Vapaus, March 13, 1958

              The Big Game
AU Canadian sports fans were glued to the radio last
Sunday when as the finale of the World hockey champion-ships
in Norway the Whitby Dimlops met the Soviet team
to decide which team would win the world hockey crown.
Our Whitby team had a slight edge, because the team
had succeeded in easily winning the six other opposing teams
in the earlier. stages of the tournament while the Soviet
team had won five games aild tied with the Czechs. This
meant that if Whitby tied the Soviet team, Canada would
win the title, because of the goal lead that had been estab-lished.
It^was an extremely exciting game from start to finish
and yeteran hockey sportscaster Foster Hewitt continuously
stressed the fine character and fast play of the game and also
stressed the superior skating ability of the Soviet players.
The Soviet team got the edge on the Canadians early
in the first period when Alexandrbv scored the first goal.
Generally it seemed that the Soviet team had the edge over
the Canadians in the first period, but by the secönd period
the Canadian players got over their nervousness and it was
anybody's game until the final minutes of the game, when
Canadian players succeeded in getting two fast goals to
make the score 4-2.
The Canadians had four penalties during the first period,
but they soon discovered that in order to win they would
need ali their players on the ice and after that Canada got
only one penalty. The Soviet team,too was careful and
served only two penalties.
Andy 0'Brien of Weekend Magazine frankly states: "Man
for man the Russian team undoubtedly rates as tho best
conditioned team ever to play hockey." He also adds: "I
would rank the game ^yith the five greatest I haVe.ever
witnessed . . . "
We still recall the cheap political antics of some of the
players on the Peptietön V's and we are certainly happy to
hear that there was hö repetition of the same antics, which
are foreign to sports. As a matter of f act from ali reports
received from Norway, both the Canadian and Soviet players
showed a great deal of respect for the abilities displayed at
the tournainent and warmly greeted each other. That is
the way things should be in sports, despite what may exist
on the political level. : ,
Canada is known as a great hockey country and our
team certainly deserved the victory. It is interesting to nöte
that this is the 17th time that Canada has won the world
hockey title since the series was started in 1920. But since
1954 when the Soviet tearii steppd into the picture Canada
has won twice and the Soviet Union has won twice.
People who were in Oslo following the. ganie have warned
that the Soviet team will bjB even harder to boat at next
year's tournament and Canada will have to send a first
i^ate team if we are to keep the championship.
Even Sid Smith playing coach for the Whitby team has
stated following the ganie: "I would have to say the Rus-sians
are the best conditioned team in Europe. They excel
in two departments — shooting and passing. This is every
coach's dream . . . "
Weil, it's ali over now and we wait in eager anticipation
for next year's world tournament which will be played in
Prague.
HÄÄKUTSU
Täten kutsumme kaikkia tuttavia saapumaan tyttäremme
KYLLIKKI ELIZABETH'in
j a ' •
PEKKA LIIAS'in
vihkiäistilaisuuteen lauantaina/huhtikuun 5 päivänä 1958, klo 7 illalla
Timminsin Suomalaisessa kirkossa. Cedar ja Elghth Ave. kulmassa.
Hääiilaisuus Harmony.haalilla, 177 Algonquin Blvd. E., klo 8J0 Ulalla.
MR. J A iMRS. V. VUORELA
273 Elm North, Timmlns, Ont.
:S ANAKIRJA ;
I Englanninkieltä opidceleville I
KOKONAAN
UUDELLEEN
TOIMITETTUNA
V. S. ALA.NNE: •
Suomalais-englantilaiiiieii
SANAKIRJA
1111 sivua — Hii^a sld. $12J)0
• Monivuotisen ja penisteellisen tyOn tuloksena budnfiCrl Alanne
on saanut valmiiksi tämän UITDEN SUOMALAIS-ENOLANTILAI-SEN
SANAKIRJAIStSA. Se on tftydelUsin. monipuolisin ja laajin
Suomessa ilmestyneistä vieraan klel» sanakirjoista. Teoksen
laajuutta kuvaa se, että siinä on nolA 130,000 hakusanaa ja lause­partta.
Mukaan on otettu suomen kielen uuslmmatkln sanat Var­sinkin
tekniikan ja'tieteen alalla viime vuosikymmeninä syntynel-siin
uusiin sanoihin on pantu painoa. Urheilun sanasto on niin
ikään hyvin edustettuna. Sanakirjan käyttöarvoa lisää huomatta­vasti
se. että tekijä on sen alkuun liittänyt seikkaperäiset englannin
kielen ääntämisohjeet ja että hän kautta tetdcsen on kiinnittänyt
auomiota Englannissa ja Amerikassa käytetyn kielen eroavaisuuksiin.
