Vapaus, September 30, 1954

              Sivu 4 Torstaina, syyskum 30 p. — Thursday, Sepi. 30, J954
PORTUGALIN "LEMPEÄ"
bikTAATTORI SALA2AR
» . TtS AntooSo de OUvefr» Sabzar;
Poffocatia difcfsattorf, lonta ttfmi
on Tflme aikoina, useasti moiniUo
Göän Js Intian vaUMn ristfrUdan;:
ybiejaesä, sieppasi vallan kSsiltt'
l a 26 viiott» sitten. Tuona ailia-n
» ' O f i nonssot — tai tarfcemmln
sanoen: esiin nostetta — legenda,
lonlia mnltaan Salazar on lempeä
dibfaattori, faahaDlnen Ja drlrtjr-oyt,^
Joic» karttaa^ Jolldsaoden r»'
lokeiloj»' ainoana sydämenhoo*
lenaan maansa'paras.
Itse aslarr^a hän on kuitenkin fasis­tinen
diktaattori. Joka. ^luistelee de^
ittokratiäa koskevilla liukkailla fraa­seilla
Ja polkee kaikki kansalaisoikeu­det,
maahan. Oivan näytteen iästä
hän'on 'antanut Intian siirtomaita
koskevassa ^klistassö, Jos.«»i hän väsy-oiättomästi
on kalistellut sapeliaan.;
Kerran viikossa käy rippi-isä har--
varanaisen diktaattorin luona tämän
asunnotiia Lissabonissa. Sanotaan,
ettS, hän on mitä. uskonnollisin henki­lö.
Kiioruudessaan hän o p i ^ e l i pa-;
piksi jä hän uskoo yhtä syvästi Juma-J
Jaan k u i n ''"iänsimaiseen kulttuuriin".
Kuitexikin hän o^inaa taidon y h d i ^ä
nämä kaksi asiaa kitkatta terroriin Ja
6ortoon,"Joiden avulla hän nouai val­taan'vuonna
1928.
' Tuona vuonna häri Jätti toimensa
Oolbraii yliopiston poliittisen talous­tieteen
professorina tullakseen f i -
nanssiininisteriksi hallitukseen, Joka'
oU^inu«io«tettu; upseerien .TO^
kauksen ••Jälkeen. Neljä vuotta myö-
Ihehimin' hän' tuli päämin&terikst,
miibta itse asiassa oli' Jo selvän d l k -
ti^tioriasemaii muodollinen voitelu.
vaonna 1930 hän p i t i ' Mussolinin
kuvaa kunnlapakalla pöydällään.
"Demokratia", hän sanoi, " on aikansa
elänyttä." ' , ^ '
jKenraaU Francon pyynnöstä hän
koulutti "vapaaehtoisia" Espanjan f a -
{sistlen^ Itäyttööti do-luvun kuulun
k4iBsalals«)dan päivinä. Nyt vaatU,'
«itä Praucoii r«<jpattja ön,hyväksyttä-
•vi Atlantin liittoon Jonka perustaja'
J^enilh'härjitise lukeutuu, ' ' '
^Eräissä harvoissa Julkisissa l a u -
v^ttnnoisftaan hän' on muistuttanut,.ct-
' i^vPortugai on: läiglanrdn^ v a i ^
lllttolalsk^rsoplmus on allekirjoiteta
t a Jo 600 vuott& sitten.' Mutta' toisen
säaallmanso^n aikana hänen "puo-läeettomuutensa"
painui voimakkaas-
.t|'::Natsl-Saksan hyväksi Ja Lissabo.
n i k a t u l i Sakaan.vakoilupalvelun eräs
titkifcohta. , f
•"Lenip^"} diktaattori o n ; - o i j i a^
maassapÄ' Julistanut ,kommunistlsen
puolueen laittomaksi/ulVmmattiJärJ^^
töt' s a m o i n ; ' Ä e t a s f . Äätt-'p1äätyUi
miqan^ Jclitavan naiskirjailijan sen
•vtfokJBi,!eeta"tämä oli kohottanut ää-i^?
nsä rauhan puolesta.
•^Vuonna -1949 Lissabonin raastuvan-
<^'keus tuomitsi Alvaro ^ Cunhalln,
Portugalin •kommunistisen-; puolueen
s^teerln, kahdeksi vuodeksi vankeu-teen.
Hän on vdnkilaoa yhä edel­leen,
JSilisanem sivistynyt diktaattori on
vanhapoika. Joka rakastaa lapsia, aa-notaan.,
Hän o n ottanut kaksi kas­vattitytärtä.
Mutta-hänen maassaan
on Jotakuinkin korkein lasten knol-lelä^
uus koko maailmassa.
Stae hän elää varsin mukavasti,
mutta portugalilainen talonpoika on-^
saltsee noin 1,200 Suomfen" markkaa
viikossa Ja kaivostyöläinen samassa
ajassa noin 2,400 mk. Vankilat ovat
tä:ynnä.; Lissabonin slummit surkeim­pia
koko Euroopassa. ^ j
Vval Grfpsitolm, KonpJiolmin afaariajv» lalKTOCtaan l i a l i a » ;^
Ruotsin Airferikan Unja rakeiindttaii
matkustajalaivan Italian veistämilllä
I
TILATKAA
- FRANCIS
KLEAN KOAL
KIVIHIILTÄ
3 - " ff
m'
f •
M
Dial 5-7394
Kuukaitsimaksut
järjestetään
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
99 s. Ctimberland Street
»ortArtliur . Ontario
Suomeii Yleisradion
lyhytaaito-ohjelma
tulevalla viikolla
' Suomen Yleisradion toimesta l a a -
Jalletaan v: tälle mantefeelle sutmnat^
tualyhytaalto-ohjelmaa^ entiseen-ta­paan
tulevan viikon aikana. -Viikon
ohjelmitmi havaitaan'mm.'seuraavat
erik^uudet:
Sonnan taina l<ricak/ 3 pnä klo 6 JO
ap: • esitetään maakunnissa tapahtu­nutta
— välähdysiä eri puolilta Suo­mea.
