sodan jatkamista vaativat voimat pääsevät voitolle, niin ne
r tekevät kaikkensa';Sodan laajentamiseksi ja voivat kaiken lisäksi käyt­tää
iih|wmtenM^mul^ melko;:, varmasti u
tarkoittaa kolmannen maailmansodan alkua.
' Jos sota laajenee^niin se tarkoittaa sitä, että sitä on entistä yai-
;^keampi lopettaa^ On nimittäin 'muistettava, että' vaikka sodan puh-ikeamisen
vastustaminen on vaikeata, niin sen jälkeen kuin sota on jo
^puhjennut/on vieläkin vaikeampaa rauhan palauttaminen, vaikka £itä
ijo haluaisivat nekin^ jotka ovat ensikädessä sodan puhkeamisesta vas-;
£tuussa^ Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että vaikka asioita ei'nain
*esitetäkään suurelle yleisölie,^ niin esim. Yhdysvaltain kongressissa on
'keskusteltu kymmenvuotisen sodan puhkeamisen mahdollisuudesta.
:)<AP' tiedoitti Wasbingtontsta elokuun 8 pnä sikäläisten sottlashenkilöi-
>den lausuneen; kongressin jäsenille, että "on vain vähän toivoa" jotta
^Yhdysvallat voi välttää täysvoimaisen sodan mikä saattaa kestää,
Icymmenen vuotta . . . " Kehityksellä kyhnästä kuumaan sotaan, pie­nistä
suuriin sotiin ei ole taipumusta muuttaa suuntaansa ennen täydel'!
•Iistä räjähdystä,'^'sanoiltongressimies Georg H
j-äjähdellessä on ehkä samantekevää mitä ajattelemme tai mitä suun­nittelemme,
sillä ne voivat hävittää kaiken eloKisen kokonaisilta maan­osilta.
' .* f
, ^ s ^Tästä huolimatta meidän silmiemme edessä on surullinen nähtä*
i'• yyys. ' Yhdysvaltalaiset. pankkiiVikenraalit soittavat Neeron lailla
^' ^ "viulua kun Rooma palaa". ^ Korean välirauhaneuvottelut ovat siitä
^ - parhaana esimerkkihän? 'Yhdysvaltalaiset kenraalit ovat etsimällä et-fsineet
"syitä" joiden perusteella voisivat välirauhaneuvotteluja pit*
•kittää ja mutkistaa, sekä lopullisesti ne keskeyttää. Yleisen mielipi­teen'
pakottamana yhdysvaltalaiset kenraa:iit olivat pakoitetut aloitta-inaan
välirauhaneuvottelut. M tar-
^koituksensa on vain manöövereillä niin, että voisivat jotenkin suorittaa
: . "Irtautumisliikkeen" neuvotteluista. Palauttakaamme mieleemme joi-
; t t a k in seikkoja:: Kenraali 'Ridgway suostui siihen, että välirauhaneuvot-
^ ^lelut pidetään Kaesongissa— mutta muujiaman päivän kuluttaa mii-
;^.ika "havaittiin", että Kaesong on korealaisten käsissä ja vaadittiin, ett^
vXaesongiin on muodostettava puolueeton aloie; Lapsetkaan eivät< ole
- 'niin naiveja, että uskoisivat, etteivät yhdysvaltalaiset kenraalit tietä-:
neet jo ennen välirauhaneuvottelujen alkamista kehen käsissä Kaesbng
;oli^ Mutta kuten sanottu, riitaa ja erimielisyyksiä lietsottaessa on yk-
' ^ i syy^yhtä liyvä kuin Jokin toinenkin.
l Kun Korean Kansantasavallan'ja Kiinan vapaaehtoisten edusta-
:jat suostuivat kenraali Rldgevvayn vaatimukseen, että Kaesonginmeu-ryottelualue
tehdään "puolueettomaksi ei-kenenkään maaksi", siten es-
'läen välirauhaneuvottelujen karille ajautumisen, niin sitten nostettiin
'hirvittävä meteli .kiinalaisesta yhdestä ainoasta k
imyöhemmin annettujen selitysten mukaan oli vastoin ohjeita ja ereh­dyksessä
tapahtunut• komppanian siirto., Ajatella sitä/ että jankki-tkenraalit
— j o t k a 'Hollywoodin ja yleisen .pcopagandasuunnan mu-
"kaan yksinään päihittivät kokonaisia armeijoita Tyynenmeren saarilla
Viime maailmansodassa -^pelästyivät niin pahanpäiväisesti tätä yhtä
^komppaniaa, missä oli tuskin sataakaan miestä, ettäsen johdosta oli
; neuvottelut keskeytettävä monen päivän ajaksi?
