Vapaus, October 5, 1954

              " A n
mm
l i i
^ S A : n mofippolit antavat
I ohjeita eurooppalaisille
4 ftaiKki^lla länsi^Euroopassa suurta ibatfceniutta
f ir$i^:ii harjbittamaii tuUipolitiikan jcAdosta
' . rSe f»ffcerDtx8» jot» ameriUoilafs-
^tef ttarjofttam» hilkällnDätdn
i
kaiqvar ja (olUtaflfiipoUtilkka ön
ifiptitiäii^ erikoisesti fJiml-Eu-'
föojiiassa," et ole Tilue' aikoina
" '.soinkaan lieventynyt, rresfdentti
V. Efsenhoirer ,on vähän väliä pitä«
^'pyt, JahlalUala puheita vnba ame-
£.lttkalafsten "vflpittdmästä" pyr-
\ - klmykKfta kohti vapaatypaa maa*
. flmankanppaa mm. toUimaurfen
% alentamisen aynlla. Koltenkfai V '
~^ .Sil:sf» kantantoa pällistä folaeen
' aivan vast;ri(kaisia uotbia. Vielä-
^ amerikfealalset monopolistlt
n^t^niinrpyfakeitä, että lähettä-
, vä^-kirjallisia ohuita Xänsl-Eo-jMÄ^
mamejdltä, miten näiden
' ,pitäisL klrjoittaa-USAm tDlllpoll>
tllkas^. . ; .
IKuten tunnettua, määrisi V8A:n
faailitus'min viime kesänä svcltaliäi^
si{le kelloille 60 prosentin ^tullien' k o ­rotuksen.
Täm& meikitsi vakavaa Is-
' ; kaa,Sveitsin kelloteolllBUUdclle/ O n
, ' huomattava,, e t a noin 70 prosenttia
' kdko Sveiteiri viennistä TJSArhan on
käsittänyt' kelloja. ' Yhdysvaltojen
/>8ui|rimman kellokonsemln» The U n i -
' ted States Time Corporation Johtaja
t i^ t f^Le^kuhl lähetti Länsi-Euroopan
- läi^töUe kirjelmän^ Jossa hän vaati,
% rtiten.eurooppalalsen lehdistön on k l r -
' joitettäva y l e e ^ USA:n iulllpolitll-l
kftsSjksia-' t t a : tapauksessa, nimen-
^ ' 4^aar[1celloJen tullien korottamisesta.
1' ^Ruoteln lehdistö on paljastai^ut a s i -
t ajnu' BuotsalaJsten katkeruuden ym-
.i9ärt&ä..Jo senkin vuoksi, että sen
' vtentl on saanut useita muitakin k o h -
' , Ji^Ja-^USAm fiuoJelutullipoUtiikasta.
Sam^tn aikaan, k u n presidentti E i -
«fenhowcr pitää, "vapaakauppapoliit-tjjsiaVt
puheita, kirjoittaa hän nimi-
/ merkkejänsä lukuisien tullien koro-i,"
tusten-'alle. Kellojen tuUien valta-
* vaa korotusta perusteltiin silläi että
Yhdysvaltojen' sotateollisuus vaatft
• kelloja vabnistavien korkeatasoisten
wnmattityöläisten'.iydn turvaamista
- "miöJaamaUa", kotimaista, kelloteolU-
' suutta/ Tällä" selityksellä epäsuorasti
myönnetään, ettälJSA:n teollisuus on
työskennellyt Koko toisen maailman­sodan
U^ketsen ajan pääasiassa s o -
: . dankäyntiä sihnälläpitäen.'
Tämä on kuitenkin ykslpuolineä se-my^,
txaSk luUien ikorotuksella on pää­asiassa
tarkoituksena kurvata amerik­kalaisille
monopollsteille mielivaltai­sen
tuotanto- Ja^ hintapolitiikan h a r ­joittaminen
Yhdysvalloissa.
'^Kovakuitulevyt eivät ainakaan ole
mltdän sotakalustoa. Kuitenkin'näi-den
tuUeJa korotettiin viime kesänä;
noin 100 prosentilla. KUn sodanval-misteluja
ei tässä tapauksessa voitu
lÄyttää tullien korotuksen perustelui-
: hav niin muuteltiin lu)vak ai-;
kalsemmasta' ^paj^eHtuöteiullilistolsta
puutuotteiksi! Ja näin oli taas tullien
korotus valmis; Tdmä luettelojen v a i h ­taminen
oU täysin vastoin esimeiklksl
Y K : n taloudellisen valtuuskunnan a i ­kaisemmin
antaiiiaa lausuntoa.
Ruotsalaiset' ovat tässäkin tapauk­sessa
puhuneet suun^ puhtoaksL
Niinpä eräs ruotsalaislditl kirjoitti äs­ken,
että Jo viime vuoden etokuussa
amerikkalaiset :viranomfdset^^^;]^^
vät oman lullimiefaensä fitiptsUn m u ­ka
tutkimaan ruotsalaisten kovakui-tulevyjenvahnistajien
liiketoimintaa
Ja hintoja.
