1928-02-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, helmikmm 9 p;iiä—Thor., Feb. 9 No. 28 — 1928 VAPAUS rriM. Oni.. nM»n»nun»«, tiutvaa. keJurukkoB». t o n u i u ia pe»i«aUJa«. T O I M I T T A J A T i S, C . K E H , T. «.CARLSON. B. A. TEMHUSEJt. B. PEHKONEJ». Becutem) «t tb« Po« Office Dep«xic«»i, Otuira. «» «cond CIM» BMHCT. ^ VAPAUS (m>eTtr) n i r wsi> o( Finaiah Voiken ia CaiuiU. Poblijhed ia Ss^orr. Ost., crcrr MoadsT. Taaadaf. Tcdaca<Ur, ThmäMj asd Friday. • . . ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Raäaulnctabet tl M kCTta, WJ)0 kaUi kertaa. — ArioDittooomeooamotukaet SOe. paUtatuiu»». — KmetuoaXuxulmötaktt_5te. kerta. »IJO 3 kertaa. — Syntrmailiaotokaet »1.00 kerta, «2X0 3 kertaa. — •rloNcoOiBotskact tSM kerta, »3X0 kakai kertaa. — KiitcaUiaotukae» » 1 4 » kerta. — KooleaaniUaolok-w4 9iJb kerta, SOe. iJMBiakaa kutoaluaealu tai maiatoriraria.- — Halataaat>c<l«t ia oaoteiIm«tok*el Ma. iatM. UM koun* kertaa. — TUapii^oCUjiaa ja iUaot«aacmmaariea oa. «aa£ttae»aa, ISbetetara OMaiblaU ctokätKa. — TUaskaia, joUa «i aavaa raba. « (alU UhcttilBiäa, |>aiui aaiamiaatea. Joilla « • Ukas^aet. . TItAUSHLVNAT: 1 T k . MSO. 6 k k . »2.50. 3 k k . W.7S Ja 1 k k . «IJOO. — Ylidya»aU»ain Ja Saooxcs aefca taaoalla 1 « k . »».00. 6 k k . •3.S0. 3 k k . »2X0 Ja 1 k k . »IXOL Lekteea aiotat Uautakaet pitää olb kostioriaaa kaOo 12 ilauiitrmiaMiväa •aaUiaeag «ritipilTäaä. Vapaodea lolaitaat likartr BaUdiac 33 Loraa StraM. PakaUa S3CV. Vapasdaa koau«ris Libettr B a i l d i ^ 35 Loraa St. Pabalia 1038.' Poatiaaous Boa «9. Sadbory Oat. , Caaeral adTcrtJalaf rataa 7Se. pcf col. iocb. Mioiauua ebaisa f oi aiafla iaaaitioa 7Se. Tka Vapana l i tkm bcat advartiaiac maiium «aeag tk« FiaalA Paopla ia Caaada. Jaa «tia Billeia tafcaaaa aaa «aauaiu aaaisäiMea kUJaaaaaaaa. kiijottakaa aadaJlaea Iijkkaeahoiujaa aaaaiBinna aiattiO: J. V. kANNASTO. lUkkaaakoltaJa. Kapitalistiset ^'ketju''-kaupat vaiko osuuskaupat Nykyaikainen kapitalismi, pyrkies- si noista alennetuista kustannuksissaan siilo luonteenomaisella tavalla omaisuuden keskittämiseen ja keski, tettyyn hallintaan, tekee itsensä tunnetuksi vähittäiskaupan alalla. Punaisen ja valkoisen ketjun ilmestyminen "We8tern Grocers"-tukkul kauppaliikkeen alaisena ja postilä-hetysliikkeiden leviäminen ovat todistuksia siitä, että tämä pyrkimys on tullut voimaksi länsi-Canadassa. ' Itä.Canadassa ovat ketjukaupat saavuttaneet vakavan perustan, f The Dominion Stores, Ltd.", yhtiöllä on hallussaan 495 kauppaa'sijoitettuna ympäri Ontariota ja Quebecia. Tämä yhtiS lisää kauppo-jensa lukua noin 50^—70 vuosittain. *'The Metropolitan Corporation of Canada" rahastaa "Metropolitan"- ketjukaupat. Nämä kaupat harjoit. tavat liikettä suurimmissa kaupungeissa Sault Ste. Marien ja Glace Bayn välillä. Yhdysvalloissa leviävät ketjukaupat ikään kuin verkko yli koko maan, ollen luvultaan 45,000 ja 35 eri yhtiön hallinnan alaisena. The Great Atlantic and Pacific Tea Co. on suurin tällä a-lalla ja omistaa 15,000 kauppaa. Kilpailussa naiden kauppojen kahs-. : sa yksityinen kauppias joutuu sei. nää vasten. Keskitetyn oston kautta tehden tukkuliikkeiden kauppamatkustajat tarpeettomiksi ja säästämällä rahtimaksuissa vaunulastit-täisellä tavarain lähettämisellä, ket-jlikaupat saavat aikaan markkinoilla ; tilantecnj joka voi tappaa yksityis, kauppiaan nälkään. Vielä lisäksi ketjukaupat pitävät yllä kouluja, joissa opettavat työläisiään myynti. \taidossa, ja käyttävät "voitonjako"- kuponkeja lisätäkseen voittojaan. On totta, että ketjukaupat alentavat jakokustannuksia, mutta on •perin tärkeää kysyä; Kenen hyväk-ta johtuva hyöty koituu? Ketju, kauppain puolustajat väittävät, että ne alentavat