. Maanantaina ,klo 6.30 ap. maisteri
Joonas K f ^ o n e n . kertoo 'viikon sä-:
tveltäjästä^ Heino Kaskesta Ja k l o 6.40
ap. esitetään Kasken lauluja. K l o 7
ap. esitetään viides Jakso fieltosmäs-tä
veljeksestä — k u n veljekset Jämää,
vät aapistoa.
Tiistaina klo 7.15 ap. esitetään k a t -
saus' kotimaan tapahtunäin Ja k lo
125 ap. alkaa Radlo-örkesterin i l t a -
päiväkonserttl. ^
KeskivilUiona klo 7 äp. lauletaan
menneen kesän muistoiata Ja klo 7 J5
ap.. esitetään: radiokuunnelma H i l j a i ­nen
ääni. ' •
Torstaina klo 7.15 esitetään kirjava
non9t^p. ,
Perjantaina klo 7 ap. esitetään H e i ­no
Kasken piahosävellyksiä.
Lauantaina klo 7.1& ap. esitetään
Jälleen katsaus kotimaan tapahtu­m
i i n J^a klo 7.40 äp.; pakinoidaan P u i -
roon saunasta, i
Suomenkieliset lähetyaajat ovat
sunnuntaisin,klo.6.30•—•^8 ap. n)aa-nantaisin
klo 6 ^ 8 J a muina arki-,
päivinä klo 6 6.30 Ja k l o 7 — 8 ap.
K a i k k i ^ailramMräykset^^
t em Standard Tlnie.
Laajallukset tapahtuvat aaltopi­tuuksilla
19 Oli. k j / s 15190 Ja 16 m. k j / s
17800 . „ •
•Kuuntelijoitavkehoitetaan tiedolt-tamaan::
kuuluvaisuude^ta ;Ja r. tolvo-muicslstaan
osoitteella; Suomen Yleis­radio,
Helqinkl.
•Ruotsin Amerikan L i n j a tiedoittaa,
ett4 se on tehnyt tilauksen uuden'lai­van
rakentamiseksi samojen suunta­viivojen
mukaan kuin uusi lipulalva
M . S. Kungsholmkin t>n raketmettu.
(Uusi laivä. Jonka pitäisi valmistua
'vuoden 1956 lopulla/rakennetaan A n -
saldon lalvatelakollla Genoassa, I t a -
llasfii. Nämä: telakat: .xyratr
kuuluisiksi: loistavien matkustajalair
vcfjen rakentajina. Niiden palveluk­sessa
on 20.0Q0 henkeä^ Ansaldon l a l -
vatelakollla rakennettuihin kuuluisiin
laivoihin kuuluvat ?«Cristofro Colom­bo,"
"Andrea Doria""Ja "Rex", Joka
sai "Sinisen* Nauhan" Atlannln yU-tyksestä
vuonna' 1933.
17usi ruotsalainen linjalaiva nimite­tään
kuuluisan edeltäjänsä, toisen
milallmansodan kuuluisan vwhlte
Mercy Ship'In" M.8. G f ipsholmin mu­kaan.
Tämän laivan cyllä liehuu nyt
Saksan lippu^ J a se on ensimmäinen
sodanjälkeinen North'Gennau,'Lloy.'
din laiva. Vuoden 1955 alusta van-J
han Orlpsholmin nimi muutetaan:M;
4 , 1 ^ sa­manlainen
.kuin ^.uusly^
Siihenkin kuuluvat' Kungsbolmln
"VUden tähäen" edut: kailckl hytit
meren puolella, Jokaisessa hjrtissä k y l ­pyhuone:
J a siilhkU; yksltylnenipuhe-l
i n Joka hytissä; Caaö^er-Ilmajäähdy­tys
kaiklElalla J a ykflT-^Ineh. Uman-sääntely
Jokaisessa hytissä." . :
:, L a i v a tulee.oleniäah 617 Jället pit­kä;
se tulee kuljettamaan'ensUunäl-sessä
Ja tiulstlluokassa yhteeijsä 800
matkustajaa;;: Laivaa kulkee L;diesel-moottorellla
samalla nopeudellavkuin
Kungsholmkin.' Sähkövoima^säadaan
viidestä Ansaldon-tyyppisesi diesel­moottorista,:
Joissa kussakin: onfkuu-si
syllntertä. Sen generaattorit, k a n -
sllaltteet Ja moottorit rakentaa Ruot-^
rto:ASlElA:CJo. Uudessa Gripsholmis-^
sa tulevat olemaan mukavat; J a käy­tännölliset
huoneet laivanylikäiUJoll-l
e Ja miehistölle: messihuoneineen; Jot*
k a käyttävät sama keittiötä. ' '
:'-nusl^ Gripsholm vtuleey täsrttSmään
IJoydtn Ja Amerikan Biireauo^Shlp-pittgin
korkelnunat xekisterölmisvaatl-.
mukset samoinkuin Ruotsin vjarEngr
Me voisimme olla
suuireksi avuksi
Toronto. — Ottavan kieltäytymi­nen
myymästä koneita Kiinalle ei ole
vain lisämiyt: oman 't^^
Valkeukala,:mutta se on myöskin 81-.^
ten;:; tullut > "osa-syylllseksi" suurien
tulvien K i i n a n kansalle aiheuttamiin
kärsimyksiin.
