1962-12-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, jouluk. 6 p. — Thursday, Dee. 6, 1962 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS . (UBERTV) Estublished Noy. 6. 1917 Edltor: W. Kkluud Manager: E. Suksi ^ T^^ OS 4-4265 Publlshed thriw Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus PubltehUxs Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada. MaUhig address: Box 69 Adiftrtistojt rates upon applicatlon, translations free of charge. AvillJvMiia^i as s««tt\d Cass mall by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage'in cash. - TILAUSHINNAT CanadÄSS*: l vk. $S.OO 6 kk. ii25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 3 kk. 2.50 Suomessa: l\^i^.50 6 kac. 525 - CANADIAN LANGUAGE-PRESS Suomen 45. itsenäisyyspäivänä Neljäkymmentäviisi vuotta sitten, tarkemmin sanoen joulukuun 6 pnä-1917, hyväksyi-Suomen eduskunta päätöslauselman jossa sano- .• ••.taan: .••••••.• " S e n johdosta,-että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta. Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin-toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeelliseksi ilmoittanut." Tämän päätöksen vuoksi vietetään joulukuun kuudetta päiviiä Suomen itsenäisyyspäivänä. Tämä sellaisenaan osoittaa, että seuraavan tammikuun 27 pnä Suomessa alkaneella kansalaissodalla, jota Suomen itsenäisyysajan ensimmäisten vuosikymmenien aikana sanottiin valheellisesti'"va- . paussodaksi", ei ollut osaa eikä arpaa Suomen itsenäistymisen kanssa. Suomi oli itsenäistynyt, ja saanut jo itsenäisyydelleen esim. Neuvostol i i t on tunnustuksen pari kuukautta ennen kansalaissodan alkamisia, j o l l o in ei ollut, eikä voinutkaäif olla kysymys aikaisemmin itsenäistyneen maan "itsenäistymisestä". Kysymys oli siitä, mitkä yhteiskunnalliset voimat pääsevät juuri itsenäistyneen maan asioista määrää- • mään. : • Suomen silloinen suurporvaristo, mikä vielä kesällä 1917, yhdessä Kerenskin hallituksen kanssa esti Suomen vapautumisen, teki tyhjäksi Suomen vasemmistoenemmistöisen eduskunnan hyväksymän valtalain, hajoittamalla Suomen eduskunnan. ; Suurporvaristo epäili silloin kykyjään hallita maata "normaalisin-' keinoin. Siksi se provosoi luokkasodan ja kutsui avukseen Saksan keisarien asevoimat. VAPAUSSOTA MYYTTI H Y L J Ä T TY Vanhojen historiallisten tosiasiain tunnustaminen ja ymmärtäminen on luonnollisesti ensiluokkaisen tärkeä kysymys siksi, että ' v a - paussotavalheen" ylläpidon avulla muokattiin isiemme maassa sellainen ohjelma ja ulkopoliittinen suunta, mikä ei voinut muuta kuin viedä onnettomuksiin ja häviöön päättyneisiin sotiin Toisaalta on syytä korostaa, että niin suuria ja perusteellisia .parannuksia kuin Suomessa onkin tapahtunut, taistelu Suomen valtiollisen itsenäisyyden lujittamiseksi on edelleenkin päiväjärjesty'c-sessä. Suomessakin on vielä, onneksi vähemmistöasemissa, sellaisia piirejä, jotka viisi veisaavat maan kansallisille eduille silloin kun luulevat omia suppeita ryhmäetujaan voivansa edistää imperialismin läheisyydessä ja -alaisuudessa. Onneksi Suomen valveutunut kansa, ennenkaikkea työläiset, talonpojat j a keskiluokkalaisten parhaimmisto, ja niiden mukana vissi kansallismielinen suurporvaristonkin osa. on kääntänyt selkänsä "vapaussotavalheen" myytille ja. omaksuu vallan toisenlaisen, hyvien naapurien ohjelman, niin itään kuin länteenkin. PRES. K E K K O S E N OPPITUNTI Muutama päivä sitten julkaistiin meidänkin lehdessämme Suomen presidentti Kekkosen erittäin valaiseva puhe, missä hän paljasti Suomen kansan nähtäväksi, että kaikki ' Paasikiven linjan puolesta" puhujat eivät ole kuitenkaan käytännössä sillä vakaumukselliselia puolueettomuuslinjalla, mitä Suomen kansan suuri enemmistö ja myös virallinen valtiovalta kannattaa.' Presidentti Kekkonen kiinnitti puheessaan huomiota visseissä länsimaissa ylläpidettyyn, j a myös Canadassa tunnettuun kuvitelmaan, e t t ä Suomen noudattama ulkopolitiikka on vain jonkinlaista teeren-peliä, eli suhdannepolitiikkaa, ja että Suomi, odottaa vain aikoj'jn . muuttumista, jotta voisi näyttää oikean karvansa. Jos visseillä tahoilla lännessä uskotaan, että virallinen ulkopolitiikkamme on vain tympäisevä valhe, sanoi presidentti Kekkonen vakavasti, niin joutuu kysv-mään, miksi Neuvostoliitto ei niihin uskoisi. Presidentti Kekkosen puheessa olikin vakavia varoituksen sanoja, joihin kannattaa syventyä myös itsenäisyyspäivän vieton yhtcy-. •_-;dcssä. • On selvää, että puoluecttomuusohjelma palvelee nykyoloissa parhaalla mahdollisella ,tavalla Suomenkansan ja valtion etuja. Selvää-on myös, että tämän puoluecttomuusohjelman kulmakivenä on ma-jn hyvien suhteiden hoitaminen ja ylläpitäminen niin itään kuin län^ teenkin. Mahdollisesti tämä presidentti Kckko.senvakavasävyincn oppitunti kuuluu täällä Canadassakin niiden korviin, jotka ovat ylläpitäneet edesottamisissaan sellaista katsantokantaa, että "totuudella" ci ole enää mitään arvoa, sillä Suomen puolueettomuus on todellakin vain tympäisevä valhe. ESIMERKKI C A N A D A L I E K IN Suomen ja Neuvostoliiton välisten hyvien naapurisuhteiden kehittyminen sodanjälkeisenä kautena antaa käytännöllisen esimerkin Canadallekin siitä, miten rauhanomainen rinnakkaiselo sosialistisen ja porvarillisen maan välillä on sekä mahdollista että edullista. Sodanjälkeinen puolueettomuusohjelma onkfii vaikuttanut hyvin myön- . teisesti Suomen taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään. Merkillepantavaa on-myös tämä: Suomella on pitkä raja Neii-- vostoliiton 'kanssa, kuten on Canadalla Yhdysvaltain kanssa. Mutta Neuvostoliitto ei ole yrittänytkään alistaa Suomea sillä, tavoin mitä on Yhdysvallat alistanut Canadan taloudellisesti ja sotilaallisesti \Vashingtonin tavoitteita edistämään. Päinvastoin Suomi on saanut sodanjälkeisenä aikana suurelta .sosialistiselta naapurimaaltaan arvokasta tukea itsenäisyytensä turvaamisen ja puolueettoman ulkopolitiikkansa jatkumisen hyväksi. , Kuvaavana seikkana voidaan mainita Suomen ja Neuvostoliiton : välistä kauppatilannetta; Juuri allekirjoitetun, tavaravaihtosopimuk-sen perusteella Suomi tuottaa ensi vuonna Neuvostoliitosta 153 milj. ruplan arvosta tavaraa ja myy Neuvostoliitolle 158 milj. ruplan arvosta. Lisäksi sanotaan Suomen viennin kohdalla tulevan noin 4 milj. ruplaa ns. näkymättömiä eriä. Toisin sanoen, Suomella on edullinen kauppatase suuren Neuvostoliiton kanssa, jota vastaan meillä täällä Canadassa on murskaavan suuri pulma siitä kun joudumme kan.>a-kuntana ostamaan paljon enemmän Yhdysvalloilta, mitä Yhd.vsvali:it ostaa CaiiJidasta. MAAILMAN VAARAT Suurimmat vaarat täällä kauniissa maailmassa ovat sopimattomien haUitusmiesten muodossa. Eräs kir< jailija on maininnut, että:.hallitus. miesten kotielämästä joskus riippuu kansan hyvinvointi.