Vapaus, February 28, 1928

              No. 41—1928
Inuridvakuiitalaisten" etujen ajami-sstz,
niin haluan todeta, että olen
Jat koko Canadassa oloajan sitä
sieltä, että Toronto ei ole sobjTa
oikka suomenkieliseh työväenieh-
|en kotipaikaksi. Mutta jos jäse-
^stön suuri enemmistö toisin ha-
^ a , niin he päättäkööt asiasta t o i -
Vilpittömin tpveritervehdyksin:
T. N. Carlson.
Vapauden muutto
[vapauden muuttamista pois Sud-
^rysta on pääasiallisesti vastustet-iiikkeen
tuottavaisuuden kannal-
On luotu suurista numeroista
[pöpö, joka estäisi Vapauden muut-lisen
Sudburysta mihinkään muu-le.
Toiselta puolen on taas' esi-ty,
että pienemmilläkin numeroil-sitä
tullaan toimeen. Vapauden
keen muuttamista pois Sudburys-jonnekin
muualle ei voida käsi-lä
puhtaasti liikekannalta, sillä
Ipauden liike ei ole ainoastaan
leyritys, vaari on määrättyjä tar-
Itusperiä palveleva laitos. Nyt ei
kysymyksessä kuinka paljon l i i -
[ tuottaisi voittoa jossain muualla,
in voitaisiinko muuton jälkeen
irella paremmin niitä tarkoitus-
[iä, joita varten liike on olemassa,
jntään liikepuolessa voi olla mää-
Ivänä. kannattaako liike itseään
Inkaan missään muualla kuin
iburyssa. Jos nyt joku haluaa
btää, että lehtiliikkeemme ei voi
Inattaa itseään muualla kuin Sud-irssa,
niin tätä väitettä on paras
^eä tukemaan siltä pohjalta, että
iän järjestömme ovat niin hei-perusteilla,
että ne, jotka vas-ivat
muuttoa, voivat kieltää kan­iksensa
lehdeltä, jos joutuvat
In ratkaisussa häviölle,
fapauderi liike ei ole paikallista
la, eikä paikallisesta, liikevaih-ta
suurin piirtein riippuvainen,
^eä ei tilata kannatuksen vuoksi,
tarpeen vuoksi. Samalla palve-
|t muut liikehaarat ihmisiä t a r -
vuoksi. Paikallinen rihkama-ei
liene erikoisen suuri, jos ei
lukuun kiertävän asiamiehen
lää liikettä. Pilettien myyn-palvellaan
laajempaa piiriä
mikä voidaan kohtuudella kat-
Sudburyn alueeTcsi. Kuitenkin
^mmat liikehaarat tulisivat jää-
Sudburyyn, vaikka lehden
taminen jonnekin muualle näh-
^n edulliseksi. ,Mitä tulee rahan-jTsliikkeeseen,
on se puhdasta
liiriliikettä, eikä sellaisenaan-aivän
paikallista laatua. Tie-halutaan
numeroita, joita tä-asiari
yhteydessä on esitetty
pätevinä —- jokainen tietysti
m. Numerot' eivät ole ehdo-
Tiistaina, helmyc 28 p:nä—Tues., Feb, 28
^^enlzikkeea kesk-usta ei tarvitse ol-jkat, numerotietoihin perustavat se-
^ mmkaan maan maanUeteellisessälostnksensa Ja seajälkeen antaneet
i^essus-assa. Touneenpanevat komi-U-äsenistön päättää, pidetäänkö V a .
teat asettuvat paljon automaattisem-min
määrätynlaisiin ,
kuin mitkään sanomalehdet j a ovat'
paljon vaikeammin muutettavissa.
koska näillä komiteoilla on merki­tystä
vain määrätynlaisissa keskuk­sissa.
Toronto on sellainen keskus
Canadassa ja sitä ei kyetä mielival­taisesti
muuttelemaan mihin tahan­sa.
Kun meikäläisen työväenliik­keen
oikealla suunnalla pysyminen
vaatii ammattimaista yhteiskunnal­listen
tilanteiden tutkimista, niin
missä luulette suuren osan tästä t o i ­mitettavan?
Eikö keskusräastot juu­ri
suorita tätä työtä? Sen tulosten
oikein käyttäminen vaatii, että myös­kin
lehdet keskitetään niiden lähei­syyteen.