Teos on korvaamaton apaväUae crltylseatl Ufieenvalhtajille Ja
kääntäjille sekä enclannln kieltä opiskeleville.
Insinööri Alannetta ovat hänen tyOssään avustaneet Helsingin yli­opiston
englannin kielen dosentti, fU. tri T. F. Mustanoja ja suomen
kielen osalta fil. kand. Terho Itkonen.
Rikolliset
pyysivät apua
poliisilta
Tukbolraa. — Kaksi suomalaista
veljestä saapui äskettäin Tukhol­man
rikospoliisin luo pyytämään
avustusta Suomeen ptfluuta varten.
Poliisien mielestä miehiin oli syy­tä
tutustua hieman lähemmin ja toi­sen
alusvaatteista löydettiin revol­veri,
jossa oli viisi panosta.'Myös
toisen veljen luota löydettiin revol­verin
panoksia. Veljekset, jotka ovat
24- j a 30 vuotiaita,, joutuvat syyt­teeseen
Tukholman raastuvanoi­keudessa,
koska he ovat tuoneet re­volverin
maahan.
Veljekset aikoivat monien mui­den
lailla hakea työtä Ruotsista ja
he saapuivat-rajan y l i Haaparannas­sa.
Toinen heistä väittää^ että re­volveri
ostettiin Haaparannassa tun­temattomalta
mieheltä. Matkalla
Tukholmaan veljekset varastivat
polkupyöriä parista paikasta sekä
suorittivat pari murtoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Comjiany Ltd.
Box 69, Sudbury, Onlario
Port Arthurin
{(uuiumisia
Port Arthur. — Aikaisemmin jul­kaistuun
uutiseen International
osuusliikkeen Intolan sivukaupan
rakennuksien palosta voidaan nyt
lähemmin tiedoittaa, että vakuutus
turvaa pääosan rakennuksista, kaius
tosta ja tavaravarastosta. Mutta s i ­vumyymälän
liikkeenhoitajan K.
Honkimaan henkilökohtaiset tava­rat
eivät olleet vakuutuksessa.
* * *
Korkean oikeuden kevätpräjillä
täällä oli yhteensä 26 asiaa-ratkais­tavana,
niiden mukana 3 rikosasia-juttua.
Seitsemäksi vuodeksi Mani-toban
Stony Mountin vankilaan tuo­mittiin
16-vuotias nuorukainen Gil­bert
Vezina Fort Williamista, tun-nustettuaan
itsensä syylliseksi 20-
vuotiaan naisen raiskaukseen. Ta­pahtuman
yksityiskohdista mainit­tiin
jo viime viikon uutisessa.
Harvey Kay, Hurkettista, o l i syy­tettynä
miestaposta, mutta valamie­histö
muutti sen 5 tuntia neuvotel­tuaan
ruumiillisia vammoja aiheut­taneeksi
päällekarkaukseksi. Mr.
Kay tuomittiin 22 kuukaudeksi van­keuteen.
J . Wiibur ja E r i c Hyat tuomittiin
maksamaan auto-onnettomuudessa
koituneesta vauriosta Gordon
Adamsille $28,909.00.
Suurin osa jälelläolevista äsioist?
oli avioerojuttuja.
* • •
Syvänveden satamatarpeiden vaa­timuksia
vastaavan satamaraken­nuksen
paikan y.m. suhteen Port
Arthurin ja Fort Williamin kau­punkien
valtuustojen yhteisen sopi­muksen
käsittely t u l i viime viikolla
esille Port Arthurin valtuuston ko­kouksessa.
Se vahvistettiin yksimie­lisesti,
mutta samalla esitettiin l i ­sättäväksi
vaatimus, jonka mukaan
satamakomissioon tulisi lisätä jäsen
myös Länsi-Canadasta.
* * *
Kymmenvuotias poika suoritti
hotellissa istuvien vanhempien teh­tävän
kun hänen kolmivuotias sis­konsa
sytytti tuleen leposohvan.
Poika ohjasi ja kantoi kuusi nuo­rempaa
veljeä j a siskoa kadulle pa­lavasta
kodista. Poliisit löysivät hei­dät
kadulta ,pienintä kannettiin sy­lissä.
Palokunta sammutti liekit kun
oli jo huomattava vaurio aiheutu­nut.
— A T H .
Suomi maaitman
paras hiihtomaa
Lähti. — Suomi nousi sunnuntain
mäkikilpailun jälkeen maailman
parhaimmaksi hiihtomaaksi. Hiihtä­jämme
kokosivat kaikkiaan neljä
kultamitalia, kolme hopeamitalia ja
kolme pronssimitalia. Samalla se to­disti
tasomme laajuutta, sillä kaik­ki
neljä maailmanmestaruuttanune
joutuivat eri miesten nimiin.