Hän ei kuitenkaan tyytynyt.tutki-,
maan, ainoastaan Ruotsin vientiä Y h ­dysvaltoihin,
vaan ulotti tutkimuk­sensa
Ruotsin koko tuotanto- Ja tcol^
lisUuselSimään. Nihipä ruotsalaiset
lehdet pitivätkin amerikkalaisen tulli-;
miehen puuhia selvänä teoUtsuus- Ja
kauppavakoiluna. Kiitokseksi tästä
vierailusta oli sitten kovakuitulevyjen
valtava tullien korotus kuluvan vuo­den
k(»älU. Amerikkalaiset olivat l i ­säksi
nihi röyMceitä, että määräsivät
muka dumpingia,ehkäisevän tpllien
korotuksen taisautuvaksi aina vuodes-tan9S2
lähtien. Mitä kaikkea amerlk-kalainCln
''tullimies" Ruotsissa vakoili;
sitä on mahdoton sanoa. Jokatopauk-sessa
• ons ruotsalalslehtien ^paljastuk-set
pantava tyydytyksellä^ merklUe.
On huomattava, että myös meillä
Suomessa Juoksee ehtimiseen ^ e -
rikkalaisiä kauppa- Ja teollisuusvakoi­lijoita,
vaikka näiHe "vierailuille" hae-taankin
aina Jcddn kaunis peitenimi.
Suoniälaineh porvarillinen :: lehdistö
vaikenee kuitenkin asian todellisesta
laidasta, kuin' muuri. Samanlaisia
ovat. amerikkalaisten taloudellisten
"asiantuntijoiden" puuhat muissakin
Länsl-Euroopan maissa. Eikä tämä
vakoilu fajoitu ainoastaan taloudelH-siin
osioihin, vaan se ulottuu m ^
puhtaasti sotilaallisiin seikkoihin.
AFL:n ikonveiDtioni
tuomitsi McCaithyn
LOS Angeles. — Ennen A F L : n kon­vention
päättymistä hyväksyttiin yk-simieliqjsti
päätöslauselma. Jossa tuo­mitaan
wlsconsiniläinen -senaattori
Joseph R. McCarthy "arvottomaksi
Amerikan perinteille" «Ja syytetään
hänen ','yltiöp^sti olevan ottamatta
huomioon demokraattisia menettely­tapoja".
- - , v -
Päätöslauselmaa esittäessään sanoi
Mamatihusetts State Federation oi
Laborin sihteeri-rahastonhoitaja
Kenneth J . KeUy. että McCarthy on
senaatissa "äänestänyt Jokaista suu­rempaa
kysymystä vastaan". Jonka
tarkoituksena on ollut lievittää elin­tason
'alapuolella olevia; v olosuhteita.
Joiden pohjalla kommunismi kukols-
; : t a a i i | | | i . | f i i | i 5 § ^
'Republlkaanipuolueen probleemi-;
en lapal No. 1 on ollut enemmän kUn-hostunut
otsötoihto ku&iildpälinjojen
polstamiasen; sanoi Kelly kbnyentio-r
nllle.
im
m» P S !
MM
; MAAILMAN SUURROMAANEJA
. C M O TOLSTOI: ' v ' '
r SOTA J A R A U HA
4 osaa — Hinta yhteensä sid. 910.00
Leo Tolstoin Sota Ja rauha on kalkkein'sanrlpUrtelslmplä, mer-
>;,killlsliitpiä romaaneja,'mitä maailman klrJalUsnas tontee.
'"Tähtösin väittää,.että meidän päiviemme kertomata
C-^^oittaa : yhtään teosta,: Joka , tarkoitustensa suurisuuntaisuudessa,
^rrrihmiskuvauksen rilckaudessa Ja koko elämäimäkemyksensä realisti-
^fiessa voimassa voisi Idlpailla Tolstoin* romaanin kanssa." — Prof.
i i i ^ i A ; Koskenniemi;
' KONRAD L Q I T I M A K I :
YLÖS HELVETISTÄ
339 sivua — Hinta sId. $2.00
'rriös helvetistä'* on tulisen, vakaumykselllsen paatoksen hehkut­tama
Julistus sotaa Ja militarismia vastaan.
JANE AUSTEN:
NEITX) V A N H A S S A L I N N A S S A
242. sivua — Hinta sid. $3.00
'^Tällä nuorella naisella on kyky kuvata arkipäivän Ihmisluonteita,
ristiritoja Ja tunnelmia tavalla, joka on minusta ihmeellisintä mitä
koskaan olen tavannut", kirjoitti Jo S i r Waltar Scott.
JANE AUSTEN:
E M M A
«61 sivua Hinta sid. $3.00
' Mestarikertoja Jane' Austenin hilpeä suurromaani —: kuvaus pie­noisen
Highburyn kylän seurapiireistä >— on kerta kaikkiaan valloit­tanut
lukijat; muutamassa kuukaudessa sitä myytiin loppuun kolme
suurta painosta.
ERICH MARIA REMARQUE:
ELÄMÄN KIPINÄ
343 sivna — HInU sid. 13.75
SAAPUNUT UUSI LABETTS
^ ;^ kerran vuosisadassa.
V -Erich Maria Remarque, Joka ensimmäisen maailmansodan Jälkeen
kirjoitti-teoksen "Länsirintamalta ei- mitään uutta", on jälleen
hätkähdyttänyt lukijoitaan JuUcaisemalla romaanin, toisen maail­mansodan
Järkyttävimmästä kokemuksista, keskitysleireistä. '
Dramaattinen jännitys vangitsee lukijan ensimmäiseltä sivulta a l ­kaen.
