Vapaus, March 8, 1964

              S i v u 2 Tiistaina, maalisk. 10 p . ~ Tuesday, March 10, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN'
VAPAUS OF FINNISH CANÄDIANS
(LIBERTY) ISstabllshed Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office G 7 4 - 4 2 6 4 E d i t o r i a l 674-4265
Publlshed Ihricc xvcekly: fuesdays, Thursdays and Sa*urdays.by> Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbuiy, Ontario, Caimda
\ Mailing address: Box 69
: Advertising ratcs upon application, translations frec of charge.
Authprized as second class mail by lh«^ Post Office Departmeut, Oltawa,
\ . . a *
" CANADIAN LANGUAfiFPRHSS
.T^I^AUSIIINNA^r
Cänaijtassa: 1 'vk. .$9.00, 6 kkt '«4 7.S ; USA:ssa
3 kk. 2.73 Suomessa:
1 Vk. $10.00; 6 kk..$5.25''
1 Vk. 10.50 6 kk. 5.75
Harold Wilson lupaa rpareixip^
- / Näyttää siltä, että:Britannian ulkopolitiikassa tulee tapahtumaan
kehitystä>parempaan (Päin jos Labour-puoLuc voittaa tulevissa vaa­leissa,
kuten l y i e i y j t i nyt" usko^
Viimeisjn esimerkki siitä, että labouristien johtajat omaksuvat
reaaUse^u^an .iasenteen ^ nykytilanteen aiheuttamiin ongelmiin kuin
vallassaoleyän'vaph'an :toi7puoIueen johtajat, saatiin Yhdysvalloissa
vierailevan Labour-puolueen kansallisen johtajan Harold Wilsonin
Washingtonissa viime tiistaina antamista lausunnoista, joiden yhtey­dessä
hän korosti, että valtaan tultuaan Labour-puolue ei taivu Wash-ingtonin
vaatimuksiin kaupankäynnin lopettamiseksi Kuuban kanssa,
eikä liioin yhdy multilateraalisen atomilaivaston perustamiseen NA-
(TOn.alaisuudessa koska se antaisi Länsi-Saksan militaristeille tilai-
.$uuden päästä käsiksi ydinaseisiin ja siten vaarantaa maailman rauhaa
entistä pahemmin.
: Jos Labour-puolue voittaa seuraavissa vaaleissa, sanoi mr. Wil­son,
se tulee jatkamaan Britannian hallituksen nykyistä ohjelmaa,
jonka perusteella jatkclaanvlvaupankäyntiä Kuuban kanssa ja diplo
jjqaallJslcn suhteiden ylläpitoa Kiinan kansanlasavallan kanssa.
.'horjuen Washingtonin vaatimukset, joiden perusteella Britan­nian,
.tulisi omista kansalliscduistaan huolimatta liittyä Kuuba-vastai­seen.|
cauppasaartoon, mr. Wilson loisti miltei sanasta sanaan vähän
aikaisemmin Yhdysvalloissa vierailleen Britannian nykyisen päämi­nisterin,
sir Alec Douglas-Homen lausunnon sanocnu että 'perinteel­lisesti
Britannian hallitus ei ole,koskaan turvautunut kauppasaartoon,
poliittisten kiistojen ratkaisemiseksi".
- M u t t a m r . W i i s o n meni vielä hieman pidemmälle kuin sir Alec
Douglas-Home, ja antoi vastauksensa n i i l l e kuumapäisille yhdysvalta-laispbliitikoille,
jotka ovat uhkailleet Britanniaa, Canadaa ja nuiila
•Yhdysvaltain liittolaisia yhdysvaltalaisien boikottikampanjalla. ellei­vät
ne taivu Washingtonin vaatimusten mukaisesti Kuuba-vastaiseen
boikottiin.
Vastaten tähän vaatimukseen, mr. Wilson sanoi sellaisesta boi­kotista
koituvan myös sellaisen vaaran "että se voi laajentua" ja
etia sitä'voidaan käyttää myös toisenlaisissa (siis myös USAta vas-laaiiV
kansainvälisissä tilanteissa.
. JErikoisen: lämpimästi tervehdittävä oli mr. Wilsonin lausunto
Wa5hingtonin J a <Bonnin puuhaamaa "NATOn multilateraalista ydin-aselaivastoa"
vastaan. .
Ydinaseiden levittämiseen pyrkivät piirit ovat tässä yhteydessä
Itäyttäneet hyväkseen jö toisen maailmansodan edellä tunnettua rau- _
vhdittamismenetelipää. On selitetty, että paras keino sen hyväksi, et­teivät
länsisaksalaisetrevanshipiirit saa hankituksi omia ydinaseita
on muka se, että muodostetaan NATOn alaisuudessa ."multilateraali­nen'(
monen kansan) ydinaselaivasto", missä Länsi-Saksa olisi toisten
jäsenvaltojen lailla NATO-päällystön kontrollissa.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Länsi-Saksan
revanshipiirit tietävät, että nykytilanteessa he eivät voi mitenkään
saada ydinaseita yksityiskäyttöönsä. Mutta heillä on siihen äärettö­män
kova hinku. Kaiken tämän perusteella Bonn on vaatimalla vaa­tinut,
että NATOn toisten jäsenmaiden pitäisi hyväksyä Yhdysvaltain
sotapäällystönehdotussuunnitelma multilateraalisen ydinaselaivaston
muotjostamiseksi. Eikä suinkaan suotta, sillä se olisi ensimmäinen
askct minkä perusteella Länsi^Saksan militaristit pääsisivät käsiksi
ydinaseisiin. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Länsi-Saksa hy­väksyttiin
NATOnkin jäsenyyteen muka siksi, että voitaisiin estää
militarismin nousu siellä. Nyt on Länsi-Saksa aseistautunut hampai­siin
saakka ja vaatii jo sormeaan atomiaseistuksen liipasimeen. M i l i ­taristien
ruokahalu kasvaa syödessä!