- Jos heillä on hyvät perhesuhteet, hyvä puoliso ja lapset, silloin he koettavat myöskin tehdä parhaansa alai iiint^a nähden ja myöskin pitää naapurimaiden suhteet hyvinä pysymällä erossa naapurinsa sisäisis tä asioista. On huonoa politiikkaa, jos otetaan vastaan naapurimaista rikollisia ja annetaan heille suoja, että he saisivat tehdä uusia rikoksia, joista voi olla seurauksena vaikkapa sota, josta taas miljoonat ihmi^ set joutuvat syyttömästi kärsimään ja menettävät omaisuutensa vain jonkun yksilön hyödyksi Jos te i kisimme korjaukset ensin omassa maassamme ennenkuin menemme antamaan apuamme niille, jotka e i vät sitä todella tarvitse, niin sääs> tyisimme monilta ikävyyksiltä. Mutta kun meidän viisaat johtomiehem-me aina yrittävät auttaa niitä, jotka eivät ole heidän apunsa tarpeessa. Toisin sanottua he auttavat rikollisia, he vaarantavat omaa itseään Francisco Francon £spaiija: ei ollut työtä, joten heidän oli y r i - tettävä kerjäämällä sa^ada ympärilleni edes joitakin riepuja kapaloiksi. He molemmat kerjäsivät silloin elämässään ensimmäisen kerran aikuisina. Ja kun itse vartuin, niin viimeisenä hätäkeinona nälkää vas-tehden lisää vihollisia itselleen s e - i taan minulle jo pienenä opetettiin talaisten puolelle Francoa vastaan. Nämä perheet painettiin täydelliseen alennustilaan ja asiaan kuului, e t t ä falangistit käyttivät haikailematta hyväkseen peirheiden tyttäriä, jotka suorastaan ajamalla ajettiin prostituoiduiksi. Sodan loppuvaiheessa ajauduin vanhempieni matjcassa Manzanresin kylään: ja sodan päätyttyä huhti-kijun lopulla 1939'se joutui fasististen joukkojen miehittämäksi. Tasavaltalainen raha. julistettiin tällöin päteniättömäksi, eikä sitä vaihdettu uuteen. Ihmiset joutuivat yhdelläi iskiilla rahattomiksi, joskaan sillä ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä kaikki kaupat oli suljettu fasistien otettua tavarat takavarikkoon. Me pojat emme nähneet silloin rnuutä mahdollisuutta kuin mennä myyttä vastaan. Äitini kertoi mi- kasarmeille kerjäämään jotakin suu-nulle, että minun syntymäni aikoi- Panjavaa. Se oh nöyryyttävää hin kummallakaan vanhemmistani, f " f J.^^,^^^'"Pf V" .«^«^ telien oh surkein jälleen tyttöjen osa, sillä i-uokaa saadakseen heidän TOMAS ARENAS GASTILLA E i ole helppoa olla lapsi ja kokea lapsuutta Espanjassa, jos vanhempasi ovat köyhiä. Sillä silloin sintink i n osanasi on köyhyys, ihmisarvot-tomuus ja lukutaidottomuus. Näin oli silloin, kun hallitsijana oli kuningas, viimeinen bourbon, Alfons XIII ja niin on yhä edelleen (ellei huonommin), kun Espanjana valtiaana on diktaattori Francisco Franco. Ehkä saanen kertoahieman omasta lapsuudestani, joka tosin oli ankea ja harmaa, Inutta sittenkin parempi kuin monen muun työläisperheen lapsen. Synnyin 1927 perhees-sä, jossa isä oli maatyöläinen ja äiti ompelijatar. Asuimme pienessä majassa, jossa parhaamme mukaan yritimme etsiä suojaa talven' kyl-kä kansalleen. On vielä miljoonia ihmisiä, jotka muistavat kuinka avustettiin. Saksaa ja Japania ennen toista maailmansotaa. Eivätkö ihmiset muista minkälaisen kiitoksen "auttajat' saivat? Miksi meidän on teh tävä maailma vaaralliseksi itsellemme kun meillä olisi tilaisuus poistaa vaarat. Meillä on tilaisuus teh^ dä vihollisen asemesta ystäviä, Meillä on myös valta ja tilaisuus säästää kaikki yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseen rauhallisin kei noin, mutta nykyiset johtajamme tekevät laskelmia siitä kuinka voimme nopeammin ja enemmän hävittää sitä jonka olemme jo rakentaneet, kuinka voimme niitä ih misiä tappaa, joita olemme vuosien kuluessa kasvattaneet ja koulutta-' neet. Se tarkoittaa sitä, että kuinka voimme pitää miljoonat ihmiset mahdollisimman vaikeassa asemassa.:. Miksi nämä ihmiset eivät tee toisenlaisia suunnitelmia. Esim. miten saataisiin mahdollisimman pai jon työtä tehdyksi vähällä voiman kulutuksella ja saataisiin hävitetyksi työttömyys. Fliäs hyvin tunnettu mies, joka sanoi vielä kerran pyr ensimmäiset kerjäämisen aakkoset: "Antakaa pieni almu Jumalan tahdosta." Näihin aikoihin isäni — kuten useimmat maatyöläiset — oli suu-rimmah osan vuodesta työttömänä. Csamme olisi voinut olla aivan sur kca ollei paikkakunnalla olisi asu nut Dona Isabel Porras, rikas mutta oikealla tavalla uskonnollinen nainen, joka auttoi äitiäni minun ensimmäisten clinkuukausicni aikana. Tämä nainen, jonka nimeä en milloinkaan tule unohtamaan, oli n i in oikeamielinen ja avarasydäminen. että hän jakoi koko omaisuutensa köyhille Ja kun hän kuoli, niin koko paikkakunta suri häntä kuin omaa yhteistä äitiään. xErään tapauksen muistan hyvin lapsuudestani. Sairastuin ja minut olisi pitänyt leikata. Siihen vanhemmillani ei ollut varaa, joten äitini Joutui kiertämään koko paikkakunnan, kulkemaan ovelta ovelle ja vetoamaan kaikkien sääliin minun pelastamiseksi; Isäni puolestaan oli (aas työttömänä ja saattoi vain samoilla Lierran vuorilla ja yrittää pyydystää fasaaneja, joita sitten myytiin rikkaille. Itse emme hennonneet niitä syödä. Niin lopuksi oli myytävä itsensä. Kaiken kaikkiaan minulle on j ä ä n y t voimakkaana mieleen, miten prostituutio sisällissodan jälkeen valtavasti lisääntyi Espanjassa. Asian laita on Espanjassa vielä niin, että kunniansa menettäneen naisen katsotaan menettäneen kaiken, eikä silloin oteta: huomioon olosuhteita. Useat nuoret tytöt joutuivat silloin kadulle suorastaan nälän ajamina, heidän oli saatava ruokaa itselleen ja myös koteihinsa, mutta sitä ei otettu huomioon minkäänlaisena lieventävänä asian laitana. Prostituutio kukoisti vain leivän kannustamana jopa puistoissa ja kaupungin laitamien aukioilla ja myös mm, suurtilalliset käyttivät tässä suhteessa alustalaistensa hätää haikailematta hyväkseen. Asuin itse heti sodan päätyttyä Cordobassa ja näin tämän kaiken omin silmin. Prostituutio eli laitakaupungin hök-kelimerestä aina hienostoravintoloi-hin asti, joita olivat mm. La Sultana ja Los Cleveles. Jonkinlaista "valvontaakin" oltiin tässä suhteessa harjoittavinaan, mutta mikään voima ei ollut rajoittamassa viranomaisten mielivaltaa, joten näitä onnettomia tyttöjä ja neitosia käytettiin hyväksi vielä tältäkin taholta. Heidän oli: "luontaisetuina" antauduttava poliiseille ja suoritettava vielä maksuja vähäisistä rahoistaan ja mikäli jotakin vastustusta esiintyi, niin asia "järjestettiin" nopeasti esim. pidättämällä "kapinoitsija", ajamalla hänen hiuksensa tms. Sisällissodan päätyttyä matkustelin itse Espanjan ristiin rastiin työtä etsien. San Sebastianissa sain työtä, työskentelin pitkiä.päiviä ja ansaitsin niin vähän, että minun työajan jälkeen oli tovereittani kanssa lähdettävä vielä kerjuulle. Päiväpalkka oli tuolloin 27 pesetaa ja pelkkä huone maksoi 15 pesetaa vuorokaudelta. Käteen jäänyt 12 pesetaa ei enää riittänyt ruokaan. En näihin aikoihin ollut vielä l i kimainkaan täysi-ikäinen, kasvava poika syö (tai: söisi) paljon, joten minun oli aina valittava ruoan ja asunnon välillä. Jos otin asunnon, ea saanut riittävästi ruokaa, jos söin jotenmiten riittävästi, niin en saanut enää asuntoa. Niinpä monesti nukuin työpaikalla^ rannoilla, pihoissa tai junavaunuissa. Pistäydyin muutaman kerran kotikylässäkin, mutta siellä ei ollut enäij senkään vertaa työtä kuin aikaisemmin. Siellä sain toki aina katon pääni päälle, mutta työtä sai korkeintaan ruokapalkalla, jolloin ei ollut mitään kotiin vietäväksi. Se oli kurjuuden ja epätoivon aikaa Ja Jos olisin ollut tyttö, niin kenties minäkin olisin lopulta murtunut ja ajautunut kadulle prostituoituna. Sellaista oli Espanjassa hieman ennen • ja hieman jälkeen Francon valtaannousun, eivätkä olot kuluneen 23 vuoden aikana ole paljonkaan parantuneet, jos lainkaan. "Sydäntulpan" saaneita autetaan Suomessa sopivatia l(untouftamisella EIFFELIÄ KORKEAMPI 315 5 metriä korkea televisiotorni on valmistunut Leningradissa. E i f - tel-tornin korkeus on 300 metriä. Uuden tv-tornin valmistuttua Leningradin katselualueen säde kaksinkertaistuu. kivansa suurkaupungin hallituk- maatoin päästä äitini kanssa Madri-seen, sanoi, e t t ä Jos hän onnistuu, ^ (jji,, leikattavaksi, niin työttömyys loppuu hyvin pian >: Nämä olivat aikoja, jolloin Es-ja työaika lyhennettäisiin niin pai- panjas£a hallitsi bourbon-kuningus jpn ettei kenenkään tarvitsisi elää. Alfons XIII. Hän itse oli innokas, avustuksen