Vapaus, October 5, 1954

              Myn ^ Tiistdjna, lokakuun 5 p, Tu^sday, October 5,1954
m
Ttiegbooiu: Bxm. Oftk» Q0. 4-439*
BOlUnMOtaceQB. 4-4285. ISanager
WmtA ttov. 9, mi, jmmbeA AOfuxtmagi nt4§ opoo •ppucMkm.
'niiAUfiSQiilNAT: ' ^ '
C M M U M : 1 fk, 7JOP e tt, A T S .
^ . s kk. 928
Tb$mänoi^t 1 fk: iyn> 6 kk, A3D
Lontoon "hauiikkohäätT
; -j^^ ;V|ime v i i k o l l a Lontoossa pidetty yhdeksän vallan kpnferensSi teki
''tiudön fp^rjaatteellisen" sopimuksen Saksan imperialismin uudelleen
aseistamisen suhteen; \, " V '
|/ r sellaisenaan ei tyllut kenellekään yllätyksenä siljä^^VJidys-,,;
I • ,' vättäin valtiosihteeri Qulles sanoi heti Lontoon konferenssijC/iivajäi^'
I 'tilaisuudessa, että sopimukseen on päästävä, tai Yhdysyaiit^je^äa"*
|'t, .lauuten omat johtopäätöksensä. Toisin sanoen^ Lontoossa nyt tehty
I \ , , **|Jetiaatesopimus" edustaa 'haulikkohäitä" vieläkin enemmän kuin
I ^ ^ ^^(jJbinut j a kuopattu Euroopan puolustusyhtetsö sopimus, jonka yhdeksi
' :;%.i|feäinistumisen syyksi o n selitetty se, että se " t e h t i in liian hätäisesti
I^.J. , ' M ^ h m g t o n i n painostuksen J o h d o s t a " (Dorothy Thompson).,- '
- - A ; / • Nyt 'Lontoossa tehty, '^periaatesopimus" Saksan imperialismin
I / ^uuddleeh aseistamiseksi edellyttää teknillisesti sitä, että.iLänsi-Sak-
Ji <-! annetaan tämänkin sopimuksen perusteella täydellinen itsenäi­tä'
y\ — mutta siitä huolimatta muodostetaan kuitenkin seitsemän
^ ! ^' H^l^yaltion hallinto, j o k a kontrolloi Länsi-Saksan aseistumista^ ikään-
, l^iO^ minkään "täysin itsenäisen" maan aseistusta voitaisiin ulkopuo-
U c - , ' ^'Jisten maiden toimesta kontrolloida. Ja parhaassakin tapauksessa tun-
| i • tmi kummalliselta sellainen "^rakkaus", missä morsian valvoo yötä ja
! | » , \ ^ ' päivää, ettei uusi sulhaspoika pääse "hyväilemään" siten, että tekee
|f,V V kirveellä jakauksen morsiamen tukkaan!^
i ViTMniVJelä kummempi pn tämä Länsi-Saksalle annettava "täydellinen
|. ~ ^ "^Ijlsenäisyys" k u n huomioidaan v i i k on lopulla julkaistut tiedot, joiden
v^' ' ^ukaait Länsi-Saksa saa ''oikeuden" muodostaa noin 12 divisionaa
'^J' ' Jf^ittävän.armeijan, mikä on kuitenkin annettava täydellisesti liitto-
,|.^ ^ « r m e i j a n -ylipäällikön (tarkoittaa amerikkalaista kenraalia) .komen-
'pettäväksi. ^Kun muistetaan Saksan imperialistien entiset toimenpiteet
? j l ' ?-5^ menettelymuodot, niin silloin täytyy todella' omaksua sylilapsen
^aailmanltatsomuksen, jos voidaan olettaa,' että Saksan imperialistit
' • rglulevat pysyvästi tyytymään tähän vetojuhdan osaanJ Selvää Jiimit-,
- ^ |äin on, että Saksan imperialistit haluavat saada uudelleen asevoimat
^ ' ^ |>alvelu1u«ensa, mutta heillä on oma lehmä ojassa nyt kuten^ ennen-
^ ,-,^in j a he tulevat riuhtaisemaan itsensä vapaaksi toisten "holhouksesta"
A %^^^ saavat k y l l i n voimaklcaat sotavoimat^ haltuunsa.
< j % ' ^ Mutta huolimatta siitä minkälaisia teknillisiä sanankäänteitä
' \ '^kompromissin" nimissä tähän '-uuteen sopimukseen" l i i t t y y , sisällöl-
'>.i[\ 2^än se on kuitenkin vanhan ja'kelvottomaksi havaitun sotasuunnitel-
«man'asetelma. Euroopan kansat hylkäsivät Euroopan puolustusyh-
11 ^ dieisö sopimulcsen nimenomaan sen vuoksi, että ne eivät usko tykkejä
i \ |}a kivääreitä saksalaisten imperialistien käsiin . Tämä perustekijä on '
I ' i|delleenlun; olemassa.';!£uroopan maiden-kansat tulevat hylkäämään
I '^a tuomitsemaan'kaikki sellaiset sopimukset, joiden tavoitteena o n '
'h iSaksan imperialismWi'oudeIjeen aseistaminen, huolimatta l a i n k a a n.
I: ^iitä fi^h)kalaistienisa|iafr4asien ja^tekosyiden^ p
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Yhdysvaltaia Sotatoimet Taivanilla
ranoy Vlrlane» K«pu»!casingi«ta
täytti SO vuotta lokakuun 4 imä.
