1951-08-16-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mm *8 mm m mm N 40-VUOTISJIIHLIA ALMiSTELUAN JO ANCOUVERISSA IfiBSOBTer. d puistossa luh 26 päivänä _ r. SJ:n pafkftlllsun osas» i kokous pidettiin t J c 8 pnä. Osanot jU heikko. Kun asioita o l i paljon isaurempi osanotto ollut toivotta- Kon s>T£l™un P"» pidetään ^^lukokoiis. jossa käsitellään 18. ajakokouksen j a Vapauden yh* en kulkua j a velvoituksia, , inuistakaalian silloin saapua. Ko- , jlkaa kello 2 lp. ' Ijarjestömme Mrvuotlsjuhlat plde- _ marraskuun 3-4 Ja i iP-11 pnä. Tneljä päiväiset. Juhlanäytdmäk todennäköisesti "Kaunis Vee-jBtä kaikkea muuta ohjelmassa .olemaan siitä Uedoitamme myö-iECaikista alkuvalmisteluista tulee 40-vuotisJiäilista muo-aan SJ :n Vansouverin osaston ain tilaisuus. Alkalkaahan jf) valmistautua näihin järjes- ! 40-vuotisjirhliln. lähenee hissun kissun. mut> kuitenkin menemme vielä ulkoil-ijiihlaan joka pidetään tJc. vilmel-i sunnuntaina, 26 pnä. Confedera-i puistossa. Siellä on tavanmiikai-meiningit ^ömisineen j a pelel-; Lasten leikkikenttä on pienen käytettävänä. Haluamme 4 u i - ; jo tehdä sellaisen pienen väettä sateen sattuessa pldC'^ piknikki Clinton-haalilla. K a t - tuota kaunistakaan ilmaa ei ttään voi piisata aivan loppumatto-siliä tänä kesänä.on jo lyöty kaikki ennätykset aurinkoisiin tiin nähden. Mutta jos niitä r i i t - ^; niin puistossa tavataan. äisen virkistyksen Jälkeen: r i e n - Uusia akateemisia ennätyksiä BcrUinl. ~ Tfi&liä pidettyjen yliop-pUalden m a a l i nunmestarnusikilpai. luissa mavnttivat neuvostoUlttolaiset ylioppilaat suurta suosiota, kun be jmn. elokuun 8 pnä suoritetuissa otte-luissa] aisettlvat 3 uutta akateemista maailmanennätys^. Suhärev loo m. •10,6 lalkuarlssä 10.4), Setrov työnsi kuulaa KJO^ia 4x100 m: viestijoukkue' Äaviittl ajah 41,1. Naisten 100 m. voitti Saksan De-hich 'l2;0O, pituuden /Khudina; N L . 5.86, keihään Notokova, N L , 49.14 Ja 4x100 m., N L . 48,3. nämme taas s y k ^ tullen haalitoi-mlntaän. Monet tehtävät siellä mei-tä Jo odottavat Ja niistä yksi tärkein on opiskelutoimlnnan Järjestäminen, nman opiskelua emme voi pysyä ajan Pres; Tramjiiiiii ja pres. Shvernikin N-liiton Yhdysvaltain senaatin Itesält. 18 pnä ja edustajakokouksen kesäkuun 26 pna . 1951 hyväksymä päätöslauselma tasalla, jvaan saattaa' meille tapahtua kaikenmoisia kepposia, ellemme ryhdy yhteisvoimin opiskelemaan. € J : n osaston seuraava kuukausikokous tullaan pitämään kesklvUkko-iltöna, syyskuun 12 pnä. l^mä kokous on erikoisen tärkeä paikallisesti, j o ten muisfakaa saapua kokoukseen. TyötUanne ei täällä Vanlouverissa ole ollenkaan kehuttava. Erikoisesti siihen on cgrynä kuivuusV mutta muutenkin näyttää ilmenevän oireita v a kavasta työttömyydesta. Nykyään näemme kaupungin kaduilla tavattomasti joutilaan näköisiä ihmisiä. — M. S. - - W. iai2r-a840 hlrtettito Montrealissa kaikkiaan 13 miestä karjan varastamisen takia. HUDET KIRJAT odottavat tilayksianoe UUSI MATKAKIRJASARJA SININEN NAUHA • CAMILLO BRANCHI SINISILTÄ SAARILTA ATOLLIEN: AURINKOON 311 sivua — Hinto nid. $2.25 Verrattoman hauska rengäsretkl l y y n e n valtameren romanttl- > seen eksoottiseen saarbnaailmaan. • OSA JOHNSON ' ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU 360 sivua — Hinta nid. 9HJZS Tämä on parhaita matkakirjoja, mitä suomeksi yleensä on i l mestynyt — säkenöivän hauska, vauhdikas Ja täynnä raikasta • huumoria. • . •• ; ' ••,, t RICHARD HALLIBURTON RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN MAILLE 315 sivua — Hinta i i d . $2.75 Halliburtonin kerronta on ikituoretta. Hän kertoo huimanhaus-kasta kulkurielämästä, säteilevistä seikkailuista; hänen retken-sä puitteisiin m a h t u u n i i n loputtoman paljon värikkyyttä Ja ; riemukasta etsijämieltä j a oikeata selkkaiiluhenkeä, ettei koko kirjasta löydä kuollutta kohtaa. t ERLING TAMBS HÄÄMATKALLA Y l i l VALTAMERIEN 248 sivua — Hinta sid. $2.50 ' '_\ Huoleton norjalainen nuoripari purjehtii vlrkaheltolla luotsi-kutteri)! a Norjasta Uuteen Seelantiin Ja kokee suuren seikkailun riemut j a kauhut. • HAKAN MdRNE KULLATTU KURJUUS ' , 384 sivua — Hinta nld, $2.60 "Tienviittana sattuma, päämääränä seikkailu" suomenruotsalainen maanmaniTifttifaiHJft lahtpip tiittiptiimaan Keskl-AmerI-' kan oikukkaisiin kultamaihin. Hän löytää ihmeellisteh vastakohtaisuuksien maan: pflviä hipovia tulfvuorla, reheviä aamlo-inetsia. oikideain loistoa Ja kirjavien lintujen leikkiä. MerklUI- : sia. usein vaaraUisiakinllmiisiä asustaa'tässä