Kun nyt tältä kannalta
lähdemme asiaa harkitsemaan, niin
olisi lehtemme Torontoon muutta­minen
vain sen työn tehostamista,
joka järjestöllisessä suhteessa alet­tiin
monta vuotta takaperin. Tämä
lehden mnuttokysymyksestä käyty
keskustelu ja monet muut seikat, jot­ka
tässä täytyy sivuuttaa jo toteaa
keskitetyn toiminnan välttämättö-msryden.
Sellaisen kannan ottami­nen
kuin tässä kysymyksessä on jär­jestömme
jäsenistö suurin piirtein
ottanut ei sovi yhteen nykyisen jär­jestömme
pyAimyksien edistämisen
kanssa.
Asian mahdollisimman oikea rat­kaisu
riippuu siitä, miten hartaasti
haluamme edistää tarkoituksiamme.
Jos me edelleen haluamme olla täs­sä
ottamatta hedelmällistä edistys­askelta,
niin pidettäköön lehti Sud-buryssa.
Mutta jos me haluamme
entistä tarmokkaammin edistää niitä
pyrkimyksiä, joita varten sanomme
olevämine järjestyneitä, niin muu­tettakoon
lehti Torontoon. Port A r t ­huriin
muuttamisessa ei ole mitään
etuisuuksia, harkitsi sitä miltä kan­nalta
hyvänsä.
E. Wilen.
, paus Sudburyssa vai muutetaanko
keskustoihin' se Torontoon (jätän Port Arthurin
pois, koska t.p.k. on niin hjrvä kun
on jättänyt sen pois). Näin olisi
pitänyt tapahtua, jos kerran jäse­nistöä
pidetään minään tekijänä
Vapauden liikkeessä j a C. K- puo­lueessa,
j a koska on tosiasia, että
kenraalit ilman armeijaa eivät ole
paljo ketään, niin jäsenistö täydy­tään
ottaa lukuun ennen kaikkea.
ämäri kysymyksen ratkaisussa,
ykkäävät joukot taka-alalle.
een menestyminen on muuton
stajäin toimesta väitetty nykyi-otipaikan
ansioksi. Sen työn
itystä, jonka joukot ovat teh-sitä
ei ole kukaan heistä t u l -
uomanheeksi.
ikistä pahinta on se, että mo-ätä
aisiaa koskevat kirjoitukset
it kansallismielistä paikkakun-luutta.
Jos nie emme kykene
ä tämän paremmin asioita kä-ään
j a käsittelemään; niin lie-
Ipärasnakata järveen'' ajatus
laisen järjestön joukkojärjes-kehittämisestä,
sillä tämän t a -
a asiain käsittelyllä me hy-ahoin
kurkottelemme silmuk-maa
kurkkuamme kohti,
e r i t ! Palauttakaamme mieliim-rjestömme
tarkoitukset j a v i l ­iset
-järjestölliset muutok-
Antavatko näitä koskevat
et meille oikeuden tämän t a -
aan asiaa käsitellä kansalli-ohjalta,
miten hyvänsä meitä
a. Sopiiko meidän esim. Wor-yustamisesta
maalailla pirun-tja
nimitellä sitä miksi tuuli-ipyöritykseksi
haluamrne, t u -
me omaa kansallismielistä
ntalaisuutta. Tämän tapais-ntojen
ottaminen toteaa jo
äikeästi meidän järjestömme
iselle pohjalle kivettymispyr-
Uskallammeko me alkaa
iikin, ennenkuin se on liian
Jos suomalaisen järjes­töissä
oleva johtava aines
huomaa asian käsittelyn v i r -
ä, tulee se sen myöhem-uomaamaan.
astelussa on todettu, että
ssa saataisiin lahteen parem-
„ tuoreemmat nutiset ilman
Äänestämisestä
AVOIN KYSYMYS
idf^aPiperiaatteellisen puolen hyvin
i^l^täxainen ei riipu yksinomaan
älähän viisaasta yksilöllisestä
ei^äoksusta, vaikka sitä — v i r -
Uifesiii kyllä — niin pyritään kä-ja
selittämään. Siihen
tarkka j^hteiskimnalli^ten
jain j a tilanteiden seuraami-
^tutkiminen. Tämä ei saisi
enetnpi kuin missään
maassa jäädä minkään
lehden toimituksen v a -
|sen vuoksi on maassa seilai­lin
Canada, jossa ilmestyy
ieiisiä iyöväenlehtiä vält-pyrkiä
ne keskittämään
joihin.
