Vapaus, September 5, 1964

              - /
>'Si«a'2' . ' Lauantaina, syysk. 5 p. —• Saturday, Sept. 5,19^
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANAD1ANS
(LIBERTY) : Establlshed Ndv. 6. 1917
iSiStUir: W. BMund ' - ' *" ~ Manager: E. Suksi
Telephctoe: OKlce 674-4264 — Editorlal 674-4285
MOxig Co.*Ltd:,' iÖCCaiÖ^^Elitf. st. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Ädvertlalng rätes tip(^ appUcatlop, translations free of'charge.
Aiä^arixea as seoond class mail' by the Po6t Of f ice' Department, Ottava,
and for payment of postage bi^cash.
!\ A — : CAN/VDIANili'ANGUÄGE-iBRESS
mÄuSHINNAffi
' 1 vk. 99.00,' 6 kk. $4.75 USA;ssa
S kk. ,.2.75 Suomessa:
1 vk.'$10.00'6 kk. 15.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.76
J ! JU1 'tj Chileil tasavallan vaaleista
i rivit menevät painoon <per-j^
jantainaysyysloiun 4 pnä) suoritetaan Chilen tasavallassa se­kä
presidentti- että eduskuntavaalit, joita seurataan kirjai­mellisesti
puhuen erittäin suurella mielenkiinnolla kautta
maailman, eikä suinkaan vähiten Yhdysvalloissa ja täällä
' Canadassa.
Viimeaikoina on väitelty teoreettisten ja käytännöllisten
•'^äymysten perusteella siitä, että onko työtätekevillä mah-
^;^;^oj|isuus rauhanomaisin keinoin, eli parlamenttaarisia peli-
.^sääntpjä noudattaen saavuttaa valtiovalta, kuten marxilaiset
. cja-^muut sosialistit — Kiinan kommunisteja lukuunottamatta
— sanovat olevan. Nyt tämä teoria on noin 7,000,000 asukasta
'^käsittävässä Chilen vakavan koetuksen kohteena — ja se
-Nbn fensimmäisen tällainen koe Latinalaisen Amerikan maissa
\^jy|J^Jnen.käsitys myös on, että yhteisin voimin vaaliuurnalle
•marssivaa Chilen työtätekevää väestöä ei näissä vaaleissa
voida saattaa "tappioon" muuten kuin taantumusvoimien
suorittaman vallankaappauksen tai suurisuuntaisen vaalipe-
^lal^en avulla. Chilen työtätekevien voittoa ei voida estää,
on arveltu, sittenkään, vaikka Yhdysvaltain Chilen lä-iitetystö
on syyllistynyt "petollisiin operatioihin" työväen
•^vaaliehdokkaita vastaan, kuten APnuutistiedoissa kerrotaan
>H»vannan radion syyttäneen, ja vaikka "kansainväliset" (lu-
Kelpaamme amerikkalaiset) suuryhtiöt ovat ilmeisesti rahoit­taneet
oikeistopuolueiden vaalikampanjaa ja siten sekaantu­neet
Chilen sisäisiin asioihin, kuten edellämainitussa APn
uutistiedossa myös kerrottiin.
TYÖTÄTEKEVIEN VAALIRINTAMA
V yhdysvaltalaiset — ja häpeä sanoa myös canada-laifietkin
— valtalehdet povailevat etukäteen siitä, voittavat-
-l£flfVJ*kommunistit Chilessä, tai eivätkö voita", niin tosiasia
Ktiitenkin on, että siellä on kysymys paljon laajemmista yh-
"^eläioimistä kuin yksinomaan kommunisteista. Tämä sitten-lon
vaikka kommunisteilla on ilmeisesti hyvin tärkeä osa
-työtätekevien yhteisessä vaaliliitossa.
Tutustukaamme asiaan hieman yksityiskohtaisemmin:
''j^l^eh perjantaisissa vaaleissa on kolme presidenttiehdo-
,i^]tiäj mutta kilpailu käydään asiallisesti puhuen kahden eh-
.^:jd£^a^:yälillä..Oikeiston pääehdokkaana on Edouardo Frei,
-t()öka; tunnetaan "liberaalisen" kristillisdemokraattisen puo^
lueen johtajana. Hänen kilpailijanaan on FRAP-nimellä tun-liiettavan
(Frente de Action Popular, eli (FRAP) kansanrin-
>^amaehdokas Salvador Allende. Kolmantena ehdokkaana on
^*1tajäikaalipuolueen Julio Duran. -=-•
j s . v ^ . i v a a l i k y s y m y k s e t r ^ v a t melko tutunomaisia.
ivVaJ^a. Chilen kansa voisi luonnonresurssiensa vuoksi olla
•ihyv^n vaurasta kansaa, sen osana on kuitenkin koko Latina-^
talaista Amerikkaa koskeva pulma: on suunnaton kuilu muu-
•tanäen rikkaiden ja köyhien kansanjoukkojen välillä; maa­seudulla
kaivataan perusteellista maatalousreformia ja kau-
'pur^eissa köyhälistökorttelien uudelleen rakentamista. Maan
• iarfeein vientiteollisuuden haara, kuparituotanto, on yhdys-
. valtalaisen suurpääoman kontrollissa.