Toiselle tilalle nousi Neuvosto­liitto,
joka naistensa loistavien suo­ritusten
ansiosta vei kaksi kultami­talia.
Yleistaso ei kuitenkaan ole
yhtä leveä kuin meikäläisillä. Muu
mitalisato oli: 4 hopeaa ja yksi
pronssi.
Ruotsin Sixten Jernbergin panos
oli ratkaiseva ivaansa hiihtomai-neen
tukijana. Läntinen naapurim­me
saavutti 2 kultamitalia, joissa
molemmissa Sixtenin sormet olivat
pelissä, ja siten olivatkin vuorossa
Sixtenin ja naisten viestijoukkueen
pronssit. Ja lopuksi mitalit ja epä­viralliset
pisteet:
Ku Ho Pro Yht.
Suomi - 4
N'Httto . . — — 2
Ruotsi _-- 2
Norja — —
Itä-Saksa —
3
4
3
1
2
1
1
10
7
4
2
1
Pisteet maidpn välisissä kilpai­luissa:
Stfothi — - 70
Neuvostoliitto - 49
Ruotsi - _ 25
Norja .... 16
Itä-Saksa 8
Puola 3
Italia .... 2
Tshekkoslovakia . 2
Ranska i.:.. 1
Perheen nuoremmille
Seppo taas kirjoittaa
Suomesta saaMca
Päivää Toimittajasetä!
Siitä onkin pitkä aika kun olen
viimeksi kirjoittanut, mutta kyllä
kai Setä ja Icaikki canadalaiset lap
set vielä minut muistavat. Mutta
mitäs me tässä ruvetaan lörpöttele-mään,
vaan mennään heti asiaan,ja
niinpä minä olen päättänyt k i r j o i t ­taa
niistä kuuluisista sputnikeista,
joista koko maailma puhuu.
Venäläisethän lähettivät kaksi
sputnikkia kiertämään maapalloam­me
ja kummankin minä olen nähnyt.
Satuin näkemään ne' oikein hyvin
kun sputnikkien rata kulki meidän
talomme y l i . Täällä Suomessa niitä
ei näkynyt päivällä,, mutta kun tuli
ilta ja oli oikein selvä ilma, niin ne
näkyivät hyvin. Niitä o l i kiva kat­sella
kun ei tarvinnut kaukoputkea,
vaan sai katsella omilla silmillä.
Meidän oli hyvin helppo niitä seu­rata,
koska radiossa ilmoitettiin m i l ­loin
sputnikit kulkevat y l i Suomen.
Se oli hyvin juhlallinen näky, kun
iltasin lensi sellainen valo taivaalla
niinkuin olisi tähti lentänyt avaruu
dessa. Sputnikkia saimme seurata
kaksi, jopa kolme kertaa viikossa.
Meidän talon asukkaista sen näki
jokainen ja niin myös teki varmaan
monen suomalaisen kodin väki. Y h ­tenä
iltana Kauko nimisen kaverini
kanssa nousin navetan katolle ja
siellä me Kaukon kanssa vahdattiin
sitä sputnikkia ja silläkin kertaa sa­tuimme
sen näkemään.
Tähän kai tämä sitten pitää jo lo­pettaakin,
mutta kyllä kai se jo riit­tääkin.
Iloisin terveisin
Seppo Paldanius,
Temmes, Kotikoski,
Suomi.
Marleen Is Almost-
Thouffh With JExams
Dear Setä,
How are you? I am fine. Weil,
another week häs passed and we are
nearly finished our exams. We still
have spelling to do on Friday and
then we w i l l be finished. I am glad
that we are almost finished because
then I w i l l not have to study so hard
until shortly before our next exams.
We have a calf named Sally and
she is hard to put irt her stall at.
night. One day mother was putting
her in and she went into every stall
but her own. Mother finally chased
her out and waited until I came
home from school to^help. Then
she went into her stall vvithout any
trouble and mother tied her up
«rhile I watched that she vvould not
come out again and run up the h i ll
and into the bush. I would have
to go after her.
Sylvia likes it in Sudbury. She
stays there to go to school.
My goat is fat and strong and
goes out with the cows. She can
hardly wait to be let loose and when
we let her loose she runs out and
runs around. She likes to eat bread
and she also likes to play with me.
Our cow Betsy also likes bread.
When we let her out and we haVe
some bread she will come after us.
She kicks her heels in the air and
runs after us when we call her.
If I pass this year I will get a
typevvriter and I hope I pass so 1
will get the present from mom and
dad. Hello mummo and uncle Pe­ter
and family.
Marleen Maensivu,
Markstay, Ont.