Kirjaa ei voi: laskea kädestään ennen kuin on nähnyt sen
sankareiden kuolevan tai voittavan. '
M I K A WALTARI: ^ *
• K A A R I N A MAUNUNTYTÄR
314 sivua ' Hinta nid. $1.75
: Ruotsin Ja «Suomen historian kuuluisin, romanttisin rafckaus-
:^ tarina on M i k a . Waltartn kertomana ollut lukevan yleisön
suuressa suosiossa.
T I L A T K A A OISOIITEELLA*:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
O. BOX 69 SUDBURT, ONTABIO
N. Yorkin Gianfs
voittanut liase-pallomestaruuden
CJIevekMuL — New Yorkin Giants-klubi\
voitti lauantaina Pohjds-Ame­rikan
mantereen ammattilaisurheilun
tärkeimmän v louunnun, niixilttäin
basepalton rmaailmansafjan' mesta­ruuden
dtellessaan 'täkäläiotä Indiana
klubia vastaan. Oiants oli aikaisem­min
voittanut National Leaguen otte-;
lut Ja Indians o l i suoriutunut voitta-ojaksi
American Leaguen otteluista.
Gtonts voitti "maiJnlaDsarJassa^kaJk-:
ki neljä ensimmäistä ottelua "Ja vii-meiasn?—
4 vastaan. Mikään Amer^
rikan Leaguen klubi ei ole. kärsin^
n i i n »eristä t^piota 40 vuoteen. ,
^ Ottelua o l i sueraamasea 78,102 mak'
sanutfcakatsojaa; Joita verotettiin sUr
tä kaikkiaan 480.102 dollarilla. Nel­jä
ottelua käsittäneen "maailman-sarjan"
tulot oUvat kaikkiaan 1,566,-
203 dollaria mikä on uusi ennätys
alallaan. (Näistä pelltulolsta Joutui
pelaajien rahastoon 798,763 dollaria
eli enemmän kuin koq^^aan eimen.
Voittaneen klubin miecten arvel­laan
saavan näistä tuloista noin 12.000
dollaria 'Ja häviimeen klubin nom
8,000 dollaria mieheen.
Vaikka Yhdysvaltahi Korkein ^Oi­keus
antoi viime marrask. 9. pnä pää­töksen,
että ammattilaisten; base-pal-lopeU
on "urheilua" eikä Uiketoimhi-taa
niin tosiasia, kuitenkin on, että
tähän"urheiiuun"'on kiinnitetty sa­tojen
miljoonien-dollarien pääomat,
Joista liitää V ipiada mahdolllsimmin
rtuisaat voitot niille < "urheilumUJo?
näärelUe', Jotka ovat sijoittaneet va­rojaan
täDe liikealalle.
SCAU Liiton
tiedonantoja
Lllttotoimikunta on pitämässään
kokouksessa päättänyt 'Jäljestää voi-mlstelukutssit
Port Arthurin paikalli­sen
urheiluseura Iskun pyynnöstä.
Kuisält alkavat tJc. 18 pnä Ja tulee
ohjauksesta huolehtimaan' vetettoa-nimvPaavo
Voutilainen; Näille kiurs-seille
kehoitetaan kaikkia ympäristön
seuroja lähettämään edustajiaan m i ­tä
enenmiän sen parempi. Näille
kursseiUe 'voivat; ;osallIstua; myöskin
kaikki edistysmielhflhi työvä^ärjes-töihhi
kuuluvat^-henkilöä sanotulla
paikkakunnalla Ja-ympäristöltä, k u ­ten
Nolalusta, Kivikoskelta Ja? muual­ta.
, . • -
Toivomme *Thuder': Bayn . .piirissä
olevien > -urheiluliikettä = kannattavien
'Ja sen edistymisestä huolehtivien i h ­misten'ja
JäfJeStöJen ottavan ylläole-:
van'tiedoituksen huomioonsa Ja teke­vän;
parhaanqa tulevien kurasien o n ­nistumiseksi
kaikin puolin;
Työlälsurheilutervelsln,
Uittotolmiktmta, krttft Paavo
Vaurio, sihteextl.
Seija Pöntinen juolksi
Suomen ennätyjcsen
Bukarest. ^--^Kaiisalnvälisissä^u^
heilukllpalluisna syyskuun 27 pnä saa­vutti^
suomalainen Seija Pöntinen u u ­den
Suomen ennätyksen naisten 80 m,
aitajuoksussa. Hän juoksi alkuerissä
ajan 11,6, .mutta sijoittautui lopu-,
kilpailussa viidenneksi, itä-saksalai-
;on Köiilerih voittaessa ajalla : 11,2.
Köhler voitti myöskin naisten 200 m.
24.8.
100 m. Juoksun voitti Ranskan Bo­nino
ajaUa 10.6; 400 m. Ooudeau,
Ranska 47,6.
3.000 esteet voitti Spasov, Bulgaria
9.03,2; Suomen Peltomäki oli kolmas
•Ja Laine neljäs.
Neuvostohiihtäjät
Salpausselälle
Hels^fcl. — Viime keväänä lähetU
Suomen HiihtoUitto^;,;N^
hiihtojaostolle kutsun osallistua 'kan­sainvälisiin
kilpailuihin Suomessa en­si
talvena.- Nyttemmin on tähän saa.^
tu vastaus, jossa' kiitetään kutsusta
j a Ilmoitetaan, ettei - hlihtourhellu-jaoEttolla
ole mitään sitä vastaan, et­tä
Neuvostoliiton hiihtäjät osallistu»
vat Salapausselän hiihtoihin Lah*
dessa hehnikuun 26—^ 27 pnä, "Tä*
mä kysymys kuitenkin ratkaistaan lo­pullisesti
sitten kun kilpailuehdoista
on soviftu kirJeelllseaM.