Yhdymme sukuIaisUii ja tuttavien
cnnittelulbin!
saavat avoimen
Mitä muut sanovat
Xi
amaan^^'mlljoonaistenikansanjoukkojen peräänantamattoman
riitiMI^§^i^||||Jf|^l^i,,^.^
*T(»iasia nimittäin on,:että maailman j a erikoisen Euroopan:
ien kansat eivät halua sotavalmisteluja eikä sotaa vaan erilaisten yh-v
pteiskuntamuotojen rauhanomaista rinnakkaiseloa, neuvotteluja kai­heista
kansainvälisistä ongelmista ja' kestävää rauhaa. Tässä mic-
'^essä Euroopan kansat tuomitsevat k a i k k i sellaiset yritykset, joiden
^tarkoituksena on muodostaa sotaliittoja Euroopan toisia kansoja v a s - ;
:^aan>^ ^ Sen sijaan vaaditaan entistä päättävämmin, että pn muodos-
^^ettäva koko Eurooppaa Käsittävä turvalUsuusliitto. mikä ei kohdist
^ i t ä ä n eurooppalaista maatavtai maiden yhtymää vastaan. | J a Sak-
^ ^ q | i m p e r i a l i s m i n uudelleen aseistamisen asemesta vaaditäah'Saksan
ffcansallista yhdistämistä sillä perusteella, että Saksasta tulee .demo-
Bcraattinen, rauhaarakastava itsenäinen maa; mikä ei valmistaudu
fuusiin sotiin eikä l i i t y mihinkään liittoon — ^en paremmin kapita-
-f^istiken kuin sosialististenkaan maiden kanssa - ^ j o i t a k i n toisi^^
,^yastaan.
S Kaikkien näiden tosiasiain perusteella meistä tuntuu, että
v|washingtonilaista isännän ääntä kuunnelleen Lontoon konferenssin
" • • •haulikkohäät"
MYONTAX «IKEJr TABPOVAN
HITLCBIN JALKM VIELX
"VIRHEITÄKIN* TEHDESSÄ
. New XotiL. — Tolo^.etaanlco Yhdya-valloissa
Hitlerin yhtä isuurlnta vlj-betta?
Tällä fuhrerin virheellä, oli suuri
osuus Saltsan ;.Jiäviössä sodussa>.;
Tässä on jokapäiväiöerr kysymya rau­tateistä,
Jolta nyt huolestuttaa Yhdyo-valtain
useita viranomaisia... Hit­lerin
hellUcous oli tässä, sanoi America
Räilways Car-Instituten 'puheenjoh­taja
Gustav Metzman...
—AP:n uutift',ieto syysk. 29 pnä.
* ^ « '
HnTEEN IHMI8TUNTEET
Toronton vucfen»8i*ädök«fet aiheutr
tavat erittäin sydämettömiä» joulu­lahjoja'
tuhansille: vuokralaisille, sil­iä
niiden perusteella voidaan häätä
tuhansia ihmisiä joulukuussa ja mui­den
talvikuukausien aikana, sanoi
tjianon John Frank kontrollilautakun-nan
kokouksessa eilen..,
EduJ«;ajiston vetoomus kaikui kuu­roille
korville. KontroUilautakunta ei
ryhtynyt mihinkään toL'nenplte;siin.
"He tulevat tänne aina tuomiopäi­vään
asti" mutisi pormestari Saun­ders
edustajiston poistuttua. , To-rontolaisen
Globe and Mail lehden
uutlstieto syysk. 30 pnä.
^^'periaatesopimuksesta" tulee pannukakku, sillä
^avat tavallisesti epäonnistumiseen.
joh-il
Vakavia varoituksia
11
m
m
Hallitusviranomaiset eivät helpolla tunnusta että^ heidän ohjel-
^ o v i n itsepintaisia j a ne panevat pakostakin tunnustamaan.
^ vx:^ aikana saatiin kuulla kaksikin lausuntoa, joista
iSiImmee; että liittohallitus^^^o^
? ^tunnustamaan,; että ensi talvena on odotettavissa entistä pahempi
^työttömyystilanne.
Ottakaamme ensiksi työministeri -Greggin, V C , C C L : n konven-
•^tionissa antama lausunto, että viime talvinen työttömyystilanne a i -
^ ' 1^^^ Totta on, että työml-v^^
nisterimme; y r i t t i antaa mahdollisimman lohdullisen tulevaisuuden-
^ ^ u v a n selittämällä, että työtilanne on paranemassa, ja että"pitkän
>^
»hänen "pferustelunsa" olivat kaikkea muuta, muttei vakuuttavia,
<^
«-.rusteluihin. Hän sanoi: ''Vimeksikuluneen kahden kuukauden aikana
>ijon saatu lisääntyvässä määrässä merkkejä, että työllisyys j a ; tuotanto
|on vakiintumassa Canadassa. Työttömyys ei ole lisääntynyt heinä-
';jja elokuun aikana."
2 Jos vuoden parhaitten työkuukausien aikana ei työttömyys lisään-jjtynyt,
niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että työtilanne olisi pafane-
• sittenkään, vaikka työttömyys olisi
^äiden,k.uukausien aikana vähentynyt. Tosiasia nimittäin on, että
V ^työmahdollisuuksia j a työpaikkoja on näköpiirissä entistä vähemmän.;
V pääomasijoitukset tehtaiden rakentamiseen ja laajentamiseen ovat
^^ntisestään pienentyneet ja se ei v o i tarkoittaa muuta kuin sitä, että
l^yöttömyys tulee entisestään lisääntymään. Että työministeri ^(^^
! tämän, se näkyy siitä.kun hän tunpusti , C G L : n konventionisa;
Setiä työtömyyltä tulee Canadassa olemaan jossakin määrässä aina.
^ ^ o i s i n sanoen, hän antoi ymmärtää, että työttömyydesta tulee vaka- v
^isL pulmia maallemme . •
^ s : Toinen j a todella hämmästyttävä myönnytys siitä, että hallitus-
: «^^^ odotetaan työttömyystilanteen edelleen pahenemista saatiin
: ' ^ i i t siipien suojissa j a usein sen p o l i t i i k k a a edistäneen
SCanadan kuluttajain yhdistyksen" presidentin, mrs. H . E ; Vauteletin
v^^teskiviikkoiltana antamasta lausunnosta, että '^pitkän päälle katsoen
J ^ t t a a lamakausi o l l a kuluttajille j a tehtailijoUle parempi kuin infla-r^
toor^^^ me" ehkä joudummekin vähän kiristämään
»VÖitamihe-"
Chignecton kanavan
rakentamisvaatimus
jälleen fapeetilla
Moncton, N. C. — Kaksi vuosisataa
vanha ajatus kanavan rakentamises.!