Yhdysvaltain suunnittelema NATOn multilateraalinen ydinaselai-vasto
ei estä Länsi-Saksaa saamasta käsiinsä ydinaseita, selitti mr.
Wilson viime tiistaisessa lausunnossaan^ vaan lisäisi Saksan milita­ristien
ruokahalua ja muodostaisi ydinaseiden levittämisen tiimoilta
tlanteen, "mistä ei olisi takaisin paluuta".
Me uskomme, että mr. Wilson on näissä kannanotoissa tuhan-
^nesti oikeassa. On turhaa puhua mistään aseistariisuntasuunnitelmista
niin kauan kuin suunnitellaan ydinaseiden käyttömahdollisuuksien
laajentamista.
Ilmaistessaan nyt vastustavan kantansa NATOn multilateraalisen
ydinaselaivaston perustamishommaan nähden, mr. Wilson tulkitsi
varmaanbrittiläisten suuren enemmistön mielipiteen ja auttoi samalla
taistelua ydinaseiden levittämistä vastaan sekä aseistariisunnan puo-
••Iestä.-. • •
Kannatetaan lämpimästi
Torontosta:saapuneiden uutistietojen mukaan Ontarion maakun­tahallituksen
maa- ja metsäasiain ministeri Hon. A. Kelso Roberts,
Q.C, on esittänyt harkittavaksi ehdotuksen, että "bassien", maski-nongien"
ja kuhien kalastuskausi aloitettaisiin joka vuosi lauantaisin.
---~ Ontarion kalastussäädöksiin suunnitellaan jo sellaista nfilutosta
tai lisäystä, jonka perusteella voidaan joidenkin kalojen pyyntikau­den
ensimmäien~"päivä siirtää edelliseen lauantaihin silloin jos se
kalenteripäivämäärän perusteella alkaisi sunnuntaina, maanantaina
tai tiistaina. Jos pyyntikausi alkaa kalenteripäivämäärän mukaan kes­kiviikkona,
torstaina tai perjantaina silloin ei tehtäisi tämän suun­nitelman
mukaan mitään muutosta. Tutkimusten sanotaan osoittaneen,
että ainakin joidenkin kalalajien kohdalta ei ole biologisesti (pää­asiassa
kutukauden kannalta katsoen) mitään haittaa siitä, vaikka
pyyntikauden alkamispäiväksi määrättäisiin lauantaipäivä. Nykyisten
lititmnitelniten perusteella tämä muutos on tarkoitus toteuttaa ensi
vuonna, c l i 1965.
- Turistlkämppien omistajat ja sunnuntaikalastajat olisivat luon­nollisesti
hyvin mielissään siitä, jos tällainen muutos tehtäisiin pysy­västi
niin, että pyyntikausien alkamisaika olisi tiedossa jo kuukausia
ennen. Se auttaisi turistikämppicn pitäjiä, jotka pikkuliikemiehinä
joutuvat kärsimään myös siitä kun kalastuskausi alkaa alkuviikolla,
jolloin vain varakkaimmat henkilöt voivat käyttää sitä hyväkseen.
Työläisten ja muiden pikkueläjäin kannalta katsoen on siis terveh­dittävä
mitä lämpimämmin tätä muutosajatusta. Lauantaisin alka­vaksi
määrättävät kalastuskaudet palvelevat kansan asiaa yleensä.
Tofta puhuen, kaikki pyyntikaudet, mukaanlukien metsästyskaudet.
Kirjeitä
MUSlIKKlIi-KSTIVAALUlSTA
Täällä meidän paikkakunnaJliun
mc on juuri päättyneet vuotuiset
musiikkifestivaalit. Olin siellä seu.^
raamassa useampana päivänä, tui oi-kcamjmin
joka^ kerta kun tilaisuu­den
sain.
Siellä kuulin mainioita laulu
ia .soittoesityksiä. Kilpailun joukos-a;
oli useita suomalaisiakin nuoria
(aimonet heistä.pääsivät palkinnoil-iclfin.-
-Mutta, hyvät lukijat, arvatkaa
ninkämasentavan huomion sain ko
iea? Te suomalaiset veljeni ja si
sareni ette olleet siellä antamassa
tannafustanne, heidän pyrinnöilleen
Päättäjäiskonsertissakin, jossa oli
uTän ensiluokkainen ohjelma j:i
luuri juhlasali tupaten täynnä kan-
:aa, oli ehkä kymmenkunta vsuo
nalaista.
