1960-01-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f^<'...,/....,, f.L. + ZJ:^. . - ! _ (LIBERTY) — ^Independent Labor Organ--of-'Finnish Canadians. Es-tablished" Nov. 6, 1&17.—Authorized astsecond^class mail-byvthe Post Office'JDepartment, Ottawa. Pub-llsfied'" thrlce", weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdäys by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Telsphones: Bus. Qffice OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager E. .Suksii Editof W: Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertismg. rates uppn appUcatlon. .Translation free of charge. ' . TILAUSraNNAT: - Canadassa.: : 1 vk. 8.00 6 kk, 4.25 ^ „ 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 Jck. 4.80 Suomessa: IcVik. 9.50 6 kk. 655 Y L E I S ÖN KIRJE ; Noitavainoa aiutotyöläisten uniossa . : ' Kuten on' meidänkin lehdessämme kerrottu, autotyöläis- ^ten-union Canadan jaoston johtaja George Burt o n erottanut" " Xltiited Automobile'Workers union kansainvälisen edustajan ^^^aul Sif^fenin toimestaan. Yleisesti tiedetään, että P a u l S i r en jon unio!i5a jdsenjoukkojen-keskuudessa erittäin pidetty mies. Hänellä on seitsemäntoista "vuoden kokemus toimessaan jaj^ -esimerkiksi torontolainen suuri aamulehtij_Globe and M a il —sanoi Sirenista, ,että hän "on taitava neuvottelija ja yksi - etevin uniotoimitsija Toronton-alueella". Mainitun Globe and Mail-lehden kirjeenvaihtaja A l f r ed . 'JListJiertoo keskiviikkoisessa artikkelissaan, että autotyöläis-ten union yhdysvaltalainen päämaja — joka on antautunut sikäläisen pahamaineisen Taft-Hartley lain pönkittäjäksi, a i koo suorittaa täällä mainitun noitajahtihenkisen lakitekeleen puitteissa "kuulustelun" Paul Sirenin tapahtumasta. Toisin •sanoen;; amerikkalais ta noi ta j ahtimaniaa ^tuotetaan; virallises- , 'tikin rajan y l i j a kohdistetaan erästä "Toraciton alueen ete-vintä uniotoimitsijaa" vastaan. - , Mistä on sitten kysymys? Mr. Burt ei ole itse antanut julkisuuteen mitään selitystä miksi hän S i r e n in erotti toim.estaan. Miitta eräät muut auto-työläisten union — ninaettömät — v i r k a i l i j a t ovat antaneet ns. "vuototietoja", joiden mukaan Sireniä syytetään siitä, että ^ h lisesti toimivan poliittisen puolueen kanssa! Siren itse on tämän syytöksen kieltänyt ja selittänyt Samalla, . ettei hän henkilökohtaisesti halua asiastaan yleistä keskustelua lehdistössä, sillä autotyÖläisten uniossa on sisäisiä riitoja j a erimielisyyksiä ilman sitäkin riittämiin. Eräitten uutistietojen mukaan Sirenin erottaminen on ; ; ^nostattanut iaaj kojen keskuudessa — mm. autotyÖläisten unio-osastoissa 28 •ja 948 suoritetaan nimenkeräysprotestia, missä vaaditaan : Sirenin, .erottami jen .puhemiesten Toronto Daily Starille antamien tietojen : mukaan.autotyÖläisten uniönkan^ B u r t i a "rankaisemaan" mitä paikallisia unionisteja, jotka ovat oppositiossa mr. B u r t i i n nähden, j a kun mr. S i r en esitti periaatteellisen vastalauseensa tästä asiasta, hän tuli erotettavaksi. Olkoon näiden asiain kanssa miten tahansa, tosiasiaJcui- • " t e n k i n . o n i e t t a Atlantic Cityssä pidetyssä autotyÖläisten union:.: edustajakokouksessa mr. Burt joutui canadalaisedustajiston taholta kovan arvostelun kohteeksi, ja hänen vastaehdokkaakseen n i m i t e l t i in siellä General Motorsin Oshawan osaston No. 222:n entisen presidentti C l i f f o rd Pilkey. M r . P i l k e yn bdottamatta saama suun äänimäärä tyrmistytti mr. B u r t in tukena olevia oikeislopiirejä. J u u r i tämä.— persoonallisen asemansa suojaamistahto — saattaa olla päätekijänä siihen miksi mr.~Burt — ilmeisesti kansainvälisen keskuksen siunauksella — on aloittanut pnhriif.aineisen poliittisluontoisen noitajahdin autotyÖläisten uniossa täällä Canadassakin. Ku\ aavaa muuten on. että edellämainittu sanomalehtimies nir. L i s t t e l a a nyt kertoa, että noitajahtaajain tutkit-avai; §i tulee peräti viisi vuotta sitten'muka tapahtunut " r i k - kounlua". j o l l o in mr. Sirenin sanotaan oUeen sellaisessa ko-kouk. sess'. missä oli myös kommunisteja! , Totta on. että Yhdysvaltain pahamaineinen Taft-Hartley laki määrää,, jotta työläisillä ei ole oikeutta valita kommunisteja luottamusmiehikseen — mutta mitään tällaista lakia ei' ole Canadassa. Tästä huolimatta Taft-Hartley lakia yritetään nyt salakuljettaa takaoven kautta tänne Canadaankin! "Ei missään tapauksessa" Nixpn Kysymys aseistariisumisesta tuntUu olevan karvas ja katkera pala j o i l l e k in naapurimaan politiikoille. Puhuminen aseistariisumisesta yleenla on nykyään muodissa, sillä suuret kansanjoukot eivät halua puhuttavankaan sodasta j a sotavarusteluista. Mutta ruveta tekemään jotakin käytännöllistä aseisfariisumisen hyväksi, se on v a l l an eri asia. Meidän mielessämme ei ole-nyt sellaiset vannoutuneet .kylmän sodan sankarit k y i n entinen presidentti H a r r y S. T r u - man, hänen- valtiosihleerinsä Acheson, multimiljoneeri-ku-vernööri Rockefeller ja muut sotaratsut, vaan sellaiset miehet k u i n republikaanien varapresidentti Nixon ja demokraatt i en senaattori ?Tumphrey ja heidän hengenheimolaisensa, jotka heikkoina hetkinään ovat lausuneet sellaisiakin ajatuksia, että hekin kannattavat aseistariisumista. Tosiasiassa näyttää siltä, että esimerkiksi demokraatti-puolueen aseistariisumissiiven johtajalcsi leimatun senaattori Humphrey n a.seistariisumiskampanja on nopeassa tähdissä' muodostamassa varustelukilpailua edistäväksi kampanjaksi. Äskettäin Floridassa pitämänsä puheen yhteydessä varapresidentti Richard Nixon — joka on virallisesti luvannuf seurata presidentti Eisenhowerin aseistariisumisohjelmaa — selT)sti .voimaperäisesti, että "missään tapauksesa Yhdyvallat :ja sen liittolaiset eivät tule (ase)voimiaan vähentämään" sen - johdosta^ k u n N L : n pääministeri Hrushtshev tiedoittir että ' ' N L : n asevoimia vähennetään yhdellä kolmanneksella, eli 1,200,000 miehellä. Pantakoon -merkille tämä "ei-missään - - tapauksessa!' lausunto erikoisesti^ s i k s i , että Neuvostoliitto Ivähentää asevoimiaan nyt osapuilleen-siinä määrin kuin län- 'sivallat joitakin vuosia s i t k n ehdottivat — että Yhdysvaltain ' ja_Neuvostoliiton asevoimien vahvuudeksi jäisi $2,500,000 ^miestä! Ja tämä-"ei-missään tapauksessa" lausunto„annettiihff siitäkin huolimatta, että presidentin toimesta aseistariisumis-kysymystä tutkimaan nimitetty Coolidgeri komissioni ei pidä edes mahdollisena sitä, että ydinaseiden kokeiden lopettami- ^ sestä voisi, muodostua ensimmäinen askel aseistariisumistäf >ohti, vaan olettaa, että aseistariisumisen pitäisi alkaa n;^;S > ^tävallisfen armeijan pienentämisestä. ' Demokraattipuoluoen aseistariisumissiiven edustaja^ se-Ä?i -naattorLHubert H . Humphrey ön puolestaan arvostellut pre-sidentti ' Eisenhoweria Yhdysvaltain jälkeenjääneisyydestä ;4:>j_ '.ohjusten,ja rhuiden nykyaikaisten äseideii kehittämisessäpä %-\: >aatinut;että Neuvostoliitto on tältä kohdin saavutettava en- ' l i i YLEISÖN P A K I N A A - J A N A P I N A A , ' , -m St. Catharines. — ilmoista kaikki toicetkin - aloittavat kirjoituksensa jä minä myöskin. Kyllä täälläkin on ilmoja riittänyt., aivan Porvoon mitalla. vEikäikaikille ole hyvää mi.; kään. Jos on lämmintä siitä motkotetaan ja pitäisi olla hirveän kylmää j a jos on vähän kylmempää siitä valitetaan. Kai se on oikein kun, vaivoista < valitetaan. ' Muitta itku « i auta markkinoilla, sanotaan suomalaisessa sananlaskus-. sa. Meillä'^ täällä Canadassa on työttömyyttä vuosi toisensa perään eikä ole vielä näkyvissä missä on se r a ja-aita, johon se loppuisi. Sen suh teen pitäisi tehdä jotain. Kuuntelin hiljattain kun vanhemmat miehet\ keskustelivat työttömyyden kirouksesta. , Heillä kun ei ollut tarpeeksi merkkPä työttömyys-vakuutuskirjaSsa^ ja-^tulotv näinollen olivat nollarsav; S i l l o in yksi^miehis-tä sanoi, että pitäisi ruiveta narraa, maan työnantajina Esimerkiksi maskeeraamalla; että näyttäisi nuoreni malta ja komeammalta. Niinhän naisetkin tekevät:eikä :kukaan tiedä heidän ikäänsä. Harmaat hiukset