.....Johtuen Chilen kansanjoukkojen poliittisesta valveutu-
: neisuudesta, sikäläinen kristillisdemokraattinen puolue on
demagogisissa puheissaan paljon kauempana "vasemmalla"
••initä ovat sennimiset muut porvaripuolueet Euroopan maissa.
Sikäläisestä tilanteesta johtuu, että mainitun puolueen pre-
'sidenttiehdokas, Edouardo Frei on tyypillinen "muttamies".
.Hänsanoo "kannattavansa" suunnitelmallisia reformeja, mut­ta
korostaa enemmän "suunnittelua" kuin itse reformeja.
Hän "kannattaa" maatalousuudistuksia, "mutta" ei ulkona
• olevien ihmisten omistamien käyttämä tömänä olevien mai-
' deri pakkoluovutusta. Hän on kuulema valmis neuvottele-
''maan siitäkin, että Chile saisi suuremman sananvallan kupa­risistaan,
"mutta" ei kannata kupariteollisuuden kansallista­mista.
Ulkopoliittisissa kysymyksissä hän lupaa seurata ny­kyisen
Chilen hallituksen itsenäistä ohjelmaa, "mutta" ei
halua riidellä Yhdysvaltain kanssa ja niinmuodoin hänen
'itsenäisyytensä" on "länsimielistä".
- Ylläolevan vastakohtana kansanrintama lupaa, jos tulee
valituksi, kauniitten puheiden lisäksi käytännöllisiä toimen­piteitä
Chilen taloudellisten ja poliittisten ongelmien rat­kaisemiseksi.
^Kansanrintamaan kuulu, pantakoon merkille, Chilen so-sialistipuolue,
jota voidaan yleispiirtein verrata Nennin so-sialratipuolueeseen
Italiassa; Chilen kommunistinen puolue;
radikaaleista eronneet, jotka sanovat itseään toipumiseen
pyrkiviksi, ja Kansallinen demokraattinen puolue. Kaikkein
suurin ryhmä kansanrintamassa on sosialistipuolue, mutta
kommunistinen puolue on ilmeisesti erittäin aktiivinen ja
myös vaiktusvaltainen. Tämä kansanrintama lupaa toteuttaa
edellämainittuja tärkeitä reformeja, ilman mitään "mutti-"
ja "jossitusta". ^ ..-
VASEMMISTON PRESIDENTTIEHDOKAS
Kuten ylläolevasta näkyy, kansanrintamaan osallistuu
kommunistien lisäksi Chilen demokraattiset kansanjoukot
yleensä.
Meille sanotaan tietenkin, että kysymys on puhtaasti
"kommunistien" ja tietenkin "anti-kommunistien" voimien
koetuksesta. Niinpä kansanrintaman presidenttiehdokas Sal­vador
Allende on valtalehtiemme palstoilla leimattu ilman
muuta "kommunistiksi".
Tosiasia ön, ettäAlende sanoo itseään marxilaiseksi so­sialistiksi.'
Mutta kommunistisen puolueen jäsen ei hän kui­tenkaan
ole. Hän on varakas mies ja syntyperältään aristo­kraatti,
jonka sanotaan kuuluvan maan kaikkiin "parempiin"
klubeihin.' IMutta^^uiilxän "vaatii ohjelmassaan perusteellista
maareformia eli sitä, että ulkomaalaisten omistamat käyttä­mättömät
viljelysmaat otetaan valtion haltuuri"ja luovute-
SYNTYAAÄ-
PÄIVlX
Valentina Rintamäki, Copper
Cliff, Ont., täyttää maanantaina,
syyskuun 7 päivänä 70 vuotta.
Eino Vuollet, SOUth Porcupine,
Ont, täyttää torstaina/syyskuun 10
pnä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin;
Puheripuli jatkuu
lippuikysymyksestä
Ot,tawa. Lippukysymyksestä
käynnissäolevan keskustelun- jatkur
essa alahuoneen istunnossa 20:ttä
päivää täällä levisi torstaina huhu­ja,
että liberaali- ja konservatiivi­puolueen
parlamenttiryhnfien "ta­kapenkkiläiset"
pyrkivät jonkinlai­seen
"kompromissiin" tämän ajan­haaskauksen
lopettamiseksi.
Mutta mitään merkkejä ei ole sii­tä,
että nämä epäviralliset, henkilö­kohtaiset
kosketukset olisivat joh­tamassa
mihinkään sopimukseen. '
Näiden "takapenkkiläisten" ilmei­senä
tavoitteena on se, että lippu-kysymys
haudattaisiin alahuoneen
erikoiskomitean käsiteltäväksi, mitä
Social Credit puolueen johtaja Ro­bert
Thompson muodollisestikin
esitti keskiviikkoisessa puheessaan.
ÄiiiiiiÄIÄiili^^ Kuluvan vuoden tammikuun 3 pnä kerrottiin, että Etelä-Afrikassa
^'sabotaashlsta'^ syytettynä oleva Sipho James ^^^T^
selUssiiän Port Elizabethissa. Hän oU järjestyksessä toinen,niistä 5,000
eteläafrikkalaisesta poliittisesta vangista, jotka i o U p M^
ybdefoän kuukauden aikana ja joiden sanottiin kuolleen tällä tavalla.
