1953-12-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 ' TiJsiaina, joulukuun 8 p. — Tucsday, Doc. H, ] 9 ö : i i i | (UBEBTY) — Independent Labor Organ of Plmilsh CanadSani- En-tabllahed Nov. 6. 1917, Authorizr-d as Bccond class mail by the Post Office Depafrtmeni. Ottawa. Pub-liAhed thrlce veekly: Tuc-sdays .Thursdays and Saturdays by Vapaus PubUflhJngCompany Ltd., at 100-102 Elm-Bt. W., Sudbury, Ont., Canada. Tt-lcpbones: ..Buxlnes»-. Office: 4-4264 Ed::or:ä.\ OH.ca 4-4265, Manager E SuKhi. Editor W. EkJund. Maihng addre-v;Box 69; Sudbury, Ontario. Advert..<=Jng raies upon appllcatlon. Tran.^Jation free of charge. TILAUSHINNAT: - Canadasaa: l vii. 7.00 6 kk. 3 75 3 kk. 22$ Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 € kk. iJSo Suc/messa 1 vk. 8.50 6 kk. 4,75 SYNTYMÄPÄIVIÄ N. NESTEROV: Lakiehdotus Bill 7 , -Canadrjn nkoviar.iin l^-lity irtuuto-fhrlolii.s liill /jokä^ puda-mcntin edeili•,tv•^a islunno-^sa tuptf-tliin Hill 93 nimdl^';'' ftilce lähipäivinä uudtliccn rilahuoiK en [•,'-itf)t,iVfk->i / . Kuten muistf-taan, tarna iakif-ndotui, joka'tcU^i^suureUa os'dta lakot laittomiksi j a leimaisi maanpeiak^eksi hallifuttsftn ulkopolitiikan arvo.stelun, kohtani viirnc vuo^Jina Canadan työväenliikkeen ja vapaamielisen porvariitonkin yk.^iniielivjn vailarinnan. Juuri kansanjoukkojen horjumalfomari •.a^tariJ)n,-in jf/hfio-ta parlamentti kieltäytyi hyväksymä i t ä tjta kau,i-k,';tilo:--ta torlella tuomittavaa lakiehdotusta. Me m\os uikomnic (tt,- i\\ on ail-a iiuddlftn 1-orotiaa aanom-me t ä t ä paheellista lakiehdotusta ^a'-t,ian. 'Ioiia-iä nimittäin on, elta j o s tämä lakiehdotus hyv;ikvv'ia;in n\kyise->-a muodo.i->aan, ts. tarpeel- Iisia_ muutoksia tekematt.t stn < iJ,idr-mokraalti^un kohtirn tas-ia mamissa avataan noilaj.ihflin portit ^elko ."-elalleen. kuten ne ovat nyt \'hdysvallois.sa. > .Menemättä hi-ton,i--.a k a i n r n m a kM (aaksejMin ^ hd>.->valtain . nykyisen..noita ja hfirn[)i ta i.si(jlla-vr(r.oit ta vana esimerkkinä .siitä, ettk; siihen kurjuuteen ei pit:ii-i t. i - -a ina;i-,>,a mennä. Totta tietysti on, kuten eräät va.stuunalai-,cl pai\idfh(|('t ovat aikoinaan selittäneet, että Canadan rikoslain n>k\ i H - l niuuto-^eJidoiuk-et Ortjaadittu \Vashin;(to-nin määräyk.'-e.->la. .Mutta <_ iinada->-a ei f»le mita.in pakkoa tan-^sia - AVall .Streetin .'-olaisten rahamif-ten fiillien mukaan. Tosiasiassa AVashin^tonista on vaadittu (^'i^ada-.•^a laaflilta*.aksi tällaisia noita-jahtipykäliä nimenf»rnaan <-:in<i ndelf-^a. että niitä tarvitaan sekä' "kylmii.'ssä"" e t t ä "kuuma^-^a '-öda'-^!'", .Mutta lap.setkin jo näkevät, etteivät <^otakapitidistit sia rnilaaii Mitaa ]iro\o>orduksi j a e t t ä "kylmäkin <-ota" joutuu ennemmin tai nu(liiemmin 'sulatettavaksi maailman rauhanvoimien !aI.f•ntall|a'^•.rt >ui,iiu.Miuiiis.vi. '\^ialiisesti puhuen tällaisia epädemokraattisia l.ikipyktilia i-i .siis tarvita cfle.s sodanka.m varalta ja .'•itai)ail'-i.- millä oikeufh-lLi \Vasliin;;ton vrittaä määrätä meille kansakuntana minkak'u\ia lakj.-ja meillä on? Kuinka vaaralhsla on iu)iiaj.ihti-l,imla<idmnalla leikkiminen, '>ii-tii on viimeksikuliineina f)älviiia «>a.'ilu pcivristyttäviä esimerkkejä. Harry Tntmari aloitti prr-idcntiiiia ollrsN-i.in poliittisen noitajah-din "kommunisteja' v<l^Man. Hänen suosiollisella m^otavaikutuk- .,.seilaan ryhdyttiin •tutkimaan" ihmoten ajatuksia ja .'.•.seulomaan" amcrikkalai.-,ia luotettavik.-,i j.-i n luotetta-v ik.^^i. Siihen aikaan näytti kaikki, meneviin hyvin., .J()s.j()tkutk:omniunl^^ pantiin"vää- • ricn ajatu.sten"" \uoksi tiils-iipaita Ulkomaan, niin mitäpä siitä, jo-, joitakin unionisteja, ,s-!nom,iIr'htimiehi.i ja muita Icimatfiin em^in "kommunisteiksi" ja ',ittt'n ••\ä.iiiii ajatteleviksi", niin 'huonoahan .'