Vapaus, December 8, 1953

              Sivu 2 ' TiJsiaina, joulukuun 8 p. — Tucsday, Doc. H, ] 9 ö : i i i |
(UBEBTY) — Independent Labor
Organ of Plmilsh CanadSani- En-tabllahed
Nov. 6. 1917, Authorizr-d
as Bccond class mail by the Post
Office Depafrtmeni. Ottawa. Pub-liAhed
thrlce veekly: Tuc-sdays
.Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubUflhJngCompany Ltd., at 100-102
Elm-Bt. W., Sudbury, Ont., Canada.
Tt-lcpbones: ..Buxlnes»-. Office: 4-4264
Ed::or:ä.\ OH.ca 4-4265, Manager
E SuKhi. Editor W. EkJund. Maihng
addre-v;Box 69; Sudbury, Ontario.
Advert..<=Jng raies upon appllcatlon.
Tran.^Jation free of charge.
TILAUSHINNAT: -
Canadasaa: l vii. 7.00 6 kk. 3 75
3 kk. 22$
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 € kk. iJSo
Suc/messa 1 vk. 8.50 6 kk. 4,75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
N. NESTEROV:
Lakiehdotus Bill 7
, -Canadrjn nkoviar.iin l^-lity irtuuto-fhrlolii.s liill /jokä^ puda-mcntin
edeili•,tv•^a islunno-^sa tuptf-tliin Hill 93 nimdl^';'' ftilce lähi­päivinä
uudtliccn rilahuoiK en [•,'-itf)t,iVfk->i / .
Kuten muistf-taan, tarna iakif-ndotui, joka'tcU^i^suureUa os'dta
lakot laittomiksi j a leimaisi maanpeiak^eksi hallifuttsftn ulkopolitii­kan
arvo.stelun, kohtani viirnc vuo^Jina Canadan työväenliikkeen ja
vapaamielisen porvariitonkin yk.^iniielivjn vailarinnan. Juuri kan­sanjoukkojen
horjumalfomari •.a^tariJ)n,-in jf/hfio-ta parlamentti kiel­täytyi
hyväksymä i t ä tjta kau,i-k,';tilo:--ta torlella tuomittavaa la­kiehdotusta.
Me m\os uikomnic (tt,- i\\ on ail-a iiuddlftn 1-orotiaa aanom-me
t ä t ä paheellista lakiehdotusta ^a'-t,ian. 'Ioiia-iä nimittäin on, elta
j o s tämä lakiehdotus hyv;ikvv'ia;in n\kyise->-a muodo.i->aan, ts. tarpeel-
Iisia_ muutoksia tekematt.t stn < iJ,idr-mokraalti^un kohtirn tas-ia
mamissa avataan noilaj.ihflin portit ^elko ."-elalleen. kuten ne ovat nyt
\'hdysvallois.sa. >
.Menemättä hi-ton,i--.a k a i n r n m a kM (aaksejMin ^ hd>.->valtain
. nykyisen..noita ja hfirn[)i ta i.si(jlla-vr(r.oit ta vana esimerkkinä .siitä, ettk;
siihen kurjuuteen ei pit:ii-i t. i - -a ina;i-,>,a mennä. Totta tietysti on, ku­ten
eräät va.stuunalai-,cl pai\idfh(|('t ovat aikoinaan selittäneet, että
Canadan rikoslain n>k\ i H - l niuuto-^eJidoiuk-et Ortjaadittu \Vashin;(to-nin
määräyk.'-e.->la. .Mutta <_ iinada->-a ei f»le mita.in pakkoa tan-^sia
- AVall .Streetin .'-olaisten rahamif-ten fiillien mukaan. Tosiasiassa
AVashin^tonista on vaadittu (^'i^ada-.•^a laaflilta*.aksi tällaisia noita-jahtipykäliä
nimenf»rnaan <-:in<i ndelf-^a. että niitä tarvitaan sekä'
"kylmii.'ssä"" e t t ä "kuuma^-^a '-öda'-^!'", .Mutta lap.setkin jo näkevät,
etteivät <^otakapitidistit sia rnilaaii Mitaa ]iro\o>orduksi j a e t t ä "kyl­mäkin
<-ota" joutuu ennemmin tai nu(liiemmin 'sulatettavaksi maail­man
rauhanvoimien !aI.f•ntall|a'^•.rt >ui,iiu.Miuiiis.vi. '\^ialiisesti puhuen
tällaisia epädemokraattisia l.ikipyktilia i-i .siis tarvita cfle.s sodanka.m
varalta ja .'•itai)ail'-i.- millä oikeufh-lLi \Vasliin;;ton vrittaä määrätä
meille kansakuntana minkak'u\ia lakj.-ja meillä on?
Kuinka vaaralhsla on iu)iiaj.ihti-l,imla<idmnalla leikkiminen, '>ii-tii
on viimeksikuliineina f)älviiia «>a.'ilu pcivristyttäviä esimerkkejä.
Harry Tntmari aloitti prr-idcntiiiia ollrsN-i.in poliittisen noitajah-din
"kommunisteja' v<l^Man. Hänen suosiollisella m^otavaikutuk-
.,.seilaan ryhdyttiin •tutkimaan" ihmoten ajatuksia ja .'.•.seulomaan"
amcrikkalai.-,ia luotettavik.-,i j.-i n luotetta-v ik.^^i. Siihen aikaan näytti
kaikki, meneviin hyvin., .J()s.j()tkutk:omniunl^^ pantiin"vää- •
ricn ajatu.sten"" \uoksi tiils-iipaita Ulkomaan, niin mitäpä siitä, jo-,
joitakin unionisteja, ,s-!nom,iIr'htimiehi.i ja muita Icimatfiin em^in
"kommunisteiksi" ja ',ittt'n ••\ä.iiiii ajatteleviksi", niin 'huonoahan
.'-e oli, mutta mita luo .silli merkitsi e suure.svi ja likkaassa y\merikas-
.sa. 'Mutta, noitajahli ei |iysahtyiiyikaän .siihen, vaan veti itse mr.
Trumaninkin mukailisi loit.i o n , d t d 'liumaoia ole \iela ^heitcttj
. vankilaan, nnitta n<)it;tjahtaajat, uhka^^ivat häntä .vakava.^ti-ja pa-koittivat
hiilien julkisesti luomitsema-in oinal [)oliittiset lapsensa.'
'Jos tämä ci ole Kjiliii \.uoitla\a (..srnieikki C)tla\v.ille. niin hil-
^ loin pit.iisi palault.ia iniLireu se h i rassaan tuomitt.iva nuistamaa-lau.
s. millä nämii amerikk i l a i s e l nnltajahtaajat yrittivät painostaa
Canadan hallitu.^^ta ja erikoisesti ulkomiiiisiori 1'earsoiiia ns. Gou.sen-kon
jutu.s.sa.