I Viimeksi esitettynä verukkeena ony kuten sanottu se> että 38. le­veyspiiri
ei muka ole sotilaalliselta kannalta kyllin hyvä puskurialue, ja
«niinmuodoin demarkaatiolinja olisi vedettävä kauaksi pohjoiseen, jon-iiiekinKaesongin
ja Yalujoen väliin —.ellei aivan "Uraaleille" asti*
; Selvää onj' että yhdysvaltalaiset kenraalit yrittävät kaikenlaisteh
Itekosyiden ja verukkeiden avulla estää välirauhan järjestämisen ja
/sotatoimien lopettamisen. , , ' ; "
;• Jos nyt palautamme mieleemme kaikki ne onnettomuudet- mitä
sodan jatkaminen ja laajentaminen varmasti aiheuttaa niin Yhdys­valloille
ja Canadalle kuin muillekin/maille, niin tässä tilanteessa C a ­nadan
hallituksella on sekä kultainen <mahdolIisuus että historiallinen
velvolllsutl^^ryhtyä välittelifaksi. Selvää on, että jos ^anadän itallii^iis
ilmoittaa päättävän kantansa, ettei se hyväksy Korean sodan laajeota-mista,
eikä lähde siihen leikkiin mukaan, niin sillä on järkiinnyttavä
vaikutus VVashingtonissa. Juuri tätä vaatii, ei vain Canadan kansan -
j a valtion vaan myös'Yhäysvaltain ja koko ihmiskunnan edut; •
7vt Toiselta puolen, kuinka ylevää ja kaunista olisikaan se, jos his-
Oioria kertoisi jälkipolville, että vaaran suurimmillaan ollessa Canadan
Diittohallitus nousi tehtävänsä tasolle, vaati välirauhanneuvottelujtin
Jatkamista ja rauhan tekemistä Koreassa ja siten tehdessään auttoi
kansainvälisen rauhan vakiintumista. Jokainen canadalainen joka
takastaa enempiän tätä maata ja kansaa kuiri Yhdysvaltain kenraalien
«lematönta kunniaa, toivoo, pyytää ja vaatii, että Ottawan hallitus
omaksuisi tässä vaarantilanteessa päättävän kannan rauhan ja siis th>
• ttiiskunnan onnettomuutta ja kuolemaa vastaan.
Kysynyt: Olisin kiitollinen jos s a i ­s
in vastauksen seuraaviin kyjtymyk-s
i i n ^ Suka valittiin eucmen emim-ta&
UeHul presidentiksi, montako,pre.
sidenttia on ollut, j a heidän nnnep-sä?->
Vftitte]yyn joutunut, Ladysmith,
1 VastaBf: Suomen ensinvnäinen pre­sidentti
VV. 1919—25 oli K. J . Stobl-berg
J a toiset kuusi presidenttiä: seu-raava&
sar. '^iärjesfyksessä: L. Kr;^ Re- j
lander« 1925-31, P. E. Svinhuf­vud
1931-37. Kyösti Kallio 1937-40.
Risto Ryti 1940-44, O, - Mannerheim
1944—46 Ja J . K ; 'Paasikivi vuodesta
1946.
Voimakas vastarinta on
ISialiden Canadan suurimman unio-keskuksen
vuos&okoukset^ pidetään
tulevan, ^ s k n u n aikana i ^ l i f i ^ d s -
sa Ja Vancouverissa. Trades^^^
Labor Congress; of Canadan-' (APL)
vuosUrakous pkletään Halifaxissa a l ­kaen
syyskuun 10 pnä Ja Canadian
Congress of Laborin <CIO> syyskuun
17 pnä Vancouverissa, v Vhteensä
Mitä muut sanovat
m
LXNSI EI O L E SUOSIOSSA
Heinäkuun 28 pnä kirjoitti Busi­ness
Week:
^'Xun vuoden aikana. on murhattu
länttä suosineet Iranin. Jordanin Ja
Lebanonin Johtajat, el kukaan kes-ki-
idän Johtaja ole halukas seuraa­maan
länttä suosivaa politiikkaa . . ;
Se tulee rohkaisemaan; egyptiläisten
Lontoon vastaista politiikkaa Sue­zin
kanavan kontroUikysymyksessä.
" V f B H E " , VAIKO VALHE?
Associated Press.''buhtik. 12 p. 1951:
"NeuvostouXIkrainalla on uusi ; pää­ministeri...
ei ole annettu m l t pn
vihjeitä siitä mitä on tapahtunut
edeltäjälle, mr. F . S.: KorotchenkoUe.
Tämä muutos, paljastetaan tänään
Pravdan pitkän ' artUckelin lopussa;
missä; käsitelläänUkrainan puolueen
heikkouksia Ja varoitetaan, että - sen
tulee tiukentaa kontrollia."
Pravda huhtJk. 21, 1951: "tJkrataan
Sosialistisen Neuvostotasavallan Kor­kein
neuvosto päätti tänään työnsä...
D. S. -Korotchenko hyväksyttiin' m i ­nisterineuvoksen
<puheenjohtajaksi"
(pääministeriksi).
: Moskovan radio, huhtlk^'22, 1951:
'^Ministerineuvoston puheenjohtaja
Demyan iKorotchenko v tledolttaa, et­tä
Ukrainan kansa on: täyttänyt v i i ­sivuotissuunnitelmansa
ennen määrä-alkaa."
Associated Press, huhtlk. 24; ."Prav­dasta
tehdyn käännöksen: painovirhe
aiheutti sen;; että A P : tiedoitti. Jotta
Ukrainan pääministeriä on vaihdettu.
Tarkistus osoittaa,; että sana on Jää­nyt
pois."
•Mutta toinen valhe el peitä enslmr
mäistä. Pravda ei ole Julkaissut seK
laista artikkelia, m l s t ä ' ^ lainasi/ ei
huhtikuun 21 pnä eikä minään muu-nakaan
päivänä I Canadlan-Sovlet
Friendsliip Society,: Nevs-Facts^
ETTEI VALHEITA
TARVITSISI OIKOA
Drew (toryjohtaja George Drew)
esittää punaisten sanomalehtien pan­naan
Julistamista. - - G l o b e and M a l l -
lehden uutisotsikko.
vuosikokousten edustajat :^ ttilevat: le-dustamaan
noin kolmea neljännes­miljoonaa
unionistia.