-e oli, mutta mita luo .silli merkitsi e suure.svi ja likkaassa y\merikas- .sa. 'Mutta, noitajahli ei |iysahtyiiyikaän .siihen, vaan veti itse mr. Trumaninkin mukailisi loit.i o n , d t d 'liumaoia ole \iela ^heitcttj . vankilaan, nnitta n<)it;tjahtaajat, uhka^^ivat häntä .vakava.^ti-ja pa-koittivat hiilien julkisesti luomitsema-in oinal [)oliittiset lapsensa.' 'Jos tämä ci ole Kjiliii \.uoitla\a (..srnieikki C)tla\v.ille. niin hil- ^ loin pit.iisi palault.ia iniLireu se h i rassaan tuomitt.iva nuistamaa-lau. s. millä nämii amerikk i l a i s e l nnltajahtaajat yrittivät painostaa Canadan hallitu.^^ta ja erikoisesti ulkomiiiisiori 1'earsoiiia ns. Gou.sen-kon jutu.s.sa. .McCarthystni edusiaa l'olij(ns-\mei ikan fasismia. Harry S. 'l'ni-man oli oikeassa .sanoessaan .MeCaith_\.smista. etta: ''Se on-totuuden tuhoamisia ja meidän historiallisesta oikeudenmukaisuudestamme luopumista. •'.•^e on laillisuuden hxlkliainisi.i. •".Se on suinen valheen ja pei.itlomien s_\>teisten käylliiä ketä tahansa kansalaista kohtaan tmvallisliuden nimissä. "Se on valheesta elävän dema-jso^ian valtaannousua. ".Se on pelon ja luivitvksen li\it\.s1a \hteiskunnan kaikilla portailla."' • ' ' - , Juuri sita se on Juuri laman \ u u k s i ovat kaikki can.idataisct puolueväriin katsomat t;i .Mcf'ai lh> smin iiuiiiiinnect. .Miksi sitten pilaisi Canada-Ma ineiiiia samaan kurjuuteen laatimalla rikoslakiimme .sellaisia muutoksia, jotka synnyttävät. .=;yiittä-v ä t ja kasvattavat canadal.uM.n .Mr('arthysmm^ Luopukaamme hyvaii s.i;iii vallitosa t.i.sla \iityksesta vaatimalla yksimielisesti, että rikoslain tnuutosehilotuk>esta I>i!l 7 tulee poistaa kaikki eiiädemokraattisct kohdit. jotka uh^a.ivat .tämän main kansalaisia ja asukkaitci McCaithv i^inin nojtajahtiv illit> ksella. Kli.sa .-'alonfri, En.TiO:;. h)'..; , täyttäa/;73v.uqfö'a'.^a pnärf;!;;: Vrjo Passi, V/.n.tcf.Vh. O M . vuttaa 73 vuodc-n la.i "K: 10 ,'.;-.a •yhciyrn.Tic orr.hisu-.Ti ja :-n'.<x:'.'jr., on n e.", loi vo t u/. f; i < n! Länsi-Eurooppa haluaa kauppaa idän kanssa * jr.n^-'.:u&. r.-^riP.iImrin talo-j-' valitavat niiden mark''..noita. Mitä muut sanovat '.la-i ;u-...rit; tn nvicyaan kaki.i| .Vuo.sina 194-3—1952 Yhdy.svaltojen " K i r i T A VAHTI '-•VNTI.SI.\" VIIDELI.T: US K G V.^ I.SELM: Ombridpe, f.UKianti. — Br.t.sn.n.y n j .-ur, CU-KO/'-) a r.ffll.ncn l'yvin',oin-melodisiijohtaja Re/ Donald S'-p.; l l - .»a '<uit.iu'Ji/<i,'iO kasvä.a lakkaamat- K> :..-\<.:i:;> i T>.:.en linja nnsta'on "al/ud :. NcJv.y.stoliiios- I j i .•r-.r.-rt/idi.^nokr.aat:,. ,'--;a rn^iKsa, yj.:::,i p^ll-ia vapaa rauhanomainen "Ystävien" atomisalaisuudet J'residentti I'äscnho\\erm s.^iapuessa juTJantaiiia , liermudaaii. missä pidetään "kolmen suuieii nei:\otieiuja". ilmoitettiin eräänlaisena " \ l l a l \ k s o n a ' ' . etta iMsenhovst i i n \htena neuvonantajana on Yhdysvaltain johtava a t o m i v o i m a - , i s i am enki^istuntija. *1'äman ar- \eltiin olevan nierkkina s i i i . i i-iui Bermudassa \oid.ian keskustella m\Oi atumisalaisuuksien x.tjhianiisesta \sia\ i e n ' kc-ken ^Merkillepant.uaa muuten 'on. e t t ä noilaj-ihdin tielle lähtenyt Yhdysvaltain hallitus on • ep.iillyi ' 'maikkia liittolai,siaan niin kova.sti. e t t ä se on yksinään [)itan3t atiimisalaisuutensa" ICsimerkiksi Canada varaa pilkkahinna- i a Vhd\s\a]tain atomivoimalle välttämätönt ä uraniumia. mutta moidan maatamme pidetään tä>sin pimeässä" siitä, miten ja mihin t. i i k o i t u k s o e i i -ua k ä \ t e l a a n . Biitannia joutui uhraamaan inilj(M>iiia puntia Vnjmijiommin uudelletMi "keksimiseen" ja kehittämiseen si'n \ uoksi kun Yhdy>\allat ci luottanut sii. hen min paljoa, etta olisi vornui antaa nama tiedot. To.sia.sia-luonnollise.sti on. e l l e i ;itonupommin suhteen ole ollul ^ m i t ä ä n sellaista " s a l a i s u u t t a mita oi olisi muuallakin tiedetty, .silla Yhdy.