pitäisi Aiär jätä tummaksi , t a i punaiseksi; . M e i l l e miehille se on vai^ keampaa sillä näin: e i voi tehdä jos ei ole tukkaa ja pää on siloisen paljas koska hiukset on vienyt Canadan vinhat tuulet. -Silloin pitäisi ostaa peruukki ja sen pitäisi olla musta, että näyttäisi kuin olisi tullut makaroonimaasta/; Pitäisi puhua vieraita kieliä j a , noitella käsiään osoittaakseen ettei ymmärrä mitään maailman -asioista. Mutta kovaa työtä kyllä osataa tehdä. Mutta makseeraus on ammattityötä ja - sellaisen: osaajat vaativat hyvän-palkan ja peruukki maksaa rahaa, jota työttömillä ei o l e . ' : Taitaisi' sittenkin olla viisaampaa; etta kerätään työttömien nimet ym päri koko Canadaa j a yiedä ne sit-ten- Ottawaan meidän v i i l a i l l e johtaj i l l e j a kysyä ovatko .he unohtaneet koko työttömyyskysymyksen. Keskustelu muuttui sitten.. Suomen asidiliin: Vihtori, joka olikin puheenjohtaja-ilman nuijaa, sanoi köyhässä tuhatjärvien maassakin yj-ritetään järjestää jotamtekemistj. Jo3 ei mitään muuta työtä löydy pannaan miehet pylsyttämääiimuior topatsaita.: Kuten, tiedämme kaikkien muiden muistoaptsaiden lisäksi ön Suomessa pantu pystyyn uljas Mannerheimin muistopatsas. - Marski kuulema iatuii hevosen selässä siellä Lahden kaupungin liepeillä. •: Meille on yritetty selittää että vanhat asiat.pitäisi unohtaa; nlmitr täin sellaiset:kuirtimarskin teot. H a . luaisimme tietää onko patsas siellä hevoskentän: männikössä, jossa tuhansia työläisiä ammuttiin tutkimatta ja tuhansia kuoli nälkään: Tiö. dämme - omasta kokemuk.sesta Lah den vankileirin elämän vaikka O UT kin kulunut y l i 40 vuotta siitä ja raakamaiset murhat eivät koskaan unohdu. Nyt kun on laitettu marksille patsas, niin se ikäänkuin .terästää elossa olevien entisten: pu-naakartilaisten mujstoa. Tapani ei ole.puhua kuolleista pahaa, mutta kun tällaiselle sotaisalle miehelle-,pystytetään muistopatsas; n i in se, on mielestämme liikaa nykyaikana. — P. K. Timminsistä kotoisin oleva parlamentin jäsen - ccf:Iäinen -Murdo Martin kulutti viikon joulukuun alussa British Colunibiassa. Tim-minsiläiselle' lehdelle antamastaan haastattelusta ei pääse selville millaista^ kamppailua hän kävi 5 siellä. , , ' , " Terästyöläisten, union joitakin vuosia Timminsissä harjoittaman propagandan'^ jälkeen veli>Murdo Martin hämmästyi pahemman kerran elämässään B.C.ssä. Hän, t u l i huomaamiian, että "on vaikea saada Kirj. Bill ILöng^dge Nelsonista" paljastavat mistä todella oli kysymys. . ' ' "Me (ecf:Iäiset) taistelemme vai-J keaa kohdetta vastaan siellä — M i - ne-Mill-uniota ivastaan:'Myöhemmin' hän sanoi: "Ihmiset pelkäävät ^teitä: kun: mainitsette^Canadian: Labor: Congressista ja terästyöläisten uniosta; Heistä' tuntuu, etftä: olemme heidän' unionsa perässä; siitä syystä tuntuu ottavan jonkun aikaa ennenkuin saamme näkökantamme ymmärretyksi ja voimme osoittaa ihmiset uskomaan, että jotain vää-^ miten he soveltuvat kuvaan." rää on Mme-Millissa. Heistä tuntuu, vJo^u ilmeisesti ei ole muistanut että mitä hyvänsä_sanotaan' tätä nmjmauttaa Timminsin ' äänestys-' uniota vastaan on^punakauhunJiet- alueen, parlamentin jäsenille', että sontaa". ' Murdolta on päässyt hätähuuto! B.G:ssa olevat .Mine-Millin jäsenet näkivät jo kauan sitten; että union hajottajat :;-harjoittavat^:^^^:p hun lietsontaa. He'myöskin tietävät, että Mine-Millin jäsenet: määräävät uniossaan.B.C:ssa olevat ccf-Iäiset ovat hyvin tietoisia tästä ja eräät CCF:n johtajat, jotka kannattivat teräsunion ; reittauksia 1950-—1951, estivät CCF:n muodostamasta hallitusta British Columbiassa. Parlamentin; Timminsin edustajan höpinät sellaisista Mine-Millin keskuksista' . k u i n ^ ;K Mine-Milliin kuuluvat työläiset, n i i hin- lukeutuen ccf Jäiset sekä toiset kaivosalueen asukkaat muistavat vallan hyvin Trailin reittauk-sen. 'Varmaankin ;Mine-Millin jäsenet ja erikoisesti CCF:n jäsenet antoivat/Murdpn kulia siitä kun hän julkeasti yritti ?• häiritä Mine-Millin toimintaa. ;::-Jokaisen, jonka- a riistää Mine-Mill pois jäsneiltä, täytyy luonnollisesti pitää ensimr maisena' maalitaulunaan, yleisää-nestystä. E i kukaan ole n i in ,typerä, että avoimesti vastustaisi yleis-äänestystä' periaatteessa^ Viattomil-, ta näyttäviä syitä täytyy löytää — kuten'väitteet, että liian moni,ei: tiedä mistä p n ' kysymys — ottaa l i i a i i kauan aikaan toteuttaa päätökset — taikka että yleisäänestys t u lee liian kalliiksi, ' Tästä syystä osasto-598 rahaston^ hoitaja Ray " P o i r i e r i n ; a r t i k k e l i 598 Newsissa joulukuun. 18 pnä on hyvin hälyyttävä. Vieläpä häln_sji.iiten^ Kuu ei tule kysymykseen avaruusmatka-asemana i ' Diskriminointia Coventry. — Mrs. June Smith, 25-vuotias" strip-teaser tanssijatar, joka sai $2:80 sakon "säädyttömästä riisuutumisesta", sanoi oikeus-kuulustelussa, että mitään syytöstä ei nostettu häntä va.staan kun hän esiintyi poliisien yksityisillanvic; tossa; ja hän- ky.syi, että mik.si hänen esiintymisensä "ei ole kyllin hyvää Lancshirentyöläispojille".! Mcskova; — (KU) — Edessä ei:. ole miehitettyjen avaruusra- »kettien ja avaruusmatkailun vaan automaattisten: tutkimusrakettien Ja samoin automaattisten Kuuhun tai muille planeetoille sijoitettavien avaruusasemien vaikakausi. Kuu ei:tule lähiaikoina, jos koskaan, olemaan' avaruusmatkailun: ensimmäinen lähtöasema vaan sensijaan kokeellisen astronomian ensimmäinen suuri koekenttä. : K u n avaruuslaivoja halutaan lähettää liikkeelle: jostakin muualta kuin maasta,tarjoavat: keinotekoiset satelliitit. paljon, edullisemman : lähtöaseman ikuin Kuu. ^^'äniä ja monet muut seikat käyvät selville ja saavat vakuuttavan: perustelunsa professori G. :VwPetrov;it.shin artikkelissa Neuvostoliiton tiedeakatemian tiedon-: antolehdcssä. hestyvän aseistariisumiskonfe-renssin onnistumisen kannalta kati5oeji. Sitä suurempi syy on k a i k i l l a hyvän tahdon ihmisillä valppauteen ja vaatimukseen, että mUkään'tekosyyt ei-, vät saa olla,:'aseistariisumisso-eräät asiantuntijat selittävät Neuvostoliiton - olevan tällä a l a l la 3-5 vuotta Yhdysvalloista edellä ja- k u n tämä. etumatka tulee ilmeisesti sen hyväksi jatkumaan ainakin lähitulevien vuosien aikana, niin senaattori Humphreyn asenne tarkoittaa todellisuudessa, että hän vaatii varustelukilpailun ikuistuttamista;: vaikka; puhuli-k in joskus aseistariisumisesta. Samoin kuin varapresidentti Nixon, senaattori Humphrey myös kirjoittaa, että "Yhdysvallat ei voi seurata Neuvostoliiton'esimerkkiä" asevoimien-sa pienentämisen suhteen ' Tällaiset poliittisen tuulen Tällaisen havaintoaseman lähettä kuljettamat oljenkorret eiv^i-minen kylliu lähelle on mahdoUis-ole erikoisemmin lupaavVlä-- t'"- Koska Kuun ilmakehä, esim. ra- Rakctti- ja salclliittitokniikka tarjoa ensisijassa mahdollisuuden yälftdä maan. ilmakehän haitallisia vaikutuksia; jotka tuntuvat: yhä hyvin :opitiIlisilla^vhlineillä suoritetuissa havainnoissa kuin spektoros^ kooppisessa ynnä muussa astronomisessa havaintovälineistössä Maan "ilmakehän, aiheuttamien häiriöiden vuoksi on vaikeata saa-daienempää kuin' 500 t a i tuhatkertaisia suurennuksia, vaikka itse op-tillisten;- välineitten vsuurentamisky-ky olisi kymmenen: kertaa suurempi Lähmnä on siis pyrittävä voimakkaitten teleskooppien, valokuvaus^ laitetiden ja muiden havaintovälineiden sijoittamiseen ;maata kiertäv i in satelliitteihin;,avaruudessa: kul-, keviin ja kuun tahi muiden taivaan-kappalten pinnalle: laskeutuviin •automaattisiin; tutkimusasemiin.; .Mo: n i l la taivaankappaleilla kuten Ve-nijksella . j a Marsilla on oma -ilmav kehänsä, joka vastaavasti estää havaintoja, ellei .sen läpi tunkeuduta. Miehitettyjen rakettien aikakausi tietenkin tulee, mutta ei ennenkuin avaruuden ja taivaan-kappaltcn olosuhteita on edellä kerrotulla tavalla riittävästi tutkittu. Miehitetty raketti tulee tu.s- ; k i n koskaan täysin, syrjäyttämään ; automaattista:/Rakettien suurien? nopeuksien : vuoksi ;; inhimillisen viohjaajan:virhetoiminnan mahdol--; lisuus vastaavasti suurenee. Sen-vuok. si ohjaus on suoritettava au-; tomaatti.sesta; keskuksesta ;; käsin.