•ta Nova Scotian ja 'New Brun8Wickin
välisen Ch^neoton kannaksen poikki
on Jälleen herätetty henkiin Ja yli 80
Järjestön Ilmoitetaan vaativan tämän,
kahavän pikaista rakennuttamista.
[ Tämäa > kanavan ^ väitetään kUuluvan
oleellisena osana' St. flUawrencen sy­övään
i meritiehen koslsa:-selyhentäte^^^
Canadan ^ satamien Ja ,Ylidysvaltain
litärahnikon.vMstä'matkaa noin 400
jmaililia jkuii laivojen-:ei; tarvitsisi ka-i
jia van'•valmistuttua; enää purjehtia
'jNv:va/«cot\an ympäri. _ < ^
'^'TSmfin-^bÄi IB mallin pittilsen ka­luavan'arvellaan
tulevan maksamaan
noin sata miljoonaa dollaria. Ja; kana­vasta
olisi hyötyä erikoisesti' "Nova
Scotian, •NewBrunswickin, Prince
Edwar ;slandin Ja Quebecin maakunr
nille' jotka kykenisivät kanavan avul­la
lyhentämään' tuotteidensa matkaa
Yhdysvaltain itärarmikon markkinoil­le.;
Kanava olisi myöskin edullinen
Canadan rautamalmin lähettämises­sä
St. Lawrence-virran varrelta Y h -
dysvaltain ItarannikcUe^ jösti| syystä
arvellaan, että yhdysvaltalaisi raha-
; miehet .voisivat avustaa kanavan r-kennustöiden
kustannusten rahoitta­misessa.
Kanavan rakennuttamista koskeviin
suunnitelmiin Jiittyy; myöskin ajatus
vesivoiman kehittämisestä, jossa suh-teea
'käytettäiiin hyväksi Fundy-lah-den
korkeita nousuvesiä, joiden sano.
taan saavuttavan miltei 50 Jalan kor
keuden. - '
Puola myöntänyt
turvapaikan USA:n
karkoittamalle
Detroit, MIch, — JohtavaUekreik-kaiais-
amerikkalaiselle antif asistille
Ja rauhan puolesta taistelijalle James
Papandreoulle, Jonka siirtolaisviran-omaiset
ovat määränneet karkoitetta-vaksi
Kreikkaan, misaä häntä odot­taisi,
mahdoUisefiti kuolema, on Puo­lan
kansantasavalta myöntänyt po-lUttisen
turvapaikan tiedoittaa Michi-ganm
Ulkosyntyisten Puolustuskomi­tea.
Papandreoun on määrä lähteä mat­kalle
kohden uutta Icotlmaataan loka­kuun
aikana.
Lapsihalvaus levinnyt
Quebecissa
Chlcontlmi, Que- — Viime viikolla
Ja tämSn viikon alussa otettiin
täällä olevaan sairaalaan 30 lapsihai-vaustautiUi
sairastunutta.
Kaikkiaan Lake St. Johnin alueella
on kuluvan kesän ja syksj-n aikana
todettu 250 lapsihalvaustapausta, jois­ta
14 on johtanut kuolemaan.
VeUng, elok. 4 jfiä. .Yiufy*.
valtAio nlffiarbtien ioiamUt'$i
(ofceiaaiia caitans Kaf-sbekfo |M»t«,
iurikopla mvUxxtea^iim-^
tanut häfolntää |3 tnhoamlstoff
mintaa Kiinan menneftojVafrta^
Kalkki viime vuosien aätana^iCM»;^
ritetnt yritykset ;liy*käl^ v^mfe^
netit yin rann&olla s i ^ i i s e i^
tasuiin ovat fcultenldn epäonöätti^l
neet Kiinan kansan yapanto^rr'
meijan pSUlMäväbt^ foixneivtt^^
den Johdosta. ,
Koko Kiinan: manner :vyapaute1^iin
vuonna 1949.^r. Chiangin^pettutikopla
pakeni silloin .Taivanille-^Ja. miehitti
sen jatkaen epätoivoista iaistelua^.tJ-SA
:n: militaristien : tukemana.v^-^USA
lähetti sotilasasiantuntijoita ^Taivanil-le
"teknillisten" asiantuntijoiden pei-tenimella,
varusti Chiangin koplaa
asevaroilla ."liiketoinfinnan" • varjolla
ja ryhtyi Järjestelyihin^: konaoxistoi-menpiteitä
vasten niantereella:.ChLian-gin
kopla pontimittl :USAvSsai^yalnUiB-tetuiUa
lentokoneillasMikäilemättö-mästi
mannermaan rannikkokaupun­keja.
Helmikuun 6 päivänä 1950
Chiangm -ilmavoimat; :>pon^
Shanghaita seurauksella että l,0(i;pjjf-mistä
sai sturmansa tai haayoittui ja
suuri määrä rakennuksia ^tuhoutui.
Chiangin :petturikopla' -suoritti^^^^^^
voustoimintea; myös?r^^
vahingoittaakseen .^nuoren Kiinan
kansantasavallan.taloudelli&taytbimin-taa.
{ ' \
Kiinan £kansarf Vapautusarmeijarltii
kuitenkin" takaista kaikki' Chiailgln
taantimiiikseUiset Joukot'jnantereälla
Ja jatkoi rannikolla sijaitsevien saar­ten
puhdistamista jäljelläolevista'Vi­hollisjoukoista.
Tammikuun Ja kesä­kuun
välisenä aikana 1930 Kiinan kan
san vapautusarmeija suoritti menes-:
tyksellislä ihyökkäyksia Kvantungin,
Pukienin ja'T^
rannikolla sijaitseville saarille pesly-tjmeitä
Chiangta rosvojoukkoja -vas­taan
ja -vapautti Hainanin: ja :,Tung-shanin
tärkeät saaret, Tshusanisaari-rybmän
Ja monia muita saaria, Chiang.