kabvpensalden': Ja banaanien paratiisissa. • • SAGA ROOS SADUN JA SEIKKAILUN KQNGO 217 slvna — ffinta nid. ttZS' • Nuori suomalainen neitonen Saga Roos Joutui kahdeksi vuo-ae^ i Afrikan sisäosiin. Kongoon.'mentyään naimisiin Belgian nalhtuksen palveluksessa Qlev&n suomalaisen komentajakapteenin kanssa. ''Sadun Ja seikkailun Kongo" kuvaUee värlk-kaastiMnen elämyksiään vaikeakulkuisilla virroilla, salaperäisen viidakon alkuasukaskyllssä Ja. myös upo-uudenaikalsissa kaupungeissa. Kuutamoinen virtahevon-metsästys Jännittää t e - " j a a ja lukijaa, tam-tam-rummut Ja hurjasti tanssivat alkuasukkaat viehättävät Jai kammottavat: trooplBlset.taudit, vaaralliset hyönteiset Ja inyrkylliflet kasvit peloittavat. Koslu. Amerikan kansan tavoitteena on nyt, j a on aina ollut, oikeutettu a kestävä rauha; j a ' K o s l a kansamme syvimpäioä toiveena on liittyä kaikkiin muihin kansoin h l n ihmisarvojen säilyttämiseksi^ : J noudattaakseen niitä moraalisia periaatteita. Jotka yksinään antavat merkitystä olemassaololle; Ja , Koska: tämän todistukseksi Yhdysvallat on tarjonnut'jaettavaksi kaiken mikä on hyvää atomivoimassa, pyy-lEKmiKAN PERUSKIRJA M7 sivoa Hinta std. $5.50 Todellinen tekniikan P I K K U J Ä T ^ ^ alan perustiedot yKslfisa kansissa. Jokaisen eteenpäin kiyrkivän Ja itsekseen opiskelevan työmiehen, opiskelijan Ja tekniikkaa hamatavan pojan yggatoatulnen Medonlähde! - ^ ^ P P P ^ N PERUNKIRJA opastaa selkeäsU Ja havainnoIU-J «w teknilliseen matematiikkaan j a teknilliseen pUrustukseeii/ tärkeimpien raakat-ainelden Ja tuotteiden tuiiteml- *°peJden rakenteeseen J ^ toimintaan,' konepajatöihto, tae tauitdlhln. sähkötekniikkaan ym. RAJOITETTU MiUlRÄ K I I W A A V A 1 ^ >lTEARL_BUtiK:'^-^'> V I^ffiKÄÄRMEEN SUKU « « « i V B » HlnCa; nid. |i75 Ja tU,fBM j^^^F^!^^ romaani K l i n a i t a . "Lohlitätoneen suku" kuvaÄ * ^ ' » * * * »ianto iapanflalset t u n - feutulvat Nankt^bln. LUkuttava JajM^ttftvft r r a ^ «J^telonpoikalskylän U l j a a t Tlbonisen väkhralta»' . T I L A T K A A OSOrriBELLA: ' VAPAUS PUirUSHING CO. taen,vastineeksi vain' talkeita atomir voiman paheita vastaan; j a •; Koska kongressi vakuuttaa ' uudelleen ohjelmansa mikä ilmaistaan lalsr sa "jatkaa maksiimimäärässä ponnistelua ^sopimusten saavuttamiseksi saadakseen Ifhdistynellle (Kansakimnille aseelliset yoimat^ jotka ^määritellään ( Y K :n) - .peruskirjassa Ja sopimuksia' joukkotuhoaseiden yleismaailmallista kontrollia varten ja yleiset säädökset aseistuksen vähentämiseksi, 'lukeutuen tähän asevoimat, riittävien t a keiden perusteella niitä noudattavien maiden turvaamiseksi (sopimusten) rikkojia j a välttäjiä kohtaan"; ja Koska tämä maa on sataäoflf antanut varansa j a resurssinsa sodan j a köyhyyden runtelemien -maiden avustamiseksi; ja Koska kaikkia vapaita maita uhikaa-va kauhea vaara pakoittaa Yhdysvallat omaksumaan laajakatoisen' aseis-tumismeno- ohjelman; ja Koska me uudelleen aselstumme vain vastenmielisesti j a käyttäisimme mieluimmin voimamme rauhallisiin tarkoituksiin; olkoon siis päätetty edustajahuoneessa (senaat i n hyväksyessä sen), että Yhdysvaltain, kongressi vahvistaa uudelleen Amerikan kansan historiallisen j a y l läpidetyn ystävyyden kaikkia kansoja kohtaan, j a julistaa että Amerikan kansa pahoittelee syvästi'niiden keinotekoisten esteiden vuoksi mitkä eristävät sen Sosialistisen Neuvostotasavaltojen Liiton kansoista. Ja mitkä estävät neuvostokan.; sat saamasta tietoonsa Amerikan k a n san halun elää ;ystävyyde88äkq|ikkien toisten kansojen! kanssa. J a neliä niiden kanssa inhimillisten vei-' Jeysaattelden edlstinUseksi; Ja //että Amerikan kansa t i ^ ^ Neuvostoliiton: ballltus voisi edistää paljon rauhan-aslaä-poistamalla nuo Neuvostoliifon Korkeimman Neuvoston puhemiehistön pres. N. M. Shverniltin vastaus presidentti Trumänille Teidän ylhäisyytenne! aunulla on kunnia vastata teidän tcrVehdykseenne heinäkuun 7 päivältä 1951 j a sitä seuranneeseen Yhdysvaltain kongressi päätöslauselmaan, sekä lähettää teille Sosialististen Neu.^ vostotasavaltojen <Liiton (Korkeimman Neuvoston puhemiehistön päätöslauselma. Helnä^mm 1 pnä-lähetti Yhdysvaltain pres. H. S. Tntman Yh-dysvaJltalntkongrMsIn hyvä^ogrniän/pi^ Ja oman hen- UlökohtalNm; aanirauuua NenvöatolUton pres. N. M . : Shvemlkille, pyyiäeniaaattamasn ne tiedoksiTfeavostoliltoh kansalle, jotta se talisi tietämään Yhdysvaltain kanaaa^^J^^^^ : set..' Vähän myöhemmin, lähetti>iires.