Ensimmäinen tapaus koski Looksmart SolwandIea, jonka kohdalla tiedot
ovat yhä (epätäydelliset, mutta jotka silti ovat jo paljastaneet hätkäh­dyttäviä
yksityiskohtia siitä kidutuksesta, jonka kohteeksi afrikkalaiset
oVat joutuneet Etelä-Afrikan poliisin toimesta.
Oikeusministeri B. J ; Vorster — avoin natsismin ihailija, joka so­dan
aikana oli internoituna .-r- ajoi viime vuoden istuntokauden aikana
parlamentissa lävitse lain, jonka mukaan entiselle lainkäytölle pantiin
Etelä-Afrikassa piste ja ovi avattiin estottomille poliittisille pidätyksille
ja rotuerottelun vastustajain kohdistetulle kidutukselle, j
Lännes^ itään
Berliini. — Runsaat 60,000 Iän-sisaksalalsta
ja länsiberliiniläistä
on siirtynyt Itä-Saksaan viimeksi
kuluneen kolmen vuoden aikana
asettuen sinne pysyväisesti, il­moitti
Itä-Saksan uutistoimisto
A D N vUme torstaina.
Elokuun ensimmäisellä puolis­kolla
513 länsisaksalaista siirtyi
rajan toiselle puolelle etupäässä
Ruhrin teollisuusalueelta.
Tämän lainmuutoksen. mukaan
hallitus saattoi jatkaa vankilatuo-'
mioita kenen henkilön kohdalla ta­hansa,
joka oli tuomittu tiettyjen
^rotulakien perusteella.' Oikeusmil-nisteri
myönsi, että lainmuutos oli
tähdätty nimenomaan pan-afrikka-laisen
kongressin entistä johtomies-tä
Robert Sobukwea vastaan, joka
olisi suorittanut viime vuonna lop­puun
1960 langetetun kolmen vuo­den
vankeustuomion. Mutta tieten­k
i n lainmuutosta voitiin soveltaa mi­hin
poliittisiin vankeihin tahansa.
Niinpä vangitut — oikeusministerin
mukaan -T-^ saattoivat odottaa vapau­tumistaan
vasta "ikuisuuden tällä
puolella".
90 PAIVAN LAKI
Vähintään viiden vuoden vankeus­rangaistus
j a enintään kuoleman
rangaistus voitiin langettaa kenelle
tahansa, jonka katsottiin pyrkivän
väkivallan käyttämiseen saadakseen
aikaan Etelä-Afrikassa poliittisia,
teollisia, yhteiskunnallisia tai talou­dellisia
muutoksia yhteistoiminnas­sa
minkä tahansa ulkomaisen halli­tuksen
tai elimen kan.ssa tai sai
"Etelä-Afrikan ulkopuolelta mitä
tietoja tahansa", jolta voitiin katsoa
käytettävän "kommunististen pää­määrien
hyväksi".
Mutta kaikkein törkcintä oli se,
että poliisi sai . oikeuden pidättää
esteettä kenen tahansa, jonka sa­nottiin
rikkoneen (tai aikoneen rik­koa)
kommunistisen toiminnan klel-
SUURI KEMIANTEHDAS-KOMPLEKSI
BULGARIAAN
Bulgaria rakentaa 5-osaisen ke-miantebdaskompleksln^
j o h on
länsisafcsaiainen Krupp - yhtymä
toimittaa kolmen ensimmäisen ja
englantilainen Humphrey and
Cilasgow kahden, jälkimmäisen
koneistot. Bulgarian ^tIlkomaiUlr
kauppaelin Technoimport on alle­kirjoittanut
Kruppin kanssa jo so­pimuksen
ja englantilaisen firman
kanssa odotetaan sopimnksen al­lekirjoituksen
tapahtuvan lähiai­koina.
Kruppin kaupan arvo on 40
miljoonaa D-markkaa ja engbntl-laisten
toimitusten 3.6 miljoonaa
puntaa.
Bulgarian uuden kemiallisen teh-daskompleksin
lopputuotteena on
polyester-niminen tekokuituaine.
taan maanälkää poteville talon­pojille,
että kuparituotanto
pannaan palvelemaan Chilen
kansallisetuja, ja että Chile
tulee seuraamaan todella itse­näistä
ulkopolitiikkaa, niin tä­mä
tekee hänestä Washingto-nin
ja Lontoon käsityskannan
mukaan "konununistin".
ESIMERKIN VAARA
Kansanrintaman voiton mah­dollisuus
aiheuttaa Washingio-nin
kannalta katsoen ennen­kaikkea
sen "vaaran", että sel­laiset
luonnonresursseista rik­kaat
maat, joiden kansanjoukot
ovat köyhyyden kurimuksessa,
kuten Columbia, Venezuela ja
muut, voivat saada "vääriä"
ajatuksia siitä, että Chilen esi­merkkiä
seuraten päästään no­peammin
eroon köyhyydestä,
puutteesta ja kurjuudesta.
Suurta maanälkää näkevän
Brasilian kansa voisi myös saa­da
sellaisen käsityksen, että se­kin
voi ottaa omat maansa ja
mantunsa omaan hoitoonsa ja
viljelykseensä,
"Tästä tulisi päänkipua mille
tahansa Yhdysvaltain hallituk­selle",
kirjoitti torstaina Ne\v
York Times Seryicen kirjeen^: _
vaihtaja J. Halcro Ferguson
asian tästä puolesta ja esitti
puolestaan Washingtonin ehile-läisille
väläyttelemän uhkauk­sen:
"Se (kansanrintaman voit­to)
pakottaisi USAn tekemään
perusteellisen uudelleenarvion
ohjelmastaan L a t i n a laisessa
Amerikassa" tarkoittaen sillä
ennenkaikkea "avustusrahojen"
käyttöä.