Kai-shekin kärsiessä suuria joukkojen
menetyltsiä. Vapautusarmeijan ; voi­tokkaat
toimenpiteet tuona aikana" oli­vat
raskas isku Taivänilleiiieräyty-neelle
Chiangta koplalle. ' "
USA:n aloittaessa Jiyökkäyssodän
Koreaa • vastaan kesäkuussa ? 1950 se
peittelemättä julistiiKiinalle kuuluvan
Taivanin mlehtttätaisen asevoimta. U -
SA:n = militaristien tarkoituksena'*oh
säästiä Chiang Kal-shekm pettujri-kopla,
joka uhkasi tulla lopullisesti
pyylikaistyksi pois, seka pitää Taiwan
USA:n suoranaisen valvonnan ralaise-na
ja- siten ;tehda 5iitä; sotilaalUnen
tukikohta •myöhemmille Kitaaa ja rko-,
kb Aasiaa vaataan suunnatuille;hyok-:
käyksille. USA:n 7. laivaston Ja 13.
lentovoimaosaston miehitettyä Taiva-nta
kenraali MacArthur, ,USA:n Kau­ko-
Idän sotavohnien silloinen ylipääl­likkö,
välittömästi vieraili saarella Ja
neuvotteli Chiang Kal-shekin kaiJssa^
käytännön toimenpiteistä :'\saaren
käyttämlseiksi :tukikohtana .Kiinaa
vastaan suunnatussa; sodankäynnissä.,
Pian sen jälkeen USA avoimesti selit--
ti, että Chiang Kai-shekille tultaisiin
lähettämään lisäa sotilasapua, ja jul-;
kisesti lähetti sotilaallisia kouluttajar-vohniaTaivanille
varustamaan 'J^^^
kouluttamaan bhiangia: jaännbsJoulJ*
koja.
.USA:n käskyläisenä- Chiang K a l -
shek ylimielisesti Julisti, että hänen
nk. suunnitelmansa hallituksensa pa-s
lauttamisesta "valmistelut ensiip-mäisenä
vuonna, vastahyökkäys toi-,
sena.puhdistamtaen. kolmantena ja
täydelltaen valta neljäntenä vuonna!'
— varmasti tidee toteutumaan ja sen
mukaisesti ryhtyi häirintä- ja ryöstö-toimtotaansa
Kitaan mannerta Ja
rannikoita vastaan.
; Viimeksi kuluneen muutaman ,
vuoden aikana Chiangin kopla on.
kaapannut tai ryöstänyt 70 kilna-^;
laista tai Kiinan kanssa kauppaa .<
käyvien maiden kauppa-alusta,--;
anastanut 470 kiinalaista kalas-,^
tusalusla ja ryösjtänyt ja murhan- '
nut liSOO kiinalaista kalastajaa j »
merimiestä. Chiangin joukot ovai v
jatkuvasti suorittaneet ryöstö- ja ;^
tuhoamishyökkäyksiä^ mantereella;;
Ja läheisille: rannikkosaarille.:
Hyökkäysretklin osallistnneideiiv
rikollisjoukkojen vahvuus on.
: noussut kymmenis^ satoihin, snur:
rimmassa ; hyökkiiyksessä 10,000
mieheen. ' CblangA: Kai-shekln..
koplan tarkoituksena on mlehlttää^^
Joukko rannikkosaaria,: jotta n^)
voisivat toimia, tukikohtina laa-
Jemmassa mannerta . vastaan :
suunnatussa hyökkäyksessä.
Viimeksi'kuluneiden vuosien aika*
een
1 fClliiangiUe annetaan 650 miljoonaa doUana
\. «SQftiiaallisfa apua '^ei^dnainen ttuTa!ili-
. ; ; jimii|»o^mu9 on miehityksen loppuveto"
na hanaan vapautusanneijan mexi-,
maä-'' ja'"flmavpimat "^ovat yhdessä
paikallisen iikilökni: jc^ätsa T^ekian-gin,^
FukienJb j a ' Kvantungin maa-kunnl8sa^
1cäynM|t väa^nnätöntä tais­telua
tujjanslen &Jdmet)rien pituisella
rannikkoalueena lyöden iälEaistnkaik^
ki Chiangin koplan suorittamat sui^-
remmp^ ;^Ja pienemmät ^hyö^ykset
ja, rosvoan^sto^et.' suoJeUeet kaias^;
tusta ^a-^^i^^-^ust^-kulkua ran-nIl
«)1^4a^x>&^t^k^nni Ja.^tehneet
vaaratfaMnlkfil.linantejreelle^ salakulje­tettuja
erlkois^entteja. Z " '
Kiinan^ kansan^/vapautusaimeijan
meri-r:,ja.> ilnmvolmat'ovat
suurta urhoollisuuttatorjuessaan; vi-roUisenbyöbkäykset:
viime vuosien ai­kana.
Kiinan laivaston tekemien ti­lastojen
mkiiaan^ huhtikuusta 1950
heinäkuuhun; .195^ :on -kaaji^olsraimi^^^^
kolia Myty 201 taistelua', 121 Chian­gta
rosvo^lvaas^upotettu.-vaiufoitettu
tai vallattuja 22 lentokonetta am­muttu
alas tai vaurioitettu.^ ^ :
Korean raselevon..Ja.-Geneven;kon-'
feren^sa saavutetun'-^ Indo-Kiinan
rauhansofdmusteft Jälkeen; Chiangin
kopla Järjestää uudelleen ja vahvistaa
JoUUtoJaan n8A:n meri- Ja.' ilmavoi­mien
Ja Amerikan militarististen pii­rien
lähettämän, yhä . lisääntyvän
aseellisen avun 'turvto:: Se vaatii; että
on voimistettava valmisteluja hyök­käyksen.
;;;suorittamisek8i-mantereelle
Ja von tehostettava hähintä^ja: tuhoa-mistoimtata'mantereella
Ja raiuikol-la..
