Vapaus, December 6, 1962

              Sivu 2 Torstaina, jouluk. 6 p. — Thursday, Dee. 6, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
. (UBERTV) Estublished Noy. 6. 1917
Edltor: W. Kkluud Manager: E. Suksi
^ T^^ OS 4-4265
Publlshed thriw Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubltehUxs Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
MaUhig address: Box 69
Adiftrtistojt rates upon applicatlon, translations free of charge.
AvillJvMiia^i as s««tt\d Cass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage'in cash.
- TILAUSHINNAT
CanadÄSS*: l vk. $S.OO 6 kk. ii25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: l\^i^.50 6 kac. 525
- CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Suomen 45. itsenäisyyspäivänä
Neljäkymmentäviisi vuotta sitten, tarkemmin sanoen joulukuun
6 pnä-1917, hyväksyi-Suomen eduskunta päätöslauselman jossa sano-
.• ••.taan: .••••••.•
" S e n johdosta,-että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uu­deksi
hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi
on riippumaton tasavalta. Eduskunta korkeimman valtiovallan halti­jana
päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä
myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden
tunnustetuksi, ryhtyy niihin-toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä
varten tarpeelliseksi ilmoittanut."
Tämän päätöksen vuoksi vietetään joulukuun kuudetta päiviiä
Suomen itsenäisyyspäivänä.
Tämä sellaisenaan osoittaa, että seuraavan tammikuun 27 pnä
Suomessa alkaneella kansalaissodalla, jota Suomen itsenäisyysajan
ensimmäisten vuosikymmenien aikana sanottiin valheellisesti'"va-
. paussodaksi", ei ollut osaa eikä arpaa Suomen itsenäistymisen kanssa.
Suomi oli itsenäistynyt, ja saanut jo itsenäisyydelleen esim. Neuvosto­l
i i t on tunnustuksen pari kuukautta ennen kansalaissodan alkamisia,
j o l l o in ei ollut, eikä voinutkaäif olla kysymys aikaisemmin itsenäisty­neen
maan "itsenäistymisestä". Kysymys oli siitä, mitkä yhteiskun­nalliset
voimat pääsevät juuri itsenäistyneen maan asioista määrää-
• mään. : •
Suomen silloinen suurporvaristo, mikä vielä kesällä 1917, yhdessä
Kerenskin hallituksen kanssa esti Suomen vapautumisen, teki tyh­jäksi
Suomen vasemmistoenemmistöisen eduskunnan hyväksymän val­talain,
hajoittamalla Suomen eduskunnan.
; Suurporvaristo epäili silloin kykyjään hallita maata "normaali­sin-'
keinoin. Siksi se provosoi luokkasodan ja kutsui avukseen Saksan
keisarien asevoimat.
VAPAUSSOTA MYYTTI H Y L J Ä T TY
Vanhojen historiallisten tosiasiain tunnustaminen ja ymmärtämi­nen
on luonnollisesti ensiluokkaisen tärkeä kysymys siksi, että ' v a -
paussotavalheen" ylläpidon avulla muokattiin isiemme maassa sellai­nen
ohjelma ja ulkopoliittinen suunta, mikä ei voinut muuta kuin
viedä onnettomuksiin ja häviöön päättyneisiin sotiin
Toisaalta on syytä korostaa, että niin suuria ja perusteellisia
.parannuksia kuin Suomessa onkin tapahtunut, taistelu Suomen val­tiollisen
itsenäisyyden lujittamiseksi on edelleenkin päiväjärjesty'c-sessä.
Suomessakin on vielä, onneksi vähemmistöasemissa, sellaisia
piirejä, jotka viisi veisaavat maan kansallisille eduille silloin kun
luulevat omia suppeita ryhmäetujaan voivansa edistää imperialismin
läheisyydessä ja -alaisuudessa. Onneksi Suomen valveutunut kansa,
ennenkaikkea työläiset, talonpojat j a keskiluokkalaisten parhaimmis­to,
ja niiden mukana vissi kansallismielinen suurporvaristonkin osa.
on kääntänyt selkänsä "vapaussotavalheen" myytille ja. omaksuu val­lan
toisenlaisen, hyvien naapurien ohjelman, niin itään kuin länteen­kin.
PRES. K E K K O S E N OPPITUNTI
Muutama päivä sitten julkaistiin meidänkin lehdessämme Suo­men
presidentti Kekkosen erittäin valaiseva puhe, missä hän paljasti
Suomen kansan nähtäväksi, että kaikki ' Paasikiven linjan puolesta"
puhujat eivät ole kuitenkaan käytännössä sillä vakaumukselliselia
puolueettomuuslinjalla, mitä Suomen kansan suuri enemmistö ja
myös virallinen valtiovalta kannattaa.'
Presidentti Kekkonen kiinnitti puheessaan huomiota visseissä
länsimaissa ylläpidettyyn, j a myös Canadassa tunnettuun kuvitelmaan,
e t t ä Suomen noudattama ulkopolitiikka on vain jonkinlaista teeren-peliä,
eli suhdannepolitiikkaa, ja että Suomi, odottaa vain aikoj'jn .
muuttumista, jotta voisi näyttää oikean karvansa. Jos visseillä tahoilla
lännessä uskotaan, että virallinen ulkopolitiikkamme on vain tympäi­sevä
valhe, sanoi presidentti Kekkonen vakavasti, niin joutuu kysv-mään,
miksi Neuvostoliitto ei niihin uskoisi.