elinkustannuksia. Ne tekevät sen pienemmässä mitassa saadakseen ostajat pois ykdtyisiltä kauppiailta, mutta tämä ei ole niiden päätarkoitus. Dominion Stores ilmoittaa, että lisäämällä kauppojen-sa lukua 63:sta v. 1920 42a:een v. 1926 sen voitot lisääntyivät 58,245 :s-tä 412,245 dollariin. Sen voitot lisääntyivät 1.7 prosentista v. 1923 2.7 prosenttiin v. 1926, mahdollisuuksien ollessa hyvät niiden kohoamisesta vieläkin korkeammalle v. 1927. Liikkeen toiminnan laajen. tamisen tuloksena kohosi voitto 454 dollarista v. 1920 970 dollariin kaup-paa kohden v. 1926. Toisin sanoen ktistannuksien alentumisesta johtunut hyöty käytettiin yhtiön osak-keenomistajain eikä kaupoista ostok-siensa tehneen yleisön hyväksL ; On olemassa keino. Jolla tämä. uusi kehitys elintarpeiden kaupan alalla voidaan kääntää • maanviljelijäin e-duksi, nim. osuustukkuliikkeen yh. distämän osuuskauppaketjun rakentaminen. Oli aik», jolloin tätä ajatusta vastaan osoitettiin; että paikkakunnan yähittäiskauppias on maanviljelijäin ystävä; hän . antaa luottoa syksyyn saakka, auttaa heitä yli katovuosien ja niin edespäin. Mitä hyvähsiä tuo väite sisälsikin, me emme milloinkaan ajatelleet sen sisältävän mitään, niin nyt se ei ainakaan mitään sisällä. Paikallinen vähittäiskauppias oh tuomittu. Hänen aikansa on mennjrt. Jos hän. tä eivät hävitä osuuskaiupat, tekevät sen yhtiöitten ketjukaupat. Toinen tai toinen. Järjcstyneitten maanviljelijäin tä3i;yy ratkaista. Ryhtykää siis toimeen.' . Rustin Farmin. Huomioita Ja huomaa Moskovassa oleskelenra Sunjaibse- voineet estää kommunistien valitse-nm leski, Suntshinklin, kutsuttiin Intiati kansalliseen Icongressiin, mutta oli estetty matkustamosta sinne senvuoksi, etteivät brittiläiset vi-ranomabet myöntäneet hänelle matkustuslupaa. Tämän joKdosta lähetti hän tervehdyssanoman maini-tun kongressin puheenjohtajalle. Tervehdyksessä osoteltiin, että brittiläiset viraiiomaiset täten koettivat estää Kiinan ja Intian kansallisuuksien lähemmän kosketuksen ja että tämän vuoksi on molempiejti kansojen vallankumouksellisten työläisten toimittava kjinteän yhteyden aikaansaamiseksi brittiläisen imperialishun kukistamistarkotuksessa, imperialismin, mikä on Kiinan ja Intian kansain pyrkimysten katkerin viholli- :nen. Tervehdyksessä lausuttiin myös toivomus, että Intian kansallinen liike saavuttaisi lähitulevaisuudessa uusia voittoja, unohtamatta, että taistelua imperialismia vastaan ei : pidä erottaa taistelusta suurten väes-tojoukkojen yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kiinan kansaa kohdanneet onnettomuudet ovat johtuneet juuri tästä. Saksan kommunistisen puolueen vaikutus Ruhrin alueella lujittuu jatkuvasti. Viime aikoina on se täällä saanut kolmetuhatta uutta jäsentä. Kommunististen lehtien tilaaja-määrä myös on lisääntynyt neljällä tuhannella. Vasemmiston vaikutus ammattiliitoissa kasvaa myos. Ai< trasi viime aikoihin asti sillä oli eQemmisto vain kahdessakymmenes-saneljässa ammattiyhdistyksessä ja vain sdtsemässä oli vasemmistolla sihteerin paikka. Nyt on vasemmis- : tolia enemmistö kolmessakymme-nessäyhddcsässä yhdistykset ja kolmekymmentäyksi sihteerinpä' kaa. Metallityöläisten liiton Duis-buigin ja Hocfeltin piirin vaaleissa sai vasemmisto yhdeksänkymmentä prosenttia kaikista äänistä. Dorlh-mundissa kielsivät reformistit kokousten pidon, erottivat vasemmisr cfolaisia liitosta y.m., matta eivät mistä paikalliskomiteaan. ' • "•* • Kommunistipuolueella ei ole mitään aikomusta (eikä se voisi, vaikka sillä olisikin) muuntaa työväenluokan kaikista, aineksista kokoonpantua Canadan työväenpuoluetta kommtmistipuolueeksi. Kommunisti, puolue voidaan rakentaa vain yksityisistä vallankumouksellisista, jot- Ha hyväksyvät Icommunistisen liikkeen koko ohjelman, menettelytavat ja poIitiiKan. Reformisteja (joille pikkuparannukset ovat kaikki kai-icessa — Toimittaja) ei saa olla kommunistipuolueen sisällä. Kom-munbtipuolue, tulee säilyttämään identtisyytensä ja taistelemaan kaikkia Canadan työväenpuolueen luok-kaluonteen hävittämisyrityksiä vastaan työväenluokan eduksi, olipa se sitten Canadan V työväenpuolueessa tai sen ulkopuolella. Jack MacDonald. Juhlaruno SOINTULAN SUOMALAISEN TYÖVÄENYHDISTYKSEN 20.VUOTISJUHLAAN TAMMIK. 