-; Jos se esimerkiksi sijaitsee maassa, kestää impulsin, vastaanottaminen ja Jtakaisin lähettäminen' i2,& .sekuntia. Raketin ;la.skeutues-, sa kuun pinnalle on kuitenkin : kysymys 'sadasosaseku/neista. Ihmisellä ei ole^vi^lä detaljoitua kuvaa Kuuns-pinnasfa-i:;joka to^ näköisesti on erittäin vaikeapää- .syistä. Ennenkuin edes voidaan turvata ;automaattisen havaintoaseman laskeniincnsinnejvtäytyynäistä olosuhteista sa~ada lähempi kuva. Se voidaan saada^simerkiksiihyvin lähellä ;kuun-pintaa kiertävän ;havain-: toa.scman avulla. tä itse Kuun pinnalle. Koska Kuun ilmakehä ei pysty tarjoamaan suurempaa' vastusta; voidaan; havaintoaseman putoamista; Kuu-,: : hun hidastaa vain vastaraketilla; jonka lieskat polttavat Kuun pin- ^ taa. ;; Täten pinta, jolle raketti laskeutuu ei olekaan normaali kuun pinta. .Vaikka onkin edellytettävä että ypalamiskaasut: vetovoiman ,: vuoksi nopeammin poistuvat kuun pinnalta, on j itse pinta; raketm, tullessa muuttunut; Kuun; p i n n a l l a .toimiva havaintoasemaa voi ,saada energiansa, a-uringon säteilystä, ja milloin se esim. Ijifckuessaan; joutuu;varjoon, kemiaJlisesta sähköparistosta: ; ' Koska kuitenkin esim. valokuvien jatkuva televisioiminen on verraten hidasta on pyrittävä siihen että havaintoasema tai filmit ja havamtoasenian mahdollisesti; kokoamat ijiaa-ym..näytteet; voitaisiin saada takaisin. Tätä samoinkuin kaikkea muutakin:/; avaruuslähtöä kuun' pinpalta vaikeuttavat ^esiintyneet suuret .lämmönvaihtelut; jotka; ulottuvat r--;16Q;asteesta; kylmää: 132 asteeseqn lämmintä, (C) kuun vuorokauden,; toisin sanoen lähes maanvkuukauden kuluessa.: Tämän vuoksi ; on harkittava havintoase-nian sijoittamista kuun.napasuduil-le. jossalämmönvaihtelut ulottuvat 50 asteesta 50:een;(e); Nämä läm^; inönvaihtelut vaikuttavat huomattavasti eri; polttoaineiden ja kaasujen käyttäytymiseen; Vastaavasti vaatii .tietenkin:' jokainen taivaankappale omien enkoisolosuhteittensa tutki-muk. sen: ennenkuin .sinne voidaan lähettää autoifnaattinen havaintoasema. Professori Petrovitsh käsittelee myös Jaajasti kysymystä avaruuslaivojen -lähdöstä: J a ;arveleei' että keinotekoiset satelliitit:: sopivalle etäisyydelle ' maasta, .sijoitettuna ovati.paras ratkaisu: Edelleen hän käsittelee ihmLscn; mahdollisuuksia arvioida, mitkä ajankohdat ovat edullisia- miehitetyn avaruuslaivan lähettämiselle ja mitkä eivät ; Hän osoittaa mikä tavaton nicr-k i l y . s i a l l a i s c l l a tutkimuksella on avaruuden tulkimuk-sellemme ja miten se myös lisaäsmaan A^^^ la maan siääi.stcn olosuhteiden tuntemusta. . ^ taa menoja /moninkertaisesti ja; sanoo, että jäseniä ei voida palvella näiden menojen takia. Luonnollisesti veli .Poirler seuraa tätä linjaa esittäessään; vaatimuksen; että kan^ salliäeti^uniokeskuksen pitäisi maksaa osa yleisäänestyksen kuluista ja vallan .hyvin/hänen'"väitettään .voitaisiin käyttää niiden taholta, jotka haluavat riistää meiltä yleisää-nestysoikeuden. Tosiasiassa ,veli Poirier itse; uskoo^ että; äänestäminen "pitäisi pitää minimirajassa". Kuten edellä huomautin, veli Poirier; suurentelee yleisäänestyk-sen kustannuksia. Hän sanoo kirjoituksessaan, että'/'.'kukin kansallisen -toimiston /määräämä ylei nestysvmaksaa: osasto•7598:lle noin $7,000. $20.00 päiväpalkka maksetaan 350 vaalituomarille; 20 äänestyspaikassa." Kuinka; naurettavaa! Hän lisää: "Osasto 598 on kuluttanut vaaleihin noin $42,000 tänä vuonna." ' J Veli Poirier ei ole vielä oppinut ammattiunionismin perusperiaatetta, että johdon täytyy pysyä totuudessa kun /annetaan raportti ;jäse-nistölle; että liioittelusta johtuvasta tilapäisestä propagandavoitosta joutuu myöhemmin kiinni.; .; Osasto 598/kuukausiraportit(jois^ ta on kopiot kansallisessa toimistossa) osoittavat kuinka.^hullunkurisia Poirierin riumerotovati Esimerkik- .si kuuden kuukauden raportin mukaan päättyen kesäkuun 30 päivänä 1959 CÄ. L. Favretoon tilintarkas-tusraporttien mukaan) - paikalliset vaalit; tulivat maksamaan;$3,097.17-: Yleisäänestys (kansainvälinen) tuli maksamaan $l|142.34. Heinäkiiun 1 prstä' lokakuun 31 •päivään: "(osaston kuukausiraportin nojalia)^ kansallisen .toimeenpanevan komitean yleisäänestys QhC:n yhtymisestä maksoi $1.202.69.'Kaikki nämä lokakuun 31 päivään mennessä : tulivaty y^hteensä vmaksamaan' $5,442 20 (noin 34 senttiä jäsentä kohti). , , . , ' * * * Ejisimmäinen tila "Kuinka ;hul:j luksi Voitte tulla"-kilpailussa kuu-, luu professori Alexander' Boud-, reaulle. Tämä -hyvin .mainostettu union neuvonantaja,,jokaVäskettäin oliV t Sudburyn yliopiston/'palveluksessa; ; muni suurimman, munansa, sesongin aikana puhuessaan joulur: kuun 9 pnä S t u r g e o n F a l l s in kauppakamarin ystävilleen. / / Saadakseen liikemiesten tukidol-lareita hän innoissaan: todellakin meni:yliilaidan. Sudbury Starin EI-liot/ Laken numerossa joulukuun 10 pnä lisanottiin hänen: koskettaneen osasto 598 vaaleja edeltänyttä 10- vuotiskautta. Hän ' s a n o i : " K o m m u nistit • ovat kymmenvuotiskauden olleet; kaikkien/ Sudburyssa olevien liikelaitosten, hotellien j a sairaaloiden kontrollissa." Pysähtykääpäs p r o f e s s o r i ! R o o - malaiskatplisten sairaaloidenkin? The .Eaton Co. Ltd:n? Kresgeh jne?: Kuinlcaitämä on ihahdollista?;0i)- pineella \ prpfessorilla 6li ' vastaus valiniiria: "Julkea ' epärehellisten ihmisten ryhmä ön aivopessyt 17.- 000 työläistä." V a i n professori olisi voinut heidät pelastaa. Peloitettuaan täten perinpohjin housut pois Sturgeon Fallsin liikemiesten;/ jaloista/ 'professori; pyysi kannatusta /^ yliopistokursseilleen;; Saadakseenpaljon: rahaa >hän ylisti kauppakamaria (työnantajain unio-ta) "tunnustetuksi demokratian esit a i s t e l i j a n i " . -Samassa lehdessä ei kerrottu yksityiskohtaisesti kuinka paljon rahaa Boudreau sai Sturgeon Falls-i l l a , mutta me tiedänime, että sellainen \ union : murskaaj a / kuin professori on, saa paljon rahaa; sittenkin/ vaikka/hänen huutonsa ;kuu-lostavat kuin ne olisi' otettu satukirjasta. ' Vieläkin/ ihmeellisempää on se,\ k un eräät ihmiset vielä uskovat hänen - taruihinsa;v Todennäköisesti vanha kertomus: Jos esität-te suuren valheen ja toistatte sitä riittävästi, joku tulee uskomaan siihen, — pitää paikkansa. — Voitteko lapset sanoa minulle eläimen/ joka/^elää,,maassa^-maan , mullassa? " '* "'^ , Hetken hiljaisuuden jälkeen' pieni E r k k i ' n o s t a a ' a r a s t i kätensä;, — Yksi mato. . . — Aivan oikein. Mato elää maas<^ sa. Mutta voitteko sanoa ^viela toi-, sen eläimen, joka elää maassa?' n^; > Uusi hiljaisuus. Erkki nost£i%, taas kätensä: — No,''Erkki, sanopat nyt., vs.j:^ — Vielä yksi mato. ) ' A.. ^ _ _ _ _ _ _ . i V ' 3; KOHTELIAISUUTTA. • ' • - Rouva tuli koiransa kanssa'^jti-" naan. Konduktöörin tultua p a i k ^ ' - sanoi rouva: "Ostettuani ensiniiin3i-'~ sen luokan tiketin Mustille, minä* luulen herra,-että koirani^aa o U a ' istuimella kuten muutkin matkta^-' tajat?" ' "Kyllä, rouva", vastasi kondtik-: tööri kohteliaasti, "edellyttäen, et; tei se pidä jalkojaan i s t u i m e l l a . " ! ,. PUHELIMESSA — Oletko se sinä, kultaseni? • »:. — Olen, mutta kuk^i^ sinä olet? J Canadaiaisia lääkäreitä tutkimciafl poliovastaista rokotetta NLssa |T'l Ottawa. — Kaksi canadalaista tiedemiestä /odottaa Neuvostoliitosta kutsua saapua sinne: tutkimaan suun kautta /otettavan poliovastai-sen rokotteen : (Sabinin) lehokkuut-' ta. Tämä, rokote todennäköisesti tulee ottamaan -Canadassa/ käytetyn Salk-rokotteen sijan. ;; Liittovaltion vterveysdepartmentti on valmis^ lähettämään.sen pää- .virustulkijan, tri Fred Naglerin/ja torontolaisen virustutkijan; t r i A. J ; Rhodesin Neuvostoliittoon osallistumaan; Neuvostoliiton -lääkärien ensi maaliskuussa; pidettävään kokoukseen -ja kuulemaan raporttia Sabin-rokotteen , ; •; käyttämisestä., ;Neuvostoriito.ssa on ^rokotettu ;12.