.McCarthystni edusiaa l'olij(ns-\mei ikan fasismia. Harry S. 'l'ni-man
oli oikeassa .sanoessaan .MeCaith_\.smista. etta:
''Se on-totuuden tuhoamisia ja meidän historiallisesta oikeuden­mukaisuudestamme
luopumista.
•'.•^e on laillisuuden hxlkliainisi.i.
•".Se on suinen valheen ja pei.itlomien s_\>teisten käylliiä ketä
tahansa kansalaista kohtaan tmvallisliuden nimissä.
"Se on valheesta elävän dema-jso^ian valtaannousua.
".Se on pelon ja luivitvksen li\it\.s1a \hteiskunnan kaikilla por­tailla."'
• ' ' - ,
Juuri sita se on Juuri laman \ u u k s i ovat kaikki can.idataisct
puolueväriin katsomat t;i .Mcf'ai lh> smin iiuiiiiinnect.
.Miksi sitten pilaisi Canada-Ma ineiiiia samaan kurjuuteen laati­malla
rikoslakiimme .sellaisia muutoksia, jotka synnyttävät. .=;yiittä-v
ä t ja kasvattavat canadal.uM.n .Mr('arthysmm^
Luopukaamme hyvaii s.i;iii vallitosa t.i.sla \iityksesta vaatimalla
yksimielisesti, että rikoslain tnuutosehilotuk>esta I>i!l 7 tulee poistaa
kaikki eiiädemokraattisct kohdit. jotka uh^a.ivat .tämän main kan­salaisia
ja asukkaitci McCaithv i^inin nojtajahtiv illit> ksella.
Kli.sa .-'alonfri, En.TiO:;. h)'..; ,
täyttäa/;73v.uqfö'a'.^a pnärf;!;;:
Vrjo Passi, V/.n.tcf.Vh. O M .
vuttaa 73 vuodc-n la.i "K: 10 ,'.;-.a
•yhciyrn.Tic orr.hisu-.Ti ja :-n'.<x:'.'jr.,
on n e.", loi vo t u/. f; i < n!
Länsi-Eurooppa haluaa
kauppaa idän kanssa
* jr.n^-'.:u&. r.-^riP.iImrin talo-j-' valitavat niiden mark''..noita.
Mitä muut sanovat
'.la-i ;u-...rit; tn nvicyaan kaki.i| .Vuo.sina 194-3—1952 Yhdy.svaltojen
" K i r i T A VAHTI '-•VNTI.SI.\"
VIIDELI.T: US K G V.^ I.SELM:
Ombridpe, f.UKianti. — Br.t.sn.n.y n j .-ur, CU-KO/'-) a r.ffll.ncn l'yvin',oin-melodisiijohtaja
Re/ Donald S'-p.; l l - .»a '<uit.iu'Ji/<i,'iO kasvä.a lakkaamat-
K> :..-\<.:i:;> i T>.:.en linja nnsta'on
"al/ud :. NcJv.y.stoliiios-
I j i .•r-.r.-rt/idi.^nokr.aat:,. ,'--;a rn^iKsa,
yj.:::,i p^ll-ia vapaa rauhanomainen
"Ystävien" atomisalaisuudet
J'residentti I'äscnho\\erm s.^iapuessa juTJantaiiia , liermudaaii.
missä pidetään "kolmen suuieii nei:\otieiuja". ilmoitettiin eräänlai­sena
" \ l l a l \ k s o n a ' ' . etta iMsenhovst i i n \htena neuvonantajana on
Yhdysvaltain johtava a t o m i v o i m a - , i s i am enki^istuntija. *1'äman ar-
\eltiin olevan nierkkina s i i i . i i-iui Bermudassa \oid.ian keskustella
m\Oi atumisalaisuuksien x.tjhianiisesta \sia\ i e n ' kc-ken
^Merkillepant.uaa muuten 'on. e t t ä noilaj-ihdin tielle lähtenyt
Yhdysvaltain hallitus on • ep.iillyi ' 'maikkia liittolai,siaan niin kova.sti.
e t t ä se on yksinään [)itan3t atiimisalaisuutensa" ICsimerkiksi Ca­nada
varaa pilkkahinna- i a Vhd\s\a]tain atomivoimalle välttämätön­t
ä uraniumia. mutta moidan maatamme pidetään tä>sin pimeässä"
siitä, miten ja mihin t. i i k o i t u k s o e i i -ua k ä \ t e l a a n . Biitannia jou­tui
uhraamaan inilj(M>iiia puntia Vnjmijiommin uudelletMi "keksimi­seen"
ja kehittämiseen si'n \ uoksi kun Yhdy>\allat ci luottanut sii.
hen min paljoa, etta olisi vornui antaa nama tiedot.
To.sia.sia-luonnollise.sti on. e l l e i ;itonupommin suhteen ole ollul
^ m i t ä ä n sellaista " s a l a i s u u t t a mita oi olisi muuallakin tiedetty, .silla
Yhdy.>tvaltain ensimmäisen atonu'[ionimin kehittämiseen o-salUstuivat
j*ohtavat tiedemiehet eri puoliUa maailmaa. Oli siis väin ajan ky­symys,
jolloin joku toinen .sUuri tiTTiritTsuusmaa \oi kehittää atomi- '
a.seita. .Atomisahiis'u'urk%sta puhuminen o'n siis alusta pitäen ollut
hölynpölyä. M u t t a 'nyt on paljastunut, että tämä atomipommin
"salaisuuksista" puhuminen on johtanut v a l l a n painva.staisiin tulok­siin,
mihin Y h d y s v a l l o i s s a puhuttiin Tarkoitu? nimittäin oli, etta
Yhdysvallat pitää yksinaä: i 'atoiiupommis;daisiiuten.sa"' ja nou^ee
sen vau!iä,miup'lmaii h e r r a k s i .Mutta Ufitä on tapahtunut? "Atomi-,
salaisuus" johti siihen etta auimtNoiman kehittäminen hidastui niin
YHdysvalloi.ssa kuin Uritannias-a' j a muijsakin 'porvarimais.sa. Toi-
• sin kuin oli toivottu. \"euv( i s t o i i,uo .-aavutti Vhdys\"allat' ja ö n i l -
mei.se.sti sivuuitanuiiJn >en ätof;nivoiman kehittämisessä niin .sotilaal­lisia
kuin rauhanomaisiakin tarkoituk.sii varten. ,
; Ei siis oli.-i lainkaan-iiime, vaikka- I-^isehhou-er olisikin jo valmis
.keskustelemaan ••atomisalMi-uuksien" vaihtamisesta "ystävien" kes­ken.