1928 Työläs, raskas elon ehto työläisissä karun maan avarteli aatteen kehdon, pyrkimyksen parempaan. Vaisto elon vaali, etsi tietä ulospääsylle, orjan osan vapazideksi tahtoi orjasäädylle. Monen katse siksi siirtyi muille maille merten taa. Tuulen tuvat mieliin piirtyi, onnekkaasta kodista. Päätös syntyi, tänne tuttiin ihanteissa suurissa. Nuoriakin silloin oltiin, nuori veri suonissa. Uuteen osa vanhaa vaihtui, sanan-tapa kielikin, mutta sääntö sama kaikui tatilla kuten sielläkin: Kellä kultaa, sillä valtaa, kunniaa ja suuruutta. Työläisen oV työ niin halpaa, merkitsi vain kurjuutta. Vesi täällä vettä oli, maata myöskin oli maa. Jäykkä aarnioinen korpi odotteli raatajaa. Ihmiskäden muovailemat matalaiset maisemat jylhemmiksi kohosivat, näköalat vaihtuivat. Kysyttiin nyt uskallusta, kuntoa ja miehuutta. Olot vaati tottumusta, täällä maassa vieraassa. Kuokan oppi suosittelit tarttumahan turpeeseen. Veljestänne velvotteli työhön etuun, yhteiseen. Outoon seutuun oppi veikot, vertaillessa voimiaan, etH yksilöt on liian heikot erakkoina toimimaan. Tuo ajtUus se sopusoinnun, syntymähän pakotti — näin Kalevalan siirtokunnan olotilan alotti. Ponnisteltiin vuotta kolme asjan eteen yhteisen. Yhteisvoimin kaatui korven jättiläiset ryskyen, vaan riistäjien järjestelmä ympärillä vallitsi, väkevämmän kämmenillä maailmala hallitsi. Ihanteiden yhteiskuntaa tätä joukot johtivat—• •vapauteen, veljestuntöon, taso-arvoon luottivat. Luokkavallan hermosäkeet olivat niin herkkiä, ei sietäneet ne rinnallensa tätä esimerkkiä. Särkyi toiveet, luotto murtui yhteistyöhön, hajaannus tapahtui ja mieliin juurtui epätoivon katkeruus, fättehille yksin jäätiin, oman onnen sepiksi. Kokemuksen oppi saatiin uuden ajan eväiksi. Kulunut on vuosia jo siitä kaksikymmentä, kun uuden aatteen nuotio taaskin alkoi kyteä. Pettymysten raunioille nousi miehet väsyneet taas joukkoliikkeen roviolle virittivät säkeneet. Oltiin päästy tietoisaksi, tunnettiin jo tunnossa, että ompi luokkaa kaksi täs^ä yhteiskunnassa, joiden edut, riitaisuudett muuten eivät ratkea — aika janöo keinot uudet — meidän täytyy taistella! Ohjelma nyt oli uutta, uudet säännöt laadittiin, jäseniltä tietoisuutta odotettiin, vaadittiin. Motto: Yksimielisyys on voimaa, valtaa tietoisuus. Kansanvallan vapaus oV uuden ajan paremmuus. Yhteiskunnan kurjuuteen vain syy on säädännöissä lain. Sen parannukseen tarvitaan enemmistön ääni vain. Saada laki puolelleen, se proletaarit vapahtaa — ja rauhan päivän huomenen maailmaan voi rakentaa. Kongressit ja parlamentit, eduskunnat vallatkaa, lakimiehet, presidentit joukostamme valitkaa. Kansan tahto korkein laki! se oi' sotahuutomme. Luottotoimiin meidän väki, siihen juurtui toivomme. Politiikan pajassa nyt kiire tuli kuumeinen, aattehien ahjossa taas suli rauta ruosteinen, vaan taitamatta takoessa rauta fulee haurasta, ellei kuonaa kalskehessa irti saada raudasta. Taottiin ja järjestelmä murtui pala palalta — meille voitto oli selvä rauhan aatteen alalla, mutta vaikka valtionkin valta saatiin käsikin, riistoluokka sittenkin vei voiton meiltä väkisin. Nousi päivä tuskan hien, vihan liekit leimahti. Syttyi sota riistäjien