Vapaus, October 1, 1959

              Sivu 2 Torstaina, lokak. l p . — Thursday, Oct. 1, 1959
V A P A U S
(UBERTT) — Independent Labor;
Oryan Finnish^^ Canadians. Es- •
tattished-Nov. 6. 1917. Authorlzed
as 'seÖO&d class^ mail by the Post
,OfflceibOepartment,iiOttawa:-P
llshed thrlce weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdaysby Väpaas-
PubllshIng Company Ltd., at 100-102
Elm St: W., Sudbury, Ont., Canada.'
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
'Advertlslng • rates upon appllcation^ k
Translation free of 'cbarge. ^
TILAUSHINNAT:'
Canadassa:' 1 vk. 8.00 6 &k. 4J25
^ 3.kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 v>. 9.00 6" kk. 4.80
S u o m e s s a : — 9 . 6 0 6 kk. 5.25
;Hrushtshevm vierailun jälkeen
^ Kaikki objektiiviset huomioitsijat ja rehelliset poliitikot
ovaV ilmaisseet miltei yksimielisen käsityskannan siitä, että
Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev saavutti Yhdysval­tain^
matkallaan suuren voiton rauhan hyväksi- Neuvosto­liiton,
Yhdysvaltain, Canadan ja koko maailman hyväksi.
.Vierailun ja sen yiueydessä käydyn keskustelun johdos­ta,
annetussa presidentti Eisenhowerm ja päe:Ti-~'isteri Hrush-tshevin
yhteisestä lausunnosta, sekä heidän kipuheistaan"
ilmene^, että vaikka-tämän vierailun yhteyde.,sä ei ollutkaan
tarkoitus neuvotella mistään pulmakysymysten ratkaisusta,
n i in siitä huolimatta luotiin maaperäiiprljon suotuisammak­si
varsinaisesti korkeimrnan portaan • su/otteluja varten. Jos
presidentti Eisenhowerin NeuvostDVi^cn matka osoittautuu
ensi^ keväänä yhtä hedelmällisckji, niin silloin ollaan päästy
pitkä matka rauhaa kohti Siitä sähköi^^st.i ilmapiiristä, mikä
uhkasi viime kesänä puhjeta ilir.isodc.k'i.
€lmari muuta on selvää, että pääministeri Hrushtshevin
Yhdysvaltain matka lauhdutti edelleen kylmän sodan ilma­piiriä
— poliittinen suojasää laajeni ja jopa siinä määrin,
että presidentti Eisenho\ver katsoi sopivaksi julistaa, että
Berliinin kriisi on nyt pois päiväjärjestyksestä ja että hän­kin
on valmiina korkeimman portaan neuvotteluihin menoa
varten.
Presidentti Eisenhower ja pääministeri Hrushtshev esit­tivät
kommunikeassaan sen yksimielisen katsantokannan, et­tä
ihmiskunnan tämän hetken kaikkein tärkein kysymys on
kysymys aseistariisumisesta. Korkeat neuvottelukumppanit
sopivat myös siitä, että keskustelut ydinaseiden kokeiden lo­pettamisesta
aloitetaan uudelleen, viitaten tämä ehkä siihen,
että ulkoministerit saavat tehtäväkseen jatkaa siitä, mihin
heidän työrekensä juuttui Genevessä. Tässä olisi saavutusta
jo kerraksi yhdestä vierailukäynnistä, mutta sen lisäksi neu­vottelukumppanit
sopivat siitä, että Berliinin tilanne on epä­normaalinen,
että tämän ongelman ratkaisfemiseksi on jat­kettava
neuvotteluja.
Erikoisen kauaskantoiseiia "sivutuotteena" tästä vierai­lusta
.voidaan pitää Washingtonista viikon vaihteessa saapu­nutta
tietoa, että maailman johtavat maat. Yhdysvallat ja
Neuvostoliitto yhdistävät tieteellisen tutkimustyönsä yhtei­seen
taisteluun syöpää, sydäntautia ja lapsihalvausta vas­taan!
Ennustaminen on aina epäkiitollista hommaa, mutta
meloimme kuitenkin luottamuksella odottaa, että ihmiskun­ta
Julee vielä helpoituksesta huokaisemaan, jos tämän yh­teistoiminnan
avulla päästään nopeammin näiden tautieji
voittajaksi — ja meidän tulee muistaa, että esim. Neuvosta
liitossa on jo kehitetty hyvin pitkälle helposti suun kautta .
naiitittava lapsihalvausvastainen' 'elävä rokote", jonka sa­notaan
antavan elinikäisen turvan lapsihalvausta vastaan.
'Mitään varsinaisia merkkejä ei ole vielä kaupankäyn­nin-
järjestämisestä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä,
mutta vähänkin läheisempi tutustuniinen tähän asiaan osoit­taa,
että Yhdysvalloissa on suurta kiintymystä Neuvostolii­ton
tarjoamiin kauppamahdollisuuksiin, ja että Neuvos;toliit-
: to on puolestaari valmiina joukkomittaiseen kaupankäyntiin
Yhdysvaltain kanssa.
Kaiken tämän johdosta on miltei kaikkialla maailmassa
tervehditty Hrushtshevin vierailun myönteisiä tuloksia. Tot­ta
tietenkin on, kuten pääministeri Hrushtshev sanoi, että
.presidentti Eisenhöwerilla on voitettavana paljon suurem­pia
Vaikeuksia suhteiden pariantamisessa Neuvostoliittoon
kuin hänellä Hrushtshevilla, sillä Yhdysvalloisisa (jä täällä .