Presidentti Kekkosen puheessa olikin vakavia varoituksen sano­ja,
joihin kannattaa syventyä myös itsenäisyyspäivän vieton yhtcy-.
•_-;dcssä. •
On selvää, että puoluecttomuusohjelma palvelee nykyoloissa par­haalla
mahdollisella ,tavalla Suomenkansan ja valtion etuja. Selvää-on
myös, että tämän puoluecttomuusohjelman kulmakivenä on ma-jn
hyvien suhteiden hoitaminen ja ylläpitäminen niin itään kuin län^
teenkin. Mahdollisesti tämä presidentti Kckko.senvakavasävyincn
oppitunti kuuluu täällä Canadassakin niiden korviin, jotka ovat yllä­pitäneet
edesottamisissaan sellaista katsantokantaa, että "totuudella"
ci ole enää mitään arvoa, sillä Suomen puolueettomuus on todellakin
vain tympäisevä valhe.
ESIMERKKI C A N A D A L I E K IN
Suomen ja Neuvostoliiton välisten hyvien naapurisuhteiden ke­hittyminen
sodanjälkeisenä kautena antaa käytännöllisen esimerkin
Canadallekin siitä, miten rauhanomainen rinnakkaiselo sosialistisen
ja porvarillisen maan välillä on sekä mahdollista että edullista. So­danjälkeinen
puolueettomuusohjelma onkfii vaikuttanut hyvin myön- .
teisesti Suomen taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään.
Merkillepantavaa on-myös tämä: Suomella on pitkä raja Neii--
vostoliiton 'kanssa, kuten on Canadalla Yhdysvaltain kanssa. Mutta
Neuvostoliitto ei ole yrittänytkään alistaa Suomea sillä, tavoin mitä
on Yhdysvallat alistanut Canadan taloudellisesti ja sotilaallisesti
\Vashingtonin tavoitteita edistämään. Päinvastoin Suomi on saanut
sodanjälkeisenä aikana suurelta .sosialistiselta naapurimaaltaan arvo­kasta
tukea itsenäisyytensä turvaamisen ja puolueettoman ulkopoli­tiikkansa
jatkumisen hyväksi. ,
Kuvaavana seikkana voidaan mainita Suomen ja Neuvostoliiton :
välistä kauppatilannetta; Juuri allekirjoitetun, tavaravaihtosopimuk-sen
perusteella Suomi tuottaa ensi vuonna Neuvostoliitosta 153 milj.
ruplan arvosta tavaraa ja myy Neuvostoliitolle 158 milj. ruplan ar­vosta.
Lisäksi sanotaan Suomen viennin kohdalla tulevan noin 4 milj.
ruplaa ns. näkymättömiä eriä. Toisin sanoen, Suomella on edullinen
kauppatase suuren Neuvostoliiton kanssa, jota vastaan meillä täällä
Canadassa on murskaavan suuri pulma siitä kun joudumme kan.>a-kuntana
ostamaan paljon enemmän Yhdysvalloilta, mitä Yhd.vsvali:it
ostaa CaiiJidasta.
MAAILMAN VAARAT
Suurimmat vaarat täällä kauniis­sa
maailmassa ovat sopimattomien
haUitusmiesten muodossa. Eräs kir<
jailija on maininnut, että:.hallitus.
miesten kotielämästä joskus riip­puu
kansan hyvinvointi.- Jos heil­lä
on hyvät perhesuhteet, hyvä
puoliso ja lapset, silloin he koetta­vat
myöskin tehdä parhaansa alai
iiint^a nähden ja myöskin pitää
naapurimaiden suhteet hyvinä py­symällä
erossa naapurinsa sisäisis
tä asioista.
On huonoa politiikkaa, jos ote­taan
vastaan naapurimaista rikolli­sia
ja annetaan heille suoja, että
he saisivat tehdä uusia rikoksia,
joista voi olla seurauksena vaikka­pa
sota, josta taas miljoonat ihmi^
set joutuvat syyttömästi kärsimään
ja menettävät omaisuutensa vain
jonkun yksilön hyödyksi Jos te i
kisimme korjaukset ensin omassa
maassamme ennenkuin menemme
antamaan apuamme niille, jotka e i ­vät
sitä todella tarvitse, niin sääs>
tyisimme monilta ikävyyksiltä. Mut­ta
kun meidän viisaat johtomiehem-me
aina yrittävät auttaa niitä, jotka
eivät ole heidän apunsa tarpeessa.
Toisin sanottua he auttavat rikol­lisia,
he vaarantavat omaa itseään
Francisco Francon £spaiija:
ei ollut työtä, joten heidän oli y r i -
tettävä kerjäämällä sa^ada ympäril­leni
edes joitakin riepuja kapaloik­si.
He molemmat kerjäsivät silloin
elämässään ensimmäisen kerran
aikuisina. Ja kun itse vartuin, niin
viimeisenä hätäkeinona nälkää vas-tehden
lisää vihollisia itselleen s e - i taan minulle jo pienenä opetettiin
talaisten puolelle Francoa vastaan.