varassa tai työttömänä , metsämies, eikä tehnyt miiuta kuin Eikä kenenkään tarvitsisi mennä samosi vuoria ja metsiä riistan pe-lakkoon. .sillä jos asiat järjestetään : ,ässä llallitusohjat hän j ä t t i suur-oikcin niin työläiset voivat saada i porvaiistolle ja kirkonmiehille; Kir-nykyisen palkkansa kahden tunnin kon käsissä oli mm. opetuslaitos työpäivästä. I Eihän tuota puhetta tarvitse ottaa aivan täydestä, mutta jos hän vähänkin paremmin voisi työ^olot mutta koulupakkoa ei ollut (eikä ole vieläkään), joten köyhien lapset jäivät ko-jlun ulkopuolelle, koska he joutuivat jo pienestä pitäen aut-järjestää niin silloinhan olisi jo lamaan perhettä toimeentulon hank-J astuttu aimo askel rauhaa ja hy klmiseksi vointia kohti. — Jussi. KIRJEENVAIHTOTYÖSTA Tässä edus'aja- ja yhtiökokouksen lähestyessä tulee mieleen joitakin a.sioita joista haluaisin sanoa mielipiteeni. Pyydän siis tilaa seuraavalle: On tunnustettava, että paikkakun-takirjoitukset rikastuttavat lehteä ja tekevät sen mielenkiintoiseksi. Mutta meissä kirjoittajissa on var maan useita, jotka ovat saaneet kovin alkeellisen opin esimerkiksi oi keinkirjoituksesta. Uskon, että toimittajille on usein vaikeata julkaista kirjoitusta siinä muodossa kuin se saapuu. Mutta l i säämällä isot kirjaimet, pilkut Ja pisteet, saadaan siitä hyvinkin miellyttävä kirjoitus. Ehdottaisin siis, e t t ä toimitukselle annetaan vapaat kädet korjata kirjoitukset paremmiksi, mutta asia on tieteenkin pidettävä juuri sellaisena kuin kirjoittaja on sen halunnut. Sama koskisi mainostuksia—(buffeja). Luulisin, että tämä helpottaisi paljon myös toimituksen työtä var-siiikin nykyisen toimitjajapulan ai kana. Samalla paranisi lehtemme Ön myös syytä hupmauitaa, että näiden naapurimaiden yhteiskunnallisten olosuhteiden erilaisuudesta huolimatta, hyvä naapuruus on. kehittynyt niin pitkälle, että äskettäin Suomi sai Neuvostoliitolla käyttöönsä Saimaan kanava-alueen vissejä osia, mitkä tulevat vaikut-lamaan myönteisesti Suomen talouselämän kehitykseen lähitulevien vuosien aikana. Verrattakoon tätä Columbia joen' voimakysymyk- .seen täällä! Jos tällainen myönteinen kehitys Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa on mahdollista, niin miksi .se ei olisi mahdollista myös Canadan ja Neuvostoliiton välisi.ssn .sulUei.ssa? Kaiken tämän uskottiin loppuvan huhtikuun 14. pnä 1931, Jolloin Espanjan kansanäänestyksellä muutettiin tasavallaksi. Muistan vielä jotakin noiden päivien innostuksesta. Aluislan, miten meidänkin paikkakunnallamme järjestettiin jouk-i kokokouksia ja miten ihmiset puhuivat kuningasvallan päättymisestä, vapaudesta, riippumattomuudesta ja uudesta ajasta. Koko Espanja natisi noina aikoina saumoissaan. Uusi tasavaltalainen hallitus alkoi eräänä ensimmäisenä toimenpiteenään rakentaa kouluja, joiden ovet,olivat avoinna kaikille. Minäkin pääsin kouluikään tultuani tällaiseen uuteen, tosin vieläkin katoliseen, kouluun ja on kuvaavaa, että Espanjan tuolloin raastaneet ristiriidat ulottuivat lasten maailmaan asti. Työläisten ja varakkaiden lasten välillä esiintyi jatkuvaa jännitystä, eikä meillä köyhillä ollut asiaa parempiosaisten asumasijoille. Siellä .sai kulkea haukkumahuudot kantapäillään Ja usein Joutui myös kivisateen kohteeksi. Pahoinpitelytkään eivät olleet harvinaisia. Tasavaltalaisessa Espanjassa lisääntynyt Jännitys-näkyi lapsen silmin tällä tavalla. Muuten se näkyi tehtaiden sulkemisena, fasististen ja toisaalta tasavaltalaisten voimien mobilisointina, voimassaan kiihtyvänä kamppailuna, yhteenottoina ja villeinä huhuina. Ja kun sisällissota sitten puhkesi, niin se merkitsi uutta hätää ja nälkää myös niille paikkakunnille, jotka eivät suorastaan Joutuneet sodan jalkoihin. Meidän seutumme'kuului viime mainittuihin,, sillä asuin etelässä ja se joutui ilman taistelua Francon fasististen falangistien käsiin. Se oli vangitsemisten, pakolaisvirtojen Ja sotilas-kolonnien aikaa. Surkeimmin oli niiden perheiden laita, joista isät olivat lähteneet taistelemaan tasaval-sydänsairauksissa ;. tärkeää, kutei^'. kaikissa sairauksissa . ITÄ-SUOMI JOHTAA Sydänpotilaiden kuntouttamista ha^rjoitetaän monisiia maissa; Suö-,^ messa se toistaiseksi rajoittuu vain Helsinkiin, jossa sitä nyt on siibr ritiettu vajaat kaksi vuotta. — Täijä aikana on kuntoutuksen läpikäynyt noin 15Ö henkilöä, melkein kaikki", ns. sjrdäntulpah saaneita työkykyi- i sessä Iässä pleyiä miehiä, kertqo' tri V Häkkilä edelleen. > ii^^y^ jn ole tehty tutkimuksia esim. siitän minkä aramattialöjen edustajat oVat eniten alttiita tälle sairaudelle. Ön voitu kuitenkin tbdeta_että erikoisen vastuunalaisissa tehtävissä ole-- vatmuodostayat nielkVJisen suuren "1'yhmän potilaiden joukossa, ja myös he, jotka tekevät kahta työtä rinnakkaih. Liian rasvaisella ra-virinlla on myös oma osuutensa; sa-moin perintötekijöillä. Sairauden perussyystä. ei ole päästjr selville. Tuntuu ihmeelli-' seltä.'mm; se, että sitä esiintyy enemmän Itä- kuin Länsi-Stio-messa ja että eräät määrätyt alueet mjaassamme ovat erikoisen- "mustia". Huolestuttavaa on myös se, että sepelvaltimon tukkeumaa esiintyy yhä nuoremmilla ikäluokilla. Nuorin meillä kun-toutettayana on ollut 27-vuotias^ ja 33-yuotiaita on ollut muuta- : 'inia;^'. ASKARTELUA JA VOIMISTELUA Tri Hakkilan, tri Henrik Rinteen jä osastorihoitajan, nti Annakäisa Mörttisen opastuksella tutustumme Työterveyslaitoksen kuntoutus-' osastoon. Askarteluhuoneesta tapaamme useita sekä sydänpotilailta, että muita kuntoutettavia: Rot-tjnkinahka- : ja pujottelUtyöt valmistuvat, aika tuntuu kuluvan lep-koskevassa tilastossa eräs kaikkien poisasti. Kiire, potilaiden pahin vir hollinen, on unohdettu. Välillä tulee lääkintävoimistelija neiti Maija : Hytönen hakemaan verryttelypu-kuisia ^ "poikia" voimisteluhuo-neeseen, jossa näillä on : monenlaisia tilaisuuksia voimiensa palauttamiseen. Polkupyörä, joka :ei liikii mihinkään polkemisesta hup-^ limatta, jä soutuvene, joka niin- BelBinki. — (KV) — Sydänveritulppa eli sepelvaltimon tukkeuma o n nykyisin lääketieteen erä^ keskeisimpiä tutkimuskohteita maailmassa. Sen syyt ovat vielä löytämättä, mutta sen hoidossa on jo päästy merkittäviin tuloksiin. / Aikaisemmin vallinnut käsitys, .että tämän vakavan sairainskoh. tauksen läpikäynyt henkilö ei enää kykene normaaliin tySnte- < koon, alkaa väistyä. Yhä ilmei. semmäksi on liäynyt, että Juuri liikunta, työn touhu edisfää paran nemista eikä suinkaan tavallisesta elämästä syrjään vetäytyminen. Useimmat palaavat entiselle työalalleen. Monet määrätään kui-tenkli^ "ottamaan elämä kevyemmin" eli välttämään huolia, jos se on mahdollista. Myös kaikkien raskaimpia töitä kehoitetaan välttämään. Mutta eräät ovat selvin, neet niistäkin. Kuntouttaminen on ennen yleisemmin tunnettu lähinnä raaja-rikkoisten ja halvaantuneiden hoitotapana. Suomessa on kuitenkin jo lähes kahden vuoden ajan menestyksellisesti suoritettu mm. sydänveritulppapotilaiden kuntouttamista Työterveyslaitoksen suojissa. Sen on todettu erinomaisella tavalla auttavan poti- ; laan toipumista. Paranemisen kannalta tärkeä välivaihe sairaa-lalevon ja työhön palaamisen välillä käytetään täten lääketieteellisen tarkkailunalaisen "treenauksen". Aamusta iltaan jatku-va ohjelma voimisteluineen ja askarteluineen suuntaa myös toipilaan ajatukset pois sairaur desta paremmin kuin esim. kotona vietetty lepoaika. SUOMI TODELLINEN "SYDANTULPPAMAA" — Suomi on ns. sydänveritulppia mustimpia maita maailmassa, kertoo tri Juha Hakkila, jonka valvonnassa ja hoidossa kuntouttamis-potilaat ovat — Maassamme laske taan t ä l l ä hetkellä olevan tähän ryhmään kuuluvia potilaita pitkälti y l i sadantuhannen. Näistä suurin osa on työkykyisessä iässä olevia miehiä; joilla tavallisesti on myös perheet huolettavinaan. Noin 80 % heistä palaa hoidon jälkeen työhön, useimmat entiselle työalalleen, Raskaissa töissä olevilta tavallises ti kuitenkin kielletään eniten voimia kysyvät työvaiheet. Myös vuorotyötä on kehoitettu välttämään. Kokemus osoittaa, että aikaisempi käsitys, Jonka mu.kaan tällaisen tautikohtaukseh läpikäynyt henkilö i on valmis siirtymään eläkkeelle, ei (Jatkuu sivulla 4) SITÄl JA pTÄTÄ J Ä R K E V Ä TEKO Maailman nuorin karjankasvattaja? Äskettäin hyväksyttiin elinikäiseksi jäseneksi Leominsteristä, Englannista, kotoisin oleva kolmen vuoden ikäinen Richard Morris Hereford Herd Book-yhdistykseen. Mielisairaalaan ylilääkäri katseli ikkunasta Järvelle ja näki kahden potilaan suorittavan päiväkävelyään jäällä, .ilkkiä jää miirtui ja toinen :väjosi: veteeti Mutta toinen menet-i c i l b c i i ftdSiijASCii unessa v a i m a c v u - i . . ,. .. • . . " . . . . _ . 