•Me-olisimme .voineet auttaa myy­mällä
koneita".: sanoi mrs.' Grace
Knighty.. yksi .äskettäin Edmontonissa
perustetun Kiinan;-^'tuxmuatamlsta
vaativan komitean perustavista Jäse­nistä.
r: M r s . Knlght on toiminut aikaisem­min
Womens Christian Temperance;
Unoln kansallisena sihteerinä. :
S.: Berliiniksi. -: Laiva o l i :valkoInaan
ensimmäinen dieselmoottorilla A t l a n - j lännin kauppahallinnonkin vaatimuk-n
l n y l i kulkevamatkufftajalaiva^j: ; < 'set.;
Kstbmn hinnan lasku
ei ole ysiikunannt^
ravintoläluntbiliid ^
Port ArUiiir, ---Tledustelinunfe Port
Arthurin " K u l m a - k a h v t t a ^ " mitä
'kahvin hfnnassa - tapabttmtit^ lasku
merkitsee risvintololdm-^ia&vin-hln'
taan. TäUötn kerrotuin ,i&eillel että
'hinnan IsjiSsii^tmT
ettei £en;valkutu8 ulottt JoibVin ravin-i
,tolahintäan, kocCca hinta on^ipäetty
samana koko sen äjan kun l i l n ta
noiisi. - ' \ " \
Vajaan kahden vuoden a j a n t£yttä-|
mämme kahvin' tukkuhinta oli mär-raskuussa^'
19QB 92 :fienttlä%pauiiavkor-keimmillaan
ollessani J5 pauna. H i n ­nassa
o n siis vieläkin laskemisen va^
raa.
Syytä '3lenee mainita, -sanottiin
"Kuhnaffsa" vielä, että nSldän käyt^
tämämnJe^kahvT on 'parasta laatua^
Joltain sekoituksia saa halvemmalla;
mutta niitä enmxe ole ryhtyneet kÄyti
tämaän;—7 ' ' . -
HAPANKAALI PITÄÄ
IHMISEN NUORENA
Näin sanoo Itävaltalainen lääkäri
Juvenäl f j u u r i .suomeksikin ? ilmesty­neessä*'^
klivIasÄa "Tie terveyteen".
Hän esittää oikein suoranaisen oodin
Palasi kotiinsa
Neuvostoliitosta
Helsinki. — (SS) Venäläisten raja-vartljaln
V; 1931 pidättämä sallalainen
'Leinonen palasi viime viikolla k o t i i n ­sa.
Leinosella, Joka pidätetyksi jou­tuessaan
oli 19-vuotlas, oli nyt muka­naan
Inkerin suomalainen vaimo ja
neljä lasta. Leinonen oU pidätetty
Neuvostoliitossa vakoilusta - syytetty-:
nä.
«1;
* :
S4 .
KUTSUMME TEITÄ
Osuustoiminnan vuosijuhlan
TEE K E S T E I N IN
(1844-1954) •
I
Lauantaina, lokakuun 2 pnä klo 2—5 ip.
KOKOUS-SALISSA, YLÄKERRASSA
- f . » - . , . Vierailevina taiteilijoina esiintyvät:
PAUL JA MAIRE NORRBACK
Hopcakolehtl kerätään (I.CJC.G.) kulttuuriryhmän
toimUiann avustamiseksi.
.J;.AvV)t.'-v:i:::/:.,.^,: : • . ; - . ; • . ' • • „ . . : • • • : : • /• ' - ^ - i ' ••
Ovipalklntona: NEULOTTO T A U LU
«f Olkaa canadalaisia — Ostakaa canadalaista^
Tehkää ostoksenne
INTERNATIONAL OsuusliikkeesS
2 176 S. ALGOMA ST. PORT ARTHU|t ONTARIO
;hapankaallUe ijaqanoo nam; että esi-;
merkiksi >.Ran£äcassa elävät -ihmiset
terveinä vanhoiksi niillä seuduilla
< Joissa: käytetään paljon hapankaalia.
::Omasta puolestamme tiedämme, että!
Neuvostoliitossa käytetään paljon ha-i':
pankaalia Ja kansanterveyden sano-;^.
taan sielläkin Olevan hyvä.
'"Kautta aikojen on hapankaalilla
ollut'Otrjutensakansahlääketieteessä.
Sillä on kerrottu saavutetun hyviä
tuloksia mitä erilalslnunlssa; sairaukr
sissa, kuten ^ mm. ihotuberkulöosin; eri.
muodoissa.^ Tieteellisissäkin k i r j o i ta
missä {£tä on kuositeltu .astmaa, reu-.
matismia Ja iskiasta parantavana.
Monet ;olivati tyytyväisiä; kun: myö­hemmin
havaittiin, .että hapankaali
Slsälti kaikkia vitamiineja, varsinkin
A Ja (D-vitamiinojaY:: Koska vitamlii
nlt säilyvät kohtalaisen hyvin happa-:
messa.liuoksessa; on vanhankin: h a ­pankaalin
vltamilnipitolauus .^i vielä
varsin s u u r i . . . Hapankaali sisältää
1,77 pros. valkuaisainetta 0,2 pros. ras­vaa
ijfa 4,07 prbs; hiilihydraatteja, se
on siis erinomainen laihdutusalne;
.lYksi "hapankaallpäivä viikossa'' :on
siin suureksi avuksi vaivalloisella tiel­lä
solakolden linjojen saavuttamisek­s
i " .
Näin- sanoo rJuvenal kurjassaan Jä
samalla selostaa, miten hapankaali
lisäksi auttaa verisuonten j a sydämen
toimintaa sekä ehkäisee aympaattisen
hermoston toiminnan kiihtymistä.