m turhaa väitellä siitä, on-ito
canadalalsen työväenliik-,
ista. Toronto on canada-
^öväenliikkeen k e ^ s j a t u ­ulemaan
ainakin niin kauan,
tulemme -siionialaista sano­in
taryitseinaan. Joku on
keskustelun yhteydessä mai-fepäilyksen
tähän seikkaan
f ja sanonut,; että toimeen-komiteat
voidaan muuttaa
iclpomnun kuin lehtL Työi-
Ajan kiireellisyyden vuoksi pyy­dän
Vapauden toimituksen vastaa­maan
seuraavaan kysymykseen:
Koska Vapa*uden muuttoa kos­kevat
äänestyslistat ovat lähetetyt
osastoille ja niissä ovat ensimmäi­nen,
toinen ja kolmas paikka, niin
haluaisin tietää, että onko äänestys
pätevä, jos äänestetään vain ensim­mäisen
paikan puolesta j a toinen ja
kolmas merkitään tyhjäksi?
Tuollainen epäsuora äänestys
näyttää kelvottomalta, miksi tuol­laisia
silmänkääntötemppuja keksi-täänkin.
Eikö äänestäminen sen tai
tuon paikan puolesta, yhdestä pai­kasta
olisi ollut kalkkein selvin.
Jos ei Vapauden toimitus katso voi­vansa
tähän vastata, niin kerkiää
sen tekemään Suom. Järj. tp. k.,
sillä osastossamme tapahtuu äänes­tys
maaliskuun 4 pnä.
Toverillisesti
Venner Tamminen.
VASTAUS
Vapauden laajennusta, koneiston-ja
talohhankintaa sekä kotipaikkaa
koskevan äänestyksen ohjaamiseksi
on tp. k. hyväksynyt määritelmät,
jotka julkaistiin viime torstain, t.k.
23 päivän numerossa (38) j a yksi
niistä kuuluu:
"2. Kaikkialla tulee jokaisen ää­nestykseen
osaaottavan jäsenen ää­nestää
jokaista paikkakuntaa, joko
sitten ensimäiselle, toiselle tai kol­mannelle
tilalle."
Tp. k. sanoi aivan oikein, että
"näin saavat kaikki olla päättämäs­sä
jokaiseen paikkakuntaan näh­den".
Jos olisi kysymys vain kah­desta
paikasta, niin jompaa^
paa niistä äänestäessään saisi jo­kainen
olla päättämässä kumpaan­kin
nähden. Mutta kun kotipaikkar
ehdokkaita on kolme, täytyy niitä
äänestää eri tiloille, jotta kaikki
saavat olla päättämässä jokaiseen
nähden. Jos jäsenelle olisi annettu
oikeus äänestää vain "sen tai tuon"
tahi tuon "paikan puolesta, yhdestä
paikasta", niin olisi häneltä riistetty
oikeus pSätfcSa siitä, mihin lehti py-syväisesti
sijotetaan siinä tapauk­sessa,
että hänen kannattamansa yk­si
paikka ei saisi äänten enemmis­töä,
ja tällaisia tapauksia epäile­mättä
tulee sattumaan paljo, koska
jokaisella kolmesta paikkakunnasta
on huomattava määrä kannattajia.
S. G. N .
Jos asioita' käsiteltäisiin niin kuin
tulisi, olisi seuraava kysymys, kum­pi
tulee erotettavaksi, t.p.k. vaiko
Vapauden liikkeenhoitaja? Sillä kum-.
pikin ovat tuoneet toisiaan vastaan
niin raskaita syytöksiä, että vähem­mästä
ei tulisi kysymystäkään. A -
osian näinollen olisi pantava toimeen
tarkka tutkimus, kumpi kyseessä ole­vista
riitaveljistä oikeassa j a kum­pi
väärässä, jok«t tutkinto taas puo.
lestaan olisi omiaan nielemään ja
hiukan lyhentämään Vapauden voit­tovaroja,
joka ei olisi suotavaa.
Elyseessä oleva asia työläisten nä­kövinkkelistä
katseltuna on kerta­kaikkiaan'
se,^ että Vapaus on men­nyt
hyvästi eteenpäin Sudburyssa,
johon on yhtenä tekijänä ollut se
seikka, että se on ollut suuren ras.
kaantyöntekijäjoukon ympäröimänä,
jotka ovat antaneet sille kannatuk­sensa
jä jota seikkaa emme me kou­rallinen
suomalaisia voi toiseksi
muuttaa, vaikka olisi kuinka hyvä
halu. Se pysyy sellaisena niin kau­an
kun raskaantyön saantimahdolli­suuksia
riittää Sudburyn ympärillä
ja Pohjois-Ontariossa,
Toiseksi hyvä liikkeen hoito, jota
ei ole kukaa^ pystynyt vielä toiseksi
näyttämään, (vaikka olisi ollut ha­luakin).