- 000,000 lasta tällä uudella rokot-te^ Ua,..,., „.,, , Samalla tiedoitettiin, että Canada isamahdollisestr/kokeillaan tällä uu i e l l a : Sabin-rokotteella. Terveys-dqpartmcnlin;; Vii-kailijat ovat sitä mieltäret^^Neqyost^lijfossa-ja Yh;; dysvallo^?,'; . s^iituja,j koken^uksla tästä rokc^tt^est^. tulisiypitäävsellai-siria, että ilman:kimaa kokeilua ryhdyttäisiin käyttämään- itätä/: rokotetta! yleisesti. ' T r i Nagler sanoi, että Neuvostoliitosta ja YThdysvalloista saapuneissa^ :ra''{)ortfeissa, sanotaan,;: että Sa-bin rokotteen käyttö: o n ; osoittanut, että se on tehokas poliota vastaan.; Hän lisäsi, että .jos heidät kutsutaan Neuvostoliittoon; niin sen Iisaksi /:; hän yhdessä t n Rhodesin kanssa; -vierailee myös; muissakin maissa, ; joissa Sabin-rokotetta on; käytetty; Tämän rokotteen on k ek sinyt Cincinnatin yliopiston profesr sori Albert Sabin. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain lisäksi tätä: rokotetta on kokeiltu Puolassa; Etelä-Ameria kassa,-Meksikossa j a EtelärAfrikas-sa. VENÄLÄISTEN SUHDE YDINSOTAAN ON JÄRKEVÄ - NOEL-BAKER New York.'—' Venalaiget ymmärtävät, nykyä ikäisten ydinaseiden merr kityk.sen huomattavasti / paremmin kuin/monet vastuunalaisessa asemassa olevat ihmiset lännessä, sanoi vuoden .,1959. rauhanpalkinnon saaja, cngliilUilainen Philip Noel-Baker tamnuk 23 pnk Nc\v Yorkissa pita-miissäim puheessa. Ho tietavat mm, ctla; JOS kilpavarustelu jatkuu;; päät-: lyy se mita surimmalla todennäköisyydellä yleiseen ydinasesotaan - / Lahdin Moskovasta ; VUOSI sitten käytyäni pitkia .keskusteluja-Hrush-tshevm ja- hänen virka tovereidensa kan.ssa, ja . olin silloih vakuattunut, etta / venäläiset ovat valmiina: laajoi^ hinaseistariisunristoimini;-JOS muut maat menettelevät samalla tavalla, sanoi Nocl-Baker Uskon heidän inyos ;:, suostuva n ••. tarkastukseen;/ja valvontaan. Sabm-rokotteen etu verrattunani Canadassa käytettyyn Salk-rokot- • teeseen on se, että sitä voidaan'Ot-.<i taa suun kautta eikä sitä tarvitse'., ruiskuttaa- vereen. / Sitä voidaan' ot- - - i taa esimerkiksi makeiseen sekoitetrti:,- tuna ja ,yhden annoksen uskotaan-f' ; immunisoivan, /ihmisen /eliniäksi,;'.1/^ Salk-rokotetta on otettava k o l m e^ pistosta ja sen vaikutus häviää*^ \'uosien kuluttua. ^ Dominion terveysneuvosto har- • kitsi Sabin-rokotteen käytäntöönot-^ toa viime lokakuussa. Tätä varten « nimitettiin tri Rhodesin j o h d ( ^ ! toimiva komitea, joka tulee anta- * maan / asiasta raportin terveysminis-/1 teri J . Waldo Monteithille. ' * Tri Nagler sanoi, että valmistelu- ^ ja on tehty Montrealin yliopi^t<JSSS*^' ja Torontossa Connänghtin labottf-^-k toriossa Sabin-rokotteen valmista- " miseksi. ,> Tavaljisesti ottaa vuoden »ennen- ] kuin rokotetta voidaan 'f laskea " makkkinoille,* sanoi ,tri Nagilör. ] > l \ l i . - — 1 1 . . ; ' ? Suomi ja Biii#ia | allekirjojt^aM 1 kauppasopimuksen \ Sofia. — Kauppasopimus, '^oka saännöstelee tavaravaihtoa ,Suomen:»:v ja Bulgarian välillä tämän vuoden * aikana, allekirjoitettiin lauantaina, t tammikuun 23 pnä Sofiassa. ' ^ Sopimuksen mukaan viedään Suo- < mesta - Bulgariaan-puunjalostusteopi-j:/ suuden tuotteita, koneita j a laitteita •«'^ jne, ja vastineeksi Bulgariasta Suo- - meen mm. tuoreita, kuivattuja ja * säilöttyjä' hedelmiä ja vihanneksia, « nisiä, seka tupakkaa. ^ Pakokauhussa kuoli t 31 korealaista ^ Seoul. — Kolmekymmentäyksi ^ etelä-korealaista/kuoli ija 38//louk-« kaantui Seoulin' rautatieasemalla ' tiictai-iltana 'ihmispakokauhim seu-' r rauksena, selittää paikallinen ase- l mapäällikkö. ^ Asemapäällikön kertoman mu- >. kaan asemalle oli kerääntynyt suuri * joukko .ihmisiä mennäkseen m a a -1 seudulle viettämään kuun uutta ^ vuotta. PakokaU'huun joutunut i i i - • ihmisjoukko pääsi^ pois kontrollista ; ; edelläkerrotuin seurauksin. "Jumalan valitsema'!; sotaratsu Kun vanha saksalainen sotaratsu, Bonista tammikuun 25 pnä lähc-kanslijn Adcnauer ei saanut italia-'Tctyssä Reuterin ja United Pressin donin ja xenonin tapaisia kaasujii, on hyvin - ohut'. Kuun ilmakehästä on taas toinen kuuraketti antanut täyden varmuuden. Kun .sopiva laskeutumispaikka on löydetty ja< konstruoitu silnä'- I tarvittavan automaattisen'ohjauk^ sen • ,'penaaiteet,' voidaan^^suUnhllf laisilta ystäviltään haluamiaan vastauksia, niin hän nousi itse taka-jaloijlccn ja j u l i s t i , että Länsi-Saksan: rcvanshihenkisct.imperialistit edustavat "Jumalan valitsemaa" kansaa, joka seisoo jälleen "etuvar-t i o l i n j a l l a " ikäänkuin Hitleriä ci olisi "koskatin ollut oIema.ssa! Mutta-alkakaamme aluMa. Vanha_ kansleri Adcriaucr^palasL innanantaina kotiinpa "viisi päivää kestäneeltä ^vierailulta Italiasta, missä/ hän'keskusteli•hallitu.sjohta-; jäin ja myös"paavi .Johannes XXIII kanssa, Uutistiedoissa on pantu merkille, ett^'hei;r Adenauer sai yleensä v i i - Ieä'h vastaanoton Italiassa; eikä suinkaan suotta, sillä hänen ilmei-scnäi tarkoituksenaan oli mobilisoida^' liarinatusta "kylmän'sodan" jatkamisen hyväksi j a kansainvälisen uutisticdossa' selitetään; että vaikka herr Adenauer- toi tullessaan Hal i j i s t a p a i j on ystävyyden ilmaisuja; Jlän ci saanut paljoakaan "konkreettista tukea pelolleen, että idän ja lännen; suojasää-^ivoiijtoitua/Saksan-tappioksi". Toisin sanoen, herr Adenauer yritti saada "kylmän sodan" ohjelmalleen kannatusta Italiasta, mutta veti siinä k u i t e n k i n mclko köyhän vesiperän. ^ Mainitu.ss>a uulisticdos.sa kerrotaan edelleen, että " k a n . s l e r in terävä;; huolestunuts/perustelUiSai/svain epämääräisesti muovailtuja vastauksia i t a l i a l a i s i l t a l i i t t o l a i s i l t a an ja pnavi Johannes X X I I L i t a. -' "Useita kertoja Adenauer nou-- si>'seisomaan J a sanot sellaista, mitä hSn!''ei saanut muita sano-, 1 antanut Saksan kansalle erikois- / roolin, nykyisessä ' myrskyisessä ajankohdassa — olla lännen vartijana niitä suuria voimia vas-taan,: jotka /. kohdistuivat:-: meihin idästä', sanoi kansleri Adenauer vastatessaan paaii Johanneksen ei-poliittisecn puheeseen. . "Vatikaanin sanomalehti_Osserva-torc Roman;'--'j'.i Italian katolinFn sanomalehdistö jättivät huomioonottamatta hänen huomautuksensa . . ." Kuten näkyy, kansleri Adenauer on nopeasti saavuttamassa sotapolir tilkassaan sen "ihanteellisen" tilanteen, että hän yksinään on oikeassa tahdissa, ja kaikki muut saapastelevat väärässä tahdissa! Muuten sivumennen isanoen ainakin näin maallikosta, joka ci erikoisemmin ftunnc^aiiitjii^tuonpuoleiv sia asioita!; eikä perusta niistä senkään vertaa, tuntuu julkealta J u malan pilkalta se kun sotapolitiikan oikeuttamiseksi vedotaan J u malaan ja siihen, että Saksan militarismi olisi muka jälleen "Jumalan valitsema ctulinnakc" sosialismia vastaan, kuten se oli Hitlerin-kin päivinä? y • ^ ' n e n - k u i n milijän n<;oi<:tiriiQnmicc"nni»Y.,.Voi„ f«i,,i;5K«' t r . . - • ./ " " " r - a o c i awi i i a u imö a u - sen-.penaaltcct, voidaan suunnl- ,kamisen hyväksi j a kansainvälisen m a a n . , s ^ T '- E ii ooTleeHHaamiiTilltaaaann iihhmee vvaaiikkkkaa uuss-- sui l i e «SF«t«i^"sumissopimuksia i e h ^ a a n . ^ K u n , p i m u k s ^ n ostoenä.. ' - — ^ : t d l a . iiaVäiiitoasemau JtiheUänils:; ^ äimil^^Jtilantceii pahdfilamisoksi;'' . l ^ M i i u i katsoa, etiu 4umila on ^ kovaisolJhmisel (unleval kiivotus- ' 1 ta rintansa alla kun he- muistele-1 v a t _ Hitlerin vetoomuksia ;Juma- ^ ^ laan ja hänen sotapappiensa'— mi- J kä hirveä nimitys — rukouksia^ et- - tä Jumala antaisi voiton natsien « " k r i s t i t y l l e " armeijalle "pakanalli- ° sia" kommunisteja ja_heidän l i i t t o - 1 -, laisiaan vastaan! Asiantila on sitä- ' kin hirvittävämpi nyt kun tiede- ^ tääii^että nämä "kristityt natsit" \ "aiheuttivat aloittamallaan ' sodalla ^ kymmenienmiljoonien ihmisten en-,' nenaikaisen kuoleman, että he t a p - * - poivat-joukkomitassa juutalaisi^ j a t muita "vähemmistöryhmiin" kuulu- j! ncita, ja että maailma saa vieläkinrt* maksaa heidän sotascikkailunsa 3 , kustannuksia. - ^ , * Olisi luullut, että-Saksan milita-1 rismikin on jo saanut tarpeekseen ^ Hitlerin aikaisesta "ctUrintamavou-1 hottclusta" — mutta kaikesta huo-^ limatta tämä vanha sotaratsu pitää •• * edelle»^ kiinni siitä tuhon ja^ peri-» kadon ohjelmasta. , " Mo rohkenemme kuitenkin epäil-*. > lä.cttä heh' Adenauer ei ole yhtään * ^ enempää "Jumalan valitsema" maailmanvalloittaja kuin Hitlerin Aatuksian*— joten siis näyttää, että * , • h hän puhui nytkin pötyäja turhaan». ' lau.sui1IeiTan niinen. ' " / Känsäkoura. 1, Wfim\ /äSäMSti m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 30, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-01-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600130 |