Nämä perheet painettiin täydelli­seen
alennustilaan ja asiaan kuului,
e t t ä falangistit käyttivät haikaile­matta
hyväkseen peirheiden tyttäriä,
jotka suorastaan ajamalla ajettiin
prostituoiduiksi.
Sodan loppuvaiheessa ajauduin
vanhempieni matjcassa Manzanresin
kylään: ja sodan päätyttyä huhti-kijun
lopulla 1939'se joutui fasistis­ten
joukkojen miehittämäksi. Tasa­valtalainen
raha. julistettiin tällöin
päteniättömäksi, eikä sitä vaihdettu
uuteen. Ihmiset joutuivat yhdelläi
iskiilla rahattomiksi, joskaan sillä
ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä
kaikki kaupat oli suljettu fasistien
otettua tavarat takavarikkoon.
Me pojat emme nähneet silloin
rnuutä mahdollisuutta kuin mennä
myyttä vastaan. Äitini kertoi mi- kasarmeille kerjäämään jotakin suu-nulle,
että minun syntymäni aikoi- Panjavaa. Se oh nöyryyttävää
hin kummallakaan vanhemmistani, f " f J.^^,^^^'"Pf V" .«^«^
telien oh surkein jälleen tyttöjen
osa, sillä i-uokaa saadakseen heidän
TOMAS ARENAS GASTILLA
E i ole helppoa olla lapsi ja kokea
lapsuutta Espanjassa, jos vanhem­pasi
ovat köyhiä. Sillä silloin sintin­k
i n osanasi on köyhyys, ihmisarvot-tomuus
ja lukutaidottomuus. Näin
oli silloin, kun hallitsijana oli ku­ningas,
viimeinen bourbon, Alfons
XIII ja niin on yhä edelleen (ellei
huonommin), kun Espanjana valti­aana
on diktaattori Francisco
Franco.
Ehkä saanen kertoahieman omas­ta
lapsuudestani, joka tosin oli an­kea
ja harmaa, Inutta sittenkin pa­rempi
kuin monen muun työläisper­heen
lapsen. Synnyin 1927 perhees-sä,
jossa isä oli maatyöläinen ja
äiti ompelijatar. Asuimme pienessä
majassa, jossa parhaamme mukaan
yritimme etsiä suojaa talven' kyl-kä
kansalleen.
On vielä miljoonia ihmisiä, jot­ka
muistavat kuinka avustettiin.
Saksaa ja Japania ennen toista
maailmansotaa. Eivätkö ihmiset
muista minkälaisen kiitoksen "aut­tajat'
saivat? Miksi meidän on teh
tävä maailma vaaralliseksi itsellem­me
kun meillä olisi tilaisuus pois­taa
vaarat. Meillä on tilaisuus teh^
dä vihollisen asemesta ystäviä,
Meillä on myös valta ja tilaisuus
säästää kaikki yhteisen hyvinvoin­nin
kehittämiseen rauhallisin kei
noin, mutta nykyiset johtajamme
tekevät laskelmia siitä kuinka
voimme nopeammin ja enemmän
hävittää sitä jonka olemme jo ra­kentaneet,
kuinka voimme niitä ih
misiä tappaa, joita olemme vuosien
kuluessa kasvattaneet ja koulutta-'
neet. Se tarkoittaa sitä, että kuin­ka
voimme pitää miljoonat ihmiset
mahdollisimman vaikeassa asemas­sa.:.
Miksi nämä ihmiset eivät tee
toisenlaisia suunnitelmia. Esim. mi­ten
saataisiin mahdollisimman pai
jon työtä tehdyksi vähällä voiman
kulutuksella ja saataisiin hävitetyk­si
työttömyys. Fliäs hyvin tunnettu
mies, joka sanoi vielä kerran pyr
ensimmäiset kerjäämisen aakkoset:
"Antakaa pieni almu Jumalan tah­dosta."
Näihin aikoihin isäni — kuten
useimmat maatyöläiset — oli suu-rimmah
osan vuodesta työttömänä.
Csamme olisi voinut olla aivan sur
kca ollei paikkakunnalla olisi asu
nut Dona Isabel Porras, rikas mutta
oikealla tavalla uskonnollinen nai­nen,
joka auttoi äitiäni minun en­simmäisten
clinkuukausicni aikana.
Tämä nainen, jonka nimeä en mil­loinkaan
tule unohtamaan, oli n i in
oikeamielinen ja avarasydäminen.
että hän jakoi koko omaisuutensa
köyhille Ja kun hän kuoli, niin koko
paikkakunta suri häntä kuin omaa
yhteistä äitiään.
xErään tapauksen muistan hyvin
lapsuudestani. Sairastuin ja minut
olisi pitänyt leikata. Siihen vanhem­millani
ei ollut varaa, joten äitini
Joutui kiertämään koko paikkakun­nan,
kulkemaan ovelta ovelle ja ve­toamaan
kaikkien sääliin minun pe­lastamiseksi;
Isäni puolestaan oli
(aas työttömänä ja saattoi vain sa­moilla
Lierran vuorilla ja yrittää
pyydystää fasaaneja, joita sitten
myytiin rikkaille. Itse emme hen­nonneet
niitä syödä. Niin lopuksi
oli myytävä itsensä. Kaiken kaik­kiaan
minulle on j ä ä n y t voimakkaa­na
mieleen, miten prostituutio sisäl­lissodan
jälkeen valtavasti lisääntyi
Espanjassa.