: Samalla ilmoitettiin, etteivät Neu*
vostoliiton: hiihtäjät todennäköisesti
voi osallistua muihin hiihtOkilpailui*
h i n Suomessa.
Englanlti voitti
Belgian* 102—60
Lontoo, ^ Engiaimin Ja Belgian vä­linen
yleisurheilumaaottelu viime kes­kiviikkoiltana
päättyi Englannin sel­vään
voittoon 102 r - 60. Naisten maa­ottelussa;
Joka myös suoritettiin L o n ­toossa,
voitti Englanti Ranskan 58 —
38. ,
^ £;iaglannIn-Belgia-ottelun parhaat
tulokset saavutettiin 880 Jaardin Juokr
sussa, Jossa Roy Henderasn sai ajah
1,51^6, lyöden shmikkäässä loppukuis­sa
Bernin hopeamitallimiehen Lucien
de Muynckin. Jonka ailca oli 1,52,1.
Kolmanneksi sijoittui Chris Chätaway
ajalla 1.54.4 Joka on mainio aika ot-taen
huomioon, ettei tämä matka
Juuri ole hänen lempimatkojaan., .
: George iEllis voitti 100 Janiin Juok­sun
ajalla 10 sek. t a a i n ' Ja 220 Jaar­dilla
hän phikoi ajan 22,2.'
Tuhansia Ontarion ja: Qnebecloiittäakannptfvtyöläisiä l e r i ^ t ^
on • oUotl'palM>lteMo v; ryhtymään >> lakon y »vfflaapnolustamaan oikenkslaan.:
Ylläolevassaknvassa^ kaksi Illass^-Harrls-Eergo^^
Luonnollisen ja ketnotdtoisfa»
tletä> muodostaneen ndiosktlM-: -
; sundea kdrslmlsellä J» raskaiden
atomien ydtojakaatomlsen tutki-'
mnksella on mitä soorin m o k ^ i ;
tuotantovoimien kehltyksdlcu Eri­koisen
suurenmoisia näköaloja
avaa atomienergian Ja radioaktii­visten
aineiden käyttö sosialistisen
'yhteiskunnan raobanomalsessa
teolUsnndessa.
; Neuvostoliiton tiedemiesten aiorit-taessa
keskeytymätöntä työtä atomi­energian
rauhazK>maisen käytön rat­kaisemiseksi
näkevät imperiaUstisten
valtioiden v taantumukselliset. voimat
atomienergiassa vain muita kansoja
vastaan suoritettavan; hyökkäyksen
välikappaleen. ^Neuvostoliitto ponnis­telee
Jatkuvasti saadakseen 'aikaan
atomi- Ja muiden 'Joukkotuhoaseiden
kiellon Ja: pyrkii poistamaanne vaa­rat.
Jotka nämä suuret tieteelliset kek-siimöt
muodostavat; Jos niitä käyte­tään
hävityksen palveluksessa. \ '"^ ^
V Teollisuutta';varten voidaan j o ke­hittää
atomienergiaa•• atomi (uraan^ -
myUyissä. Näissä myllyissä kehltlyvät
ihmisten hallitsemat ydinreaktiot, Jot-;.
ka vapauttavat atomienergiaa läm­mön
.muodossa. Lämpöenergiaa voi-:
daan käyttää kaasu- Ja sähkötiurbii*
nien käyttövoimana. ^ ]
Siis atomimyllyä käyttäen voidaan
generaattoria käyttävän turbiinin
avulla muuttaa atomienergia 'Virrak-^
si, joka varustaa tehtaat^ Ja perheet
sähkövoimalla. Vieläpä se ylijäämä-energia,
.Joka siinä ^ t y y , voidaan
käyttää.^Niinpä mm. ylijäämähöyzy
käytetään veden lämmittämiseksi
lämpöjohtoihin.
ENERGIAA TDINJAKAUTU-MISESTA
Atomienergian päälähteen muodos­taa
nykyään, kuten tunnettua uraani,
metalli,- joka esiintyy luonnossa mui­den
kemiallisten alkuaineiden yhtey­dessä.
Kaivoksissa. Joissa raaka-uraa­ni
louhitaan, se muokataan, kunnes:
cn saatu kemiallisesti puhdasta uraa­nia.
Erikokoisten kimpaleiden muoii
dossa tätä sitten käytetään atomi-myUyissä.