Description
Title | 1960-01-30-02 |
OCR text | f^<'...,/....,, f.L. + ZJ:^. . - ! _ (LIBERTY) — ^Independent Labor Organ--of-'Finnish Canadians. Es-tablished" Nov. 6, 1&17.—Authorized astsecond^class mail-byvthe Post Office'JDepartment, Ottawa. Pub-llsfied'" thrlce", weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdäys by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Telsphones: Bus. Qffice OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager E. .Suksii Editof W: Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertismg. rates uppn appUcatlon. .Translation free of charge. ' . TILAUSraNNAT: - Canadassa.: : 1 vk. 8.00 6 kk, 4.25 ^ „ 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 Jck. 4.80 Suomessa: IcVik. 9.50 6 kk. 655 Y L E I S ÖN KIRJE ; Noitavainoa aiutotyöläisten uniossa . : ' Kuten on' meidänkin lehdessämme kerrottu, autotyöläis- ^ten-union Canadan jaoston johtaja George Burt o n erottanut" " Xltiited Automobile'Workers union kansainvälisen edustajan ^^^aul Sif^fenin toimestaan. Yleisesti tiedetään, että P a u l S i r en jon unio!i5a jdsenjoukkojen-keskuudessa erittäin pidetty mies. Hänellä on seitsemäntoista "vuoden kokemus toimessaan jaj^ -esimerkiksi torontolainen suuri aamulehtij_Globe and M a il —sanoi Sirenista, ,että hän "on taitava neuvottelija ja yksi - etevin uniotoimitsija Toronton-alueella". Mainitun Globe and Mail-lehden kirjeenvaihtaja A l f r ed . 'JListJiertoo keskiviikkoisessa artikkelissaan, että autotyöläis-ten union yhdysvaltalainen päämaja — joka on antautunut sikäläisen pahamaineisen Taft-Hartley lain pönkittäjäksi, a i koo suorittaa täällä mainitun noitajahtihenkisen lakitekeleen puitteissa "kuulustelun" Paul Sirenin tapahtumasta. Toisin •sanoen;; amerikkalais ta noi ta j ahtimaniaa ^tuotetaan; virallises- , 'tikin rajan y l i j a kohdistetaan erästä "Toraciton alueen ete-vintä uniotoimitsijaa" vastaan. - , Mistä on sitten kysymys? Mr. Burt ei ole itse antanut julkisuuteen mitään selitystä miksi hän S i r e n in erotti toim.estaan. Miitta eräät muut auto-työläisten union — ninaettömät — v i r k a i l i j a t ovat antaneet ns. "vuototietoja", joiden mukaan Sireniä syytetään siitä, että ^ h lisesti toimivan poliittisen puolueen kanssa! Siren itse on tämän syytöksen kieltänyt ja selittänyt Samalla, . ettei hän henkilökohtaisesti halua asiastaan yleistä keskustelua lehdistössä, sillä autotyÖläisten uniossa on sisäisiä riitoja j a erimielisyyksiä ilman sitäkin riittämiin. Eräitten uutistietojen mukaan Sirenin erottaminen on ; ; ^nostattanut iaaj kojen keskuudessa — mm. autotyÖläisten unio-osastoissa 28 •ja 948 suoritetaan nimenkeräysprotestia, missä vaaditaan : Sirenin, .erottami jen .puhemiesten Toronto Daily Starille antamien tietojen : mukaan.autotyÖläisten uniönkan^ B u r t i a "rankaisemaan" mitä paikallisia unionisteja, jotka ovat oppositiossa mr. B u r t i i n nähden, j a kun mr. S i r en esitti periaatteellisen vastalauseensa tästä asiasta, hän tuli erotettavaksi. Olkoon näiden asiain kanssa miten tahansa, tosiasiaJcui- • " t e n k i n . o n i e t t a Atlantic Cityssä pidetyssä autotyÖläisten union:.: edustajakokouksessa mr. Burt joutui canadalaisedustajiston taholta kovan arvostelun kohteeksi, ja hänen vastaehdokkaakseen n i m i t e l t i in siellä General Motorsin Oshawan osaston No. 222:n entisen presidentti C l i f f o rd Pilkey. M r . P i l k e yn bdottamatta saama suun äänimäärä tyrmistytti mr. B u r t in tukena olevia oikeislopiirejä. J u u r i tämä.— persoonallisen asemansa suojaamistahto — saattaa olla päätekijänä siihen miksi mr.~Burt — ilmeisesti kansainvälisen keskuksen siunauksella — on aloittanut pnhriif.aineisen poliittisluontoisen noitajahdin autotyÖläisten uniossa täällä Canadassakin. Ku\ aavaa muuten on. että edellämainittu sanomalehtimies nir. L i s t t e l a a nyt kertoa, että noitajahtaajain tutkit-avai; §i tulee peräti viisi vuotta sitten'muka tapahtunut " r i k - kounlua". j o l l o in mr. Sirenin sanotaan oUeen sellaisessa ko-kouk. sess'. missä oli myös kommunisteja! , Totta on. että Yhdysvaltain pahamaineinen Taft-Hartley laki määrää,, jotta työläisillä ei ole oikeutta valita kommunisteja luottamusmiehikseen — mutta mitään tällaista lakia ei' ole Canadassa. Tästä huolimatta Taft-Hartley lakia yritetään nyt salakuljettaa takaoven kautta tänne Canadaankin! "Ei missään tapauksessa" Nixpn Kysymys aseistariisumisesta tuntUu olevan karvas ja katkera pala j o i l l e k in naapurimaan politiikoille. Puhuminen aseistariisumisesta yleenla on nykyään muodissa, sillä suuret kansanjoukot eivät halua puhuttavankaan sodasta j a sotavarusteluista. Mutta ruveta tekemään jotakin käytännöllistä aseisfariisumisen hyväksi, se on v a l l an eri asia. Meidän mielessämme ei ole-nyt sellaiset vannoutuneet .kylmän sodan sankarit k y i n entinen presidentti H a r r y S. T r u - man, hänen- valtiosihleerinsä Acheson, multimiljoneeri-ku-vernööri Rockefeller ja muut sotaratsut, vaan sellaiset miehet k u i n republikaanien varapresidentti Nixon ja demokraatt i en senaattori ?Tumphrey ja heidän hengenheimolaisensa, jotka heikkoina hetkinään ovat lausuneet sellaisiakin ajatuksia, että hekin kannattavat aseistariisumista. Tosiasiassa näyttää siltä, että esimerkiksi demokraatti-puolueen aseistariisumissiiven johtajalcsi leimatun senaattori Humphrey n a.seistariisumiskampanja on nopeassa tähdissä' muodostamassa varustelukilpailua edistäväksi kampanjaksi. Äskettäin Floridassa pitämänsä puheen yhteydessä varapresidentti Richard Nixon — joka on virallisesti luvannuf seurata presidentti Eisenhowerin aseistariisumisohjelmaa — selT)sti .voimaperäisesti, että "missään tapauksesa Yhdyvallat :ja sen liittolaiset eivät tule (ase)voimiaan vähentämään" sen - johdosta^ k u n N L : n pääministeri Hrushtshev tiedoittir että ' ' N L : n asevoimia vähennetään yhdellä kolmanneksella, eli 1,200,000 miehellä. Pantakoon -merkille tämä "ei-missään - - tapauksessa!' lausunto erikoisesti^ s i k s i , että Neuvostoliitto Ivähentää asevoimiaan nyt osapuilleen-siinä määrin kuin län- 'sivallat joitakin vuosia s i t k n ehdottivat — että Yhdysvaltain ' ja_Neuvostoliiton asevoimien vahvuudeksi jäisi $2,500,000 ^miestä! Ja tämä-"ei-missään tapauksessa" lausunto„annettiihff siitäkin huolimatta, että presidentin toimesta aseistariisumis-kysymystä tutkimaan nimitetty Coolidgeri komissioni ei pidä edes mahdollisena sitä, että ydinaseiden kokeiden lopettami- ^ sestä voisi, muodostua ensimmäinen askel aseistariisumistäf >ohti, vaan olettaa, että aseistariisumisen pitäisi alkaa n;^;S > ^tävallisfen armeijan pienentämisestä. ' Demokraattipuoluoen aseistariisumissiiven edustaja^ se-Ä?i -naattorLHubert H . Humphrey ön puolestaan arvostellut pre-sidentti ' Eisenhoweria Yhdysvaltain jälkeenjääneisyydestä ;4:>j_ '.ohjusten,ja rhuiden nykyaikaisten äseideii kehittämisessäpä %-\: >aatinut;että Neuvostoliitto on tältä kohdin saavutettava en- ' l i i YLEISÖN P A K I N A A - J A N A P I N A A , ' , -m St. Catharines. — ilmoista kaikki toicetkin - aloittavat kirjoituksensa jä minä myöskin. Kyllä täälläkin on ilmoja riittänyt., aivan Porvoon mitalla. vEikäikaikille ole hyvää mi.; kään. Jos on lämmintä siitä motkotetaan ja pitäisi olla hirveän kylmää j a jos on vähän kylmempää siitä valitetaan. Kai se on oikein kun, vaivoista < valitetaan. ' Muitta itku « i auta markkinoilla, sanotaan suomalaisessa sananlaskus-. sa. Meillä'^ täällä Canadassa on työttömyyttä vuosi toisensa perään eikä ole vielä näkyvissä missä on se r a ja-aita, johon se loppuisi. Sen suh teen pitäisi tehdä jotain. Kuuntelin