TOmän kaiken saa aikaan asetyyliko­liini,
Joka syntyy hapankaalissa käy­misprosessin
aikana.
OSAATTEKO VALMISTAA
HAPANKAALL\
. Koska on k y s ^ y s ndln halvasta Ja
hyodyllia?stä ruoasta, niin sitä on toki
osattava myös valmistaa talven v a r a l ­le.
Se on nimittäin myös hyvänma­kuista
salaattia muiden ruokkien o-hella
käytettäväksi. Tietysti sitä
voidaan ostaakin talvella kaupoista
valmiina, mutta jos on riittävän h y ­vä
kellari kotona, n i i n sallomlstölhlri
kasiksi valn-
; Sen voi valmistaa.mm, asuraavasti;
Hyvät kaalinkerät, Jotka on puh­distettu
likaisista paällyslehdistä, h a l ­kaistaan
kahtia ja puolikkaista. veis­tetään
pois nmkoosi^. Kaalit leika­taan
ohulkslvUluiksisuureen astiaan
sekaan laitetaan noin yksi teelusi­kallinen
suolaa kaallkiloa kohden
'jos kellari on lämmin, on suolaa
: ^antava enemmän, ijolloin tosin kaa-fn
maku• hieman kärsii suolaisuudes-
Ui>, hiukan kuminaa sekä jos haluaa,
myös hiukan dllliä;' Sen Jälkeenkaa-'
il survotaan nuijalla. Jotta mehu Ir­toaisi
hyvin. Sällömisastia; saa olla
joko puinen, emalinen tai lasinen.
Finnenkuln survotto kaali kaadetaan
jäilömisastiaan; pannaan tavallisesta
culstalklnasta tehty ohut "pötkö" as­tian
polxjalle esim. : reunoja kiertä­mään.
Ja Icaali kaadetaan astiaan.
Sen annetaan olla pari - päivää huo­neenlämmössä,
Jotta Jcäymlnen pääf^-
si hyvään alkuun. Ja sen jälkeen se
viedään kellariin, mifö kylmempään,
sen parempi. Jonkin ojan kuluttua
on hyvä painella kaalia lusikalla. Jot­t
a päällimmäisetkin kerrokset pääsisi­vät
kertyvästä mehusta osallisiksi.
«Jotkut käyttävät hapankaalissa
myös porkkanaa, mutta sen, kuten
myös dlllin käyttö on ipakuasialHaV
pänkaalln säUönnän voi loppusyksyn
j a aUcutalven käyttöä varten suorittaa
elok. lopulla mutta mikäli halutaan
ii«l;>ibi»'^rtaÄ
kertaa, niin paras säilönnän aika on
: vasta pari tai kolme viikkoa myöhem­min.
On kultenkinn Välttämättä säi­löttävä
vain talvikaalla, sillä tavalU-nenkesäkaall
on-taipuvainen homeh­tumaan
:hyväf(3lkin kellarissa^: ^iMaa-lalsemännät
rja puutarhapälstan o-mistajat
tietävät kyllä talvi- Ja ke-säkaalin
eron,- mutta vihannesmyyjä
myy tavallisellekin kaupunkilaise­männälle
oikeata laatua; kun? vain
muistaa-sitä pyytää. ;fryÖkansän
Sanomat. ' ^
^^Kuningas kulkureitten"
aloittaa kierroksensa , < ^[
Ontarion maakunnas^ ^'
•i.'^::.:-fe-i*:'%;«'K°:l!'^
Elokuvan sankarin tarunhohteen;
Jännittävä j a vaihteleva tie lolstavas-s
ta. kartanosta metsfea; Ja maanteUle,
mustalaisprlnsessan: suojatiksi ja.:ka-sakolta
huiputtavaksi kulkuriksi; ; bh
antanut aiheen todella miellkuvltuk-;
selliseen j a valloittavaan elokuvaan,^
Upea kartanomiljöö, iijossa GPennadtt^
Piimi ei ole säästellyt rahoja eikä v a i ­vannäköä
todella aidon j a MstoHälli-sestl
oikean tuloksen saavuttamiseksi
Värikäs j a eloiia olkea mustalaisleiri;
liuimasti ratsastavat kasakat ja^^kau-nlit,
viehättävät faiäalaiskaunottaret
antavat: katsojalle paitsi jännitystä
myös silmän iloa.
Elokuvan' uljaana sankarina'-': on
Ekke Hämäläinen . parhaimmillaan;
hän valloittaa salskeana upseerina Ja
romanttisena . mustalalspäällifckönä
tai rentona Ja kauniisti laulavana
kulkurina sydämiä, missä vain l i l k -
kuukaan.; Nuoi'ena kartanon neitona
on viehättävä B a i l i 'Mäki, upeana
mustalaisprinsessana tulisesti' tanssi-^
va -Mirja Mane, raikkaina ja herttai­sina
maalaistyttöinä Tuija Halonen
Ja Leena Häkinen. Elokuvan! rurir-saasta
näyttelljäluettelosta poimitta­koon
vielä Anton Soini, Elvi Saarnio,
Tauno Majuri, Sakari Jurkka j a Ture
Junttu.
: Elokuvan on ohjannut Roland af
Hällström, kuvannut kolmannen
karln" saanut Esko Töyri, ja lavastus
on myös "Oskarin" saa'neen taitajan,.
Lauri Elon käsialaa. . Kalevi Harttl
vastaa, elokuvan reippaasta javffliel-lyttävästä
musUklsta'
Elokuvan "Kuningas Kulkureitten^,
Jota katsomaan Suomessa^ on vllkko-määriä
Jonotettu vuoden alkupuolella,
lisänä täällä Canadassa nähdään
Pennada-lyhytfilmi "Ulkomaille - P o r ­vooseen".