1JSA:n-; sotilaallisen konlntos-rä
TaivaniDa kohotetaan 800—
IJSM. USA tulee hefaiäknnsta 1954
kesäkuuhun 1955 välisenä aikana
: .'^.antamaan'''Chiiuigin.^koplalle-'650
milj. dollaria taloudellista ja so­tilaallista
apua ^ Chiangin maa-meri-
ja ilmavoimien aseistami­seksi
ja kouluttamiseksi. Sen l i ­iaksi
tulee USA vuonna 1954 an­tamaan
Chiangin koplalle kuusi
' hävittäjää (joista kaksi on jo saa­punut
TaivanlUe), mun tamia mai-hlnnonsualnksia
ja 80 F-8o suih­kuhävittäjä.^
TalvanlUa ilmesty-
'vä sanomalehti ''Combined Daily
Tin», että USA:» e^tllaalllBen
tmtufUiirybnä mirft» Chian-
§in iotikkoSm ytiolostastoistelu-.
kooiatoksen byokkäyskotdntuk-seksL
Chiangta kopla käyttää Taivania.
Tatshenia ja Kvemoita tukikohtina
tehostaessa&n • salaisten - asiamiesten
soluttamista "mantereelle toimeenpa­nemaan
' salamurhia .ja" säbotaasheja.
Amerikan-' mllitarlstjpilrit puuhaaVat
suuimitelniletfaaloppuvedoksi "keski­näistä
"turvaTlisjiateopimusta," Chian­gta
koplan kai^sa varmistaakseen!
suunnitelinansa-. Taivanto pitkäaikai­sesta-
maittamisesta; ::USA.-n laivas-to-
osästojai on "lähetetty;partiotaiaan
pitkta koko-Kiinan rannikkoa".
Mutta^JUBÄ :n militaristien ja Chi-ahgm
koplan vehkeUxt tulevat var­masti
fpäättym^ liäviöön. ;Sotataen
tilanne raimikölla; viimeisten - viiden
i i i i
PALJON rmtstVBt
U&ka:!; Teidän pitäisiii
pilleri jolScaisen atsrian
l;tsä2csi piristyJEseiesf pari
kerran pSIväs^. ''
' Potilas: äSinä t ^ n määr,
mukaan.
Viiiikoa 'myöhemmin tapasi
potjlaail, jolloin syntyi seur^
nen keskustelu* '
(Lääkäri: Olettek-^-nbudat
nun, neuvojani? , t, _
PötUas; - Asia XMj; ysditetta
herra: tohtori, ^että minä oleq
Jälessä pillereihin/nähden m
kali piristyi^ pn ky^mykser<
olen kuusi ,,kuukautta -edell^
tänne. .-.
vuodenj^aikana osoittaa, että. Kiinan
kansan vapautusarmeijan voimakkaat
maavoimat JJEt yllä voimistuvat; meri-ja
ilmavoimat koko kansan tuella ei­vät
ainoastaan pysty puolustamaan
maansaiturvallisuutta vaan myös lo­pullisesti
fhävittävät^l^
koplan; 3a'. toteuttavat Taivanin ,va-
.'pauttamis^-'' kunniakkaan tehtävän.
U]uä<^Ue Kiinalle annettava
paikka YK:n jäsenyyäessä
. .Viime-afuosienitapabtumat ovat ha-valmiqljisiQsti;
osoittaneet,;-että^^W
htagtoniasa suunniteltu politiikka
KiiiianitkatisanitasavaUan. laillisten
oikeukiten; ;4}0lkemiseksi :-Ybds^^
Kansakunhat-rJärjestöEsä tuottaa vai--;
keuisia kansainvälisissä suhteissa i l -
mei|eVart kärjistyneisyyden •heikentä­misen't'ieilä
sekä rauhancjakampjeii
turvailisuudeni lujittamisen tiellä; •
Geneven kckous samoin kuin sen
tyontuloksetkin osoittivat aivan sel-iväsil',:
että ;Kiinan kansantasavallalla
on ; Hrkeä: meriiiys^^^^^^l^
/sansaiiiv^ltaen £^
tuli ^entista voinukkaammin esille Ge- i
neven kokouksessal ^ "' ' - '
Viisi «vuotta sitten'— ol«nassaolon-sa
ensi<ipälvistä .lähtien Kimant
kansanftasaVallftn ihallituarjulisti;. ettai
se./talee!iUlkopolitiikas3aan;horjumatr
tomastl:pu0lustamaao; rauhaa Ja-kanr
S0jeÄ'^tnrvmij5UUtta,- r-^iita,„-Jähtien
'kansanvaltatoeni. Kiina ioniväsyinät-^^
ta taisteUut tämä^n politiikkansa to­teuttamiseksi.,'•-.
. , 7 - '
. iMuih:nmaihinisuiintautuvien srahr
teittensä pohjaksi-: Kitaan liansanta^
^savalta-on ottanut yhteistyön, rauhan
ia kansallisen'suvi^reiflsuuden molem­minpuolisen
kunnioittamisen periaat­teeni
; K^nanyaJtaisessa Klmarua on
volmassa^iaklJoJäileltää sotapropa­gandan.
Kansanvaltaisen Kitaan
'rauhantahtoisella aloitteella on , ollut
•niitä suurid merkitys;s9tatoimien:10r
pettämiseksi ;Koreas;ix;< Kaikki myös
tietävät, että Kitaan; kansantasaval­lan
edustajilla oli sangan tärkeä
csuus sellaisen sopimuksen alkaansaa-misescn,
jolla lopetettimlndo-IClmari
;äota:KailEki tämä kumoa perusteelh-sestl
USA:n hallitsevien piirien levit-telemät
valheet olemattomasta " K i i ­nan
agressiosta".
Rauhaarakastavan Kinan edut
vaativat kestävää rauhaa ja yleistä
turyaUisuiitta, Se suorittaa rakenta­vaa;
Wötä, Jonka tarkoitiikaana on-vie-r
lä äskettäta takapajuisena olleen Kiir
nanmuuttamtaen teollisessa suhtees­sa
kehittyneeksi maaksi. Jo kansan­valtaisen
Kiinan olemassaolon kolmen
ensimmäisen 'vuoden-aikana maan
talouri; saatiin;- -jälleenrakemietuksi.