hiljattain kun vanhemmat miehet\ keskustelivat työttömyyden kirouksesta. , Heillä kun ei ollut tarpeeksi merkkPä työttömyys-vakuutuskirjaSsa^ ja-^tulotv näinollen olivat nollarsav; S i l l o in yksi^miehis-tä sanoi, että pitäisi ruiveta narraa, maan työnantajina Esimerkiksi maskeeraamalla; että näyttäisi nuoreni malta ja komeammalta. Niinhän naisetkin tekevät:eikä :kukaan tiedä heidän ikäänsä. Harmaat hiukset pitäisi Aiär jätä tummaksi , t a i punaiseksi; . M e i l l e miehille se on vai^ keampaa sillä näin: e i voi tehdä jos ei ole tukkaa ja pää on siloisen paljas koska hiukset on vienyt Canadan vinhat tuulet. -Silloin pitäisi ostaa peruukki ja sen pitäisi olla musta, että näyttäisi kuin olisi tullut makaroonimaasta/; Pitäisi puhua vieraita kieliä j a , noitella käsiään osoittaakseen ettei ymmärrä mitään maailman -asioista. Mutta kovaa työtä kyllä osataa tehdä. Mutta makseeraus on ammattityötä ja - sellaisen: osaajat vaativat hyvän-palkan ja peruukki maksaa rahaa, jota työttömillä ei o l e . ' : Taitaisi' sittenkin olla viisaampaa; etta kerätään työttömien nimet ym päri koko Canadaa j a yiedä ne sit-ten- Ottawaan meidän v i i l a i l l e johtaj i l l e j a kysyä ovatko .he unohtaneet koko työttömyyskysymyksen. Keskustelu muuttui sitten.. Suomen asidiliin: Vihtori, joka olikin puheenjohtaja-ilman nuijaa, sanoi köyhässä tuhatjärvien maassakin yj-ritetään järjestää jotamtekemistj. Jo3 ei mitään muuta työtä löydy pannaan miehet pylsyttämääiimuior topatsaita.: Kuten, tiedämme kaikkien muiden muistoaptsaiden lisäksi ön Suomessa pantu pystyyn uljas Mannerheimin muistopatsas. - Marski kuulema iatuii hevosen selässä siellä Lahden kaupungin liepeillä. •: Meille on yritetty selittää että vanhat asiat.pitäisi unohtaa; nlmitr täin sellaiset:kuirtimarskin teot. H a . luaisimme tietää onko patsas siellä hevoskentän: männikössä, jossa tuhansia työläisiä ammuttiin tutkimatta ja tuhansia kuoli nälkään: Tiö. dämme - omasta kokemuk.sesta Lah den vankileirin elämän vaikka O UT kin kulunut y l i 40 vuotta siitä ja raakamaiset murhat eivät koskaan unohdu. Nyt kun on laitettu marksille patsas, niin se ikäänkuin .terästää elossa olevien entisten: pu-naakartilaisten mujstoa. Tapani ei ole.puhua kuolleista pahaa, mutta kun tällaiselle sotaisalle miehelle-,pystytetään muistopatsas; n i in se, on mielestämme liikaa nykyaikana. — P. K. Timminsistä kotoisin oleva parlamentin jäsen - ccf:Iäinen -Murdo Martin kulutti viikon joulukuun alussa British Colunibiassa. Tim-minsiläiselle' lehdelle antamastaan haastattelusta ei pääse selville millaista^ kamppailua hän kävi 5 siellä. , , ' , " Terästyöläisten, union joitakin vuosia Timminsissä harjoittaman propagandan'^ jälkeen veli>Murdo Martin hämmästyi pahemman kerran elämässään B.C.ssä. Hän, t u l i huomaamiian, että "on vaikea saada Kirj. Bill ILöng^dge Nelsonista" paljastavat mistä todella oli kysymys. . ' ' "Me (ecf:Iäiset) taistelemme vai-J keaa kohdetta vastaan siellä — M i - ne-Mill-uniota ivastaan:'Myöhemmin' hän sanoi: "Ihmiset pelkäävät ^teitä: kun: mainitsette^Canadian: Labor: Congressista ja terästyöläisten uniosta; Heistä' tuntuu, etftä: olemme heidän' unionsa perässä; siitä syystä tuntuu ottavan jonkun aikaa ennenkuin saamme näkökantamme ymmärretyksi ja voimme osoittaa ihmiset uskomaan, että jotain vää-^ miten he soveltuvat kuvaan." rää on Mme-Millissa. Heistä tuntuu, vJo^u ilmeisesti ei ole muistanut että mitä hyvänsä_sanotaan' tätä nmjmauttaa Timminsin ' äänestys-' uniota vastaan on^punakauhunJiet- alueen, parlamentin jäsenille', että sontaa". ' Murdolta on päässyt hätähuuto! B.G:ssa olevat .Mine-Millin jäsenet näkivät jo kauan sitten; että union hajottajat :;-harjoittavat^:^^^:p hun lietsontaa. He'myöskin tietävät, että Mine-Millin jäsenet: määräävät uniossaan.B.C:ssa olevat ccf-Iäiset ovat hyvin tietoisia tästä ja eräät CCF:n johtajat, jotka kannattivat teräsunion ; reittauksia 1950-—1951, estivät CCF:n muodostamasta hallitusta British Columbiassa. Parlamentin; Timminsin edustajan höpinät sellaisista Mine-Millin keskuksista' . k u i n ^ ;K Mine-Milliin kuuluvat työläiset, n i i hin- lukeutuen ccf Jäiset sekä toiset kaivosalueen asukkaat muistavat vallan hyvin Trailin reittauk-sen. 'Varmaankin ;Mine-Millin jäsenet ja erikoisesti CCF:n jäsenet antoivat/Murdpn kulia siitä kun hän julkeasti yritti ?• häiritä Mine-Millin toimintaa. ;::-Jokaisen, jonka- a riistää Mine-Mill pois jäsneiltä, täytyy luonnollisesti pitää ensimr maisena' maalitaulunaan, yleisää-nestystä. E i kukaan ole n i in ,typerä, että avoimesti vastustaisi yleis-äänestystä' periaatteessa^ Viattomil-, ta näyttäviä syitä täytyy löytää — kuten'väitteet, että liian moni,ei: tiedä mistä p n ' kysymys — ottaa l i i a i i kauan aikaan toteuttaa päätökset — taikka että yleisäänestys t u lee liian kalliiksi, ' Tästä syystä osasto-598 rahaston^ hoitaja Ray " P o i r i e r i n ; a r t i k k e l i 598 Newsissa joulukuun. 18 pnä on hyvin hälyyttävä. Vieläpä häln_sji.iiten^ Kuu ei tule kysymykseen avaruusmatka-asemana i ' Diskriminointia Coventry. — Mrs. June Smith, 25-vuotias" strip-teaser tanssijatar, joka sai $2:80 sakon "säädyttömästä riisuutumisesta", sanoi oikeus-kuulustelussa, että mitään syytöstä ei nostettu häntä va.staan kun hän esiintyi poliisien yksityisillanvic; tossa; ja hän- ky.syi, että mik.si hänen esiintymisensä "ei ole kyllin hyvää Lancshirentyöläispojille".! Mcskova; — (KU) — Edessä ei:. ole miehitettyjen avaruusra- »kettien ja avaruusmatkailun vaan automaattisten: tutkimusrakettien Ja samoin automaattisten Kuuhun tai muille planeetoille sijoitettavien avaruusasemien vaikakausi. Kuu ei:tule lähiaikoina, jos koskaan, olemaan' avaruusmatkailun: ensimmäinen lähtöasema vaan sensijaan kokeellisen astronomian ensimmäinen suuri koekenttä. : K u n avaruuslaivoja halutaan lähettää liikkeelle: jostakin muualta kuin maasta,tarjoavat: keinotekoiset satelliitit. paljon, edullisemman : lähtöaseman ikuin Kuu. ^^'äniä ja monet muut seikat käyvät selville ja saavat vakuuttavan: perustelunsa professori G. :VwPetrov;it.shin artikkelissa Neuvostoliiton tiedeakatemian tiedon-: antolehdcssä. hestyvän aseistariisumiskonfe-renssin onnistumisen kannalta kati5oeji. Sitä suurempi syy on k a i k i l l a hyvän tahdon ihmisillä valppauteen ja vaatimukseen, että mUkään'tekosyyt ei-, vät saa olla,:'aseistariisumisso-eräät asiantuntijat selittävät Neuvostoliiton - olevan tällä a l a l la 3-5 vuotta Yhdysvalloista edellä ja- k u n tämä. etumatka tulee ilmeisesti sen hyväksi jatkumaan ainakin lähitulevien vuosien aikana, niin senaattori Humphreyn asenne tarkoittaa todellisuudessa, että hän vaatii varustelukilpailun ikuistuttamista;: vaikka; puhuli-k in joskus aseistariisumisesta. Samoin kuin varapresidentti Nixon, senaattori Humphrey myös kirjoittaa, että "Yhdysvallat ei voi seurata Neuvostoliiton'esimerkkiä" asevoimien-sa pienentämisen suhteen ' Tällaiset poliittisen tuulen Tällaisen havaintoaseman lähettä kuljettamat oljenkorret eiv^i-minen kylliu lähelle on mahdoUis-ole erikoisemmin lupaavVlä-- t'"- Koska Kuun ilmakehä, esim. ra- Rakctti- ja salclliittitokniikka tarjoa ensisijassa mahdollisuuden yälftdä maan. ilmakehän haitallisia vaikutuksia; jotka tuntuvat: yhä hyvin :opitiIlisilla^vhlineillä suoritetuissa havainnoissa kuin spektoros^ kooppisessa ynnä muussa astronomisessa havaintovälineistössä Maan "ilmakehän, aiheuttamien häiriöiden vuoksi on vaikeata saa-daienempää kuin' 500 t a i tuhatkertaisia suurennuksia, vaikka itse op-tillisten;- välineitten vsuurentamisky-ky olisi kymmenen: kertaa suurempi Lähmnä on siis pyrittävä voimakkaitten teleskooppien, valokuvaus^ laitetiden ja muiden havaintovälineiden sijoittamiseen ;maata kiertäv i in satelliitteihin;,avaruudessa: kul-, keviin ja kuun tahi muiden taivaan-kappalten pinnalle: laskeutuviin •automaattisiin; tutkimusasemiin.; .Mo: n i l la taivaankappaleilla kuten Ve-nijksella . j a Marsilla on oma -ilmav kehänsä, joka vastaavasti estää havaintoja, ellei .sen läpi tunkeuduta. Miehitettyjen rakettien aikakausi tietenkin tulee, mutta ei ennenkuin avaruuden ja taivaan-kappaltcn olosuhteita on edellä kerrotulla tavalla riittävästi tutkittu. Miehitetty raketti tulee tu.s- ; k i n koskaan täysin, syrjäyttämään ; automaattista:/Rakettien suurien? nopeuksien : vuoksi ;; inhimillisen viohjaajan:virhetoiminnan mahdol--; lisuus vastaavasti suurenee. Sen-vuok. si ohjaus on suoritettava au-; tomaatti.sesta; keskuksesta ;; käsin.