- Mole.mplen: vuosikOkoustieiivedu^a-
Jamäärät - tulevat tänä vuonna: ^ole­maan
tavallista pienemmät; koska, u -
nloiden/ Jäsenistöille:: tulee: ^vaikeaksi
lähettää suurta edustajistoa kokouk­siin
Jotka pidetään toUien Atlant|n Ja
tohien Tyynenemeren rannikolla^ .
VASTUSTUSTA ODOTETAAN
Huolimatta edellämainltusta:;. Ja
myöskin siitä, että monet edistysmie­liset
uniot on erotettu tai estetty ole­masta-
edustettuina näissä vuosiko­kouksissa^
uskotaan niissä tulevan ^Il­menemään
voimakkaan rivljäsenistön
oppositionin taantumuksellisen Joh­don
nykyistä 'ohjehnaa kohtaan.
T I C : n kokouksessa Halifaxlssa tulee
varmaankin rivljäsenistön vastustus
keskittymään eiislkädessä 'merimies­ten
rikkuriunion vuosikokoukseen 'hy­väksymistä
vastaan.
' Tässä asiassa -vastustusta tulee Il­menemään
odottamattomalta :' suim-
Kirj. Mel Gblby
naita', sellaisten unfoiden taholta'jol­l
a ei voi^'luokltäla "vasemmisto'
laisiksi". Pap^työläisten' ' union
OceanFallsin osaston lehden toimi-tuskirjoituksessa
kysytUin äskettäin;
että "minkä taikatempun avulla voi­daan
rikkureista tehdä unlbnmlehiä".
Lisäksi siinä selostetaan kuinkavSIU
avusti hallitnstaja.laiyojenomli^jia
munkaamaanvCanadan Seamen's V'
' % •
SOTAOHlELSfA IA
TYUSTXIEBOTTAMISET
Läheisessä yhteydessä merimiesten
asian kanssa ovat myöskin ^kysymyk­set
sisäisestä demokratiasta TIC:ssa
Ja suuri taistelu Joka on kehittymässä
Canadan kansalaisten siviilioikeuksis­ta
— n i i n unionistien -kuto muiden-kinr—
Jotka uudet rikoslakiin'tehdyt
lis2gla!et''saattava*t vaaran lalaLsiksI.
Taistelu tmiplden sisäisestä demok­ratiasta
^ t t ä a yhdistyä, nionlin
muihin kyÄymyksiln. ,
'Molemmissa.-vuosikokouksissa tulee
edustajilla olemaan pääkysymyksenä
rauhankysymys; K e i t o i s t a kuukaut­ta
on - kultmut siitä; kun rivijäsenlstö
molempiin ikeskuksiin kuuluvissa u -
nlolssa on esitiänyt: rauhan Vetoo­muksen
hyväksymistä; osoittaen -että
se on.elämän kysymys; koska sotata-lous:.
Johtaa näännyttävään yerotuk-
^ieeo, 'jom taas rauhänsubtelssa oUsi
maiidoIUsuufv; edulliseen J b ^ ^
tooa mooi^
EBOITKAMISIA YABlSMHapH
: : COLrn : vuosikokouksesta :tulevatr
puuttumaan; : sähkötyölälsten • unlo
(UL) j a idne-Mill unlo. Ifilden l ir
saksi turkMyöläisten i9ilo*tulee ve­toamaan
eroitj^amlspäät^ksen^icÄtdctb^^
ta. Lukuisat :unIoiden rivi^i^nlstön
edustajat -tulevat- kuitenkin muista­maan
näiden uniolden edistysmieli&en
Johdon avulla saadut suuret saavu-'
titk-set Ja kysymään oikeistolaisilta;
JohtajUta: Miksi ei yhteistoimintaa;
hajöituksen asemesta? Miksi ei 40
tunnin: ^övUkkoa f j a p a l k^
rotusta erolttamislen sijasta? ::
:>/nX;:n: vuosia
cobverin" kunnalUstyöläisten unlo
esittämäöA valiti^sen erottamisen
Johdosta. .Edustajat ] tulevat: kuule­maan^
valituksen vifosi-; sen jälkeen,
kun epädemokraattiset sääntömuu­tokset
jyrättiin lävitse Montrealin
kokouksessa. TääUä taaskhi rivijä­senlstö.
Joka vastustaa Johtajien t u ­kemaa
hallltuksen_sotaohjelmaa, lu^o-maa
olevansa-vastaan johtajien ny--
Britaniiiaii miuret
tmiot vaativat
'ifflfffffn' mloB vsosikfllHMilBMssa
fifff«täffffpypa byvSk^ftUIn ykiiiDle-
Uttsti n9?tirffTftimrlm» -fffiH» fceliol-letaan
I^Osiuilao |» KeovostoUI.
Kton tiallHnkria ryhtjrmään vSpy'
nättä neovottcletnasa fa|nppa- i »
yrtävyyssBhtrtden parantainfsesta,
sekä nydsUn Uev^ttääfcscm^j
salnvälistä Jäaadttynyta tUannet-ia.
PäätdsfaHijtrtiÄ»^
etl* suMnä. kyspajrUet ovat byvfn
täifaMa[taimnutijkfn maan:iyöta.
tekeville ihmisille. J
Bantatleläistcn fcait'"*"'^'^ pniän
konferenssiss» hyväk^yssiL.pää-
Itöslaaselinagsa: kriioltetoan kotsä-maan
ranhankokons, jossa olisi
ednsteftuia myöskin Kiinan Kjin.^
santasavalta. MmiH pahoJai> tno-mitslslTat
Yhdysvaltain poUtiikan.
