Vapaus, April 2, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 2 p. — Tuesday, April 2, 1963
VAPAUS INDEPENDENT L A 8 0 R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor:W. Eklund r- Manager: E. Suksi
w *clephohc5: Office OS 4i:4264 — Edltorial PS^^4^^^^ '
Published Ihrice wceklyi Tuesdays. Thursdays-and Säturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm Sti West. Sudbury. Ontario, Canada.
- . M
- Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as secood cia.ss mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 Vk, $8.00 € ikk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6'kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Merr-ber of CANADIAN LANGUAGE PRESS
Viimeisellä suoralla ~
Mikäli vaalikampanjasta puheenollen voidaan urheilutermcjä e l i
-määritelmiä käyttää ,niin nyt ollaan tämän tärkeän vaalikampanjan
viimeisellä viikolla c l i loppusuoralla, josta riippuu melkoisessa mää­rässä
se, minkälaisen hallituksen nyt saamme. •
Ja vaikka sameassa vedessä kalastamaan tottuneet vanhat puo­lueet
ovat yrittäneet vointinsa mukaan nytkin hämätä valitsijain kä­sityksiä,
niin ilmeistä on kuitenkin, että kysymys ydinaseiden torju­misesta
ja maamme itsemääräämisoikeuden puolustamisesta on sit-
^ tenkin ' näiden vaalien tärkeimpänä kysymyksenä. Vaalituloksista
riippuukin paljonkin saavatko Pentagonin kenraalit pakotetuksi Cana­dan
vastaanottamaan heidän ydinaseitaan j a voivatko AVashingtonin
poliitikot pitää meitä canadalaisia vain "vedenkantajina ja puiden hak-kaajina".
Näiden peruskysymysten rinnalla ja yhteydessä on sukeutunut
kiihkeä keskustelu myös siitä, että onko maamme kansallisoikeuk-sien
puolustaminen muka 'amerikkalaisvastaisuiitta", kuten liberaali­puolueen
johto ja muut amerikkalaismiclisct p i i r i t väittävät.
Toiseksi on suurpääomaa mainiosti palvelleen 2-puoluejärjeslel-män
kannattajat korottaneet yhteisvoimin sotahuudon siitä, että huhti­kuun
8 päivän vaaleissa on päästävä ennenkaikkea "enemmistöhalli­tukseen''
jos mielitään maan asioita muka kunnollisesti hoitaa! Kat­sotaanpa
tätä mörköä hieman lähemmin:
Liberaalipuolueella oli kuten tiedetään sodan päättymisen jäl­keen
parlamentissa n i in suuri enemmistö noin kaksikymmentä vuotta,
että sen ei tarvinnut perustaa tuon taivaallista sen paremmin v i r a l l i ­sesta
oppositioryhmästä kuin kansanjoukkojen protesteistakaan^ Ja
tulos on\ tunnettu. Kansalta lupaa kysymättä liberaalit aloittivat tun-^
netun "integratio-ohjelmansa" jonka perusteella on jo y l i toinen puo­l
i maamme teollisuuslaitoksista joutunut yhdysvaltalaisten rahamies­ten
kontrolliin; maamme on vedetty Washingtonin sanelun: mukaan
perustettuihin sotilaallisiin liittoihin. On saatettu koko talouselä­mämme
kroonilliseen kriisiin, minkä' johdosta ovat farmarit pulassa
ja työläiset työttöminä! Tällainen on liberaalien "enemmistön" ai­kaansaannos!
Sen jälkeen hypätfiin poliittisesti puhuen paistinpannusta tuleen.
Vuode^n 1958 vaaleissa "heitettiin veijarit ulos hallituksesta ja valit­t
i in toiset t i l a l l e " , tällä kertaa saaden torypuolue Canadan historian
suurimman "enemmistön^' alahuoneen jäsenyyteen. Mutta tästä v a i '
tavasta enemmistöstä huolimatta emme kuitenkaan saaneet kansakun­tana
mitään hyötyä, vai saimmeko?
Kokemus siis osoittaa, että maamme tarvitsee nyt enemmistö­hallitusta
yhtä välttämättömästi'kuin kaupunkilainen tarvitsee lumi-kenkiä
kesäsydämenä. _
. T o s i a s i a s s a vähemmistöhallitus on edullisempi nimenomaan siksi
kun se joutuu seuraavia vaaleja silmälläpitäen ottamaan siellä täällä
huomioon kansanjoukkojen todelliset tarpeet ja tietää, että unhoitta­malla.
tavallisen kansan edut, sen edessä on varma häviö seuraavissa
vaaleissa. . , . • •
: Älkäämme siis antako huiptittaa itseämme puheilla 'enemmistö­hallituksen"
tarpeellisuudesta, vaan antakaamme äänemme niille työ-väenchdokkaillc
jotka parhaiten ja johdonmukaisemmin vastustavat
ydinaseiden vastaanottamista ja puolustavat maamme itsemääräämis­oikeutta
jenkkien isännöimishalua vastaan.
ma 0 a ' B m on
Kirieita
LUKIJAN MIETTEITÄ
;Mitä ihmiset ajattelevat tulevista
liittovaaleista? Kuka ' tahansa ha­luaa
siihen vastata niin hänellä on
oltava sahajauhot paremmassa jär­jestyksessä
kuin allekirjoittaneella.
kansalaiset, jotka ovat aivan sa­manlaisissa
olosuhteissa ja asemas­sa
täällä suurten toiveitten maassa,
ovat monesti aivan erilaisilla maail:
mankatsomuksilla varustettuja. Tä­mä
johtuu monesti kateudesta joko
yhteistä .toimeentuloa vastaan tai
oman minänsä kohottamisen puo­lesta.