Asian laita on Espanjassa vielä
niin, että kunniansa menettäneen
naisen katsotaan menettäneen kai­ken,
eikä silloin oteta: huomioon
olosuhteita. Useat nuoret tytöt jou­tuivat
silloin kadulle suorastaan nä­län
ajamina, heidän oli saatava ruo­kaa
itselleen ja myös koteihinsa,
mutta sitä ei otettu huomioon min­käänlaisena
lieventävänä asian lai­tana.
Prostituutio kukoisti vain lei­vän
kannustamana jopa puistoissa
ja kaupungin laitamien aukioilla ja
myös mm, suurtilalliset käyttivät
tässä suhteessa alustalaistensa hä­tää
haikailematta hyväkseen. Asuin
itse heti sodan päätyttyä Cordobassa
ja näin tämän kaiken omin silmin.
Prostituutio eli laitakaupungin hök-kelimerestä
aina hienostoravintoloi-hin
asti, joita olivat mm. La Sultana
ja Los Cleveles.
Jonkinlaista "valvontaakin" oltiin
tässä suhteessa harjoittavinaan,
mutta mikään voima ei ollut rajoit­tamassa
viranomaisten mielivaltaa,
joten näitä onnettomia tyttöjä ja
neitosia käytettiin hyväksi vielä täl­täkin
taholta. Heidän oli: "luontais­etuina"
antauduttava poliiseille ja
suoritettava vielä maksuja vähäisis­tä
rahoistaan ja mikäli jotakin vas­tustusta
esiintyi, niin asia "järjes­tettiin"
nopeasti esim. pidättämällä
"kapinoitsija", ajamalla hänen hiuk­sensa
tms.
Sisällissodan päätyttyä matkuste­lin
itse Espanjan ristiin rastiin työ­tä
etsien. San Sebastianissa sain
työtä, työskentelin pitkiä.päiviä ja
ansaitsin niin vähän, että minun
työajan jälkeen oli tovereittani
kanssa lähdettävä vielä kerjuulle.
Päiväpalkka oli tuolloin 27 pesetaa
ja pelkkä huone maksoi 15 pesetaa
vuorokaudelta. Käteen jäänyt 12 pe­setaa
ei enää riittänyt ruokaan.
En näihin aikoihin ollut vielä l i ­kimainkaan
täysi-ikäinen, kasvava
poika syö (tai: söisi) paljon, joten
minun oli aina valittava ruoan ja
asunnon välillä. Jos otin asunnon,
ea saanut riittävästi ruokaa, jos söin
jotenmiten riittävästi, niin en saa­nut
enää asuntoa. Niinpä monesti
nukuin työpaikalla^ rannoilla, pi­hoissa
tai junavaunuissa.
Pistäydyin muutaman kerran koti­kylässäkin,
mutta siellä ei ollut
enäij senkään vertaa työtä kuin ai­kaisemmin.
Siellä sain toki aina ka­ton
pääni päälle, mutta työtä sai
korkeintaan ruokapalkalla, jolloin
ei ollut mitään kotiin vietäväksi. Se
oli kurjuuden ja epätoivon aikaa Ja
Jos olisin ollut tyttö, niin kenties
minäkin olisin lopulta murtunut ja
ajautunut kadulle prostituoituna.
Sellaista oli Espanjassa hieman
ennen • ja hieman jälkeen Francon
valtaannousun, eivätkä olot kulu­neen
23 vuoden aikana ole paljon­kaan
parantuneet, jos lainkaan.
"Sydäntulpan" saaneita autetaan
Suomessa sopivatia l(untouftamisella
EIFFELIÄ KORKEAMPI
315 5 metriä korkea televisiotorni
on valmistunut Leningradissa. E i f -
tel-tornin korkeus on 300 metriä.
Uuden tv-tornin valmistuttua Le­ningradin
katselualueen säde kak­sinkertaistuu.
kivansa suurkaupungin hallituk- maatoin päästä äitini kanssa Madri-seen,
sanoi, e t t ä Jos hän onnistuu, ^ (jji,, leikattavaksi,
niin työttömyys loppuu hyvin pian >: Nämä olivat aikoja, jolloin Es-ja
työaika lyhennettäisiin niin pai- panjas£a hallitsi bourbon-kuningus
jpn ettei kenenkään tarvitsisi elää. Alfons XIII. Hän itse oli innokas,
avustuksen varassa tai työttömänä , metsämies, eikä tehnyt miiuta kuin
Eikä kenenkään tarvitsisi mennä samosi vuoria ja metsiä riistan pe-lakkoon.