Jokatapauk>ess.i tiedeiä. i n . etta järkc\animat amerikkalaisetkin
ov*at jo kauan vaaiiiit-et atomi.>alaijiuis-humpuukista luopumista.
ianoi tänään, elta han 'r.-iK'j,:5. KO-va.
st!, -jotta >ena!aii'it,.s(>t.l fa'. muo-dobla,.
sivat tukiasemia Br.tann.a-iri
ja hitt-LHi-at .vi.na amt.'-:k'f:a2a:sj!n,
jf-tka -rnonella: tavalla.ovaj,. mii-^Tiiifd-neet
maamme
Tämä 50-vuot.as' fVangeh.'-:! 5.ar.oi
ulkoilma kokouk.sfr.s.-a.,etta. enemmist^i
vtnalai.^cistä on h^vin saadylLsia m-rnisia,
".Meillä on taalla amerikkala.sla,
joiäeilv rnaido
k.irirrturtf;!^/]^^^^^^^^^^^ .syye."^e';.äh'ik?ip
% i r i ' 1 eisbrivKJI.:S!ix^'ja aLc.uItsesii '.tois-m..'--
cri ja Tl!.'.,^.; ,i ra'a.iano.'.nrob!lle
t^aigusrilryllij^^^
'Vftfeail •-ttiotatin^
kulsukaa.mrne sns rnyo.s '.cn,xla:.s.a n.crjin.rirn H-ka kilpaihUai.stelu en
.Jckatapauk.v--.;s<:a, kuka .sanoo, etta M'- ma.dcn k<;-A:e,i j r . h'iko.iipisn maiden
nalai-sct haluavat tunkeutua miniie- 5ori'i;/i..'ic-:i v .ina.-:ka!rnp:f n maiden
kääri ?v:.-.'v;^v:.';\::^:"'\':.::^^ ,1.;aho;«i;
Eräs vihainen kiiulija^^ky-syi. ' ^Iik.?;
ette mene a&umaan Venäjälle?'
"Siksi kun taalla on rnttava.Sl! .s".n-t;.
s;ä antaak.setn mmulle tyola' .s-a-noi
Soper.
.. : Tama pa.sifirjlinen' p;ipj)i, joka ai,-:
kaiSemmin;'..yiikoirav^
nian.. mcLodi.sticn; konferenss.n. presi -.
dentik.si, .sanoi kuulijoilleen.
. '.'Mc olemme monella tavalla.nwchi-tcttynäinaana:-.
ja mc olemme selväs­ti:
nuorerniJanii osakkaana.- Yntly.sva!-.
ta-n liittolaisena.
' Luiiic.-.sani iiut .sta, elta amo];'-.k'i-la.
set alkavat lakentaa tänne knulii-ja
'Yhdysmltain iot:iaid"n lap^^ a
•.arten», m^n.i .sanoin, etta n.iyiti-i
.Silta kuin he jais.vat tänne py-v«as­ti.
'.Amerikka .seuraa nyi .voimaiinl;! iV:-
kaa inel'<o julkerusti. " — Rcutei-,n
uutistieto j'uluk. 6 jnä. •.
Leunan kemialliset
tehtaat takaisin
itä-Saksalle
ncri-ini. _ Leunan valtavat kcmi-•!''i-''^'''•i'"-^"^' dem-kiaattisen leirm
ali tehtaat) ji)ita .sodi^n paJitty-ni-r-ta ' mar-:kinö.h;n ja imperiahsti-
'lahtie.-i oh Woilanut neuvostolainen 1-'^^^ -f^-''m:i-den markkinoihin. Y h -
Kun N(,U',0'-to;i,iossa ja kansande-
.:rn,D"ki-aä'^i.sissa :;ma:..Ss^
; J a .ii k dii 1'tiy y ^ni li h^
•hein: keJvU:^
.;l"oukkäjen,.:7: a l u e e l i i n c i l : hy
11";u,si'C riOu.c;.<i.sii,.;niin:-.kapitah.stisissa
; Iliaissa v~r-};;;,;Y h uy^
ii"-'-a j;ans'-'a-si i-rn nuu.ssa on ha-
•,aif. r.i'sa r-ilouden taantumista ja
l i . t j j j f a t otalckr ien joukkojen ase-
.!nfi.'i kiirjistiiuuiista;
•\,'il^a;)iUiy\^vkpuH ;'iiiaidt;l.UalpudelIi-
-e'i i l i n huanoncmuien johtuu ensi
hilJ<:^Jit^.J:i}qud^;n vvo:ma.peraisestk/;rhiri
• l;'i,iJri|o!hi isosta,-
'ili^-aiJejitam^SfJAt^- :\;ja-iVraiihan^
tar.p.eMa;...varten tvo.skentelevien • leol-
!-;au.sl;iir'j,cr!i kroonillLsen vajaa-ku.
ornutuK.sen k.-isvun voimi.slumises--
: 1. N,k".f.m on ^ T i o n i r i t t a v a osa ka­l
i t . i l / - i ^ t u i maiden .SiV!:hteoll'suus-
:^:;:iK'•a::tyi•ehciyslilassrl.^•.;^
s,ui6nifi.l:;hUx:evpjeni m -tv, '•. a-
•luäsd' ' i i r;;&iiila Ra!islcan^'y/rh.
liiiiideii ;'--t(;ksf:;niöonisu^^^
to!f;:Ua'Ä.s;.sai• ...toi.meLtomana • 60-^70
Ipresenttin. ' K,;"' ' V •'
Kap.t,'I.stiSt,en maiden talouden ti­laa
liuoiionlaa myo.skin se etta yhte-'
i:rii=^tL ii!f.a:;:nan-.:aiKkina'„ o-.at ja-
•Kuahtuiiect''' ;kViit-eeri". .rihhäkkai^
• vienti- ja palveluar-vO clr 123. .Tuljar-
:;d^a::dpilöTiai:Sam
aysvaltojen tuonti .oh .korkemtaanv 78
.-n.ljardia dollaria.
•/ Kauppasuhteiaen .yKs.puolinen . ke­hittäminen
;on tuonut-, suunnattomia
voittoja, amerikkalaisten - monopciis-
•tien:-pienelle-: -ryhmälle.'. Samaan ;-a"i-.
: kaan.kuin. - tällainen .: politiikka- on:
..saattanut vararikon partaalle Lansj-
Euro.opan.maiden talouden ja tyhjen-
:tanyt:.niiden kulta-:•.•:.ja... valuuttava^,-
•rastot.se ,• on : ajanut umpikujaari-myoskin:
Yhdysvaltojen.. kauppapoli­tiikan.
Kuudessa vUcdessa (1946—
19521-"kaikkien kapitalististen maiden
.kauppavajaus kaupankäynnissä.--Yh-.
dysvaltojen•. kanssa noiisi suunnatto-
.man:.-suureen summaan — 32 miljar­diin
dollariin
LänsirEuroopan-, maiden kroönillir.
nen' kauppavaja-us on' eraana •perusr
syynä -niiden .-y'r.a.:syvcntyviin:talou-.