— C P M .
Väittää Ju(Aälan|
pojan ble^n jo|
nyt rn^al.
K u n profeeltä'James F . Jones saa­pui
Joku allEansitt^ loIstavan^fieUrtt-eeiisa
kera New^Yorkiin^ XTet^
j o l p on piofeetänpluikaUonpalkfo^^
sanoi hän sanomalehdistön: edustajiin
le, että "«Jumala on käskenyt minut
kertomaan telUe. 'että häh lähettäl^
poikansa maan päälle... Hän on jo
naapunut.' Hän on Amerikan kama­ralla."
Hän lisäsi myöskin, että i h m i ­set
- 'hakkaavat 'kuoilemasta'^ vuonna
2,00a. Ja ollakseen muodinmukainen
hän antoi seiiraavän jennustuksen:
"Jumala on kertonut miiiuHe, että
tässä kaupungissa tulee Japähtumaan
suuri'kommimistien lu-Idntaverkoston
paljastaminen."
Tämä ylelli^ästi pueftu profeetta
esiintyi 239 dollarin" hifltaisessa- p u ­vussa,
hän käyttää kultaisella ktthval-l
a varustettua kävelykeppiä, hänen
vasranassa korvassaan o n korea kor­varengas
Ja vasemrifasE»! .kädessään
tlAahttt-, r u b i i n i - > Ja" topaasisormUk»
srt j a raskas kultahien rannerengas.
Hän sanoo pitävänsä'koruja «vasem-i
maila puolella koska Jumala lähes­tyy
häntä'aina oikealta puolelta ja
hän haluaa sen takia pitää sen s puo­len
kaikelta vapaana.
Häh ajaa erikoisesti tilatulla C a d l l -
lac-autollaija-.'^ hänen seurueeseensa
kuuluu neäjä palvelijaa,' neljä henki­vartijaa;
kolme sihteeriä, kokki, ruo-.
kavaUoekspertti, kähertäjä, kolme
mushkkeria Ja 60 laulajaa.,^ K a l k k i
tämä komeus esiintyi Carnegie Hattis-sa
ja sisäänpääsymaWi o l i kaksi dol­laria.
,. . ^
Täinä uskonnollinen hiimpuuklmies
on laillistanut llike^tyfesensä . " J u ­malan
;valtakimta-{Dominlon . ;of
God)" nimiseksi yhtiöksi. Joka omis­taa
profeetan "yleisrtiaailnÄUlsen voi­ton
kirkon'; jonka "Valtakunnan h a l -
litf^lja" profeette' on.' Hänen vaiku­tusvaltansa
rajoittuu: pääasiassa nee^
keriväestön keskuut^n.
Väritelevisio
Neuvostoliitossa
.MittiHt» 3< StMOMii porti» i » l o i -
nilinlaitakiat Iminööffi, fddilk'
in, J» atqtfaja», ceitil lisäiol
matkan Johtajana toimlnot y U -
Indnoört A. Sidin. Tämän retö-
^ Inmnsii^ liavalnaoista
sinsin Vapaa Sana nun. seoraa-
MaOran «Ikana tutustuttiin L e n i n -
gtadlissa^ fltokovao» sekä Sievissä
puhelin-;^ lennfttin-. kUvdlennätln-,
radio j a televisiolaltteisiin samoin­k
u i n ' ei&lailn pieniin maaseudulla toi­m
i v i i n leönätin-_ J a puhelinaäemlhi.
TSikelnvänä ^havaintona oli, et1&
<Neuvt»tolilto8te <8i itilnnitett? eri­koiset'.
huomiota lennftttnalan ke-bittäniiseeh
lä.jdlnä icehltys on men­nyt
yalsln UitkäBe. Yhteydet'on
ii^yte%^^aiahddnigiiiman taloudelli­sesti'^
jätjestämällä pitkillä matkoilla
lennätinkanavia vafaviotlmia hyväk­sikäyttäen.
Laajalti on levinnyt t i -
läajaiämättlmen käyttö kaukoikh:-
ijöittiJDiiieh «vulla: Koko valtava v i r ­kakoneisto
16 e r i tasavallan välillä
s e ^ myös niiden sisällä toimii pää-a
s l a l l l ^ t l kaukokirjoittimien va-rässal
Niinpä Moskovassa nahtUn
juseita n . 200 metriä pitkiä Ja 60 met­riä
leveitä t|3aeja. joissa oU n i in Bodo-k
o n e l t a k u l n kaukoklroittimia viere­tysten
sadoittain a Joissa työskentely
o l i er^ttäJd intensUvlstä.
Puhelinpuöli o n kehittynyt hitaam­min;
tilaajamäärä'on si&teelllsen pie-
MvasiäEasmääräänveitattuna Ja k a u ­koliikennettä.
Joka ei ole kehittynyt
yhtä nopeasU kuin lennätinliikenne.
Öljyä'.virtaa maan-'
pinnalle Canadan /
napaseudun saarilla
Boston^ — Kalastusalus X Monte
Carlo saapui tännp tk. 16 pnä muka­naan
10 amatöörlmlesta jotka sanovat
että he ovat olleet ehkä ensimn(äisiä,
[jotka 'Ovat 'käyneet magneettisella
pohjoisnavalla.
^Retkikunnan johtava tiedemle»Ite"?
lilel Lineman, joka toimii selsmograa-fiaseman
Johtajana "VV^estonissa, on
tehnyt tarkkoja merkintöjä havain­noistaan
magneetiiaoi; polnjolsnavan
läheisyydessä, noin l;800 km. päässä
iiton
ausi
Ori niarrasl(uu
^oronfo.^
nenv.viulunsoittajaOistra^ soittaa
canadalaisille marraskuussa kaikkial­l
a pandassa vietettävän Canadan-
Neuvastoliltönyqtävyyskuukauden a i ­kana.