-; Jos se esimerkiksi sijaitsee maassa, kestää impulsin, vastaanottaminen ja Jtakaisin lähettäminen' i2,& .sekuntia. Raketin ;la.skeutues-, sa kuun pinnalle on kuitenkin : kysymys 'sadasosaseku/neista. Ihmisellä ei ole^vi^lä detaljoitua kuvaa Kuuns-pinnasfa-i:;joka to^ näköisesti on erittäin vaikeapää- .syistä. Ennenkuin edes voidaan turvata ;automaattisen havaintoaseman laskeniincnsinnejvtäytyynäistä olosuhteista sa~ada lähempi kuva. Se voidaan saada^simerkiksiihyvin lähellä ;kuun-pintaa kiertävän ;havain-: toa.scman avulla. tä itse Kuun pinnalle. Koska Kuun ilmakehä ei pysty tarjoamaan suurempaa' vastusta; voidaan; havaintoaseman putoamista; Kuu-,: : hun hidastaa vain vastaraketilla; jonka lieskat polttavat Kuun pin- ^ taa. ;; Täten pinta, jolle raketti laskeutuu ei olekaan normaali kuun pinta. .Vaikka onkin edellytettävä että ypalamiskaasut: vetovoiman ,: vuoksi nopeammin poistuvat kuun pinnalta, on j itse pinta; raketm, tullessa muuttunut; Kuun; p i n n a l l a .toimiva havaintoasemaa voi ,saada energiansa, a-uringon säteilystä, ja milloin se esim. Ijifckuessaan; joutuu;varjoon, kemiaJlisesta sähköparistosta: ; ' Koska kuitenkin esim. valokuvien jatkuva televisioiminen on verraten hidasta on pyrittävä siihen että havaintoasema tai filmit ja havamtoasenian mahdollisesti; kokoamat ijiaa-ym..näytteet; voitaisiin saada takaisin. Tätä samoinkuin kaikkea muutakin:/; avaruuslähtöä kuun' pinpalta vaikeuttavat ^esiintyneet suuret .lämmönvaihtelut; jotka; ulottuvat r--;16Q;asteesta; kylmää: 132 asteeseqn lämmintä, (C) kuun vuorokauden,; toisin sanoen lähes maanvkuukauden kuluessa.: Tämän vuoksi ; on harkittava havintoase-nian sijoittamista kuun.napasuduil-le. jossalämmönvaihtelut ulottuvat 50 asteesta 50:een;(e); Nämä läm^; inönvaihtelut vaikuttavat huomattavasti eri; polttoaineiden ja kaasujen käyttäytymiseen; Vastaavasti vaatii .tietenkin:' jokainen taivaankappale omien enkoisolosuhteittensa tutki-muk. sen: ennenkuin .sinne voidaan lähettää autoifnaattinen havaintoasema. Professori Petrovitsh käsittelee myös Jaajasti kysymystä avaruuslaivojen -lähdöstä: J a ;arveleei' että keinotekoiset satelliitit:: sopivalle etäisyydelle ' maasta, .sijoitettuna ovati.paras ratkaisu: Edelleen hän käsittelee ihmLscn; mahdollisuuksia arvioida, mitkä ajankohdat ovat edullisia- miehitetyn avaruuslaivan lähettämiselle ja mitkä eivät ; Hän osoittaa mikä tavaton nicr-k i l y . s i a l l a i s c l l a tutkimuksella on avaruuden tulkimuk-sellemme ja miten se myös lisaäsmaan A^^^ la maan siääi.stcn olosuhteiden tuntemusta. . ^ taa menoja /moninkertaisesti ja; sanoo, että jäseniä ei voida palvella näiden menojen takia. Luonnollisesti veli .Poirler seuraa tätä linjaa esittäessään; vaatimuksen; että kan^ salliäeti^uniokeskuksen pitäisi maksaa osa yleisäänestyksen kuluista ja vallan .hyvin/hänen'"väitettään .voitaisiin käyttää niiden taholta, jotka haluavat riistää meiltä yleisää-nestysoikeuden. Tosiasiassa ,veli Poirier itse; uskoo^ että; äänestäminen "pitäisi pitää minimirajassa". Kuten edellä huomautin, veli Poirier; suurentelee yleisäänestyk-sen kustannuksia. Hän sanoo kirjoituksessaan, että'/'.'kukin kansallisen -toimiston /määräämä ylei nestysvmaksaa: osasto•7598:lle noin $7,000. $20.00 päiväpalkka maksetaan 350 vaalituomarille; 20 äänestyspaikassa." Kuinka; naurettavaa! Hän lisää: "Osasto 598 on kuluttanut vaaleihin noin $42,000 tänä vuonna." ' J Veli Poirier ei ole vielä oppinut ammattiunionismin perusperiaatetta, että johdon täytyy pysyä totuudessa kun /annetaan raportti ;jäse-nistölle; että liioittelusta johtuvasta tilapäisestä propagandavoitosta joutuu myöhemmin kiinni.; .; Osasto 598/kuukausiraportit(jois^ ta on kopiot kansallisessa toimistossa) osoittavat kuinka.^hullunkurisia Poirierin riumerotovati Esimerkik- .si kuuden kuukauden raportin mukaan päättyen kesäkuun 30 päivänä 1959 CÄ. L. Favretoon tilintarkas-tusraporttien mukaan) - paikalliset vaalit; tulivat maksamaan;$3,097.17-: Yleisäänestys (kansainvälinen) tuli maksamaan $l|142.34. Heinäkiiun 1 prstä' lokakuun 31 •päivään: "(osaston kuukausiraportin nojalia)^ kansallisen .toimeenpanevan komitean yleisäänestys QhC:n yhtymisestä maksoi $1.202.69.'Kaikki nämä lokakuun 31 päivään mennessä : tulivaty y^hteensä vmaksamaan' $5,442 20 (noin 34 senttiä jäsentä kohti). , , . , ' * * * Ejisimmäinen tila "Kuinka ;hul:j luksi Voitte tulla"-kilpailussa kuu-, luu professori Alexander' Boud-, reaulle. Tämä -hyvin .mainostettu union neuvonantaja,,jokaVäskettäin oliV t Sudburyn yliopiston/'palveluksessa; ; muni suurimman, munansa, sesongin aikana puhuessaan joulur: kuun 9 pnä S t u r g e o n F a l l s in kauppakamarin ystävilleen. / / Saadakseen liikemiesten tukidol-lareita hän innoissaan: todellakin meni:yliilaidan. Sudbury Starin EI-liot/ Laken numerossa joulukuun 10 pnä lisanottiin hänen: koskettaneen osasto 598 vaaleja edeltänyttä 10- vuotiskautta. Hän ' s a n o i : " K o m m u nistit • ovat kymmenvuotiskauden olleet; kaikkien/ Sudburyssa olevien liikelaitosten, hotellien j a sairaaloiden kontrollissa." Pysähtykääpäs p r o f e s s o r i ! R o o - malaiskatplisten sairaaloidenkin? The .Eaton Co. Ltd:n? Kresgeh jne?: Kuinlcaitämä on ihahdollista?;0i)- pineella \ prpfessorilla 6li ' vastaus valiniiria: "Julkea ' epärehellisten ihmisten ryhmä ön aivopessyt 17.- 000 työläistä." V a i n professori olisi voinut heidät pelastaa. Peloitettuaan täten perinpohjin housut pois Sturgeon Fallsin liikemiesten;/ jaloista/ 'professori; pyysi kannatusta /^ yliopistokursseilleen;; Saadakseenpaljon: rahaa >hän ylisti kauppakamaria (työnantajain unio-ta) "tunnustetuksi demokratian esit a i s t e l i j a n i " . -Samassa lehdessä ei kerrottu yksityiskohtaisesti kuinka paljon rahaa Boudreau sai Sturgeon Falls-i l l a , mutta me tiedänime, että sellainen \ union : murskaaj a / kuin professori on, saa paljon rahaa; sittenkin/ vaikka/hänen huutonsa ;kuu-lostavat kuin ne olisi' otettu satukirjasta. ' Vieläkin/ ihmeellisempää on se,\ k un eräät ihmiset vielä uskovat hänen - taruihinsa;v Todennäköisesti vanha kertomus: Jos esität-te suuren valheen ja toistatte sitä riittävästi, joku tulee uskomaan siihen, — pitää paikkansa. — Voitteko lapset sanoa minulle eläimen/ joka/^elää,,maassa^-maan , mullassa? " '* "'^ , Hetken hiljaisuuden jälkeen' pieni E r k k i ' n o s t a a ' a r a s t i kätensä;, — Yksi mato. . . — Aivan oikein. Mato elää maas<^ sa. Mutta voitteko sanoa ^viela toi-, sen eläimen, joka elää maassa?' n^; > Uusi hiljaisuus. Erkki nost£i%, taas kätensä: — No,''Erkki, sanopat nyt., vs.j:^ — Vielä yksi mato. ) ' A.. ^ _ _ _ _ _ _ . i V ' 3; KOHTELIAISUUTTA. • ' • - Rouva tuli koiransa kanssa'^jti-" naan. Konduktöörin tultua p a i k ^ ' - sanoi rouva: "Ostettuani ensiniiin3i-'~ sen luokan tiketin Mustille, minä* luulen herra,-että koirani^aa o U a ' istuimella kuten muutkin matkta^-' tajat?" ' "Kyllä, rouva", vastasi kondtik-: tööri kohteliaasti, "edellyttäen, et; tei se pidä jalkojaan i s t u i m e l l a . " ! ,. PUHELIMESSA — Oletko se sinä, kultaseni? • »:. — Olen, mutta kuk^i^ sinä olet? J Canadaiaisia lääkäreitä tutkimciafl poliovastaista rokotetta NLssa |T'l Ottawa. — Kaksi canadalaista tiedemiestä /odottaa Neuvostoliitosta kutsua saapua sinne: tutkimaan suun kautta /otettavan poliovastai-sen rokotteen : (Sabinin) lehokkuut-' ta. Tämä, rokote todennäköisesti tulee ottamaan -Canadassa/ käytetyn Salk-rokotteen sijan. ;; Liittovaltion vterveysdepartmentti on valmis^ lähettämään.sen pää- .virustulkijan, tri Fred Naglerin/ja torontolaisen virustutkijan; t r i A. J ; Rhodesin Neuvostoliittoon osallistumaan; Neuvostoliiton -lääkärien ensi maaliskuussa; pidettävään kokoukseen -ja kuulemaan raporttia Sabin-rokotteen , ; •; käyttämisestä., ;Neuvostoriito.ssa on ^rokotettu ;12.