Kuten ylläolevasta näkyy,
Chilessä suoritetaan nyt erit­täin
tärkeät vaalit, joiden tu­loksilla
saattaa olla kauaskan­toinen
metkitys Chilen lähi­tulevalle
kehitykselle. Ja muun
lisäksi tulee nyt Latinalaisessa
Amerikasta esimmäisen kerran
koetukselle se, voiko Chilen
työväenluokka käyttää demo­kraattisia
oikeuksia» siinä mää­rin,
että se saa tilaisuuden itse
tarttua rautaisilla kourillaan
valtiolaivan peräsimeen.
jolla on merkitystä sekä teollisuu­den
että kulutustavaroiden kannal­ta.
Viimeisen vaiheen eli polyester-tehtaan
rakentaa Humphrey and
Glasgow, jolla on tarkoitusta var­ten
ikäytettävänään itäsaksalalnjen
l i s e n s s i . ^ f i - i
Englantilainen uutistoimisto Com-tel
ja "Guardian"-lehli julkaisivat
äsken hälyttäviä uutisia, joiden mu­kaan
Krupp ja Humphrey and Glas­gow
olisivat muodostaneet konsor­tion
saadakseen Neuvostoliitosta sen
noin 40 miljoonan punnan teryleeni-tehdaskompleksln
suurtilauksen,
josta Neuvostoliiton Ja englantilai­sen
Polysplnners-yhtymän kesken
on jo solmittu esisopimus ja jonka
kaupan pitäisi ratketa lopullisesti
lähiaikoina. Comtel ja "Guardian"
väittivät, että Kruppin ja Humphrey
and Glasgowln tarjous olisi 12 mil­joonaa
puntaa halvempi kuin Poly-spinnersin.
Asia herätti suurta hä­lyä
Englannissa ja Länsi-Saksassa.
Uutinen osoittautui vääräksi, mikä
johtui osittain väärinkäsityksestä ja
osittain siitä hermostuneisuudesta,
jota länsieurooppalaisten firmojen
ke.skinäinen kireä kilpailu Neuvos^
toliiton j a muiden Itä-F]ui-oopan so­sialististen
maiden markkinoilla ai­heuttaa.
Comtelin ja "Guardianin" uutiset
sotkeutuivat Kruppin ja Humphrey
and Glasgown Bulgarian kan.ssa te­kemiin
kauppoihin, joilla ei ole mi­tään
tekemistä Polyspinnersln ja
Neuvostoliiton teryleenitehtaan
kauppojen ^kanssa. Länsisak.salainen
lehdistö on syyttänyt Conitelia ja
"Guardlnia" vilpillisistä menetel­mistä,
joiden tai koltuksena on mus­tata
länslsaksalalsia firmoja kolman­s
i l la markkinoilla.
tävää tai laittomia järjestöjä koske­vaa
lakia, j a pitää: häntä kuulus­teltavana
90 päivää. Viranomaisia
lukuunottamatta ei kenelläkään ol­lut
lupaa päästää tällaisen pidätetyn
luo, eikä, mikään tuomioistuin voi­nut
määrätä häntä: vapautettavak­s
i.
Laki ajettiin parlamentissa lä­vitse
tavattomalla kiirellä ja tuohon
aikaan oli parlamentissa sellainen
ilmapiiri, että oppositiotakin painos­tettiin
kannattamaan tätä lakia, ja
vain yhdellä kansanedustajalla —-
edistyksellisen puolueen Helen
Suzmanilla — o l i rohkeutta äänes­tää
sitä vastaan.
Hallitus selitteli lain kiireelli­syyttä
sillä, että sen olisi ollut
muka pakko murskata ns. Poqo-lii-
(ke jonka sanottiin puuhanneen vä­kivaltaista
kaasannousua, mutta vii»
me marraskuussa julkaistujen vi­rallisten
numeroiden mukaan tel­kien
takana istui ns. 90 päivän lain
nojalla 544 ihmistä ja vain hai-vat
heistä olivat Poqon jäseniä.
ERISTVSSELLEJÄ
Kaikki 90 päivän lain nojalla
pidätetyt on sijoitettu eristysselliin
23.5 tunniksi vuorokaudessa, heiltä
on kielletty kaikki kirjat tai kirjoir
tustarvikkeet ja kaikki yhteys ul­kopuoliseen
maailmaan. He ovat saa­neet
olla yksinään sellissä, jossa ei
ole mitään tekemistä, ja "vaihtelua"
ovat tuoneet vain poliisien toimeen­panemat
kuulustelut. Mikäli he ovat
kieltäytyneet vastaamasta tai eivät
ole vastanneet poliisin toivomalla
tavalla, heidät oh jätetty yksin,
usein moniksi viikoiksi. Heillä ei ole
oikeutta keskustella lakimiesten
kanssa ja vartijoita on kielletty pu­humasta
heille.