1 „. ,. teli Viisaasti: kipaisi rannalle, tem-na potilas luonnollisesti oh h u o l e s . . .... ... i „ n ! , f i . np.käci n : . h i n f n H n n i i t o i - ^^''^ ^icita pitkän seipaan. ryomi lähelle avantoa ja kiskoi toverinsa kuiville. Ylilääkäri määräsi, että pidä paikkaansa. Paljon merkitsee myös potilaan oma suhde tilaansa. Yllämainitun-laisen käsityksen ollessa vallitseva tunut Ja pelkäsi pahinta. Hiioli toi meentulosta ja perheen tulevaisuudesta painoi häntä tavallistakin neuvokas pelastaja oli tuotava hä-enemm. än; Paranemista usein hait , .,, . . , . lasi se. että kotilepoon määrätty Puhoilleen. Mies saapui j a toh-toipilas alituisesti oh perheen va-rottelujen kohteena, ja usein pienintäkään liikkumista pidettiin pahana. Täydellinen lepo lisäsi potilaassa tarpeettomuden ja kykenemättömyyden tunnetta. Toisaalta myös kotona ilman lääkärin ' vai vontaa voi toipilas heti tuntiessaan olonsa hieman paremmaksi ryhtyä äkillisesti liian raskaisiin tehtäviin ja aiheuttaa täten itselleen vahinkoa. Olisi erittäin hyödyllistä, jos voitaisiin laajentaa kuntouttaminen käsittämään kaikkia sydänveri-tulppakohtauksesta toipuvia. Mutta kuntouttaminen on myös muissa tori puhui: — Niin, minä näin teidän järkevän pelastustyönne j a minusta tuntuu, että te voisitte lähteä j o kol i i n . Te olette parantunut, sillä ei tuon järkevämmin osaa kukaan menetellä . . . Samassa ryntäsi ylihoitaja huoneeseen ja huohotti: — Herra tohtori, nyt se äskeinen pelastettu on hirttäytynyt kopissaan Hengenpelastaja hymyili ystävällisesti: — Ei .se hirttäytynyt ole, mutta kun se oli n i in märkä, niin mä vedin sen kuivumaan . . . - PÄIVÄN KINA Ne iloiset huvimatitaiaiset sisältö ja kirjellinen asu. Ajatelkaamme kirjeenvaihtajat asiaa — ja lausukaa mielipiteenne tässä "Yleisön osasto.ssa". — - Yksi joukosta. Menneellä viikolla nousi eräänlainen "myrsky vesilasissa" kun Monli-ealissa ilmestyvän ranskankielisen La-PresseUehden kirjeenvaihtaja Jean Charpentier kirjoitti, e t t ä Pariisissa äskettäin vieraillut Canadan parlamentaarikkojen edustajisto oli kiinnittänyt enemmän huomiota iloisen Pariisin yöelämään kuin NATO liiton asioihin Jean -Charpentierin selostuksen mukaan Canadan parlamentaarikkojen valtuuskunnassa oli neljä senaattoria ja l*! alahuoneen Jäsentä. Suuri osa heistä oli. niin sanoi Charpentier, paremmin sopivia Pa • riisin yöelämään kuin NATO:n parlamenttikokoukseen. Selitettyään yksityiskohtaisesti, e t t ä canadalaiset parlamentaarikot oli huonosti ilformoituja ennen matkalle lähtöä, ja sen vuoksi pelkkiä nollia konferenssissa, Charpentier sanoi monen canada-laisedustajan viettäneen yönsä synnin p o l u i l l a— Place Pigallessa-ni mises.sä kaupunginosassa, missä yöelämä, on vilkkainta. Selitettyään, että yön.sä Place Pigallessa viettäneet parlamentaarikot nukkuivat päivällä ja jättivät NATO-asiat muiden harkittavaksi, Charpentier - sanoi myrkytlisesti, että parempi olisi ollut; että kon ferenssiin osallistuneetkin olisivat jääneet nukkumaan,, sillä niin "keh. nosti" he Canadaa "edustivat". Tällainen "edustus" on mahdollista vain siksi, selitti Charpentier, kun tällaisia "huvimatkoja" J ä r j e s t e t ä ä n valtapuolueiden us-kollisimmille työmuurahaisille ikäänkuin tunnustukseksi hyvästä puoluetyöstä! Toisaalta on hieman säälittävää seurata miten alahuoneen istunnossa todistettiin, että Charpen-t i e i in syytökset ovat "liioittelua" ja esitettiin sellaisia vastasyytöksiä, että mistä hän tietää, kuka NATO-liiton, parlamentaarikkojen kokouki seen osallistui-kun hän itsekään, vaikka sai kuulema valtiolta vapaa kyyd i n Pa ri isi i n, ei oi 1 u t kokousta seuraamassa kuin yhden päivän! Eräät -"närkästyneet" piirit sa noival Charpentierin "häpäisseen" Canadaa Ja vaativat' hyvitykseksi jonkinlaisia rankaisutoimenpiteitä häntä vastaan. Me puolestamme olemme sitä mielipuolta, että vaikka Charpentier olisi joitakin asioita hieman liioitellutkin ^ ja parempi olisi ollut. Jos hän piisi esittänyt nji-den nimet, jotka synnin poluilla Pariisin matkansa viettivät, sen s i jaan^ että hän puhui yleisesti edustajistosta — hänen syytöksillään on kumminkin vankka tosiperusta. Juuri siksi se sattuikin niin ki< peästi, kun hänen syytöksissään o l i paljon perää. Tosiasia nimUtäin on, että liittohallituksen tapana on ollut se, jot-ta- hyviä puoluemiehiä — aina viss e j ä "työväenjohtajia' -myöten lä-nella ikävystyttäviä latteuksia muiltakaan. Tosiasia nimittäin on, e t t ä N A TO- liiton parlamentaarikoilla ei tov dellakaan ole mitään sana-ja päätösvaltaa mainitun liiton asioista. 'Se on Yhdysvaltain Sanelma laitos ja sen asioista päättävät korkeimmissa instantissa yhdysvaltalaiset kenraal i t ja amiraalit sekä Washington. Kuuban kriisin yhteydessä todettiin viimeksi, että Yhdysvaltain hallitus ei vaivaudu edes "keskustelemaan" liittolaistensa"^ kanssa, silloin kun on tosi kysymyksessä. hetetään tilaisuuden tullen täi- Canadalta ei kysytty mitään s i l - laiselle virkistys- ja huvimatkalle. Selvää on, e t t ä tällainen-"edustus' on kehnoakin kehnompi, kuten alahuoneen istunnossakin aivan oi kein myönnettiin. Tältä pohjalta katsoen me l i i tymme varauksetta puolustamaan Jean Charpentierin oikeutta paljastaa Pariisin-juhlamatkalla olleiden edesottamisia pelkäämättä sitä. että hän joutuu jollakin tavalla vastaamaan kirjoituksistaan tai rangaistuksi. Ja me yhdymme Charpentieriin siinäkin, että ne, jotka osallistui' vat NATO-parlamentaarikkojen ko-kouk. seen, olisivat voineet yhtä hyvin viettää yönsä yöklubeissa ja nukkua päivisin, sillä' sen lisäksi, e t t ä he eivät tunnustetusti voineet mitenkään .sitä kokousta "rikastut taa', heidän ci olisi tarvinnut, jos olisivat päivällä nukkuneet, kuun-loin kun Washington vei koko ihmiskunnan ydinasesodan partaalle Karibeanmerellä. Kun asia katsotaan tältä pohjalta, niin silloin on helpommin ymmärrettävissä, miksi puolueuskollisuudesta : palkittujen mieleen voi nousta ajatus, että iloitkaamme pojat silloin kun on iloitsemisen aika, sillä vielä tulee aika, jolloin ei Pariisiin päästä. Sivumennen sanoen, liittohallitus on tässä asiassa' aivan ~ samaa mieltä, meidän kanssamme, koska NATO liiton parlamentaarikkojen kokoukseen lähetetään "amatöörejä", joille ei vaivauduta edes kunnollisesti informoimaan siitä, mitä heidän pitäisi matkallaan tehdä. ., , —• Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 6, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-12-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621206 |