>tvaltain ensimmäisen atonu'[ionimin kehittämiseen o-salUstuivat j*ohtavat tiedemiehet eri puoliUa maailmaa. Oli siis väin ajan kysymys, jolloin joku toinen .sUuri tiTTiritTsuusmaa \oi kehittää atomi- ' a.seita. .Atomisahiis'u'urk%sta puhuminen o'n siis alusta pitäen ollut hölynpölyä. M u t t a 'nyt on paljastunut, että tämä atomipommin "salaisuuksista" puhuminen on johtanut v a l l a n painva.staisiin tuloksiin, mihin Y h d y s v a l l o i s s a puhuttiin Tarkoitu? nimittäin oli, etta Yhdysvallat pitää yksinaä: i 'atoiiupommis;daisiiuten.sa"' ja nou^ee sen vau!iä,miup'lmaii h e r r a k s i .Mutta Ufitä on tapahtunut? "Atomi-, salaisuus" johti siihen etta auimtNoiman kehittäminen hidastui niin YHdysvalloi.ssa kuin Uritannias-a' j a muijsakin 'porvarimais.sa. Toi- • sin kuin oli toivottu. \"euv( i s t o i i,uo .-aavutti Vhdys\"allat' ja ö n i l - mei.se.sti sivuuitanuiiJn >en ätof;nivoiman kehittämisessä niin .sotilaallisia kuin rauhanomaisiakin tarkoituk.sii varten. , ; Ei siis oli.-i lainkaan-iiime, vaikka- I-^isehhou-er olisikin jo valmis .keskustelemaan ••atomisalMi-uuksien" vaihtamisesta "ystävien" kesken. Jokatapauk>ess.i tiedeiä. i n . etta järkc\animat amerikkalaisetkin ov*at jo kauan vaaiiiit-et atomi.>alaijiuis-humpuukista luopumista. ianoi tänään, elta han 'r.-iK'j,:5. KO-va. st!, -jotta >ena!aii'it,.s(>t.l fa'. muo-dobla,. sivat tukiasemia Br.tann.a-iri ja hitt-LHi-at .vi.na amt.'-:k'f:a2a:sj!n, jf-tka -rnonella: tavalla.ovaj,. mii-^Tiiifd-neet maamme Tämä 50-vuot.as' fVangeh.'-:! 5.ar.oi ulkoilma kokouk.sfr.s.-a.,etta. enemmist^i vtnalai.^cistä on h^vin saadylLsia m-rnisia, ".Meillä on taalla amerikkala.sla, joiäeilv rnaido k.irirrturtf;!^/]^^^^^^^^^^^ .syye."^e';.äh'ik?ip % i r i ' 1 eisbrivKJI.:S!ix^'ja aLc.uItsesii '.tois-m..'-- cri ja Tl!.'.,^.; ,i ra'a.iano.'.nrob!lle t^aigusrilryllij^^^ 'Vftfeail •-ttiotatin^ kulsukaa.mrne sns rnyo.s '.cn,xla:.s.a n.crjin.rirn H-ka kilpaihUai.stelu en .Jckatapauk.v--.;s<:a, kuka .sanoo, etta M'- ma.dcn k<;-A:e,i j r . h'iko.iipisn maiden nalai-sct haluavat tunkeutua miniie- 5ori'i;/i..'ic-:i v .ina.-:ka!rnp:f n maiden kääri ?v:.-.'v;^v:.';\::^:"'\':.::^^ ,1.;aho;«i; Eräs vihainen kiiulija^^ky-syi. ' ^Iik.?; ette mene a&umaan Venäjälle?' "Siksi kun taalla on rnttava.Sl! .s".n-t;. s;ä antaak.setn mmulle tyola' .s-a-noi Soper. .. : Tama pa.sifirjlinen' p;ipj)i, joka ai,-: kaiSemmin;'..yiikoirav^ nian.. mcLodi.sticn; konferenss.n. presi -. dentik.si, .sanoi kuulijoilleen. . '.'Mc olemme monella tavalla.nwchi-tcttynäinaana:-. ja mc olemme selvästi: nuorerniJanii osakkaana.- Yntly.sva!-. ta-n liittolaisena. ' Luiiic.-.sani iiut .sta, elta amo];'-.k'i-la. set alkavat lakentaa tänne knulii-ja 'Yhdysmltain iot:iaid"n lap^^ a •.arten», m^n.i .sanoin, etta n.iyiti-i .Silta kuin he jais.vat tänne py-v«asti. '.Amerikka .seuraa nyi .voimaiinl;! iV:- kaa inel'<o julkerusti. " — Rcutei-,n uutistieto j'uluk. 6 jnä. •. Leunan kemialliset tehtaat takaisin itä-Saksalle ncri-ini. _ Leunan valtavat kcmi-•!''i-''^'''•i'"-^"^' dem-kiaattisen leirm ali tehtaat) ji)ita .sodi^n paJitty-ni-r-ta ' mar-:kinö.h;n ja imperiahsti- 'lahtie.-i oh Woilanut neuvostolainen 1-'^^^ -f^-''m:i-den markkinoihin. Y h - Kun N(,U',0'-to;i,iossa ja kansande- .:rn,D"ki-aä'^i.sissa :;ma:..Ss^ ; J a .ii k dii 1'tiy y ^ni li h^ •hein: keJvU:^ .;l"oukkäjen,.:7: a l u e e l i i n c i l : hy 11";u,si'C riOu.c;.