Olosuhteet pidätettyjen selleissä
ovat surkeat. Suurimmasta poliisi­vankilasta
ulkomaailmaan salakul­jetettu
tieto kertoo, että vangit saa­vat
ruoakseen vain paksua puuroa
kolme - kertaa päivässä, lihaa he
saattavat' saada kerran viikossa mut­ta
hedelmiä j a vihanneksia ei lain­kaan.
Eräässä toisessa poliisivanki­lassa
Poqo-toiminnasta epäiltyjä
nuorukaisia pidettiin vangittuna 87
päivää ennen kuin heidät vapautet­tiin
ja koko tuona aikana he sal­vat
vain kaksi kertaa vettä peseyty-äkseen.
On ollut poliisivankiloita.
Joissa ei ole lainkaan ollut tilaisuut­ta
peseytyä ja vaihtaa vaatteita.
Eräissä valot ovat palaneet yötä
päivää ja sellien seinät on maalat­tu
mustiksi, mikä on luonut synk­kyyttä
ja masennusta herättävän i l ­mapiirin.
OMAISET EPÄTIETOISIA
90 päivän pidätyksiin on oleelli­sesti
kuulunut myös se seikka, että
pidätettyjen omaiset ovat joutu-ne6t
olemaan epätietoisia näiden
kohtalosta. Kukuisat vaimot j a äidit
ovat kuuluttaneet viikkoja löytääk­seen
miehensä tai poikansa, sillä
pidätettyjä tunnutaan suorastaan
suunnitelman mukaisesti siirrettä­vän
vankilasta toiseen. Kerta toisen­sa
jälkeen afrikkalaiset naiset ovat
vieneet vaatteita miehilleen tai po­jilleen
Ja heille on kerrottu, että
ao. pidätetyt eivät ole enää tässä
vankilassa, vaan heidät on siirretty
muualle. Ja saapuessaan seuraavaan
vankilaan he saavat kuulla, että taas
uusi siirto on toimeenpantu. Eikä
pidätettyjä siirretä vankilasta toi­seen
vain samass.i kaupungissa, vaan
myös kaupungista toiseen. Ja Etelä-
Afrikan värillisen väestön köyhyy
destä',ja valkeuksista'johtuu, että
omaiset, iQJi^ulta menettävät kaiken
yhteyden, pidätettyihin.
iKäiken tämän tarkoituksena on
murtaa pidätettyjen henkinen vas­tarinta,
mutta sen lisäksi on käy­tetty
myös^ raakaa fyysistä kidutus­ta.
S E U R A A V A K U V A U S K O S K EE
55-VUOTIASTA V A N K I A:ta :
. Vankia kuulusteltiin hänen suh­teistaan
eräisiin muihin henkilöihin.
Hän kieltäytyi vastaamasta vedoten
;siihen, ett^^hän antaisi lausuntonsa
,tuom.iöist|uimes8a, päntä lyötiin,
mutta hän (kieltäytyi silti vastha-:
tnasta. Sitten tapahtui hänen-itsen­sä
kertomana seuraavaa:
"Kangaspussi vedettiin päfoii y li
ja sidottiin kaulani ympärille. Tihi­sin
j o t a k in pantavan molempiin pik­kusormiini
ja sitten tunsin sähkö­iskun
käsivarsissani . . . "
"Käsittelyä"' jatkettiin, kunnes
vanki sanoi olevansa valmis puhu­maan.
H E V O S P I I S K A K IN
Näin on kertonut V A N K I B:
"Käteni k a h l i t t i in ja päähäni pan­tiin
kangaspussi, joka teki hengittä­misen
vaikeaksi. Minut pantiin istu­maan
siten, että polveni tulivat
yhteensidottujen käsien välistä ja
polvien, alta tungettiin keppi, joten
en voinut liikahtaakaan. Sitten tun­sin,
miten jonkinlainen lanka-sidot­tiin
molempien pikkusormien yhipä-rille.
Seuraavaksi sain sähköisku-sarjoja,
minua nostettiin kepistä ja
pudotettiin selälleni lattialle samalla
kun sähköiskujen antamista jatket­tiin
, . . M i n u a lyötiin hevospiiskal-la.
Edelleen: "Käteni kahlittiin tois­tamiseen,
ja he sanoivat tappavansa
minut lisäten; että kukaan ei kysyi­si
jälkeeni. Sähköiskukäsittely aloi­tettiin
uudelleen . ; Paine muo­dostui
niin kovaksi, että likasin
itseni. Minut vapautettiin käydäk-seni
pesuhuoneessa ja palattuani
sama alkoi uudelleen. Likasin itseni
jälleen . . .
Käsirautojen tekemät haavat ovat
yhä näkyvissä ranteissani, samoin
sähköjohdon jättämät hankautumat
sormissani."