Description
Title | 1962-12-06-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, jouluk. 6 p. — Thursday, Dee. 6, 1962 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS . (UBERTV) Estublished Noy. 6. 1917 Edltor: W. Kkluud Manager: E. Suksi ^ T^^ OS 4-4265 Publlshed thriw Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus PubltehUxs Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada. MaUhig address: Box 69 Adiftrtistojt rates upon applicatlon, translations free of charge. AvillJvMiia^i as s««tt\d Cass mall by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage'in cash. - TILAUSHINNAT CanadÄSS*: l vk. $S.OO 6 kk. ii25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 3 kk. 2.50 Suomessa: l\^i^.50 6 kac. 525 - CANADIAN LANGUAGE-PRESS Suomen 45. itsenäisyyspäivänä Neljäkymmentäviisi vuotta sitten, tarkemmin sanoen joulukuun 6 pnä-1917, hyväksyi-Suomen eduskunta päätöslauselman jossa sano- .• ••.taan: .••••••.• " S e n johdosta,-että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta. Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin-toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeelliseksi ilmoittanut." Tämän päätöksen vuoksi vietetään joulukuun kuudetta päiviiä Suomen itsenäisyyspäivänä. Tämä sellaisenaan osoittaa, että seuraavan tammikuun 27 pnä Suomessa alkaneella kansalaissodalla, jota Suomen itsenäisyysajan ensimmäisten vuosikymmenien aikana sanottiin valheellisesti'"va- . paussodaksi", ei ollut osaa eikä arpaa Suomen itsenäistymisen kanssa. Suomi oli itsenäistynyt, ja saanut jo itsenäisyydelleen esim. Neuvostol i i t on tunnustuksen pari kuukautta ennen kansalaissodan alkamisia, j o l l o in ei ollut, eikä voinutkaäif olla kysymys aikaisemmin itsenäistyneen maan "itsenäistymisestä". Kysymys oli siitä, mitkä yhteiskunnalliset voimat pääsevät juuri itsenäistyneen maan asioista määrää- • mään. : • Suomen silloinen suurporvaristo, mikä vielä kesällä 1917, yhdessä Kerenskin hallituksen kanssa esti Suomen vapautumisen, teki tyhjäksi Suomen vasemmistoenemmistöisen eduskunnan hyväksymän valtalain, hajoittamalla Suomen eduskunnan. ; Suurporvaristo epäili silloin kykyjään hallita maata "normaalisin-' keinoin. Siksi se provosoi luokkasodan ja kutsui avukseen Saksan keisarien asevoimat. VAPAUSSOTA MYYTTI H Y L J Ä T TY Vanhojen historiallisten tosiasiain tunnustaminen ja ymmärtäminen on luonnollisesti ensiluokkaisen tärkeä kysymys siksi, että ' v a - paussotavalheen" ylläpidon avulla muokattiin isiemme maassa sellainen ohjelma ja ulkopoliittinen suunta, mikä ei voinut muuta kuin viedä onnettomuksiin ja häviöön päättyneisiin sotiin Toisaalta on syytä korostaa, että niin suuria ja perusteellisia .parannuksia kuin Suomessa onkin tapahtunut, taistelu Suomen valtiollisen itsenäisyyden lujittamiseksi on edelleenkin päiväjärjesty'c-sessä. Suomessakin on vielä, onneksi vähemmistöasemissa, sellaisia piirejä, jotka viisi veisaavat maan kansallisille eduille silloin kun luulevat omia suppeita ryhmäetujaan voivansa edistää imperialismin läheisyydessä ja -alaisuudessa. Onneksi Suomen valveutunut kansa, ennenkaikkea työläiset, talonpojat j a keskiluokkalaisten parhaimmisto, ja niiden mukana vissi kansallismielinen suurporvaristonkin osa. on kääntänyt selkänsä "vapaussotavalheen" myytille ja. omaksuu vallan toisenlaisen, hyvien naapurien ohjelman, niin itään kuin länteenkin. PRES. K E K K O S E N OPPITUNTI Muutama päivä sitten julkaistiin meidänkin lehdessämme Suomen presidentti Kekkosen erittäin valaiseva puhe, missä hän paljasti Suomen kansan nähtäväksi, että kaikki ' Paasikiven linjan puolesta" puhujat eivät ole kuitenkaan käytännössä sillä vakaumukselliselia puolueettomuuslinjalla, mitä Suomen kansan suuri enemmistö ja myös virallinen valtiovalta kannattaa.' Presidentti Kekkonen kiinnitti puheessaan huomiota visseissä länsimaissa ylläpidettyyn, j a myös Canadassa tunnettuun kuvitelmaan, e t t ä Suomen noudattama ulkopolitiikka on vain jonkinlaista teeren-peliä, eli suhdannepolitiikkaa, ja että Suomi, odottaa vain aikoj'jn . muuttumista, jotta voisi näyttää oikean karvansa. Jos visseillä tahoilla lännessä uskotaan, että virallinen ulkopolitiikkamme on vain tympäisevä valhe, sanoi presidentti Kekkonen vakavasti, niin joutuu kysv-mään, miksi Neuvostoliitto ei niihin uskoisi. Presidentti Kekkosen puheessa olikin vakavia varoituksen sanoja, joihin kannattaa syventyä myös itsenäisyyspäivän vieton yhtcy-. •_-;dcssä. • On selvää, että puoluecttomuusohjelma palvelee nykyoloissa parhaalla mahdollisella ,tavalla Suomenkansan ja valtion etuja. Selvää-on myös, että tämän puoluecttomuusohjelman kulmakivenä on ma-jn hyvien suhteiden hoitaminen ja ylläpitäminen niin itään kuin län^ teenkin. Mahdollisesti tämä presidentti Kckko.senvakavasävyincn oppitunti kuuluu täällä Canadassakin niiden korviin, jotka ovat ylläpitäneet edesottamisissaan sellaista katsantokantaa, että "totuudella" ci ole enää mitään arvoa, sillä Suomen puolueettomuus on todellakin vain tympäisevä valhe. ESIMERKKI C A N A D A L I E K IN Suomen ja Neuvostoliiton välisten hyvien naapurisuhteiden kehittyminen sodanjälkeisenä kautena antaa käytännöllisen esimerkin Canadallekin siitä, miten rauhanomainen rinnakkaiselo sosialistisen ja porvarillisen maan välillä on sekä mahdollista että edullista. Sodanjälkeinen puolueettomuusohjelma onkfii vaikuttanut hyvin myön- . teisesti Suomen taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään. Merkillepantavaa on-myös tämä: Suomella on pitkä raja Neii-- vostoliiton 'kanssa, kuten on Canadalla Yhdysvaltain kanssa. Mutta Neuvostoliitto ei ole yrittänytkään alistaa Suomea sillä, tavoin mitä on Yhdysvallat alistanut Canadan taloudellisesti ja sotilaallisesti \Vashingtonin tavoitteita edistämään. Päinvastoin Suomi on saanut sodanjälkeisenä aikana suurelta .sosialistiselta naapurimaaltaan arvokasta tukea itsenäisyytensä turvaamisen ja puolueettoman ulkopolitiikkansa jatkumisen hyväksi. , Kuvaavana seikkana voidaan mainita Suomen ja Neuvostoliiton : välistä kauppatilannetta; Juuri allekirjoitetun, tavaravaihtosopimuk-sen perusteella Suomi tuottaa ensi vuonna Neuvostoliitosta 153 milj. ruplan arvosta tavaraa ja myy Neuvostoliitolle 158 milj. ruplan arvosta. Lisäksi sanotaan Suomen viennin kohdalla tulevan noin 4 milj. ruplaa ns. näkymättömiä eriä. Toisin sanoen, Suomella on edullinen kauppatase suuren Neuvostoliiton kanssa, jota vastaan meillä täällä Canadassa on murskaavan suuri pulma siitä kun joudumme kan.>a-kuntana ostamaan paljon enemmän Yhdysvalloilta, mitä Yhd.vsvali:it ostaa CaiiJidasta. MAAILMAN VAARAT Suurimmat vaarat täällä kauniissa maailmassa ovat sopimattomien haUitusmiesten muodossa. Eräs kir< jailija on maininnut, että:.hallitus. miesten kotielämästä joskus riippuu kansan hyvinvointi.