Halutaan enemmän johtohen­kilöitä,
vaikka niitä on ~jo enem­män
kuin tarpeeksi._Tulevissa liit-tovaaleissa
meidän tulisi tarkistaa
ensin omat ajatuksemme, ovatko ne
ajan vaatimusten kanssa tasoissa?
Jos ne ovat kohtuuttomat niin ne
olisi saatava niin paljon kuin mah­dollista
yhteistä etua tukeviksi, et­tä
mah(lollisimman suuri määrä ih­misiä
tuntisi ne omikseen.
Maaliskuun 28 pnä oli Vapaudes­sa
suomennettuna osa T. C. Doug-las'in
vaalipuheesta, jota en. ole kel­vollinen
oikomaan sen vuoksi kos­ka
en ole kuullut hänen puhuvan,
mutta mielestäni hän on jättänyt
mainitsematta sen oikean syyn
miksi juuri bomarc-ohjuksia halu­taan
lähettää Canadan alueella. Sik­si
meidän pitäisi: osoittaa huhti­kuun
8 pnä, että emme halua min­käänlaisia
joukkomurhavälineitä
Canadaan ja että meidän tulevai­suuden
toiveenamme on.elää ja an­taa
toistenkin elää.
Jokainen meistä tietää myös sen,
että Kuuba ei ole vaarallinen Y h ­dysvalloille
ja kaikki välillä olevat
erimielisyydet ovat selvitettävissä
rauhallisin "keinoin, joissa ei tarvit­se
edes käyttää uhkaavia sanoja.
— Jussi.
ouspolitiikasta
Helsinki. — S K D L : n eduskun­taryhmä
jätti hallituksen vastat­tavaksi
perjantaina, välikysymyk­sen,
joka kokonaisuudessaan kuu^
luu seuraavasti: :
Eduskunnan Herra Puhemiehelle
Viime vuodet oyat olleet korkea­suhdanteen
aikaa, ja suuryhtiöitten
voitot ovat kohonneet suuremmiksi
kuin koskaan aikaisemmin. Tästä
huolimatta työläisväestön elintaso
on laskenut, koska kulutustavarain
hinnat ovat kohonneet nopeammin
kuin palkat. Ohjelmassaan esittä­mistään
.lupauksista huolimatta
hallitus ei ole ryhtynyt tehokkaisiin
toimenpiteisiin hintojen nousun es­tämiseksi.
Päinvastoin, hallituksen
omat päätökset ovat aiheuttaneet
useiden tavaroiden hintojen nousun.
Suurpääoman etuja suosivan keh­non
asioiden hoidon heikentämän
valtiontalouden :saneeraamisella"
hallitus aikoo edelleen jatkaa vähä-,
varaisen väestön toimeentuloa huo­nontavia
toimenpiteitään. Liikevaih­toverolain
muutoksella ei pyritä
vain valtion verotulojen lisäämi­seen,
vaan ennen muuta verotuksen
painopisteen siirtämiseen' maaseu­dun
ja asutuskeskusten pienitulois­ten,
vallankin lapsiperheiden sa­moin
kuin kansaneläkkeen varassa
elävien kannettavaksi. Suuryhtiöi­den
verotusta tämä esitys sen si­jaan
entisestään vähentäisi, samalla
kun vähittäiskauppiaiden ja Jukuis-len
pienyrittäjien asema vaikeutui­si/•
••
Hallituksen noudattava palkkapo­l
i t i i k ka on ollut suurtyönantajien
ia kokoomuspuolueen ^sanelun mu-
.'caista., Tästä johtuen valtioon työ­sopimussuhteessa
olevien työnteki-
Riittämätön ja kehno esitys
Vaikka Ontarion työministeri Leslie Rovvntreen maakunnan lain-laatijakuniiallc
viime viikolla ilmoittamaa uutta alinpalkkataksasää-dösiä
on.tervehditty tuhansia työläisiä paljon auttavana toimenpitee­nä,
h i in meidän on kuitenkin kovin vaikea innostua kiitoslauluja sille
veisaamaan.
Totta tietenkin on, että työväenliikkeen toimesta on vuosikausia
vaadittu huonoimmin palkattujen työläisten turvaamista alinpalkka-säädöksiilä.
Tältä pohjalta katsoen Ontarion työministeriön toimen­pidettä
on tervehdittävä, jos ei l i i an myöhäisenä, niin ainakin l i i an
pienenä edistysaskeleena. Merkillepantavaa on, että tämän säädöksen
perusteella, mikä astuu voimaan tosin Oshawa-Toronto-Niagara-Falls
alueella tulevan kesäkuun alussa, tulee voimaan alinpalkkasäädös
myös miesten kohdalle. Aikaisemmin on ollut alinpalkkasäädösten
alaisena vain. naiset, mutta työministeri Rowntreen nyt julkaisemien
säädösten perusteella miesten alimmaksi palkaksi määrätään $1.00
tunnilta (paitsi rakennusteollisuudessa $1.25) ja naisille 85 senttiä
tunnilta.."".•
Kuinka tärkeätä on'turvata • työläisten alinpalkkaraja, se näkyy
yksinomaan siitä arviosta, jonka mukaan yksinomaan Oshawa-Toronto-
Niagara.Falls alueella on y l i 20,000 sellaista miestä j a naista jotka
tulevat saamaan automaattisen palkankorotuksen sen jälkeen k u r i"
tämä uusi alinpalkkasäädös astuu' voimaan! Sanottakoon vielä, että
aikaiscmpien_^äädösten mukaan on naisten alinpalkkataksana-ollut
62'/.! senttiä tunnilta — ja miehillä ei o le ollut mitään lakivoimaista
alinpalkkalurvaa. ' Ontarion ravintoloissa maksetaan naisille nykyään
vain 50—60 senttiä tunnilta j a järjestymättömissä hotelleissa, missä
on Oshawa-Toronto-NiagaraFalls alueella 5,000 naistyöläistä, makse­taan
keskimäärin vain 70—75 senttiä tunnilta. Monilla muilla n.s.