<i.sii,.;niin:-.kapitah.stisissa ; Iliaissa v~r-};;;,;Y h uy^ ii"-'-a j;ans'-'a-si i-rn nuu.ssa on ha- •,aif. r.i'sa r-ilouden taantumista ja l i . t j j j f a t otalckr ien joukkojen ase- .!nfi.'i kiirjistiiuuiista; •\,'il^a;)iUiy\^vkpuH ;'iiiaidt;l.UalpudelIi- -e'i i l i n huanoncmuien johtuu ensi hilJ<:^Jit^.J:i}qud^;n vvo:ma.peraisestk/;rhiri • l;'i,iJri|o!hi isosta,- 'ili^-aiJejitam^SfJAt^- :\;ja-iVraiihan^ tar.p.eMa;...varten tvo.skentelevien • leol- !-;au.sl;iir'j,cr!i kroonillLsen vajaa-ku. ornutuK.sen k.-isvun voimi.slumises-- : 1. N,k".f.m on ^ T i o n i r i t t a v a osa kal i t . i l / - i ^ t u i maiden .SiV!:hteoll'suus- :^:;:iK'•a::tyi•ehciyslilassrl.^•.;^ s,ui6nifi.l:;hUx:evpjeni m -tv, '•. a- •luäsd' ' i i r;;&iiila Ra!islcan^'y/rh. liiiiideii ;'--t(;ksf:;niöonisu^^^ to!f;:Ua'Ä.s;.sai• ...toi.meLtomana • 60-^70 Ipresenttin. ' K,;"' ' V •' Kap.t,'I.stiSt,en maiden talouden tilaa liuoiionlaa myo.skin se etta yhte-' i:rii=^tL ii!f.a:;:nan-.:aiKkina'„ o-.at ja- •Kuahtuiiect''' ;kViit-eeri". .rihhäkkai^ • vienti- ja palveluar-vO clr 123. .Tuljar- :;d^a::dpilöTiai:Sam aysvaltojen tuonti .oh .korkemtaanv 78 .-n.ljardia dollaria. •/ Kauppasuhteiaen .yKs.puolinen . kehittäminen ;on tuonut-, suunnattomia voittoja, amerikkalaisten - monopciis- •tien:-pienelle-: -ryhmälle.'. Samaan ;-a"i-. : kaan.kuin. - tällainen .: politiikka- on: ..saattanut vararikon partaalle Lansj- Euro.opan.maiden talouden ja tyhjen- :tanyt:.niiden kulta-:•.•:.ja... valuuttava^,- •rastot.se ,• on : ajanut umpikujaari-myoskin: Yhdysvaltojen.. kauppapolitiikan. Kuudessa vUcdessa (1946— 19521-"kaikkien kapitalististen maiden .kauppavajaus kaupankäynnissä.--Yh-. dysvaltojen•. kanssa noiisi suunnatto- .man:.-suureen summaan — 32 miljardiin dollariin LänsirEuroopan-, maiden kroönillir. nen' kauppavaja-us on' eraana •perusr syynä -niiden .-y'r.a.:syvcntyviin:talou-. .:deiii3yri,i^yafi;etiks^ • V Sa.maan- aikaan :Yhdysvaltojen hal- Ir.-.evat p..rit koettavat kokonaan r.k-koa . LansivEurocpan - m-aiden -.talou-kar. sandemokiaat:i3ten ma-den kans- ..deiliset.'. yhteydet :NeuvvStoliiton ja sa,. .asettaen vesteita-.eri maiden pe-, rinnäisille taloudellisills ja' kauppa-- suhteille Yhdysvaltojen •monopolistiset piint huojuttavat koko kansain-ahita ka upan-iayntia ., . Sveits-ilaisen •:. " L a Suisse." lehden, ^laskelmien mukaan .Lansi-Eurooppa cstaa Tta^Euroopan. maista ainoastaan, viidennen osan-siita- tavaramäärästä,, mmka.: se osti vuonna. 1938, j a : Ita-Eurooppa^ ostaa - Lansi-Euroopasr. ta -vain puolet siira- tavaramäärästä;- mmka- se osti .sieltä: vuonna 1938. Xeuvöstoliittolaista pumpulia saapunut 200 toiihia Canadaan , Montreal. — Patjojen ja tyyny-i j en täytteenä käytettävää neuvos-, • toliittolaista pumpulia saapui : muutama viikko sitten 200 tonnin •. erä Montrealini vSeoU: o : edelleen Torontoon lähetettä vakioi. , : Tämä oli toinen Canadaan :saapu- • nut. neuvostoliittolainen pumpuli-lähetjs tänä vuonna. kapitalistiset maat.luulivat = huojuttar-vansa- naiden maid.mtaioutta. Mutta-. todell.suudessa ei tapaiitunut huonontumista,- vaan - maailman uusien : demokraattisten markkinain lujittuminen. , -Kauppaj-hteyksien.• hair r.mtymisen: tuloksena: Jtapitalm-isissa maissa. päinvastoin tilanne -huononee herkeämättä. . .Taloudellisen - ja .yhv •tsiskunnallisen . neuvoston ;viimeises--:liikenteessa".: .Rouva niaksoi- .mft^ sa -kekouksessaes.tettiin .tilastotieto-. -. Vjummm,viisi.:dollaria. ;' ::::' • > • -' ja, jotkä osoittivat sita, etta kansain- —_ 'välisen kaupan häiriintyminen- on o i - - toukokuun . 18—^23 - paivana v\Vie.iis5a lut vakavana tekijänä: työttomyyden.