- Jos heillä on hyvät perhesuhteet, hyvä puoliso ja lapset, silloin he koettavat myöskin tehdä parhaansa alai iiint^a nähden ja myöskin pitää naapurimaiden suhteet hyvinä pysymällä erossa naapurinsa sisäisis tä asioista. On huonoa politiikkaa, jos otetaan vastaan naapurimaista rikollisia ja annetaan heille suoja, että he saisivat tehdä uusia rikoksia, joista voi olla seurauksena vaikkapa sota, josta taas miljoonat ihmi^ set joutuvat syyttömästi kärsimään ja menettävät omaisuutensa vain jonkun yksilön hyödyksi Jos te i kisimme korjaukset ensin omassa maassamme ennenkuin menemme antamaan apuamme niille, jotka e i vät sitä todella tarvitse, niin sääs> tyisimme monilta ikävyyksiltä. Mutta kun meidän viisaat johtomiehem-me aina yrittävät auttaa niitä, jotka eivät ole heidän apunsa tarpeessa. Toisin sanottua he auttavat rikollisia, he vaarantavat omaa itseään Francisco Francon £spaiija: ei ollut työtä, joten heidän oli y r i - tettävä kerjäämällä sa^ada ympärilleni edes joitakin riepuja kapaloiksi. He molemmat kerjäsivät silloin elämässään ensimmäisen kerran aikuisina. Ja kun itse vartuin, niin viimeisenä hätäkeinona nälkää vas-tehden lisää vihollisia itselleen s e - i taan minulle jo pienenä opetettiin talaisten puolelle Francoa vastaan. Nämä perheet painettiin täydelliseen alennustilaan ja asiaan kuului, e t t ä falangistit käyttivät haikailematta hyväkseen peirheiden tyttäriä, jotka suorastaan ajamalla ajettiin prostituoiduiksi. Sodan loppuvaiheessa ajauduin vanhempieni matjcassa Manzanresin kylään: ja sodan päätyttyä huhti-kijun lopulla 1939'se joutui fasististen joukkojen miehittämäksi. Tasavaltalainen raha. julistettiin tällöin päteniättömäksi, eikä sitä vaihdettu uuteen. Ihmiset joutuivat yhdelläi iskiilla rahattomiksi, joskaan sillä ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä kaikki kaupat oli suljettu fasistien otettua tavarat takavarikkoon. Me pojat emme nähneet silloin rnuutä mahdollisuutta kuin mennä myyttä vastaan. Äitini kertoi mi- kasarmeille kerjäämään jotakin suu-nulle, että minun syntymäni aikoi- Panjavaa. Se oh nöyryyttävää hin kummallakaan vanhemmistani, f " f J.^^,^^^'"Pf V" .«^«^ telien oh surkein jälleen tyttöjen osa, sillä i-uokaa saadakseen heidän TOMAS ARENAS GASTILLA E i ole helppoa olla lapsi ja kokea lapsuutta Espanjassa, jos vanhempasi ovat köyhiä. Sillä silloin sintink i n osanasi on köyhyys, ihmisarvot-tomuus ja lukutaidottomuus. Näin oli silloin, kun hallitsijana oli kuningas, viimeinen bourbon, Alfons XIII ja niin on yhä edelleen (ellei huonommin), kun Espanjana valtiaana on diktaattori Francisco Franco. Ehkä saanen kertoahieman omasta lapsuudestani, joka tosin oli ankea ja harmaa, Inutta sittenkin parempi kuin monen muun työläisperheen lapsen. Synnyin 1927 perhees-sä, jossa isä oli maatyöläinen ja äiti ompelijatar. Asuimme pienessä majassa, jossa parhaamme mukaan yritimme etsiä suojaa talven' kyl-kä kansalleen. On vielä miljoonia ihmisiä, jotka muistavat kuinka avustettiin. Saksaa ja Japania ennen toista maailmansotaa. Eivätkö ihmiset muista minkälaisen kiitoksen "auttajat' saivat? Miksi meidän on teh tävä maailma vaaralliseksi itsellemme kun meillä olisi tilaisuus poistaa vaarat. Meillä on tilaisuus teh^ dä vihollisen asemesta ystäviä, Meillä on myös valta ja tilaisuus säästää kaikki yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseen rauhallisin kei noin, mutta nykyiset johtajamme tekevät laskelmia siitä kuinka voimme nopeammin ja enemmän hävittää sitä jonka olemme jo rakentaneet, kuinka voimme niitä ih misiä tappaa, joita olemme vuosien kuluessa kasvattaneet ja koulutta-' neet. Se tarkoittaa sitä, että kuinka voimme pitää miljoonat ihmiset mahdollisimman vaikeassa asemassa.:. Miksi nämä ihmiset eivät tee toisenlaisia suunnitelmia. Esim. miten saataisiin mahdollisimman pai jon työtä tehdyksi vähällä voiman kulutuksella ja saataisiin hävitetyksi työttömyys. Fliäs hyvin tunnettu mies, joka sanoi vielä kerran pyr ensimmäiset kerjäämisen aakkoset: "Antakaa pieni almu Jumalan tahdosta." Näihin aikoihin isäni — kuten useimmat maatyöläiset — oli suu-rimmah osan vuodesta työttömänä. Csamme olisi voinut olla aivan sur kca ollei paikkakunnalla olisi asu nut Dona Isabel Porras, rikas mutta oikealla tavalla uskonnollinen nainen, joka auttoi äitiäni minun ensimmäisten clinkuukausicni aikana. Tämä nainen, jonka nimeä en milloinkaan tule unohtamaan, oli n i in oikeamielinen ja avarasydäminen. että hän jakoi koko omaisuutensa köyhille Ja kun hän kuoli, niin koko paikkakunta suri häntä kuin omaa yhteistä äitiään. xErään tapauksen muistan hyvin lapsuudestani. Sairastuin ja minut olisi pitänyt leikata. Siihen vanhemmillani ei ollut varaa, joten äitini Joutui kiertämään koko paikkakunnan, kulkemaan ovelta ovelle ja vetoamaan kaikkien sääliin minun pelastamiseksi; Isäni puolestaan oli (aas työttömänä ja saattoi vain samoilla Lierran vuorilla ja yrittää pyydystää fasaaneja, joita sitten myytiin rikkaille. Itse emme hennonneet niitä syödä. Niin lopuksi oli myytävä itsensä. Kaiken kaikkiaan minulle on j ä ä n y t voimakkaana mieleen, miten prostituutio sisällissodan jälkeen valtavasti lisääntyi Espanjassa. Asian laita on Espanjassa vielä niin, että kunniansa menettäneen naisen katsotaan menettäneen kaiken, eikä silloin oteta: huomioon olosuhteita. Useat nuoret tytöt joutuivat silloin kadulle suorastaan nälän ajamina, heidän oli saatava ruokaa itselleen ja myös koteihinsa, mutta sitä ei otettu huomioon minkäänlaisena lieventävänä asian laitana. Prostituutio kukoisti vain leivän kannustamana jopa puistoissa ja kaupungin laitamien aukioilla ja myös mm, suurtilalliset käyttivät tässä suhteessa alustalaistensa hätää haikailematta hyväkseen. Asuin itse heti sodan päätyttyä Cordobassa ja näin tämän kaiken omin silmin. Prostituutio eli laitakaupungin hök-kelimerestä aina hienostoravintoloi-hin asti, joita olivat mm. La Sultana ja Los Cleveles. Jonkinlaista "valvontaakin" oltiin tässä suhteessa harjoittavinaan, mutta mikään voima ei ollut rajoittamassa viranomaisten mielivaltaa, joten näitä onnettomia tyttöjä ja neitosia käytettiin hyväksi vielä tältäkin taholta. Heidän oli: "luontaisetuina" antauduttava poliiseille ja suoritettava vielä maksuja vähäisistä rahoistaan ja mikäli jotakin vastustusta esiintyi, niin asia "järjestettiin" nopeasti esim. pidättämällä "kapinoitsija", ajamalla hänen hiuksensa tms. Sisällissodan päätyttyä matkustelin itse Espanjan ristiin rastiin työtä etsien. San Sebastianissa sain työtä, työskentelin pitkiä.päiviä ja ansaitsin niin vähän, että minun työajan jälkeen oli tovereittani kanssa lähdettävä vielä kerjuulle. Päiväpalkka oli tuolloin 27 pesetaa ja pelkkä huone maksoi 15 pesetaa vuorokaudelta. Käteen jäänyt 12 pesetaa ei enää riittänyt ruokaan. En näihin aikoihin ollut vielä l i kimainkaan täysi-ikäinen, kasvava poika syö (tai: söisi) paljon, joten minun oli aina valittava ruoan ja asunnon välillä. Jos otin asunnon, ea saanut riittävästi ruokaa, jos söin jotenmiten riittävästi, niin en saanut enää asuntoa. Niinpä monesti nukuin työpaikalla^ rannoilla, pihoissa tai junavaunuissa. Pistäydyin muutaman kerran kotikylässäkin, mutta siellä ei ollut enäij senkään vertaa työtä kuin aikaisemmin. Siellä sain toki aina katon pääni päälle, mutta työtä sai korkeintaan ruokapalkalla, jolloin ei ollut mitään kotiin vietäväksi. Se oli kurjuuden ja epätoivon aikaa Ja Jos olisin ollut tyttö, niin kenties minäkin olisin lopulta murtunut ja ajautunut kadulle prostituoituna. Sellaista oli Espanjassa hieman ennen • ja hieman jälkeen Francon valtaannousun, eivätkä olot kuluneen 23 vuoden aikana ole paljonkaan parantuneet, jos lainkaan. "Sydäntulpan" saaneita autetaan Suomessa sopivatia l(untouftamisella EIFFELIÄ KORKEAMPI 315 5 metriä korkea televisiotorni on valmistunut Leningradissa. E i f - tel-tornin korkeus on 300 metriä. Uuden tv-tornin valmistuttua Leningradin katselualueen säde kaksinkertaistuu. kivansa suurkaupungin hallituk- maatoin päästä äitini kanssa Madri-seen, sanoi, e t t ä Jos hän onnistuu, ^ (jji,, leikattavaksi, niin työttömyys loppuu hyvin pian >: Nämä olivat aikoja, jolloin Es-ja työaika lyhennettäisiin niin pai- panjas£a hallitsi bourbon-kuningus jpn ettei