Hyvä lukijat j a erikoisesti mu,
silkin .ystävät, kun paikkakunnalh
m tällai§ia festivaaleja ja muitakin
musiikkitiiaisuuksia ja konsertteja,
:äykää niissä. Samalla kun saatte
lauttia korkeatasoisista esityksistä
cehitätte myös itseänne oppien
luulemaan hyvää musiikkia ja tu
ette näkemään, minkälaisiin tulok
iin , päästään ahkeran ja järkipe-äisen
harjoituksen avulla.
Jos emme mitään käy kuulemass;;
ia katsomassa ulkopuolella omien
•yhmicmme kuinka voimme silloin
ninkaan puhua kulltuuiitoiminnan:
eteenpäin vienmstii'.' Kihän meill:
(»Ie silloin aavislu-stakaan ylcist-sti
kulttuuritason kdjilykiicstä. Sii
kuuntelemaan, katsomaan ja oppi
maan. — SuUburylaincn laulajatyl
tö.
. . •• . • . .
E L I N A N SUKMA
NÄYTELMÄSTÄ
Pori A r t h H r . — Kulttuurivoimien
näytelmä 'Elinan surma" esiteltiin
täällä sunnuntaina, maalisku(ut en-
.simmäi.^^enä päivänä salintäyteiselle
ja kiitolliselle yleisölle.
Täten haluan puolestani lausua
kiitok.set niin yleisölle kuin sille
joukollekin joka oli esiintymässä
tä.ssä suure.ssa näytelmässä. Kaikki
tuessa ban^aln^lffs^n^^äMj^lin ,ja
ikchityk8«n';lll^mercn88Un,' Joj^a
on niäärä%iiiif!huMU|y^UÖp-
Ja Genevessä, 'Mbhet-ä^ifantiiiilti-ijat
ovat Jifinni^äneet huomiota
jkapitalististcn ja sosialististen
:n\;^idcn välisen, kaupan menestyk-
,se)liiicen keiiUyksevin* -Vu«nle8ta
)1933 vuolccn 1961 on näiden inai>
den välinen kauppa kasvanut yli
kolminkertaiseksi. Tämä on tie­tysti
ilahduttava ilmiö, mutta vie--'
läkään ci olc.läb}mainIii9an.^Jkaik-;
,kia mahdollisuuksia Käytetty hy-
,vaksi. Jos länsimaiden liikemies-jpiil-
iit^ivleUään laajenfcai^iva^^jn
.kai^pajq^pyntiä sosiaUstisen Jär-ijestelniän
niaj^cn kanssit^^niLn
näiden 'maiden hallitsevat p i i r it
:,yhä: edelleen aesttavat^monia 'es­teitä
kaupaiT kehittymiselle.
Bulgarialainen iQhti '.'Rabotni-
'shesko delo" kiinnitti huomiota
•ouluk. 6. pnä 1963 julkaisemassaan
M-tikkelissa siihen, että Yhdysval-at
-laajensi vuoden ,1462 aikana
kaksi kertaa niiden tavaroiden luet-
'eloa. joiden myynti" sosialistisiin
naihjn on .kielletty. Tähän .listaan
tuuluu nykyisin y l i tuhat nimiket
a ja kaupparajoitus on ulotettu
'coskomaan myös tavaroiden val­mistuslisenssejä,
s liiikia viennin val­vonnasta,
on jatkettu aina < vuoden
1965 loppuun asti, jotta senkin
ivulla voitaisiin edelleen rajoittaa
•;auppaa sosialististen maiden kans­ia.
• ' , -
r n l ^ t e y i Ä l ö - Hilliibilireys , and
Gl2^gW '%lmi äs&efUiin ! Kiinan
kaif^milili^allan k^^sa Väkilan-a9ii4
»i^hiilAn ;»^wWti^iu9ta ja .ra-'
kÖtttdHtTsfeka^ibplkiiiftsten, joka' ko-hoaa,
6 miljoonaan dollariin. Menee
pitkiä äikoja,*«flnen'kuin Washing­ton
sallii jonkin amerikkalaisen yh­tiön
.solmia tljiUaista kauppaa. Yh­dysvalloissa;
on vbllnassa täydelli­nen
sulku kaupankäynnille kommu­nistisen
Kiinihi kanssa. Täällä on
laki viennin valvonnasta, jonka
avulla Yhdysvallat yrittää ehkäistä
sen strategisiksi katsomien tavaroi-xlen
myyntiä mille tahansa neuvos-toiyJmän,
maalle. Mutta. Englannis­sa
ci .ble tällaista lakia. Sellaista ci
ole ' myöskään Ranskassa, ei Länsi-
Saksassa, ei Italiassa eikä Skandi­navian
/maissa. .Tämä tuottaa. petty­myksen
YlxdysMaJU^ille".
'.'Christian Science Monitor"--to-leaa
että. amerikkalainen.laki vien­nin
valvonnasta ei voi estää sosia­listisia
maita saamasta niiden ' tar­vitsemia
' tavaroita. Lehti huomaut­taa:
•Kuitenkin viennin valvonta saa
yhä. edelleen kannatusta kongressis-
-sa. A i k a ' o n .näyttävä, miten .kauan
sillä on kannatusta maassa, jos suo
jasää kaupankäynnissä venäläisten
kanssa jatkuu. Sillä aikaa tehtaili­jat
'Lontoossa ja koko Euroopassa
Silavat .pieniä tai suuria tilauksia
UiPRuen niiden mahdollisuuksista".