^.Naissa .neuvottelukokouksissa-tulivat SITÄ KYLLÄ OPPII Juntunen va mo oli m.atius-anu-pariks. v.r^o-is. maalle sukulo:ma^ji' Tuttava tipasi Juntusen jci ^vs-,; — Äfilen' sV.a nyt tule: 11.:!^^^. kun vai.mosi tn poissa? — Kyllä sitä opp.i. tuumi Jur/.ur,..- rauhar.Is.-s::. — Nyt mina 0332.1 -.e.': laa su' at jalko •...n: kumn:ar.a p^as. ta taha.*-.3a. v::v;:y'':V"':'-/:*y^ M.lK.t:OI -MIELUL.MMLV Eräs tuomari US.\:ssa luo.-nitsi vanhahkon rouvan sinä. etta ta.iiaoli mennyt kadun yli, vaikka hisen.ie.a. lo näytti punaista. Tuomio oli 10^ 5 d; Ilaria sakkoa tai amo a-heesta •Punaisen ja vihreän valon .merkitjj lisääntymisessä^^:^.! ' - L ^ maissa. Y^^hdysvaltojeii hyökkäys icansain-valisen kaupan alalla, synnyttää suur- Toteuttaen Neu;ostoHiton, Kiinan tyytvmättomvytta kapitalististen ja Eurccpan kansndemckriat-Jsten ^^^.^^n liikepiireissä ja saa osakseen maiden taldudelli.sta saartia V i d y s - v o i m a k k a a m p a a vastarmtaa.- vallat ja sen vanavedes" •. k-lkevat Länsi-Euroopan maissa voimistuu po- Canadan sanomalehtien ja USA:n Time-yhtiön välinen "kylmä sota" Gouzenkon juttu ei ole ollut ainoa , ^a. mukaisesti. Life myöhemmin .yh't.K>i--pa.lftUt-etaan j^hdessa-32muun s u i n T i i .••^k;al?l.^"n yhtymän kniii^ö.i : tannn 1 k; 1 .-pna 1954 Saksan::demo-' krnattiselle • tasavallalle-ilmoitetaan .viritl!i.';c'5ta läiilecstä. tcnr;'.steii maailmarkklnnm ha.-oarai-nen- TMi i&iscn. inaailninnsodan j a sen talouden --ten stjurauslen tärkein ta-loudoliincii tulos. :A i'-:.^:v\.v\,:\:;--; '^:^-:^ Kuhlioa leisiautumiscn johdosta Leunan krm alli.-si-sn.teh.ta ssa, jot- kapital f.l .ssa m.rs^-a on erikoisen j j r - l u aikaisemihm anuodo.sUvat- oisan -I. G. Farbeiiindu.stricsta. ja jotksi.: nyt tunnetaatv..-"Walter TJlbrichtin tehtaiden' . nimellä,; työskentelee.. 28,000 •työlaista, •:. Teh ta at • tuottaviit • 90 pros, Ita-Sak.san typpilanno.tctuotannosta ja: .30 pros.- petroohsta.: Li?aksi-: tehtaat ^valmistavat nylon-raaka-ainet-ta. kaikenlaisia vareja jri emaleja seka .sittoja muita tuotteita -..vLahcs neljännes . kokonaistuctan- .nosta: viedään 24 en maahan:. 1 .pros. kol.onaistuotanno.=ta menee.:Neuvo.s-tol ittaon ja Puolaan vah-nkorviuk- ,feina.;mutia nama •.vahin^onxorvausr töiinituk.^et,lukka:avat tammik.: 1 pna 1954, .jolloin -myös kaililti Saljoan dc-niokraatti- sen- tasavallan :vahiiia:oii-koivauitoanitukiot lakkaavat. Kuten tunnettua tuhottiin Leuna-tehtant ' .sodan aikana-: 23 - amei^ikkaT laisten ja^ enjxlantilaistcn. pominitus-r voimien .suorittama-.sa ilniahyot"- ka>ksc.=.=a, mutta korjattiin heti «=0- d o i jälkeen lahe.s 9 miljaid'n Smk n kustannuksilla. Tyola-stcn -soiiaali-krtsti.-^ suiiiSliiniit; käupahkäynti--sellair:: •silia tavitrcilla;.Joilla, on tarkea mcr-, kity.s- raiiiianoniaiscn; 'talouden.;keiiir. ty k s eli pi vi--Kxip i udi s Us t .loud-im .militarisoiminen on :synnytta:T nyt ivairloita niiden ,kansainv<älisi.ssa yhteyksissä ja-, aiheuttanut- tavaran-, vamdon •.ahenemi.^sn. Eiikoison '.n.inakk.Tin ja räikeän muodon on .saa:iuit. toisten -maiden •. ro-svoaminen foLsten maiden taholta .ja:: valuutta* •3,bkä|crl6 ••oii-.voli^ :.tiSieh;jiiQiicien;i^ • äiip is: limi lie n ! j a^si i th:^j ch i u vh t;J.mar k^ :kin'&intlvä;Tk;eii^ 'ji"rkasti|;'^^^ ina'den '-leb'-'en :^:^J,IuaraaV .'karjisty.m.iscssa:: , jaf,:, ..kapitahstisten :iiiji:idenv:',ulkQriinä^ iniEessa-on .sodah- jälkeen: ollut 'ame-nf: k,U.^i>ten moncj. lisiiien hvokkays- •poliiiikka.:-: -Taloudellisessa...suhteessa "VhdySva-iigti ;v_k^ 1: j WiSs':i: j a'^:-• vS l-la^ta;;:':^ ici cn^:; merieick i - ' inn iikki 1 iii tvi a 1 istäa'^^^ huoltDon käytettiin tehtaissa 1953 n J ,illo mn.ulman i-,i ikn-ainevarastot ja . 