Kiinalaiset
poistuvat
P.-Koreasta
Peking. — Kiinalaiset vapaaehtoi­set,
jotka lähtevät Koreasta, ovat
nyt alkaneet luovuttaa puolustus­laitteitaan
ja kasarmejaan pohjois­korealaisille
joukoille, kerrottiin
Pekingin radiossa.
Kiinalaiset lähtevät Pohjois-Ko-reasta
ennen tämän vuoden loppua
pääministerien Tshou En-lain ja
K im II Sungin välillä äskettäin sol­mitun
sopimuksen mukaan.
ii"iiii<iM iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiii IIII iiiiiiiiiiiiiiiiiiii
-TOIMITTAJASETÄ JUTTELEE
iiiimiriiiiiiiiiiiiitiniiiii iiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniiiiiiit
Haloo tytöt ja pojat!
Nyt saapui taas pari kirjettä, jois­ta
kiitos Marleen ja Seppo. Kuten
lukijamme varmasti muistavat Sep
po asuu siellä kaukaisessa Suomessa,
mistä vanhempamme useita kymme­niä
vuosia sitten siirtyivät tähän
maahan ja myös viime vuosien ku­luessa
siieltä on. siirtynyt väkeä tän­ne
Canadaan.
Seppo aina toisinaan muistaa pais­kata
Sedälle kirjeen ja Setä on sii
tä hyvin mielissään. Tällä kertaa
Seppo puhuu niistä ensimmäisistä
sputnikeissa, joita Neuvostoliiton
toimesta lähetettiin avaruuteen
kiertämään maapalloamme.
Seppo kertoo, että hän näki ne
useimman kerran. Täällä Canadas^
sa jotkut väittävät nähneensä myös
sputnikit, mutta Setä ei sattunut
niitä näkemään.
Kyllä se olikin suuremmoinen
saavutus. Setä muistaa kun, lap-suusaikoina
seurattiin Buck Roger­sin
seikkailuja avaruudessa ja kyllä
niitä oli jännä seurata, mutta sitten
kun Setä sai enemmän tietoja tie­teestä,
niin vaikutti,, että avaruus­lennot
ovat satojen vuosien, päässä
jos ihmiset yleensä keksivät keinot
avarusslentoihin.
Nyt on tilanne,kuitenkin kehitty­nyt
aivan toisenlaiseksi, sillä johta­vat
tiedemiehet ennustavat, että
muutaman vuoden kuluessa ihmiset­kin
pääsevät kulkemaan avaruudes­sa..
Ja ovathan sputnikit kannatta­massa
näitä väitöksiä.
Marleen taas kiinnittää paljon
huomiota vasikkaansa ja vuoheensa
ja eipä ihmR, sillä niiden kanssa on
hauska leikkiä. Kyllä kai Marleen
saa riyt käydä koulua sääniiöllisesti,
sillä eihän lumesta ole enää juuri
tietoakaan. .
Kuinkahan lapset ovat pärjänneet
niissä pääsiäiskokeissa, — Toimitta
jasetä.
Huomattava kulttuuriteko:
Kalevipoeg suomenkielellä
F. R. Kreatzwald: Kalevipoeg.
Suomentaja Helmer Wioter. Suo-mal.
Kirjallisuuden Seura.
Lehtori Helmer Winter, Turun
yliopiston eestinkielen opettaja ja
yleensä eestiläis-suomalaisen kult­tuurivaihdon
edistäjä, on saanut
päätökseen vuosikymmeniä kestä­neen
suurtyönsä. Viron sankariee­poksen,
Kalevipoegin, suomentami­sen.
Teoksen on julkaissut Suoma­laisen
Kirjallisuuden Seiira. Aikai­semmin
tämä runoelma on ilmesty­nyt
suomenkielisenä vain suorasa­naisessa
muodossa ja lisäksi katkel­mia
siitä runomitalla.
Kalevipoegilla on läheinen yhtey­tensä
Suomen Kalevalaan, joskin
eräitä eroavaisuuksia, lähinnä aste-eroavaisuuksia,
on olemassa. Alias
Lönnrotia on yleensä — eräitä kiis­toja
lukuunottamatta — pidetty Ka­levalan
runojen kerääjänä ja kokoo­jana,
kun sen sijaan F r . R. Kreutz-waldia,
Kalevipoegin sommittelijaa,
pidetään itse asiassa tämän sankari-runoelmai}
luojana. Kreutzwald sai
Kalevipöeginsa lopulliseen muotoon
vuonna 1862 ja se painettiin Kuo­piossa.