Atomienergiaa syntyy uraani 235h
atomien ydinjakautumisesisa, Tällöih
syntyy suuria määriä erilaisia radfO-aktiivisia
aineita. Sitäpaitsi työn a i ­kana
muodostuu atomimyllyssä taval­lisimmasta
uraani-isotoopista, uräuii
238:sta. uusi alkuaine, plutonium. ^^->'
' Nykyään on mahdollista vapauttsis^
ja käyttää hyväksi vain turaanm, tho-riumin
Ja plutoniumin ydinteh Jakau­tumisessa
; t a i vetylsotooppiytimistä
heUumydinten yhtyessä syntyvää ätöi^
mienergiaa. Tulevaisuudessa tulee n i i ­den
aineiden lukuifiäärä. Joista voi­daan
sada atomienergiaa, epäilemäitft
kuitenkin huomattavasti kasvamaani
Meitä hioimossa ympätöivänatoml-enei^
an kokonaismäärä on käytän-nöllisesU
katsoen rajatoa ;' /
iKilo mitä tahansa ainetta sisältää;
atomienergiamäärän, J ( ^ vastaa äl7
mi^onan hiilitonnin ketnialliata
enHfeiaa tai 25 mUJardin kilovirattituii-nln
sähköenergiaa. Tämä enei«iainää:
rä cn.Icaksi Ja puoli kertaa se ener-giamäärä,<
Jonka maailman suurin vOlt'
malaitos, Kuibyshevln voimalalfds
tuottaa vuodessa!
T i e d e ei kuitenkaan työskentele välix
lisätäkseen ataemäärä. Joka sovelititi
atomienergian vapauttamiseen, vatth.
ponnistelee myös lisätäkseen vapänta-neen
energian määrää. Mitä täydelll-semmiksi
ne metodit. Joiden avvlla
atomienergiaa vapautetaan, t u l e j^
sitä nopeammin voidaan myös valta­via
atomienergiavarastoja käyiUä
rauhanomaisiin tarkoituksiin.
ATOMIVODfALAITOKSEN
ETUJA . '
(Eräs keino atomienergian käjUUi-töö
ottamisdEsi on rakentaa erOobi-sta
atdnivdhnalaltoksia; Joissa t o c ^
taan: lämpöenergiaa Ja virtaa.
AtomlvöhnalaltolBe suuria
etuja' Verrattuna voimalaitokseen, Jor
&'^'käy tavalllselia polttoahieella.
Ydihpoittoaineissa on energiankeski.
tys/xUmittäin erinomaisen voimakas^^
14' kuutiosenttimetrin': w ^
leestasiäadaan energiaa .yhtä paljon
kuin öölljoonasta kuutiometristä valor.:
kaasua, 800 kuutiometristä hiUtä t ai
470 kuutiometristä-vuoriöljyä.-. Atomi-'
voimalaitoksessa ;ei esiinny mitään
Jätteitä >tuhan tai savun muodossa.
Myöskään ei ydinreaktion käynnis-säpitämiseen
- tarvita suurta i l m a ­määrää.
,
Atomivbimalaitoksessa ei ole polttor
aineen: Ja'tuhanlculjetuspiilmia: eikä
kuljetuksista ailieutuvik kuluja; ^.Täl­laisen'
vbimalaitoksenv-rakentamlnen:
on erikoisen\dullista,^ milloin o n p u u ­tetta,:
suurista polttoainemääristä .täi
vesivoima^. ^ , ' .
On Itsestään selvää, että atomivoi-maläitoksessaonrSiforitettava-
erikois.,
•toimenpiteitä,yJ%tei seh henki^ök^^
Joutuisi^alttfiksi ^atomimyllystä lä|lte•^
väite rädioaktiiviseUe' säteilyUe. "Täs­tä
^ s t ä ^ täplä ympäröidään pak-,
suillar,I?etonlselniM;;sekä;teräspanssar^^
reillä-ja kaiklii työvaiheet samoinkuin
myllyn kui^ostusi ja ohjaus .tapahtu­vat
-täysin automaattisesti:' Se seikka^
että minkäänlahien ilmanvaihto e i ole
tarpeen. atomimyllsm^ vtoiminnalle, t e ­kee
^mahdollise^;äjoiäa'a^ nämä m y l ­lyt
maan alle. 'fäten:on^äestö;,atomi.
voimalaitQksenv.: ympäristössä . «täysin'
suojassa radioäktUvis(Blta.säteilyltä. ^
'Atomienergian käyttö er^alsissa
moottoreissa avaa ennenkuulumatto-:
mia näköaloja. Atomimocttorit ovat
edullisia ennen kaikkea; k u n o n k y ­symys
tarpeellisen nopeuden jja suu­ren
toimintasäteen ^saavuttamisesta:
mähdojjiisimman;: pienin iPOlttoame-painoinpa
-tilavuuksin; Näihin moot-toreihm
kuuluvat:,muun muassa s u ­kellusveneet
Ja .lentokoneet sekä k a i -
keiilalset raketit,;Jotka on tasoitettu
maailman ympärilentoja varten.