;Maaseudulla vpantim toimeen maauu­distus.
.Maan" rahavarat on saatu
tsrveelle pohjalle. Taloudellisen
elämän alalla saavutetut menestykset
lOivat edellytykset, joiden ansiosta v.
1953 voitim aloittaa Kiinan 'kansan­talouden
kehittämisen ensimmäisen
viisivuot-riiuunnitelma.: edellyttää en­nen
muuta raskaan teollisuuden ko­hottamista,
maatalouden kehittämistä
ja kansan aineellisen ja sivistyksellir
:«en tason jatkuvaa nostamista. Kan-isanvaltaisen
Kiinan taloudelllajn ja
sivistyksellisan rakennustyön laajuus
:on paras todistus Kiman kansan rau-J
hanomalsista pyrkimyksistä ja um
kiinnostuneisuudesta rauhan j a ylei-
;-en turyalhsuudsn lujittamisesta.
; Kiinan kansan taloudellisen ja si-
;7i?tyksell.u'pn. työn, ka&i^^^ aleilla saa-iviittamat;
menestykset merkitsevät
;niiden yritysten remahtamista, j öihin
USA:n hallitsevat piirit turvautuivat
haintäkseen' kansanvaltaisen Kiinan
ta'louäelli3tä' kehitystä 7. taloude.llis2lla
saarralla. Jatkuvasti kehittyy niiden
maiden^ lukumäärai:;:jotka ;.pyrkivät
xehittimaän kaupankäyntiään kan-i
«invaltaissriEaman kanssa. Suuresti
cn jo lisääntynyt Kiinan kansantasa­vallan
kaupankäynti 'demokraattisen
leirm ma!ssa, joiden osalle lasketaan
koituvat yli 70 prosenttia <Kiman ul­komaankaupasta.
•-; ; • Kapitalistisita;
maihin-suuntautuva, Kiinan kauppa
laajentui pelicästaanvuosiha 1952 ,—
53 19 prosentilla.
W3:ötagt3nissa'suunniteltu poli­tiikka
kansanvaltaisen 'Knnan saar­tamiseksi
herättää entfeta suurempaa
tyyiymattömyyttä ja vastanntaa Eng.
lanntai Japanin, Lansi^aksan ym.
maiden Iiike-ja teolLsuuspiu-eissa.
Kiinan kansantasavallan hallitua
puolestaan^pyrkiikaiktakeinom ke­hittämään
molemminpuolisesti .edul­lista
kauppaa kaSiLkien maiden kans­sa.
Pyrkiessään estämään Kiinan kan­santasavallan
paasyä- sille - Yhdisty-neet-
KanrrikunnatTJärjestössa kuulur
vaan asemaan USA ai halhtsevät pii­rit
levittelevät valheita, siica, etta K i i ­nassa'vallalla
oleva-kansanvaltainen
järjestelmä ei muka ole demokraatti­nen.
:Nämä"'perättömät vataeet; ku­moaa
parhaiten; vahtsijoiden-aktiivia
nen ösalllstumtaen . paikallisxokous-ten
kansanedustajien; yleisiin. vaalei­hin
samoin kuin myön kansanedusta­jien
yleiskiinalaisen kokouksen vaalit
ja koko-- konkan antama vhyvaksymi-;
nen kansanvaltaisen Kiinan uuäen'
perustuslaini,lupnnOkselle. * ' ' | , i
Kanwii'j^skasrttus/ohf Kiins^l
kansan todeUnen edua^aja. Chiang-ka-^
hekin'"koplakunta, joka pyrkii
pääsemään ^Klman' kansan edustajak­si,
ei' •öle'''iftaaän: muuta- kuin-- mario--'
netti Amerikan "agressiivisten .^Jirien
iässsa. N» käyttävät Chiangkalshe-:
kia hyväkseen yllapitääkseen;Kauko^i
Idäsrtx Jännittynyttä .tilannetta.-
Chiangkalshekilaiset joukot^ järjestä­vät
- pmvokatioita- Kiinan: rannikolla^'
murtautuvat; Kiinan :kansantasaval-;
lan alueelle merellä ja itaiasTrt; hyök­käävät
-vartiopalvelua - suorittavien;
alusten kimppuun seka pommittavat
rannikkoseutuja ;- ja ; eräitä: ~ saaria,
Chiangkaishekin koplakunnan ryövä-rimäinen;;
provokatcorissn toiminta
uhkaa paitsi, Kiinan kansantaravaltaa
myös Aasian Ja koio maailman mui-takm-
kansoja. Chiangkaishekit; ja
heidän amerikkalaiset ;suojelijEmsa
ovat herättäneet henkiin keskiajalla
avomerella-ykäytännössa olleet mene­telmät,
merirosvojen toimmnan. Kuo-mintang:
laisten merirosvojen; hyökr
kayksen i uhreikal ovat vuodesta ^19SG
alkaen- joutuneet monet ulkomaalaiset
alukset, joista eräät joutuivat Chi-an^
kaishekj^slten käsim. ^ ^
Kiinan kansa ymtaärtää, kuinka
suureksi vaaraksi rauhan asialle' muo­dostuu
.kuoanintangilainenkoplakun-ta,
joka ,;or> valinnut ammatikseen
uudeiJr sodan-pro,yosoimia3n. "Talva-mn
^Formosan)' vapauttaminen : on
kiinan ? kansan vkuimiakas
nen ;tehtavä",-sanoi joiln
pääministeri V Chou En-lai.
terveesti ;;ajattelevat:
tässä suhteessa -Kitaan; kana
nalla. Kiinan kansantasava'
Utus saattoi olemassaolonsa
vina kaikkian'tiedoksi; että ss
tyy tuimustamai«'.a kukistet-mtatangllaiselle-.
koplaku
ikeutta saada edustaa:Kitaaa
tyä Yhdistyneet Kansakunna
• tössä Kiinan ; kansan nime
manaikaisesti Kiinan kansan
julisti oikeudestaan ottaa'sIll
va paikka Y K :ssa ja päättää
muiden ;fiuury aitojen; kanssa
tärkeistä kansainvälisistä ky
siä.