väkivallan keinoksi. Hornan hommat asetettiin maailmassa käytäntöön. Köyhälistö pakotettiin verileikin näytäntöön. Sota, vääryys, raaka voinia ihmiskunnan häpeä jakoi kansain kohtaloita verisellä kädellä. Riehui riisto, saalistajat ympärille keräsi. Myöskin kansan kavaltajat haaskan hajuun heräsi. Petturit he Juudaksina hiipi leiriin ryövärin. Oman edun ohjaamina tarttui toimeen pyövelin edustajat "kansanvallan", joihin köyhät luottivat—- katkerimman kalman maljan luokallensa juottivat. Raunioilla lyötynä taas köyhälistö huokasi, kokemukset hyötynä, nyt tuskissansa huudahti: "Taitamatta takoessa rauta tulee haurasta — kuona täytyy kalskehessa irti saada raudasta." Vielä raskas elon taakka raatajia rasittaa. Vielä kerran luokkavaaka tasapainon saavuttaa. Kokemusten kouluun, kuriin — siihen silloin luotetaan. Köyhälistön diktatuurin suojassa me voitetaan. , JUSSI ANDERSON. hnrf Arthtirm s.J. PORT ARTHURIN OSASTON KOKOUSASIOITA Osaston kokouksessa, mikä pidettiin osaston haalilla sunnunt. t.k. 5 p:nä, keskusteltiin ja päätettiin m.m. seuraavista asioista: , Paikkakunnan kirjeenvaihtajaksi Vapaua-lehdelle valittiin allekirjoittanut. Täydennettiin uuden, haalin rakennustoimikuntaa kahdella uudella jäsenellä. Samanlainen lisäys tehtiin myöskin näytelmäkoiniteaan. Kuultiin nuoriso-osaston tilira-portti v. 1927, mikä hjrväksyttiin. Samoin kuultiin naisosaston toimintaraportti v. 1927, josta raportista ilmeni että naiset ovatkin kuluneen vuoden aikana olleet koko vilkkaassa toiminnassa, valistustilaisuukr sia ja iltamia oli vuoden ajalla järjestetty puölentoistakymmentä, varoja eri tarkoituksiin oli kerätty u-sealla eri tavalla; edelleen on,naisilla 'käynnissä nuörisokurssien järjestely ensi kesän aikana j.n.e. Raportti ilman keskustelua hyväksyttiin. Johtokunnan kokoukset päätettiin pitää joka kuukauden toinen ja neljäs tiistai. <SamalIä päätettiin laittaa taulu haalin eteiseen missä kaikki eri orgaanit ilmoittavat kokouksien-sa ajat. Päätettiin kaikissa seuraavissa kokouksissa pitää ovimies jolle koko- Viime heinäkuussa lähti Amerikasta Venäjälle unionistien ensi-mainen edustajbto. Tämä oli Amerikan työväenliikkeessä tärkeä tapahtuma. Tosin- Neuvostovalloissa oU aikaisemmin käynyt useampikin amerikalainen ja yleensä neuvostomaan oloista- oli jo paljon tietoja. Mutta tämä oli ensi kertaa, että Venäjälle lähti edustajisto, joka käsitti unionisteja. 'Edustajbto ei siis ollut mikään kommunistinen joukkue, enempää kuin yksilöitä, jotka vain olisivat menneet tyydyttynään persoonallista uteliabuuttaan. Amerikan työväenliike odottj tältä edustajbtolta lausuntoa. Vihdoinkin saataisiin kuulla Venäjän olosuhteista tietoja, joita ei voi väittää ^ "kommunistien proi>agandaksi". . ' ' Edustajisto tuli takaisin. Antoi lausuntonsa Venäjän nykyisistä o-löista. Edustajistolla oli mukanaan eri alojen ek^erttejä, jotka avustivat heitä tutkimuksissaan. Ennakkoluulottomasti otettiin selvää kaikista tärkeistä kysymyksistä. Tuloksena pii virallinen raportti, jossa lyhkäi-sessä, mutta silti monia aloja käsitä tävässä muodossa selostetaan mitä he näkivät ja kokivat. Länsi ja Ita erilainen Raportissa ensin todetaan- mitenkä länsi ja itä ovat aivan erilabia maailmoja. Siksipä amerikalaisen onkin vaikea syventyä itämaiden tapahtumiin. Tahtoo näet olla puolueellinen ja tuomita idän tavat länsimaisella mittapuulla. Venäjäkin on osa itämaita. Sen oloihin tutustuminen ei helppoa ollutkaan. Edustajisto kuidenkin arvelee voittaneensa ennakkoluulot ja siten voivansa esittää puolueettoman kuvan n y l ^ e s t ä Venäjästä. Talondellinen edistys Edustajisto iertoo tutkimuksensa osottaneen, että elintaso on Venäjällä parempi nyt kuin mitä se oli ennen