Sillä kuten jo ennemmin
on Vapaudessa lausuttu j a joka on
ollut tosiasia, että Vapaus €i ole i t ­seään
kannattanut lehtenä. Ne ovat
olleet toiset liikkeen haarat, jotka
ovat sen siihen nostattaneet missä se
tänäpäivänä on. Siinä tulee ky.
symykseen liikkeen hoito j a liikkeen­hoitajan
kyvyt. Olisi aivan toinen
asia jos lehdellä olisi niin iso tilaaja-määrä
j a ilmoitustila, että se kannat­taisi
itsensä, liikettä olisi silloin
paljon helpompi hoitaa.
Torontossa lehti voisi mennä yhtä
hyvin eteenpäin, ehkä paremminkin,
mutta koska siitä nyt ei ole kokemus,
ta, eikä kukaan voi mennä pistämään
edes $20,000.00 takausta sen päälle
että se siellä menestyisi, niin annet­takoon
olla kokeilematta j a pidettä­köön
siellä missä se on, j a menes-tyy-.
•„• • _ , . '
Tämä ehkä jonkun mielestä tun­tuu
kovin materialistiselta, mutta
otetaanpas ja ks^tsotaan asiaa hui­kan
tarkemmin: $20,000.00 on esit­tämättä
suuri' summa, mutta koska
ei se ole vasta kun noin puolet Va­pauden
nykyisistä varoista, jotka saa­tettaisiin
menettää Torontolla kokeil.
leessa, niin on tämä $20,000.00 t a -
kaussummavaatimukseni perin koh­tuullinen,
Tov. HilPin viimeisestä kirjoi­tuksesta,
joka oli peräkaneettina
t.k.:n selostuksen perässä, pääsee
väkiselläkin siihen käsitykseen, että
Torontossa ei ole yhtään toista hen­kilöä,
paitsi S. J , sihteeri joka ky­keni
minkäänmoiseen tehtävään, *ei
edes paikkakuntakirjeitten kirjoitta­miseen.
En tahdo tätä toiseksi r u ­veta
vääntämään, sanompahah vain
että -— höpsis!
Toveriterveisin — T — i .
Torontois uulisia
Eckville, Alta.
K U O L L U T
Kauppalastamme 4 j a . p n o l i mai­lia
pohjoiseen asuva Paul Langeri
kuoli kotonaan helmik. 16 p. Hä­nellä'
o l i kasvannainen pään sisällä.
Lääkärit eivät voineet poistaa sitä.
Hän kävi viime syksynä Rocheste-rissa,
mutta ei sielläkään voitu m i ­tään.
Hän o l i parhaassa miehuu­den
ijässä. Häneltä jäi vaimo ja
3 tytärtä. Heidän taloudellinen a-spmansa
lienees hyvä. Synnyltään o li
virolainen j a asunut paikkakunnal­la
lähes^ 20 vuotta.
Töinäkin kuolemantapauksia kuu­luu
tässä lähiseuduilla tapahtuneen
tämän viikon ajalla, mutta niistä
cn lähemmin tiedä. .
KESÄN TULO NÄKYY
Näyttää että rikkoo rekikelin kes­kellä
talvea. No, kyllä ne kaara-miehet
onkin olleet tuskassa. K u n
ne edes saisi ne rukit pois huoneis­ta
» sekin jo lieventää tuskaa, vaik­kapa
häntä sitten h^osella vedät­täisi.
" O M A LEHMÄ OJASSA"
L.-haalin näyttämöltä tullaan lä­hitulevaisuudessa
esittämään kap­pale,
nimeltä "Oma lehmä ojassa'
osuuskunnallinen huvikappole 2-näy-töksessä.
Se on oikein hauska ja
samalla opettavainen kuvaus osuus-"
kaupan j a yksityiskaupan menosta.
Toinenkin pieni huvinäytelmä esite­tään
samana iltana. Esitysajan nä­ette
paikallisista ilmoituksista. Siis
kaikin silloin taas haalille!