4.5 111111 ard ra 1 n a rk k a a. ;,muur.til a p ä ä cJiiiti:s^^^ Kemanon tunneli vaimistunut ennätysajassa nikmicicksecn. Tama taloudellien •:}. hy.ökk-ays-on.saanut; kirkkaan..heijas-. :iViksensii';'-.Yhdys^^ .111 Lstu.nii.sessa.-i-:; •Samaan ..aikaan-,:-amc-' •i'ikkala isfe,;.tinön6 i.:et V)i:i\s'. iikojen sisamarkki- I nat, '-.ilna ^.-/itVensa tavaioilta Ta- |nftän'talaudeH i• sena;:;'.yiidysvaUojen:^vienti.:tärkcim-. Vancouver. — Torstaiaamuna kello ' p.on kapitalisti.sten maiden yleis\ipn- 2 Kelanos^a, jDka sijaitsee 400 mailia '.il<;ja ko.ios. \uonna 1952 20.5 rro-pohjoiseen taalta. laukaistun vame.- ' .•.entcn sitävastoin kuin se Mionna set dynammt panokset, joka meiku=; 1937 oh 14 pi sentiia. Yhdysvaltojen 10 mailia pilkan. tunnelin valmistu-• oimp.aispn.ncn ka.svu kapitalististen , •-maitien ma.iilmankaupassa on kohon- • Tunneli valmistui emuiysaj issa. i nut n.,n Saksau, Japanin ja Italian Tainan 25 jalkaa lapiniitaliaanxjlevan ! niar-ckincdi-n v.aiaaniisen kum kautta sitten. jbnkM j.-^lkcen snta on oxix maiden sMjaMiämiscn kusian-louhittu kiveä ja snrretty ppis 2 300,-' iiuksella uuden entisiltä menekki- S j . a ; missa on ilmaantunut hankausta- Yhdysvaltain; j a Canadan- välillä ;.; -; -Yhdysvaltalainen: Time-kustannus-yhtio, joka julkaisee Life, Time jä Fortune nimisiä: julkaisuja, . ön jö: -jonkun aikaa ollut ;';ikylmän .sodan" pohjalla canadalaisten sanomalehtien ~.!.Mnssa. Time-kustannusyhtiön harjoittamasta .ivaikutusvaltaisi.sta pai-. nostuskeinoista . canadalaisia. lehtiä vastaan ei: ole kerrottu 'juun mitään uutisiisa. Kun • Tune-kustannusyhtiö'... alkoi painattaa canadalaista-.Time-lehden numeroa, se. eroltti työstä kaikki:en-: tiset .canadalaiset' -.uutisten kerääjät toimistostaan Ottavvassa . j a . asetti heidän tilalleen-amerikkalaiset j a sitten, ^all,'3i..-suunnata j a : työskennellä vaikutusvaltaisassa pirrei£.sa, hyötyäkseen itse kohDttamasl,aan.' kunniar. asemasta." ,- Se .f-,onnistui : ;valtaamaan- - sievän, osuuden maata käsittävistä ilmoitustuloista,.: mutta viime: aikoina 'se on koettanut käyttää vaikuu.svaltaaivsa; saada'xseen uutisia ja; uutiskuvia hai-; luunsa nun, ettei .canadalaiset lehdet VOISI ni fa luyttaa. -. Se tuli ilmi ensimmäisen: kerraii kun ; Otta-wan pormestari Charlotte .Whitton puetutti.kaupungin valtuuston:,,' jäsenet.., vanhanaikaisiin ;: .br-tti- .•laisiin:, seremoniapukuihin valtiollisia vastaanottotilaisuuksia;varten- j a sy.r ventymattä as.aan antoi Life-julkai-suile .yksinoikeuden. julka,wta ens m-mäisen.. kuvan ;;valtuustosta - nai5,sa, pu-'.,"jissa. Tarkoitus oli: .julkaista tä- 'mä kuva koko sivua.käsittävänä värikuvana. • Ottawan ; sano.maichdcf;: j a .muut canadalaiset;:, paivalehdet. antoivat, jDormestann. ymmärtää, :=etta--hänella on; oikeus tehdä miten haluaa'; mutta-että eiyksikaän kanadalainen päivälehti -tule.julkaisemaan kuvia: mainitusta tapahtumasta.. Pormestari Whitton joutui, tämän .painostuksen: johdosta .luopumaan sopimuteiestaan Lifen kanssa ja antoi kaikkien sano-, malehticn: kuvata valtuitstoa^mielen-. julkaisi.kuvan vain mustana ja vaiT koisena. ' Muutama paivä.sitten,:kun Canadan T-CA^lentoyhtio avasr .lentol:l-• -kenteen Montrealista,-Mexicoon;. k'ut- .suttiin muutamia- sanomalehtien toimittajia osallistumaan ensimmäiseen lentoon.- Ti.me yhtiön: edustajaa ei ollut /kut.sultu-,mukaan ja; se valitti; sma. Yhtiö; kehui olevansa tärkeämpi kuin mika tahansa - canadalainen lehti j a -vaati paasyä mukaan.-, TCA oh toista-, mieltä;ja: sanoi; Lifelle..ja ;Time,:liei; ;etta ennenkum heille järjestetään paik.1t: on ne järjestettävä: ka'Ivlle-canadalaisien päivälehtien ja johtav-en -julkaisujen; edustajille. ; • Ja niin Time-lehti-, joka kehuu: i t seään; .as aluselcsi-: julkaisuksi,-ryhtyi parjaamaan ' T C^i ta ja, riemuitsi, kuri. amenkkalainen .