.:deiii3yri,i^yafi;etiks^
• V Sa.maan- aikaan :Yhdysvaltojen hal-
Ir.-.evat p..rit koettavat kokonaan r.k-koa
. LansivEurocpan - m-aiden -.talou-kar.
sandemokiaat:i3ten ma-den kans-
..deiliset.'. yhteydet :NeuvvStoliiton ja
sa,. .asettaen vesteita-.eri maiden pe-,
rinnäisille taloudellisills ja' kauppa--
suhteille Yhdysvaltojen •monopolisti­set
piint huojuttavat koko kansain-ahita
ka upan-iayntia
., . Sveits-ilaisen •:. " L a Suisse." lehden,
^laskelmien mukaan .Lansi-Eurooppa
cstaa Tta^Euroopan. maista ainoas­taan,
viidennen osan-siita- tavaramää­rästä,,
mmka.: se osti vuonna. 1938, j a
: Ita-Eurooppa^ ostaa - Lansi-Euroopasr.
ta -vain puolet siira- tavaramäärästä;-
mmka- se osti .sieltä: vuonna 1938.
Xeuvöstoliittolaista
pumpulia saapunut
200 toiihia Canadaan ,
Montreal. — Patjojen ja tyyny-i
j en täytteenä käytettävää neuvos-,
• toliittolaista pumpulia saapui
: muutama viikko sitten 200 tonnin
•. erä Montrealini vSeoU: o
: edelleen Torontoon lähetettä vakioi.
, : Tämä oli toinen Canadaan :saapu-
• nut. neuvostoliittolainen pumpuli-lähetjs
tänä vuonna.
kapitalistiset maat.luulivat = huojuttar-vansa-
naiden maid.mtaioutta. Mut­ta-.
todell.suudessa ei tapaiitunut huo­nontumista,-
vaan - maailman uusien
: demokraattisten markkinain lujit­tuminen.
, -Kauppaj-hteyksien.• hair
r.mtymisen: tuloksena: Jtapitalm-isissa
maissa. päinvastoin tilanne -huononee
herkeämättä. . .Taloudellisen - ja .yhv
•tsiskunnallisen . neuvoston ;viimeises--:liikenteessa".: .Rouva niaksoi- .mft^
sa -kekouksessaes.tettiin .tilastotieto-. -. Vjummm,viisi.:dollaria. ;' ::::' • > • -'
ja, jotkä osoittivat sita, etta kansain- —_
'välisen kaupan häiriintyminen- on o i - - toukokuun . 18—^23 - paivana v\Vie.iis5a
lut vakavana tekijänä: työttomyyden.^.Naissa .neuvottelukokouksissa-tulivat
SITÄ
KYLLÄ OPPII
Juntunen va mo oli m.atius-anu-pariks.
v.r^o-is. maalle sukulo:ma^ji'
Tuttava tipasi Juntusen jci ^vs-,;
— Äfilen' sV.a nyt tule: 11.:!^^^.
kun vai.mosi tn poissa?
— Kyllä sitä opp.i. tuumi Jur/.ur,..-
rauhar.Is.-s::. — Nyt mina 0332.1 -.e.':
laa su' at jalko •...n: kumn:ar.a p^as.
ta taha.*-.3a.
v::v;:y'':V"':'-/:*y^
M.lK.t:OI -MIELUL.MMLV
Eräs tuomari US.\:ssa luo.-nitsi
vanhahkon rouvan sinä. etta ta.iiaoli
mennyt kadun yli, vaikka hisen.ie.a.
lo näytti punaista. Tuomio oli 10^
5 d; Ilaria sakkoa tai amo a-heesta
•Punaisen ja vihreän valon .merkitjj
lisääntymisessä^^:^.! ' - L ^
maissa.
Y^^hdysvaltojeii hyökkäys icansain-valisen
kaupan alalla, synnyttää suur-
Toteuttaen Neu;ostoHiton, Kiinan tyytvmättomvytta kapitalististen
ja Eurccpan kansndemckriat-Jsten ^^^.^^n liikepiireissä ja saa osakseen
maiden taldudelli.sta saartia V i d y s - v o i m a k k a a m p a a vastarmtaa.-
vallat ja sen vanavedes" •. k-lkevat Länsi-Euroopan maissa voimistuu po-
Canadan sanomalehtien
ja USA:n Time-yhtiön
välinen "kylmä sota"
Gouzenkon juttu ei ole ollut ainoa , ^a. mukaisesti. Life myöhemmin
.yh't.K>i--pa.lftUt-etaan j^hdessa-32muun
s u i n T i i .••^k;al?l.^"n yhtymän kniii^ö.i
: tannn 1 k; 1 .-pna 1954 Saksan::demo-'
krnattiselle • tasavallalle-ilmoitetaan
.viritl!i.';c'5ta läiilecstä.
tcnr;'.steii maailmarkklnnm ha.-oarai-nen-
TMi i&iscn. inaailninnsodan j a sen
talouden --ten stjurauslen tärkein ta-loudoliincii
tulos. :A i'-:.^:v\.v\,:\:;--; '^:^-:^
Kuhlioa leisiautumiscn johdosta
Leunan krm alli.-si-sn.teh.ta ssa, jot- kapital f.l .ssa m.rs^-a on erikoisen j j r -
l u aikaisemihm anuodo.sUvat- oisan -I.
G. Farbeiiindu.stricsta. ja jotksi.: nyt
tunnetaatv..-"Walter TJlbrichtin teh­taiden'
. nimellä,; työskentelee.. 28,000
•työlaista, •:. Teh ta at • tuottaviit • 90 pros,
Ita-Sak.san typpilanno.tctuotannosta
ja: .30 pros.- petroohsta.: Li?aksi-: teh­taat
^valmistavat nylon-raaka-ainet-ta.
kaikenlaisia vareja jri emaleja
seka .sittoja muita tuotteita
-..vLahcs neljännes . kokonaistuctan-
.nosta: viedään 24 en maahan:. 1 .pros.
kol.onaistuotanno.=ta menee.:Neuvo.s-tol
ittaon ja Puolaan vah-nkorviuk-
,feina.;mutia nama •.vahin^onxorvausr
töiinituk.^et,lukka:avat tammik.: 1 pna
1954, .jolloin -myös kaililti Saljoan dc-niokraatti-
sen- tasavallan :vahiiia:oii-koivauitoanitukiot
lakkaavat.