"palvelualoilla" maksetaan huomattavasti huonompia palkkoja mitä
nyt julkaistu säädös edellyttää.
Mikäli tämän uuden säädöksen perusteella tulee palkankorotuksia
j o i l l e k in tuhansille äUpalkatuille ja yliriistetyille työläisille, sitä on
tietenkin tervehdittävä edistysaskeleena.
Mutta työministeri Rowntreen julkaisemat uudet säädökset ovat
monelta kohdalta kokonaan riittämättömät. Työläisiä pakotetaan
henkiriepunsa säilyttämisvaiston avulla raatamaan kurjaakin huo­nommilla
palkoilla Ontariofi kaikissa osissa, eikä suinkaan yksin­omaan
vain Oshawa-Toronto-Niagara-Falls alueella. Tilann^ vaatii
siis koko maakuntaa käsittävän yleisen ja yhtäläisen alinpalkkasää-'
dökscn laatimista.
Toiseksi on huomioitava se perusvääryys, että naisiaTpitletään" tä­mänkin
säädöksen puitteissa vielä virallisesti "toisen luokan kansa­laisina"
Ontariossa. Yleisen mielipiteen painostuksen avulla olisi
päättävästi vaadittava, että alinpalkkasäädöksissä toteutetaan "sama
Tervehtien erikoisesti posti­miesten
ja rautatietyöläisten Ia:
kon yhtenäisyyttä ja sen avulla
saavutettuja parannuksia. Suomen
laajimmin leviävä päivälehti, SK- :
DL:n äänenkannattaja, Kansan
Uutiset, kirjoitti viime lauantai-^
na toiniituspalstallaan seuraavaa:
Virkamiesten Yhteisjärjestön
jäsenistö, ennen kaikkea tietysti pos
timiehet ja rautatieläiset, ovat osoit­taneet
työtaistelunsa aikana erin-[,otuspölitiikka. joka on iskenyt
omaista yhteiskunnallista j a amma­tillista
valveutuneisuutta, yksimie­lisyyttä
ja sitkeyttä. Kun lakko nyt
tuloksellisesti on päättynyt, tunte
vat lakkolaisten rinnalla suuria tyy-tyväisyytlä
kaikki ne, jotka ovat
lämän kovan ja vaativan taistelun
aikana koellaneel antaa parhaan tu­kensa
ja apunsa alempipalkkaisille
virkamiehille. Erittäin merkittävää
on ollut myös se, että tämäkin työ­taistelu
on lähentänyt palkkatyöläi­siä
ja virkamicsasemassa olevia
pienipalkkaisia työntekijöitä toisiin­sa
selventänyt käsityksiä eri työnte-kijäkuntien
asemasta ja osoitUmut
kuinka tärkeää jatkuvasti on työn­tekijäryhmien
yksimielisyys ja yh­teenkuuluvaisuus
taistelussa työn
antajapiirejä ja näiden ohjaamaa
hallitussuuntausta ja virkamieskun­nan
yläporrasta vastaan.
Nyt lakon päätyttyä nähdään en­tistäkin
selvemmin, kuinka tökeröl­lä
ja yhteiskuntaa vahingoittavalla
lavalla hallitus hoiti tehtäväänsä
VKrn lakon selvittämiseksi. Koko
tiianleen perustana on luonnollisesti
ollut kokoomuslainen virkamies-palkkapolitiikka,
jota kuuluisassa
kesän palkkaratkaisussa — suuri­palkkaisien
virkamiesten jätliläis-koroluksia
myönnettäessä - r - maa^
laisliitto, mutta ratkaisevassa äänes­tyksessä
myös nykyisin niin suuri-ääniset
sosialidemokraatit tukivat.-
Tähän liittyy hallituksen hinnanko-palkka
samasta työstä" periaatetta.
Alimmaksi palkkarajaksi olisi siis
saatava dollareisa ja senteissä las­kien
sama lähtökohta niin miehille
kuin naisillekin. Mikäli miehet
osoittautuvat joillakin aloilla naisia
paremmiksi ja toisilla aloilla naiset
miehiä paremmiksi, niin heille kuu­luu
tietenkin sukupuoleen katso­matta
vastaavasti. parempi palkka.
Mutta alinpalkkataksa' on parhaim­massakin
tapauksessa niin alhai­nen,
että sen pitäisi olla samassa ta­sossa
miehille ja naisille. -
Kolmanneksi on syytä korostaa,
että 85 sentin j a $1.00 tuntipalkoil­la
ei nykyoloissa voida mitenkään
lailta säädyllistä elinmahdollisuutta
työläisille, ei tarvittavaa koulukas­vatusta
heidän lapsilleen, eikä
suinkaan riittävää terveyshuoltoa,
puhumattakaan nyt huvittelusta ja siitä, etä.VY:n johto ei pääse sotke-kaikkien
pienipalkkaisten elintasoa
ja saattanut heidän elämänsä yhä ahr
taammalle. Se tilanne, johon on jou­duttu
ja se politiikka joka on mää­rännyt
hallituksen ' suuret linjat",
on seurausta kokoomuksen jatku'-'
vasti kasvavasta vallasta hallituk­sessa.