vallankumousta ja sotaa. Ja "tämä on varsin kiitettävä tulos" On näet muistettava myöskin missä vaikeissa oloissa Venäjän työläbet ja talonpojat olivat, kun koko maailma yritti kukistaa heidän vallankumouksensa, antamatta heille tilai-ukseen saapujat ovat velvollbet e-sittämään jäsenkorttinsa. Kokouksiin pääsyoikeus on . ainoastaan Suomalaisen Järjestön, 'Kommunistipuolueen "ja Nuorisoliiton jäsenillä. Jäsenet mubtakaa siis ottaa jäsenkortit mukaanne kokoukseen lähtiessänne. Keskusteltiin Vapaus-lehden muuttokysymyksestä, mbtä - asiasta käytettiin useita ja pitkiä puheenvuoroja. Kaikissa puheenvuoroissa kuitenkin oltiin jo aikaisemmin tehtyjen päätösten kannalla, mikä myöskin tuli kokouksen yksimieliseksi päätökseksi, että ei lehden tulevaa olinpaikkaa, mikä maaliskuun kymmenenteen päivään tullaan ratkaisemaan, enää missään tapauksessa tulla jättämään Sudburjryn, eikä myöskään siirtoa tekemään Torontoon, mikä on suomalaisen 'asutus, keskuksen aivan äärimäisessä laidassa, vaan että lehti. on siirrettävä Port Arthuriin, mikä maassa oleviin suomalaisiin asutuskeskuksiin nähden on suurin ja jolloin siirrosta tulisi olemaan lehdelle itselle ja koko Canadan suomalaiselle työväenliikkeelle hyötyä. Samalla Jcun lehti tulisi olemaan juuri niiden keskuudessa, mitkä joukot vastaisuudessa, olipa lehden kotipaikka missä tahansa Canadan rajojen sisäpuolella, tulevat sitä ylläpitämään. MIEHET JA NAISET HIIHTÄMÄÄN •Port Arthurin osaston v.- ja u-seura "Isku" txilee järjestämään suuret jäsentenväliset hiihtokilpai-suutta rauhallisesti tehdä rakennustyötä. Erikoinen valtion suunnittelukomitea (Gosplan) suunnittelee kaiken tuotannon. <Se ei ole sattumanvaraista, anarkistista, vaan kaikki perustuu suunnitelmaan. Kapitalistisissa maissa ei ole tällaista suunnitelmal- Ibuutta, O l l e n k i n seurauksena ylituotanto, pulat, y.m. Kun edustajisto viiden vuoden perästä uudelleen tarkastaa Venäjän o-loja, niin voidaankin "käyttää Ame-r ä a n standardia verratessa Venäjän oloja", sanoo edustajisto toivo-rildcaana. , Uniot Minkälaisia ovat Venäjän uniot? Tämä on kysymys, joka usein tehdään. Nyt siihen saamme vastauksen itseltään amerikalaisilta unionisteilta. Vastaus on, että Vraäjän uniot ovat teollbunsunioita. Ne eivät perustu ammattirajoitoksiin, vaan tuo-tantopohjalle. Raportissa kuvataan sangen taakoin Venäjän unioiden tehtävät. Johtavatko ne lakkoja? **Me olemme vakuutettuja, että työläisillä on oikeus lal^outua, että ei ole mitään lakkovastaisia lakeja, eikä mitään, mikä muistuttaisi Amerikan injunk-tsiooneja lakkoja ehkäisemässä ja u-nioiden toimintaa rajoittamassa". lut t.k- 26 p:nä kello 2 i.p. Paikka määrätään ja ilmoitetaan lähemmin, •ilskun" hiihtäjät ja 'ei-hiihtäjät, muistakaa nämä kilpailut. Aika on vielä harjoittelemiseenkin, joten miehistä samaten kuin naisista voi tällä ajalla tulla vielä hiihtäjä vaikka aivan alusta alkaisi. Me suomalaisethan olemme kaikki hiihtäjiä, ainakin olemme iiahiieet niitä. Siksi laitammekin jokainen sukset kiin-toon. Sama seura järjestää iltaman o-saston haalilla arvokkaalla ja monipuolisella ohjelmalla tk. 27 p:vän illalla. TOVERITAR MRS. E. TELKKI-NEN KUOLLUT Virne kuun 27 p:än aamulla kuoli täällä täkäläisessä St. ijoseph's sairaalassa Mrs. Edla Telkkkjen mak-sakivien ja umpisuolen leikkauksen johdosta. Mrs. Telkkinen, vietäessä edellämainittujen syiden takia sairaalaan, oli jo tätä ennen sairastanut muutamia viikkoja, joka myöskin oli suurena tekijänä tämän leikkauksen tapahtuessa hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Mrs Telkkinen oli syntynyt Suomessa, Viipurin läänin Juustilan pitäjässä v. 1899, ollen kuollessaan 28-vuotias. Tässä maassa ehti Mrs. Telkkinen