V A N K I C: 33vuotias
"Minut pantiin istumaan kahden
eurooppalaisen poliisin väliin ja
kolmas istui edessäni. Heti kun
kieltäydyin vastaamasta heidän ky­symyksiinsä
iski oikealla puolella­ni
istunut poliisi minua nyrkillä
korvaani. Kaaduin maahan, ja he
käskivät minun nousta ylös. Nous­tuani
sama poliisi iski minua vat­saan
ja kaaduin jälleen. Ollessani
maassa sama poliisi heitti autoren-kaan
päälleni. Noustuani ylös mo­lemmat
muut poliisit alkoivat lyö­dä
minua, ja iskuja sateli joka
puolelle kehoani. Minä huusin, ja
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
mm il
9IAKUNSA KULLAKIN
Mmä pidän kansainvälisestä jännityksestä, j u ^ e m m e oppinee^ ^
j o n Foster-Bullesiita.' Dälles on .m'6idän ope;|^jämnie;rBBnen "briiA'
mansbip"-ohjelmansa (sodan partaalla-ohjelma/^ — V) on koädi^tej^
meitä vastaan. Mutta me olenune myös oppineei«wbiJnkmaii^Mi^^^^
man ja käytämme,sitä Quemoyta (Tshiang Kai-shekin haliiissä o i e ^
saarta — V) vastaan ^ . , . Ä ^ - - / ^ -
Minä uskon, ettei teidän kenenkään tulisi pelätä kan8ainvälistä'län-'^
nitystä. MikäU^pn jpuhe 'mii|usta^ minähpldäff Mao, T8e-tung/'jp§-
tinalaisen! lA^ärikan \.kommuni8tiryhmäl]e.4p^^sa
sunnossa. - r - (Lainattu, .Intian, New Age'sta.) . ^.^ ;
MUKAISTAAN MULLIKIN NUOLEE ' < .
'. Mitä on nyt tä^ahtjumzfssa, se ahdistaa-yapaänmaailnrnnvomä^^^
toa. Etelä^Afrikka jjulist^utqM demokriatiäksi ja: kietoo kätensä demä- ^
kratian ympärille jokaisen amerikkalaisen ja canadalaisen harmiksi, jb|-
ka suosittelevat maailmalle —>•:--*='—' •—^--=----- -—^
lyttämiseksi...
Viime vuonna General
$30 miljoonaa Etelä-Afrikkaan valmistaakseen siellä enemmän mootto^
reitaja varaosia. Ford lisäsi sijoituksiinsa $11 miljoonaa. Ja Chrysler
lisäsi siellä viime vuonna tuotantoaan SO^prosenttisesti. "''
Liiketoiminta kukoistaa ja rotuerottelu- (apartheid)- hallitus rikas­tuu
siitä ja saa kansansuosiota 3 miljoonalta* valkoihoiselta, jotka' sän
maan hallituksen valitsevat. Ainoastaan valkoihoiset saavat äänestää kan­sallisissa
vaaleissa. — UAW:n Solidarity-lehti. - i , , , -r
LUOTOT ITÄRYHMÄLLE
ON ONGELMA B($NNILLE
Bonnin virallisissa piireissä ja
yleensä Länsi-Saksan lehdistössä
kuuluu "päivän muotiin" varoittelu
harhakuvitelmista ' idän kaupassa.
Länsi-Saksan asenne pitkäaikaisissa
luotoissa idälle ja nimenomaan Neu­vostoliitolle
on muuttumaton. Y l i
viiden vuoden luottoja ei myönnetä
ja mitään valtion takuita vientiluo­toille
ei anneta. Jos tämä kanta —
Ja vain tämä — olisi sanottu vain
yhden kerran, n i in tekisi mieli tode­ta
vanhaa siivekästä roomalaista sa­nontaa
nykyaikaistamalla, että 'Bonn
on puhunut". Ja tämän jälkeen ei
ole enää mitään sanomista.
Mutta tämä Bonnin päivästä toi­seen
jatkunut vakuuttelu herättää
toisaalta vaikutelman, ettei Bonn
itsekään usko sanomiinsa. Ja tosiasia
on, että jokainen "päätös" ja va­kuuttelu
päätyy kiertäen kaartaen
loppuyhteenvedossa siihen, että jos
kerran muut niin kyllä mekin. Eng­lannin
ja Ranskan, mutta myös Ita^
lian ja Japanin teollisuuden edusta­j
i l l e on osoitettu selvä viittaus, että
jos nämä työntyvät edelle, niin
Länsi-Saksan on omien - taloudellis:
ten etujensa vuoksi seurattava mu­kana.
Eikä ainoastaan' seurattava
mukana, vaan Bonnissa korostetaan,
että jos idän kauppaa ruvetaan kiih­dyttämään;
niin leijonanosa tulee
kuitenkin loppujen lopuksi Länsi-
Saksan osalle. Tämä ei johdu ai­noastaan
Länsi-Saksan maantieteel­lisestä
asemasta, vaan. myös aikai­semmista
kauppasuhteista, laadus­ta
jaS hintaeduista joita Länsi-Sak-
KUUBAN KAUPPASAARTO
KÄRSINYTROMAHDUKSEN
Kuuban ulkomaankaupassa on
tapahtunut tämän vuoden ensim­mäisen
neljänneksen aikana radi­kaalinen
muutos. Tämä siitä huo­limatta,
että Yhdysvallat on osoit­tanut
erityistä päättäväisyyttä eh­käistäkseen
kaupankäynnin K»<
ribian meren pienen tasavallan
kanssa. Kuuban ulkomaankauppa­ministeriön
julkaisemasta tämän
vuoden ensimmäisen vuosinel­jänneksen
katsauksesta käy ilmi-että
Kuuban kauppatase eisosia-listlsten
maiden kanssa on koke­nut
täydellisen muutoksen: vii­me
vuoden ensimmäisen neljän­neksen
8 miljoonan dollarin va­jaus
on muuttunut $18 m i i j . yli­jäämäksi
tänä vuonna. Tällaista
kehitystä on pidettävä USAn
saartopolitlikan tuntuvana tappio­na.'