^Bhveraik omansa Ja Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston :pnliemleliistdn vastauksen pres. : ftomanll^^^^J^^^^^ Julkaisemme seuraavassa ^kaikki fdellämalnltat aaiakirjat suomennettuina, koska tiedämme että kalkki rauhaa toivovat Ihmiset tuntevat syvää mielenkiintoa niitä kohtaan, sillä ovathan kysymyksessä valtakunnat Ja halUtok-set Joiden asenne kaikkein ratkatsevhDDmalla tavalla vaikuttaa rau-han Ja sodan kysymykseen. keinotekoiset esteet, siten sallien v a paan Informaation kansojemme välillä; ja että Amerikan kansa Ja sen hallitus ei halua sotaa Neuvostoliiton kanssa eikä sellaisen sodan hirvittäviä seuraamuksia; Ja että vaikka se on vakaasti päättänyt puolustaa vapauttaan j a turvallisuuttaan, Amerikan kansa tervehtii kalkkia kunniallisia yrityksiä niiden erimielisyyksien ratkaisemiselksi mitkä ovat. Yhdysvaltain: Ja (Neuvostoliiton hallitusten välillä Ja kutsuu Neuvostoliiton kansoja yhteistoimintaan ystävyyden hengessä tässä pyrkimyksessä; ja että kongressi pyytää Yhdysvaltain presidenttiä keholttamaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton h a l l i - tusta^^tledoittimäun-V^ireuvoäCdmti^ kansalle tämän päätöslausehnan sisällön. Presidentti Harry Trumanin sanoma Teidän ylhäisyytenne: . iMinulla on kunnia lähettää : teille Yhdysvaltain kongressin hyväksymä päätöslauselma pyynnöllä, että se teidän hallituksenne toime.sta t^täi-siin tunnetuiksi Neuvostoliiton kansalle. : rrassä päätöslauselmassa ilmituo-daan Amerikan kansan hyvä tahto j a ystävyys kaikkia maailman ihmisiä kohtaan, samalla kun siinä myöskhi uudelleen painostetaan Yhdysvaltain hallituksen syvää pyrkimystä tehdä kaikki mahdollinen oikeudenmukaisen j a kestävän rauhan saavuttamiseksi. Yhdysvaltain johtavana virkailijana minä annan tälle päätöslauselmalle vilpittömän vahvistuksen. Minä l i sään siihen oman sanomani Neuvostoliiton kansalle siinä vakavassa toivossa, että tämä tiedonanto auttaisi pa-: remmin ymmärtämään Yhdysvaltain pyrkimyksiä ja tarkoitusperiä. {Epätyydyttävät tulokset muuiamien viime vuosien aikana osoittavat, että tavalliset diplomaattiset- taeuvottelut maitten välillä ovat suurin plirtchi hedelmättömiä silloin kun vallitsevat raja-aidat estävät ystävällisen ajatusten j a tietojen vaihtamisen kansojen kesken. Rauhallisen maailman parhain toivo lepää kalkkien ihmisten sydämen syvyydessä elävässä hartaassa rauhan j a veljeyden kaipuussa. Mutta ihmiset joilta ori klcHdtty normaalisen ajatusten vaihto ovat kyke-teksthi toon. Neuvostoliiton Ihmisten tie-marry S. Ttuman. . .Tämä päätöslauselma ilmaisee Neuvostoliiton kansojen rehellisen ystävyyden'koko maailman kansoja kohtaan. Se puhuu siitä tosiasiasta, että Neuvostokansa on yksimielinen h a - lussaan muodostaa kestävä rauha ja poistaa uuden sodan vaara, 'Neuvostokansalla ei olc epäilyn al-hctta siltä, että Amerikan kansa ei myöskään halua sotaa. Siitä huolimatta neuvastokansa on täysin tietoinen, että visseissä mäissä on voimia, jotka pyrkivät aloittamaan u u den maailmansodan, mistä vissit p i i rit'näkevät rikastumisen mahdollisuuksia. Neuvostokansa katsoo, ettei sota t u le Jos kansat ottavat rauhan asian säilyttämisen omiin käsiinsä j a puolustavat sitä loppuun saakka, paljastavat sotä^jn ''kiintyneiden .voimien vehkeilyt niiden yrittäessä ajaa kansoja.uuteen sotaan. Minä olen kanssanne samaa mieltä, että kansojen enemmistön sydäml&sä on rauhan j a veljeyden- kaipuu. Tämän vuoksi ^hallitusten, jotka eivät vain sanoissaii vaan myös teoissa puolustavat rauhaa, täytyy kaikin keinoin % rohkaista kansojensa rauhana omaisia pyrkimyksiä. NeuvostohalUtusedistää kaikin keinoin neuvostokansan h. pyrldmyksiä taistelussa ravthan puolesta yhdessä muiden maiden kansojen kanssa. Se ottaa ystävällisesti vastaan minkä tair hansa maan rauhanlähetystöt Ja taa kaikUi keinoin ' neuvoslokansan kanssakäymistä muiden maiden kansojen kanssa asettamatta mitään es-' teitä täUe tielle. SI ole epäUystäkään siitä, etteikö sovbito kansojen kesken, niistä t e l . dän tervehdyksessänne puhutaan, edellytä poliittisten, taloudeUisten Ja kulttuuristen suhteiden ia, siteiden kehitystä kansojen välillä; Ei myös.