Ganadassakin) on vielä hyvin vaikutusvaltaisia voimia, jotka
vastustavat kynsin hampain kyInriän sodan lopettamista ja
hyvien naapurisuhteiden järjestämistä sekä ennenkaikkea
eräille piireille suuria voittoja tuottavan värustelukilpailun
lopettamista.
.Huttä poliittinen iimapiiri on kuitenkin parahtunut
ja kaikkien rauhanpuolustajain velvollisuus on huolehtia, et­tä
myös heidän äänensä tulee kuulluksi, että kylmä sota tulee
lopetetuksi ja miekat taotuksi auranteriksi.
Syntymäpäiväonnittelumme
Kiinan kansantasavalta viettää tänään, lokakuun ensim^
maisena päivänä, kym.menettä syntymäpäiväänsä. Se on his­toriallinen
merkitapaus joka huomioidaan kaikkialla maail-massai
huolimatta lainkaan siitä, mitä me itse kukin tästä
• tapahtumasta, ajattelemme. Tosiasia nimittäin, on, että kaik--
. kien /kansojen.: kansallispäivät ovat merkkitapauksia, mutta
Kiinasta puhuttaessa on kysymys ihmiskunnan neljännek­s
e s t ä j o k a neljäs ihminen maapallollamme on kiinalai­nen!
Jos yli 600-miljoonainenKii^n^^^
aikaisesti, niin syntyy myrsky — ja niinpä onkin aivan mah-
-dotonta jättää: hujjmioonottamatta tällaista- voimaa;^^^..
Me puolestamme liitymme niihin hyvää tarkoittaviin
canadalaisiin;-^ joiden lukumäärä lisäänyyääretfö
peasti — jotka esittävät- tänään sydämellisen onnittelunsa
Kiinan kian^antasavallalle ,tämän historiallisen merkkita­pauksen
johdosta, _^ _
Kiinan ^kansantasavallan synty avasi kokonaan__ uuden
lehden Kiinan " historiallisessa -kehityksessä, _Menneet ovat
ikuiiiksi ajoiksi "Kiinan häväistyksen^päivät", jolloin, kiina-lasia
pidejttin uiko- ja kotimaisten rahamiesten orjina. Ikui­sesti
on mennyt se aika, jolloin kiinalaisilla oU jatkuva nälkä
ja jolloin satojatuhansia kiinalaisia kuoli nälkään joka vuosi.
Kiinan kansalla on kunniakkaat taistelutraditiot, mutta'
::Urheista,ponnisteluistaan:huolimatta se lyötiin maahaU; kerta
toisensa jälkeen — kiitos ensikädessä kotimaisille maa- ja
teoUisuusherroille, jotka olivat valmiina myymään sielun-sakin
ulkomaisille valloittajille silloin kun oli kysymys hei­dän
luokkaetujensa turvaamisesta Kiinassa. Mutta tästä pe­tosten
suosta ja inhimillisen kärsimyksen merestä nousi kan­san
voitto. Maan kommunistisen puolueen loistavalla joh­dolla
Iinan kansa löi pitkän -ja sitkeän taistelun avullaChiang
Kai-shekin johtaman harvainvallan, perusti Kiinan kansan­tasavallan
ja lähti päättävästi sosialismin rakentamisen tielle.
Kiinasta nyt saapuneet uutistiedot puhuvat myös vääjäämä­töntä
kieltä siitä, että Kiinan kansalla ori moninkertainen
syy juhlia tätä historiallista merkkipäiväänsä. Vanhan, mä
Hrushtshevin antama oppitunti
rauhanomaisesta rinnakkainolo3ta
Moskova. — (SIB) — Pääminis­teri
Hrushtshevin New Yorkissa
oleskelun lähes mielenkiintoisem­maksi
"kohtaamiseksi muodostui:
k£iupungin liikemiesklubilla järjes­tetty
puhe- ja keskustelutilaisuus.
(Puheesta olemme osittain kerto­neet
aikaisemmin. Seuraavassa se­lostamme
hänen vastauksiaan eräir
siin keskustelun aikana esitettyihin
kysymyksiin — V ) :
Ensimmäisen kysymyksen esit­ti
Look-a*kakauslehdeii toimitta­ja.
Kysymyksellä oli selvästi pro-vokatoorinen
luonne. Kysymyk­sen
tekijä yritti esiintyä kuin hän
ei käs'ttäisi, mitea voidaan yhdis­tää
teesi kapitalististen ja sosia­lististen
valtioiden rauhanomai­sesta
rinnakkaisolosta ja tieteelli­sen
kommunismin teesi kommu­nististen
aatteiden kiertämättö­mästä
voitosta kautta maailman.
Hrushtshev vastasi:
— Se että te esitätte tuollaisen
kysymyksen ja että eräät herrat
naureskelevat ennenkuin ovat edes
kuulleet vastaustani, osoittaa, mi­ten
vähän he ymmärtävät koko asi­asta.
Hiftor^aa tuntevat ihmiset tie­tävät,
että silloin kun yhteiskunta­muodossa
tapahtui siirtyminen feo­dalismista
kapitalismiin, oli myös
käynnissä taistelu vanhan ja uuden
kesken. Amerikan kansa taisteli
muiden kansojen tavoin siirtymisen
puolesta tuon ajan pisimmälle ke­hittyneeseen
yhteiskuntajärjestel­mään.