o-lemaan vain kolme vuotta, vaan re-hellbellä ja hilpeällä luonnollaan hän kuitenkin kykeni voittamaan itselleen laajan toveri- ja tuttavapiirin. Paikallisessa työväenjärjestötoi-minnassa Mr^ Telkkinen oli aina aulis täyttämään paikkansa kyky-jensä mukaan. Toimien m.m. naisjärjestössä aktiivisesti, toimeenpanevana voimana, osaston näyttämöä hän oli myöskin aina valmis auttamaan, vielä hän oli myöskin urhei- Inhharrastaja, toimien paildcakun-nalla nabvoimbtelijain ohjaajana. Mrs. Telkkistä lähinnä tässä maassa jäi suremaan hänen kolmevuotias lapsensa Gunnar ja hänen miehensä, sekä laaja toveripiiri. Suomessa hänelle jäi suremaan äiti ja isä sekä kolme veljeä. - . , Mrs. Telkkisen hautaus toimitettiin v.k. 30 p:nä, jolloin hän viimeisen kerran oli haalilla toveriensa keskuudessa. Haali olikin s^punut täpötäyteen toverittaren mubtoa kunnioittavaa yleisöä, kaikki haluten lausua hänelle viimeiset tervehdyksensä. Kepeät mullat kunnon toverin haudalle! — J. S—-s. Onko sitten lakkoja? Siihenkin kysymykseen saamme tyydyttävän vastauksen. Työläiset olivat näet vastanneet: "Me emme näe mitään syytä, miksi lakkoutuisimme itseämme vastaan". ' Kontrolleeraako valtio un^ot? E-dustajisto vastaa kielteisesti. Päinvastoin uniot kontrolleeraavat val- _ tion. Unioiden rakenteesta on pit- 'kä selostus, jossa kerrotaan tehdas-komiteoista, tehdasedustajista, eri teollisuusunioists^ uniorakäateesta yleensä, miten uniot toimivat. Sitten selostetaan unioiden varaUisuutta^ jäsenyysehtoja, unioiden tuotantotoiminnasta ja kasvatustyöstä. Nämä ovÄt amerikalabiDe työläisille tärkeitä tietoja. Huomaamme mitenkä meidän uniomme ovat paljon jälessä Venäjän teollisnusunioista. Palkat Palkoista on raportissa oma lukunsa. Venäjän työläisten palkat esitetään meille amerikan rahassa. Varsinainen rahapalkka ei ole» ainoa, mitä Venäjän työläiset saavat. L i säksi tulee monenlaisia palkanlisiä muodossa ja tobessa. Yhteisknnnallinen vakaatiis Työläiset ovat vakuutettuja sairautta ja työttömyyttä vastaan. Eikä SUOMEN LUOKKOSODAN KYM-MENVUOTIS MUISTOA vietimme v.k. 22 p. Täytyy sanoa että siinä onnistuimme kovin huonosti, kuin ottaa huomioon sen murhenäytelmän, jonka osaksi S. työväestö silloin joutui Suomen porvariston ja kansainvälisen kapitalis-tiluokan avustamana, josta jälkiselvittely kuitenkin lankeaa Suomen porvariston kontolle, jossa ss niin "erinomaisesti" kunnostautui näitä veriorgioitaan viettäes^, että se unhoitti kokonaisuudessaan, että hän työväenluokkaa enää tarvitsee-kaan. Se olisi Suomen työväestön tappanut kertakaikkiaan, ellei vapaaherra Linder olisi herännjrt ^s-tä työväen veren huumauksesta (jolla silloin porvaristo juominkejaan ja ruokahaluaan kiihoitti ja rasvo-jaan sulatteli), ja huutanut, että tämähän on vallan hävytöntä, kuin näki 'työmaansa ja tilansa tyhjiksi jäävän. Niin kauheita oli ne lahta-reitten teot, että tuskinpa niitä kymmenen vuoden perästä on sellainen unhoittanut joka ,on ollut itse näkemässä ja kokemassa. Siksi mub-to juhlan yhteydessä olisikin pitänyt kiinnittää enempi huomiota sen aikaiseen aikaan, jonka muistoa vietimme, kuin kaukaiseen menneisyyteen ja sivumennen "huomautuksiin vain että tiedätte kuinka siellä tapahtui. Ei siinä mitään pahaa ole vaikka kauempaakin alkaa Suomen työväenliikkeenkin historiaa selvitellä, mutta päähuomio olisi pitäny', kiinnittää niihin tapauksiin, jonka muistoa vietimme. Ja kun ottaa huomioon sen seikan, että kuinka rikas on Suomen työväenluokan historia juuri siltä ajalta ja kuinka tärkeätä ne ovat meille tulevissa ja nykyisissäkin taisteluissa tietää ja muistaa. Siksi katson puheiden .puolesta huonosti meidän onnistuneen. Mitä muuhun ohjelmaan tuli, niin sille täytj^ antaa