Suomalaiset runonkerääjät
poimivat tarinansa runolaulajilta
yleensä runomuotoisina ja Lönnrot
liitteli niitä toisiinsa sepittäen puut­tuvia
kohtia ja yhdistellen esim.
runon sankarin nimiä, niin että Ka­levalaan
muodostui vain rajoitettu
määrä suurmiehiä. Tämän teki
Kreutzwaldkin, mutta lisäksi hän
keräsi eepokseensa sangen suuren
määrän suorasanaisia tarinoita ja
muokkasi ne runomuotoon. Joudum­me
tässä mielenkiintoisen problee­min
eteen muodon ja sisällön suh­teesta.
On selvää, että kun suora­sanainen
tarina muutetaan runo­muotoon,
niin muokkaajan osuus
tulee hyvin suureksi, jopa ratkaise-mioon,
että runonmuotoinen tuote
uhmaa aina sitkeämmin kiinteällä
muodollaan toistajieh muuttamisha-lua
kuin suorasanainen. Niinpä K a ­levipoeg
onkin tyypillisemmin
muuttunut ritariruhoelmaksi kuin
Kalevala. Se on ajallistettu melkein
tietoisesti viikinkiaikaan ja paikal­listettu
Eestin kansan asuinsijoille,
vieläpä naapurikansatkin, Suomen­lahden
pohjoispuolella asuvat suo­malaiset,
idässä asuvat venäläiset
(rinnakkaisnimenä "tattarit", otak­suttavasti
Tsingis-kaanin ajan muis­toa)
heijastuvat eepoksessa. Vielä­pä
Kalevipoegin suuri viikinkiretki
saareen, jossa vuoret suitsevat tul­ta
ja vesi on kuumaa, on selvennet­ty
niin, että viitta osoittaa selvästi
Islantiin.
Sen sijaan mytologinfen aines, jo­ta
Kalevalassa on runsaasti, on K a -
levipoegista karissut pois. Jumal­ten
valtakunnassa on jo keskitetty
valtiomuoto Taaran johdolla, ja
vain joskus vilahtelee joku "käs­kynhaltija"
meren tai metsän henki­olento
ikäänku-ln jätteenä muinai­sesta
jumalallisesta heimoyhteis­kunnasta.
Kalevipoeg itsekin on yk-slnvaltiasV
tosin tämä yksinvaltius
on vain osittain perittyä, sillä vel­jekset,
jotka vallan perivät, puoles­taan
arpovat kuninkuuden.
Kristillinen aines on eepoksessa
selvästi havaittavissa. Kreutzwald
on pelkistänyt henkimaailman dua­listiseksi:
Taaran valtakunnaksi
(Jumalan valtakunnaksi, joka jopa
on taivaassa, sillä Kalevipoegin sie­lu
nousee taivaaseen hänen kuol­tuaan)
ja Sarvikin manalaksi (Pa­holaisen
helvetiksi). Sarvik-taatolla
on sangen suuri osuus Kalevipoegin
vaiheissa. Yleensäkin Piru näy|te-lee
virolaisifisa kansantarinoissa
huomattavasti suurempaa osaa kuin
suomalaisissa. Otaksuttavasti Viron
vaksi^MAioto-määrää-myös-sisältöäJ-kansan—kristinopin—levittäjät ovat
Vaikka Kreutzwaldille onkin annet
tu tunnustus siitä, että hänen on on­nistunut
säilyttää kansanomainen
sanonta, niin kuitenkin on eepoksen
kokoamisaika — 1800-luvuh puoli­väli
- selvästi painanut leimansa ee
pokseen. Myös on otettava huo-tehneet
huolellisempaa työtä kuin
suomalaisten kristilliset opettajat.
Kalpaveljeksissä oli ilmeisesti sak­salaista
perinpohjaisuutta ja maa-orjajärjestelmä
sitoi ihmiset lujem­min.
Kalevipoegin matka Manalaan
Arabit murskaavat
sotaliittoaikeet
Kairo. — Ranskan pääministerin
Gaillardin suunnitelma länsimaiden
muodostamasta Välimeren liitosta
murskautuu arabikansojen yksimie­lisyyden
ansiosta, selitti Kairon ra­dion
arabiankielisen ohjelman se­lostaja
sunnuntaina.
"Tällä liitolla on kolme päämää­rää:
Ranskan vaikeuksien selvittä­minen
Pohjois-Afrikassa, Algerian
kansan eristäminen muusta arabi­maailmasta
sekä arabimaiden yhte­näistymisen
estäminen. Länsimai­den
on saatava itselleen selväksi, et­tä
arabikansa, joka taistelee riippu­mattomuutensa
ja itsenäisyytensä
puolesta tekee lopun tästä uudesta
yrityksestä niin kuin aikaisemmin­kin
on tapahtunut. Me olemme yksi
kansa ja olemme vakaasti päättäneet
puhdistaa arabimaailman imperia­lismista
ja sen asiamiehistä ja olem­me
päättäneet muodostaa maailman,
jossa ystävyys, veljeys ja rauha val­litsevat",
hän selitti.