kenenkään tarvitsisi elää. Alfons XIII. Hän itse oli innokas, avustuksen varassa tai työttömänä , metsämies, eikä tehnyt miiuta kuin Eikä kenenkään tarvitsisi mennä samosi vuoria ja metsiä riistan pe-lakkoon. .sillä jos asiat järjestetään : ,ässä llallitusohjat hän j ä t t i suur-oikcin niin työläiset voivat saada i porvaiistolle ja kirkonmiehille; Kir-nykyisen palkkansa kahden tunnin kon käsissä oli mm. opetuslaitos työpäivästä. I Eihän tuota puhetta tarvitse ottaa aivan täydestä, mutta jos hän vähänkin paremmin voisi työ^olot mutta koulupakkoa ei ollut (eikä ole vieläkään), joten köyhien lapset jäivät ko-jlun ulkopuolelle, koska he joutuivat jo pienestä pitäen aut-järjestää niin silloinhan olisi jo lamaan perhettä toimeentulon hank-J astuttu aimo askel rauhaa ja hy klmiseksi vointia kohti. — Jussi. KIRJEENVAIHTOTYÖSTA Tässä edus'aja- ja yhtiökokouksen lähestyessä tulee mieleen joitakin a.sioita joista haluaisin sanoa mielipiteeni. Pyydän siis tilaa seuraavalle: On tunnustettava, että paikkakun-takirjoitukset rikastuttavat lehteä ja tekevät sen mielenkiintoiseksi. Mutta meissä kirjoittajissa on var maan useita, jotka ovat saaneet kovin alkeellisen opin esimerkiksi oi keinkirjoituksesta. Uskon, että toimittajille on usein vaikeata julkaista kirjoitusta siinä muodossa kuin se saapuu. Mutta l i säämällä isot kirjaimet, pilkut Ja pisteet, saadaan siitä hyvinkin miellyttävä kirjoitus. Ehdottaisin siis, e t t ä toimitukselle annetaan vapaat kädet korjata kirjoitukset paremmiksi, mutta asia on tieteenkin pidettävä juuri sellaisena kuin kirjoittaja on sen halunnut. Sama koskisi mainostuksia—(buffeja). Luulisin, että tämä helpottaisi paljon myös toimituksen työtä var-siiikin nykyisen toimitjajapulan ai kana. Samalla paranisi lehtemme Ön myös syytä hupmauitaa, että näiden naapurimaiden yhteiskunnallisten olosuhteiden erilaisuudesta huolimatta, hyvä naapuruus on. kehittynyt niin pitkälle, että äskettäin Suomi sai Neuvostoliitolla käyttöönsä Saimaan kanava-alueen vissejä osia, mitkä tulevat vaikut-lamaan myönteisesti Suomen talouselämän kehitykseen lähitulevien vuosien aikana. Verrattakoon tätä Columbia joen' voimakysymyk- .seen täällä! Jos tällainen myönteinen kehitys Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa on mahdollista, niin miksi .se ei olisi mahdollista myös Canadan ja Neuvostoliiton välisi.ssn .sulUei.ssa? Kaiken tämän uskottiin loppuvan huhtikuun 14. pnä 1931, Jolloin Espanjan kansanäänestyksellä muutettiin tasavallaksi. Muistan vielä jotakin noiden päivien innostuksesta. Aluislan, miten meidänkin paikkakunnallamme järjestettiin jouk-i kokokouksia ja miten ihmiset puhuivat kuningasvallan päättymisestä, vapaudesta, riippumattomuudesta ja uudesta ajasta. Koko Espanja natisi noina aikoina saumoissaan. Uusi tasavaltalainen hallitus alkoi eräänä ensimmäisenä toimenpiteenään rakentaa kouluja, joiden ovet,olivat avoinna kaikille. Minäkin pääsin kouluikään tultuani tällaiseen uuteen, tosin vieläkin katoliseen, kouluun ja on kuvaavaa, että Espanjan tuolloin raastaneet ristiriidat ulottuivat lasten maailmaan asti. Työläisten ja varakkaiden lasten välillä esiintyi jatkuvaa jännitystä, eikä meillä köyhillä ollut asiaa parempiosaisten asumasijoille. Siellä .sai kulkea haukkumahuudot kantapäillään Ja usein Joutui myös kivisateen kohteeksi. Pahoinpitelytkään eivät olleet harvinaisia. Tasavaltalaisessa Espanjassa lisääntynyt Jännitys-näkyi lapsen silmin tällä tavalla. Muuten se näkyi tehtaiden sulkemisena, fasististen ja toisaalta tasavaltalaisten voimien mobilisointina, voimassaan kiihtyvänä kamppailuna, yhteenottoina ja villeinä huhuina. Ja kun sisällissota sitten puhkesi, niin se merkitsi uutta hätää ja nälkää myös niille paikkakunnille, jotka eivät suorastaan Joutuneet sodan jalkoihin. Meidän seutumme'kuului viime mainittuihin,, sillä asuin etelässä ja se joutui ilman taistelua Francon fasististen falangistien käsiin. Se oli vangitsemisten, pakolaisvirtojen Ja sotilas-kolonnien aikaa. Surkeimmin oli niiden perheiden laita, joista isät olivat lähteneet taistelemaan tasaval-sydänsairauksissa ;. tärkeää, kutei^'. kaikissa sairauksissa . ITÄ-SUOMI JOHTAA Sydänpotilaiden kuntouttamista ha^rjoitetaän monisiia maissa; Suö-,^ messa se toistaiseksi rajoittuu vain Helsinkiin, jossa sitä nyt on siibr ritiettu vajaat kaksi vuotta. — Täijä aikana on kuntoutuksen läpikäynyt noin 15Ö henkilöä, melkein kaikki", ns. sjrdäntulpah saaneita työkykyi- i sessä Iässä pleyiä miehiä, kertqo' tri V Häkkilä edelleen. > ii^^y^ jn ole tehty tutkimuksia esim. siitän minkä aramattialöjen edustajat oVat eniten alttiita tälle sairaudelle. Ön voitu kuitenkin tbdeta_että erikoisen vastuunalaisissa tehtävissä ole-- vatmuodostayat nielkVJisen suuren "1'yhmän potilaiden joukossa, ja myös he, jotka tekevät kahta työtä rinnakkaih. Liian rasvaisella ra-virinlla on myös oma osuutensa; sa-moin perintötekijöillä. Sairauden perussyystä. ei ole päästjr selville. Tuntuu ihmeelli-' seltä.'mm; se, että sitä esiintyy enemmän Itä- kuin Länsi-Stio-messa ja että eräät määrätyt alueet mjaassamme ovat erikoisen- "mustia". Huolestuttavaa on myös se, että sepelvaltimon tukkeumaa esiintyy yhä nuoremmilla ikäluokilla. Nuorin meillä kun-toutettayana on ollut 27-vuotias^ ja 33-yuotiaita on ollut muuta- : 'inia;^'. ASKARTELUA JA VOIMISTELUA Tri Hakkilan, tri Henrik Rinteen jä osastorihoitajan, nti Annakäisa Mörttisen opastuksella tutustumme Työterveyslaitoksen kuntoutus-' osastoon. Askarteluhuoneesta tapaamme useita sekä sydänpotilailta, että muita kuntoutettavia: Rot-tjnkinahka- : ja pujottelUtyöt valmistuvat, aika tuntuu kuluvan lep-koskevassa tilastossa eräs kaikkien poisasti. Kiire, potilaiden pahin vir hollinen, on unohdettu. Välillä tulee lääkintävoimistelija neiti Maija : Hytönen hakemaan verryttelypu-kuisia ^ "poikia" voimisteluhuo-neeseen, jossa näillä on : monenlaisia tilaisuuksia voimiensa palauttamiseen. Polkupyörä, joka :ei liikii mihinkään polkemisesta hup-^ limatta, jä soutuvene, joka niin- BelBinki. — (KV) — Sydänveritulppa eli sepelvaltimon tukkeuma o n nykyisin lääketieteen erä^ keskeisimpiä tutkimuskohteita maailmassa. Sen syyt ovat vielä löytämättä, mutta sen hoidossa on jo päästy merkittäviin tuloksiin. / Aikaisemmin vallinnut käsitys, .että tämän vakavan sairainskoh. tauksen läpikäynyt henkilö ei enää kykene normaaliin tySnte- < koon, alkaa väistyä. Yhä ilmei. semmäksi on liäynyt, että Juuri liikunta, työn touhu edisfää paran nemista eikä suinkaan tavallisesta elämästä syrjään vetäytyminen. Useimmat palaavat entiselle työalalleen. Monet määrätään kui-tenkli^ "ottamaan elämä kevyemmin" eli välttämään huolia, jos se on mahdollista. Myös kaikkien raskaimpia töitä kehoitetaan välttämään. Mutta eräät ovat selvin, neet niistäkin. Kuntouttaminen on ennen yleisemmin tunnettu lähinnä raaja-rikkoisten ja halvaantuneiden hoitotapana. Suomessa on kuitenkin jo lähes kahden vuoden ajan menestyksellisesti suoritettu mm. sydänveritulppapotilaiden kuntouttamista Työterveyslaitoksen suojissa. Sen on todettu erinomaisella tavalla auttavan poti- ; laan toipumista. Paranemisen kannalta tärkeä välivaihe sairaa-lalevon ja työhön palaamisen välillä käytetään täten lääketieteellisen tarkkailunalaisen "treenauksen". Aamusta iltaan jatku-va ohjelma voimisteluineen ja askarteluineen suuntaa myös toipilaan ajatukset pois sairaur desta paremmin kuin esim. kotona vietetty lepoaika. SUOMI TODELLINEN "SYDANTULPPAMAA" — Suomi on ns. sydänveritulppia mustimpia maita maailmassa, kertoo tri Juha Hakkila, jonka