Kuten tunnettua tuhottiin Leuna-tehtant
' .sodan aikana-: 23 - amei^ikkaT
laisten ja^ enjxlantilaistcn. pominitus-r
voimien .suorittama-.sa ilniahyot"-
ka>ksc.=.=a, mutta korjattiin heti «=0-
d o i jälkeen lahe.s 9 miljaid'n Smk n
kustannuksilla. Tyola-stcn -soiiaali-krtsti.-^
suiiiSliiniit; käupahkäynti--sellair::
•silia tavitrcilla;.Joilla, on tarkea mcr-,
kity.s- raiiiianoniaiscn; 'talouden.;keiiir.
ty k s eli pi vi--Kxip i udi s Us t
.loud-im .militarisoiminen on :synnytta:T
nyt ivairloita niiden ,kansainv<älisi.ssa
yhteyksissä ja-, aiheuttanut- tavaran-,
vamdon •.ahenemi.^sn. Eiikoison
'.n.inakk.Tin ja räikeän muodon on
.saa:iuit. toisten -maiden •. ro-svoaminen
foLsten maiden taholta .ja:: valuutta*
•3,bkä|crl6 ••oii-.voli^
:.tiSieh;jiiQiicien;i^
• äiip is: limi lie n ! j a^si i th:^j ch i u vh t;J.mar k^
:kin'&intlvä;Tk;eii^
'ji"rkasti|;'^^^
ina'den '-leb'-'en
:^:^J,IuaraaV
.'karjisty.m.iscssa:: , jaf,:, ..kapitahstisten
:iiiji:idenv:',ulkQriinä^
iniEessa-on .sodah- jälkeen: ollut 'ame-nf:
k,U.^i>ten moncj. lisiiien hvokkays-
•poliiiikka.:-: -Taloudellisessa...suhteessa
"VhdySva-iigti ;v_k^
1: j WiSs':i: j a'^:-• vS l-la^ta;;:':^ ici cn^:; merieick i - '
inn iikki 1 iii tvi a 1 istäa'^^^
huoltDon käytettiin tehtaissa 1953 n J ,illo mn.ulman i-,i ikn-ainevarastot ja
. 4.5 111111 ard ra 1 n a rk k a a. ;,muur.til a p ä ä cJiiiti:s^^^
Kemanon tunneli
vaimistunut
ennätysajassa
nikmicicksecn. Tama taloudellien
•:}. hy.ökk-ays-on.saanut; kirkkaan..heijas-.
:iViksensii';'-.Yhdys^^
.111 Lstu.nii.sessa.-i-:; •Samaan ..aikaan-,:-amc-'
•i'ikkala isfe,;.tinön6
i.:et V)i:i\s'. iikojen sisamarkki-
I nat, '-.ilna ^.-/itVensa tavaioilta Ta-
|nftän'talaudeH
i• sena;:;'.yiidysvaUojen:^vienti.:tärkcim-.
Vancouver. — Torstaiaamuna kello ' p.on kapitalisti.sten maiden yleis\ipn-
2 Kelanos^a, jDka sijaitsee 400 mailia '.il<;ja ko.ios. \uonna 1952 20.5 rro-pohjoiseen
taalta. laukaistun vame.- ' .•.entcn sitävastoin kuin se Mionna
set dynammt panokset, joka meiku=; 1937 oh 14 pi sentiia. Yhdysvaltojen
10 mailia pilkan. tunnelin valmistu-• oimp.aispn.ncn ka.svu kapitalististen
, •-maitien ma.iilmankaupassa on kohon-
• Tunneli valmistui emuiysaj issa. i nut n.,n Saksau, Japanin ja Italian
Tainan 25 jalkaa lapiniitaliaanxjlevan ! niar-ckincdi-n v.aiaaniisen kum
kautta sitten. jbnkM j.-^lkcen snta on oxix maiden sMjaMiämiscn kusian-louhittu
kiveä ja snrretty ppis 2 300,-' iiuksella uuden entisiltä menekki-
S j . a ; missa on ilmaantunut hankaus­ta-
Yhdysvaltain; j a Canadan- välillä ;.;
-; -Yhdysvaltalainen: Time-kustannus-yhtio,
joka julkaisee Life, Time jä
Fortune nimisiä: julkaisuja, . ön jö:
-jonkun aikaa ollut ;';ikylmän .sodan"
pohjalla canadalaisten sanomalehtien
~.!.Mnssa. Time-kustannusyhtiön har­joittamasta
.ivaikutusvaltaisi.sta pai-.
nostuskeinoista . canadalaisia. lehtiä
vastaan ei: ole kerrottu 'juun mitään
uutisiisa.
Kun • Tune-kustannusyhtiö'... alkoi
painattaa canadalaista-.Time-lehden
numeroa, se. eroltti työstä kaikki:en-:
tiset .canadalaiset' -.uutisten kerääjät
toimistostaan Ottavvassa . j a . asetti
heidän tilalleen-amerikkalaiset j a sit­ten,
^all,'3i..-suunnata j a : työskennellä
vaikutusvaltaisassa pirrei£.sa, hyötyäk­seen
itse kohDttamasl,aan.' kunniar.
asemasta."
,- Se .f-,onnistui : ;valtaamaan- - sievän,
osuuden maata käsittävistä ilmoitus­tuloista,.:
mutta viime: aikoina 'se on
koettanut käyttää vaikuu.svaltaaivsa;
saada'xseen uutisia ja; uutiskuvia hai-;
luunsa nun, ettei .canadalaiset lehdet
VOISI ni fa luyttaa.
-. Se tuli ilmi ensimmäisen: kerraii
kun ; Otta-wan pormestari Charlotte
.Whitton puetutti.kaupungin valtuus­ton:,,'
jäsenet.., vanhanaikaisiin ;: .br-tti-
.•laisiin:, seremoniapukuihin valtiollisia
vastaanottotilaisuuksia;varten- j a sy.r
ventymattä as.aan antoi Life-julkai-suile
.yksinoikeuden. julka,wta ens m-mäisen..
kuvan ;;valtuustosta - nai5,sa,
pu-'.,"jissa. Tarkoitus oli: .julkaista tä-
'mä kuva koko sivua.käsittävänä vä­rikuvana.
• Ottawan ; sano.maichdcf;: j a .muut
canadalaiset;:, paivalehdet. antoivat,
jDormestann. ymmärtää, :=etta--hänella
on; oikeus tehdä miten haluaa'; mutta-että
eiyksikaän kanadalainen päivä­lehti
-tule.julkaisemaan kuvia: maini­tusta
tapahtumasta.. Pormestari
Whitton joutui, tämän .painostuksen:
johdosta .luopumaan sopimuteiestaan
Lifen kanssa ja antoi kaikkien sano-,
malehticn: kuvata valtuitstoa^mielen-.
julkaisi.kuvan vain mustana ja vaiT
koisena.