-; lentoyhdistys - estf T C A i n - lentolinja.- suunniteiman to-; teutu.misen/ niika ; samalla;.,k'i;r"alla-jattiCamadaan- tulevat- amerikkalai-' set: lentoyhtiöt avoimiksi; samanlai-; seile'-"kohteliille:;:1 -'C^V^-- ;'.; v'':!;;?'"• •Viimeinen ta.pahtuma • tä.ssä sodas^, sa: Timesin - ja. canadalaisten- paivä^. lehtien välillä oli.viime viikolla Otta- •\va?Ea. . YKSiitärkeimmista vuotuLsista -vastaanotto tilaisuuksista, Ottäv;assa :on; .parha-uiaan järjestettävänä,• ja. vaikka oli juuri ,tuoreena- kuikkien tiedossa tämä: TCAin.'jaTunesm. va^ ^Imen. yhteenot-to; niin-järjestävä, komitea on tassakin/tapauksessa myöntänyt L'f ellc; etuoikeudet kuviiiinäh-deni kun-Life- on: luvannut julkaista .sivun käsittävän värikuvan: tästä vastaanottotilaisuudesta. . :Ot-tavvalaiseti.;torontolaiset ja mont-- ..reahlaiset- paivalehdet ovat uhanneet; > etta he eivät tuleilambaan kirjoittamaan- tai;, julkaisemaan kuvia tästä tilaisuudesta, jos tällaisesta sopimukr' sesta e i , luovuta. :•: Ja -tähän »saakka canadalai.sissa;:lehdissa;.-Gn -ollut- hy^ vin • vahan tästä vastaanottotilaisuudesta vaikka tavallisesti, sellaisille annetaan huomattavasti tilaa.- ; - ' Nain jatkuu taistelu amerikkalaisen, ;Time-yhtiÖn - ja canadalaisten: lehtien välillä. luttisen - ja,; liike-elämän , edustajain vastarinta Yhdysvaltojen saneluval-lälle .'kansainvälisessä;; kaupankäynnissä.. !'Kauppavapaus;;;eika avunan-to^.!; kauppavapaus; Lännen .ja Idan vai.11a — sellainen on Lansi-Euroo-pan maiden: liikepiirien kaukonäköi-- simpien edustajain \aat1mu5. : ' Sen vuoksi ei ole:.mikaan .sattuma, •että kah-den viimeksi kuluneen vuo- :den aikana - kapitalististen: maiden poliittisessa-ja ::yhteiskunnalVises5a;.c-lamässa tn alettu yhä enemmän työntää etualalle kysymystä kansainvälisestä kaupankäynnistä. Kaik-, kr liehdet kirjoittavat kaupan laajentamisen ;välttämättömyydestä .Neuvostoliiton- ja kansandemokraattisten maidenkanssa: .;siltä puhutaan myöskin parlamenteissa. ;.Kommentoidessaan' .hiljattain' kansainvälistä, fcau-vpankayntia koskevaa = kysymystä ;lontoolainen rTimes--;. lehti kirjoitti,- etr tä -: 'poliittiset ja : doktrinaäriset esteet; joita asetetaan Idän ja Lännen välisen kaupan kehittymisen ; tielle, evät niin suuret; että. ne haittaavat tavattoman edullisen kaupankäynnin ;kehittämista'.^ , Samalla tavalla •kirjoitti myöskin labouristisen hallir! tuksen entinen kauppaministeri H a rold. Wilsson 'Tribune'! viikkolehdes^ sä-. julkaistussa .kirjoituksessa!-. ' E i ; voida -sallia; että; poliittinen .'rystena voisi: •..vahingoittaa . kaupankäyntiä Idan ja Lannen.valilla; jolla on suuri merkitys riippumattomuutemme turvaamiselle ja elintärkeä merkitys toiveillemme täystj-öllisyydestä.: Menet rajoitukset Idän ija. Lännen välisessä -kaupankäynnissä .olivat .aiheettomia vieläpä Korean sodan aikanakin, mutla.nytneo-.-at kokonaan Järjettömiä ja ne on poistettava." Kansainvälisellekaupankäynnillä o l i ; omistettu kansainvälinen : taloudellinen neuvottelukokcus Moskcvas-sa .vuoden 19.52 huhtikuussa.-.: Tämän kokouksen tulokset vahvistivat oikeiksi sen osanottajien.vakaumuksen, ettei-:.taloudellisen: j a . yhteiskuntajärjestyksen erilaisuus voi; olla ; esteenä kauppayhteyksien; .kehittämiselle •:^ja eri maiden, rauhanomaiselle- taloudei-liselle; yhteistyölle kummankin: osapuolen eduksi. Vuonna 1953 pidettun kaksi kän-sainvälista. v neu-/ottelukokousta-: kan-sa. nvalise'n:kaupankäynnin, ongelmista. Toinen nusta oh Y K : n Eurcopan Talousvaliokunnan :koollekutsuma'a'- siaintuntijain neuvottelukokous kau- .pankäynnista Ita- ja Lansi-Euröopän maiden välillä huhbikuun 13-^25 päi^ vana -Genevessä.: ja toinen; Kansainvälisen, kauppakamarin -14; kongressi ilmi;räikeät;. ritinidat • kaiippäkysy;w myksessa Yhdysvaltojen ja kaprihv-i tlsen.