.sillä jos asiat järjestetään : ,ässä llallitusohjat hän j ä t t i suur-oikcin
niin työläiset voivat saada i porvaiistolle ja kirkonmiehille; Kir-nykyisen
palkkansa kahden tunnin kon käsissä oli mm. opetuslaitos
työpäivästä. I
Eihän tuota puhetta tarvitse ottaa
aivan täydestä, mutta jos hän vä­hänkin
paremmin voisi työ^olot
mutta koulupakkoa ei ollut (eikä
ole vieläkään), joten köyhien lapset
jäivät ko-jlun ulkopuolelle, koska
he joutuivat jo pienestä pitäen aut-järjestää
niin silloinhan olisi jo lamaan perhettä toimeentulon hank-J
astuttu aimo askel rauhaa ja hy klmiseksi
vointia kohti. — Jussi.
KIRJEENVAIHTOTYÖSTA
Tässä edus'aja- ja yhtiökokouk­sen
lähestyessä tulee mieleen joita­kin
a.sioita joista haluaisin sanoa
mielipiteeni. Pyydän siis tilaa seu­raavalle:
On tunnustettava, että paikkakun-takirjoitukset
rikastuttavat lehteä
ja tekevät sen mielenkiintoiseksi.
Mutta meissä kirjoittajissa on var
maan useita, jotka ovat saaneet ko­vin
alkeellisen opin esimerkiksi oi
keinkirjoituksesta.
Uskon, että toimittajille on usein
vaikeata julkaista kirjoitusta siinä
muodossa kuin se saapuu. Mutta l i ­säämällä
isot kirjaimet, pilkut Ja
pisteet, saadaan siitä hyvinkin miel­lyttävä
kirjoitus. Ehdottaisin siis,
e t t ä toimitukselle annetaan vapaat
kädet korjata kirjoitukset parem­miksi,
mutta asia on tieteenkin
pidettävä juuri sellaisena kuin kir­joittaja
on sen halunnut. Sama
koskisi mainostuksia—(buffeja).
Luulisin, että tämä helpottaisi
paljon myös toimituksen työtä var-siiikin
nykyisen toimitjajapulan ai
kana. Samalla paranisi lehtemme
Ön myös syytä hupmauitaa, että
näiden naapurimaiden yhteiskun­nallisten
olosuhteiden erilaisuu­desta
huolimatta, hyvä naapuruus
on. kehittynyt niin pitkälle, että
äskettäin Suomi sai Neuvostoliitolla
käyttöönsä Saimaan kanava-alueen
vissejä osia, mitkä tulevat vaikut-lamaan
myönteisesti Suomen ta­louselämän
kehitykseen lähitule­vien
vuosien aikana. Verrattakoon
tätä Columbia joen' voimakysymyk-
.seen täällä!
Jos tällainen myönteinen kehitys
Suomen ja Neuvostoliiton välisissä
suhteissa on mahdollista, niin mik­si
.se ei olisi mahdollista myös Ca­nadan
ja Neuvostoliiton välisi.ssn
.sulUei.ssa?
Kaiken tämän uskottiin loppuvan
huhtikuun 14. pnä 1931, Jolloin Es­panjan
kansanäänestyksellä muu­tettiin
tasavallaksi. Muistan vielä
jotakin noiden päivien innostukses­ta.
Aluislan, miten meidänkin paik­kakunnallamme
järjestettiin jouk-i
kokokouksia ja miten ihmiset pu­huivat
kuningasvallan päättymises­tä,
vapaudesta, riippumattomuudes­ta
ja uudesta ajasta. Koko Espanja
natisi noina aikoina saumoissaan.
Uusi tasavaltalainen hallitus al­koi
eräänä ensimmäisenä toimenpi­teenään
rakentaa kouluja, joiden
ovet,olivat avoinna kaikille. Minä­kin
pääsin kouluikään tultuani täl­laiseen
uuteen, tosin vieläkin kato­liseen,
kouluun ja on kuvaavaa, että
Espanjan tuolloin raastaneet risti­riidat
ulottuivat lasten maailmaan
asti. Työläisten ja varakkaiden las­ten
välillä esiintyi jatkuvaa jänni­tystä,
eikä meillä köyhillä ollut
asiaa parempiosaisten asumasijoille.
Siellä .sai kulkea haukkumahuudot
kantapäillään Ja usein Joutui myös
kivisateen kohteeksi. Pahoinpitelyt­kään
eivät olleet harvinaisia.
Tasavaltalaisessa Espanjassa li­sääntynyt
Jännitys-näkyi lapsen sil­min
tällä tavalla. Muuten se näkyi
tehtaiden sulkemisena, fasististen
ja toisaalta tasavaltalaisten voimien
mobilisointina, voimassaan kiihty­vänä
kamppailuna, yhteenottoina ja
villeinä huhuina. Ja kun sisällissota
sitten puhkesi, niin se merkitsi uut­ta
hätää ja nälkää myös niille paik­kakunnille,
jotka eivät suorastaan
Joutuneet sodan jalkoihin. Meidän
seutumme'kuului viime mainittui­hin,,
sillä asuin etelässä ja se joutui
ilman taistelua Francon fasististen
falangistien käsiin. Se oli vangitse­misten,
pakolaisvirtojen Ja sotilas-kolonnien
aikaa. Surkeimmin oli nii­den
perheiden laita, joista isät oli­vat
lähteneet taistelemaan tasaval-sydänsairauksissa
;. tärkeää, kutei^'.
kaikissa sairauksissa .