A-rOMlMOOTTOBI LENTO­KONEISSA'
M '
Mitä näkymiä iatomienexgiankäytr
tö «tarjoaa lentokoneille? (Polttoai­neenkulutus
Jokaista'-lentomoottorin
hevosvoimaa^ kohden- on kuten**
nettua; .tarkkaan;määritelty,: Ja l y h y i -
denkinvälimatkojen lentäminen edel­lyttää,
että mukana kuljetetaan var­s
i n Ä''SUurta;poMtoainevarastoa.': Jos
tahdotaan lisätä lentokoneen toimhir
tasädettä^^a nopeutta,-joudutaansiis
'OleelQsestl suurentamaan:polttoaine-varast6a'.':
On päivänselvää, ettet l e n -
tokoEteen toimintasädettä eikä n o ­peutta
Voida lisätä Tajattomastl.-Ydlii-^
pölttbainfeeh käyttö vöi;.tässä: saada
aikaan 'Edellisen muutoksen. 'Hyötyr
prösentta oUessa 20 tarvitsi 6.000 he­vosvoiman
'lentomoottorin'?.;/tunnissa
käyttää v a i n gramma?uraaniä:'Tämä
merkitsee iftitä.' että tiöfttoaineen p a i ­no
voitaisiin' vähentää: murto-csaÄn
lentokoneen ^omasta^^ipainostavt minkä
; ansiosta^jtaas to&nJhtasädettä^ - J
peutta' voitaisiIn''Usätä tavattömdStL
uudenaikaisten sukeUusvöaeiden'täy­tyy;'
kuten tunnettua, tiettyjen ajan­jaksojen
kuluttua' täydentää poltto-aine^
Ja hai^iivarastojaanilTämä n -^
"joittaa »wom&ttavastt s vedenalaisen
toifiEiintasädetta. Jossitävastoin-käy­tetään
ydhipOlttoainetta, nousee t o i -
mlntasäder merkittävästL Sitäpaitsi
ydinreaktia tapahtuu:: i l m a n ' ; hapen
m5«täv;aikutusta. Senvuoksi olisi ver-
^rateh ykslnkertiOsta' kuljettaa' muk^^
nasehappimäärävjocJka veneen m^
^ t ö tarvitsee ja joka o n huomat­tavasti
pienempi kuin se happhnää-rä.
:Jonka 'moottorit tarvitsevat. A t o -
jDoisukellnsvtiieiUä voitaisiin siis esi­merkiksi
tehdä^matkoja arktisen jään
aUtse. . ' ^ ; .
^Abiullaatcdsten' " bminalsmiksiensa
Vnbläl^.ydMpOlttoaine ^h' omikan' Ta-ketteja'vatten.<
Rakettlä kuljettaa ta:>
600^0 Ulitta Isoiia,
dtaegtk. ^ osisakaiuän katolisten ' Cuaamgm* CnaOm X«-
ffuypar^m jiiUax foimesta on maa- gionan <totarion jaoston aaiPtnfconH-kuntahaUltukveUe
estfetty vaatlmns, tean puheenjohtaja B a y M a n c s a x i o i
että maaknnnan .paperitehtaat olisi täällä pidetyssä kokouksessa, ^ C»-;
jnetsätöitä, nadacua tarvitaan njkyään kaikkiaan
jvMui» «u«uv« »»uwJ saaneet noin £00.000 uutta kotia sillä «nmto-tomarit
ja vähäisen saaliin saaneet jen rakentaminen el ole koakaan xUt-kalastsjat
salsjvat anslomahdolli- tänyt tyydyttämään .vuotuista tanrej^
suulEsia. ta, puhumattakaan alituisesti lisään-
Vaatknus koskee e r i k o i s t i kahta tyvän asuntojen vajauksen ^ d y t t är
IMttiejitehdasta, joUla o n metsäalueita misestä.
Gaspen p«»»*rit»«.«.iia Kalastajaln Mr. aiann sanoi asuntotilanteen
snaliih Ilmoitetaan vähentyneen 37 olevan kriitillisen j a vaati plkalda
prosentilla samaan aikaan kun h i n - toimenpiteitä sen johdosta. Kokouk­sessa
hyväksyttiin vaatimus, että
vmrftrakontroUi olisi saatettava voi-inaM;
ist;Lawier^^
nat ovat laslceneet $8 prosentilla.^
PERHEEN
NUOREMMILLE
Irene Went to
Deiitist
i:; Dear: Setä and a l i pae readers an?
writens of thi^page!
:, Setäput i n the paper t h a t i v a a i n
the play "Tuuli,käy etelästä", but I
wasn't. I~ guess he mlsunderstood i t.
I was at the dentlsts today had
itwo:teeth fixed azidvöne tooth pulled
out; .:X.dldn't even know tliat he p^^^^
led one o u t u n t i l thenurse tol^
i n the end.: I t didn't:hurt at ali. ?: I
came home at 2 o'clock i n the after-noön
and dkin't go back to school^ I
missed an hour and a balf i n the
anoming. J don't have to go back
: (to the dentist) untiU December 27th.
. I t has .been.nice a l i «eekend but
it rained: tliis: aftemoon. I: went to
the ^ow.&.week ago and I saw."Doc-tor
i n the:<House'r.. I t was quite good.
I didnt go last Saturday because I
had to go d o v n tovn.
:, I guess 111 -stop:nowsince my g l r l -
friend i s going^to come home: Irom
school pretty soon.- I ' l l write more
next time.' Cheerio.
f^eae ^nojanen,
Vancouver, B . C.
juttelee
Hello tytöt j a pojatl'
. KUtos khileestäsi Irene. Niin sitä
pitääkhi mennä hammaslääkäriin sU-loin
: k u i n hampaisiin .tulee .vikaa.
Kyllä se on. hyvä asia, että lapset p i ­tävät
£am^aan£^ - hyvässä kunnossa,
puhdistavat ne säännöllisesti Ja käy­vät
korjauttamassa^ siilohi kuin niihin
tulee viik^
vän^terveyden' yhtenä' ehtona, mutta
aina"'ei sille osata antaa täyttä ar­voa.'
Mutta k u n lapsesta pitäen huo­lehtii
hyvin hampaistaan, n i i n ne py­syvät
hyväs9'i: kunnossa- kauan aikaa.