täydellinen, tunnustus. ,, Vielä kun ottaa huomioon, että kuinka paljon meillä on täällä sellaisia keskuudessamme ja toiminnassa, jotka ovat olleet mukana luokka^ sodassa ja vaikkei nyt useakaan o-lisi halukkaita ' puhumaan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta o' Ien varma että moni olisi ollut valmis kertomaan persoonakohtaisia kokemuksia ja ne plisivat tehneet illanvieton monipuoliseksi sekä agi-tatsionisessakjn merkityiksessä paremmin onnistuneeksi. Tämä vain siksi, että toisten onnistuisimme paremmin. Ja olenpa sitä mieltä, että keväämmällä vietämme toisen kerran juhlallisuudet uudelleen, vaikkapa niinä aikoina kuin lahtarit alkoivat tuhansien teurastuksen ja nälkään tapon. "EI SAA TYÖTÄ ELLEI SUUTELE PYHÄÄ RAAMATTUA" Se on myös ehto monen muun ky-1 symyksen ja vaikeuden lisätei. Vancouverin kaupungin hätäaputöissä. Ja tässä tällaisessa työmaassa maksetaan ainoastaan yksi doll. yksinäisille miehille ja kaksi perheelli selle. Kuudelta päivältä ainoastaan maksetaan palkka, että sunnuntaina on hyvä ottaa dr. McCoyn ruo-kajärjestelmä käytäntöön, huomaut-perheittensä jäsenet pääsevät osallisiksi sairausvakuutuksesta. Mainitaksemme muutamia kohtia tässä selostuksessa, osotamme vain"" näiden lukujen otsikot. "Lomat", "Tilapäinen työhön kykenemättömyys", "Pysyväinen työhön kykenemättömyys", 'Vanhuu-len elfke", "•Kuolleen palk-katyöläben perheen avustus", "Syntymä- ja hautausavustukset". "Työ-läishaUinta". Nämä otsikot riittävätkin toteamaan, että mielenkiintobia tietoja raportti sisältää. Asnnlo-oiot "Siitä hetkestä alkaen kun Venäjän työläiset ottivat vallan käsiinsä, on asuntokysymys ollut etualalla", sanotaan raportissa. Valtio ja uniot tekevät voimakasta lyötä uusien asuntojen rakentambeksL Tuloksiakin on jo saavutettu. Knlntnsosnoskonnat Venäjällä on osuustoimintaliike maailman voim^ckiunta. Edustajisto selostaa näitä kysymyksiä, kertoen paljonko osakkeet maksavat, mistä hinnasta tavarat mjrydään ym. Ve-näjäUä ollaan kehitytty aihen ih-meeUiseen tilanteeseen, että yksi-tyiskauppiaatkin ostavat tavaransa suureksi osaksi — osuuskaupoista» taa paikallinen ammattiunioitten lehtL Lehdessä kirjoitetaan pitkästi mainitusta työmaasta ja nibtä vaikeuksista, mitkä siinä on kun työn sieltä saa. KISS THE BIBLE, ennenkuin saat japin tässä tule vaisua-den maassa. TYÖLÄISNAISEN KOHTALO Voitti oikeuden kautta tuhat kak-sbataa 'dolL, mutta _joutui velkaan yli tuhat yhdeksänsataa dolL asianajajalle. Tässä yksi mitä räikeimpiä esimerkkejä tämän kapitaUsti-sen järjestelmän mätäpaisebta, että kuinka kovaosaisen työläisen kohtalolla keinotellaan. Tässä kerrottu työläbnainen työskenteli Hotel Ma-nitobassa petien tekijänä j*a kaatui juopuneeseen mieheen sillä seurauksella, että katkaisi kätensä ja on ollut työhön kykenemätön pitemmän aikaa. Kun ei hän saanut avustusta mistään, niin kääntyi hän asianajajan puoleen, josta on nyt seurauksena että mainittu työläisnainen* on velkaa tälle tyrannimaiselle asbmie-helleen yli seitsemänsataa doll., joka nyt velkoo sitä häneltä. Nyt mainitun asian otti huolehtiakseen Vanc. -Trades and Labor Council, joka y-rittää olla tälle kovaosaiselle naiselle apuna. Paljon on yhä vielä metsäkämppiä jotka eivät ole vielä alkaneet runnaamaan, nim. sellaisia kämppiä, joitten herrain puheiden mukaan piti alkaa aivan kohta joulun jälkeen. Siitä päättäen oli heillä tarkoitus alkaakin, kun käskivät miesten tulemaan takaisin kohta, mutta ei vier i k ä ä n ole saaneet tietoa tulla, jota sentään aina tavataan varttua, tai ^itten ilmoitusta mustalla taululla työnvälitystoimistoissa. Siksipä onkin työnvälitystoimistot vielä aivan täyteen tupattu miehiä. Vaikkeihan se työttömäin /armeija täällä