:TÄTi
TUNTOUEBKIT
K e l l o oU kolme yöUä. Eräs
joka käveb puistossa vaitiovud-buomasi
nuoren miehen istuvan'
kiliä hyvto unelmohran näköiseni
- Miksi te istutte täällä tahto"
kyistä ohjelmaa, johon sisältyy: u n l -
olken erottamiset ja ulos sulke­miset,
elleivät ne ' hyväksy (yvall
Streetin: ohjelmaa Canadan työtäte-seen^
velkaäntuQUseen Ja ;työttömyyrj ke vien Ihmisten köyhdyttämiseksi.
edelleen
Viisitoista vuotta sitten, heinäkuun;
17 pnä 1936 alkoi Espanjan kansan
sankarillinen taistelu Francon fasisti-
Joukicoja vastaan. Faslstljoukkojen
voiton seurauksena Espanjaan pys­tytettiin
Francon Johtama nälän ja
terrorin : Järjestelmä. ElspanJan , v a -
pauttarakastava kansa ei kuItenJiäan
ole lakannut taistelemasta vapauten­sa
Ja elinehtojensa puolesta. Espan-
Jan Kommunistisen Puolueen • pää­sihteeri
Dolores Ibarruri kertoo täs­tä
taistelusta seuraavaan tapaan:'
VASTALAUSEITA SOTAPOLI- ,
TII^CKAA VASTAAN , , ' . . jr
Laaja vastalausellike Ja i ^ o t , jqt-ka,
ovat olleet-käynnissä Espanjan,
suurimmissa: teollisuuskeskiiksissa/ o -^ DOLORES: I B A R R U R I
Yli 100 farmarien
edustajaa vaati
rauliansopirnusfa
Canora, Sask. — Y l i sata edustajaa
Ja Joukko: vieraita. Jotka osallistuivat
täällä pidettjryn Saskatchewanln far-vat
kärjistäneet sitä kriisiä, Jota
kenraali Francon fasistinen Järjes­telmä
on kokenut vuodesta 1945 läh­tien.
37ämä mielenosoitukset ja lakot.
Joihin muodossa tai toisessa ovat
osallistuneet eri yhteiskuntaluokkien
edustajat. Ilmaisevat kansan enem-n^
istön tahdon olevan fasismia vas­taan.
K e Ilmaisevat kansanjoukkojen
vastalausetta kenraali Francon har­joittamasta
sotapolitiikasta aiheutut
nutta kurjuutta vastaan.
'Amerikkalaisten Ja englantilaisten.
Jotka vastoin Potsdamin sopimusta
ovat 'auttaneet Francoa, avutta^ el
Franco Hitlerin häviön Jälkeen olisi
pysynyt vallassa. P^anco on'itse tun­nustanut
tämän eräässä Joku kika
marlen union 8 p i i r in vuosikokouk­seen,
hyväksyi ylivoimaisella .enem­mistöllä
päätöslauselman.'* Jossa ke-holtetaan
Canadan hallitusta toimi­maan
viiden suurvallan neuvottelujen
aikaansaamiseksi, koska se on ainoa
menetelmä pysyvän rauhan saavutta­miseksi.
Vain kolme edustajaa ää­nesti
päätöslauselmaa vastaan. (Sa-mallalnen
päätöslauselma hyväksyt­t
i in noin kuukausi sitten pidetyssä ^
p i i r in vuosikokouksessa.)
Vuosikokouksessa myöskin kehol-tettlln
hallitusta yhdenmukaistutta-maan
ja määrittelemään farmltuottei-
.den hhinat niin, että farmarit voivat
Jatkaa tuotantoa tilanteessa jolloin
tuotantovälineiden hmnat Jatkuvasti
nousevat.
Kokous käsitteli myöskin multa
farmareita koskevia kysymyksiä, k u ­ten
vehnän myynti- yjafi.
175,000 miehen
; , tappiot Ranskalla
^ I ' ySaatkong. —' Pekingin radion ilmol-v>;;
i;t; tukaen mukaan valmistelee vietminhln
; ; v^utusarmelja Indokiinassa yleistä
f\ '' iTMtahyUckäystä. Ranskalaisten tap-
' PUISI 'Indokiinan sodassa nrvkiitlln
Laivanrakentajain
lakko Japanissa
Tok^Of — Kyodo uutistoimisto tie­doitti
viime ' cnaanantalna,' että M i -
tachin lalvatelakalla on alkanut lakko.
Lakon johdosta työt aeltohtuvat
jrhtlöh laivatelakoUla ygljthMnftiBa ^a
Osakassa.
Autounion suurimman
osaston johtäjat
rauhan puolesta
Detroit. — Fordin osasto 6 0 0 ^ U n i ­ted
Auto Workers Union si^urln osas­to
— varapresldenttifat Rice kirjoitti
union "Port Palta"-lehdessä rauhan
puolesta, vaatien viiden suurvallan
neuv(itteluja j»uhan tusvaamlseksi ja
työn takaamiseksi..
iRice kannatti: osaston presldenttl-
Carl Stellanon kansalliselle presiden­tille.
Walter ReutherlUe, tekemää esi.
tystä. että kaikkien:osastojen presi­dentit
kutsuttaisiin yhteiseen, neuvot­telutilaisuuteen
keskustelemaan so-danvaarasta,
työstäerottamlslsta. kor­skeista
hhanolsta, palkkojen Jäädyttä­misestä
Ja ytaä nousevista veroista, se­kä
sUtä nilhhi tolmenpIteUIln olisi
ryhdyttävä työläisten aseman turvaa­miseksi.