; ^Toisaalta, fcuten'Irene sanooi ham-inaslääkäriä
ei kannata pelätä, sillä
-he.osaavat- käsitäläniin pahojakin
hammasvikoja^ : ettei : se V paljoakaan
satu. .Huonon: hampaan jiois ottami­nen
ei satu j u u r i lainkaan. Paikatta­vassa
hampaasa3i tuntuu poraaminen
toisinaan ilkeältä, mutta sittenkm se
on kymmenen kertaa helpompaa kuin
varsinainen haminaäkipu; mikä tulee
vaimästi, ellei lovia paikata aikanaan.
' 'Enemmän kirjeitä odottaen ja kau­niita
syysilmoja tQivottaen, Toimitta-
(jasetä.
vallisesti se; vohna, joka syntyy pala-xöistuotteiden
virratessa nopeasti'ulos.
Kuimuri t a i Johoxikin muuhun tai­vaankappaleeseen
; pyrkivällä raketil­l
a täytyy olla y l i 11,200 metrinsekun-tinopeus.
jotta se voisi'voittaa maan
vetovoiman, j o s rakennetaan raketti,
jossakäytetään parhaita kemiallisia
PQlttpätaeita Ja jpssa ulosvirtausno-peus
on noin 3;300 metriä sekunnissa,
käy ilmi, (että jykslstään polttoameen
painon täytyy muodostaa 96 prosent­t
i a raketin alkupainosta. Tämä seik-
Ica asettaa raketinsuunnittelljat käy­tännöllisesti
katsoen voittamattomien
vaikeuksien eteexi. Ydinpolttoaineen
käyttö ttakaa huomattavasti suurem­man
ulosvirtausnopeuden:
Käyttämällä otomiydhijakautumi-sessa
iQmt^iyttä lämpöä voidaan esi­merkiksi
kuumentaa ve^5.O0O7-«.0O0
asteeseen; :a:%ten saavutetaan iIl.OOO—.
12.000: metrin ulosvirtausnopeus se­kunnissa.
(Näin voidaan raketin nor
peus nostaa moniin kymmeniin t u -
hansihi kilometreihin tunnissa.
Ennenkuin' atomienergiaa voidaan
käyttää lentokoneissa, 'laivoissa 'Ja r a .
keteissa, täytyy vielä voittaa suuria
vaikeuksia; Mitä: tule^ avaruuslaivoi-
•hln," rakettiin tf^tygr rakentaa erin­omaisen
kestäviä: polttokammioita;
Jotka' voivat: kestää ulosvirtaavien
kaasujen äärimmäisen ~ karkeaa läm­pötilaa.
Mutta tiedemiehet tulevat ratkaise-
; msian tämän: pulman samoin kuin he
ovffit''ratkaisseet ky^myksen radioak-tiivisuttden
käyttämiseltä rauhan­omaisten
tarkoitusperien hyväksi.
SJCJu UrlifilliilHftm ^
^ vfrlnlUoIdMi O M l t l M l t
Puheenjohtaja; W. Botam
' ' 21 Walder
PulheUn iMD. 4838
Tqnmto _ ' Ontado
' Itiliteeil: Viaao Vantlo
40,Hlawatli« Bd.; Ttonmto?^^
^ " Puhdin B . A. 8815
»•liMtoitinital»» ADan' nnnmr.
498BrockAve. ' ThnmtObOnt.
. . P a h d l n l l i . i06«
airjeeaifalhto^^^^ <^ <.
<röm3fe fsd»n»eliai4!!e veaaäSit asn* ;
PETERÄ.VBA
Ä. A i L L ; B. "
Baxrister, Solicitor, Notaiy,
SUOMALAINEN
LAKfMIRS
G E . 3392 /
1028 Danfbrtli AV»M Toronto
v , 5 : ' . j i ^ f tv
HALUATTEKO OSTAA TALON
/ TAI BnrSDK OMANNET . . ^
ANTAKAA MEIDXN AUTTAA TETTA NXIgSA ASXOZSaA ^
ARTHUR H. KiVINEN
. TORONTO REAL ESTATB.BOABDIN JitSEN^
t8XAwrenceAve,Wesi Pohdin MO S^M . Toronto Ui, Ont.
SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN - RUOTSIIN
Asiamiehinä kaikille laiva- j a ientollnjoille,^ me järjestämme matr;'
kanne Canadasta tai N e v Yorkista suoraan Suomeen tai Englannin t a i '
mannermaan kautta. . > ' . <
Hinnat laivoilla: _ * . .
LAIVALLA GOOTEPORIIN ~ - Toiistllnokassat
Säästösesonghi min. $195.00 yhit. päin — f390XH) edestabalshi ^
Kesäkaudenmm. $215.00 yht. päin — $430.00 edestakaisin
LENTÄEN NEW TOfiK--;HELSINKI^<^TnrlstUnokassa:' ' '
Säästösesonghi ndn. ^78.50 yht i^Un $584.30 edestakalshi
Kesäkauden mhi. $378i» yht. päin — $68L30 edestakaisin .;'
Jos aiotte tuottaa sukulaisianne tai ystäviänne Canadaan, me järjes­tämme
matkaUput etukäteen Ja autamme tarpeellisten ^ paperien
saannissa. j ' ,
Järjestämme myöskin kaikenlaisia V A K U UTUICÖIA mitä tarvitsette.