Häntä ei ole vielä kuitenkaan
tilaisuus -tavata henkilökohtaisesti
täällä Ctmadassa^ mutta meillä on t l -
laisutis kuulla .hänen taidettaan m a r - '
i B ^ : aikana sittä erinomaisesta f i l ­mistä
mikä saadaan tänne-Neuvosto-lUtogta^-
Tämä filmi valmistettiin s i i ­tä
Moskovassa pidetystä konsertti-ko-kokoutaslesta,
mäsä oU järjestetty C a ­nadan
^ J a ' Neuvostoliiton ystävyyden
merkeissä Ja sUnä e ^ t y y ! myöskin
eräs maUmankuulu ballerina Ja eraa
kuuluisa nainen tieteen alalla.
^ Socie­t
y presidentti iayson:C?arter on sano­nut;
et(ä-ystävyyskuukauden teema
tulee ^kiinnostamaan. satoja tuhansia
canadalaisia. Kuukauden aikana Jär­jestetään
Juhlabanketteja monilla ei
-paikkakunnilla Ja koska marraskuu
oUi^myöskln Neuvostoliiton syntymä-päiväaika,
(järjestetään sen Johdosta
tervehdyksien lähettäminen Neuvos-tolllttoon_^
näiden kahden maan väli­sen
y s t ä ^ d e n kannattajilta,
"Ystävyys, kauppa Ja kultuurivalhto
ovat' ne näiden kahden maan väliset
siteet,: Joita me haluamme lujittaa",
sanoi mr. Carter.
Maapallon väitetään
olevan ,4,200,000,000
vuoden ikäisen
: Boonuk — Maapallo on todenhäkSI-:
sesti paljon vanhempi kuin ktdcaan!
on olettanutkaan, mahdollisesti 4,206;
000 vuoden Ikäinen, janottiin' täiillä'
sUnä lausunnossa, jonka oli l a a t i n l li
j a lähettänyt Toronton yliopiston
geofya'ikan tiedekunnan edustaja
'W. Allen. Joka ei ollut itse saapuvaUa:
täällä pidetyssä geofysiikan kymmcr;
nennessä, maailmankokouksessa^- jos-j
sa oli saapuvilla y l i tithat tiedemies^,
tä. Tämä arvio saattaa maapallon t o ­dennäköisen
Iän a?pusointuun -tShti-tleteilljäln
arvioitten kanssa, Jotka o-vat
määritelleet maapallon iäksi noin
5,000 miljoonaa vuotra, jossa-myönne-*
tään olevan virheen varaa n o in 1,000
miljoonaa vuotta puoleen tai toiseen
Allen oli päässyt edellämainit­tuun
tulokseen' fysikaalisten r t<itld-musten
j a laskelmien perusteeUa/
ka • eivät-perustu*geologiaan;-
maantieteelliseltä pohjoisnavalta; Häd
o l i havainnut öljyä pulppuavan esiin
kallioista Prince öfWalesin JavEdge-
:woi-thin saarella, mutta.uraania hän
ei tavannut ollenkaan. „ Ruteeni
.Wilbur Dow sanoi, että'»tmunta o l i
paikallistanut: magneettisen;'pohjois­navan,"
niitä e l ole ?tehty koskaan a i -
kaiitTmmin. Se o l i löydetty suhteelli­sen
pieneltä kolmiosta. Sen läheisyy­dessä
ei kompassia .voitu käyttää o l ­lenkaan,
hän sanoL
Siiomen herrat saavat
paljon sivutuloja ^ -
valtion -koAiiteoista :
H e l s i n l ^ - 1 Viime vuojma o l i Suct-imessatoiminnassa
kaikkiaan 22^^nml-tionkomiteaa^
Joiden yhtelset.lcustan-nukset
olivat 77.4 ;milj. markkaan K a l ­lein
komitea' oli lisenssltolmen t u t l d -
;mu5komitea; Joka maksoi 5,632,^ mk,
: seuraavana oli talouspoliittinen sutm-
:nitteluneuvcsto, jonka i menot olivat
S,og«,053 markkaa. Kaikkiaan o l i v l i -
fme vuonnajtoimlnnaffia 13 sell&lsta
komiteaa, joiden menot olivat y l i n i l l - '
Joonan nkrkan:.--^ E n i t en
oli.maatalousiKdnlsterifo
tilastoissa oU 4S komibNia'^ i ^ d e n y lu
^teiskustiumukset nous^
ÖlKEINKilRJOmJStA
— T Väärin, i l m o i t t i , virka veljemme,
Joka •• 'seurasi naputteluamme * olka-
^)äämme y l i , — Nykyisin kirjoitetaan
"ekonomi" eikä "ekonoomi" . . .
Oikeakielisyyden asla on pyhä ja
kallis, ^myönsimme, me. — O n vain
yksi :^i8Ut; - ^jolEa -on vieläkin pyhempi
Ja kalliimpi . . .
— Mikä se on?
— T ^ a u h a . . .
Mutta työrauha on nyt ollutta ja
m Ä u q r ^ . : O n t järkyttävää- havaita
kypj^eessä Iässä olevansa siinä mää-rlst
imbesilli; ettei osaa oikein k i r j o i t,
taa : omaa äidinkieltään. Ilniiö on
sitä]dn'mäseätav{unpl; kun ottaa huo.
mioon;' että on vuosikausia kirjoitta-j
i u t suorastaan leipätyökseen. Puistat­taa
ajatus, ^että on jlevittänyt epäoi-keäkleiiiovdeh
myrkkyä p a i ­netun
< sanan välityksellä viattomien
juiijainjceskiluteen Joukossa on
saattäniit olla ehkä lapsiakin, kuka­ties?
cFar^npi olisi, että myllynkivi
riQiistettiyteiinJne.;^ :8IIs e^^
dottomasti ekonomi. Ja merkonomi
Ja agronomi j a metronomi.