Te taittelitte orjuutta ja
feodalismia vastaan, taistelitte
edistyksen puolesta vanhaa järjes­telmää
vastaan, joka häiritsi tuotan­tovoimien
kehitystä, ja saavutitte
viimein voiton.
Siihen aikaan, jolloin amerilt^
kalaiset: vakimnuttivajiasavaltan-sa,
tsaristinen Venäjä oli vielä
puolfeodaalinen; maaorjuuden
valtio. Taloutenne kehittyi noper
asti, mutta tsaristinen Yenäjä^ jäi
taloudellisessa kehityksessään
huomattavasti Amerikasta jäl­keen.
Tämä onkin ymmärrettä­vää,
sillä teillähän voitti aikai­sempi
järjestelmä. 'Mutta silloin­kin
Amerikan tasavalta eli rau-ha.
ssa monarkistisen Venäjän
kanssa. Ne eivät ryhtyneet sotaan
keskenään.
Miksi sitten nyt, kun ihmiskunta
elää jälleen uutta kehitysvaihetta,
te ette halua tunnuctäa rauhan­omaisen
rinnkkainolon aatetta ka-pital-
stisten ja sosialististen v-altioi-den
välillä? Eihän asian ydin ole
millään tavoin muuttunut!
Välihuuto parvekkeella: — Tuo
ei ole konkreettinen vastaus.
Hrushtshev: — Teitä ei ehkä tyy­dytä
asian todellinen tila mutta sel­laista
on ihm'skunnan kehityshis-
~ kansasta se ratkaisee, millai-
; senvjärjestelmän se <.valitsee. Älv
kää siis luottako herra toimitta­ja,
rauhoittaviin tippoihin, niitä -
minä.:eii Voi teille antaa; Kukaan
ei pysty ^pysäyttämään. historian^
. vääjäämätöntä kulkua^. mc olem­me
valinneet toisten valtioiden
sisäisiin asioihin puuttumatto­muuden
asenteen. Joten tilanr
teestä omassa maassanne vastaat­te
te itse.
Suosionocoiluksien 'tauottua
Hrushtshev vastasi teollisuushallin­non
koelaitoksen johtajan M. K e l -
rleyn tiedusteluun Neuvostoliiton
kannattavan kulttuurin ja tieteen
eri alojen yhteyksien laajentamista
kaikkien maiden kanssa, luonnolli­sesti
myös Yhdysvaltojen kanssa.
Hrushtshev. huomautti, että USAn
ulkoministeriö ei ole hyväksynyt
Neuvostoliton ehdotuksia, vaan ai­koo
supistaa taiteilijain, tiedemies­ten,
ylioppilaiden ym. valtuuskun­tien
vaihtoa.
Kelleyn toiseen kysymykseen
luaa edelleenkin pitää itseään neit­syenä
ja \-etoaa asiassa oikeuteen,
jotta hänet sellaiseksi tunnustettai­siin,
niin ei asian todellinen tila
siitä muuitu miksikään. Vaikka oi-keuLlaitos
julista-sikin hänet neit­syeksi,
niin todellisuudessa hän ei
enää koskaan voi sellaiseksi muut­tua.
Kun nauru ja suosionosoitukset i
olivat hiljentyneet, Hrushtshev jat-1
koi: :
Olen kuullDt. ettäte olette suu-'
ren aikakauslehden toimittaja. I l -'
meis'.'Sti asia on näin? Entä mihin i
te pyritte? Haluatteko minun anta­van
teille takeet siitä, että Ameri­kan
kansa tulee iankaikkisesti elä­mään
kapitalistisessa yhteiskunnas­sa?
Haluatteko saada reseptin, mi-
Mimmi Knuuttila. Porcupine. Ont. kä pelastaisi kapitalismin tuhou-täyttää
lauantaina, lokakuun 3 pai-1 tumasta? En ole lääkäri, en ky-toria.
Voin vain kertoa, mitä täi- Hrushtshev vastasi, että Neuvosto­laisissa
tapauksissa kansa sanoo: | liitto pyrkii julkaisemaan kaikki
jos Iap:,en synnyttänyt nainen ha-1 tiedemiesten sellaiset tutkimukset,
i SYNTYMÄ- i
i PÄIVIÄ :
vänä 75 vuotta.
A. Heikkinen. Fort William. Ont.. j
täyUää sunnuntaina 4 pnä 73 vuot-j
ta. . ' 1
Hjalmar Westman. Gregoire Mill, |
Ont.. täyttää maanantaina loka- j
kuun 5 pnä 60 vuotta.
Vikki Santala, Toronto. Ont., täyt­tää
maanantaina, lokakuun 5 pnä
60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ääntyneen hallituskomennon !
i kukistaminen vapautti syvien
kene kirjoittamaan tuona'sia re­septejä.
Kysymys siitä, millai­nen
järjestelmä tulee olemaan
maassanne, ei riipu minusta eikä
teistäkään. Se riippuu amerikka­laisista
työlä'sistä, Amerikan
joilla on yleistä merkitystä lukuun
ottamatta niitä salaisia tutkimuk­sia,
joilla on merkitystä maanpuo­lustukselle.
'Samon menettelevät
toisetkin valtiot mm. U S A .
Tiedämme hyvin, että ne val­tiot,
jotka salaavat tieteelliset tut­kimuksensa
jarruttavat samalla
oman tieteensä kehitystä. Me em­me
halua millään tavoin vahin­goittaa
itseämme. Me'dän sosia­listinen
yhteiskuntamme un va­paa
yksityisestä voiton tavoitte­lusta
eikä ole pelkoa siitä, että
jonkin tieteellisen tutkimuslai­toksen
saavutusten julkaiseminen
vahingoittaisi jotakin toista insti­tuuttia,
kuten on laita kapitalis­tisten
firmojen suorittaessa tutki­muksia.