Romanialainen lehti Scanteia jul­kaisi
joulukuun 25 pnä 1963 kat
kelmiä monien maiden edustajien
Bulprialaislehdpn artikkelin kir- p„„eista. joita oli pidetty Y Kn
nitlaja 1'lsarcv toteaa, että maail-nankaupan
laajentamista ehkäise-
'ät myös vhtcismarkkinain kaltai-
;el kapitalististen maiden suljetut
•alou(leHi.set ryhmittymät. Yhleis-narkkinajärjestön
kuudella jäsen-olaalla
oli aikaisemmin kauppasuh-
'eita monien .sosialististQukJn mai-
Ien kanssa mplemminpuoliscn suo-
^iluim^umsperiaattcen pohjalla.
Vykyisin ne ovat kieltäytyneet täs-
'oeriaat teestä.
• Rabolnitscsko delo" kirjoittaa,
että " e i ainoassakaan tcollisuus-in.
iassa markkinaky.symys ole niin
kärkevä kuin itse Amerika.s.sa. Sa-in.-
uin aikaan kun Saksan liittotasa­valta
vie ulo.s 16 prosenttia tuot-kulkivat
harjoituksissa shannölli.scs j «Hstaan, Italia in pios., Sveitsi 19
ti ja nurkumatta, niin pitkien osien " ^MUm^i S.-) pioscnllia jne..
-yleiskokouksen taloudellisia ja fi­nanssiasioita
käsiltelevässä toisessa
komitea.ssa. Nämä. esiintymiset vah
•vistavat, että pyrkimys maailman­kaupan
laJijentamiseen ja kauppa-esteiden
poistamiseen on luonteen­omaista
suurimmalle osalle valtioi­ta..
Itävallan edustaja F. Weidinger
lausui: '
'Kaupalla on tärkeä osuus valtioi­den
välisissä suhteissa ja yleensä
kansainvälisessä elämässä. Käydä
kauppaa merkitsee ensinnäkin käy­dä
neuvotteluja ja. tämä johtaa kan'
sojen välisten yhteyksien lujittami­seen.
Olen vakuuttunut, että nykyi­sessä
' :t|lante^8sa iJtähsäinvi^lisen
.^kuiip|an > k^bittyjhgisen' itunl&äiiia hei-
,'ji»Ottuu:';^tri kansojen lähentyminen.
{Voin VtäJillä yiitäta ..myös Itävallan
äseijteeseen: ttiuistutan mieliin, et­tä,
maani kuten tunnettua kannattaa
vapaata kansainvälistä kauppaa ja
kaupankäyntiä kaikkien maiden
kanssa ilman mitään eroa . : .
Ottaen huomioon edelläsanotun
on minun lisättävä, että meidän kä­sityksemme
mukaan yhteiset pon­nistelut
kansainvälisessä mitassa
kaupan kehittämiseksi ovat. välttä­mättömiä.
Itävalta toivoo vilpittö­mästi,
että sellaiset ponnistelut, joi­den
ilmauksena on maaliskuussa
1964 alkava kauppakonferenssi, ei­vät
jää tuloksettomiksi. Olemme
kiinnostuneita tämän kysymyksen
menestyksellisestä ratkaisemisesta
sillä 25 prosenttia kansallistulos-tamme
lankeaa ulkomaankaupan
osalle;%ämä seikka sekä muut ta­loudelliset
ilmiöt pakottavat mei­dät
kiinnittämään tällaista huomio­ta
edessäolevaan konferenssiin ja
toivottamaan sen työlle menestys­tä
. . ."
Japanin edustaja N. Ushiba to­tesi:
:
' M e olemme laajan tavaranvalh-don
kannalla. Meidän mielestämme
se on hyvä keino luoda keskinäistä
ymmärtämystä kansojen välille. Ja­panilla
on kauppasuhteet monien
maiden kanssa j a erityisesti on syy­tä
korostaa menestyksellistä kau­pankäyntiä
Kaakkois-Aasian mai­den
kanssa. Me toivomme yhä edel­leen
kauppasuhteiden laajentamis­ta
näiden meitä lähellä sijaitsevien
maiden kan.s.sa . . . Kuten tunnet­tua
meillä ei ole tarpeeksi raaka-aineita,
me saamme niitä vastineek­si
teollisuustuotteista. Teollisuuden
taso tekee meille mahdolliseksi vie
dä koneita ja yleensä teollisuustuot­teita,
me saamme niitä vastineeksi
sellaisiin teollisuusmaihin kuin Y h ­dysvallat
tai Länsi-Euroopan val­tiot.