Jos iuillituksessa enää on vähää­kään
järkeä jäljellä, on .sen nyt pa­rasta
suorittaa ankaraa itsetutkiste­lua
ja -lukistehia. Miten taitama­tonta
ja vihamielistä onkaan ollut
hallituk.scn suhtautuminen ci vaan
V Y : n lakkoon, vaan viime aikojen
palkkaliikkeisiin yleensä. Kuka hal­lituksessa
pystyy. Uikislamisen suo­rittaa,
on sitten eri asia, sillä joskin
ministerit Virolainen ja Söderhjelm
tekivät omalla osalta parhaansa kär-jistääk.
secn esiintymisillään tilannet­ta,
niin eivät sitä ole helpottaneet
myöskään pääministerin omat seli­tykset,
kuten eduskuntakeskustelus-sakin
lodcUiin. Parhain johtopäätös
jonka nk. ammatliyhdistysministerit
puolestaan voivat tehdä surkeasta
osuudestaan, on noudattaa ammatli-liittojensa
jäsenistön kehotusta ja
jättää paikkansa ammattiyhdistys­liikkeen
johdossa.
Lakkolaisten asemaa vaikeutti
taistelun aikana se, e l l e i V Y : n so
sialidömokraaltincn johto pyrkinyt­kään
pitämään lakkolaisia itseään ti
lanteen tasalla, vaan syrji heitä,
mutta .sen sijaan anloi hämärillä
yhteyksillään sosdem-puolueen les-kisläisiin
ja jopa kokoomukseen ai­hetta
väitteisiin lakkojohdon muista
kuin palkkapolitiisista päämääristä
Esimerkiksi eräiden kapakkaneu-vollelujcn
omalaatuinen: ihnapiiii
antaa vahvistusta olettamuksille, et-täVY:
n johdolla olisi ollut mahdol­lista
ilman yhteyksiään honkapii-reihin
saattaa lakko jykyistä aikai­semminkin
päätökseen. Lakkotaisle-lustaan
monenlaisia kokemuksia
saaneen V Y : n jäsenistön on syylä
vastaista silmälläpitäen huolehtia
.IS. henkisen ruoan hankkimisesta.
Ontarion ammattiyhdistysliike on
vaatinut alimmaksi palkka taksaksi
S1.25 tunnilta ja sen alhaisempaa
palkkatasoa ei voidakaan millään
järkisyillä puolustaa. •
Kuten sanottu, työministeri Rown-treen
esittämät alinpalkkalaksat
ovat tunnustuksena siitä, että jota­kin
on tehtävä, jolta voidaan laki-voimaisesti
lopettaa alipalkattujen
työläisten epäinhimillinen riisto.
Mutta hänen esittämiinsä säädöksiin
on saatava pikamarssissa eräitä tär­keitä
parannuksia, jos todella mie­litään
saada jotakin pysyvää paran­nusta
toimeksi.
maan ammattijärjestöä sosdem.puo-lueen
lekisryhmän hämärään ja va­lonarkaan
poliittiseen peliin.
Syytä on ky.syä, mihih sentään
kansanvaltaisena puolueena pidetty
maalaisliitto oikeastaan tähtää sel­laisilla
hyökkäyksillä työntekijöiden
lakko-oikeutta—- eräsiä perustavaa
'kansalaisoikeutta — vastaan.' joita
kuultiin eilen eduskunnassa puolu­een
ja eduskuntaryhmän puheen­johtajan
Sukselaisen suusta. Maa­laisliitto
antaa tällä vain selkänojaa
niille uuslapualaisille, synkimmille
honka piireille,' "jotka nyt kuohuvat
esim. Kauppalehden palstoilla. Eikö
jo lapualaisaika anna nykyiselle
maalaisliitolle mitään opetusta siitä,
mihin seurauksiin tällaisten -pi^-ien
tukeminen .saattaa johtaa?
jäin palkka- J a työolot ovat edelleen
järjestämättä, r K u i l u suuri- ja pie­nipalkkaisten
välillä on kasvanut-
Hallitus on vastustanut myös yksi­tyisillä
työmarkkinoilla työläisten
palkkojen korottamista ja on salli­nut
valtion omistamien yhtymien
piirissä suoranaisia paikkojen alen­tamisia.
Metsätyöläisten vähim-mäispalkkalainjtäsittelyn
yhteydes­sä
hallitus suurpääoman etuja puo-lustaaen
teki kaikkensa estääkseen
metsäpalkkojen korottamisen puun­jalostusteollisuuden
työläisten kes­kimääräisten
palkkojen tasolle.
Työttömyyden jälleen kasvaessa
on valtio kelvottomalla työllisyyspor
l i l i i k a l l a an lisännyt työttömiksi jou­tuneiden
kansalaisten jä myös köy­hien
kuntien vaikeuksia. -Työttömiä
on lähetetty siirtotyömaille kauas
kotiseudullaan niilläkin paikkakun'
nilta, mihin näitä siirtoiyömaita on
perustettu. Kun siirtotyöläisten pal­kat
ovat olleet kohtuuttomaii alhai­set
etenkin niihin kustannuksiin
verraten, mitä kahdella paikkakun­nalla
asuminen aiheuttaa, eivät mo­net
siirtotyömaille komennetut ole
voineet sinne lähteä. Tämä on ai­heuttanut
heidän poistamisensa
työttömien luetteloista, minkä jäl­keen
he eivät saa muutakaan työ­tä
valtion lyöhönsijoituksen kautta.