Me olemme tässä suh­teessa
edullisemmassa asema.ssa
kuin kapitalistisen järjestelmän
vallitessa.
M. Woodemän kiitti Hrushtshc
via tyhjentäv stä vastauksista .sekä'
kysyi: — Entä jos me osoitamme,
että voimme päästä p;ircnipiin tu
loinkinviitaistelemaajpL. kapitalismia;
vastaan? Haluan vakuuttaa teille,
että : liikemiesklubin; Vjäsenet- ovat
valmiit : kilpailemaan neuvostoih^
misten: kanssa rauihanomaisell^
pohjalla.
.Hrushtshev puristi läsnäolevien
hyvähuuyojen säestäessä herra
Woodemanin kättä ja palasi puhu­jakorokkeelle:
Hyvät herrat! Siinä rauhano­maisessa
kilpailussa, jota me tar­joamme
voittavat kaikki. J6s. tei­dän
edustamanne järjestelmä an- -
taa suuremman hyvinvoinnin ih^
misiile sekä luo paremmat olo­suhteet,
antaa laäjeinmat tilat y h - ;
.teiskunnälF~tuotäntpvoiinilIe kuin
mitä sosialismi voi tarjota, niin
tulen luoksenne pyytämään - työ­tä.
Yleinen nauru ja siiosionosoi-tukset
keskeyttivät jälleen . H r u -
shLshevin, joka jatkoi: — Mutta
tässä vahcessa ette tarjoa minul­le
työtä liikkeissänne, koska se
liike, jota palvelen, on suuri
kommunistinen liike — paras ja
jaloin tehtävä. Miksi minun olisi
vaihdettava se johonk'n muuhun?
Salin jälleen hiljennyttyä Hrush­tshev
jatkoi:
— Vakavasti puhuen, olen tullut
tänne luoksenne solmimaan ystä­vyyttä
Amerikan kansan kanssa.
Neuvostoihmiset haluavat tätä ystä­vyyttä,
toivovat yhteistoiminnan lu­jittuvan
Amerikan kansan kanssa.
He toivovat- rauhan lujittumsta
kaikkialla maailmassa.
l
OS
o-;
O.
o
a:
o
op
Oy
KOmH PIIRISTÄ
TOByniTANOT EEVA
Mannekiinimitat ja ihannepaino
i
•.o
o
VO
o
.o
;o
,-.o
.:c
.;e
:0
:0
:.0
o
o
o
-o
Kysymys: Jos eläkkeellä oleva
henkilö saa Ontariossa vapaan sai-raalavakuuliik
en. niin ottaako hal­litus
kontrollin hänen omaisuuk-siinsji
ni n ettei niitä saa myydä?
Oik;ia hyvät ja vastatkaa.
— Vapauden lukija.
Vastaus Viimeaikoina oh saapu­nut
muitakin tätä asiaa koskevia
kysymyksiä. On esimerkiksi tiedus-
OKINAVVA -- KYYNELTEN
JA KÄRSIMYSTEN SAARI
Kirj. V. Krainov
Kenraali Gailey, jolla on tärkeä ; koimalla maata ja keltäessäan ka
kansanjoukkojen valtavat luo-, paikka Pentagoni^sa. k
misvoithat; Kiinassa on tapah-1»"'" Okinavvaa Aasiassa
tunut ennen : tuntemattoman ' l?;!:::;.,
nopea edistys maataloudessa,
teollisuudessa ja sivistyselä-kutsui
äsket-loksiin.
kun te, niin tuletteko sil-j ,.ttä saavatko kaakki vanhuu-
"~ ' ^- " " denelökkeellä olevat ilniaisen sai-raaiavakuuliiksen
Ontariossa. Kos­ka
k.v.syniyk.senne sivuaa tätä k y -
symy tä kokonaisuudessaan, niin
yritämme selittää asiaa hieman pe­rusteellisemmin:
VarakktKit vanhuudeneläkkeellä
olevat henkilöt eivät saa ilmaiseksi
Ontarion sairaalavakuutusta. Elä-kcliii.
fit saavat s^n ilmaiseksi vain
Meille on vakuutettu: Lihavuus
on kuolemantauti. j a kansallispahe.
Tämä kirvelevä totuus sielunrauhaa
nakertaen istumme muotinäytöksis­sä
tai katse!emme kuviaa, joka esit­tää
naista sellaisena kuin nykyhet­k
i hänet haluaa. Suuren muotitai­teilijan
luomus peittää ihmeelliseen
asentoon hyvin jouoäostunutta
luustoa. —Ss pn aineettomuuden y-listyslaulua,
mutta se on myös lai­huutta
joka kauhistuttaa. Tähänkö
on pyrittävä? Lihavuiuden ja lai­huuden
välissä on ihannepaino. M i ­tä
lääkäri ajattelee mannekiinien
edustamasta naisihanteesta sekä l a i ­huuden
terveellisyydestä.
Kaukana ei ole se aika, jo'loin l i
hava ihminen sai mainesanan: hy­vin
voipa. Sitten käsitys lihavuu­desta
terveyden mittapuuna muut­tui.