- 000,000 lasta tällä uudella rokot-te^ Ua,..,., „.,, , Samalla tiedoitettiin, että Canada isamahdollisestr/kokeillaan tällä uu i e l l a : Sabin-rokotteella. Terveys-dqpartmcnlin;; Vii-kailijat ovat sitä mieltäret^^Neqyost^lijfossa-ja Yh;; dysvallo^?,'; . s^iituja,j koken^uksla tästä rokc^tt^est^. tulisiypitäävsellai-siria, että ilman:kimaa kokeilua ryhdyttäisiin käyttämään- itätä/: rokotetta! yleisesti. ' T r i Nagler sanoi, että Neuvostoliitosta ja YThdysvalloista saapuneissa^ :ra''{)ortfeissa, sanotaan,;: että Sa-bin rokotteen käyttö: o n ; osoittanut, että se on tehokas poliota vastaan.; Hän lisäsi, että .jos heidät kutsutaan Neuvostoliittoon; niin sen Iisaksi /:; hän yhdessä t n Rhodesin kanssa; -vierailee myös; muissakin maissa, ; joissa Sabin-rokotetta on; käytetty; Tämän rokotteen on k ek sinyt Cincinnatin yliopiston profesr sori Albert Sabin. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain lisäksi tätä: rokotetta on kokeiltu Puolassa; Etelä-Ameria kassa,-Meksikossa j a EtelärAfrikas-sa. VENÄLÄISTEN SUHDE YDINSOTAAN ON JÄRKEVÄ - NOEL-BAKER New York.'—' Venalaiget ymmärtävät, nykyä ikäisten ydinaseiden merr kityk.sen huomattavasti / paremmin kuin/monet vastuunalaisessa asemassa olevat ihmiset lännessä, sanoi vuoden .,1959. rauhanpalkinnon saaja, cngliilUilainen Philip Noel-Baker tamnuk 23 pnk Nc\v Yorkissa pita-miissäim puheessa. Ho tietavat mm, ctla; JOS kilpavarustelu jatkuu;; päät-: lyy se mita surimmalla todennäköisyydellä yleiseen ydinasesotaan - / Lahdin Moskovasta ; VUOSI sitten käytyäni pitkia .keskusteluja-Hrush-tshevm ja- hänen virka tovereidensa kan.ssa, ja . olin silloih vakuattunut, etta / venäläiset ovat valmiina: laajoi^ hinaseistariisunristoimini;-JOS muut maat menettelevät samalla tavalla, sanoi Nocl-Baker Uskon heidän inyos ;:, suostuva n ••. tarkastukseen;/ja valvontaan. Sabm-rokotteen etu verrattunani Canadassa käytettyyn Salk-rokot- • teeseen on se, että sitä voidaan'Ot-. Tavaljisesti ottaa vuoden »ennen- ] kuin rokotetta voidaan 'f laskea " makkkinoille,* sanoi ,tri Nagilör. ] > l \ l i . - — 1 1 . . ; ' ? Suomi ja Biii#ia | allekirjojt^aM 1 kauppasopimuksen \ Sofia. — Kauppasopimus, '^oka saännöstelee tavaravaihtoa ,Suomen:»:v ja Bulgarian välillä tämän vuoden * aikana, allekirjoitettiin lauantaina, t tammikuun 23 pnä Sofiassa. ' ^ Sopimuksen mukaan viedään Suo- < mesta - Bulgariaan-puunjalostusteopi-j:/ suuden tuotteita, koneita j a laitteita •«'^ jne, ja vastineeksi Bulgariasta Suo- - meen mm. tuoreita, kuivattuja ja * säilöttyjä' hedelmiä ja vihanneksia, « nisiä, seka tupakkaa. ^ Pakokauhussa kuoli t 31 korealaista ^ Seoul. — Kolmekymmentäyksi ^ etelä-korealaista/kuoli ija 38//louk-« kaantui Seoulin' rautatieasemalla ' tiictai-iltana 'ihmispakokauhim seu-' r rauksena, selittää paikallinen ase- l mapäällikkö. ^ Asemapäällikön kertoman mu- >. kaan asemalle oli kerääntynyt suuri * joukko .ihmisiä mennäkseen m a a -1 seudulle viettämään kuun uutta ^ vuotta. PakokaU'huun joutunut i i i - • ihmisjoukko pääsi^ pois kontrollista ; ; edelläkerrotuin seurauksin. "Jumalan valitsema'!; sotaratsu Kun vanha saksalainen sotaratsu, Bonista tammikuun 25 pnä lähc-kanslijn Adcnauer ei saanut italia-'Tctyssä Reuterin ja United Pressin donin ja xenonin tapaisia kaasujii, on hyvin - ohut'. Kuun ilmakehästä on taas toinen kuuraketti antanut täyden varmuuden. Kun .sopiva laskeutumispaikka on löydetty ja< konstruoitu silnä'- I tarvittavan automaattisen'ohjauk^ sen • ,'penaaiteet,' voidaan^^suUnhllf laisilta ystäviltään haluamiaan vastauksia, niin hän nousi itse taka-jaloijlccn ja j u l i s t i , että Länsi-Saksan: rcvanshihenkisct.imperialistit edustavat "Jumalan valitsemaa" kansaa, joka seisoo jälleen "etuvar-t i o l i n j a l l a " ikäänkuin Hitleriä ci olisi "koskatin ollut oIema.ssa! Mutta-alkakaamme aluMa. Vanha_ kansleri Adcriaucr^palasL innanantaina kotiinpa "viisi päivää kestäneeltä ^vierailulta Italiasta, missä/ hän'keskusteli•hallitu.sjohta-; jäin ja myös"paavi .Johannes XXIII kanssa, Uutistiedoissa on pantu merkille, ett^'hei;r Adenauer sai yleensä v i i - Ieä'h vastaanoton Italiassa; eikä suinkaan suotta, sillä hänen ilmei-scnäi tarkoituksenaan oli mobilisoida^' liarinatusta "kylmän'sodan" jatkamisen hyväksi j a kansainvälisen uutisticdossa' selitetään; että vaikka herr Adenauer- toi tullessaan Hal i j i s t a p a i j on ystävyyden ilmaisuja; Jlän ci saanut paljoakaan "konkreettista tukea pelolleen, että idän ja lännen; suojasää-^ivoiijtoitua/Saksan-tappioksi". Toisin sanoen, herr Adenauer yritti saada "kylmän sodan" ohjelmalleen kannatusta Italiasta, mutta veti siinä k u i t e n k i n mclko köyhän vesiperän. ^ Mainitu.ss>a uulisticdos.sa kerrotaan edelleen, että " k a n . s l e r in terävä;; huolestunuts/perustelUiSai/svain epämääräisesti muovailtuja vastauksia i t a l i a l a i s i l t a l i i t t o l a i s i l t a an ja pnavi Johannes X X I I L i t a. -' "Useita kertoja Adenauer nou-- si>'seisomaan J a sanot sellaista, mitä hSn!''ei saanut muita sano-, 1 antanut Saksan kansalle erikois- / roolin, nykyisessä ' myrskyisessä ajankohdassa — olla lännen vartijana niitä suuria voimia vas-taan,: jotka /. kohdistuivat:-: meihin idästä', sanoi kansleri Adenauer vastatessaan paaii Johanneksen ei-poliittisecn puheeseen. . "Vatikaanin sanomalehti_Osserva-torc Roman;'--'j'.i Italian katolinFn sanomalehdistö jättivät huomioonottamatta hänen huomautuksensa . . ." Kuten näkyy, kansleri Adenauer on nopeasti saavuttamassa sotapolir tilkassaan sen "ihanteellisen" tilanteen, että hän yksinään on oikeassa tahdissa, ja kaikki muut saapastelevat väärässä tahdissa! Muuten sivumennen isanoen ainakin näin maallikosta, joka ci erikoisemmin ftunnc^aiiitjii^tuonpuoleiv sia asioita!; eikä perusta niistä senkään vertaa, tuntuu julkealta J u malan pilkalta se kun sotapolitiikan oikeuttamiseksi vedotaan J u malaan ja siihen, että Saksan militarismi olisi muka jälleen "Jumalan valitsema ctulinnakc" sosialismia vastaan, kuten se oli Hitlerin-kin päivinä? y • ^ ' n e n - k u i n milijän n<;oi<:tiriiQnmicc"nni»Y.,.Voi„ f«i,,i;5K«' t r . . - • ./ " " " r - a o c i awi i i a u imö a u - sen-.penaaltcct, voidaan suunnl- ,kamisen hyväksi j a kansainvälisen m a a n . , s ^ T '- E ii ooTleeHHaamiiTilltaaaann iihhmee vvaaiikkkkaa uuss-- sui l i e «SF«t«i^"sumissopimuksia i e h ^ a a n . ^ K u n , p i m u k s ^ n ostoenä.. ' - — ^ : t d l a . iiaVäiiitoasemau JtiheUänils:; ^ äimil^^Jtilantceii pahdfilamisoksi;'' . l ^ M i i u i katsoa, etiu 4umila on ^ kovaisolJhmisel (unleval kiivotus- ' 1 ta rintansa alla kun he- muistele-1 v a t _ Hitlerin vetoomuksia ;Juma- ^ ^ laan ja hänen sotapappiensa'— mi- J kä hirveä nimitys — rukouksia^ et- - tä Jumala antaisi voiton natsien « " k r i s t i t y l l e " armeijalle "pakanalli- ° sia" kommunisteja ja_heidän l i i t t o - 1 -, laisiaan vastaan! Asiantila on sitä- ' kin hirvittävämpi nyt kun tiede- ^ tääii^että nämä "kristityt natsit" \ "aiheuttivat aloittamallaan ' sodalla ^ kymmenienmiljoonien ihmisten en-,' nenaikaisen kuoleman, että he t a p - * - poivat-joukkomitassa juutalaisi^ j a t muita "vähemmistöryhmiin" kuulu- j! ncita, ja että maailma saa vieläkinrt* maksaa heidän sotascikkailunsa 3 , kustannuksia. - ^ , * Olisi luullut, että-Saksan milita-1 rismikin on jo saanut tarpeekseen ^ Hitlerin aikaisesta "ctUrintamavou-1 hottclusta" — mutta kaikesta huo-^ limatta tämä vanha sotaratsu pitää •• * edelle»^ kiinni siitä tuhon ja^ peri-» kadon ohjelmasta. , " Mo rohkenemme kuitenkin epäil-*. > lä.cttä heh' Adenauer ei ole yhtään * ^ enempää "Jumalan valitsema" maailmanvalloittaja kuin Hitlerin Aatuksian*— joten siis näyttää, että * , • h hän puhui nytkin pötyäja turhaan». ' lau.sui1IeiTan niinen. ' " / Känsäkoura. 1, Wfim\ /äSäMSti m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-01-30-02