Kun viime vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä 18 prosenttia Kuu­ban
koko ulkomai^nkaupasta tapah­tui
ei-sosialististen maiden kanssa,
niin tänä vuonna kauppavaihto nou­si
32 prosenttiin. Tämän kaupan
ai^vo oli mainittuna aikana noussut
45 miljoonasta dollarista 112 mil­joonaan
dollariin.
Kuuban ulkomaankaupan kehitys
on siis ollut myönteinen. Kaupan ko­konaisarvo
on tänä vuonna nous­sut
vuoden 1963 ensimmäisen nel­jänneksen
tasoon verrattuna 346,-
398,000 dollariin, joka merkitsee
38.5 prosentin lisäystä. Mielenkiin­toisena
piirteenä kaupassa on sen
aktiivisuus. Vienti on yllä mainittu^
na aikana noussut,56 prosenttia ja
tuonti 31 prosenttia.
salia olisi tarjottavana, esitetään
Bonnissa • viimeisenä valttina. ' ':
Näiden Bonnin valttien väläyttely
ei ole suinkaan vaikuttanut pidät-,
tyvästi muiden lännen teollisuus­maiden
'pyrkimyksiin laajentaa
kauppaansa ja saattaa luottopolitiik-:
kansa normaaliksi myös sosialistis-,
ten maiden suhteen. Tästä saadaan
todistuksia joka päivä. Aivan äs­ken
esimerkiksi japanilainen Toyo
Engineering' Company teki Neuvos­toliiton
kanssa sopimuksen 10 mil­joonan
?doUarin arvoisen kemian
tehtaan k u p a s t a 8 vuoden luotto-ajalla.
Tämä merkitsee sitä, että pää
on avattu niille 350 miljoonan dol­larin
suuruisille kaupoille pitkä^-.
kaisten luottojen varassa, j o i ta Neu­vostoliiton
varapääministeri teki vii-f
me kesänä tapanin vierailunsa ai-.;
kana. Länsimaiden kauppa- ja luot-:
topolitiikan suunnan sanelee ensi
sijassa niiden'kunkin omat taloudelr]
liset edu.t,,,yällöin ei ole kysymys'
"avusta", "kuvitelmista", eikä '-'hy­vistä
aikomuksista". "Lännen ybtei-''
sen edunkin" käy vähän niin j a
näin. BSHä^^aii teollisuuspftfltt
esittävät; näkemyksenään seUajsta-:
kin, < ettäf^ejOgl^tilaisten, ränskaJUäs-ten
ynnä' muiden maiden luottopoli­tiikka
idän markkinoilla ei oikeas-.
taan olekaan' mitään "apua", vaan
edullista sijoitustoimintaa.
Bonnissa varoitellaan muita myös
siitä, että joka haluaa myydä enem­män
Neuvostoliittoon, sen täytyy
ajan mittaan myös ostaa enemmän
Neuvostoliitosta. Tämä taas häirit­see
niiden, "perinteellistä"', tavaran-virtausta.
Samaan hengenvetoon
Bonnissa sauotaan, että tämä ei kui­tenkaan
tosin muuttaisi miksikään
sitä, että" Länsi-Saksa tuntee jatku­vaa
mielenkiintoa kaupan edelleen
kehittämiseesi itäblokin maiden
kanssa "järkevissä puitteissa". 'Me^
nestyksellisen ja jatkuvan kaupan­käynnin
edellytyksenä on kaksipuo­lisuus
sikäli, että vientiä vastaa
tuonti j a päinvastoin. Kauppa jou­tuu
umpikujaan, jos toinen osapuoli
haluaa vain-myydä, mutta ei ostaa.
Mitä pimenemään kemian tehtat_
den kauppoihin tulee, jotka- ioi^t^
viime aikofna olleet sangen keskei-^
sellä sijalla idän ja lännen kau- A
poissa J ^ kauppaneuvotteluissa, lUlh^
tällä sebtorilla vallitsee mitä anka-«
r in kilpailu ^ eri myyjämaiden l(es-S
ken. Erl.:maiden tarjoukset saatta-.^
vat vaihdella hinnoiltaan vain muu- ^
tamia prosentteja — jopa prosen-tin
osia — ja tällöin usein luotto- ^
ja toimitusehdot ratkaisevat. j, "
Kras.
PÄIVÄN PAKINA
PELÄTÄÄNKÖ AJATUSTENVAIHTOA?
Vanha ja viisas suomalainen
sananlasku opettaa meille, että
"puhumalla asiat paranevat".
Ja totta ^ n k i n , että jos esimer­kiksi
joidenkin naapurusten kes­ken
pääsee tulemaan jotakin "kä­nää",
niin pian "kehittyy höyhe­nestä
koko kana". Mutta kun.asi­oista
ruvetaan keskustelemaan jär­kevästi,
niin tavallisesti huoma­taan,
että pahemmastakin erimie­lisyyksistä
voidaan löytää yhtei­nen
kieli — jos el muuta, niin
sopimus siitä, että ollaan hyviä
naapuruksia sittenkin, vaikka Jois­takin
asioista ollaan eri mieltä.
Mutta paljon pahempi on l i ­lanne
silloin, jos naapurukset kiel­täytyvät
ke.skusleleinasta . kcske-
•nään.