' Muutama paivä.sitten,:kun Cana­dan
T-CA^lentoyhtio avasr .lentol:l-•
-kenteen Montrealista,-Mexicoon;. k'ut-
.suttiin muutamia- sanomalehtien toi­mittajia
osallistumaan ensimmäiseen
lentoon.- Ti.me yhtiön: edustajaa ei
ollut /kut.sultu-,mukaan ja; se valitti;
sma. Yhtiö; kehui olevansa tärkeäm­pi
kuin mika tahansa - canadalainen
lehti j a -vaati paasyä mukaan.-, TCA
oh toista-, mieltä;ja: sanoi; Lifelle..ja
;Time,:liei; ;etta ennenkum heille jär­jestetään
paik.1t: on ne järjestettävä:
ka'Ivlle-canadalaisien päivälehtien ja
johtav-en -julkaisujen; edustajille.
; • Ja niin Time-lehti-, joka kehuu: i t ­seään;
.as aluselcsi-: julkaisuksi,-ryhtyi
parjaamaan ' T C^i ta ja, riemuitsi, kuri.
amenkkalainen .-; lentoyhdistys - estf
T C A i n - lentolinja.- suunniteiman to-;
teutu.misen/ niika ; samalla;.,k'i;r"alla-jattiCamadaan-
tulevat- amerikkalai-'
set: lentoyhtiöt avoimiksi; samanlai-;
seile'-"kohteliille:;:1 -'C^V^-- ;'.; v'':!;;?'"•
•Viimeinen ta.pahtuma • tä.ssä sodas^,
sa: Timesin - ja. canadalaisten- paivä^.
lehtien välillä oli.viime viikolla Otta-
•\va?Ea. . YKSiitärkeimmista vuotuLsista
-vastaanotto tilaisuuksista, Ottäv;assa
:on; .parha-uiaan järjestettävänä,• ja.
vaikka oli juuri ,tuoreena- kuikkien
tiedossa tämä: TCAin.'jaTunesm. va^
^Imen. yhteenot-to; niin-järjestävä, ko­mitea
on tassakin/tapauksessa myön­tänyt
L'f ellc; etuoikeudet kuviiiinäh-deni
kun-Life- on: luvannut julkaista
.sivun käsittävän värikuvan: tästä vas­taanottotilaisuudesta.
. :Ot-tavvalaiseti.;torontolaiset ja mont--
..reahlaiset- paivalehdet ovat uhanneet;
> etta he eivät tuleilambaan kirjoitta­maan-
tai;, julkaisemaan kuvia tästä
tilaisuudesta, jos tällaisesta sopimukr'
sesta e i , luovuta. :•: Ja -tähän »saakka
canadalai.sissa;:lehdissa;.-Gn -ollut- hy^
vin • vahan tästä vastaanottotilaisuu­desta
vaikka tavallisesti, sellaisille
annetaan huomattavasti tilaa.- ; - '
Nain jatkuu taistelu amerikkalai­sen,
;Time-yhtiÖn - ja canadalaisten:
lehtien välillä.
luttisen - ja,; liike-elämän , edustajain
vastarinta Yhdysvaltojen saneluval-lälle
.'kansainvälisessä;; kaupankäyn­nissä..
!'Kauppavapaus;;;eika avunan-to^.!;
kauppavapaus; Lännen .ja Idan
vai.11a — sellainen on Lansi-Euroo-pan
maiden: liikepiirien kaukonäköi--
simpien edustajain \aat1mu5.
: ' Sen vuoksi ei ole:.mikaan .sattuma,
•että kah-den viimeksi kuluneen vuo-
:den aikana - kapitalististen: maiden
poliittisessa-ja ::yhteiskunnalVises5a;.c-lamässa
tn alettu yhä enemmän
työntää etualalle kysymystä kan­sainvälisestä
kaupankäynnistä. Kaik-,
kr liehdet kirjoittavat kaupan laajen­tamisen
;välttämättömyydestä .Neu­vostoliiton-
ja kansandemokraattisten
maidenkanssa: .;siltä puhutaan myös­kin
parlamenteissa. ;.Kommentoides­saan'
.hiljattain' kansainvälistä, fcau-vpankayntia
koskevaa = kysymystä ;lon­toolainen
rTimes--;. lehti kirjoitti,- etr
tä -: 'poliittiset ja : doktrinaäriset es­teet;
joita asetetaan Idän ja Lännen
välisen kaupan kehittymisen ; tielle,
evät niin suuret; että. ne haittaavat
tavattoman edullisen kaupankäyn­nin
;kehittämista'.^ , Samalla tavalla
•kirjoitti myöskin labouristisen hallir!
tuksen entinen kauppaministeri H a ­rold.
Wilsson 'Tribune'! viikkolehdes^
sä-. julkaistussa .kirjoituksessa!-. ' E i
; voida -sallia; että; poliittinen .'rystena
voisi: •..vahingoittaa . kaupankäyntiä
Idan ja Lannen.valilla; jolla on suuri
merkitys riippumattomuutemme tur­vaamiselle
ja elintärkeä merkitys toi­veillemme
täystj-öllisyydestä.: Menet
rajoitukset Idän ija. Lännen välisessä
-kaupankäynnissä .olivat .aiheettomia
vieläpä Korean sodan aikanakin,
mutla.nytneo-.-at kokonaan Järjettö­miä
ja ne on poistettava."
Kansainvälisellekaupankäynnillä
o l i ; omistettu kansainvälinen : talou­dellinen
neuvottelukokcus Moskcvas-sa
.vuoden 19.52 huhtikuussa.-.: Tämän
kokouksen tulokset vahvistivat oi­keiksi
sen osanottajien.vakaumuksen,
ettei-:.taloudellisen: j a . yhteiskuntajär­jestyksen
erilaisuus voi; olla ; esteenä
kauppayhteyksien; .kehittämiselle •:^ja
eri maiden, rauhanomaiselle- taloudei-liselle;
yhteistyölle kummankin: osa­puolen
eduksi.
Vuonna 1953 pidettun kaksi kän-sainvälista.
v neu-/ottelukokousta-: kan-sa.
nvalise'n:kaupankäynnin, ongelmis­ta.
Toinen nusta oh Y K : n Eurcopan
Talousvaliokunnan :koollekutsuma'a'-
siaintuntijain neuvottelukokous kau-
.pankäynnista Ita- ja Lansi-Euröopän
maiden välillä huhbikuun 13-^25 päi^
vana -Genevessä.: ja toinen; Kansain­välisen,
kauppakamarin -14; kongressi
ilmi;räikeät;. ritinidat • kaiippäkysy;w
myksessa Yhdysvaltojen ja kaprihv-i
tlsen.- maailman--muiden :• maidein -Täi:
1 IJa, ensi tilassa Lansi-Euroopan
maiden välillä.