^ kään' ole epäUystä; että Icaikkeln tärkeimmän askeleen tällä tIeUä täytyy olla neuvostoatittovastalsen ditskrlml-noinnln poistaminen amerikkalaisten: viranomaisten taholta. ~ Kaikkien rauhaarakastavien velvollisuus on horjumatta seurata ohjelmaa sodan ehkäisemiseksi Ja rauhan säilyttämiseksi. sallUnatta aseis-tuskllpallua. saavuttaakseen .aseistuksen vähensämisen Ja atomiaseiden kieltämisen, järjestämällä: kontrollin tämän (atomiaseiden) kiellon täytäntöönpanemiseksi j a euttakscen viiden, vallan 'sopimuksen laatimista rauhan lujittamiseksi. Tällaisen sopimuksen laatiminen oli erittäin tärkeä toimenpide Neuvosto-liiton- Yhdysvaltain suhteiden paran-tamisckisl ja kansojen välisen, rauhan lujittamiseksi. i Viitoitettujen toimenpiteiden saavuttamiseksi Amerikan kansa tulco aina saamaan täydellisen sympatian neuvostokansalta, mikä horjumatta puolustaa rauhan asiaa. Minä. toivon, että NcuvostolUton Korkeimman Neuvoston puhemiehistön . päätöslauselman teksti tehdään tunnetuksi Amerikan icansalle. Minä käytän tilaisuutta hyväkseni pyytäen teitä välittämään Amerikan kansalle minun tervehdykseni Ja Neu-votfioUlton kansojen onnentoivotukset. Nikolai Shvemlk Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Korkehnman Neuvoston puhemlrtiistön presidentti. Rauhan saavuttamiseen ei kaunopuheisuus riitä NEUVOSTOLIITON KORKEIMMAN NEUVOSTON PUHEMIEHISTÖN KIRJELMÄ PRES. TRUMANILLE nemättömiä omaksumaan keskinäisen yhteisymmärryksen, jonka • täytyy muodostaa pohjan luottamukselle ja ystävyydelle. Mc emme saa koskaan antaa epäluiilon j a pelon aiheuttaa sotaa, niin kauan kun on mahdollisuus tietojen välittämiseen, vapaasti Ja a - voimesti, y l i kansaUivällsten rajojen. Meidän molempien maitten-ihmiset tietävät persoonallisesti kokemukses-ta sodan tuhon ja kurjuuden.. He kammovat ajatusta tulevasta sodasta missä he tietävät tultavan käyttämään kauheimpia aseita mitä Ihmis-kmman historia tuntee,-Heitä edustavien hallitusten johtajina on meidän pyhä velvollisuutemme setnata kaikkia kunniallisia menetelmiä. Jotka voivat johtaa heidän Ucävöimänsä rauhan saavuttamiseen; BaUiia on parhaassa turvassa kansan käsissä Ja me voimme parhaiten toteuttaa päämäärämme tekemällä k a ^ ^ «ijolttamlseksi slnnie, , ' ; Mtoä uskon että Jos m e voimme saada Neuvostoliiton -kansan Ja h a l lituksen vakuuUituliiari Amerikitn kan-san Ja hallittAsen rauhan pyricimyk*^ iistä.Jniin. sotaa el tulie,*.• ?ffi'. ' ' Kofina olen vakuutettu ettt te ha-liMtteWttaa tämän Amertkaiito^ iressln hyvftki^yrinäh ^ t f l s j l a u i ^^ JnlkalscauBe oheisessa k<^nai-sttudessaan Nettvoitolilton K o r ' keimman Neuvoston puhemiehistön tk. 6 pnä yhdessä Neuvostoliiton presidentin N . Shvemlkin lä-hetcklrjelfflän kanssa presidentti Tmmanllle Jätetyn päätösUusel-man. Jossa esitefääa Neuvostoliiton kanta rauhan säilyttämisen kysymyksestä, Ja rauhaa' tiellä «devlsta estefsa sekä UliUJan objehnan rauhan tonraamlsdati. Tutustuttuaan Amerikan Yhdysval-tojen Senaatin Ja Edustajainhuoneen hyväksymään yhteiseen i^töslausel-maan, Joka Jätettiin yhdessä y S A :n presidentin hra Trumanin kiilelmän kanssa tv. heinäkuun 7 päivänä, Sosialistisen Neuvostovaltojen - Liiton Korkeimman Neuvoston puhemiehiä* td. Joka yhdistää kummankin Icama-r i n , S N T L m Korkeimman Neuvoston Liittoneuvoston j a Kansallisuuksien Neuvoston työn, pitää tarpeellisena I l moittaa seuraavaa. NEUVOSTOLIITON BAtJHANTEOT 1. Neuvostoliiton kansojen rauhantahdon Ilmaisten Neuvostohallitus harjoittaa järkkymättä rauhan lujittamisen Ja valtioiden välisten ystävällisten suhteiden aikaansaamisen politiikkaa. Tälle politiikalle antoi alun se asettisratdiasta. Jonka toi^ vostojen esustajakokous hyväksyt nuiritukxtun 8 pUvanä/19i7, heti kun neuvostovaUio ;6li mtiodostettu, Siitä lähtien NeuvostoUlton ulkopolitiikka cmfpysyj^t h a n lujittamisc;e0 Ja kansojen väUsllo jvtävyyssuhte^ Toisen maailmansodan jälkeen, k un hyökkääjien voinut oU liittoutuneiden yhteisien pionnlstusten tuloksena mtnKkaUu Jä «gressiivtset raitiot r i l ' suttu aseista, perastettiin fcansalnvä-linen Jgfjestft rauhra säilyttämistä J«' k a i s e m l s t ä ^ ^^ ia^vaö^tauhan^^^^^a Kntm"! tunnettua 9kuro»MtM' fltmfaJMtteitotekijikst kaosaittvilisen turvallisuuden lujittamisessa tekemällä ehdotuksen yleisestä aseistuksen suplstanTiisesta j a sen yhteydessä en-simmäisenä tehtävänä atomivoiman tuotannon Ja käytön kieltämisestä sotatarkoituksiin. Puolustaessaan johdonmukaisesti rauhan asiaa ja ilmaistessaan .kansojen järkkymättömän päätöksen: uuden sodan uhkan torjumisesta Neuvostoliallltus teki ikähdesti ehdotuksen, että Amerikan Yhdysval. lat, Iso-Britannia, K i i n a , Banska Ja Neuvostoliitto yhdistäisivät ponniS' tuksensa kansainvälisen rauhan: ja turvallisuuden ylläpitämiseksi j a sol-miisivat keskenään rauhansopimuksen. Neuvostohallituksen aloite «ai koko maailman rauhantahtoisten kansojen lämpimän kannatt^csen Ja