E C K V I L L E N J A E L S P E T H IN
NAISOSASTON TOIMIN­N
A S T A
Ne hommaa kovalla kiireellä kan­sainvälistä
naistenpäivää, joka tul­laan
viettämään maalisk. 8 p. E l s -
pethin kaalilla. Siellä • kuuluu ole­van
hyvä näytöskappale, nimeä en
tiedä, j a paljon muutakin- ohjelmaa.
Sinne taas silloin mennään joukol­la.
• •
K E S K U S T E L U A RIITTÄÄ
Vapauden kotipaikasta näyttää
tulleen oikein mielenkiintoinen asia.
Jokainen sen vaan haluaisi kotipau-punkiinsa.
Jotkut moittii kun pu­hutaan
Työkansa-vainajasta, että
se on yhtä kun lasta pelotella pö­pöllä.
Mutta hirvittää se kuollut
s i t t e n k i n . . .
Toimekseen saanut.
VÄT LAIVAT
Shaunavpn, Sask.
K A T K A I S T A A N ÄÄNETTÖMYYS
Koska tulin valittua kirjeenvaih­tajaksi
Vapaus-Iehdelle, niin ajatte­lin
raapustaa muutaman rivin, Vaik­ka
onhan tämä vähän niinkuin t a ­vallisuudesta
poikkeavaa, sillä kir­jeenvaihtajan
valitseminen meillä ei
ole tarkoittanut ehdottomasti sitä,
että henkilön on täytettävä tehtä­vänsä,
s.t.s.,- kirjoitettava. Onpahan
vain sellainen vuosien varrella v a ­kiintunut
tapa, että sellainenkin vir­kailija
pitää osastolla olla. Tätä
tapaa /onkin noudatettu säännölli-sestL
Valittu nim. uutistenkirjoit-taja
aina osaston vuosikokouksessa.
Menty vuosi eteenpäin. Valittu uu­destaan
— välistä kai muutettukin
Vapauden muutto
SiTHstakaUojan mietteitä.
— — — . . /'•
"Niin tärkeä kysymys kuin tämä
alkuperäisesti olikin, on se muut­tunut
S- J . tp, komitean ja V a ­pauden
liikkeenhoitajan väliseksi
kahnaukseksL Kumpikin tuoden
esiin p^kkakuntarisa hyviä j a toi­sen
huonoja puolia. Tämän l e i -
män antaa asialle varsinkin t.p.15:.
viimeinen selostus asiasta^ painettu
Vapauden helmik. 23 p. numeros­sa
j a j o l a uhkuu henkeä, että tov.
Kannasto on ainut joka vastustaa
Vapauden Torontoon muuttoa- Jos
kerran asia näin on, niin mitä siitä
suotta semmoista rähinää pitää,
yhden miehen takia? Ja jos taas
" K U M M I P O I K A "
nimisen näytelmän esittää suoma­laisen
seuran näyttämö ensi lauan­taina
maalisk. 3 pnä, j a on tämä
sekaisin huvinäytelmä mitä on olie-massa.
Niinkuin jokainen muistaa,
maailmansodan aikana naiset olivat
lempeitä sotilaille. Niinpä nämäkin
ranskalaiset rouvat ovat ottaneet i t ­selleen
"kummipoikia" ollenkaan
tietämättä ketä ne ovat. Rouva Mar-jolin
on niinikään kirjeenvaihdossa
erään kokin kanssa rintamalla ja
niin kokki pääsee lomalle j a tulee
r o u v ^ tervehtimään. Ja tästä, se
sekamelska alkaa. Sillä tämäkään
kuminipoika ei ol^e oikea. JKappa-leessa
täytyy näiden miesten esiin-ijä
usean^pana eri henkilöinä. Saa­pukaa
kerran taas nauramaan vat­sanne
täyteen. Sillä jos en olisi
edellisiä huvinäytelmiä puustannut
maailman hauskimpina, niin puus-taisin
tätäkin. Vaan nyt jätän ylei­sön
ratkaistavaksi, mikä niistä te­keleistä
on hauskin. Sillä eiköhän
tämä sentään vie voiton vielä edel­lisistä-
Täyttäkää katsomp viimeis­tä
tilaa myöten. Katsokaa ilmoitus­ta
tämän päivän^ lehdestä. Lopuksi
jää tanssille tunti aikaa. —- H — r L
jotka tarjoavat suoran, nopean ja mukavan
matkan matkustajille
CANmSTA suon
(Ruotsin kautta)
OVAT HYVIN TUNNETUT
S.S.