Meillä on suotui.sat kauppasuh­teet
myös sosialististen maiden
kanssa ., . . Olen sitä mieltä, että
on olemassa keinoja vähentää tai
suorastaan hävittää erilaisia kaup­parajoituksia,
ja me toivomme, et­tä
edessäoleva kauppa- ja kehitys-
M e lupa
'itdöAbto. - OntiMliktaukBClte
annettiin .yiiikmvlM^ia '.Haroit^;
'fettä -Vähihtään 'tm 'W^Mhniat6i^
tustehdastyöläistä joutuu tällä vii­kolla
työttömyyteen Vellei 'tupakan-kasvattajien
ja -ostajien välisessä
hintarildassa, päästä mihinkään rat-kaisuun.
Noin 200 suuttunutta tupakankas-vättajaa
oli Queens Parkissa hallia
tuksen puheijla ilmoittamassa, oleel­lisesti
heille: ''Seuraava aikel on
teidän."
Tupakankasv^ttajien C(lu8taJ|Kio
ilmoitti; että neuvonpidoissa Londo-
, nissa . maakuntahallituksen maata­lousministeri
Stevvartin Ja heidän
väHllä ei oltu päästy rrainkäänlai-;
secn tulokseen.
Maatalousministeri Stewart sanoi
kuitenkin olevansa toivorikas asiärT
ratkaisemisesta vaikka hän ei voi­nutkaan
sanoa koska tupakkahuuto
kauppakeskukset avataan uudelleen^
Tillsonburgissa, Delhissä ja 'Aylme-rissa
ei • ole ^ myyty ainoa.takaan leh­teä
tupakkaa sitten helmikuun 28
päivän, jolloin tupakkafarmarit vaa­tivat
kauppakeskuksien sulkemista
sen jälkeen-kun heidän tupakastaan
oli tarjottu niinkin vähän kuin 3
senttiä paunalta normaalihinnan ol­lessa
noin 50 senttiä paunalta.
Simcoe-Leaf yhtiön tehdas Sim-coessa
on jo suljettu tupakan puut­teen
takia saattaen 350 työläistä
työttömien riveihin. Jos riija ;jat
kuu edelleen, niin Chathamissa si­jaitsevan
British Leaf-yhtiön ja
Aylmerissa sijaitsevan Imperial-yh
tjön laitokset suljettanee saattaen
konferenssi • Genevessä antaa arvok­kaita
tuloksia tässä kysymyksessä.-
On mahdollista, että konferenssin
työ tulee olemaan monimutkaista.
Mutta olen sitä mieltä, että se on
tuottava hyötyä kaikille maille riip­pumatta
niiden talouden kehitysta­sosta
. ,."
Kansainvälisen kaupan kehityk­sen
näköalat ovat selvästi parane­massa.
On perusteltua toivoa, että
tämä vuosi tuo mukanaan,käänteen
parempaan kansainvälisen kaupan
piirissä.
GSiO lisää
.,jja!lilu»v*^
Mtä 8uljeffd|6'q
tm
l^jÄmyyteeift-ät^^
j^Uvihjanuect
mn ^ f akana käJt
täviä neuvotlelui» jalkcttanee-hal-lituksen
. vi)'haiUjain osallistuessa
niihin.
Tilhän m^jjo^ä un myymSltä, .Q
noin kolmaiA(|ja^feteia.Onlärion vli^r -
mcvuonmta.,^pal(kasadosta. Myy^....
mätiä jääneen dsan ilmoitetaan Ifä'-" *
«iitävän noinr.<i$,-|uiijoonaa paunaa^. <>t
ionka arvöibl arvioidaan « 2 mtP" \
ioonaa,, i n - '
\ !rufakka(iimmi vaalivat*taaton,,,,,,.
minimitilni^D uusjclleen käytäntöön ,
oliami;Md/C''>vom;irkl»na5ysleemin!'.I
a»mt(»\s^!/J^»»Uiiiia «Jioimihinnast?,,^,..;
luoyuit\WMtt^ iffuonm, «fflä:. iimmrr
tctulla lartoitijtoeJla. emsiien m.
ncttaisiin mahdoliivuus tupakanhin- •
mlle löyVili,pm timmu, .
Mueenune ydin-esittäjät
kuin suuri avu.stajajoukko
kin ja jokainen halusi o.saltaan ol­la
paikallaan ja tunnontarkkuudella
tehdä sen. mikä kullekin oli tehtä­väksi
asetettu.
Elina, Irene Toikko, o l i ensi ker­taa
näytelmä.ssä. Hänen suomeiikic-lcn.
sä ei ollut alus.sa sujuvaa, mut:
ta lopu.ssa se oli jo ihmuelli.sen sei-
Yhdysvallat vie muihin maihih vain
4 prosenttia kansantaloutensa tuot­teista.
Monien vuosien ajan ovat
amerikkalaiset liikemiehet voineet
nnhdn, miten länsieurooppalaisten
tavaroiden, virta sosialistisiin mai­hin
ka.svaa jatkuvasti. Amerikka­laisten
tavaroiden esiintyminen so­sialististen
maiden markkinoilla oi\
vää joten kiitos Irene siitä suuresta äärimmäinen hamnai-lyöstä
joka sinulle lankesi tiissä
näytelmässä.
Avustajajoukko oli kerrassaan
aktiivista ja uskollista. Siis kiitos.