Tehden jhteenvetoja Genc\en .neu-'
'VottelukökouKsesta ; Y K i h : ; Euroopan
•.:talousvaliokunna-n • • . ;• toimiiu5s.'hiee:i;
Murdall sanoi sanomalehti.miest^'n-
.•konferenssissa, .• etta,:neuvotte!.ukoäous-:
.antoi; myönteisiä, tuloksia luoden 'e-
•dellytyksct-^tuleville-kaupim-euvotte-;,'
luille ja laskien 'perustan kaupan-,
•käynnin^ laajsntamiselle. .; •,;
Idan ja Lännen kaupaiTcajnn.n
laajentamisen aate. saa- yhä suurem­paa
kannatusta .kapitalististen vmai-'-
den liikepiireissä. Se kuvastui .kirk--
kaasti ..Kansainvälisen^ kauppakama-^':
•r.n .kongressissa,, jonka-.ponsiiauseep.ä
;oli '.'Kauppa koskee kaikkia"^: -^-lenih
.kongressissa; oli rcdustajia 34 maasta:
,ja.-. .;56. ;:'kansainvaliS9sla •. -jarjeijtöjtä,;;
•Siellä- oli - Lansi-Euroopan-;maiden-;:
Amerikan, si rto- ja rui.pu',aiste.n
maiden suurimpien: teollisuusmonopor';
hen, pankkiyhtymienvja;-kauppaliik­keiden'
edustajiai _ Kongressin jarjes-:
täjät -; tekivät; kaikkensa ,-.suunnaia'if-;:
seen; ikoniressm nndsu'. kysymysien
käsittelyyn, ;jotka .-kiinnostivat-:suu-.'
ri-mpia merentakaisia monouoliyhti-,.
öitä::-,:Ennako:ta valmistettu .kongres-;,
sin työlista';:;.edellytti- käsiteltäväksi
kysi^n^kset:': riiinsanotusta;;'' Euroopaii •
yhdistämisestä"-, ;;tullimuurien,.poista-/
misesta Länsi-Euroopan maissa ame-:
rikkalaisten i; tavaroiden menskki-,
markkinoiden laajentamiseksi;,
Mutta kongressi kääntyi kuiienkia;;:
toiselle- tielle;: Jo ensimmäisessä;is-;
tunnossa; Länsi-Suroopan.maiden Jii-;,
:kepiirien edustajat nostr/at-aariensa :
;kansainvälisen kaupan, rajoituksia-ja
ulkomarkkinolden'supistusta ;v,asta»ti;.
-He; antoivat;selvästi ymmärtää, ettei-vät
:he tule ^kannattamaan- ehdotUK-;.
sia, jotka on es.tetty amerikkala.sten
monopolistien, etuja;; silmälläpitäen.
'Kysymysten^-käsititölyn;{^kuiuss:i' ^otd
paljon aikaa kysymys-kaupan; laajen-.;
tamisesta Lännen ja Idan välillä.
Kapitalististen maiden l.ikepur.en
.pyrkimys ':-normaalikauppasu'nte,id.en
•.palauttamiseen- en maiden - yalilla;
niiden poliittisen.;ja -yhteiskuntajär­jestyksen;
erilaisuudesta: riippu.matta;
;sai konkreettisen ilmaisumuotonsa u-,
seissa viime aikoina solmituissa kaup.-.
pasopimuksissa ;ja: sopimuksissa -Neu-:
votoliiton ja kansandemokraattisten
maiden kanssa.
Neuvostoliitto, Kima ja Euroopan
-kansandemokraattiset: maat. toieutta-,-
-vat johdonmukaisesti: • taloudenisten.
yhteyksien kaikkien maiden kanssa
laajentamisen politiikkaa.
Ni.den maiden luku, joiden kanssa
Neuvostoliitto on kauppasuhteessa, li­sääntyy
lakkaamatta. Ncu\os:olii:-
to on solminut kauppasopim-ukset
•Ranskan; Suomen, Iranin.; Tanskan,,.
Kreikan, Norjan, Ruotsin, .-^rgenti.-
nan ja Islannin kanssa seka ncu-,o:-
PÄIVÄN RÄKINÄ
Suomen festivaaiiurheilijain pannajuttu
000 tonnia;:
Yksi typi-yhma 6 paivan aikana
;inarkkihpiltäahi-
Yhdysvaltojen taloudellinen hyök-poiasi
tumiel-a 282 jalkaa. Yhden ':{a-.s ukoma'den markk.nöille ei kvv-
PÄivan ennat>.-s oh Gl jalkaa ' ; n^jLsj^ciciläaii ja aaressuvisuudelLinn
Taman tunnelin alapäähän la.icn- ,^,ycU \er:ainsa ka'pi:al.s:.sen msail-neLian
.'ahkovoima-ascma, *.io5ta' h.st:rV-.sja. Amcr.kkalaiset
sähkövoima SiirretaanjO maihn paa-| mon-Sjoh.sti; lihavat Mentiaan v a l -
han Kitimatiin. jonne lakcnneuan j -:on a\iis:usten auilla seka mvo?-
alumiinjsulatt.mo sulattimon suun-' v;,,, ha.ka.lemaUoman polkumvvnnin
niienaaii alkavan tuotannon 1954 b - ! . xnns.imtun "avunannon"
''^''"^ ' , 1 LCitikkeella anfer^kkalaise: monc-po-f*
0'V^iSM^^^ |tel-ipM|;ä lidistJEVVäti^:;;^^
Sairaaloille myönnetty i -
rakennusmäiirärahoja
Toronto. — Ontarion tervey^muus-ten
Phillip-/ iLxoitci keskiviikkona,
etta en" puolilla maakuntaa oleville,
••-atiaaloille Qn mjonnetty lakennys-maararahoja
$40 000
-Maatjuahan on myönnetty .seuraa-ui5t.'
0-i'>i'.'i:!e-Trafaigar Memorial-
.':aiI•.t.^lane S13.000, Wind.sor:ssa öle-v.-
lle -Mcuopolitan-sairaalalle $6,000,
;.Meadlordi.n,:yleäso.Ile;sairaalalle Sl.OOO,-
Espanol.in yleiselle .saU-.ialalle
000 ja KitchcneriÄsä olevalle Prccnort
Saiiatoriumille $7,000. " '
:• ?:Kuten^. melkein ' kaikista:;; maista;
osallistui suun joukko"Suomen nuo­risoa
'syyskesällä; Bukarestissa -. pidetr,
tyyn ^maailman' nuorison rauhan ;ja
ystävyyden fcstivaal.in.
; Kaikki- oli; hy.vm;sitä. myolen;:; Fes­tivaalista
takuisin tulleita Suomen
nuoria el.pantu .linnaan: eika; pakko-;
tchm, kuten Turkissa ja Iranissa,
, missä .VamerikkalaLsuus; nykyään •••-on
hyvm korkeassa kurssissa.