Hälutessänne matkustusta koskevia tietoja, soittakaa tai kirjoittakaa
Miss POntson'ille Ja vakuutuksien'suhteen: M r . A L Nummiselle.
Järjestämme lahjapaketteja Suomeen. ^, Pyytäkää hintaluetteloja
Ö. K. JOHNSON & COMPANY LIMTTEI)
VAKUUTUS- J A MATKAILUTOIMISTO
697 Bay Street EM. 6-9488 . Toronto 2, Ontario
UUDET
Decca-ja Rytmi-
LEVYT
ovat saapuneet varastoomme
,^'>. . " • ' : '" '
Allaoleva äänilevyjen - luettelo -käsittäälampastaan
parhaat ja suosituimmatiDecca- ja Rjrtmilevytytset.
{ * : . '
Levyt käsittää tunettujen Suomen laulajien
• .TAPIO RAUTAVAARAN
• HENRY THEEL'in
•OLAVI VIRRAN
• METRÖ-TYTTÖJEN
• MATTI LOUHIVUOREN ja'
• JORMA IKÄVALKONkvytykset, "
• DECCA-LEVYJÄ . , '
S D 5097 . K u i n lapsena ennen, vsllssi, Henry Theel \
- V Aaveratsastajat, fox^trot; Henry Theel: Ja: Metro-tytöt
S D 5169 Mustalaistyttö, tango, M a r t t i Suuntala
Kaksi yksinäistä ihmislflsta ^tango, M a r t t i Suimtala
SD 5181 Talvisäällä, fox-trot. Metaro-tytöt^
Valkea Joulu. slowfoz, Henry Theel Ja Metro-tsrtöt
S D 5197 Tulisuuddma; tango.^OlävI 'Virta j a ^Metro-tytöt'
Ennen kuoleipaa, tango, O l a 0 Virta
S D 5205V Kimikesäion:nyt:mennyt,vvälssi, Metro-'tytöt
' \ .Hiljainen kylätie, tango, Metro-tjrtöt
S D 5206 Viesti mereltä^^ 4»ngo, Olavi V i r ta
Nuoruuteni kaupunki, tango. Olavi V i r t a '
S D 5218 Mustasukkaisuutta, .'tango, Olavi Virta
X a Cumprasita, tango, O l a v i Virta j a Metro-tytöt
S D 5221 Valkoinen k i M : a , tango,'Mattt Louhivuori
Mua varten ei, tango. Matti Louhivuori ,
S D 5240 Missä lienetkään, tango beguine, Olavi V i r t a - "
X$>ttoni, luokseni Jää, valssi, Olavi Vhrta
SD;5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi^ Metro-tytöt
^- Sade kattoihhi lyö, tango, Metro^tytöt
S Ö 5244 Mary-^Anne;Ja karjapahnen T im • fox-trot. Matti Louhivuori
Ja Metro-tytöt
Mummon kaappikello, fox-trot. Matti Louhivuori J a .
Metrotytöt
:::;,-r:j:K;;?"-'.i-:;{;v r;.''.':'-/'::^:':::'-' • ' '
•RYTMI-LEVYJÄ
VR 6001 Jannen Hanur^Mlkka/Veikto
Maijun kanssa markkinoilla, polklka,VeikkO Sato
R 6033 'Kultamen -nuoruus, valssi^':Eero Väre
Äidille laulan ma vain. valssi, Eero Väre
ft'6037 Siirtolaisen m u i s t o j a / j e i d c k a J O r m a l^
Tukkilaisten tanssiaiset. piblkka.'rjonna Ikävalko
R 6090 : R a t o v a l k e a l l a , T ^ i t o Rautavaarana mieskvartetti
Kulkuri j a joutsen.'Tapio Rautavaara
R 6099 Imatran xosen, vaiss::;, E r i ^ JunUcarlnen *
Kultakuumetta, tango,"äickl Junkkarinen
R 6113 Sysmän^Linda.valssi. Veikko Sato
Tämän kylän jenUca, Veikko Sato- '
R 6158 Metsäkukkiarvalssl. Olavi V i r t a ' -<
' Kaipaan kahta sanaa, tango, O l a v i V i r ta
R 6168 Minä jaMandnliinl.jenkicäi, JOkkä Lomiqvlst -
, Kulkurin vihnfetaen näky, föx-trot, Jukka Lönnqvist
R 6186 Mtilsta minua, tango; M e t r o ^ l ^ t > ^
Murtunut elämä, valssi. Metro-tytöt
R 6200: RumäreUumariUumarel, jenkka^ Jorma Ikävalko
tukkipojat
Säkkijärven poIUca, Jonou Ikävalko >
R 6207 Sokeripala; fox-trot. Olavi V h t a
'Ajattelen sinua aina, fox-trot, Olavi V i r ta
IJIHEEAMME LggV.TX gATOgTfT.TJg
Hmf A $ 1 ^ KPL.
(Ostajan inaksettav&läbe^Nknlut)
Posti., j a pikatavaratnausten: tulee käsittää vähtatäin kolme levyä
TllaOcak osottteäDa: .
Vapaus Fubiishing Company Ltd.
Leijona-, Beaver- ja jPenma4&Dyjm tukkua ja vähittäismyyjät
Cttttadassa,"
b
a
A
• ¥
•
ise<
Iälle
adet
utai
lan
tää
ie
i
(
i
B O X 69
I
it