valvonnassa ja hoidossa kuntouttamis-potilaat ovat — Maassamme laske taan t ä l l ä hetkellä olevan tähän ryhmään kuuluvia potilaita pitkälti y l i sadantuhannen. Näistä suurin osa on työkykyisessä iässä olevia miehiä; joilla tavallisesti on myös perheet huolettavinaan. Noin 80 % heistä palaa hoidon jälkeen työhön, useimmat entiselle työalalleen, Raskaissa töissä olevilta tavallises ti kuitenkin kielletään eniten voimia kysyvät työvaiheet. Myös vuorotyötä on kehoitettu välttämään. Kokemus osoittaa, että aikaisempi käsitys, Jonka mu.kaan tällaisen tautikohtaukseh läpikäynyt henkilö i on valmis siirtymään eläkkeelle, ei (Jatkuu sivulla 4) SITÄl JA pTÄTÄ J Ä R K E V Ä TEKO Maailman nuorin karjankasvattaja? Äskettäin hyväksyttiin elinikäiseksi jäseneksi Leominsteristä, Englannista, kotoisin oleva kolmen vuoden ikäinen Richard Morris Hereford Herd Book-yhdistykseen. Mielisairaalaan ylilääkäri katseli ikkunasta Järvelle ja näki kahden potilaan suorittavan päiväkävelyään jäällä, .ilkkiä jää miirtui ja toinen :väjosi: veteeti Mutta toinen menet-i c i l b c i i ftdSiijASCii unessa v a i m a c v u - i . . ,. .. • . . " . . . . _ . 1 „. ,. teli Viisaasti: kipaisi rannalle, tem-na potilas luonnollisesti oh h u o l e s . . .... ... i „ n ! , f i . np.käci n : . h i n f n H n n i i t o i - ^^''^ ^icita pitkän seipaan. ryomi lähelle avantoa ja kiskoi toverinsa kuiville. Ylilääkäri määräsi, että pidä paikkaansa. Paljon merkitsee myös potilaan oma suhde tilaansa. Yllämainitun-laisen käsityksen ollessa vallitseva tunut Ja pelkäsi pahinta. Hiioli toi meentulosta ja perheen tulevaisuudesta painoi häntä tavallistakin neuvokas pelastaja oli tuotava hä-enemm. än; Paranemista usein hait , .,, . . , . lasi se. että kotilepoon määrätty Puhoilleen. Mies saapui j a toh-toipilas alituisesti oh perheen va-rottelujen kohteena, ja usein pienintäkään liikkumista pidettiin pahana. Täydellinen lepo lisäsi potilaassa tarpeettomuden ja kykenemättömyyden tunnetta. Toisaalta myös kotona ilman lääkärin ' vai vontaa voi toipilas heti tuntiessaan olonsa hieman paremmaksi ryhtyä äkillisesti liian raskaisiin tehtäviin ja aiheuttaa täten itselleen vahinkoa. Olisi erittäin hyödyllistä, jos voitaisiin laajentaa kuntouttaminen käsittämään kaikkia sydänveri-tulppakohtauksesta toipuvia. Mutta kuntouttaminen on myös muissa tori puhui: — Niin, minä näin teidän järkevän pelastustyönne j a minusta tuntuu, että te voisitte lähteä j o kol i i n . Te olette parantunut, sillä ei tuon järkevämmin osaa kukaan menetellä . . . Samassa ryntäsi ylihoitaja huoneeseen ja huohotti: — Herra tohtori, nyt se äskeinen pelastettu on hirttäytynyt kopissaan Hengenpelastaja hymyili ystävällisesti: — Ei .se hirttäytynyt ole, mutta kun se oli n i in märkä, niin mä vedin sen kuivumaan . . . - PÄIVÄN KINA Ne iloiset huvimatitaiaiset sisältö ja kirjellinen asu. Ajatelkaamme kirjeenvaihtajat asiaa — ja lausukaa mielipiteenne tässä "Yleisön osasto.ssa". — - Yksi joukosta. Menneellä viikolla nousi eräänlainen "myrsky vesilasissa" kun Monli-ealissa ilmestyvän ranskankielisen La-PresseUehden kirjeenvaihtaja Jean Charpentier kirjoitti, e t t ä Pariisissa äskettäin vieraillut Canadan parlamentaarikkojen edustajisto oli kiinnittänyt enemmän huomiota iloisen Pariisin yöelämään kuin NATO liiton asioihin Jean -Charpentierin selostuksen mukaan Canadan parlamentaarikkojen valtuuskunnassa oli neljä senaattoria ja l*! alahuoneen Jäsentä. Suuri osa heistä oli. niin sanoi Charpentier, paremmin sopivia Pa • riisin yöelämään kuin NATO:n parlamenttikokoukseen. Selitettyään yksityiskohtaisesti, e t t ä canadalaiset parlamentaarikot oli huonosti ilformoituja ennen matkalle lähtöä, ja sen vuoksi pelkkiä nollia konferenssissa, Charpentier sanoi monen canada-laisedustajan viettäneen yönsä synnin p o l u i l l a— Place Pigallessa-ni mises.sä kaupunginosassa, missä yöelämä, on vilkkainta. Selitettyään, että yön.sä Place Pigallessa viettäneet parlamentaarikot nukkuivat päivällä ja jättivät NATO-asiat muiden harkittavaksi, Charpentier - sanoi myrkytlisesti, että parempi olisi ollut; että kon ferenssiin osallistuneetkin olisivat jääneet nukkumaan,, sillä niin "keh. nosti" he Canadaa "edustivat". Tällainen "edustus" on mahdollista vain siksi, selitti Charpentier, kun tällaisia "huvimatkoja" J ä r j e s t e t ä ä n valtapuolueiden us-kollisimmille työmuurahaisille ikäänkuin tunnustukseksi hyvästä puoluetyöstä! Toisaalta on hieman säälittävää seurata miten alahuoneen istunnossa todistettiin, että Charpen-t i e i in syytökset ovat "liioittelua" ja esitettiin sellaisia vastasyytöksiä, että mistä hän tietää, kuka NATO-liiton, parlamentaarikkojen kokouki seen osallistui-kun hän itsekään, vaikka sai kuulema valtiolta vapaa kyyd i n Pa ri isi i n, ei oi 1 u t kokousta seuraamassa kuin yhden päivän! Eräät -"närkästyneet" piirit sa noival Charpentierin "häpäisseen" Canadaa Ja vaativat' hyvitykseksi jonkinlaisia rankaisutoimenpiteitä häntä vastaan. Me puolestamme olemme sitä mielipuolta, että vaikka Charpentier olisi joitakin asioita hieman liioitellutkin ^ ja parempi olisi ollut. Jos hän piisi esittänyt nji-den nimet, jotka synnin poluilla Pariisin matkansa viettivät, sen s i jaan^ että hän puhui yleisesti edustajistosta — hänen syytöksillään on kumminkin vankka tosiperusta. Juuri siksi se sattuikin niin ki< peästi, kun hänen syytöksissään o l i paljon perää. Tosiasia nimUtäin on, että liittohallituksen tapana on ollut se, jot-ta- hyviä puoluemiehiä — aina viss e j ä "työväenjohtajia' -myöten lä-nella ikävystyttäviä latteuksia muiltakaan. Tosiasia nimittäin on, e t t ä N A TO- liiton parlamentaarikoilla ei tov dellakaan ole mitään sana-ja päätösvaltaa mainitun liiton asioista. 'Se on Yhdysvaltain Sanelma laitos ja sen asioista päättävät korkeimmissa instantissa yhdysvaltalaiset kenraal i t ja amiraalit sekä Washington. Kuuban kriisin yhteydessä todettiin viimeksi, että Yhdysvaltain hallitus ei vaivaudu edes "keskustelemaan" liittolaistensa"^ kanssa, silloin kun on tosi kysymyksessä. hetetään tilaisuuden tullen täi- Canadalta ei kysytty mitään s i l - laiselle virkistys- ja huvimatkalle. Selvää on, e t t ä tällainen-"edustus' on kehnoakin kehnompi, kuten alahuoneen istunnossakin aivan oi kein myönnettiin. Tältä pohjalta katsoen me l i i tymme varauksetta puolustamaan Jean Charpentierin oikeutta paljastaa Pariisin-juhlamatkalla olleiden edesottamisia pelkäämättä sitä. että hän joutuu jollakin tavalla vastaamaan kirjoituksistaan tai rangaistuksi. Ja me yhdymme Charpentieriin siinäkin, että ne, jotka osallistui' vat NATO-parlamentaarikkojen ko-kouk. seen, olisivat voineet yhtä hyvin viettää yönsä yöklubeissa ja nukkua päivisin, sillä' sen lisäksi, e t t ä he eivät tunnustetusti voineet mitenkään .sitä kokousta "rikastut taa', heidän ci olisi tarvinnut, jos olisivat päivällä nukkuneet, kuun-loin kun Washington vei koko ihmiskunnan ydinasesodan partaalle Karibeanmerellä. Kun asia katsotaan tältä pohjalta, niin silloin on helpommin ymmärrettävissä, miksi puolueuskollisuudesta : palkittujen mieleen voi nousta ajatus, että iloitkaamme pojat silloin kun on iloitsemisen aika, sillä vielä tulee aika, jolloin ei Pariisiin päästä. Sivumennen sanoen, liittohallitus on tässä asiassa' aivan ~ samaa mieltä, meidän kanssamme, koska NATO liiton parlamentaarikkojen kokoukseen lähetetään "amatöörejä", joille ei vaivauduta edes kunnollisesti informoimaan siitä, mitä heidän pitäisi matkallaan tehdä. ., , —• Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-12-06-02