Henkivakuutusyhtiöt tekirät
ti'astojaan. joissa lihavuus todet­tiin
kaikeksi muuksi kuin hyvin­voinniksi.-
Ylimääräiset kilot pai-jastuiMat
ihmisen elinikää jäytä'
vaksi sairaudeksi ja n i i n alkoi mää
rätietoinen taistelu liikalihavuutta
vastaan. On kuitenkin otettava huo­mioon,
että nämä tilaatot ön useim
miten laadittu poikkeuksellinen l i
havista henkilöistä eikä niitä pidä
sen takia \iarauksctta yleistää. Tä­män
päivän lääketiede sanoo ett-^i
pieni lihavuus esim. sydäntautien
kohdalla ole läheskään niin vaaral-li
ta kuin vanhat tilastot osoittavat.
Pääpaino pannaan sille, miten ihntii-n-^
n on lihavuutensa hankkinut.
Toisin sanoen, millaista ravintoa
hän syö.
Terveydellisten näkökohtien li
saksi sanelee lihavuuden ja laihuu­den
rajoja eräs varsin huomattava
esim. henkistä työtä tekevien pai­non
muuttumisesta ruumiillisten'
ponnistusten jojhdosta- Hiihtolo-'
maleireillä, jonne kokoontuu jöuk-;
ko urheiluun ja ulkoilmaelämään >
treenaamattomia ihmisiä: todetaah>>
melkein säännöllicesti, että lihavat
laihtuvat ja • lamat imQvat.vTayi^^
mukaisen elämänrytrnih• väihtuessai
uuteen lähenee: kukin yksilöllistäT
ihannepainoaan ilman laihdutus- tai
lihotuskuureja. ,
Lääkärille mannekiinimitat kuu­luvat
vasta sitten kun niiden takia
saavutaan vastaanotolle. Puhutaan
oljenkorren laihoiksi väkipakolla
laihdutetuista mannekiineista ja
ky jytään, eikö tämä nyt jo sentään
ole terveydellä leikkimistä? Jos l i ­havuudelle
vedetään yläraja, eikö
se ole vedettävä laihuudellekin?.
Tosin on Hiottelua puhua nälkäkuo­lemasta
laihduttamisen seuraukse­na,
mutta totuus oh, että kaikki i n ­fektiotaudit
löytävät helpoimmin
saaUinsa tältä taholta. Kaikenlaa­tuisten
kulkutautien basilleille täl­lainen
väkipakolla heikkoon kun­toon
saatettu ihminen on hyvin p-tollinen
maaperä. On myös otetta­va
huomioon re, että tällaisessa y l i '
kestokyvyn viedyssä laihdutuskuu­rissa
saattaa moni menettää her­monsa.
Heikon ja riittämättömän
ravinnon ansiosta veren sokeripitoi­suus
laskee niin, että aivot eivät
saa enää tarpeekti ravintoa j a sit­ten
tulevat hysteeriset purkaukset
ja muiut hermoston aiheuttamat häi­riötilat.
Mannekiinien äärimmäinen so-lakkuus
ei siis terveyden kannalta
o'e yleiseksi ihanteeksi asetettava
tavoite. Jos painoa tahdotaan pu-tekijä,
nimittäin muoti. Jos tervey- dottaa ja jo3 siihen on todePa ai-teon
liittyvät käsitykset oVät muut- hotta. on se tehtävä tervettä järkeä
k"eksi:
M Itä tämä suuri linnake näyttää?
On tosiasia, että Japanin saari
massa. K i m a n v u m e V u o t m e n ; Q , . i ^ j j ^ ^ ^ -^^^^.^ asu;kasluku on
s u u r i hyppäys eteenpäin o n t a - ; 900.000. on neljä vuotta huokaillut
keenä siitä, että sen v i i s l v u O - amerikkalaisten sotilaiden anturain
lastamasta rannikkovc.«iIIä riiste
olevaksi va-j tään osalta asukk::iMa heidäTY elin-; sJHoin jos heidän tulonsa e i v ä t yli-tärkeäksi
linnak- j mahdollisuutensa. Vain osa heistä {•} iKillituksen asettamaa ylintä tu-käyfetään
amerikkalaisten sotilaat jyjä don .sääntöjen mukaan
tisstiunnitelma täyttyy kaksi
vuotta ennen määräaikaa ja
myös siitä, että muiataman vuo­den
kuluessa kiina saavuttaa
ja sivuuttaa esim. terästuotan­nossa
sellaisen vanhan ja edis­tyneen
teollisuusmaan kuiri
rso-Britannian!
' Kiinan kansan viettäessä tä­tä
historiallista merkkipäi­väänsä
meillä on täysi syy on­nitella
sitä saavutuksistaan ja
samalla esittää suorasanainen,
pahoittelu Diefenbakerin hal-lituksellesiitä,
ettei se ole vie^
läkään tunnustanut Kiinan
kansanta.savaltaa, ja myös sii-täj
että se äänesti vastoin oman
maamme etuja YK:n yleisis­tunnossa
Kiinan - laillisten oi­keuksien
; palauttamista vas­taan.
Kysymys Kiinan tunnus­tamisesta
ja sen laillisten oir,
keu ksien pa 1 au 11 a m ises t a YK-ssa
ei suinkaan ole "vain" Kii­nan
etujen puolustamista.