Halifaxista Maaliskuun 3 prnä
J9alifaxista Maaliskuun 11 p:nä
Koko matka Halifaxista Suomeen kestää vain noin
10 vuorokautta
^!l"r'" ja Pohjanmeren yli .amassa komeasta valtameriUivaMB matkuttaj«t T<tiivSt
väsyttävän poikkikulun Englannin kautta «amoin kmn mySs hankalan matkan ItKmeren yli.
f päättäkää h&U millä näistii laivoilta raatkuiUtto ja tilatkaa p i - ,
letti lähimmältä Linjan asiamieheltä tahi kirjoittakaa suoraan seuraavalla osoitteella.
1410 Stanley Street,
MONTREAl, QIJEBEC
RUOTSIN AMERIKAN LINJA tarjoaa mahdollisimman parhaan palveluksen Saomesta Canadaan
tulevUe matkustajille. Knantykiia aina RUOTSIN AMERIKAN LINJAN puoleen ostaessanneonna.
koita maksettuja pilettejä ja olkaa vakuutetut matkustajien nopeasta kuljetuksesta.
Eri paikkakunnilta
Kaministikwia, Ont.
P U H E T I L A I S U U K S I E N A I KA
M U U T E T TU
Tov. Oscar Eyanin puhetilaisuu­det,
jotka on ennemmin ilmoitettu
Vapauden liikkeenhoitaja on yksin helmik. 28 ja 29 p i s i , ovatkin vasta
toisella puolen, niin on asia sama,|maalisk-15 j a 10 pnä, .Tov. Ryan on
-1 proletaariselta kannalta asiaa kat- [joutunut munttamaa:n raatkasuun-
•Ucen- Minun mielestäni olisi ollut rJtelmaansa, joten ottakaa lapset ja
paljon kauniimpaa j a asiallisempaa lasten vanhemmat tämä Buomioon-että
nämä yllämainitut "selostajat" Puhetilaisuudet on Pohjolan koolu-oUsivat
antaneet vain kylmän tar- l a klo 8 ^p.p. — X •
miestä, mutta tulos on ollut sama:
uutisia ei vain ole ilmestynyt. Ja'
niin ne on sivuutettu viimeiset kym­menen
vuotta, että tuskin paria ker­taa
on haaskattu Vapauden palstoja
tämän kontrin uutisilla.
Joku aika sitten tiedusteli Dun-blanen
kirjeenvaihtaja, että "mikä
vaivaa Nummolan tovereita, kun ei­vät
hiisku toiminnastaan mitään tä­män
lehden palstoilla," Ja edel­leen:
"Onko f armaus mennyt pää­hän?"
j,n.e.
Mitä farmaukseen tulee, niin p i ­tää
se ehkä täydellisesti paikkansa,
joitain poikkeuksia lukuunottamat­ta,
osaston perustajiin nähden, joi­ta
mainittu kirjeenvaihtajakin lie­net
tarkoittanut. Sillä osastomme
perustajia, joka on tapahtunut noin
16—17 vuotta sitten, 5>n enää mu­kana
vain pari kolme henkilöä.
Noin kymmenen vuotta sitte a l ­koi
osa osastomme jäsenistä ke­rääntyä
silloisen Grain Grovers-jär-jeatön
ympärille, jonka tarkoitukse­na
piti olla farmareiden osuustoi-minnallisesti
j a taloudellisesti jär­jestäminen.
Mainitun järjestön pe­rustamiseen
ottivat täälläkin eräät
henkilöt huomattavasti osaa. Sen
piti olla "kaikkiparantava", köyhien
maanviljelijäin taloudellisesta ah­dinkotilasta
pelastaja, jonka siipien
suojaan jokaisen rehellisen ja a i ­kaansa
seuraavan farmarin olisi tul­lut
kuulua. Vaan pian kuitenkin
osottautui sen, niin osuustoiminnal­linen
(jos sitä siksi ollenkaan voi
sanoa) kuin mutikin toiminta kai­keksi
muuksi, vaan ei sorrettujen
farmareiden etujen valvojaksi. Täs­tä
oUkin seurauksena, että radikaali-sempi
aines käänsi selkänsä koko
järjestölle. Viimeksimainittujen t o i ­mesta
perustettiinkin sitte Fsrmers
Union of Canada, Sask. Sect. G^in maan suuret. Ulkopuolisia on l u -
Grovers yhdistys, kannatuksen puut- vassa yksi Kirkland Laken Jymystä,
Tässä ei tietenkään mitään pa­haa
ole, jos nämä järjestöt otetaan
sinä mitä ne ovat, s,o., farmarei-deii
tämänpäiväisten pikkuetujen
valvojina. Mutta jos niistä yrite­tään
loihtia esille, kuten ollaan tai­puvaisia,
canadalalsen maanviljeli­jän
lopullinen pelastaja, niin siinä
me kommunisteina emme voi olla
aivan samaa mieltä. Meidän tulee
muistaa, niin ihastuneita kuin nii­hin
olemmekin, että sittenkin nii­den
toiminta- j a tarkoituspijriin si­sältyy
vain tämän porvarillisen yh-teiskuhtajärjestelmäii
paikkaaminen
eikä sen hävittäminen.