Meidän monivuotiset näyltämölyös
kentelijämmc tietenkin tietävät
tehtävänsä, vaan kiitän yhteisesti
heitä kaikkia ja samalla sitä suurta
ylei.söä joka oli tullut meidän esi-tystämme
kal.somaan; Erittäin kii­tos
Jack Jaoksoiiille maskeerauk­sesta.
Tällaiselle suurnäylelmälle mei­dän
haalimme on pieni; ja myös
meidän näyttämömme on erittäin
pieni, mutta kulissimichel sentään
läpäisivät kaikesta ilman suurem­pia
kommelluksia joten kiitos suu­resta
avusta teille kaikille. Nain yh­teisymmärryksin
voidaan välttää
kaikki vaikeudet. Kiittäen
— Tyyne.
on
nyt Suomessakin
Hcl-singislä .saapuneet uull-U;;ciol
kcrtovnt, että työllLsyystiUuine on
Suomessakin tällä kertaa melko V i i i -
kea. Tama .seikka käy ilmi yleisten
töiden ministeriön työvoima-asiain
osaston viimeise.«ta tilastosta, jonkn
tiedot ovat viime kuun vaihteesta.
Työnvälitykse,'-sä olevien työnhakijoi­den
määrä on ka.svanut, ollen nyt 30.-
206. Näistä on työttömiä työn haki­joita
29,901. Avoimia työpalkkoja sen
sijaan on tarjolla vain 3,793.
Jyväskylä. — Keski-Suomcssa pori­see
Jo kolme työttömien toppa pataa,
sillä Aäneko.sken työttömät ovat
myös järjestäneet yhteiskeittolan,
jonka antimia nautittiin ensimmäi­sen
kerran viime keskiviikkona. Ää­nekosken
keittola, .syntyi nmmatllli.scn
paikallis järjestön alöittecstä^ja kaup-palanhallitus
myönsi viimeisessä ko-koukses-
saan sen ylläpitämiseksi 100
mk. Ruokalan Järjestämiseen ovat
osallistuneet kaikki eri puolueryhmit­tymiin
kuuluva» työttömät. Yhtels-ruckailu
jatkuu myös Suolahdessa ja
Jyväskylässä.
olisi määrättävä alkavaksi lauantai­sin,
jos halutaan antaa pikkuihmi-sille
vähänkään samanlaiset mah­dollisuudet
varakkaimpien rinnalla.
Me siis kannatamme Torontosta nyt
tullutta tietoa mainittujen kalojen
pyyntikauden muuttamissi/unnitel-masla
oikeaan suuntaan otettuna as­keleena,
jota tulisi nopea.ssa tem­possa
kehittää edelleen.v^
suus. Vastakohta on ilmeinen.
Vuonna 1962 Ylidy.svallat myi Eu
roopan sosialistisille maille tavaroi­ta
vain 12.') miljoonan dollarin ar­vosta,
95 milj. dollarin arvosta Puo­laan
jonka kan.ssa USA noudattaa
suosituimmuuspcriaatetta. ja Neu­vostoliittoon
vain J 5 milj. dollarin
arvosta. Samaan aikaan myivät
Länsi-Euroopan maat tavaroita 2,1
miljardin dollarin arvosta sosialisti­sille
maille. Vuosina 1953 — 61 kas­voi
Englannin tavaranvaihto sosia­lististen
maiden kan.ssa 3,2 kertaa,
Ranskan 4,2 kertaa ja Länsi-Saksan
7,4 kertaa. Jyrkästi on lisääntynyt
kaupankäynti Italian kanssa ja
vilkkaat kauppasuhteet ovat myös
Suomen sekä Itävallan kanssa. Ja­pani
on lisännyt kauppaansa sosia­lististen
maiden kanssa 3 kertaa".
Kokemus on siis osoittanut,. et­tä
Neuvostoliitto ja muut sosia­listiset
maat voivat saada tarvit­semiaan
tavaroita, jos ei Yhdys­valloilta,
niin sen liittolaisilta.
Esimerkiksi Italia on ilmoittanut
olevansa valmis myymään usei­den
kemiailisten tehtaiden koneis­toja.
Äskettäin allekirjoitettiin
kauppasopimus Unkarin ja.Länsi-
Saksan kesken. Vastaavia sopi­muksia
Länsi-Saksalla on Neuvos­toliiton,
Puolan ja Romanian
kanssa.
Yleinen suuntaus kaupan lisää­miseen
sosialististen maiden kans­sa
pakottaa monet amerikkalaiset
poliitikot tarkistamaan suhdettaan
tähän ky.symykseen. "Rabotnilshes-ko
delo" muistuttaa tässä yhteydes­sä
USAn kauppaministeri Hodgesin
lausuntoa: " 'Neuvostoblokin' eu­rooppalaiset
maat muodostavat
erinomaiset markkinat, mutta. Y h ­dysvallat
ei ole saanut osuuttaan
tässä kaupankäynnissä. Tilanne, jo­ka
vallitsi silloin, kun me loimme
kaupparajoituksia Neuvostoliiton
.suhteen, on muuttunut. Maailman
poliittinen ilmapiiri on muuttunut."