Kunnat ovat joutuneet hyvin ylei­sesti
antamaan huoltoapua siirto­työläistenkin
perheille.
Maataloutta kohdanneen kadon
johdosta pienviljelijät ovat monilla
paikkakunnilla entisiäkin vältlämät-tömämmin
ansiotyön tarpeessa.
Melsä- ja muita ansiotöitä on kui­tenkin
ollut vähemmän kuin edelli­sinä
vuosina. Katovahinkojen osit­tainenkin
korvaus on tapahtunut h i ­taasti,
ja kun se pääasiassa suorite­taan
maataloudelle annettavana y-leisenä
tulolisänä sekä myytävän re­huviljan
hinnan korotuksen muo­dossa,
suurimmat korvaukset koitu-'
vat suurtilallisille ja yleensä niille,
jotka vähiten ovat kadosta kärsi­neet
ja j o i l la on eniten myytävää.
Katokorvausten nimellä suoritetut
toimenpiteet ovat lisäksi johtaneet
väärinkäytöksiin,, joissa suurviljeli-jät
ja eräät välitysliikkeet ovat r i ­kolliseksi
katsottavalla tavalla h.vö-lyneet
valtion kustannuksella. Mei­jereiden
ja muiden maatalousalan
jalostus- ja välitysliikkeiden harjoib
lamalle saalistukselle ei ole yritet­tykään
asettaa sulkua. Korottamal­la
maataloustuotteiden koiluttajahin-loja
kaksin- jopa kolminkertaisesti
tuottajahintojen korotukseen verra­ten
hallitus on päinvastoin tukenut
hiiitakiskontaa pienviljelijäin sekä
kulutta jäin kustannuksella.
Vaikka EFTA-mäista tapahtu­neen
tuonnin osalla tullit ovat alen­tuneet
40 % :11a ja hidastetun tulli-alennuksen
tavaroillekin 20 % :11a,
kulutustavaroiden hinnoissa ei ole
tapahtunut vastaavaa alennusta.
Tullialennuksista" ovat sen sijaan
hyötyneet maahantuottajaliikkect ja
muut välilläjäporlaat. Lisääntynyt
'ilkomaistcn^iväroiden tuonti ja ul­komaisen
suurpääoman yhtymien
maamme teollisuutta vastaan käy-'
mä luhoamisrynnistys ovat jo ai­heuttaneet
eräillä aloilla kotimaisen
teollisuuden lyiotannon supistamista
sekä esim. eräiden villa- j a tekstiili­alan
tehtaiden toiminnan lopettami­senkin.
Ulkomaankauppapolitiikassaan hal­litus
edelleenkin sallii suuren tuon-tiylijäämän
erittäinkin Länsi Sak­sasta
ja Ruotsista. Sosialististen mai­den
kanssa käytävä kauppa on sen
sijaan vientivoittoista ^ja sen osuus
ulkomaankaupassamme on jo vuo
desta 1957. lähtien voimakkaasti vä­hentynyt.
Kuitenkin on selvää, että
jos luontia Neuvostoliitolla ja muis­ta
sosialistisista maisia saataisiin l i ­sätyksi,
voitaisiin lisätä myös vientiä
näihin maihin ja siten parantaa työl­lisyyttä.
Hallitus on täysin pysähdyttänyt
maamme sosiaalisen kehityksen ja
aikoo siirtää mm. sairausvakuutuk­sen
toimeenpanon. Eduskunnan hy~
väksymiä määrärahoja on jätetty
vahvistamatta. Kansaneläkkeiden
indeksikorotuskin on päätetty panna
toimeen vasta heinäkuun alusta.
Kansaneläkelaitokselle kertyneitä,
lain mukaan kansaneläkkeiden-koro
luksiin kuuluvia varoja aiotaan käyt­tää
valtion kansaneläkeosuuden
kuitlaamiseen. Kaikesta tästä käy il­mi,
että kokoomuspuolue ja sen ta­kana
olevat suuryhtiöt ovat pääs­seet
vaikuttamaan nykyisen halli­tuksen
toimenpiteisiin niin, että
kansan enemmistön toimeentulo on
.suuresti vaikeutunut ja uhkaa edel-leeri
vaikeutua.
Edellä olevaan viitaten ja valtio­päivä
järjestyksen 37 5:n 2 momentin
perusteella esitämme valtioneuvos­ton
asianomaisen jäsenen, vastatta­vaksi
seuraavan välikysymyksen:
Tietääkö hallitus, että hintojen
ja maksujen korotukset ovat .suu­resti
vaikeuttaneet kaikkien pieni­tuloisten
kansalaisten toimeentu­loa
ja aikooko se cdellecii lisätä
heidän vaikeuksiaan sillä kulutus­tavaroiden
hintojen nousulla, jon­ka
hallituksen esittämä uusi,suur-työnantajien
etuja palveleva liike­vaihtoverolaki
sekä muut ns. sa­neeraustoimenpiteet
aiheuttaisi-vat
ja
Aikooko hallitus peruuttaa liike-vaihtoverolakiesityksensä
sekä
ryhtyä toimenpiteisiin hintojen
kohoamisen estämiseksi ja jo
tapahtuneen . hintojen nousun ai­heuttaman
elinkustannusten kal­listumisen
korvaamiseksi vähäva­raiselle
kansanosalle, erityisesti
pienituloisille lapsiperheille, met­sä
ja (yöttömyystyöläisille, kados­ta
kärsineille pienviljelijöille sekä
kansaneläkkeen varassa eläville
kansalaisille?