hyväksymisen. Neuvostokansa ei voi ymmärtää, minkälaisiin rauhantahtoisiin syihin nojaten USA :n hallitus on tähän saakka torjunut viiden suurvallan rauhansopimuksen solmlami- 'sesta. Sotilaallisen selkkauksen puhkeamisen jälkeen Koreassa Ja Amerikan Yhdysvaltojen avoimen aseellisen i n tervention Jälkeen Koreaan Neuvostoliitto on moneen kertaan tehnyt ehdotuksia Korean selkkauksen rauhal. llsesta selvittämisestä. Aivan äskettäin teki Neuvostoliitto Jälleen ehdotuksen verenvuodatuksen lopettamisesta K o reassa^ mikä j i J h i l k ^ neuvotteluihin välirauhasta JsTsotatpimieni lopettamisesta Korealla. ; . Neuvostoliiton rauhanpolitiikka nojautuu neuvostomaan katiffojen täy-delliseehVja varauksettomaan kannatukseen/ sillä .neuvostomaassa ci ole luokkia dkä lyhmlä^ Jotka etujimsa tähden seen. • pytklslväi sodan sytyttäml- Neuyosboliitolla ei ole mitään hyökkäyssuunnitelmia, se ei Uhkaa mitään malta eikä mitään kansoja. Neuvostoliiton iasevohnat eivät käy missään sotaa eivätkä osallistu mihinkään sotatobnlin. Neovosto- , liiton ^kansat ovat f^okonaan; vjh-poututieet; M rauhano-i i i i S i i i i i maisen rakennxistyön tehtäviä. Neuvostovaltio kehittää yhä l a a jemmaksi uusien: valtavien vesivoimalaitosten Ja kasteluverkostojen rakennustöitä Ja luo edellytykset maan väestön elintason alituiselle Jatkuvalle kohoamiselle. "KEINOTEKOISET ESTEEr' 2. USA :n senaatin Ja edustajahuoneen päätöslauselnuissa Julistetaan* että Amerikan kansa valittaa syvästi niiden "keinotekoisten esteiden" olemassaoloa, jotka erottavat sen N e u vostoliiton kansoista.. ' ' 8 N T L : n Korkeimman Neuvoston puhemiehistön on ilmoitettava, ettei Neuvostoliiton ulkopolltlilcka aseta mitään esteitä neuvostokansan lähentymiselle Amerikan kansan samotai kuin muidenkaan kansojen kanssa; ettei se aseta mitään esteitä niiden välisten asiallisten, icauppa- Ja ystävyyssuhteiden solmimiselle. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa Amerikan Yhdysvaltojen v a l - lanelintcn harjoittamasta ttlkopoli-tiikasta. Siltä todistavat ^Haisten tosiasioiden lisäksi kuin.Amerikan viranomaisten Järjestelmällinen kieltäytyminen . maahantulolupien antamisesta USA:taan,_jDeuvosto-kulUuurln toimihenkilöille Jä Jopa heidän karkolttamlsensakin dltä huolimatta, että he ovat ennakoi^ ta saaneet laillisessa JärJestyiueBSä matkustusluvan /USÄ:iian, i myös monet muut X7SA;n hallituksen toimenpiteet, jotka ovat luonteeltaan dlskrlminätorisla NeuvostoUlton suh« teen. Tämän vahvistavat esimerkiksi seilaavat tosiasiat: a) Joulukuussa 1940 amerikkalaiset maahantuloasloita hoiUvat viranoi maiset Virginian «tMriUa ant^Hvat i l | man mitään perusteita mäfträykseiiu Jonka mukaan kahden Sant Thonuir slih ylhäistä korjausta Ja vedenottoa varten saapuneen Icalastusafaikseiii^ -Trepangto" ja -Pertamutrln-^ mief hist«ltä kiellettUopläsy rannalle. - (Jatkuu :4.-:atvttlIa^:rlk^i;^^J'i m Torstaina, elokaan 16 p. ~ Tlitif«aay,\A]igi«it le. mi MRS. RpPP PUMUII VANCOUVERISSA JA MUUALLA B.C:SSA VSnhouver. — B r i t i s h Columblassa tämän kuun aäcanapuhuJamatkaUa (deva m n . . Nora K . Aodd puhuit a i heesta: "Korea sellaisena kuin cana-dalalnen^ äiti sen näki". MTs. Rödd palasi äskettähiy takaisin kotimaahan vierailtuaan naisten kansainvälisen e-dustajlston puheenjohtajana Koreassa^ Hänenpuhujamatkansatyksityls-i kohdat Julkalstihi täällä viikon alus-sa Canadan Naisten jKongressin sihteerin mrs. Agnes Jacksonin toimesta. ' Puhuen enshi Michelissä Ja Trailis-sa, mrs. Rodd saapuu ^ elokuun 21 pnä., Täältä hän menee suoraan Victoriaan, missä han puhtni elokuun 21 pnä. Seuraavina pälvhiä hän vierailee Lake Cowichanissa Ja 'f «Port AUiemissa: perjantaina, elokuun 24 pnä mrs. Rodd. puhuu Vancouverissa vDenmÖn Auditoriumissa pidettävässä Joukko-kokouksessa kello 8 Ulalla. Tämän kokouksen Järjestää. B C : n rauhanneuvosto, pääsylippujen hhita on 80 senttiä Ja nUtä on etukäteen myytävänä rauhanneuvoston toimistossa sei kä Naisten Congressin sihteerin mrs, Agnes Jacksonhi toimipaikassa. 319 East 88th Avenue. Palattuaan takaisin Vancouveriin elokuun 27 pnä mrs, Rodd. puhuu ple-nenunlssä haisten kokouksissa Jä m u i den järjestöjen tilaisuuksissa^'New ^lestminsterlssä, Pohjois-Vancouve-rlssa Ja ehkä muillakhi palkkakunnll-ta. Kaikissa mrs. Roddin kokouksls- S» « n nähtävä Koreassa ^ t u j » ,i«lo^» kuvia. ^ - (Mrs. Eodd joU Canadan Vftii^f Kongressin voUtsenui edustaja kaihv'- s a i n y a i i s i ^ , Mm^sOmbl^fhic^ män vuodek toukokuussa kävi Körtiis-sa tutkimassa haisten j a Jasteii'4>I(K^^ suhteita. Tämä koadssloni^aUtsriäi^/ Roddin puheenJobtojakseeii^JkV^tt^ omhiaisuudessa hfin'pIU nuIloiMl-<t ta ik antoi sanomatehttlaurantoja^J^^ \> ma, Rodd lilhettl kesäkuussa, k » ; missionin raportliii^^.