Päinvastoin : on korostettavaj
että Canada hyötyisi kansa­kuntana
jnäiden maiden yälisr
tenisuh teiden ;.normalisoimises-ta
enemmän kuin Kiina —
meille V aukenisi siitä valtatie:
ehtymättömille markkinoille
joita ,'me:;tarvitsemme tuotteil­lemme:
nyt> ja vvieläenemniä
lähivuosien aikana. Kun me ca-nadalaiset
nyt- onnittelemme
Kiinan kansantasavaltaa tä­män
kauaskantoisen merkki­päivänsä
johdosta, meillä on
siis syytä sanoa pääministeri'
Diefenbakenlle ja hänen halli­tukselleen,
että nyt on jo kor­kea
aika Kiinan kansantasaval­lan
tunnustamiseen — ja että
se on tehtävä sittenkin, vaikka
Kiinan tunnustaminen aiheut-taisi--
vihaista" murinaa Wa!3h-ingtonista.
alla. Riitettyään Okinawan Japa­nilta
Yhdysvallat on tiehnyt siitä
siiur mrnan laivaston j a lentokonei­den
tukikohdan mitä on Tyynenme­ren
länsiosassa. Japanilaisten leh­tien
uutistielöjen mukaan kuljete­taan
sinne nyt ydin- ja rakettiasei-ta.
Okinavvah asukkaat eivät saa liik­kua
vapaa:ti maassaan;
Saattaen siirtolaislakinsa voi
maan amerikkalaiset viranomaiset
ovat valmistaneet rikoslain, jonka
nojalla voidaan tuomita kuolemaan
kenen hyvänsä jonka katsotaan
isaattavan Amerikan armeijan vaa
raan.
E i vielä tiedetä voidaanko Sellai­sia
ok.'nawalaisiai jotka vaativat
amerikkalaisia poistumaan koti­maastaan
ja sen liittämistä Japa­niin,
panna syytteeseen tämän lain
nojalla.
Uusi rikoslaki sisältää koloniaPs-min
täyd'.'.llistä henkeä.; Se esimer^
kiksi kieltää kohottamasta Japanin
lipun Okinawassa: tämän lain no­jalla
saaren asukkaita ;ei p=detä
enempää japanilaisina. - "Tämä. on
sota-ajan laki. jonka avulla polje­taan
jalkaiUialle k a i k k i oikeudet"-
kirjoittaa jupanilainen lehti Sekai;
Amerikkalaiset v^opagandassaan
väittävät;:; että; Yhdysvllat. rakentaa
Okinavvun asukkaille todellisen pa-^
ratiisin maan päällä.;:Tosiirslat: ovat
kuitenkin päinvastaisia:" Takavari-listen
• la tosien rakentamiseen.
Meillekin maksetaan kerjäläisniäi-set
palkat.
yksityisellä henkilöllä saa olla kor­keintaan
S960 vuositulot ja naimi-issa
olevilla korkeintaan $1620
Amcrikkalaii^et miehittäjät eivätj vuositulot. Yksityisen käteisvarat
pidäty pakollisista toimenpiteistä oivat saa nousta yli SI,000 eikä nal^
Okina\valla. Harper's Magaz ne jul- misi.ssa olevan y l i $1,1500.
kaisi äskettäin Barton Biggsin, jo- Nämä ovat siis ne "ehdot" (köy-ka
on palvellut merijalkaväessä! hy.vden lodistusehdot), joiden pe-
Okinawalla. kii-joittaman a r t i k k e l i n . i r u s t e e l l a eläkeläinen saa Ontarios-
Tunnettu uniojohtaja
Mbsher J<uolIut
Otlawa. —• Viime lauantaina kuoli
sydänhalvnukscen kotonaan Lake
;Bernhardis.sa, joka on vahan matkaa
täältä pohjoiseen,:: Canadian -Labor
eongrcssinkunniapuheenjohtaja : A.
B. Mosiier 78-vuotinanft.: Hän oli ykf
.sl Gnnadian Brotherhood of,Rnilway;
Employcsin perustajista.
Vuo;inii 1927 hänet nimitettiin A l l -
Cnnndinn iGongrcs-s,,of Lnborln pre­sidentiksi
-jn-oli siinä: toimessa Vi 1940
.saakka, jolloin All-Cnnaciinu Con-gr&
ss of Labor yhtyi Trndes nnd L a ­bor
.Congress of Canndnn: knn.ssn Jn
muodostettiin. Canadinn.LaborvCon-gress.
jossa hän kuvaa kuinka merijalka
väen juopuneet sotilaat kulkevat
paikasta toiseen pahoinpitclemässä
okinawalaisiä iltasin.
Sellainen on "vapaan maailrpan"
linnake Aasiassa. Se on Yhdysval­tain
orjuutuksen ja hyökkäyksen
Imnake Kaukoidässä. Okina\va.
amerikkalaisten maahanhyökkää-j
en anturain alla, on tehty japanir
lai-sten kyynelien ja kärsimysten
saareksi. - . .
sa vapaan sairaalavakuutuksen. Jos
hän näniä ehdot täyttää ja saa s i ^
ilmai.scn sa raalavakuutukseh, niin
hallitus ei kajoa hänen mökkiinsä
tai nnuiluin pikkuoniaisuuteensa.
Välittömänä vastauksena siis ky-s.
vjh!le; .los te voitte varattomuu­den
pcj-usteoUa hankkia itsellenne
vapaan sairaalavakuutuksen (ja sitä
o- saa muuten kuin varattomuuden
perusteella), niin hallitus ei silloin
kajoa pikkuomaisuuleonne.
tumeet, niin muodin j a maun vaihte­lut
' ovat historian kuluessa liuku­neet
äärimmäisyydestä toiseen. A-jatelkaamme
vain Rubensin jä
Rembrandtin meheviä ja aisti-iloi­sia
naismalleja tai kotoisesti vanhaa
suomalaista tanantapaa, joka ylis­tää
lihavaa emäntää taion kunnia
na. Sen \iastapainona ovat 20-luvun
poikatytöt ja nykyhetken manne­kiinimitat.