Poliittisen ilmapiirin muuttumi­sesta
puhutaan Waähingtoni.ssa ny­kyisin
varsin ii«"in. Monet amerik­kalaisetkin
lahdet ovat ilmaisseet
huolestumispn.sn. että hallitsevat
piirit päästävät käsistään hyvät
mahdollisuudet .solmia edulliset
kauppasuhteet sosialististen maiden
kanssa,: samaan aikaan kun USAn
länsieurooppalaiset liittolaiset pyr­kivät
käyttämään hyväkseen näitä
mahdollisuuksia. Amerikkalainen
lehti "Christian Science Monltor"
kirjoitti artikkelissaan marraskuun
21, pnä 1963 mm.:
Esimerkiksi englantilainen kone-vaslaan
- WJlson
' Lontoo.—''HarDld Wilson, E i ^ l a n - ' "
nln työväenpuolueen johtaja sanoi-
Lontoossa viime viikolla, että hän oli
presidentti Johnsonin ja Yhdysval-lain
maiden'• johtomiesten kanssa''•'• -
käymissään keskmteluissa a n t a n i l t " ''
näiden "selvästi ymmärtää" puolu­eensa
vastustavan ehdotettuja useäf»,,..
NATO-maaii yhteisiä joukkoja. '
Wilson, joka" oli juuri saapunut Ien- "
tokoneella ' ' Wash/nfi[tonista Lontoo- •'
seen- sanoi— lehdistövastaanotollaMil ' f'
että jos halien puolueensa uskoisi,"
näiden Joukkojen olevan ainoa .keino
estää Saksaii kehittymästä ydinase-' -
vallaksi n i i n se biisi, tosin vastahan '
koisesti, kannattanut ajatusta.
"Emme kiiitcnfcan usko, että asia' •
on näin', hän sanoi ja lisäsi: "Emme " '
myöskään uskoV että tämä lisäisi län­tien
ydiniskUvioimaa, mutta uskom-^ '
me, että tJlahn'6 muuttuisi muutta"^'
m.-»!!:» Englaymin'puolustuspolitiikka.T.
mikä tapa htuisi jos työväenpuolue'' '
pääsisi valtaan-Englannissa". .
Työväenpuolue pitää tärkeimpänä
asiana ydinaseiden leviämisen ehkäi­semistä.
SITÄi
I j * « .
TÄTÄ
1 k>«
HELVETTI ON TÄYNNÄ M l - . . !•
Terveysministerin savun hävitys ja tupakkateollisuus
Esitettiin '-Gounoudin oopperaa' '
•Faust"; Parhaillaan oli menossa • •
kohtaus, jossa'sielunvihollinen viti
Faustia helvetin portille, mitä täs- •
sä tapaukscssä"cdusti lattiassa olc-^ •
va luukku. ' "
P i r u pääsi- sisälle,' mutta Faust; •"'
jota esitti melkoisen suuri herra,'
tarttui kiinni'keskipalkaltaan l u u - - ^"
kun reunoihin. Tällöin muuan kat­somossa
oleva taiteen ystävä, j o n k a " !
sielunhoidolliset asiat eivät var- -
maan olleet parhaassa.kunnossa, to­kaisi
helpotuksesta huokaisten to- ' v
veriileen: ' '
— Luojan kiitos, helvetti on j » ••' •
täynnä.
Pikku-Timo oli päässyt äitinsä'
kanssa kirkkoon, jossa hän oli to­sin
käynyt ennenkin. Pikkumies te^ -
ki havaintoja erittäin tarkasti sekä'
seurasi tapahtumia suurella mie^'
lenkiinnoila. Kesken virren veisuu-t;;
hän alkoi nykiä äitiään käsivar- '
resta ja äidin kumarruttua Timon'
puoleen julisti tämä kirkkain siU
min: : • ••, • • : •
— Nyt lauletaan hevosen virttä.
— No miten sinä nyt sillä taval-'
la, alkoi äiti. ' '
— Siinä laulettiin aivan varmas- "
ti että armoUas ruunaa kaunista.
PÄIVÄN PAKINA
Lelidisfö pitää puolensa TYstä
Selvää on, ettei mikään sanoma­lehti
pysty kilpailemaan television
kanssa nopeudessa, havainnollisuu­dessa
eikä läheisyydessä.
Joka toista väittää, hänen sietää
palauttaa mieleensä esimerkiksi
presidentti Kennedyn katala murha
ja siitä annetut uutistiedot TV:ssä.
Mikään .sanomalehti, se sanotta­koon
toistamiseen, ei voinut siinä
vaiheessa kilpailla television kans­sa,
Sama pätee myös Lee H. Os-viraldin
ampumisen tiimoilta, jonka
tapahtuman läheisenä todistajana
oli myös kymmeniämilJoonia henki­löitä
käsittänyt televisioylcisö, mikä
sai välittömästi murhan jälkeen ta­pahtumasta
uutisselostuksen toi­sensa
perään myös television väli­tyksellä.
Mutta vaikka näin on, niin pu­heet
siltäi että televisio tappaa sa­nomalehdet
olivat ilmeisesti "en­nenaikaisia
kuolemanuutisia". Tosi­asiassa
näitä, puheita sanomaleh­tien
kuolemasta ja tarpeettomaksi
tulemiseista ei kuulla enää missään.