Kuvaavana esimerkkinä tästä on
A P : n viikon alus.sa New Yorkista
lähettämä uutistieto, missä ker­rottiin,
että Yhdysvaltain "pohjoi­sista
osavalllpista" on tänä vuon­na
"49 huomattua naista vierail­lut
Mississipissä siinä mielessä,
että saataisiin puheyhteys maini­tun
osavaltion valkoihoisten ja—
mustaihoisten naisten kesken"!
Mainitun uutistiedon mukaan
näiden vierailijain joukossa on ol­lut
sekä valko- että tummaihoisia
naisia, ja vieraillessaan Mississip-pin
osavaltiossa, he ovat koh­danneet
valkoisen herrarodun ta­holta
sekä ynseyttä että uhkailua,
mutta varsinaisia pahoinpitelyta­pauksia
ei sentään ole näiden huo­matuissa
asemis.sa olevien naisten
kohdalle tullut.
"Tarkoituksena on rakentaa silta
valkoihoisten ja tummaihoisten
välille", kertovat nämä naiset —
ja tällä " s i l l a l l a " he tarkoittavat
sitä, että valkoihoiset Ja tumma­ihoiset
naiset rupeaisivat Misissip-pissa
keskustelemaan keskenään.
. Multa rotuennakkoluulot ovat
n i in korkeat mainitussa osavaltios­sa
Yhdysvaltain "syvässä eleläs-säVyettä
"minkäänlaista.keskuste­lua
ei käydä-valkoihoisten ja tum­maihoisten
naisten välillä.
Ja tällainen tilanne vallitsee
kuulema sielläkin, missä jotkut
valkoihoiset tuntevat myötätuntoa
neskereitä kohtaan. •
Samantapaista ennakkoluulojen
olotilassa kehittyvää "puhumatto­muutta"
kehitellään ilmeisesti K i i ­nassakin,
pääasiassa poliittisista
syistä — ehkäpä sen pelossa, että
kiinalaisiin voisi "tarttua joitakin
vääriä ajatuksia', jos he ovat yh­teyksissä
esimerkiksi neuvostolii­ton
kanssa?
Ei kuvaa Mississippissa valko­ihoisten
aseman lujuutta se kun
valkoihoiset pidättyvät keskuste­lusta
tummaihoisten kanssa.
Sama pitää mielestämme paik­kansa
Kiinankin johtajien tiimoil-:
la.
On miltei uskomatonta, mutta
ilmeisesti kuitenkin totta, kun Pe­kingistä
tiedoitetaan, että kiina­laiset
kommunistijohtajat kieltäy­tyvät
osallistumasta keskustejtiihin
muiden maiden, mukaanlijikien
neuvostoliittolaisten aate- ja puo-luetovereitten
kanssa.
Vastatessaan täysin kielteisesi^
""Moskovan ehdotukseen, ,että aat­teellisten
erimielisyyksien' selvit­tämiseksi
pidettäisiin ensi vuon­na
81 kommunistisen puolueen yh­teinen
konferenssi, jjä että sitä val­mistamaan
kutsuttaisiin joulukuus­sa
25 maan kommunistisen puo­lueen
komitea. Kiinan johtajien
elokuun 30 päivän kirjeessää sano­taan,
että "he eivät tule osallis­tumaan
mihinkään kansainvälisiin
kokouksiin, mitä te kutsutte kom­munistisen
liikkeen hajoillamis-tarkoituksessa".
Tosiasia tietenkin on, ettei Neu­vostoliiton
puoluojQhdpn taholta
ole ehdotettu mitään kansainvälis­tä
kokousta "hajoitustarkoitukses-sa"
vaan nimenomaan korostaen,
että sovittaisiin siitä, miten kä­sitellään
niitä mahdollisia kysy­myksiä
Joista ei ehkä tällä kertaa
päästä sopimukseen.
Nämä ovat yleisesti tiinneltuja
tosiasioita. Mutta kiinalaisjohta-jat
ovat-ilmeisesti tulleet siihen "
käsitykseen, että he eivät saa s(el- f
laisessa kahisäinvälisessä kokoqk- [
sessa ajetuksi läpi — ja kun *
heitä ei ehkä siis tunnusteta " v i i - 5;
sauden sarven" yksinoikeutetuik-.^^
si omistajiksi, n i in silloin on mu-k
a ' kysymys' ''hajoitusyrityksistä". <
Kummallista ajatuskantaa. Se I
qn~ kunimallista silloinkin, vaikka •
kiinalaiset olisivat yksin oikeassa I
ja kaikki,,muut väärässä •— sillä:T
totta kaifeti V asiansa ja kantansa *
"oikeudesta" täysin vakuuttuneet
henkilöt, ryhmät j a puolueet roh- r
kenevat ahtautua keskusteluun ja ^
väittelyyn niistä asioista. Asia ort >
eri silloin,' jos epäillään omien '
lempiteorianY paikkansapitävyyttä l
•— mutta siinä tapauksessa olisi il
kaksinkertainen syy neuvonpitoon
suostumiseksi. , "
Toivottavaa kuitenkin on. että
kiinalaffiD^htalat näkevät asenteen- '
sa kestairfättomyydeh ja omaksu- »
vat alussamainitun koetun ope- >
tuksen, että "pulmmalla asiat pa< l
ranevat". — Känsäkoura;