ITÄ-SUOMI JOHTAA
Sydänpotilaiden kuntouttamista
ha^rjoitetaän monisiia maissa; Suö-,^
messa se toistaiseksi rajoittuu vain
Helsinkiin, jossa sitä nyt on siibr
ritiettu vajaat kaksi vuotta. — Täijä
aikana on kuntoutuksen läpikäynyt
noin 15Ö henkilöä, melkein kaikki",
ns. sjrdäntulpah saaneita työkykyi- i
sessä Iässä pleyiä miehiä, kertqo'
tri V Häkkilä edelleen. > ii^^y^ jn
ole tehty tutkimuksia esim. siitän
minkä aramattialöjen edustajat oVat
eniten alttiita tälle sairaudelle. Ön
voitu kuitenkin tbdeta_että erikoi­sen
vastuunalaisissa tehtävissä ole--
vatmuodostayat nielkVJisen suuren
"1'yhmän potilaiden joukossa, ja
myös he, jotka tekevät kahta työ­tä
rinnakkaih. Liian rasvaisella ra-virinlla
on myös oma osuutensa; sa-moin
perintötekijöillä.
Sairauden perussyystä. ei ole
päästjr selville. Tuntuu ihmeelli-'
seltä.'mm; se, että sitä esiintyy
enemmän Itä- kuin Länsi-Stio-messa
ja että eräät määrätyt alu­eet
mjaassamme ovat erikoisen-
"mustia". Huolestuttavaa on
myös se, että sepelvaltimon tuk­keumaa
esiintyy yhä nuoremmil­la
ikäluokilla. Nuorin meillä kun-toutettayana
on ollut 27-vuotias^
ja 33-yuotiaita on ollut muuta-
: 'inia;^'.
ASKARTELUA JA
VOIMISTELUA
Tri Hakkilan, tri Henrik Rinteen
jä osastorihoitajan, nti Annakäisa
Mörttisen opastuksella tutustum­me
Työterveyslaitoksen kuntoutus-'
osastoon. Askarteluhuoneesta ta­paamme
useita sekä sydänpotilail­ta,
että muita kuntoutettavia: Rot-tjnkinahka-
: ja pujottelUtyöt val­mistuvat,
aika tuntuu kuluvan lep-koskevassa
tilastossa eräs kaikkien poisasti. Kiire, potilaiden pahin vir
hollinen, on unohdettu. Välillä tu­lee
lääkintävoimistelija neiti Maija :
Hytönen hakemaan verryttelypu-kuisia
^ "poikia" voimisteluhuo-neeseen,
jossa näillä on : monen­laisia
tilaisuuksia voimiensa pa­lauttamiseen.
Polkupyörä, joka :ei
liikii mihinkään polkemisesta hup-^
limatta, jä soutuvene, joka niin-
BelBinki. — (KV) — Sydän­veritulppa
eli sepelvaltimon tuk­keuma
o n nykyisin lääketieteen
erä^ keskeisimpiä tutkimuskoh­teita
maailmassa. Sen syyt ovat
vielä löytämättä, mutta sen hoi­dossa
on jo päästy merkittäviin
tuloksiin. /
Aikaisemmin vallinnut käsitys,
.että tämän vakavan sairainskoh.
tauksen läpikäynyt henkilö ei
enää kykene normaaliin tySnte- <
koon, alkaa väistyä. Yhä ilmei.
semmäksi on liäynyt, että Juuri
liikunta, työn touhu edisfää paran
nemista eikä suinkaan tavallises­ta
elämästä syrjään vetäytymi­nen.
Useimmat palaavat entiselle
työalalleen. Monet määrätään kui-tenkli^
"ottamaan elämä kevyem­min"
eli välttämään huolia, jos
se on mahdollista. Myös kaikkien
raskaimpia töitä kehoitetaan vält­tämään.
Mutta eräät ovat selvin,
neet niistäkin.
Kuntouttaminen on ennen ylei­semmin
tunnettu lähinnä raaja-rikkoisten
ja halvaantuneiden
hoitotapana. Suomessa on kui­tenkin
jo lähes kahden vuoden
ajan menestyksellisesti suoritettu
mm. sydänveritulppapotilaiden
kuntouttamista Työterveyslaitok­sen
suojissa. Sen on todettu erin­omaisella
tavalla auttavan poti-
; laan toipumista. Paranemisen
kannalta tärkeä välivaihe sairaa-lalevon
ja työhön palaamisen vä­lillä
käytetään täten lääketieteel­lisen
tarkkailunalaisen "tree­nauksen".
Aamusta iltaan jatku-va
ohjelma voimisteluineen ja
askarteluineen suuntaa myös
toipilaan ajatukset pois sairaur
desta paremmin kuin esim. ko­tona
vietetty lepoaika.