—' Uudessa Ranskassa( Canadassa)
rangaistiin vftäränvalan teUJöltä si­ten.
cttS tield&n kieleensä poltettUn
'toerkkt;;'•^vii^ •>:'':.::; ;•
sitten pitämässään ipuheessa. Hän
moitti, että Espanjassa ei 12 viimeksi
iculuneen vuoden alldina ole ollut
rauhaa, että se on saanut olla val­mistautuneena
"minkälaiseen yllatyk-
,seen tahansa" Ja että francolalnen
Järjestelmä on ollut kuin. piiritetty
linqoitus.
: Ykslnpä etl porvarilliset piiritUn
ovat oppositiossa Francoa vastaan.
Eräiden etuja vaarantaa Francon
kiinteä yhteys suurpääomaan, Joka
uhkaa kaikkia pienyrittäjiä. Tolsei-ta
puolen kansan, varshikin työväen­luokan
vihamielisyys francolaista ko­mentoa
vastaan pakottaa osan por­varistoa
yhä V rohkeampaan esilnty-;
miseen Espanjan Järjestelmän muut­tamiseksi.
KANSA TAISTELEE FRANCO-LAISTA
JJ(RJESTELMAÄ VASTAAN
, Länsimaiden hallitsevien piirien ko­ko
propaganda on sinä aikana. Jona
he ovat .YK:ssapyrktoeet Francoa
vastaan sovellettavien pakotteiden^
poistamiseen, 'perustunut siihen val­heelliseen
väitteeseen, ettei Espan-
Jan kansa taistele f rancolaista järjes­telmää
vastaan. Totuus on se, että
alkaen vuodesta 1939, Jolloin Franco'
hitlerllälsten: sekä olkelstososiallde-mokraattien
j a anarkistien petoksen
avulla pääsi, valtaan, on F,3paiijan
kansa polilsimiellvallasta huolimatta
Jatkanut taistelua. Totuus on se. ettl^
vuodesta 1939 on - Espanjan kansa
Jatkanut partlsaanlliikettä laajoilla
alueilla puolustaen siten vaikeissa
oloissa tasavaltaa Ja demokarattlsla
vapauksia.
kuitenkaan ole suuntautuneet yksin­omaan
huonontuneita elämänehtoja
vastaan, vaikka sekin jo olisi riittävä'
syiy kansan suuttumuksen purkauk­seen.
Nämä esiintymiset ovat suun­natut
myös sitä politiikkaa vastaan,
joka pyrkii allstamäaiiiEspanJan ame­rikkalaisten
imperialistien valtaan.
KURJUUS LISÄÄNTYNYT
"aholaisten elämän ehdot' Francon.
Espanjassa ovat sietämättömät. Työ­läisten
Ja keskiluokan elintaso ' on
vuodesta_ 1938 laskenut alle .välttä­mättömän
: toimeentulominimin. K a h ­dentoista
vuoden*kuluttua kansalais­sodan-
päiätiymlsen ijälkeen on espan­jalaisen
työläisen lelpäannos '150 gr.
päivässä. Maaseudun väestöstä elää
suurin osa ruohoilla Ja Jutu-lUa.
Sellaisten suurten kaupilnklen kuin
Barcelonan^ Madrldto,., Valencian,
Saragosan. Sevillan ym. ympärille on
syntynyt uusia asutuksia — hirvit­täviä
kurjuuden kaupunkeja. Ne ovat
tavallisesti kallioiden -rinteessä olevia
luolia sekä. vaneerin kappaleilla ja
vanhoilla säkeillä peitettyjä maa­kuoppia.
Vieläpä hautaholvien ko-merotkhi
oyatkelvaiuieet asuxmolksi.
Näissä kauhujen Ja surujen kaupun­geissa
asuvat rehelliset työläiset per­heineen
sekä maaseudulta nälkää p a ­koon
lähteneet talonpojat.
Y K : n poistettua Espanjaa vastaan
käytetyt pakotteet koetti Francon
vastaan
hallitus käyttää sitä hyväkseen pois­taakseen
J f ^ i k i n alkaa nälkäisten
Joukkojen ; suuttumuksen.: Se levitti
valheellista propagandaa onnesta Ja
yltäkylläisyydestä, jota amerikkalais­ten
apu Espanjalle toisi. Tarkoitus
oli estää kansan : tyytymättömyyden
purkaus; Espanjan kansa ymmärsi
kultenkhi pian, mitä pakotteiden
poistaminen todellisuudessa merkitsi
ja mitä amerikkalaisella avulla y m -
. märrettiin. Se näki; että toimenpiteen
tarkoitus oU liittää ^spanja kihiteästi
sotavalmisteluihm, hävittää sen kanr
sallinen Itsemääräämisoikeus Ja k i i h -
:dyttää' sotavarusteluja sekä sen seur
• jäuksena edelleen lisätä kurjuutta. • '
1^ L A K K O T A I S T E L U J A
Kansan ensimmäinen vihanpurkaus
Francon uutta politiikkaa vastaan
oli tämän^ Vuoden helmikuun 24 pnä
Barcelonassa raitiotlemaksujen ko­hoamisen
yhteydessä. Tämä Ilmeni
yleisenä boikottina koko kaupimgin
lilkeimelaitosta vastaan. Ja siihen ot-t
i osaa koko Barcelonan väestö. L i i k ­keen
voiman sälkähdyttämän: h a l l i -
tuksen oli pakko kieltää korotukset.