Labour voitti
täytevaaleissa
Lontoo. — Labour-puolue säilytti
helposti kaksi paikkaansa parlamen­tissa
torstain täytevaaleissa ja ai­heutti
Harold. Macmillanin konser­vatiiviselle
puolueelle ankaran is­kun
Swanseassa, Walesissa.
Kilpailussa viiden muun ehdok­kaan
kanssa kpnservatiivinen ehdo­kas
Pamela Thomas putosi neljän­nelle
tilalle. Hänet voitti labourin
Neil McBriden lisäksi myös libe­raalien
ja riippumattomien ehdok­kaat.
• V.
Labourin enemmistö Swanseassa
väheni 20,130 äänestä vuonna 1959
nyt 14,014 ääneen, mutta etäisyys
lähimpään kilpailijaan pysyi suu­rena.
McBride sai 18:999 ääntä, l i ­beraali
Richard Owens 4,895 ja riip­pumaton
Leon A l i t i n 2,462, Neiti
Thomas sai 2,272 ääntä. Konserva­tiivien
kohdalla äänimäärä väheni
vuoden 1959 22% :sta 7.3 % :iin.
Toisissa täytevaaleissa Rotherha-missa
labourin ehdokas Brian O'-
Malley sai 22,331 ääntä konsei-vatii-vien
Michael Barrasin 9,209 ääntä
vastaan. Labourin enemmistö nousi
I l,539:stä vuonna 1959 13,232 ää­neen.-
PAPERIRAHASTA ÖN
NYT JO $1,?03.71
^yUkon vaihteessa )»apui jälleen yapauden ja Liekin paperirahas-toQD
ooin 65 labiojtiista, mukaanluUeii CSJ:n l^irldlanä Laken osaston
lahjoitus, joiden ansiosta mainittu" rahasto sai kauniin lisän ^ZOTiTil
Suurkiitos, lalijoUtajat.
Aikaisemmin Liekissä ja Vapaudessa julkaistut erät huomioiden tä­mä
tarkoittaa, että paperirahastoon on tähän mennessä tullut jo $1,203.-
7i. Pian siis: tulee se päivä jolloin voidaan maksaa äskettäin saapunut
pajperhaimulasti, mikä maksaakin alun kolmattatuhatta dollaria.
Lahjoituksia saapui nyt seuraavasti:
ArvL Verkkonen, Sudbury, Ont. V . _ _ — _ _ _ . _ _ _ ^ _ _ _ - _ _ _ _ _ _$
Anni Setälä, Wbitefish, Ont. __.^„
Lempi ja Valee Ylinen, Whitefish, Ont.
Anni ja Chas. Palo, Whitefish, Ont. _ : r ^ . _ . _ _ .
John Saikkonen, Whitefish, Ont.
Arvi Kivi, Whltefi5h, Ont.
HUja Salö, Port Kells, B. C.~ .,..1 _^ -
Fiina Mäki, New Liskeard, Ont.
Jack Tuovinen, Toronto, Ont.
Alma ja Antti Hietala, Toronto, Ont^
Antti Piirainen, Eby, Ont. :.
AntU Viita, Eby, Ont.
Mikko Kasi, Eby, Ont. i
IIj. Haapasaari, Eby, Ont.
Onni Luomanperä, Eby, Ont. _^___________^____________^____ J
W. Pakki, Eby, Ont ,
Risto Wiitala, Eby, Ont. :____-__-____- ___._____-____-___--.
H. O. Laitinen, Eby-Swastika, Ont. _ i _ : : _ . _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ . : _ _ _ _ _ ^ _
Einq Mäkipää, EbySwastika, Ont. ______:.___.______________^
Hennan Mäntylä, Eby-Swastika, Ont. __._—_ ________:
Evert Ojanen, South Porcupine, Ont. ..L.-—-—:
Leonard Salo, South Porcupine, Ont. _ ______ _________
Jack Saari, Connaught Station, Ont. ____.._ ^ _____ ,
A. Rissanen, Montreal, Que. :_-____^-__-Z_l_--..___:. ;_ _
K. Ililvonen, Montreal, Quc. _ - i . . _ ^ — _ ^ - _ _ _ _ _ j ___________
JKannattaja, Montreal, Que. _ - . _ i _ ^ _ _ i _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ — _ _ _ _ _ _^
Mi Koverokoski, Montreal, Que. ^___^_____-________ .