SUOMI TODELLINEN
"SYDANTULPPAMAA"
— Suomi on ns. sydänveritulppia
mustimpia maita maailmassa, ker­too
tri Juha Hakkila, jonka val­vonnassa
ja hoidossa kuntouttamis-potilaat
ovat — Maassamme laske
taan t ä l l ä hetkellä olevan tähän
ryhmään kuuluvia potilaita pitkäl­ti
y l i sadantuhannen. Näistä suurin
osa on työkykyisessä iässä olevia
miehiä; joilla tavallisesti on myös
perheet huolettavinaan. Noin 80 %
heistä palaa hoidon jälkeen työ­hön,
useimmat entiselle työalalleen,
Raskaissa töissä olevilta tavallises
ti kuitenkin kielletään eniten voi­mia
kysyvät työvaiheet. Myös vuo­rotyötä
on kehoitettu välttämään.
Kokemus osoittaa, että aikaisempi
käsitys, Jonka mu.kaan tällaisen
tautikohtaukseh läpikäynyt henkilö i
on valmis siirtymään eläkkeelle, ei
(Jatkuu sivulla 4)
SITÄl
JA
pTÄTÄ
J Ä R K E V Ä TEKO
Maailman nuorin karjankasvattaja? Äskettäin hyväksyt­tiin
elinikäiseksi jäseneksi Leominsteristä, Englannista,
kotoisin oleva kolmen vuoden ikäinen Richard Morris
Hereford Herd Book-yhdistykseen.
Mielisairaalaan ylilääkäri katseli
ikkunasta Järvelle ja näki kahden
potilaan suorittavan päiväkävelyään
jäällä, .ilkkiä jää miirtui ja toinen
:väjosi: veteeti Mutta toinen menet-i
c i l b c i i ftdSiijASCii unessa v a i m a c v u - i . . ,. .. • . . " . . . . _ .
1 „. ,. teli Viisaasti: kipaisi rannalle, tem-na
potilas luonnollisesti oh h u o l e s . . .... ...
i „ n ! , f i . np.käci n : . h i n f n H n n i i t o i - ^^''^ ^icita pitkän seipaan. ryomi lä­helle
avantoa ja kiskoi toverinsa
kuiville. Ylilääkäri määräsi, että
pidä paikkaansa.
Paljon merkitsee myös potilaan
oma suhde tilaansa. Yllämainitun-laisen
käsityksen ollessa vallitseva
tunut Ja pelkäsi pahinta. Hiioli toi
meentulosta ja perheen tulevaisuu­desta
painoi häntä tavallistakin
neuvokas pelastaja oli tuotava hä-enemm.
än; Paranemista usein hait , .,, . . , .
lasi se. että kotilepoon määrätty Puhoilleen. Mies saapui j a toh-toipilas
alituisesti oh perheen va-rottelujen
kohteena, ja usein pie­nintäkään
liikkumista pidettiin
pahana. Täydellinen lepo lisäsi po­tilaassa
tarpeettomuden ja kykene­mättömyyden
tunnetta. Toisaalta
myös kotona ilman lääkärin ' vai
vontaa voi toipilas heti tuntiessaan
olonsa hieman paremmaksi ryhtyä
äkillisesti liian raskaisiin tehtäviin
ja aiheuttaa täten itselleen va­hinkoa.
Olisi erittäin hyödyllistä, jos
voitaisiin laajentaa kuntouttaminen
käsittämään kaikkia sydänveri-tulppakohtauksesta
toipuvia. Mut­ta
kuntouttaminen on myös muissa
tori puhui:
— Niin, minä näin teidän järke­vän
pelastustyönne j a minusta tun­tuu,
että te voisitte lähteä j o ko­l
i i n . Te olette parantunut, sillä ei
tuon järkevämmin osaa kukaan me­netellä
. . .
Samassa ryntäsi ylihoitaja huo­neeseen
ja huohotti:
— Herra tohtori, nyt se äskeinen
pelastettu on hirttäytynyt kopissaan
Hengenpelastaja hymyili ystäväl­lisesti:
— Ei .se hirttäytynyt ole, mutta
kun se oli n i in märkä, niin mä ve­din
sen kuivumaan . . . -
PÄIVÄN KINA
Ne iloiset huvimatitaiaiset
sisältö ja kirjellinen asu.
Ajatelkaamme kirjeenvaihtajat
asiaa — ja lausukaa mielipiteenne
tässä "Yleisön osasto.ssa".
— - Yksi joukosta.
Menneellä viikolla nousi erään­lainen
"myrsky vesilasissa" kun
Monli-ealissa ilmestyvän ranskan­kielisen
La-PresseUehden kirjeen­vaihtaja
Jean Charpentier kirjoitti,
e t t ä Pariisissa äskettäin vieraillut
Canadan parlamentaarikkojen edus­tajisto
oli kiinnittänyt enemmän
huomiota iloisen Pariisin yöelä­mään
kuin NATO liiton asioihin
Jean -Charpentierin selostuksen
mukaan Canadan parlamentaarik­kojen
valtuuskunnassa oli neljä se­naattoria
ja l*! alahuoneen Jäsen­tä.
Suuri osa heistä oli. niin sanoi
Charpentier, paremmin sopivia Pa •
riisin yöelämään kuin NATO:n
parlamenttikokoukseen.
Selitettyään yksityiskohtaisesti,
e t t ä canadalaiset parlamentaarikot
oli huonosti ilformoituja ennen
matkalle lähtöä, ja sen vuoksi
pelkkiä nollia konferenssissa,
Charpentier sanoi monen canada-laisedustajan
viettäneen yönsä syn­nin
p o l u i l l a— Place Pigallessa-ni
mises.sä kaupunginosassa, missä yö­elämä,
on vilkkainta.