koskaan tähän aikaan vuodesta olemattomiin mene; joskus elonkorjuun aikana on työttömäin työläisten joukko pienin. Mutta toivottomalta se tuntuu poikkinaisesta työläisestä, jos sinnekin asti pitää japia katselemaan. Kyllä sen pitäisi panna ajat-telemaan kun sen työnsaannin kanssakin on . sellaisessa touhussa. Ja sitten kun sen saa sillä lailla kuin sitä nykyään tehdään, ei sekään ole aivan piknekkiä. — 'Logger. _—— -~~ - . • - ' ' ' 1.1 Eouyn, Que. METSÄMIESTEN TOIM|NTA Täällä . ROuyn kaupungissa nukutaan oikein vanhurskaan unta, ja sen osottaa kaikki yhteistoiminta^ Metsätyöläisten uniori k o K o u s ^ u ei voitu pitää viime kuussa ollenkaan teidäii velttouden takia. Nyt siis ensi sunnuntaina, t.k. 12 p. on jokaisen jäsienen velvollisuus tulla kokoukseen. Ei se ole sillä hyyä jos te kuulutte unioon, teidän on myös toimittava sen eduksi ja saavuttava myös sen kokouksiin. Täällä Rouyn jrmpäristöllä olbi vielä paljon parantamisen mahdollisuutta olosuhteissa, etenkin metsätyöläisten keskuudessa. Ja sitä ei voida muuten parantaa kuin meidän on liityttävä yhteen ja yhteisvoimin koetettava parahtaa olosuhteitamme ja vaatia lisää työpalkkaa noihin nälkäpalkkoihin ja -noihin i>erin curjiin kämppäoloihimme. Siis joka jäsen kokoukseen ja olisi tuotava uusia jäseniä mukanaan. OSIJUSRUOKALA Täällä on ollut Osuusruokala toiminnassa jo kahdeksan kuukautta. Tällä toimintakaudella se on saanut teille, hyvät toverit paljon aikaan, etenkin teidän ruoka-asioissanne. Kun mubtelemme minkälaista sapuskaa teille syötettiin viimetalvena vielä nobsa poortitaloissa ja koira-torpissa, jota he olivat samalla. "He kynivät teiltä kaikki rahat ensin ruuassa ja sitten viinassa loppurahat Ja nyt työläiset te kannatatte vielä heitä,, erotkaa nyt jo pois heistä ja ruvetkaa kaikin kannattamaan omaa Osuusruokalaamme. Osuusruokala osti itselleen oman lotin kauniille paikalle, keskelle kaupunkia, johon se tulee ensi kesänä rakennuttamakn suuren oman talonsa. Sib kaikki yhteen ja yhden kurkihirren alle yhteistä soppaa syömään — se olkoon päämääränämme^—-^ Kär^^ vain työläiset, vaan myöskin heidän] Tästä varsin hyvin käsitämme Vent jän osuuskauppojen voiman ja merkityksen. Maanviljelys Venäjä on vielä maanviljelysmaa. Siksipä onkin mielenldmtoista tutustua siihen, mbsä tilassa maanviljelys on. Tästä edustajisto lausun, että maanviljelyksessä ollaan menty eteenpäin ja että Venäjän talonpoikien elintaso on nyt korkeampi kuin ennen vallankumousta. Ne saavat enemmän syödäkseen, papemmin ko-neita ja monta vertaa enemmän teknillistä apua. Tietysti i>aljon on vielä parantamisen varaa. Vanhanaikaisia menettelytapoja seurataan monillakin alueilla. Koneita ei ole riittävästi. Y-leensä kuitenkin huomaa eteenpäin menoa ja vaikeuksiea vähittäistä voittamista. Opetus Vallankumous aiheutti kouraan-tuntuvimman muutoksen opetuksen alalla- Nyt opetus on työväenlnokMi edun mukaista. "Opettajien yhteistoiminnallinen ja polöttinen asema, on paljon parantunut". Hallitnsratenne i a kommanisti. pnolae • ^_ Tässä luvussa edustajisto selittää, millä tavalla Venäjän työläbej
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280209 |
Description
Title | 1928-02-09-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, helmikmm 9 p;iiä—Thor., Feb. 9 No. 28 — 1928
VAPAUS rriM. Oni.. nM»n»nun»«, tiutvaa. keJurukkoB». t o n u i u ia pe»i«aUJa«.
T O I M I T T A J A T i
S, C . K E H , T. «.CARLSON. B. A. TEMHUSEJt. B. PEHKONEJ».
Becutem) «t tb« Po« Office Dep«xic«»i, Otuira. «» «cond CIM» BMHCT. ^
VAPAUS (m>eTtr)
n i r wsi> o( Finaiah Voiken ia CaiuiU. Poblijhed ia Ss^orr. Ost., crcrr MoadsT.
Taaadaf. Tcdaca |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-02-09-02