Ylläoleva ei suinkaan tarkoita sitä,
että meidän kommunisteina tulee
pysytellä sivussa. Päinvastoin mei­dän
velvollisuus oh kuulua alamme
ammatillisiin j a osuustoiminnallisiin
järjestöihin. Siihen velvoittaa mei­tä
leninismi.
E I OTTANUT ELÄÄKSEEN
Viime keväänä käydessään täällä,
pani Sanna Kannasto alulle C. Tn.
osaston perustamisen. Kuulemani I
mukaan oh se kuollut jo synnytys-tuskiinsa.
Tässä itsekseni fikeerai-lin
(ja .samalla pistin ne paperille),
että jos otlas tuota j a hieros sitä,
niin ehkä siinä rupeaisi ilmenemään
elonmerkkejä. Jollei siitä ole apua,
niin miiuta en tiedä kuin toivotan
vain vainajalle rauhaisaa haudan-lepoa.
T U L E V I A HUVEJA
Kommunistiosaston näytelmäseiira
harjoittelee kappaletta, nimeä en ole
saanut korviini. Luultavasti näyt­tävät
sen ensi kuussa. — H , R,
hyvää painijaa,' muun muassa E s ­kola
ja Kuusisto Helsingin Jyryn
iniehiä. E i öle kaikista kilpailijois­ta
varmaa tietoa, joten ei voi var­maan
niistä vielä puhua, mitä tulee
kilpailuissa näkemään. Kuitenkin
voi varmuudella sanoa niitten tule­van
olemaan mielenkiintoisemman
nähtävän mitä täällä on vielä kos­kaan
paininalalla nähty. Sisäänpää­sy
tulee olemaan tavallinen hinta,
mitä on täällä käytännössä. Pitä­kää
mielesEä maaliskuun 3—4 päi
vät.
470 Main Street,
WINNIPEG, MANITOBA
J. V. Kannasto,
Box 69,
SUOBURY, ONTARIO
EEISIÄ UUHSIA
karkoitusjuttu
Ent. venäläinen merimies taistelko
k&rkoitusta vastaan
Timminsin painildsat
K I L P A I L U I S T A MUODOSTUU
L U J A T
Timminsin Ilon painikilpailut ovat
lähellä; Painin harrastajain lausun­non
mukaan tulee niistä muodostu-teessa,
olikin myöhemmällä pakoitet-tu
yhtymään Farmers Union karis­sa.
Heti Farmers Union ilmestyes­sä
näyttämöHe, perustivat suomalai­setkin
tänne sanotun järjestön osas­ton.
Sen taholta onkin tehtj' voi­makasta
sgitatsioonia Farmens U -
nion j a Wheat Poolin kyväksi. Muu­ten
siitä kuvastua koko paljon sa-'
ma uskonkiihko, mitä kymmenen
vuotta sitte Grain Grovers järjes-'
toär perustettaessa.
kaksi Sudburyn Kisasta, yksi South'
Pcrcupinen Viestistä, yksi Soön V e ­sasta
j a ellemme erehdy, niin tulee
Toronton Yrityksestäkin, Oman
seuran miehiä ' menee kilpailuihin
Eskola, Kuusisto, Pahkala, Heino­nen,
Reinikka, Bash, Heino, Tam­milaakso,
ValeniuB, Edvardsen, Kai­ho,
Hohter ja mahdollisesti juuri
paiklcakunnalle tullut Mela, joka on
entisiä kuuluisan Talikkalan Tove­rin
painijoita. Joukossa on monta
MONTREAL. Viimo torstkna
käsitteli täkäläinen oikeus ent. vc.
näläisen merimiehen, Peter Pilsh-tikoffin,
karkoitusjuttua. P. p i i
saapunut erään laivan mukana
madhän viime kesänä »ekä jäänyt
sitten tänne. Myöhemmin Hänet
pidätettiin, mutta mitään syytettä
ei asetettu häntä vastaan, vaan
siirtolaisminujteriön toimesta suo­ralta
kädeltä määrättiin karkoitetta-vaksi
kotimaahansa, Venäjälle, kos­ka
hän ei ollut saapunut maahan
laillisia teitä.