K. ja E . Mäkelä, Montreal, Que. — _ _ _ _ : _ : _ — _ _ _ - _ _ - - _—
Aili ja Edwin Ström, Montrcalj Que. ___-_-_-:.--__-_—-^__-__
Sofia Järvi, Sudbury^ Ont. __________ _L __-_.______._
Aino ja Gunnar Gustafson, Toronto, Ont. __________________]_
Vancouverin osaston sanomalehtikomitea _ _ - _ i _ . : . _ _ ^ _ _ ^ _ _ _
A. V. Mäkelä, Skead, Ont. ___________-_-_____-.____—______--
Kusti Hankanen, Wahnapitae, Ont. _____________-_^^__-.^__.__
Esther ja Toby Hakala, Sudbury, Ont. __-^___-___________ _
Mrs. Ida Blair, South Porcupine, Ont. ___._____-^
Eli Pjtola, Porcupine, Ont _——__ 1___— :^_________-_
Jussi Luhtala, Porcupine, Ont. ______-______-_-____--_-______
Hugo Malminen, Neraegos, Ont. ___-____-_________;_______—___
Mr. ja mrs. Antti Ahvonen, Nemegos, Ont. ______ ________
Mr. ja mrs. Mike Aber, Nemegos, Ont. J__-_._—______-—-__
Vieno Perttuli, Abee, Alta _______ _ . _ _ _ _ - _ _ _ _ - - _ _ _ _ _ . - _
CSJin Kirkland Laken osasto j . ^ _ - _ — _ - _ - _ - _ _ _ - _ _ - _ - _ _ ^ _ - . _ -
Kirkland Laken Naisten Kerho ___..____--____—-__-_-____-_-
John Tuomi, Kirkland Lake, Ont, ___..^_:-_—__——__-____-_-
Lempi ja Vili Sihlman, Kirkland Lake,. Ont. ____-^_____- _
Aino ja Heikki Pitkänen, Kirkland Lake _ . _ _ _ _ . _ _ __-_____.
Väinö Jaakkola, Kirkland Lake, Ont. ._^-__________ __^__
Väinö Järvi, Kirkland Lake, Ont. _ ^ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ I _ _ . . _ _ _ _ _ - _ _ J __
V. Rintamäki, Copper Cliff, Ont.
— Sanomaieliti on miariiajoin
ilmestyvä painotuote, jonka tar­koituksena
on uutisten julkai­seminen
ja erinäisten' tapahlur
mien arvosteleva k;ä8ittelemi-nen.
/ Sen takia se on Tälttämä-tön
kaikiUe ihmiaille.
2,00
1.0Ö
1.00
i-OO
1.00
1.00
1.00
3.00
, 5.00
2.00
2.00
2.Ö0
2.00
2 00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
.34
5.00
2.00
2.Q0
5i00
2.00.
2.00'
2.00
2.00
2.00
5.00
5.00
15.00
1.00
1.Ö0
2.00
2.50
2.00
2.00
1.00
1.00
1:00 •
5.90
25.00
25.00
2.00
2.00
2.00
2.00
2.00
7.00
E. Lampi. Copper Cliff, Ont. _, 2.0P
J : A. Seppälä. Copper Cliff, Ont. __^_ _ _ ___ 3.00
Vapauden ystävä, Copper Cliff, Ont. ________-.-__-___-_-_--_ 2,00
Henry Orre, Naim Centre, Ont. _ _ _ . _ - j _ . . - - _ 2.00
Venla jä Antti Luukko, Garson, Ont. -_J__l____.-_ 2.00
Kalle Kerkko, Toronto, Ont. __________—___,-_---____ 5.00
Senja Jarvis, Toronto, Ont. _.____. __ •—. 2 00
Ida Heikkilä, Toronto, Ont. __. ^ 2.00
Helmi Latva, Toronto, Ont. 2.00
Ola ja Nick Ylikylä, Toronto, Ont. _ _ _ _ _ _ i _ _ . _ _ _ _ _ _ - _ _ - - - - _ _ 1.00
Vapauden ystävä, Toronto, Ont.^_--,-_^_--; ___^_-_._ 5.00
Olivia ja Jussi, Toronto, Ont. : _ _ 2.00
Lyyli ja Yrjö Mäki, Toronto, Ont. _ 5.00
Vick Aho, Hearst, Ont. _ - _ _ . - - _ _ _ _ l _ _ _ _ - 1 2.00
Harry Laine, R. R. 2, Sudbury, Ont, lahjoittaa Kusti Järven
muistolle 2.00
Tyyne Männistö, Sudbury, Ont. '__,^___ ^ 2.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu;
Liekin lahjoitukset ____.
Yhteensä ___ _
207.74
_ 972.47
1,180.21
. 23.50
$1,203.71
Ranskalle ohjus vemia Afrikassa
. Rooma. — Francon ja de Gaullen
hallituksen välillä on solmittu peri­aatesopimus
siitä, että Espanjan
eräille Afrikassa oleville siirtomaa-alueille
perustetaan ohjusten lau-kaisuratoja,
j o i l la Ranska tulee ko­keilemaan
raketteja ja atomiaseita.
Nämä ranskalais-espanjalai^en sotir
lassopimuksen yksityiskohdat jul­kaisee
italialainen sanomalehti Pae-se
Sera. . . '
Eräs näistä laukaisuradoista aio­taan
lehden mukaan perustaa Afri­kan
luoteisrannikolle V i l l a Cisnero-s
i in Espanjan Saharaan, jonne lä­hetetään
kokeiltavaksi ranskalaisia
Dracon- ja Diamal-lyyppisiä raket-te^"
a. •
Luovuttaessaan Espanjan alueita
Ranskan asevoimien atomiaseiden
ja rakettien kokeilualueeksi Franco
vaatii lupaa espanjalaisille tiede­miehille
osallistua Ranskan atomi-kokeiluihin.
Lehden mukaan Rans­kan'
hallitus on suostunut tähän
Francon toivomukseen.