Torstaina, maalisk. 13 p. — Thursday, March 13,1958 Sivu 3
Vaativat veroa nyt veden
alla olevasta maasta
Aylmer, Ont. — Tupakkafarmari
Alex More sanoo, että hän maksaa
veroa sellaisestakin maasta, jota ei
todellisuudessa ole olemassakaan.
Mr. More jonka farmi sijaitsee E -
rien järven rannalla, sanoo, että äs­kettäin
toimitetun maanmittauksen
mukaan hänen farminsa käsittää
150 eekkeriä. Jo vuosien ajan hän
on maksanut veroa 200 eekkeristä. fadoksissa olevat 50 eekkeriä o-syöpymisen
kautta joutuneet
Eriejärven pohjaan.
Ketjukauppojen myynnit
lisääntyneet
Ottawa. — Liittovaltion tilastotoi­miston
tiedonannon mukaan Cana­dan
ketjukauppojen myynnit ovat
lisääntyneet 12 prosentilla viime vuo­den
kuluessa. Kuluvan vuoden tam­mikuun
myynnit olivat 211.000,000
verrattuna $188,p00,000:iin vuotta a i ­kaisemmin.
tuo mieleen suomalaiseen kansallis­eepokseen
kuuluvat Väinämöisen
matkan Manalaan ja Lemminkäisen
riehumisen Pohjolan pidoissa. Kiel­tämättä
myös Kristuksen astuminen
Tuonelaan heijastelee tarinan ta­kana.
Kreutz\vald on myös liittänyt ee­pokseensa
paljon sellaisia tarinoita,
jotka liittyvät paikannimistöön.
Mm. tarinat Kalevan hautapaikasta,
kivestä, joksi Linda, Kalevipoegin
äiti, muuttui ym. kuuluvat eepok
sen piiriin. Tämäntapaisia tarinoi­tahan'
myös Suomessa on paljon,
etenkin lappalaisperäisten nimien
väännökset kiihoittävat usein mieli­kuvitusta
sepittämään tarinan, joka
liittyy tähän oudolta soinnahtavaan
nimeen. Tanskalaiset, viikinkiajan
ja saksalaiset nimet Virossa ovat sa­malla
tavoin kiihoittaneet Viron
kansan mielikuvitusta luomaan se­lityksiä.
Kreut7waldin rinnalla, jota pide­tään
tämän sankarieepoksen luoja­na,
on myös mainittava hänen työn­sä
edeltäjä, Robert Faehlman, jon­ka
esitöihin Kreutzwald nojautui.
Kreutzwaldin työtä pidetään Viron
kirjallisuuden peruskivenä j a sillä
on ollut sama merkitys kansallisen
romantiikan aikakautena kuin Ka­levalalla
ja Runebergin teoksilla
Suomessa: Röhöttäneet kansallista
itsetuntoa ja vahvistaneet itsetietoi­suutta.
Lehtori Winterillä on ollut suo­mennostyössään
osittain apunaan
Kalevalan runokuvat ja Kalevalan
runomitta— sekä kansanrunouden
pohjalta että myös siinä muodossa,
minkä sen kehittivät kirjallisuudes­sa
Erkko ja Leino. Mutta tästä huo­limatta
on lehtori Winterille annet­tava
tunnustus suurtyöstä. Suoma­laisessa
asussaan Kalevipoeg on
upea, hieno luomus, jossa kansan­kielen
mehevyys yhtyy kauniisti sa­nonnan
selkeyteen. Useat mietel­mät,
lyyrilliset runokuvat jäävät
tästä suomennoksesta mieleen kuin
säteilevinä helminä.
On oikeastaan hämmästyttävää,
että tätä työtä ei ole suoritettu jo
aikaisemmin. Mutta kun se nyt on
suoritettu, voidaan todeta erään
huomattavanJculttuuiiteon_tapahtu
neeksi. Se .yhteinen k|ulttuuripohja,
joka on Suomenlahiden kummalla­kin
puolella, on tässä ikäänkuin
kouriintuntuvasti osoitettuna ja on
omiaan lähentämään näitä kahta
kansaa toisiinsa.
- - Aira Sinervo, K U .
USA maksoi alle keski­hintaa
Suomen seluloosasta
Helsinki. — USA maksoi viime
vuonna suomalaisesta selluloosas­ta
huomattavasti alhaisemman
hinnan kuin mitä saimme keski­määrin
, maailmanmarkkinoilta.