> V v-Ykfti huonon omantuntomme aihei­t
a -:on myös sana "enneiikuin''. Onko
oikeammin:kirjoittaa se erikseen —
Bennett- kuin"?' Sen suhteen olemme
kuitetfkin tehnyt sellaisen päätöksen,
että klrjoiiamme "ennenkuin". < ennen
: k u i n , Joku 'Viisaampi > tulee ja - huo-mauttea,
että ''ennenkuin" on k i r j o i ­tettava
"ennen kuin". Vai oliko se
nyt päin vastoin? Päinvastoin . . ,?
:;Ent& sitten yhdyssanat? Onko k i r .
Joltettava .''kenttäjumalan^
-valko ^^enttäjumalan palvelus'?? Jäl­kimmäinen
on^tie^rsti epäkristilllsem-p
i . m u t t a— armeijan hengellistä v a ­listustyötä
ajatellen ^ ä i d o t t o m u^
]ahenö>äi^ e t u u t t a oleva ilmaisu.
J M u t t a mitäpä näistä enempää —
jokainen on kannettava' yksinään
omat nmtTmttu*'M'tr muTheeusa.
L flMvottayastl xqrt Iniitenkaah el k u -
kaanj. musilkkitirehtöri, inslnöri^^ t^^
konstopeU/oto tästä n o k i a a '^
'Tutkaa'
koetetaan 'kantoaalto- jakMksiaalit;
kaapeleiden avulla .saattaa sille t a ­solle
kuin nykyinen tarve-vaatii. M o s ­kovan
paikalliskeskukset on uuättu
Ja yhteyksien määrä esim. Lenlngrar;
diin o n kolmatta sataa. Tärkeimpien
kaupunkien paikalliskeskukset ovat
automatisoidut Automatisointi on k o ­vassa
vauhdisra. ei yksinomaan suu­remmissa
kaupungeissa vaan, myös
pienemmissä Ja maaseudullakin.^ K a u ­koliikenteessä
on käytössä sekä t i -
laim- että puoliautomaattinen väli­tystapa.
TSysautomaattlsta valin­taa
el MleläfiAe järjestetty kaukolU-;
kenteessä.
Näköradio — .teleivislo — on le"
vinnyt jo smu-empiin kaupunkeihin.
(Moskovan lähetjnsaseman p i h i i n on
kytketty jo 300.000 vastaanotinta ja
on hyvä {vastaanotto taattu 60 km
säteellä lähetysasemaita. Vastaan-ottokoneet
makoivat 1,300 — 2,000
ruplaa j a .vuosimaksu on. 100 ruplaa.
Kuutena päivänä -viikossa — torstai­sin
ei ole lähetystä — lähetetään oh-;
Jelmaa klo 7:stä aamulla klo l:een
yöllä. Lähetysasemia on nykyään
toiminnassa•ijo useita ja.lisää on lä­hivuosina
tarkoitus rakentaa, : Moa-.
kovan lähetysaseman ohjelmasta
mainittakoon, että se sisältää n, 30%
imiiita esityksiä nauhalta sekä n . 40%'
jsuoraan paikan: päältä, esim, :ooperpi-ta,
teattereita jalkapallo-ottelulta ym.
Saamiemme tietojen mukaan on, vär
ritelevlsiö tarkoitus ottaa käytäntöön
lähikuukausina.
Kejfiustelnissa eri laitosten pääUI-feöiden
j a virkamiesten kanssa saatiin
selkoa_ voimassa olevasta palkkaus­järjestelmästä.
Palkkausjärjestelmän
perustana on .peruspalkka j a palkan-lq"
iykset palvelusvuosien perusteella.
Tämä Qisa o n kolmen (vuodmpalver
lukseh Jälkeen 10% j a 15 vuotta p a l ­velleilla
40%,-
Peruspalkat* vaihtelevat 500 rup­lasta
,3',CC0* ruplan .viestialan hen-kilpkunnalla.
Eläkkeelle pääsevät
miehet 55 i-vuotta Ja naiset SO vuotta
täytettyään. Eläkeiän saavuttaneet
melkein poikkeuksetta-jatkavat toir
mintaansa entisissä tehtävissään, j o l ­loin
valtio ftaorittaa hetUe koko elak-keen
eli 50% peruspalkasta varsinai­sen
palkan lisäksi. Näin ollen täl­laiset
työntekijät saavat -JO 90% : n 11-:
sän peruspalkkoihinsa. Lisaksi todet»
t i l n ; että naiset Neuvostoiiitoasa l e n ­nätin-,
puhelin-järadioaJan teknil­lisissä
tehtävissä suurissa konttoreis­sa
muodostanrat enemmistön, aina 00
% : i i n saakka koko teknilllqsstä h e n -
ikllökunnafeta. v Heidän joukossaan on
korkeakoulun suorittaneita insinööre­jä,
teknillisen koulun suorittaneita*
teknikoita sekä erilaisia ammattialan
kursseja suorittaneita ^entajia; Nä- ^
mä koulut Ja kursaSt ovat vain
kovlrtE^alaUa toimivia varten;
lisätä >:,tietoXa j a taitoja on
suuri J a siltä johtuu että kailöd 1
kivät eteenpäin j a suorittavat
tehtävien Ollella erilaisia kurq»^
ko kouluissa" t^'it6eoplntoma
laitoksissa, joissa tyoske
Kirjeopiskelu oni myös laajalti
nyt. Kalkki tämä opiskelu in
maista.