PÄIVÄN PAKINA
"Katsoo", mutta ei näe
Kuten tiedämme englanninkieli­nen
sana "LOOK' merkitsee suo­menkielellä
"katso". Mutta tällä
mantereella "LOOK" on myöskin
hyvin tunnettu aikakauslehti.-
Julkaisun huhtikuun 9 päivän nu­mero
herättää varmasti paljon mie­lenkiintoa
meidän maassamme, kos­ka
siinä on pitkät kirjoitukset Kuu­basta
ja Canadasta. Julkaisun kansi-sivu
pistää heti silmään. Vasem­malla
puolella on värikuva Castros
ta j a sen alla, valkoisilla kirjaisi-milla
painettu ' K a i k k e i n paljastet­tavin
sana ja kuvaraportti Kuubas­ta..
. ." Oikealla puolella on myös­kin
värikuva, mutta vain maamme
lipusta sekä mäntymetsästä, ja sen
yläpuolella myöskin valkoisilla k i r -
j a i s i m i l la paineltu: " K r i i s i ja kon­f
l i k t i Canadassa". •• . ..
Tarkastamme nyt näiden artikke­lien
sisältöä, ja onko niillä keski
näisiä yhteyksiä loinen toisten kans­sa..
Ensiksii mitä julkaisulla on ker­rottavaa
Kuuhasta?
Kirjoitus^ on erään Laura Berg-quislin
laatima j a siinäV on selvästi
juorujutun maku, nimenomaan siksi
kun hän toistaa entisten herrasväen
edustajien kokemista Castron hal­lituksesta.
Hän antaa paljon enem­män
tilaa jiiorujuttujen selostuksil­le
kuin niille tosiasioille, jotka an­tavat
Kuuban vallankumoukselle
sen oleellisen merkityksen.
Käyttäen satoja väsyttäviä sanoja
ja kuluneita lauseparsia sekä, tar­kasti
sijoitettuja lainausmerkkejä
(sellaisissa sanoissa kuin vapaaeh­toisesti",
"sosialistinen" jne.) ja
muita alleviivauksia, hän yrittää
antaa kuvan kuinka vaikeata elämä
on Kuuban kansalle. Mutta hän ei
voi jättää huomioonottamatta tosi­asioita
kuten — "Maito menee lap­s
i l l e " j a se on k a i k k i mitä hän sa­noo
tästä asiasta. Hän ei 'mainitse
mitään siitä, että kuubalaiset lapset
saavat enempi maitpa.kuin Pohjois-
Amerikan keskimääräinen päivä­annos
lasta kohtaan, ja ennen val­lankumousta
se o l i , harvinainen ta­paus
. kun köyhällä kuubalaisella
peiheellä oli maitoa. Hän yrittää
antaa l u k i j o i l l e ajatuksen, että apu,
mitä Kuuba saa sosialistisilta mailta,
ei ole tervetullutta kuubalaisten ta
holta. Kirjoittaja jatkaa tällaista
parjausta peräti 13 sivulla, mutta
aina välillä hän sanoo jotakin mikä
voi antaa lukijoille käsityksen, että
hän on tosissaan Kuuban kansan
puolella; vaikka suhteensa sen val-lankumoushallitukseen
on vallan e r i
asia. Kirjoittaja- itkee kirjoittaessaan
että nuorempi polvi tulee unohta­maan
kokonaan sen "vanhan Kuu­ban".
Hän jättää mainitsematta mitä
hänen katsomuksensa mukaan on
"vanha Kuuba ' mutta muistaakseni,
Kuuba oli mm. tunnettu ennen
"amerikalaisten rahamiesten portto
lana". Parempi että tällainen käsi­tys
häipyisi pois ihmisten aivoista..
Kyllä hän tunnustaa että "neljän
myrskyisen vuoden aikana . . .hä­nen
(Casti'on hallituksensa on saa­vuttanut
hämmästyttäviä edistysas­keleita
rotu-integraatiossa,. kansan
terveydenhoidossa, asunto-ongelmas­sa
ja koulutuksessa'. Tietysti, tämä
ei riitä kirjailijalle. Hän muistuttaa
meille, että Kuuba on muka maksa­nut
paljon näistä saavutuksesta kos.
ka se menetti sen "vapautensa" ja
"poliisivaltio' on kuulema nyt. kan­san
hartioilla
näin, on se ihmeellisiä kuinka hän
voi puhua niin monille vastavallan­kumouksellisille,
ja (kuten hän itse
toiii.slaa kirjoituksessaan) kuitenkin
voi liikkua niin vapaasti koko mat­kan!
Mutta.mitäpäs siitä. Logiikka
ja totuus ei ole tällaisen aikakaus­lehden
omaisuutta.
Mikä on vielä r mielenkiintoista
tässä retkessä on se, että läTnä Lau­ra
Bergquisl tapasi canadalaisia
siellä Kuubassa. J a mitä hänellä on
sanottavaa näistä U S A : n polijoisnaa-pureista?
He tulevat esille vaan ker­ran
kirjoituksessa koska . , kaik.
kein vakavinta Amerikka-vastaista
sanar.vöppyjä minä (Bergquisl) kuu­l
i n canadalaisilta". Ihmeellistä!
Mutta täniä on ikäänkuin kuiskaus
meille, että lukisimme julkaisun kir-joituksen
myös Canadasta. Voi olla
että me löydämme "selostuksen mik
si canadälaiset Kuubassa ovat i^iin
amerikanvastaisia.
Mutta antakaamme asian hautua
pari päivää ja te voitte vaikka, l u » '
keat sen artikkelin tällä välillä. Se
alkda sivulta 49, samoin kuin Cana-
.aatkamme