Tämä ei kuitenkaan löydyttänyt k i i h ­tyneitä
Joukkoja vaan vahvisti hei­dän
taisteluvarmuuttaan, sillä ihe nä­kivät,
että tulokset ovat mahdollisia.
Maaliskuun 12 pnä, viikko liikenne­laitoksen
ibolkotln Jälkeen, Barcelo­nan
tehdastyöläiset ilmoittivat aloit­tavansa
yleislakon. Kaupunghi talou­dellinen
elämä halvautui.:Samoin t a ­pahtui
^eräissä muissa Katalonian
kaupungeissa.:Silloin kutsuttiin l a i ­vasto'
Barcelonaan. Saragosasta Ja
Madridista lähetettiin poliisi- Ja soi
tllasjoukkoja tukahduttamaan lilr
kettä. Lopuksi laskeutui' eräälle Bar­celonan
lähellä olevalle lentokentälle
laivua amerikkalaisia; pommäionelta
"etsimään" VäUmerelle hävUmyttä
lentokonetta.
Kalkki nämä terroritoimenplteet
osoIttaut\iivat tuloksettomiksi. Työ-^
väenluokan johtama Katalonian kan­sa
lähti - kaxiulie osoittamaan -vasta­lauseensa.
- Työväenluokka kävi u u ­delleen,
'kuten.: vuoshuk 1934. Ja 1936.
valtavan taistelun tietoisena voimas­taan
Ja mahdistaan. 12 vuotta kes­täneen
fasistisen terrorin: aikana on
työväenluokan talstelulQ^ky takoutu-nUt
Espanjan Kommunistisen puo­lueen
j(riidolla^käydyIssä taisteluissa.
Nyt työväenluokka astui uudelleen
kansan Johtoon puolustaen sen
etuja.
Barcelonan lakko oli alkuna pit­källe
sarjalle muualla alkaneille l a ­koille.
Kaikkiaan osallistui hehnl-^
kuun 24 pstä: maaliskuun puolivä­l
i in käytyihin lakkoihin y l i miljoona
työtätekevää.
MURTUMIA "ANTIKOMMUNISTI­SESSA
LINNAKKEESSA"
Työväenluokan esiintymiset ovat
aukaisseet heikkoja kohtia Ja miur-tumia
tässä v "antikommunistisessa
linnakkeessa". Johon sodanlietsojat
ovat sokeasti luottaneet pyrkiessään
liittämään espanjalaiset Atlantin so-^
pimusmalden rintamaan. :
Työväenluokka on rohkeudellaan
osoittanut, että taistelu on mahdol­lista
Ja' että vain taistelun' avulla
Espanjan kansa voi saavuttaa va­pauden
Ja demokratian.
Francon politiikan - tuloksena ta­pahtunut
maan liittäminen amerik­kalaisten
sotasuunnitelmiin on huo­nontanut
huomattavasti kansan ase­maa.
On helppo kuvitella. - mitä
kaan vuorokaudesta? — kysyi
si.
— Istun ja suren. Olen kadottiM
lompakkoni tänään. Juuri lUajia/
tasi nuorimies.
-r Voitteko kenties antaa
neeo ftmtomerkit?
. - Kyllä.-Pitkä, hoikka. puaaiBö
tukka, tummansmlset silmät!
Francon politiikan Jatkamhien mer­kitsee
kansalle. Öiksi espnajalaiset
ovat tätä politiikkaa vastaan halua­matta
menettää kansallista arvoaan
j a Itsesuojeluoikeuttaan. . •
Sitä. että Francon Järjestelmä elää
lurilslssä. eivät voi peittää sen innok­kaimmat
puolustajatkaan. Varmuus
Fbrancon Järjestelmän lujuuteen. Joka
vielä ellen' oli vallalla' Espanjan .-At­lantin
sopimukseen lllttäjlen keskuu-'
dessa, on suuresti-lieikentynyt.: .Ang-:
lo-amerlkkalalnen lehdistö kirjoittaa,
että "Madridissa puhaltaa vararikon
t u u l i " Ja että kansan vihanpurkauk­sen
estämiseksi: ovat muutokset vält­tämättömiä.
Jotta "katastrofi" voi­daan
estää.
KANSANRINTAMA
FRANCOA VASTAAN
Uutena. Espanjan tulevan kehityk­sen
kannalta erittäin tärkeänä tosi­seikkana.
Joka suuresti pelolttaa
Francon suojelijoita, on porvariston
osallistuminen äskeisiin tapahtumiin.
Vaikka näiden piirien päämäärät
poikkeavat:: työläisten j a deiQokraat-tlsten
voimien päämääristä, on ole­massa
seikka. Jossa' heidän, etunsa
Hyljitty haikala
t l * ' '
• Mitä voisi hyljitty haikala tehdi^
kyään? Sodan aikana sekin voi
panoksensa» maan ekonomialle
kukaan halunnut tappaa sitä
paitsi maksansa «vuoksi.
Mutta nykyään haikalan njaksai
ei ole kysyntää, Ja kun haista ei aiS
enää yoittoa. niin länsirannikoileii
tullut liian paljon haikaloja.'
Niinpä lUttovaltion kalastusvh
omaiset ovat vuokranneet 68-
pltkän Comox Parkin täydellä'a
harpuunllla pyydystämään haita ji
harventamaan ne pois länsirannttoiti
Hait, Jotka kasvavat 40-50 jalkji
pitkiksi, ovat vaarana kalastajaln *
llneOle. «varsinkin verkoille.