Tämä koski kaikkia USAhan vie­tyjä
selluloosalaatuja. Viime
vuonna veimme sinne eri sellu­loosalaatuja
yhteensä 83.700 ton­nia
vastaten raha-arvoltaan 2,630
miljoonaa markkaa.
Valkaisemattomasta sulfaatista
(kuiva paino) USA maksoi deval­voinnin
jälkeen 35,100 markkaa
tonnilta, kun maailman markki­noilta
saatu keskihinta oli 36,600
markkaa tonni. Valkaisematto­masta
sulfiitista (kuiva paino)
USA maksoi devlavoinin jälkeen
35,700 markkaa tonni, kun maail­man
markkinoilta keskimäärin
saatu hinta oli 37,400 markkaa
tonni. Valkaistusta sulfiitista
USAsta saatiin 43,500 markkaa
tonni ja maailmanmarkkinoiden
keskihinta oli 46,900 markkaa ton­ni.
Sananparsia
porilaisista
' Jestapoo kun Turk ja Pori häv
ja Naantal seiso!
^ (Karjala)
Köyhyyttänsä Pori verraasa käy.
(Punkalaidun)
Ylpee kun Porin kerjäläinen.
(Lempäälä)
Kylläs paha ole jossas Porist ole.
(Taivassalo)
Olkoon yks-tommonenki! sano J u ­mala
Jio lavialaisen loi.
(Lavia)
Kelit o kovat ja hevoset mennee
ko Loimaa suuret. (Pori)
MestarJkertcjaln suurteoksia ja
liaipaliintaisia romaaneja
Marsaret Mitchell:
T U U L E N VIEMÄÄ
Uuden ajan eniten luettu romaani
KOLME OSAA — HINTA SID. S5.00
Margnret Mitchellin suuri kertomus Amerikan Etelävaltioiden
elämästä ja taistelusta sai raivata itselleen tien menestykseen, sillä
,monet kustannusliikkeet eivät uskoneet tämän jättiläismäisen ro­maanin
mahdollisuuksiin päästä * lukijoiden suosioon. "Tuulen
viemän" menestys on vastustamaton; se on ilmestynyt melkein
kalkilla maailman kielillä: romaanin kokonaispainoksen lasketaan
nousevan jö lähes 20,000,000 kappaleeseen.
"Tuulen viemää" on myös suurelokuvana saavuttanut suuren
suosion.
Margaret Mitchellin kuuluisan romaanin sankaritar Scarlett
CHara on suuren plantaasin omistajan tytär, ylellisyyden ja hem­mottelun
ympäröimä rikkaassa kodissaan, jonka elämää satoine
orjineen, upeine juhlineen ja moninaisine touhulneen kirjailija
kuvaa tuhlailevan, värikkäästi.
Joka kodin kirja
ALEKSIS KIVEN MESTARITEOKSET
KOLME OSAA — HINTA SID. S5.50
Sisältää kaikki ne teokset, jotka Ilmestyivät kansalliskirjailijam­me
elinaikana.
I osa: Kanervala ja muut runot; Kullervo; Lea.
U osa: Nummisuutarit; Kihlaus; Yö ja päivä; KJirkurit; Margareta
i n osa: Seitsemän veljestä
K A I K K I KOLME ,OSAA YHDESSÄ KOTELOSSA
Halpahintainen suurteos
Alexandre Dnmas:
M O N T E - C R I S T O N K R E I VI
KOLME OSAA — HINTA SID. $4.00
Sukupolvesta toiseen on Monte-Criston kreivi säilyttänyt ase­mansa
kailckien aikojen kuuluisimpana ja suosituimpana seikkailu­romaanina
ja myöhempään romaanitaiteeseen pysyvästi vaikutta­neena
mestariluomuksena.
Monte-Criston kreivin ainoaa täydellistä suomenkielistä laitosta
elävöittävät kuvat romaanin mukaan tehdystä elokuvasta.
K A I K K I OSAT AISTIKKAASSA KOTELOSSA
Hammond Innes:
V E I J A R I N T E S T A M E N T T I
308 SIVUA — HINTA SID. S2.00
Nuori Bruce Campbell Wetheral gn sodan päätyttyä palannut
vaatimattomaan toimeensa vakuuLusialtoksen virkailijana. Hänen
yleiskuntonsa vaatii perusteellista lääkärintarkastusta, ja tuomio on
masentava: kuusi kuukautta elinaikaa. Muttk häntä odottaa myös
toisenlainen yllätys.' Eräs lakimies Ilmoittaa, että hän on perinyt
vankilassa istuneen ja omalaatuisista otteistaan tunnetun isoisänsä
öljynetslntäyhtiön -ja suuren valtausalueen Canadan Kalliovuorilla.