Yleinen mielipide vaatii
mattomasti; koko; maailmassa
keinotekoisten; esteiden pois'
joita . 'USA:n halhtus on :a
estääJcseen;; kansanvaltaisen
f (lamasta ,YK:ssa takaisen; sille
luvia oikeuksia; : ;
- Intian;.päämirilstsri Nehru o
ampia;iertojawaatinut> että
palautettalsun sille kuuluvat o'
jkansamvahss:sa järjestöissä,
^ovat-; antaneet tukensa Ind
jBirmari; Ceylonin ja Pakistanin
tajat. Samanlaisiin lausunnon
joktaaiia sitten myös Uuden S
nin ulkoministeri v.Wabb. O
palauttamisesta Kiinan ka
vallalle YK:Esaon;useampaan
seen puhunut; YK*n yleiskoko
puheenjohtaja Bdgay Lakshmy
dit. Kiinalle YK:.s:ii kuuluV
keuksien- palauttamisesta puh
vaatien :Englarm:ssa, Rans
maijsav jokin aika sitten Re'
.iäassa pidetyssä Pohjoirmaiden
;tu!evat;YK:nj-yleiskckouksen 9,
'ttossa .t!» ttämäan toivamuksen
:ettd'P'eliElpgln;^allitus saa pian
tää Kimaa YK:ssa.': Tätä ehdo
kcmmentoidessaan tanskalainen
'sial Demokraten kirjoitti jokin;
.sitten:; '-Önvotettävahuon
tGslasia; että-^ektagin haihtua;
asiallisesti' johtaa "maata kansa
hallitukien' ollessa 'jo viidettä
: voimaton ja istuessa Porm*
On vaikea käsittää, miten YK voi.
sitellä-Aaf»-an asioita; ilman, ;että
hän käsittelyyn osallistuu hallitus,
ka .johtaa »lähes .600 miljoc
iväestijn omaavaa maata^V . Neuv"
mtto' tiikee kansanvaltaisen
Oikeutettua vaatimusta sille YK*
ifculuvlen Oikeuksien palautta
ja tajstelee tämän Kiinan;
savElialle 'kuiiluvan; historialUsenJ
keuden'palauttamiseksi.
On vaikea myöntää, että YK;
järjestö,;jonka tarkoituksena oii,n
hanomalsin; ketaoin ratkaista =
sataväiisiä;-ongelmia,; mutta: joka.
inanalkaiseriii kieltäytyy tässä jä
tössä • tunnustamasta oikeutettujftji
,keuksia sellaisena maalle kuinj
kansantasavalta' cn.
Hm on lei|rä tev^mpi
Tämä lausunto viittaa siihen kuin joissakin piireissä haluttaisiin '
valmistella kansanjoukkojen keskuudessa maaperää otolliseksi "vöiden
kiristämistä" varten. Valitettava seikka on vain se, että nämä p u l a - -
kautta jumalan siunauksena pitävät herrat j a rouvat eivät joudu
itse vöitään kiristämään. Tämä nälkävyön kiristäminen jää hiiden"
osaksi, j o i l l a on kaikkein vähemmän vyössään kiristämisen varaa, ni^v
. mittain työläisille j a pikkufarmareille. jotka joutuvat työttömyyden -
vuoksi suoranaiseen hätään ja puutteeseen.
K a i k k i tämä viittaa siihen, että canadalaisten yleensä j a erikoi-'/,
; sesti Ganadai! työväenliikkeen velvollisuus on nousta päättävään tais^%
teluun työttömyyden torjumiseksi — silla tämä ' Made-In-USA'^ lei^ f
maa kantavaa, työttömyys voidaan torjua, jos liittohallitus ryhtyy,.
kaupankäyTitiin-firitannian Common\vealthin maiden, Intian, Kiina»',
Kansantasavallan j a Xeuvostoliiton kanssa sekä omaksuu myös sisä^V^
poliittisesti ohjelman, j o k a panee Canadan edut e t U t i l a l l e , ''
^ s ' : ,''„„;•:;:;.;. ;,,;;',' .v-,;-, - y - ; : ; . ; ; * ^ : . , ; , - - r / • • ; : • : • ; / ; : • . , ; : - ; ' ^ - -
Kolmisen kymmentä vuotta - sitten
olisi Olhit naurettavaa kysyä, että
£umma.^1a on leipä leveämpi, Neu­vostoliitossa
vaiko Amerikassa-
Sellaiselle kysiymykSeUe; olisi siihen.
iikaan hymyilty säälivästi ja kysyjä
ali8i'katsottujosaakta suhteessa hiu­kan
alamittaiseksi.
' Yleensähän kaikki^ kansakoulun
läyneet tiesivät sHriSn^ikaan -r ny^
kytaen kapitalistimaiden kansakoulu-nuoriso
sitä eirenä^" tiedä' — *että
tsaarin boUitsanallä VenäjSllä oU ih-jnisten
eUntaQ> byvin>aSiaiiien; maan
'teollisuus': Ja ^nmatalous äärettömän
takapajimen. ^„
iu'Edelleen vähänkin, asioita. seuran­neet
.ihmiset tiesivät, että ensinunäl-
'.len maailiiiansota, sen Jälketaen kan-
Mlaissota ja Interventiot — joihta
ueEceln kaikki kapitaiistimaat jolla-
1(ta tavalla osalliQ::uivat —olivat saat-
^äaneet Venäjän talouden täydelliseen
sekasortoon., < '
Atooakaan järkevä lluntaen"ti näift
Ollen 'i olettanutkaan,;; ettS valtaan-nanssut
työväenluokan; hallitus olisi
heti ensimm&lsin& päivinä Votaut pa­lauttaa
' ibmlsille edes sodan; edelli..
jsen' ielIntason.^^^.~I^
huomattava^ parantamilta.
tvVielä enemmän inaltdottomaksl sen
teki se. että koko kapttaUsUnen maa-
Unui piti !rllä kaunMusaartoa' Neu-v(
»tbmt'tacL^lrohtaan;>i^ kai-kenlaista''
tuholaistohttlntaäkta,' es­tääkseen;
järjestyksen; palauttamisen
Ja talouden kohottamisen ensimmäi-fossä;,
työläisten hallitsemassa maas­sa.