Käsitys lihaviuuden ja
' 'aihuuden kauneudesta on nykyai­kanakin
niin vaihtelevaa, että mal­liesimerkiksi
siitä sopii erään nai­sen
valittelui mitä haittoja syntyy
jos omistaa kodin kahdes:a eri
maassa. Argrntiinassa hän on val­litsevan
muotisuunnan mukaisesti
liian laiha, mutta Yhdysvalloissa
taas auttamattoman lihava. Vaikka
yhdysvaltalainen • naisihanne eu­rooppalaisenkin
miehen mielestä
on liian laiha ei ise estä sen ptta-rriista
esimerkiksi mannekiineja ja
naisihannetta täällä luotaessa.
Lihavuus ja laihuus on osaksi
ruumiinrakenteesta riippuvaa, o
saksi hankittua. Hyvin paljon se
riippuu näet myös siitä, millaiset
syömätavat omakcumme, syömmekö
vain tyydyttääksiemme nälkäämme
vai ahmimmeko nauttiaksemme.
syömniekö sen,, mitä ruumiinime
polttoaineekseen tarvitsee vai her­kuttelemmeko
jatkuvasti inäkeillä
jä rasvaisilla ruoilla. Mielenkiin­toisina
voisi pitää myös niitä ha­vaintoja
joita on tehty totutusta
elintavoistc toisenlai.:een elämänta­paan
siirtyneiden keskuudessa.
käyttäen. On paljon helpompaa es­tää
painoi) nousu kuin epätoivoises­ti
koettaa pudottaa sitä. Vaaka 0-
massa kylpyhuoneessa antaa kyllä
tiedon siitä, milloin on ryhdyttävä
pieneen jarrutukseen ravinnon suh­teen,
etteivät kilot pääse karkaa­maan.
Mutta silloinkin ph muistet-tax-
a, että määrätty määrä v a l k u -'
aista ja vitamiineja on aina välttä­mätöntä.
Kun kysytään mitä saa
syödä j a paljonko saa syödä jos pai­noa
tahdotaan alentaa, sanottakoon
ohjeeksi seuraava resepti: Keitet­tyä
vasikkaa, kuikkakaalia jä pork­kanaa
neljä kertaa päivässä vat"a
täyte:n ja sen lisäksi vitamiineja
A:sta ö:hän välttämiättömän vita­miinitarpeen
tyydyttämiseksi.
Usein nähdyt taulukot pituuden
ja painon vertaFiista eivät sovi oh­jeeksi
yksilölliseen ihannepainoon
pyrittäersä Painomme riippuu ruu- '
miin rakenteesta, luustosta, iästä i.
ne. ihonalaisen rasvakudoksen
paksuus ilmoittaa . parhaiten liialli^ -
sen lihavuuden tai laihuAiden. Ihan-nenaineh
ei ole sellainen, että sor­mien
väliin er jää muuta kuin nah­kaa,
ja siksi on pidettävä huolta s i i ­tä,
että rasvakudos ei hupene ole^
mattomiin.
Kuri yhdysvaltalainen mannekii­ni-
ihanne asetetaan yleiseksi tavoit­teeksi,
unohdetaan se. mitä terve
"j arki sanoo lihavuudesta ja laihuu­desta.
.
. — Tiikerien varsinainen kotimaa
on etelä-Aasia j a läheitet saaret.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kristallipallosta ennustamisesta
Taikominen; noituminen ja yleen­sä
yliluonnollinen "ennustamisky­k
y " on nykyisenä sivistyskautena
huonossa kurssissa.
Eipä silti, kyllä isoisetkin siihen
huvitteluun: ovat vielä :;langenneel4iJlsko'' raketin kuuhun menoa, mut
Meille esimerkiksiv kerrotaan, vettä
silloin kuin ; Saksan häviö toisessa
maailmansodassa• o l i ilmaurmuuta
varma asia. Suomen silloinen pää­mies;
Risto Ryti, katseli kristalli­pallosta
• tulevaisuudenkuvaa — i - ja
sai siitä Sellaisen fennustuksenl',
että Hitler voittaa lopulta ja niin
hän allekirjoitti sen kohtalokkaan
Ribbentropin sopimuksen, mikä ai­heutti
Suomen kansalle suuria lisä-menetyksiä
— ja vei itse Rytin'so-tjusyylliscnä
kalterien taa.
On myös sanottu, että itse voima
ja suuruus, Hitlerin Aatu, joka ta-patutti
miljoonia ihmisiä, mutta ei
Uskaltanut .kuitenkaan häv,"ön .tul­tua
jäädä omista tekosistaan vastaa­maan-;
katseli, myös kristallipallosta:
tulevaisuudennäkymiä ja ennusteli
siitäCitscllecn;voittoa vielä.silloin­kin
kun kaikki oli jo mennyltä ka­lua.
Kaikista näistä ' kokemuksista
tää > puolestapuhujakseen. erään
nuioi-en "ennustajan" joka : " t i e s i
kertoa,, ettei Neuvostoliiton kuurav
ketti mennytkään kuuhun?