Ne?osoittautuivat yhtä aiheettomik­si,
kuin olivat aikoinaan ennuste­lut
siitä, että äänielokuva tulee hä­vittämään
ja tappamaan "elävän
teatterin".
Ja sanomalehtien kohdalta löy­tyy
myös vastaus siihen, miksi leh­distö
yleensä_pystyy pitämään puo­liaan
myös vtelevision_aikakaudell|K
Vaikka televisio voi antaa no­peasti
ja havainnollisesti uutistie­dot,
niin sanomalehdet voittavat
kuitenkin television sikäli, että leh­titiedot-
voivat olla yksityiskohtai­sempia
ja valmiimpia kuin televi-
•sion.
Lisäksi tulee vielä se etu, että
sanomalehtien lukijat voivat syven­tyä
uutisten tutkimiseen silloin
kuin se heille parhaiten sopii, jota-vastoin
televisiosta saadaan uutiset
määräaikoina. •
Ylläolevat eivät ole yksinomaan
allekirjoittaneen mielipiteitä. Sii­hen
johtopäätökseen tulivat 29
maan journalistit, jotka muutamia
kuukausia sitten osallistuivat Stras­bourgissa
"Lehdistö TV-aikakaute-na"-
nimiseen seminaariin.
Tämän seminaarin.oli järjestänyt
korkeamman journalistiikan ope­tuksen
kansainvälinen ; keskus Yh­distyneiden
Kansakuntien kasva-tiLS-,
tiede- ja kulttuurijärjestö
UNESCOrn avustamana.
Osanottajat olivat seminaarissa
sitä mieltä, että lehdistö, radio ja
televisio täydentävät toisiaan, ja
että jokaisella niistä on oma teh
tävänsä nykyaikaisessa yhteiskun­nassa.
Mutta lehdistön on osaltaan
.sopeuduttava sisällöltään ja ulko­asultaan
uusiin vaatimuksiin, ja
otettava vaari kirjoitetun sanan
merkityksestä kuvan rinnalla. Leh^
distön on käytettävä hyväkseen te­levisiota,
pyrittävä hyötymään sen
lähiasenteesta ihmisiin ja tapahtu-.
miin nähden, mikä televisiolle on
ominaista ja lisäämään omalla ta­vallaan
syvyyssuuntaan sitä mie­lenkiintoa,
minkä T V o n katsojissa
herättänyt.
Seminaari totesi, että päiväleh­tien
lukumäärä maailmassa on kah-.
deksan viime vuoden aikana vä­hentynyt,
kun taas painosten koko'
naismäärä on lisääntynyt 20 pro­senttia.
Radiovastaanottimien mää­rä
on lisääntynyt 60 prosenttia ja
TV-vastaanottimien määrä 200 pro­senttia.
Seminaarissa ehdotettiin, että
lehdet kiinnittäisivät huomiota lä
hinnä seuraaviin seikkoihin:
Tiedotukseen paremman uutis­hankinnan
ja uutisten analysoinnin
avulla ;
Keskusteluun herättämällä ylei­sön
mielenkiintoa kansallisia ja pai­kallisia
ongelmia kohtaan; -
Opetukseen ottamalla palstoil­leen
entistä enemmän selostavaa ja
ohjaavaa artikkelimateriaalia.
Koska televisio tarjoaa runsaasti
ajanvieteohjelmaa, ei lehtien pitäisi
pyrkiä kilpailegiaan tällä alalla, to­dettiin
journii^stiseminaarissa.
Kaikki yllä^itetty on sekä roh­kaisevaa
ettäf lisää vastuuntuntoa
antavaa k a i k i l l ^ n i i l l e , jotka uuras­tavat
tavalla tai toisella sanomaleh­tien
parissa.
On ilahduttavaa kuulla vastuun­alaisten
journalistien harkittu mie­lipide
siitä, että lehtiä tarvitaan te­levision
lisäksi, että kaikista hyvis­tä
puolistaan huolimatta televisio ei
voi l kutenkaan ^ 'täyttää sanomaleh­den}
paikkaa;
^rpmä" seikka on hyvä pitää mic-l^
ssÄ varsijik|.n ,;nyt kun lähestym­me'^
iitä kansalaisiamme, jotka ei­vät
ole vielä Vapauden tilaajien
joukossa.
Toisaalta yllämainitun seminaa­rin
toteamukset antavat lehtien toi­mittajille,
kirjeenvaihtajille ja
avustajille yleensä vakavaa härkin- •
nan aihetta siitä, mitä television ai­heuttama
"uusi olosuhde" meiltä
vaatii lehden sisällön kehittämisen
kannalta katsoen.
Selvää nimittäin oUj että lehdistö
yle4isä ,— Vapaus mukaanluettu­na
ju- joutuu suorittamaan vissejä
uudfeUeenaryiointeja sillä lukijain
vaatimukset bval televisiokaudella
, melkoisessa. määrin toisenlaiset mi­tä
ne olivat ennen sitä, puhumatta-,
kaan nyt hevos- ja kärrykaudesta. .
c
-* •
o
a
«
f
«
R
»I
i-
4
5( (<
a
• «< •
r~ Känsäkoura.