Selitettyään, että yön.sä Place
Pigallessa viettäneet parlamentaa­rikot
nukkuivat päivällä ja jättivät
NATO-asiat muiden harkittavaksi,
Charpentier - sanoi myrkytlisesti,
että parempi olisi ollut; että kon
ferenssiin osallistuneetkin olisivat
jääneet nukkumaan,, sillä niin "keh.
nosti" he Canadaa "edustivat".
Tällainen "edustus" on mah­dollista
vain siksi, selitti Charpen­tier,
kun tällaisia "huvimatkoja"
J ä r j e s t e t ä ä n valtapuolueiden us-kollisimmille
työmuurahaisille
ikäänkuin tunnustukseksi hyvästä
puoluetyöstä!
Toisaalta on hieman säälittävää
seurata miten alahuoneen istun­nossa
todistettiin, että Charpen-t
i e i in syytökset ovat "liioittelua"
ja esitettiin sellaisia vastasyytöksiä,
että mistä hän tietää, kuka NATO-liiton,
parlamentaarikkojen kokouki
seen osallistui-kun hän itsekään,
vaikka sai kuulema valtiolta va­paa
kyyd i n Pa ri isi i n, ei oi 1 u t kokous­ta
seuraamassa kuin yhden päivän!
Eräät -"närkästyneet" piirit sa
noival Charpentierin "häpäisseen"
Canadaa Ja vaativat' hyvitykseksi
jonkinlaisia rankaisutoimenpiteitä
häntä vastaan.
Me puolestamme olemme sitä
mielipuolta, että vaikka Charpen­tier
olisi joitakin asioita hieman
liioitellutkin ^ ja parempi olisi
ollut. Jos hän piisi esittänyt nji-den
nimet, jotka synnin poluilla
Pariisin matkansa viettivät, sen s i ­jaan^
että hän puhui yleisesti edus­tajistosta
— hänen syytöksillään on
kumminkin vankka tosiperusta.
Juuri siksi se sattuikin niin ki<
peästi, kun hänen syytöksissään o l i
paljon perää.
Tosiasia nimUtäin on, että liitto­hallituksen
tapana on ollut se, jot-ta-
hyviä puoluemiehiä — aina vis­s
e j ä "työväenjohtajia' -myöten lä-nella
ikävystyttäviä latteuksia
muiltakaan.
Tosiasia nimittäin on, e t t ä N A ­TO-
liiton parlamentaarikoilla ei tov
dellakaan ole mitään sana-ja päätös­valtaa
mainitun liiton asioista. 'Se
on Yhdysvaltain Sanelma laitos ja
sen asioista päättävät korkeimmissa
instantissa yhdysvaltalaiset kenraa­l
i t ja amiraalit sekä Washington.
Kuuban kriisin yhteydessä todet­tiin
viimeksi, että Yhdysvaltain
hallitus ei vaivaudu edes "keskus­telemaan"
liittolaistensa"^ kanssa,
silloin kun on tosi kysymyksessä.
hetetään tilaisuuden tullen täi- Canadalta ei kysytty mitään s i l -
laiselle virkistys- ja huvimatkalle.
Selvää on, e t t ä tällainen-"edus­tus'
on kehnoakin kehnompi, kuten
alahuoneen istunnossakin aivan oi
kein myönnettiin.
Tältä pohjalta katsoen me l i i ­tymme
varauksetta puolustamaan
Jean Charpentierin oikeutta pal­jastaa
Pariisin-juhlamatkalla ol­leiden
edesottamisia pelkäämättä
sitä. että hän joutuu jollakin ta­valla
vastaamaan kirjoituksistaan
tai rangaistuksi.
Ja me yhdymme Charpentieriin
siinäkin, että ne, jotka osallistui'
vat NATO-parlamentaarikkojen ko-kouk.
seen, olisivat voineet yhtä hy­vin
viettää yönsä yöklubeissa ja
nukkua päivisin, sillä' sen lisäksi,
e t t ä he eivät tunnustetusti voineet
mitenkään .sitä kokousta "rikastut
taa', heidän ci olisi tarvinnut, jos
olisivat päivällä nukkuneet, kuun-loin
kun Washington vei koko ih­miskunnan
ydinasesodan partaalle
Karibeanmerellä.
Kun asia katsotaan tältä pohjal­ta,
niin silloin on helpommin ym­märrettävissä,
miksi puolueuskolli­suudesta
: palkittujen mieleen voi
nousta ajatus, että iloitkaamme po­jat
silloin kun on iloitsemisen aika,
sillä vielä tulee aika, jolloin ei
Pariisiin päästä.
Sivumennen sanoen, liittohallitus
on tässä asiassa' aivan ~ samaa
mieltä, meidän kanssamme, koska
NATO liiton parlamentaarikkojen
kokoukseen lähetetään "amatööre­jä",
joille ei vaivauduta edes kun­nollisesti
informoimaan siitä, mitä
heidän pitäisi matkallaan tehdä.
., , —• Känsäkoura.