.'•iHeidan;ei edes tarvinnut piiloitella
•valtiovallan ..Kiltonapprsia:'edustajia::
• kuten japanilaisten; on;:-pitäiiyt-;.teh­dä.
'Tuskinpa he ovat edes tarvin­neet
puhua 'puolella suulla", kuten
on ollut; paras-tehdä: lännen demok­raattiseen
isänt-amaahan;.palannei­den.
Mutta varoituksetta eivät kuiten­kaan
päasoeet-.:Suom.enkaan;.-nuorfeti
K u n ei Kekkosen- Lfrhon halLtus
kaynyt'--L'ui'ittamäan;.-Bukarestun: !us-kaltaneita
nuoria, ^ eikä edes ptresi-dentti
Paasikivikiian koiTiaan- - ko­hauttanut;
koko -asialle, täytyi tar­mokkaampien
papp:>jiin tart:ua asi­aan.
' .
Olisihan oIlu't 'synti ja hapea, jos
Suomen nuorien olisi noin vain i l -
man _^ yjritusta ..sallittu o.sallistu.i
liuörten nemuiliin, joihin, a-^allistul
vmyo.skin:Neuvostoluton -ja kansände-;
-mokraaltisten.maiden- n u o n ä : ; ja
nuoria kaikkiaan 110 maailman
maasta.
: ; Mistäkö;sitten;-.loytyivat;' ne jäme-;
,rät. '"länsimaisen demokratian'V pön­kät,
jotka kureiitivat valluisemaan
Suonien mainetta -McCarthylaisen;
"vapaan amerikan" silmissä?
Ne loyty.vat snta samasta .sakista,
joka JO aikomaan asettui rinta .nn-
;nan.;.'^atUT.vainaan. kanssa; "turvaa­maan
länsimaista sivistystä idan
barbaris.mia vastaan".
t;i;• Sosdem-^puolueenloikeistölaiset po-:
'momiehet.'" jotka viime • vuosina ovat
toimineet Suomen taantumusporva-ri?
ton karl.oistyöatekijoinä, •pullisti­vat
nyt rintaansa ja sanoivat, ett-ä
tällainen peli ei passaa.
Niihpa he'antoivat Suo.men T U L 'n
tehtäviksi rangaista kaikkia Buka-
1 e.sfin urheilukilpa-luihm osallistu­neita
kilpailukiellolla. ',
K'LI:I hallitusvalta, ei ollut, sosdem-ppmojen;
kasissa,.:ei:urheilijolta -voitu
passittaa tiilenpäitä lukemaan, eil.u
myöskään kaikkia mmta festivaaliin
osallistuneita muutenkaan kurittaa,
.mika voidaan lukea- festivaaleihin
«.«allistbueiden onneksi.
jolloin remmeissä on "kol'jmustien"
vähemmistö ;;hallit.us,' jonka: ohjelma
on myöskin Ison Väinön ja sotaveli-
Leskisen ym. sosde.m-pomojcn hy­väksymä,;,
olisi-Bukarestissa;; käyneet
; voitu/asettaa-; vaikka:; raipparängais^-
tukseen.
Syytä l.un siihen kuuluu olleen ja
runsaasti.
Vi meksi mainittu seikka selviaa
.vallan mainiosti.lausunnosta, jonka;
:;TUL:n. liittoneuvoston -ikokouksessä-;
sen puheenjohtaja Olavi Suvanto'
antoi.
Bukarestin asia tuli kokouksessa
esille sibii. etta monet T U L i n seurat
ol.vat esittäneet vaatmiuksen. etta
kilpailukielto" on täysin epäoikeutet­tuna
peruutettava. '
Asian ollessa esillä heilutti Suvanto
kädessään Romanian urheilukomitean
TUL.Ile lähettämää kilpailukutsua
ja sanoi, etta jo kutsun ensimmäi­sessä
kappaleessa olevat sanat "räu-,
ha ja ystävyys'' ovat sellaiset, että
ne oikeuttavat L-.lpailukiellon. -
, "Toverit", sanoi' Suvanto painok­kaasti,
"te tiedätte mitä nkmä 'sanat
merkitsevät'. •
Kun joku ei oikein ym.martanyt,
näytti Suvanto, loukkaantuneelta
sellaisen tyhmyyden johdosta, sillä
pitäisihän'jokaisen tietää, ettei rau­ha
ja-ystävyys sovi millään .TLT.';n
urhelluohjplmaan — e; ainakaan sen '
"ameriklulaLsta vapautta" ihailevien
•johtcpo.mojen ohjelmaan.
Eräs kokoiiksejen osallistunut työ-lälsurheilija
sanoikin, että Suvannon
Jos asia olisi tapahtunut vasta nyt, | lausunto palautti hänen mieleensä
erään • menneen ' natsijohtajan ^sanat-
" K u n kuulen sanan kulttruuri. nnn
päästän pistoolini varmistuksesta:',:
Suomen TULin oikeistojohtajil.e
näyttääkin sanat rauha ja ystavyjs
olevan yhta kauhistuttavia l-u.n Aa-tu-
va najan porukalle sana kulttuun
' Tavallisista kansanihmisistä on .vs-tävyys
sana yksi kaikkein kaunem-malta
sointuvia.
Mutta makunsa kullab.n. ParemP'
ehkä olisi sanoa, että isäntäänsä on
kunkin kuuleminen ja Suvanto p'Jii'^-
sita mitä hänen ylempänä — 1^°^
Vainon ja Leskisen sisarenga-s oV.
määrännyt hänet sanomaan.
Nämä taas olivat sanelleet mää­räyksensä
rapakon takaisten
l.<Jimpien ohjeiden" mukaisesti
' Joka tapauksessa nyt on m'-'-
'osoitetuksi maailmalle, että "vlel on
Suomes' urhoja" etta s.elSa voi­daan
panna ankaraan rangaistLt-=een
sellaiset, jotkk, uskaltavat '^aj-iar.-
nössä osoittaa kannattavansa ystä­vyyttä
ja rauhaa.,
Suomen oikeLsto-sosde.mien VO-T.S-mie:
Iso väinö, läheisessä .vuodeka-veruudessa
kokomustien kanssa, u^-
koo var.maankin voivansa viera l--o.-
männen kertaa höystää Karjalsn
kank3hia Suo.men poikien hur.T.eei:3
J'cs ei, niiii miksi sanat "ra'uh3
ystävyys'' saattavat so-de.'np:-n-.':''
raivon valtaan? ' *
T o i v o t t a v a s t i n u o , suunnitel.T.a:
kuitenkin raukenevat tyhjiin ja, r3'J-'
han Ja ystävyyden puolustajat paa-seVat
voitolle niin , Suomensa f.'J'"'
kaikkialka muuallakin ma.iiLmft^3
_ Kulkuri.