Matkan aikana , o l i ret
jäiijestetty tilaism&sia tutustua,
kaupuiiiäen. näfatä-vyykslin sekä ^
,dä museoissa/Sika teattereissa^
kovassa mm. käytiin suuressa;'
talousnäjrttelyssä,: Ja viime'
valmistuneessa yliopistosaa. Jossa
kuusltledekuntaa Ja 22,500 ylio
ta ;iopiskelee' samanaikaisestL
voidaan rakennukseen majoittaa
ylioppilasta. Talo on tomeinan'*
metriä: koa^cea,; 32-kerroksinen ja
näön-kaikkiaan n . 45,000 erihii
ta Ja mm. 110 k m käytäviä.
Vlestiininisteriön järjestanSän
elmaan kuului myös matka Moskö
t a Baeviin j a takaisin. Hu-matkan
radttavuudesta oli
ta erittäin iloinen siltä, että sUIe
tiin mahdollisuus • tutur<!:ua
kauniiseen';: pääkaupunkiin Duj
varrella. Se on suurimmalta
taan :'-entisöity sodan aiheu
vaurioilta; J a . esiintyy kauniine ;
neen,;laajoine puistoineen ja
rantoineen ,niln kaumina, ettei |
tämäntapaisia kaupunkeja pa
muualta löydy.
iiiiiiililiiiHiiliiiiiiimiiiHiniii»iir
Parkway Bakcirs
valmistaa ruoka- ja kahv
Leivoksia;: nimipäivä- ja bSäkä.
kuja; korppuja y j n.
tuotteita. '
PUHEUN EM3-7676
290 Queen SL W. Torontc^
ONNI TEBVO
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiu
UI
LC
hv
DR. LESLIE SIMON, u».c
IHO- JA SUKUPUOLITAXniEH
ERIKOISLMKABI
3 SPADINA ROAD
(Bloorin kulmassa)
TÖRONm ONT.
Vastaanotto tmmit: >
2-4 ip. j a 6-7 ip.
Puhelimet: Konttoriin WA. 1 ^
Kotiin WA. Z-Stll
irji
• t r i
Iki
ISi
DR. E. C. AHO-Hammasmmn,
HUONE 640 PHYSIOIANS* & SURGEONS^ BUmOINO :
M Bloor Street West . . Toronto, OntaiU
Poltelln KTIngsdale 8231
MAAILMAN SUURROMAANEJA
LEO TOLSTOI:
SOTA JA R A U H A
4 osaa ~ Hinta yhteensä sldl ?10.00
Leo Tolstoin Sota j a rauha on Liikkein sUnripiirteisimpiä, mä*~
Idllisimplä romaaneja; mitä maailman Idrjailisnas tuntee.
"Tähtösin väittää, että meidän päivfemine kertomataide ei voi
osoittaa yhtään teosta. Joka tarkoitustensa - suurisuuntaisuudessa,;
:: ihmiskuvauksen rikkaudessa ja koko Eläanännäkemyksensa realisti
sessa voimassa voisi.klli>ailla Tolstoin röm^
V, A . Koskenniemi.
KONBAD LEHTIMÄKI:
YLÖS HELVETISTÄ
339 sivua — Bfinta sid. $2.00
" Y l ö s helvetistä" on tulisen, vakaumuksellisen paatoksen hehkut­tama
Julistus sotaa Ja miUtarlsmia vastaan.
JANE AUSTEN:
N E I T O V A N H A S S A LINNASSA
. 242 sivua — Hinta. sid. $3.00
"Tällä nuorella naisella on kyky kuvata arkipäivän ihmisluonteita,
ristiritoja ja tunnelmia tavalla^ Jiofka onminusta ihmeellisintä nuta.:
- koskaan olen Havannut", kirjoitti jo S i r Waltar Scott. * :
JANE AUSTEN:
EMMA
461 sivna — H i n t a sid. $3.00
. Mestarikertqja Jane Austenin hUpea suurromaani — kuvaus pie­noisen
Highburyn kylän seurapiireistä on kerta kaJkkiaan:V3iio»-
tanut lukijat; mimtamassa kuukaudessa sitä mjrytlin loppuun %ows
suurta painosta.
E R I C H M A E I A B E M A B Q U E : .
ELÄMÄN KIPINÄ
-343 sivua — Hinta sid. $3.75
SAAPUNUT UUSI LÄHETyS
K i r j a jollainen kirjoitetaan vain kerran vnosisadas^:
'Erich -M -a- -r-iaa Remanitie, Joka enslinmälsen maailmansodan j ^ ? ^
kirjoitti teoksen "Länsirintamalta ei mitään uutta", on jaiieea
hätkähdyttänyt lukijoitaan julkaisemalla romaanin toisen n»au-mansodan
järkyttävimmästä kokemuksista, keskitysleireistä- . _
• r Dramaattinen jännitys vangitsee'lukijan ensimmäiseltäsi^^
käen, Kh-jaa ei voi laskea kädestään ennen kuin on nahnyi
sankareiden kuolevafa. tai voittavan. " '
BIIKA WALTAltr:
• K A A R I N A MAUNUNTYTÄR
314 sivua • . — ; '
.Ruotshi j a 6uomen,historian kuuluisin,'^ romanttisin r a ö c ^ j
tarina on'Mika^.WfatarIn kertomana ollut lukevan y^e»^
suuressa suoslösia. / , , •
TILATKAA biSOITTEELLA:
VAPAUS PlfBLISHING CO. ITJ^,
•varasto-yhdeM ka eivät perustu geologiaan. ]^ - - - j n a a n "markkaan." ^ ' , * - ^ Tutka.** . , ^ ^ ^ - - ^