OU siis rakennettava tehtaat ja ko-,
nset, muokattava pellot Ja säästettä­vä
siementä; kasvatettava karja ja jra-iennettavaasiuinot,'
koulut,ja sairaa­lat.
•
Oli lähdettävä alusta, kuten lähtee
(korvessa uutisasukas. ' ^
Kaiken aikaa -oU pidettävä kivääri
käden ulottuvilla, sillä; kapitalifitiset
: sudet tuppasivat yhtenään tekemään
iiäiriötä.
; . Kaikenlisäksi oli; väestön .valtaosa
: ammattitaitodonta, jopalukutaido-^
tontafcta.; ;SÄin oli kasvatettava; sil­lä
tietoisuus ja taitavuus ovat hyvta
voinnta perusehtoja.
Nitapä siis 30 vuotta sitten leipä
Amerikansa: oli huomattavasti leveäm­pi
kuta r ensimmäisessä sosiallsmta
maas^. ^
iF,ntä sitten tänään?
Jos lähdemme; vertailemaan yksi­löitä
tai ryhmiä sen perusteella -mitä
Juuri tänä päivällä syövät ja kUtaka
pukeutuvat, minkälaiset; on:; aaunnot
Jne., nita saatetaanpa sanoa, että Va-ktaaisessa
työssä käyvä ätaeilkkalai'-
•nen työläinen — kapitalistit Jätämme
sivuun-^elää parempaa elämää kuta
neuvostoliittolataen.
Amerikfcalafsllla' on;enemmän auto-
«ja^ jää3caappeja,' sähköuuneja Ja run-;
saammn-Iöpää ja särvintä kuta neu-;
-vostolilttolaitrila, saattetaan sanoa.
Joihinkin-ijyhmiin se pitääkta palk-:
kanr-a.- mutta samota pitää sekto,
että; Amerikassa on miljoonittain ih­misiä
ji3illa ei ole kunnon asuntoa, ei;
ruokaa - eikä vaateti%ta,; eikä tietoa
koska r» ta 'öaa, silla työttömien ja
varattomien- lukumäärä;*on yhä l i -
saäntymäftJä.
Neuvostoliitossa el tällaista joukkoa
ole ollenkaan.
; Kapitalistisessa Amerikassa on suu-'i
n osa työttömistä ihmisistä kokonaan
armopalojen varaaia^ mutta Neuvos-^?
tohit(^a on työttömyys kokonaan
tmitematon asia.
Amerikassa on työtätekevien ih­misten
vastattava sairauskuluistaan
joko kokonaan tai osittata.'
- Neuvostoliitossa ' on Jcaikenlainen
sairashuolto' vapaa ja kaiken lioiksi
sairaUsäjalta maksetaan palkka.' ^
Amerikassa on; lasten, vahempien,
maksettava huomattava osa koulu-kustannuksista.
:; Neuvostoliitossa: on koulunkäynti
vapaa alhaalta ylöa asti. .«
.Amerikassa saavat vanhukset 60 —
70 vuotta täytettyään pienen kuukau-:
sieläkkeen. nota 6 tai 8 osan keskta-kertaisesta
palkasta.
,; Neuvostoliitossa saavat 50 vuotta
täyttäneet naiset j a 51 vuotta täyt--
täneet miehet; vanhuuseläkkeen, joka
on puolet palkan'.a, mutta Sen lisäksi
he saavaf työstään täyden palkan. Jos
haluavat Jatkai^ työntekoa, kuten y-leensä
kaUtki siellä haluavat
/Amerikassa vain osa työläisistä saa
nauttia 2/viikkoa pitemmästä palkalli>
sesta kesälomasta \ Ja miljoonilla ei öi­tä
ole ollenkaan. -
NeuvöstoUitoÄja saavat kalkki työ^
.Iäiset vähtatäänj2 viikon palS
Icsnan, multa kauemmin työ
leet jopa kaksi kuukauttakin.
Amerikassa- asuntojen vuoö»-.
noin 20 — 30 pros. palkartia.
' Neuvostoliitossa ' vuokraa peri
5 pi-og. palkasta.
Mutta entä palkkataso ja
ostokyky?
Neuvostolitossa, kuten Ane.
kta vaihtelevat palkat vleE
laajassa asteikofoa. riippuen työn is
dusta,- ammitttitaidcsta ja tyä?
yritteliäisyydestä ym. KokonaisvB
taUu näin oUen on hy vm vaikea, «f-keuttaen
sitä vielä rahan erilaisinis., .
Meillä on nyt kuitenkta maM'»'''
suus tehdä pieni vertailu.
Neuvostolhtosaa juuri ' ^ « ^ ^
Suomen sähkö-Ja lennatinlaito^
instaööreista Ja teknikoista ki»^
yli 30-henki6en: valtuuskunnan kff»»:
mien tilastojen jnukaan saa/fat 1 J
Visio- Ja'lennäti<ialalla toimi^t iJ»j
Iäiset palkkaa keskimäärin noin i^,
—' 2,000 rupla» kuukaudejna.
Televisio vastaanotta maksaa J ^ ,
-•'2,000 niplÄ'. SiissuunniUfnft
palkka riittää siihen.
Eiköhän asia ole Jotakuinkin »
mota. täällä Amerikassa:
Amerikassa vato el ole sew^ .
vanhuuden huoltoa kuin Ne"^^^
to«ii, el jitkuvaa työllisyyst'!"^
vapaata, terveyshuoltoa, ei vap*^
kouluja ym. ^
Nita että ajatelkaahan itse i » ^
on leipä leveämpL' ^
Sltä^-Hjatellessa muistakaa
mlllataen Venäjä oU siirtyessä»
Blallsmin tielle, miten sen kehiW»» •
vaik^ut8tt^ J a .minkälaisia tub^»^
mene^ykäfi totaen maaUnanso»
heuttL — KulknrL -
im