Mutta haita on helppo pyydjsta
harpooniUa, selittää Comox pj^ö,
kapteeni H. Nightingale. Hait i
levät aivan pintavedessä mistä nöjj
niiden selkäevät veden pinnalla, elrit
kä ne lähde pakoon ennenkuin hir.
poonl^osuu niihin. Sitten hait taKfr
lavat kovastin noin kaksi tuhtia.
11 MAATA ILMOITTAU­TUNUT
OLYMPIALAISIIN
Helsinki. (SS) — Olympia
-Järjestelykomitea on saanut Canato
ta Ja Tanskasta myönteiset vastäol.
set ' olymplalaiskutsuun. joteni blk
kiaan: 11 maata on tähän menncsi
ehtinyt ilmoittautumaan.
yhtyvät Jälkimmäisten etulhhi Ja Jo­ka
voi olla lähtökohta niiden eri­laisten
poliittisten voimien Ja ryh­mien
väliselle sopimukselle. Jotka: tä­hän
asti ovat toimineet erilläiän hei­kentäen
Francoa - vastaan käytävää
taistelua. .Tämä seikka on pyrkimys
^kukistaa Francon Järjestelmä. Lisäk­si
ovat viimeaikaiset tapaukset lä­hentäneet
maanpakolaisuudessa e^-
viä espanjalaisia j a lisänneet heidän
luottamustaan demokratian voittoon.
Huolimatta amerikkalaisten painos­tuksesta
Ja olkelstososialldemokraat-tlen,
anarkistien Ja nationalistien voi­mistuneesta
antikonununlstlsesta hys­teriasta
on ryhmä erilaiset mielipi­teet
omaavia edustajia yhdessä koD>
munlstien kanssa allekirjoittinä
asiakirjan, Jossa tuodaan esiin sei-daarlsuus
Fripanjan kansan
Tämä asiakirja on alkuna yhtenäi­syydelle,:
Joka voi muuttua va
vaksi: tekijäksi kaikkien tasavalt^
laisten- voimien ryhmittymiselle
maksi taistelussa Francon
vastaan Ja tasavallan mu
seksi, elleivät tasavaltalaiset
Jat ;ai^na valheellisten lupausten
kuteUa''ltseään tai alistu imp
tien painostukseen. 'YhtenäL);
kehitylcsestä riippuu sen talstel
jouduttaminen, Jota käydään dei
kraattisen Espanjan muodostaini-seksi.
•.
MAAN ITSENÄISYYS JA
RIIPPUMATTOMUUS
Vahi Francon järjestelmän hi
täminen Ja demokratian pys
nen voi pelastaa Espanjan niiltä %
veiltä vaaroilta, joihin Francon
litukka sitä vie. Ainoastaan siten
daan estää Espanjan muutt'
Yhdysvaltojen siirtomaaksi ja
siitä vapaa j a riippumaton mai
Espanjan Kommunistinen
nojautuen kansan käymästä taist^
lusta saatuihin kokemuksiin,
Vappujulistuksessaan kalkkien:
mokräattlsten voimien puoleen
suen niitä luomaan kansallista de­mokraattista
ja tasavaltalaista i»
tamaa. joka olisi perustana Tleli 1
Jemman Francon vastaisen yhtaäi-syyden
luomiselle taistelussa
Jan saattamiseksi demokratian ]i
rauhanrintamaan.
Tämä Vaatii työväenluokalU )•
kansalta sankarillista ja sitkeää
telua. - Se meikltsee jokaisen
doUisuiiden käyttämistä kansan il-hari*
esilletuomiseen ja järkäh"^
töntä . luottamusta demokratian
rauhan asiaan, Espanjan it
misoikeuden ja ruppumattomualfl
puolustamista hintaan mihin I
PÄIVÄN PAKINA
Skandaalit "normaatisbituvat"
Varshi laajalla alueella on tehtaissa
Ja kaivoksissa näinä raskaina vuo­sina
. — terrorhi' j a veristen sorto-toimenpiteiden
alaisena käyty. lukui­sia
lakkotaisteluja. Erikoisen voimak­kaaksi
muodcsM Biskaijassa 1 pnä
toukokuuta 1847 käyty lakkotaisteiu^
Johon otti osaa enenunistö seudUn
työväestöstä.'Viime aikohia käydyt
lakkotaistelut 'osoittavat Espanjan
kansan taistelun jatkuvan, mutta
Francon Johtaman sotapolitiikan-ai-'
heuttanUna liie ovat'nykyisin vain pal^
Jon laajempia kuin aikaisemmin.'-'
espanjan työläisten ja muun vftes*
tön viimeaikaiset: esiintymiset .eivftt
' Näyttää siltä, että hitonmolset
skandaalit tulevat "lännen sivistys­maissa*'
yhtä yleiseksi kuin ne olivat,
ennen tsaarin Venäjällä missä Ras-putUnl
haUItsI hovia j a lahjukset o i ­keuslaitosta.
Ontariossa on nyt ryhdytty tutki-maan
hevoskilpailujen velkkausskan-daalla.
minkä Jol^dosta-ön jo .virano­maisten
tohnesta eräiltä ratsastajUta
kielletty ammattinsa'harjoittaminen
koska ^ h e "ovat "Järjestäneet" voittoja
el sen perusteella keneHlk on ratsu­na
parempi hevonen, vaan huomioon­ottaen
veikkaukset. ,
Kuten tavallista, n i in myös tässäkin
tapauksessa "hirtetään plkkuvarkaat",
vaikka Jäljet näyttävät'johtavan sylt-tytehtaaue.