Tätä karkoitusmääräystä koettaa
asianomainen saada kumotuksi y l i .
oikeudessa. Valittaja perustelee
.pyyntöään sillä, että .siirtolaislain
nojalla karkoitettava siirtolainen
on varuaibettava sen maan passilla,
jonne hänet karkoitetaan, j a että
siirtolaisviranomaieet voivat ryhtyä
karkpitustoimenpiteescen vasta jon­kun
oikeuden esitykgestä. Kum­paakaan
edellytystä ei tässä tapauk­sessa
ole o l e m a s i : Siihen nähden,
että Canadalla ei ole diplomaatti­sia
suhteita Neuvostoliiton kanssa,
väitetään, etteivät siirtölaisviran-omaiset
ole voineet varustaa kar-koitettavaa
henkilöä Venäjän passil­la,
joten karkoitusrnääräys on l a i ­ton.
Oikeus e i ole vielä ratkais-'
sut asiaa.
FARMI
240 cekkerlu, josta 80 eekkeriä
viljelyksellä, fl mailia Fort Fran­costa,
kauniin Rainy Riverin var­rella.
Myyn sairauteni takia.
Lähempiä tietoja kirieolliscstL
CHAS. HELM,
Box 277. Fort Frances. Onf. (44
hingossa höyläkoneeseen ja ennen
kun kone saatiin pysähtymään, oli­vat
terät leikanneet käden poikki.
= Tämäkin tapaturma paljastaa
erään canadalaigcn kapitalismin mus.
tista puolLsta, nim. sen, että ala­ikäiset
poikaset pakoitetaao työs­kentelemään
vaarallisten koneideni
ääressä.
Koneiden ruhjomat
lU-vapotfa» poikanen menettänyt
kätensä ho^läyskoneeesa '
MONTREAL. — Perjantaina ilta­päivänä
sattui 3Iontreal 'Furniture
.Manufacturers Liti-ilt-edin huonekalu.
tehtaassa täällä ikävä onnettottiuus.
Työläisnuorukaisen Phillippe Lang-lais,
lo-vuot., oikea käsi joutui v a -
Lau^rhlinin kavallukset
Nousevat $3l.598:iin
TORONTO, helmik. 26. — Täällä
olevan Capitol Trust Companyn k a -
söörin, Cecil Langhlinin, kavalluk­set
n ou.se vat ?31,598:iin. Laughlin
oli koettanut pelata rahamiestä.
Hän käytti autoa, jota tavallisesti
apaa vain roSIjonäareillä j a muu­tenkin
eli y l i varojensa.
/Mutta oman selityksensä mukaan,
johtui romahdus kuitenkin ensisijas­sa
pörssikeinotteluista. Laughlin o li
ostanut osakkeita osakemaräcinoilla,
ja oli hänellä ollut alussa onni puo­lellaan.
: Hänen hallussaan olevain osak­keiden
arvo oli kohonnut j a hän .
kerran voitti $20,000, mutta odot­taen
mainittujen osakkeiden hinnan'
edelleenkin kohoavaa, pidättyi hän
myymästä niitä, minkä seurauksena
oli lopuksi se, että.hän menetti kaik­kensa
sekä lisäksi työnantajansa v a ­roja.
Pörssifirma, jonka kanssa L .
oli ollut tekemisissä jäi lisäksi saa-'
maan L;ltä §1,400. -
; Liverpool, N . S. — Viime per.
jantaina koettivat Biueberry Poin­tin
kyläläiset, luvultaan n. parisataa /
miestä, hyökätä haaksirikkoutunee-seen
lunenhurgilaiseen kuunariin >
"Loyolaän", jonka lastina oli 1,100
laatikk<Ja väkijuomia. Kyläläiset:ta»';:
livat matalanvede/i aikana karille
j a koettivat kiivetä laivaan, mutta
kannella oleva aseellinen v d i t i kar: •
koitti joukon. Ratsastavaa pöBisia^.
on pyydetty suojelemaan laivaa. ' ' ,
i
iliilÄill
-.•i.--;..-, r:J',vi. J,^'..r. .-rVi»:'V