Mainitun lehden päätoimittaja
julisti mahtipontis'esti että hän " ei
ta:tämä' usko on •ilmeisesti n i i n hei-koisca
kantimissa, että Siltaniemen
Santerin, jonka luulisi pitävän lu
kijoitaan hieman suuremmassa ,arT
vossa,: riensi julkaisemaan seuraa­vanlaista
tcksträ:"~~^-
"Eräs Torontossa vieraillut, mo­nessa
suht'cessa erikoinen mies,, sar
noi.miclipiloensä suoriksi siitä ko-nuijcn-
raketin kuuhun: ampumises­ta
.\ . T o h t o r i Spencer Thornton
. . . sanoi, että venäläisten väittä­mä
i-akctin osuminen kuuhun oli
ainoastaan viekas juoni . . . jolla
Moskova narrasi maailmaa ja sai
sievoiseen propagandavoiton . . .
- - " T h o i n l o n on Louisvillesta, K e n -
tuckycla. Hän,on ennustanut oi­kein
sellaisia äskeisiä.vtapahtumia
kuin Kcntucky Derby-kilpailun
VO tlajan, Yellovvstoncn maanjäris­tyksen
ja ensimmäisen kuuraketin
ampumisen . . . ' ~ .
"Onko Thorntonin mentaalinen
huolimatta Torontossa ilmestyvä 'tciopiilia' ulottunuit Moskovan kuu-
Vapaa Sana näki tarpeelliseksi vc- rakettiini? Siitä on mahdotonta
\
saada varmuutta. Mutta jos Thorn­ton
olisi oikeassa.: silloin tämä mies
pystysi / tunkeutumaan Moskovan
salaperäisempiin' aivoituksiin . .
Mutta\ kun hän ei ilmeisestikään
tähän pysty — niin turhaa on mai.
nostaa Thorntonin ennustuskykyä
ja saavutuksia, sekä hänen "tieto­jaan"
kuuraketista.
Sivumennen sanoen tämä samair
nen fakiiri, t r i S. Thornton ei väi­täkään
olevansa tiedemies. Hän sa­noo
"'ennustelevansa^' ihmisiä hu-vittaakseen
— ja kun oikein pal­jon
"ennustaa" niin ;jotakijr voi ta-;
pahtua sinne päin tapahtumat-tomat
jätetään tietenkin unholaan.
. J a miksi Thornton.huvittaa ihmi­siä
"ennustuksillaan"? Ilmeisesti
rahan hankkimiseksi! Hän sanoo
valmistautuvansa: lääkär.iksi.baptis­tien
johonkin: lähetystöön Kauko­idässä
— mutta me toivomme, että
hän rparantaisi ihmisiä muilla k c i -
.noilla, eikä ennustelemalla.
Ja miksi Thorntonin tapainen
sensaliorhölynpöly sai näin ivarauk
settoman hyväksikäytön, -Vapaa Sa­nan
palstoilla?
Yksinkertaisesti siksi, ettei ole
sen parempia aseita tosias-oiden
muuttamiseksi. Luulo, ei ole tiedon
väärti, tavattiin'ennenvanhaan syn-:
tymäseudullamme sanoa-: ja, se': pä-tee
vieläkin.
"Siltanfemen Santerin'; on.kaike­t
i : v a k e a uskoa j a mukautua :siihen
tosiasiaan, että ihmiskunta on suu­ressa:
tien risteyksessä;-että kylmä
sota ei voi pitkää aikaa jatkua^ että
uusier\ .KgyäUuulien täytyy, puhal­taa
edelleeuy jos emmfe m i e l i ; j o u t i l a ;
uuden sodan: kiroukseen.. : J a ken
ei Iätä näe e'kä tunnusta, hänen on
turvauduttava Thorntonin tapaisiin-poliittisiin
puoskareihin: j a kaiken :
lieäksi päästettävä ilmoille omasta
takaa seuraavanlaista ttekstiä:
"Meitä jo hiukan:fällöttää se :huo- ;
mio. jota neuvostopomo: N i k i t a on :
saanuit naapurimaassa. Päivälehdet
ja 'tii-vii-toUottimet' ovat olleet
täynnä Nikitaa. Khrushchev teki •
noin, Khrushchev sanoi näin,
Khrushchev hyvällä, Khrushchev
huonolla tuulella. Kaikki tuo, lie­vemmin
sanoen, jo tympäisee . . . "
Mutta: jos ne päivälehdet j a .i^toK::
lottimet" ulvoisivat "ryssävihaa" ja
kiihoittaisivat - "silmien valliin"
nuotilla --f- niin-se.:olisikaikeU^ jo-^
takin se — mutta kuten sanottu,
jijat muuttuvat ja ainakin me toi­vomme
:>^^
meidän kaikkien, myös "Siltanie­men
Santerinkin" hyväksi. -
Kuinka arvottomia tällaisten puos­karien
'"ennustelut'V todellisuudessa
ovati se näkyy ehkä parhaiten siitä,::!
kun Thornton "ennusti" Torontos­sa,
että Moskovaan palattuaan
Hrushtshev antaa "ensimmäisessä
puheessaan haasteen presidentti E i -
senhovverille hyväksymään neuvos­tohallituksen:
tarjoaman" aseistarii-::
sumissuunnitelman.
Kun mitään tällaista "haastetta"
ci annettu niin se vain osoittaa, et­tä
Thornton on vain tavallinen k y l ­män
sodan Halpa H e i k k i kaupuste-
I j a — eikä mikään yliluonnollinea
ennustaja. — Känsäkoura,