^ttemQkniaUlsifiti^ Naisten Kansabiväliselle LUtoOe; J(K>%i ka puolestaan lähetti tämän rap<^ln viivyttelemättä. Yhdistyneilie.Kansar-';: kunnille JärjestöUf. ' r ' } , ; (Mrs. Rodd on syntjmyt elo3cuua){92/ = pnä im St: Thomasissa OniaftosaaJaT asuu nyt Windsorissa. Hänen miehensä on Rbsco Rodd,Xo« ^ » h i ttm^;^^?' nettu windsortIaInen lakimies; '^^'-^-H^- Ruotsista rakennustyöni.A: i i iiiiiiiiiiiSi^ kennusIUke Pacific Constructor on p e - ' nistanut värväystolmlsU»" "3WaMff-'^"'^ hoUmaan: yrttykseUäsuuJa ao9 i l ^ 4 f " nustyölälstä Australiaan. Ruotshi tyS^ i markkinoilla el katsota tähän suegpebi' I BiUnin,<koska Ruotsi Itsekin ^tarvlts^'^^^ ulkomaista työvoimaa räk<cinn^laUa. I v (Montrealin Ja atoroäton välinen rautatieyhteys alkoi 19S8. JUURI SAAPUNUT mm i i Suomen kansan rakastetuin kitja Aleksis Kiven SEITSEMÄN VEIJESTÄ Akseli Gallen-Kallelan kuvittamana 600 alvua nahkaselkäkaniUn aidottuna Klala $7JS0 T (Tämän kirjan hiota nonst 8nomesäa'915 litärkka») . Harvalla maalla on Urjallisuutensa kulmaktv>iiä teosta; Joka aUiii:^ tuisi y h ^ välittömästi nuorUIe j a vanhoIUe Mkäto&ttaS^S harrastuksUtaan niin erilaisille lukijoille kuin sÄmS^ljSS-V Ja «ain ani harvslssa tapauksissa^voidaan' kirianinm'm<>rfeM?^ g r j o t a lukiJoUle taiteelllsStI nirtäJÄlSÄÄÄ v Seitsemän .veljestä.' SukupoMltetotoä» mwWtsce perustavaa khrJaUIsta Ja falteelUsto « t t ^^ ^tnayust*S' I?«l^«janftn veljeksen sivuja selaillaan I b o s ^ u i e S i o I m ^ ; i syvennytään Bitä tarkemmin. mltt^lKältettl; J mm.- I i ii I 'Mm 3S| r UUSI M H E T Y S SAAPUNUT!: SUOMALAISIA COLUMBIA-tEVyjA . ^ Kutakin allamainittua levyä on rajoitettu määrä ~. tUaUua KYTI VY 41 Taikayö, tongo, UoL E. Bfolnsten : Sumujen ssaH, Sloir-Fox. tauL E. Molmslen ' - n DY 43 Sttvlydn tarina, valssi, lauL'E. Mabnsten \> Sulle knkkU kaunismaa, vabsl, lauL E. Maiawten " DY 68 Onnentunne; vatisi, buL E.'Mabwtea mw snmlUnen ootr. Ungo, JsuL E . Malmsten : f - DY IB Loppu eU Hel-Knn-Kei, Jenkka, länl. Blattt Jurva Poika se läbU lännelle. Jenkka, iauJL MatU Jarvaa DY 84 Yö-Onrokkl, Uogo. lauL E. Malmsten j Uneksijan valssi, lant E. Mahnsten DY 88 VckfcoU VMIe, polkak. louLMkUi l a n a , Hyntylle, jenkka, lauL Motainnra \ , : - DY 108 Anna sen mennä, polkka, laoL Mattl.iarva > Punaisen tdUIn HUJs, Jenkka, looL tumjurrm DY 11< Bio De Janeiroa neltOb tango, laot MoiU Jarva Oot aurinko non, valssi, laoL MatU Jarva DY m Btenmrasla. polkka, lauL >^tfl Jnrra . ^ Kampi ompi parempi. Jenkka, loaL Bfatii Jarva DY 192 DY 213 DY 229 DY220 DY 241 DY 248 DY 269 DY 264 DY 265 DY 267 DY 268 Stop tykkänään, polkka, buL Matti Jarva Tahbajapdlka, JJie n"k ka,fbat »btti Jan» Harjaa kyytiä, polkka< buL MaM J n m BeUInl katsot, Jenkka, buL Mätti Jarva Pdafcarfn polkka. boL Matti Jarva ^ Postimiehen Jenkka, boL Mattt Jarva. ; i : - ^ ; MeUlft on Ja annetaan. Jenkka^ laokäfatU Jarva r Eikö läbdetil pikkssen Jstamaaa? Jenkka, boL MatU Junrä Ethän ^kkää pahaa, polkka» buL Matti Jarva . ' , ^ ^ Olin minä enoenmnlnlon,-Jenkka, lanL Matti Jonra Ula Throllssa, polkka, bnL-MatM Jonra ^ - - Kaksi on mättäällä mansikkaa. Jenkka, buL MotU Jarva Tannefko lemmen, tango, lauL E . Mabnslen :K ; Kuin hoavanlefatl hiljaa, valssi, buL E. Malmsten ' Kun lähden pois, tangoa baL E. Bfalmsten i HUbtsb haaveita, vabsl, boL E. Mahnsten, Jää luokseni, tango, bat E ; Mahnsten Saariston tyttö, nierlnile«valss|,bnL E. MOIfflslen Köyhän pojan perintö, polkka, loaL MOttt Jarva. Mökin rokentoM. Jenkka, laaL MatM Jarva- Maallnuuuannan Jenkka, boL Motti Jarva KuatamohaUaatta, Jenkka, boL Matti Jarva , , 7 Lähetämme levyjä kalkkbUeCona^ HINTA $1.25 KAPPALE (Ostajan maksettava lähetysktilut) Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä ' ' Tilatkaa osoitteella: Vapaus Publishing Company Liniifeil BOX 69 8UDBDBY, ONT. „f' • i m •y.' •''y-:.-;y--:y>-<'-^:r:(':•'':'''';'V'^'l'^?,v.^^'^i:'/'^^^ .SSAALLm!n lalahhiajänjapkpe^ttttiieetni^ l ähettäjät. huomM. ::j6tl(a:^idiya^^ m m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 16, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-08-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510816 |
Description
Title | 1951-08-16-03 |
OCR text |
mm mm
*8 mm m mm
N 40-VUOTISJIIHLIA
ALMiSTELUAN JO
ANCOUVERISSA
IfiBSOBTer.