' IMelstfi tunttni. että itorontolainen
kesapakinoltsija oli oikeassa sanoes­saan,'
että "mitä enemmän juttua' on
xuvettu: 'penkomaan.:slt& ' rcakal^m-:
maksi se.on käynyt" — j a tähän men­nessä
näyttää sUtä. että tästä tunkios­ta
on-pöyhitty Tvastaplntaolkla.' ;
r, 'BanMinlalsla skandaaleja 'on':tapah>
tonUI^';mnlden' ammattlorhellujen- :
tcjdC8i& rsuoritettoyIen'c'Tel^
suhteeni 'Niissä on moni poika j a tyt­tökin'menettänyt
kovalla .työllä a n -
saitsenmt < rahansa konnien kukka­roon.
» -
Mutta "pieniä ovat silaikat jouluka­loiksi".
VUme tiistaina ihnoitettUn
Pusanista, Etelä-Koreasta, että siellä
on jouduttu ampumaan Etelä-Korean
Joltakin korkea-arvoisia upseereita,
niiden mukana yksi kenraali.; Jotka
olivat klöiveltäneet mlljoonui dolla-r
l n edestä tavaraa sillä seurauksella,
että keskltysleUrelhIn sullottuja korea­laisia
kuoli joukkomitassa nälkään j a
kurjuuteen. Kuten muutetaan, a i k a i ­semmin;
selville saatiUen kavallusten
johdosta Etelä-^Korean hallituksen
eräs jäsen joutui Jo aikaisemmin eroa­maan
toiminnastaan^ '
- Kaiken' tämän johdosta, varsinkin
kun otetaan huomioon se.annri "apu",
mitä' Yhdysvaltain rahamlehet ovat
näille .veljille >vilmealkohia. antaneet,
tulee mieleen sanonta, .rettei sovi i hr
meteliä kirppujen saantia, jos ntikkuu
yhdessä koiran kanssa."
,Ja' kirt>puja/,.on todella tarttunut
Byngnum;. Hbeen "auttajiin", ndkäU
voidaan laotta» vttmeaflialBltn TO
tietoiUn.
Muutama pälyä sitten saapui sen­saatiomainen
uutistleto. Jonka mu­kaan
Yihdysvaltahi armeijan kadetti­koulusta
(West Point) oli summassa
erotettu 90 oppilasta sen skandaalin
vuoksi, että he olivat rikkoneet maini­tun
laitoksen acuimiajärjestelmää.
Toism sanoen, heidän kerrottiin käyt­täneen
kokeissa "lunttia", j o t ka taka­sivat:
kokeiden läpäisyn Uehuvln U-puin,
vaikka ei olisi mitään opiskelua
harrastettiL «
Tämä oli ;eiislmmäinenviapaus latf^
tuaan Ja se aiheutti juuren rahan leh­dissä
jonkinlaista moraalista pyykin­pesua.
' ' "f
: Mutta erotetut oppilaat sielittivät i t ­se,
että he Joutuivat uhreiksi, slUä hei­dän
lunttamenetelmänsä on aivan
yleistä West Pototlssa.
. H u o l i m a t t a siitä. niiiä:ä verran näi­den
kadettien väitöksissä on perää,
tosiasia kuitenkin on, että erään ame­rikkalaisen
ke;nraalln (Orawlordin)
sanotaan joutuneen IDetrbltlssa kitani
siltä, että hän oli harrastanut yksi­tyisyritteliäisyyttä
niiden suuryhtiöi­den
kanssa. joIUe hän hankki lihavia
sqtatarveurakolta. Samoin kuta West
PolnUn kadeUtkto, tämän kenraalin
kerrotaan pahoitelleen vata kiinnijou­tumistaan
j a seilttäneenV että kalkki
muutun menettelevät samoin. -.,
Kadettikoulussa,--, jonne tietenkin
pääsee, sattumalta joltakta • tavallisia.
pien ihmisten" kakaroisto
upseereita; sensatiomaisissa
tiedoissa ei ole mainittu
kadetUen nimiä,-mutta sen slj»»nj
korostettu sitä. että nyt nämä
tulevat kutsxmtalain alaisiksi AP»
dolttlkta viime maanantain*.
näiden kadettien täytyy
30 päivän kuluessa rekisteröInU
toon. mikä on ensimmäinen asM
velvollisuuteen.
'Ätaoa mikä nämä erotetut
nyt 'pelastaisi pois asetakin Ja
r t a kantamisesta on se, ettS»
sivät Johonkin toiseen
oppilaitokseen opintojaan
Ja saisivat sillä perusteella ly
lukukaudeksi kerrallaan.
Tässä yhteydessä on ilolla
va. että kardinaali S p e U ^ _
meidän tietääksemme ole jÄjnBt
kua rIstUn niiden puolcst»».
"väärien ajatusten" vuoksi on
tu hallituksen palveluksesta,
tlölden töhnistä ^ ^
-vääräopplsuuden" vuoksi «ooj»
t i vankilaan, on nyt rientä»^
erotettvJen ikadetUen tueksi
maila, että "erehtyminen on
Iistä, anteeksianto imi^:
tarjoten, heille pplskel _
$l«/oombalalskatollsessa n » » " "
keakoulussa.
' f t i i h f l m p f n y k y i n en
johtaa näköjään »Ä * ^ , ,^
voimalla mm«alIttomuate»jJj
^|^peutouni9eea,--'**TO: