Vapaus, April 30, 1960

              (LIBEETD''^"Independent. Labor
'Organ of »FlnnlshiCähaBlans. 'Es<
' tabllfihed*Nov." 6jf 1917:(^Authorized^
,as^ secondcclass/mail» by.-^he, Post^
•Office Depprtment,^,Ottawa. Pub-lishedj
thrire weekly:. Tuesdays,
vjThursdays andsSaturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
£btt:,St. W., Sudbiury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS, 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265.''Manager
E. Suksi. Editor W, Eklund/^Mailing,
address:\Box 69,,Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatlon.
Translation free of „charge,, ^--/^,
T I L A U S H I N N A T ^ ^ ' -
Canadassa: • 1 vk. 8.00'6 kk.'4.25
. " ' . 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5Jä5
1 ^
'AClmi^'^i- i BUS. Offl£eOS.'4:4264: W r t H f i n H Kfl Dir3 11!
l i
I M
l i i
1 *
H L
KimiiäUisverot kohoavat huimasti i
Kuten on uutisosastollamme jo kerrottu, l^uur-Sudburyn
' asukkaiden — niin "vanhassa kaupungissa" kuin siihen liite­tyissä
"uusissa-osissakin" asujen — kunnallisverot kohoavat .
hälyyttäväsBä määrässä. ^ '
^Vanhassa""kaupunginosassa kohoavat verot 5.88 milliä
protestanttisten kansakoulujen kannattajille ja vieläkin
ener^män katolisten koulujen kannaitajille. _
Verot nousevat tätä linjaa seuraten kaupungin kaikissa
' osissa'ja kaikkein eniten West Neelon vaalipiirissä, missä
nousu 'On peräti 22.56 milliä.
" Tämä tarkoittaa yleisten kansakoulujen kannattajien
' kohdalta sitä, että verotaakka lisääntyy vanhassa kaupungin-osassä"$
5.88 jokaista tuhatta dollaria kohti kiinteimistöjen•
verotpsarviosta. Jos verotusarvio cn sanokaamme $3,000, sil-
. loin on veronlisäys $17.64. Jos veroiusarvio on $4,000, silloin
nouseö vero $23.52. - ^
McKimin osassa kaupunkia nousee protestanttisten
(yleisten) kansakoulujen kannattajain vero 6.12 milliä ja ka­tolisten
koulujen kannattajien (esim. Minnow Lakella) 12.59
milliä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kotinne
verotusarvio on $3,000, niin verot nousevat nyt (McKimissä
missä asuu melko paljon kansalaisiamme) $18.32 ja jos kotin-,
"ne veroperustaksi on arvioitu $4,000, min silloin nousee ve-ronne.$
24)48. Katolisten kansakoulujen kannattajain kohdal­ta
on verolisäys vieläkin suurempi. Mutta ylläesitettyjen esi­merkkien
yhteydessä tulee muistaa, että esim. McKimin '
yleisten kansakoulujen kannattajain verot nousevat asialli­sesti
vieläkin enemmän, sillä monelle heistä tulee nyt lisäksi
vesimaksut.
Meille'on selitetty, etä verojen nousun aiheuttajana ei
muka ole kuntien yhteenliittäminen^ suur-Sudburyksi, sillä
kunnallisverot olisivat nousseet kaikissa näissä kunnissa i l ­man,
liitospäätöksen toteuUamistakm. Vaikka tässä väitök­sessä
on "totta toinen puoli"', niin koko totuus on kuitenkin
siinä, että nyt saamme maksaa lisäveroa siitä hyvästä kun
emme ole veronmaksajina huolehtineet, että kunnallishallin­toihin
olisi valittu työväenmiehiä ja.-naisia. Työväenehdok-kaat,
heidän mukanaan McKim South vaalipiirissä viime
joulukuussa ehdokkaana ollut W. Eklund, ovat vuosikausia
varoittaneet, että kuntien yhteenliittämisestä ei ole mitään
hyötiyä, ellei tätä liitosta suoriteta min, etta yhdistetylle kau­pungille
saadaan verotuloja myös suurten kaivosyhtiöiden
rakennuksista ja muista kiinteimistöomaisuuksista. Työväen­liikkeen
varoituksista ei ole kuitenkaan tässä tärkeässä asias-
^ sa kuultu. Ja nyt ollaan, missa olemme!. Entuudestaan ylettö­män
korkeat kunnallisveromme nousevat nyt huimasti — ja
mikä pahinta, lisää verokorotuksia on tulossa, ellei kaivos­yhtiöiden
omaisuuksia saada 4cunnallisverotuksen alaiseksi.
Tältä pohjalta k„9tsoen kuntien yhteenliittämisellä on vissi_
ja selvä osUus liyJcyiseenK^erokorotukseen. Ja vaikka kunnal­lisvaalit
ovat vasta puolentoista vuoden kuluttua, niin nämä
seikat velvoittavat veronmaksajia ja työväenliikettä yleensä
valrpistumaan jo nyt seuraaviin kunnallisvaaleihin sekä te­hostamaan
hetikohtaisesti taistelua sen hyväksi, että saadaan
tämän seudun teollisuuslaitokset maksamaan kunnallisveroa
samalla tavalla kuin teollisuuslaitokset maksavat kunnallis­veroa
Etelä-Ontarion kaikissa kaupungeissa. Voittoon tämä
tärkeä taistelu saadaan kuitenkin vasta sitten kun työväellä
on määrätietoinen ja vankka edustus kunnallishallinnossa —
tämä on tärkein opetus nyt tulevasta verojen korotuksesta.
Varjeltakoon sellaisesta
*'taisteluha!usta"
Torontolaisen aamulehden Globe and Mailin työväen-asian
kirjeenvaihtaja Wilfred List tiedoitti tiistaina, huhti­kuun
26 pnä Montrealista ammattiyhdistysliikkeemme
' (CLCn) joka toinen vuosi pidettävästä edustajakokouksesta,
että "taisteluvalmius ja lihasten näyttely oli tänään Canadian
. Labor Congressin 1,600 jäsentä käsittävän edustajakokouk­sen
leimaa-antavana piirteenä'".
Meistä kuitenkin tuntuu että yhtä kunniakasta poikkeus­ta
lukuunottamatta CLCn edustajakokouksen tiistaisen istun­non-"
taisteluvalmius" oli kaikkea muuta muttei työväkeä aut­tavaa.
Poikkeuksen siinä" teki edustajakokouksen ysimielinen
päätös, jonka perusteella vedotaan canadalaisiin, että tässä
maassa ei ostettaisi jnitään etelä-afrikkalaista tavaraa niin
kauan kuin Etelä-Afrikan valkoihoiset mutta mustasieluiset
hallitsijat kohtelevat neekeriväestöä kuin orjia konsanaan.
Sitä*boikottisuositusta tervehdittiin varmasti kaikissa cana-laisperheissä
ja kaikkien ammattiyhdistystemme taholta.
-Mutta CLCn johtajat heittivät kylmää vettä ammattiyh­distysliikkeen
kaikkien jäsenten niskaan "vetäessään ohjak­sia
iiukalle", kuten mr, List sanoi, siinä mielessä, ettei yleis-lakfirorahastoa
perustettaisi, ja ettei kokouksessa hyväksyt-
" täi^-päätöslauselmaa, mikä tuomitsee lakkovartiolinjan läpi _
merpmisen järjestyneiltä-työläisiltä? - . ~ , - —
' ^Samanlaista takaperoista taisteluvalmiutta oli oikeisto-johdon
haluama päätös, jonka perusteella korotetaan CLC:n
" pfesidentin Claude Jodoinin .vuosipalkka 14,000 dollarista^
l'6,(i)0 dollariin, sekä CLC:n varapresidenttien, "William Dod-^
genija Stanley Knowlesin svuosipalkka kahdestatoistatuhan-hes?
ä kolmeentoistatuhanteen dollariin vuodessa, Miksi pi-
.täis* korottaa näin'tuntuvasti paTkkoja suurille johtajille, joi-
^ derÄsydämenasiana oli, mikäli voidaan luottaa mr. Listin
uutistietoon, "vetää ohjia tiukalle" niin ettei yleislakkora-
' hastpa.perusteta työläisten palkkavaatimusten hyväksi, eikä
. niyffskään anneta etukäteen tuomiota lakkovahtilinjojen läpi
' , "^kulkeville* - ' . ' - , , ^"
- H u h t i k u u n 15-.pn^V Yhdysvaltain '
kansainvälisenityöväenasioideni;sitil
teeri George ;Lodge' piti'pitkäiiTpuI
heen^^Bostonin^TKunnalliskluhin^sjärr:
jestämässä tilaisuudessa. Hän lupa­si
kuulijoilleen selostaa Ylidysval-tain/
taloudellisen järjestelmän to­dellisen
olemuksen. Hän sanoi ole­vansa
. huolestunut siitä kuinka
väärin ihmiset käsittävät Yhdysval.
tain taloudellisen olemuksen.' Sa­laamatta
hän sanoi, että maailman
ihmiset osoittavat vihamielisyyttä
sikäli kuin tulee kysymykseen sana'
"kapitalismi", -koska se—yhdistyy
kolonialismiin ja riistoon".
~Hän tarjosi kuulijoilleen erilaisia
sanontamuotoja Yhdysvaltain talou­dellisen
järjestelmän ilmaukseksi
Hänen käsityksensä mukaan kapi­talismi
voisi olla "taloudellista de-mokratiaa'\;
"taloudellista huma:
nismia"i .''dynaamista^^kapitalismia'';
"yhteiskunnallista ka p i t a l i s m i a 'V
"kansankapitalismia".
Tällä tavalla mr. Lodge ehdottaa
"kapitalismi"-sanan; haudattavaksi
ja antaa sille paljon paremmalta
sointuvan nimen. Melkeinsaman­laisen
ehdotuksen teki New: Y o r k in
valtion entmen kuvernööri Averell:
Harriman, joka on ykpi Amerikan
monista upporikkaista miljoneereis-lä,
kun hän puhui Amerikan Yleisr
ten Suhteiden Yhdistyksen kokouk­sessa
huhtikuun 14 päivänä.
Vararikon kärsineen järjestel­män
puoltajat uudelleen elävöittä­vät
kapitalismia, pitkittävät sen
ikää uuden nimen alla. Jokainen
päivä ; jokainen ' t u n t i länsivaltain
propagandistit väittävät, että-kapi­talismi
on muuttunut.'
Toteutumattomia toiveita. Kapi­talismi
on tuomittu kuolemaan
Huolimatta mitä sen - puolustajat
sanovat> millaisia hyvänsä kukkai­sia
tunnuskuvia sille annetaan, he
eivät; voi vältää- sen tuhoutumista.
Tämän paljastaa ne tosiasiat, joita
me julkaisemme nykyaikana.
* * *
Aina on olemassa vaaroja jos me
teemme vertauskuvia; Kuitenkaan
emme voi; vastustaa;>viettelya kuva­ta
.nykyisen kapitalismin .ideoita
erittäin sairaaseen ihmiseen.
: Kuoleva ihminen kärsii kuuniees-ta
Häntä kiusaavat pahat paina­jaisunet.
Hän tulee epätoivoiseksi
j a kuolevan mielikuvituksessa letsii
pelastusta turvautumalla menettely-,
tapoihin- jotka: vain jouduttavat lo­pun
tuloa. : Jälleen häh pyrkn aja­maan
pois pahat ajatukset ja-pettaa.
KIRJ. Y. ZHILIN , ' ^
&«a<aS:Ää
itseään sellaisilla kauniilla -unel- rusutu miljoonien riistoon muuta-c
• % u t t a ' kokonaan_j)eriaatteettomuuden, ja raukkalnaisuu-";
den* polulle menivät CLC:n oikeistojohtajat silloin kun tuli
ffiV> kysymys Mirle-Mill union hyväksymisestä CIC:n jäseneksi,
|V' - - k i l t in tiedetään, monet ammattiyhdistykset eri puolilla maa-
Kaikkien demokraattisten
pelisääntöjen mukaan olisi
luullut,'että joku .näistä päätös­lauselmaehdotuksista
-olisi vesi^
tetty edustajakokouksen hy­väksyttäväksi
tai, hyljättäväksi.
Mutta mitä teki CLC:n oi-keistojohto?:
Peläten ilmeisesti
sitä, ettei se voi "kontrolloida"
edustajakokouksen keskustelua
asiastay että Mine-Millunio voi
saada jäsenhakemukselleen
suurta kannatusta-taivhyväksy-misenkin
sille, CLC;n oikeisto-johto:
turvautui halpamaiseen
kepposeen' — kokoukselle esi­tettiin
ratkaistavaksi kysymys;
pidetäänkö - säännöissä - kohta
mikä evää jäsenyyden ''kom­munistien
ja fasistien" johta­milta
unioilta. Asiallisesti pu­huen
tämä oli iänikuisesti tuo­mittu
lakimiestemppu, joka
puetaan syytetylle tehtyyn
kysymykseen: "Lakkaatteko
pieksämästä vaimoanne?" Huo­limatta
siitä miten syytetty tä­hän
vastaa, hänestä tulee aina
"vaimonsa pieksäjä". Tätä sa­maa
temppua hyväkseen käyt­täen
sai CLC:n oikeistojohto
monen edustajan ::äänestämään
vastoin tahtoaan todellisesta
asiasta siksi, kun muutoin me­netellen
hän olisi joutunut ää­nestämään
"fasistien" puoles­ta!
Tämän arvottomampaan
taktiikkatemppuun CLC:n joh­to
ei-olisi voinut alentua — ja
se puhuu itse puolestaan, ' ,
Kuvaavaa muuten on,' että
edelTämainitun mr. Listin uu-tistiedossa
myönnetään todelli­seksi
syyksi, miksi M-M union
jäsenhakemuksta ei ole hyväk­sytty
se, että CLC on antanut
("myynyt" taitaisi olla oikeam­pi
sana) kaivosmiesten "järjes­tämisoikeudet"
terästyöläisten
uniolle ja että Mine-Millin on
muka ensin potkittava itsensä
hengettömäksi ja liityttävä te­rästyöläisten
u n i p o n ^ ja vas­ta
sitten avautuvat kaivosmie-hille
CLC:n ovet.
Tällaisesta \ hajqittavasta
"taisteluvalmiudesta" meitä
varjelkoon sekä työläisten oi­keudentunto
ja päättävä yksi-nriielisyys,
että , kaivosmiesten
peräänantamattomuusi.ja; itse-;
' unhjoituksen tiinne, ,
m i l l a , ' j o i t a hiiumausaineen käyttä­jät
'yrittävät"^ loihtia kääntääkseen
katseensa pois todellisuudesta.
Tämä vertaus nykyisen kapitalis­min
mentaliteetista kuolevaan i h ­miseen
ei ole niinkään kaukainen
todellisuudesta vkuimvluulisi; iv-Impe-,
r i a l i s m i ; 0n kuplevaa kapitalismia.
Luonnollisesti nykyhetken por­varillinen
«lajatusmaailma^^:
yleisen kriisin merkkejä, jonkaJI^-
pi -l^apitalistinen Järjestelmä on
menossa; ."Kuoleva .yhteiskuntajär­jestelmä
yrittää puolelta jos toisel­ta
etsiä pelastusta. Mitä selvim-mälläisokeudella;
:bydkkääväisyyT,
della ja kannibalismilla; porvarilli­nen
ajatusmaailma etsii kapitalisti­sen
hyvin voinnin itarua.; Tähän v i ir
meksimainitluun kuuluu taru: "kan­sankapitalismista".
E I tarvita rikasta mielikuvitusta
keksiäkseen sarjan sananyhteyksiäv
kuten "mustanvalkoista" taikka
"valkoisenmustaaM. /'Kansankapitar
lismissa" ei ole mitään järkeä. -
Mitä on kapitalismi? Se on yh­teiskuntajärjestelmä
- j o s s a tuotan^
tovälineet, ja sen johdosta tietysti
valta kuuluu mitättömän .pienelle
vähemmistölle. Se: on; järjestelmä
joka perustuu yhden ihmisen toi­sen
rustoon. Toisin sanoen kapi­t
a l i s m i on järjestelmä joka jo ole­mukseltaan
on vastenmielinen.
Joku \oi kysyä, entä '.'kansanka-pitalismi.'"'
Käytännöllisesti puhuen se on
pilaantunutta tavaraa uudessa kaaT
rössä. jonka-tarkoituksena on yrit­tää
mainostaa sellaista tav.iiaa,
jonka hyvyyteen ei it.se usko Täs­sä
tapauksessa ei ole kysymys ta
vallise.stil tavarasta, vjan aatteelli­sesta
"tavarasta''.
, , :Tooria;;''kansankapi'talismis(a'-':on
kaikkein e n i m ma n le vi l e Ity Y h dy ö-valloissd
Joitakin vuosia
erikoinen .suunnitelma : ' kiinsanka-pitalismin'.',;
naytleleniisesla silunrii-
.leltiin levittää yli koko, maailman
ja se alettiin juiilallisesti Ne\v
Yoikissa l'oliitikot, diplomaatit ja
ekonom^tit alkoivat Itikkia "kan­sankapitalismilla"
kuin lapset leik
kikalulla tarkoituksella mainostaa
sitä mahdollisimman laajasti
"Kansankapilaii^nun" teoiia pG-
:riistiiu ikaankiiin. kolnvecMi • '"valtti-koittun".
Ensimmäinen vaite on- työväen­luokka
katoaa ja proletaareista t U :
lee kapitalisteja S.vyksi selitetään,
että osinkoja jaetaan o.salle työ­väenluokasta
Tarkenipi tutkimus
osoittaa: kuitenkin, .ctta mitattoman
pieni: osa työläisistä omistaa, osak-
;keita kapitulislimaissu. - Valtnvin
suurin osa osakkeista kuuluu pie­nelle
rahamiespiinlle: ja teollisuus^
laitosten omistajille
Toinen vaite on kapitalistit lak­kaavat
olemassa teollisuuslaitoksen
omistajia. YhUoiden;.johto on siir­tymässä
johtokuntien jäsenille, jot­ka
ovat kiinnostuneet koko yhteis­kunnan
hyötyyn. Todellisuudessa
asianlaita on siten, etta kapitalistis­ten
tuotantolaitosten omistajat-ovat
Itse liikemiehiä :. taikka ; toimeen
otettuja tyolaisia. Ileidan ensim­mäinen
:vel voi 1 isuus ja päätehtävä:
naan on taala voittoja omistajille,
jonka etuja he uskollisesti palvele­vat
Kolmas "valttikortti'' "kansanka­pitalismin"
teoriassa on- köyhät, he
sanovat, tulevat i ikkaimmiksi ja
rikkaammat koyheiTimiksi Mutta
kapitalististen maiden; elämä : antaa
kokonaan toisenlaisen kuvan: i i k -
kauksien suurempi keskittyminen;
ylellisyys ja tyytyväisyys vain y h ­dessä-
päässä yhteiskuntaa, muuta-;
mille harvoille, epäkohtia ja puu-aletta
toise.ssa pää,ssd yhteiskuntaa
miljoonien tavallisten työläisten
keskuudessa.
Nykyajan kapitalismin kannatta­jat
olettavat, että kaikki on j y i kas­ti
muuttunut silten Maixin päivien.
Luonnollisesti kapitalismi on mo­nella
tavalla muuttunut. Mutta se
ei ole .vähalikhän muuttanut .yhteis­kunnallista
järjestelmää, joka pe-mien
harvojen hyväksi'., ' - , /
Kuoleva ihminen ei voi pelastaa
itseään varastamalla jonkun toisen
ihmisen passin. Kuoleva järjestel­mä
ei voi vapautua vatsahaavois­taan
vaikka sen puolustajat antaisi-vatkin
sille kuinka kauniilta kuu­lostavia
nimiä. ös^Nykyaikaisen kapi-talisminilienkinen
kriisi näkyy jo
yksistään siitä, että se , haluaa
"vaihtaa passinsa". Kun yksi nimi
tulee - tarpeettomaksi ; kuten , esim.
"kansankapitalismin", niin i:kapita|
listit etsivät uutta nimeä. Lopuksi
annetaan sille nimeksi -'taloudelli-hen~
humänismi'V: Tämä^eiole k u i ^
tenkaan muuta kuin sanoilla lejkkii
mistä. Engels aikoinaan ' saattoi
sellaisen naurettavaksi. Joku voi,
kirjoitti hän, sanoa kenkäharjaa
eläimeksi^imutta^se ei• aiheuta eläi­men
rauhasten -kehittämistä. '
Kuihka yhteiskuntajärjestelmää
voidaan sanoa humaaniseksi, joka
riistää terveiltä, voimaa täynnä
olevilta - ihmisiltä : oikeuden tehdä
työtä: perheittensä .elättämiseksi;;:ja
pakoittäa heidät työttömyyteen?
Kuinka voidaan järjestelmää sa­noa
•humaaniseksi,, jolloin ylellisten
kylien ja palatsien vieressä on
slummiiisunnot?
Kuinka voidaan yhteiskuntajär­jestelmää
sanqp humaaniseksi kos­ka
miljoonia kuolee vammoihin ja
epäinhimillisessä.'työoloissa säatui:
hm tauteihin?
Kuinka voidaan yhteiskuntajär­jestelmää
sanoa humaaniseksi.kos:
kä. köyhät eivät saa terveydenhuol­toa
korkeiden maksujenvitakia?
kuinka voidaan yhteiskuntajär:
jestelmää sanoa humaaniseksi joka
perustuu siihen,, että; harvat:saavat
riistää satoja tuhansia ja vieläpä
miljoonia ja joissa.harvojen hyvin­vointi
muutamissa :;"etumaisissa'';
sitten:} kapitalistisissa maissa lepää taka-,
pajuisten; .riippuvaisuussuhteissa
olevien siirtomaiden väestön; riis­tosta
; Vain: sellaiset" taloudelliset- jäi":
jestclmät ovat: humaanisia;; joiden
tuotanto; kehittyy: ihmisen eduksi,
koko yhteiskunnan; hyödyksi.; ;Sib
loin kun tuotanto- on alistettu voitr
tojen: kilpailulle, niin koko järjes­telmä
on :epähumaaninen ja ihmis­ten
etujen 'vastainen.
Nykyaikana maaiIman keihtyksen
ratkaisu riippuu; kahden järjestel­män,
sosialismin j a - kapitalismin
kilpailusta. ;vTämä kilpailu tapah-.
tuu talouden, politiikan j a ideolo­gian
aloilla ja sosialismi voittaa
kaikkialla., -
.^l;|eiuvostoliiton ja kansändemo-'
kraättistehlrmaidenMtj^väenluokai^
: historiaUinen':^menestys/ osoittaa ^so;,
sialismin paremmuuden ;kapitialisi
m i i h . verrattuna'. Niiden*' menesty-:
mJnen on saanut aikaan^ sen, että^
kokoi maailman ?: työväenluokan ^ a j a--:
tukset .kiintyvät uuden yhieiskun-nanÄ
loistaviin: aatteisiin;; joka .mer­kitsee
kuinka uusi järjestelmä tu-
:lee.ottamaanvriistojärjestelmän;:pai-kan.
Tällaisissa olosuhteissa kapi­talistisen
järjestelmän puolustajat
yrittävät/käyttää•• ideologisia a s^
koristelemalla /kapitalismia ja; mu­ka
osoittaa siten, että se on pa-»
rempi kuin sosialismi.
Tämän politiikan haitallista luo-netta
ei pidä~aliarvioida. Mutta ei
-voida myöskään olla näkemättä, et­tei
tämäkään ; kykene pönkittämään
lahonnutta rakennusta. Historian
pettämisyritykset ovat turhia. Kav
pitalismi; on .tuomittu kuolemaan;;
Tulevaisuusrkuuluuisosialismille.';:
Nkirumah,
yliVoimaihen
' A c c r a . v.-i^-^-rGhanan';.;pääministeri
JNkrumab¥säilyttl murskaavaniJoht^^^^
?Sse'ma'nsäkvastaehdökkaaseensa'^^^'B.
^Danquahiin s tolsellaijcierroksella'; kan-:
sanäänestyksessä maan ^.nlUuttanli-^
sesta tasavallaksi jä presidentin v a -
litsemisestar ' -
Danquah on oppositiossa'[ olevan
yhdistyneen puolueen johtaja. Epä­virallisten
tietojen^muka^n i saii.Nkru-:
ma Ashantin alueella ^ missä t u ­lokset
on laskettu vasta yhdeksässä
14 vaalipiiristä —440,763 ja Danquah
24,276 aanta. Voitan,,alueella on n i i n - '
ikaan äänten laskenta kesken, mutta
puc)Iiaika.osöit^a:kkrumahiUe; 63,958
ja Danquahille 15,346 ääntä.
Yhteensä- ön Nkrmnahin äänisaalis
tähän mennessä' — "kun otetaan huo­mioon
Accrassa ja pohjoisessa Gha­nassa
toimeenpantu äänestyksen en­simmäinen
merros — 261,060, Dan-
1
m 1.
quahm 58.768. Äane.styksessa valtio- autonkuljettaja
muodosta on tulos 259,525 puolesta ja ' p. . ,
, JT^äiiä
fim;^äji«Mfel|^s^j;i^
ASIASTA. OLI KESKUSTELTU.,
Eräällä ^"^suomal^s^e^^^^^ - v
oli' sodäti ',>aikan'a'Bautoiikuljettaja,'<
joka luonnollisestiVpääsiidinalle,, ^K.li*\
kuten töisetkintsotilaat, Mutta koto- v . t
nä miestä'vaivattiin joka päivä J k y - , • x''^
symällä, mitä kuuluisa k e n r a a l f a - "v
jatteli\sodasta ja sotilaallisesta t i r . < 7
lanteesta, vihollisen mahdoUisuuk.-:, Ä
sista tulevaisuudessa ja n i i n ,edes-',- •
päin. ' . : , y
Autonkuljettaja, ei kuitenkaan
kertonut mitään. Kunnanvaltuuston,,-
puheenjohtaja kutsui hänet ker:.,^ ,
ran luokseen ja kahden kesken .ol»,'^
taessa sanoi:_ . ^ \
—- Minulle voi ,puhua esteettö-- ,
mästi. Kuinka kauan^ suuret^ sota-herrat
luulevat sodan viel^ kestä:
vän? ~ • '
— En tiedä siitä mitään, sanoi
fm
51,414 vastaan.
PARLAMENTTITALO OLI
POLIISIEN
Tokio. — Japanin parlampntJ- nista luopumista. Poliisijoukot ei-talo
oli Jauantaina, huhtikuun 23
pqiä kuin piiritetty linnoitus. V i -
Tanomaieset:olivat ju varhain'aa­mulla
- määränneet^ sen 1 ympärille
suuret poliisijoukot. Lähikadut
j a kaikki parlamenttitaloon joh-
:4avat; tiet olivat täynnävpoliisiket-:
juja^ autoja ja panssarivaunuja. ::
Hallitsevan liberaalis-demok-raattisen
puolueen : parlamentti­ryhmä
piti aamulla -ylimääräisen:
kokouksen, jossa päätettiin pyr-
- kiä lopettamaan kaikki keskuste­lut
:"turvalIsiuussopimuksesta"a-lahuoneen
erikoiskomiteassa ja
•' ratifioimaan :sopimus; 2-—3 päivän /.
sisällä; Päätös tehtiin hallituksen
painostuksesta, : huolimatta siitä,
että :oppositiossa olevat ryhmät
.vastustavat ;sopimuksen ratifioi­mista.
• Tämä hallituksen uusi demokra^
tian vastainen toimenpide kuohutti
kaikkiin piireihin kuuluvia japani
laisia. Parlamenttitalolle lähtivät
Tokion yliopiston ja muiden kor­keakoulujen
opiskelijat, jotka päät­tävästi
vastustavat japanilais-ameri-kalaista
yht?istyotä ja maan vetä
mistä uuden sodan - tielle. Sinne saa:
pui myös työläisten lähetystöjä sekä
Japanin ; uskonnollisten , piirien
edustajia. He pyrkivät hallituksen
puheille. välittaäkseeA molemmille
kamareille.adressin.jossa vaaditaan
''turvallisuussopimuksen'? ratifioii\r:
Arvatkaapa...
Neuvottelut
Genevessä
alkoivat jälleen
Geneve. — Kun-aseistaiiisumis-konferens.
si alkoi maanantaina v i i -
'meisenv«tvovlikkonsa-wennen .:ke.skey-;
tysta idan ja Jannen huippukokouk­sen
ajaksi, ovat osapuolet' vlela'eri
mieltä kansainvali.se.sta yalvontajär-jestelma,
sta.
LansilahoUa Genevessä uskotaan,
etta Pariisissa toukokuun 16 pnä ko­koontuva
huippukonferenssi tulee
paattamkan myös aseriisuntaneuvot­telujen
kohtalosta. Uskotaan kulten-kin.
ieaserlisunlakeskustclujen ^
van sovitusta jatkumaan kesäkuun,
7 pnä ja myös saavan uutta verta
huippukonfeienssln , .mahdollisista;
'paiitoksista. >i ' ^ ' ' , i
' Mnanalitalnii "alkaa \jallccn myös
kolmen 'vallan konferenssi ydlnase-2
kokeldci^ kiclLämisestä. Näm^. neu-]
vottclut. joita on jatkettu puolitoista
"'vuotta', • ovftl- olleet rkcskcy tyksi.s.sä''- yli
vät kuitenkaan päästäneet lähetys­töjä
perille
'Arvioidessaan tilanteen vakavuu­den
sosialistinen puolue antoi tä
nään julistuksen poikkeustilasta.
Julistuksessaan isosialistit,kehotta­vat
Japanin : kansaa yhdistymään ja
;ostämään hallituksen vaaralliset a i ­komukset.
Myös Japanin kommunistinen
puolue; kehottaa isänmaanystäviä
aktivisioimaan taisteluaan.; japani-lais^
amerikkalaisen; ''turvallisuus­sopimuksen"
•ratifiointia vastaan.
Se kehottaa hajottamaan.parlamen­tin,
joka ei ole kansan luottamuk­sen
arvoinen, j a vaatimaan Kishin
hallituksen eroa. Tehtaissa j a muisr
sa laitoksissa on Japanin' ammatti
liittojen keskusneuvoston;kehotuk-;
sesta:pidetty: työläisten kokouksia
j a .mielenosoituksia. Turvallisuus­sopimusta
'"vastustava kansallinen
neuvosto sekä Japanin ammattilii­tot
ovat kehottaneet työläisiä näinä
päivinä. lähettämään 'edustajiaan
parlamenttiin j a vaatimaan uuden
sotaliiton peruuttamista.
Taistelu taantumuksellisten ,: ja
edistyksellisten voimien välillä !'tur
vallisuussopimiiksen" ratifiointia
vastaan: on nyt tullut Japanissara^t
kaisevaan vaiheeseen.
Et kai halua väittää, ettei ken­raali
ole sinulle koskaan puhunut
sodan päättymisestä?
— Kyllä kerran hän puhui mi­nulle
asiasta.
— Mitä mitä hän sanoi?
— Hän sanoi vain: — Nieminen,
vanha veikko, kuinka kauan luulet
sodan vielä kestävän.
EI MYÖHÄSTYNYT
Miettinen ryntäsi kovaa vauhtia
asemalle "suuri matkalaukku kum­massakin
kädessä. Juuri >kun hän
paasi huohottaen asemasillalle, hän
naki junan menevän.
: Vanha.ystävallisennäköinenrouva .,;
hymyih-Miettiselle ja sanoi:
— Myöhästyitteko junasta? s V o i
miten ikavaä!
Miettinen mulkaisi rouvaan vihai­sesti
ja mutisi hampaittensa-välistä.,-
r— Enhän minä junasta myöhästy­nyt.
Tulin vain peloittamaan sen
tiehensä.
LII.4N HUONO LAPUALLE
Muu¥ri'^'huori taidemaalari oli saa-r
nut tehtäväkseen maalata Lapuan '
kirkon kupolin taitteisiin Ilmestys- : i :
kirjan nelja ratsastajaa. Hänen teh­dessään
niihin luonnoksia • saapuivat
vauraan pitäjän napamiehet niitä
katselemaan. 'He olivatkin muihin
luonnoksiin:' tyytyväisiä; mutta nälän
ja ruton hevonen oli heidän mieles­tään
.aivan luan laihan' ja kurjan
näköinen. Niinpä eräs puhkesikin
puhumaan.
— Kuulkaa taiteilija, ei näläkä-fcaan;
;tuu ^Lapualle 'nuan huanolla. v;;
.hevoosella! - i . , • .
GRÖNLANNISSA ASUTUS­TA
4,000 VUOTTA SITTEN
. . . kenestä aiotaan hanuritaiteilijaa.
.Kööpenhamina. —r Kööpenhami- ;
n a n : : kansallismuseon arkeologit:
aloittavat : ensi ; kesänä kaivaukset
- : Grönlannissa: - eräällä suolla, ; jonka ;
;; uskotaan kätkevän :todistuskappa-.:
leita inhimillisestä elämästä Grön-;
lännissä aina 4,000 vuoden takaa.
Viime vuosien tutkimukset ovat
; osoittaneet, että Grönlannin asutus;:
ön; huomattavasti -vanhempi, kuin;:,
1,000,.vuotta, kuten aikaisemmin
.uskottiin. ;::Ensimmäiset •]:asukkaat:
isaapuivai ; Lansi-Grönlantiin: pie-,
ninä ryhminä Alaskasta, samoin
kuinsen nykyisetkin asukkaat, e s^
kimot.
Ennen nykyisia asukkaita Grön­lannissa
on; asunut; kolme eskimor
kansaa, jotka kuitenkin tuhoutuivat
Uma.ston: muuttuessa; kylmemmäksi
Ja : kosteammaksi. - Pohjoismaalaisten
saapuessa Lansi-Gronlantiin n. 1,000
yuötta sitten se oli- taysm asumaton.
Ilmasto oli silloin nykyistä leudompi'
ja ;'pohjoismaalaiset: kykenivät .elä-r^^^^v
maan karjanhoidolla. 4,000—5,000
pohjoispiaalaista eli silloin Länsi-
Gronlannissa parin -vuosisadan;ajan,
mutta sitten ilmasto muuttui -uudel­leen
kylmäksi ja kuivaksi eikä kar­jan
kasvatukselle ollut enää mah- '
dollisuuksia.:'; Lopullisen kuoliniskun -
pohjoismaalaisten; asutukselle ; antoi.
kaaliperhosten hyökkäys, - jonka air ?
kana kaikki kasvullisuus alueelta t u - ; :
houtui.
Ensimmäiset eskimot saapuivat
alueelle 600—700 vuotta sitten poh­joisesta
pain Viime vuosikynuneni-na;::
Grönlannin: ilmasto on jälleen ;-
muuttunut, tällä kertaa lämpimäm-'::.
maksi j a ilman nykyisen tekniikan
apua tama olisi ehkä merkinnyt t u ­hoa
eskimoille. Valaat ja hylkeet ve­täytyivät
nimittäin pohjoiseen ja es-'
kimoiden koko elama perustuu näi­den
eläinten pyydystämiseen. " - >
PÄIVÄN PAKINA
Veronmaksu olkoon ilomme!
•Verojen maksaminen ei taida olla
kaikkein miellyttävintä hommaa
maailmassa. Mutta verojen mak­su
— kuten joukkotyöttömyys, far
inarien karkoittaminen maalta ja
sotavouhottelukin — kuuluu erot­tamattomana
osana kapitalistiseeji
larjestelmään. Siksi ei kiikaan pu
hII veronmaksuja vastaan yleensä,
vaan mieluimminkin siitä, että liian
sui;ri osa veroista lankeaa työläis­ten
farmarien ja muiden pikkuelä-jiiin
kohdalle, suurrikkaiden selvi­tessä;
veronmaksustakin kuinykofira
veräjästä
N i i n , nyt on tuloverojen maksun
viimeinen hetki, sillä n e , o n suori-tctUiva
huhtikuun loppuun'mennes­sä.^
ios verot jäävät maksettavak­si
vasta tuonnempana, silloin-Jou
dumme'i maksamaan - veromenois­tamme
vielä korkoakin valtiolle.
Tässä- veronmaksuhommassa opi­taan
muuten vähän porvarien hie­noja
-tapoja. Kun valtio ei maksa
mitään korkoa niistä "ylimääräisis­tä"
verorahoista, jotka se joutuu
veronmaksajille palauttamaan, niin
tapana onI'.'että tällaiset veronmak­sa'fal
täyttävät ' iulovcrokaavakkeen-kuussa
Ne taas, jotka joutuvat
maksamaan lisää veroa, jättävät tu-
Inverokaavakkaitlensa täyttämi
huhlikuunrviimeiseen päivään-saak­ka.
Ja kun enemmistö tuloverojen
maksajista joutuu pulittamaan tili­vuoden
päätyttyä hieman lisää nii­den
veromaksujen-päälle, mitä on
heidän palkkatileistään lohkaistu
pois, niin mc saamme nauttia siitä
"vahingonilosta" että tuloverokaa-vakkeiden
täyttämisen kanssa
kamppailee nyt moni muukin kuin
me!
. Kun pidetään mielessä, että tämä
tuloverokaavakkeiden^^^ ;:t
ja sen yhteydessä suoritettava lisä
veron maksaminen on vuotuista
hommaa, niin ihmetellä täytyy sita
elämän yksitoikkoisuutta mihin so­sialistisen
maailmanosan ihmiset
joutuvat, jahka niiltä lopetetaan tu-loverojen
periminen kokonaan? '
^ Kuten tiedetään, esim. Neuvosto­liitossa'
peritään nytkin suhteellisen
vähän' tuloveroa, mutta ellei muis;
timme. petä,'tuloverot poistetaan
siellä',kaikilta'kansalaisilta vielä tä-^
inän ^vuoden loppuun ^ mennessä.
maksaa : tuloveroa? Jahka; meidän
hyvin .koulutetut ja ammatillisesti
taitavat porvarilliset sanomalehti-miehemme
saavat tilaisuuden selit­tää
sosialistisen maailmanosan i h ­misille,
että meillä täällä vapaassa
kapitalistimaailmassa on "oikeus"
maksaa tuloveroakin, n i i n se naula
varmaan vetelee.
Sivumennen sanoen panimme
merkille omaa tuloverokaavaket-tamme
täyttäessä, etta valtio vie
veroina päällimmäisenä vuositulois­tamme
noin neljän viikon,palk_an!
Siihen~'ci sisälly lainkaan-ns "sala­tut
verot" joita maksamme myynti-ja
muina veroina aina' kun ostam­me
tulitikkuja, tupakkaa, ruokaa,
vaatteita laiTnuuta tavaraa, joiden
yhteydessä jnenee vei;oihin ehkä
toinen mokoma!'
^ i j n kauan kun me haluamme
kansakuntana ylläpitää kapitalistis­ta
hallitusjärjestelmää, me tieten­kin
haluamme maksaa sekä tulove­roa
että niitä "salattuja" veroja.
Mutta se meitä veronmaksajia
sentään harmittaa ja kismittää kun
hallituksemme haaskaa toisen puo
Ien näistä hiellä ja vaivalla ansait­semistamme
verorahoista varuste-lukilpailuiin,
mistä ei ole mitään
hyötyä kenellekään! . -
' > Monet miestä veronmaksajista,
huolimatta lainkaan siitä mitä ajat­telemme
poliittisista tai uskonnolli­sista
asioista, olemme yksimielisiä
siitä, että.!kenraalit-saisivat .varas
valmistumistaan "vanhanaikaisek­s
i " tullutta romua, vaikka varuste-lukilpailuun
haaskattavista veromle-;;
noistamme vähennettäisiin toinen
puoli pois. Jos veromme vähenisi­vät
tällaisen, järkevän toinienpiteeni
perusteella puolella, niin se antai­si
meille kaikille — työläisUle, far­marille;
j a ::muillepikkueläjilIe:sieT!'
voisen palkankorotuksen.
Tässä yhteydessä kiintyy huomi­omme
pakosta vanhaan,^puolustus­ministeriimme,
mr. Pearkesiin, jo­ka
kuulema luottaa kuin tosiusko­vainen
Jumalaan j a porvari "dolla­rimerkkiin,^
että_ bomarc-ohjukses-sa
lepää kansallinen tulevaisuutem­me
ja onnemme, vaikka ne bomarcf
ohjukset eivät tussahdakaan muu­toin
kuin vahingossa, eikä-silloin*
kaan kukaan tiedä mihin suuntaan
ne lähtevät taivaltamaan!
Kunhan - joku saisi -kehitetyksi
sellaisen vekottimen; niillä'^'voitai­siin
sellaisia hurahtaneita henkilöi- ;
tä lähettää vaikkapa kuuta viljele- :
mään, n i i n me ehdottaisimme kunf
niapaikkaa .kaikille niille canada-,
laisille, jotka,uskovat bomarciin ja^
muihin ennen valmistumistaan yan-hentuneisiin
> sotakaluihin, . j o i d e n ';
valmistamiseksi saamme tehdä - hiki' ^
päässä kovaa työtä monta viikkoa
joka" vuosi. ^ , ' ''',' |
Mutta kaikesta huolimatta nyt on
veronmaksut! viimeinen hetki,'' j o - ' " , ' >f^i
ten-kaivetaan posi kukkaroamme j a » ' } U(
lähetetään raha} Ottayvaan.; ' -} 'J. ~, %U,