d puistossa
luh 26 päivänä
_ r. SJ:n pafkftlllsun osas»
i kokous pidettiin t J c 8 pnä. Osanot
jU heikko. Kun asioita o l i paljon
isaurempi osanotto ollut toivotta-
Kon s>T£l™un P"» pidetään
^^lukokoiis. jossa käsitellään 18.
ajakokouksen j a Vapauden yh*
en kulkua j a velvoituksia,
, inuistakaalian silloin saapua. Ko-
, jlkaa kello 2 lp. '
Ijarjestömme Mrvuotlsjuhlat plde-
_ marraskuun 3-4 Ja i iP-11 pnä.
Tneljä päiväiset. Juhlanäytdmäk
todennäköisesti "Kaunis Vee-jBtä
kaikkea muuta ohjelmassa
.olemaan siitä Uedoitamme myö-iECaikista
alkuvalmisteluista
tulee 40-vuotisJiäilista muo-aan
SJ :n Vansouverin osaston
ain tilaisuus. Alkalkaahan jf)
valmistautua näihin järjes-
! 40-vuotisjirhliln.
lähenee hissun kissun. mut>
kuitenkin menemme vielä ulkoil-ijiihlaan
joka pidetään tJc. vilmel-i
sunnuntaina, 26 pnä. Confedera-i
puistossa. Siellä on tavanmiikai-meiningit
^ömisineen j a pelel-;
Lasten leikkikenttä on pienen
käytettävänä. Haluamme 4 u i - ;
jo tehdä sellaisen pienen väettä
sateen sattuessa pldC'^
piknikki Clinton-haalilla. K a t -
tuota kaunistakaan ilmaa ei
ttään voi piisata aivan loppumatto-siliä
tänä kesänä.on jo lyöty
kaikki ennätykset aurinkoisiin
tiin nähden. Mutta jos niitä r i i t -
^; niin puistossa tavataan.
äisen virkistyksen Jälkeen: r i e n -
Uusia akateemisia
ennätyksiä
BcrUinl. ~ Tfi&liä pidettyjen yliop-pUalden
m a a l i nunmestarnusikilpai.
luissa mavnttivat neuvostoUlttolaiset
ylioppilaat suurta suosiota, kun be
jmn. elokuun 8 pnä suoritetuissa otte-luissa]
aisettlvat 3 uutta akateemista
maailmanennätys^. Suhärev loo m.
•10,6 lalkuarlssä 10.4), Setrov työnsi
kuulaa KJO^ia 4x100 m: viestijoukkue'
Äaviittl ajah 41,1.
Naisten 100 m. voitti Saksan De-hich
'l2;0O, pituuden /Khudina; N L .
5.86, keihään Notokova, N L , 49.14 Ja
4x100 m., N L . 48,3.
nämme taas s y k ^ tullen haalitoi-mlntaän.
Monet tehtävät siellä mei-tä
Jo odottavat Ja niistä yksi tärkein
on opiskelutoimlnnan Järjestäminen,
nman opiskelua emme voi pysyä ajan
Pres; Tramjiiiiii ja pres. Shvernikin
N-liiton
Yhdysvaltain senaatin Itesält. 18 pnä ja
edustajakokouksen kesäkuun 26 pna
. 1951 hyväksymä päätöslauselma
tasalla, jvaan saattaa' meille tapahtua
kaikenmoisia kepposia, ellemme ryhdy
yhteisvoimin opiskelemaan.
€ J : n osaston seuraava kuukausikokous
tullaan pitämään kesklvUkko-iltöna,
syyskuun 12 pnä. l^mä kokous
on erikoisen tärkeä paikallisesti, j o ten
muisfakaa saapua kokoukseen.
TyötUanne ei täällä Vanlouverissa
ole ollenkaan kehuttava. Erikoisesti
siihen on cgrynä kuivuusV mutta muutenkin
näyttää ilmenevän oireita v a kavasta
työttömyydesta. Nykyään
näemme kaupungin kaduilla tavattomasti
joutilaan näköisiä ihmisiä. —
M. S.
- - W. iai2r-a840 hlrtettito Montrealissa
kaikkiaan 13 miestä karjan
varastamisen takia.
HUDET KIRJAT
odottavat tilayksianoe
UUSI MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA
• CAMILLO BRANCHI
SINISILTÄ SAARILTA ATOLLIEN: AURINKOON
311 sivua — Hinto nid. $2.25
Verrattoman hauska rengäsretkl l y y n e n valtameren romanttl-
> seen eksoottiseen saarbnaailmaan.
• OSA JOHNSON '
ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU
360 sivua — Hinta nid. 9HJZS
Tämä on parhaita matkakirjoja, mitä suomeksi yleensä on i l mestynyt
— säkenöivän hauska, vauhdikas Ja täynnä raikasta
• huumoria. • . •• ; ' ••,,
t RICHARD HALLIBURTON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE
315 sivua — Hinta i i d . $2.75
Halliburtonin kerronta on ikituoretta. Hän kertoo huimanhaus-kasta
kulkurielämästä, säteilevistä seikkailuista; hänen retken-sä
puitteisiin m a h t u u n i i n loputtoman paljon värikkyyttä Ja
; riemukasta etsijämieltä j a oikeata selkkaiiluhenkeä, ettei koko
kirjasta löydä kuollutta kohtaa.
t ERLING TAMBS
HÄÄMATKALLA Y l i l VALTAMERIEN
248 sivua — Hinta sid. $2.50 ' '_\
Huoleton norjalainen nuoripari purjehtii vlrkaheltolla luotsi-kutteri)!
a Norjasta Uuteen Seelantiin Ja kokee suuren seikkailun
riemut j a kauhut.