Kuolemaantuomittu Bruce Wetheral päättää ottaa selkoa tästä
salaperäisestä vuoristoalueesta, "Campbellin kuningaskunnasta".
Hän ryhtyy vaikeaan ja vaaralliseen koeporaukseen ja aloittaa
samalla jännittävän taistelun aikaa ja häikäilemättömiä kilpaili­joita
vastaan.
Hammond Innes:
S S MARY DEAREN HAAKSIRIKKO
276 SIVUA HINTA SID. $2.75
Pieni meripelästusalus Sea WItch risteilee eräänä yönä myrskyi­sellä
Kanaalin rannikolla. Äkkiä sen eteen ilmestyy pimeydestä
aavemainen, ilman valoja kulkeva rahtilaiva s/s Mary Deare. Y h ­teentörmäykseltä
vältytään hädin tuskin, mutta enemmän kuin
uhkaava onnettomuus Sea Wltchln miehistöä säpsähdyttää kum­mallinen
havainto: Mary Dearen komentosillalla el näy ristin­sielua.
— Seuraavana aamuna alukset kohtaavat jälleen. Mary
Deare on juuttunut matalikolle; se näyttää yksinäiseltä ja hylä­tyltä,
vain ohut savujuova kohoaa aluksen piipusta. Kun tarinan
kertoja, Sea Witchln kapteeni John Sands sitten kiipeää Mary
Dearen kannelle,, alkaakin tapahtumien vyyhti purkautua ja meren
salaperäinen, jännittävä näytelmä avautuu vähitellen lukijalle.
Hilja Valtonen:
N E E K E R I T Y T T Ö P E I L AA
305 SIVUA — HINTA SID. S3.00
"Vaimokkeen" uskollisia ystäviä muistaen HUja Valtonen on k i r -
joittsuiut uuden romaaninsa, joka on tavallaan jatkoa "Valmokkee-seen",
mutta kuitenkin aivan itsenäinen kokonaisuus. "Peilaava
neekerityttö", ei ole kukaan muu kuin Kirstin ja Eskon esikoinen,
sanomalehtialalle tarmokkaasti antautunut Estrid eli Tyyskä. Vuo­sien
mittaan on Jokelan kauniiseen mutta ah niin epäajanmukai­seen
kartanoon näet ilmestynyt komea lap.silauma, tytär ja viisi
poikaa. Esikoinen. 20-vuotIaaksi varttunut pirteä Tyyskä, huomaa
ehdottomasti tarvitsevansa oman ammatin, ja sanomalehtiala tun­tuu
loppujen lopuksi sopivimmalta.
Joy Packer: ,
V I I N ^ L A A K S O
381 SIVUA — HINTA KULTOKANSISSA NID. S3.50
Romaanin tapahtumapaikkana on Etelä-Afrikka, Lontoo ja Pa­riisi
— se on teos, joka alusta loppuun asti on täynnä herkullista
romantiikkaa, jännitystä ja kiehtovia maisemia.
James Curwaod:
K A Z A N S U S I K O I RA
187 SIVUA — KULTOKANSISSA NID. S1.25
"Kazan, susikoira", on James Oliver Curvvoodin jännittävä ja
kuuluisa romaani Canadan saloseuduilta. Kertomuksen sankari
Kazan oh peloton, tappeluissa arpeutunut, väkivahva rekikoira,
Jonka veressä virtaa neljännes sudenluontoa.
Gwen Brkitow:
HUOMENNA JA IKUISESTI
268 SIVUA — KULTOKANSISSA NID. $1.25
Kertomuksen pohjana ovat päähenkilön Eli.sabeih Herlongin ko­kemukset
V. 1918, jolloin hänen ensimmäinen miehensä yhden
vuoden kestäneen avioliiton jälkeen katosi Ranskas.sa, sekä hänen
vaiheensa v. 1942, jolloin muisto noista menneistä ajoista jälleen
kipeästi tulee hänen mieleensä.
W. Somerset Maag-ham:
N Ä Y T T E L I J Ä T ÄR
275 SIVUA — KULTOKANSISSA NID. S1.25
Julia Lambert on Lontoon _-juhlituimpia näyttelijättäriä, jonka
uraa avlomies-teatterinjohtaja holvaa taitavasti ja jolla keski-Ikään
ehtineenä' on hallussaan kalkki etevän ja tottuman taiteilijan kei-novarat
sekä nuorekas, tehoava ulkomuoto. Eriiäna päivänä Julia
Lambertin hyvinjärjestetty. teatterityön täyttiiniä elämä joutuu
kuitenkin uuteen, mvrskyi.säftn vailicesoen
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Ltd.
BOX 69 SUDBURY, ONTARIO