• HAKAN MdRNE
KULLATTU KURJUUS ' ,
384 sivua — Hinta nld, $2.60
"Tienviittana sattuma, päämääränä seikkailu" suomenruotsalainen
maanmaniTifttifaiHJft lahtpip tiittiptiimaan Keskl-AmerI-'
kan oikukkaisiin kultamaihin. Hän löytää ihmeellisteh vastakohtaisuuksien
maan: pflviä hipovia tulfvuorla, reheviä aamlo-inetsia.
oikideain loistoa Ja kirjavien lintujen leikkiä. MerklUI-
: sia. usein vaaraUisiakinllmiisiä asustaa'tässä kabvpensalden':
Ja banaanien paratiisissa. •
• SAGA ROOS
SADUN JA SEIKKAILUN KQNGO
217 slvna — ffinta nid. ttZS' •
Nuori suomalainen neitonen Saga Roos Joutui kahdeksi vuo-ae^
i Afrikan sisäosiin. Kongoon.'mentyään naimisiin Belgian
nalhtuksen palveluksessa Qlev&n suomalaisen komentajakapteenin
kanssa. ''Sadun Ja seikkailun Kongo" kuvaUee värlk-kaastiMnen
elämyksiään vaikeakulkuisilla virroilla, salaperäisen
viidakon alkuasukaskyllssä Ja. myös upo-uudenaikalsissa
kaupungeissa. Kuutamoinen virtahevon-metsästys Jännittää t e -
" j a a ja lukijaa, tam-tam-rummut Ja hurjasti tanssivat alkuasukkaat
viehättävät Jai kammottavat: trooplBlset.taudit, vaaralliset
hyönteiset Ja inyrkylliflet kasvit peloittavat.
Koslu. Amerikan kansan tavoitteena
on nyt, j a on aina ollut, oikeutettu
a kestävä rauha; j a '
K o s l a kansamme syvimpäioä toiveena
on liittyä kaikkiin muihin kansoin
h l n ihmisarvojen säilyttämiseksi^ : J
noudattaakseen niitä moraalisia periaatteita.
Jotka yksinään antavat merkitystä
olemassaololle; Ja ,
Koska: tämän todistukseksi Yhdysvallat
on tarjonnut'jaettavaksi kaiken
mikä on hyvää atomivoimassa, pyy-lEKmiKAN
PERUSKIRJA
M7 sivoa Hinta std. $5.50
Todellinen tekniikan P I K K U J Ä T ^ ^ alan perustiedot
yKslfisa kansissa. Jokaisen eteenpäin kiyrkivän Ja itsekseen opiskelevan
työmiehen, opiskelijan Ja tekniikkaa hamatavan pojan
yggatoatulnen Medonlähde!
- ^ ^ P P P ^ N PERUNKIRJA opastaa selkeäsU Ja havainnoIU-J
«w teknilliseen matematiikkaan j a teknilliseen pUrustukseeii/
tärkeimpien raakat-ainelden Ja tuotteiden tuiiteml-
*°peJden rakenteeseen J ^ toimintaan,' konepajatöihto, tae
tauitdlhln. sähkötekniikkaan ym.
RAJOITETTU MiUlRÄ K I I W A A V A 1 ^
>lTEARL_BUtiK:'^-^'> V
I^ffiKÄÄRMEEN SUKU « « « i V B » HlnCa; nid. |i75 Ja tU,fBM
j^^^F^!^^ romaani K l i n a i t a . "Lohlitätoneen suku" kuvaÄ
* ^ ' » * * * »ianto iapanflalset t u n -
feutulvat Nankt^bln. LUkuttava JajM^ttftvft r r a ^
«J^telonpoikalskylän U l j a a t Tlbonisen väkhralta»'
. T I L A T K A A OSOrriBELLA: '
VAPAUS PUirUSHING CO.
taen,vastineeksi vain' talkeita atomir
voiman paheita vastaan; j a •;
Koska kongressi vakuuttaa ' uudelleen
ohjelmansa mikä ilmaistaan lalsr
sa "jatkaa maksiimimäärässä ponnistelua
^sopimusten saavuttamiseksi saadakseen
Ifhdistynellle (Kansakimnille
aseelliset yoimat^ jotka ^määritellään
( Y K :n) - .peruskirjassa Ja sopimuksia'
joukkotuhoaseiden yleismaailmallista
kontrollia varten ja yleiset säädökset
aseistuksen vähentämiseksi, 'lukeutuen
tähän asevoimat, riittävien t a keiden
perusteella niitä noudattavien
maiden turvaamiseksi (sopimusten)
rikkojia j a välttäjiä kohtaan"; ja
Koska tämä maa on sataäoflf antanut
varansa j a resurssinsa sodan j a köyhyyden
runtelemien -maiden avustamiseksi;
ja
Koska kaikkia vapaita maita uhikaa-va
kauhea vaara pakoittaa Yhdysvallat
omaksumaan laajakatoisen' aseis-tumismeno-
ohjelman; ja
Koska me uudelleen aselstumme
vain vastenmielisesti j a käyttäisimme
mieluimmin voimamme rauhallisiin
tarkoituksiin; olkoon siis
päätetty edustajahuoneessa (senaat
i n hyväksyessä sen), että Yhdysvaltain,
kongressi vahvistaa uudelleen
Amerikan kansan historiallisen j a y l läpidetyn
ystävyyden kaikkia kansoja
kohtaan, j a julistaa
että Amerikan kansa pahoittelee
syvästi'niiden keinotekoisten esteiden
vuoksi mitkä eristävät sen Sosialistisen
Neuvostotasavaltojen Liiton kansoista.
Ja mitkä estävät neuvostokan.;
sat saamasta tietoonsa Amerikan k a n san
halun elää ;ystävyyde88äkq|ikkien
toisten kansojen! kanssa. J a
neliä niiden kanssa inhimillisten vei-'
Jeysaattelden edlstinUseksi; Ja
//että Amerikan kansa t i ^ ^
Neuvostoliiton: ballltus voisi edistää
paljon rauhan-aslaä-poistamalla nuo
Neuvostoliifon Korkeimman Neuvoston
puhemiehistön pres. N. M. Shverniltin
vastaus presidentti Trumänille
Teidän ylhäisyytenne!
aunulla on kunnia vastata teidän
tcrVehdykseenne heinäkuun 7 päivältä
1951 j a sitä seuranneeseen Yhdysvaltain
kongressi päätöslauselmaan,
sekä lähettää teille Sosialististen Neu.^
vostotasavaltojen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-16-03