- maailman--muiden :• maidein -Täi: 1 IJa, ensi tilassa Lansi-Euroopan maiden välillä. Tehden jhteenvetoja Genc\en .neu-' 'VottelukökouKsesta ; Y K i h : ; Euroopan •.:talousvaliokunna-n • • . ;• toimiiu5s.'hiee:i; Murdall sanoi sanomalehti.miest^'n- .•konferenssissa, .• etta,:neuvotte!.ukoäous-: .antoi; myönteisiä, tuloksia luoden 'e- •dellytyksct-^tuleville-kaupim-euvotte-;,' luille ja laskien 'perustan kaupan-, •käynnin^ laajsntamiselle. .; •,; Idan ja Lännen kaupaiTcajnn.n laajentamisen aate. saa- yhä suurempaa kannatusta .kapitalististen vmai-'- den liikepiireissä. Se kuvastui .kirk-- kaasti ..Kansainvälisen^ kauppakama-^': •r.n .kongressissa,, jonka-.ponsiiauseep.ä ;oli '.'Kauppa koskee kaikkia"^: -^-lenih .kongressissa; oli rcdustajia 34 maasta: ,ja.-. .;56. ;:'kansainvaliS9sla •. -jarjeijtöjtä,;; •Siellä- oli - Lansi-Euroopan-;maiden-;: Amerikan, si rto- ja rui.pu',aiste.n maiden suurimpien: teollisuusmonopor'; hen, pankkiyhtymienvja;-kauppaliikkeiden' edustajiai _ Kongressin jarjes-: täjät -; tekivät; kaikkensa ,-.suunnaia'if-;: seen; ikoniressm nndsu'. kysymysien käsittelyyn, ;jotka .-kiinnostivat-:suu-.' ri-mpia merentakaisia monouoliyhti-,. öitä::-,:Ennako:ta valmistettu .kongres-;, sin työlista';:;.edellytti- käsiteltäväksi kysi^n^kset:': riiinsanotusta;;'' Euroopaii • yhdistämisestä"-, ;;tullimuurien,.poista-/ misesta Länsi-Euroopan maissa ame-: rikkalaisten i; tavaroiden menskki-, markkinoiden laajentamiseksi;, Mutta kongressi kääntyi kuiienkia;;: toiselle- tielle;: Jo ensimmäisessä;is-; tunnossa; Länsi-Suroopan.maiden Jii-;, :kepiirien edustajat nostr/at-aariensa : ;kansainvälisen kaupan, rajoituksia-ja ulkomarkkinolden'supistusta ;v,asta»ti;. -He; antoivat;selvästi ymmärtää, ettei-vät :he tule ^kannattamaan- ehdotUK-;. sia, jotka on es.tetty amerikkala.sten monopolistien, etuja;; silmälläpitäen. 'Kysymysten^-käsititölyn;{^kuiuss:i' ^otd paljon aikaa kysymys-kaupan; laajen-.; tamisesta Lännen ja Idan välillä. Kapitalististen maiden l.ikepur.en .pyrkimys ':-normaalikauppasu'nte,id.en •.palauttamiseen- en maiden - yalilla; niiden poliittisen.;ja -yhteiskuntajärjestyksen; erilaisuudesta: riippu.matta; ;sai konkreettisen ilmaisumuotonsa u-, seissa viime aikoina solmituissa kaup.-. pasopimuksissa ;ja: sopimuksissa -Neu-: votoliiton ja kansandemokraattisten maiden kanssa. Neuvostoliitto, Kima ja Euroopan -kansandemokraattiset: maat. toieutta-,- -vat johdonmukaisesti: • taloudenisten. yhteyksien kaikkien maiden kanssa laajentamisen politiikkaa. Ni.den maiden luku, joiden kanssa Neuvostoliitto on kauppasuhteessa, lisääntyy lakkaamatta. Ncu\os:olii:- to on solminut kauppasopim-ukset •Ranskan; Suomen, Iranin.; Tanskan,,. Kreikan, Norjan, Ruotsin, .-^rgenti.- nan ja Islannin kanssa seka ncu-,o:- PÄIVÄN RÄKINÄ Suomen festivaaiiurheilijain pannajuttu 000 tonnia;: Yksi typi-yhma 6 paivan aikana ;inarkkihpiltäahi- Yhdysvaltojen taloudellinen hyök-poiasi tumiel-a 282 jalkaa. Yhden ':{a-.s ukoma'den markk.nöille ei kvv- PÄivan ennat>.-s oh Gl jalkaa ' ; n^jLsj^ciciläaii ja aaressuvisuudelLinn Taman tunnelin alapäähän la.icn- ,^,ycU \er:ainsa ka'pi:al.s:.sen msail-neLian .'ahkovoima-ascma, *.io5ta' h.st:rV-.sja. Amcr.kkalaiset sähkövoima SiirretaanjO maihn paa-| mon-Sjoh.sti; lihavat Mentiaan v a l - han Kitimatiin. jonne lakcnneuan j -:on a\iis:usten auilla seka mvo?- alumiinjsulatt.mo sulattimon suun-' v;,,, ha.ka.lemaUoman polkumvvnnin niienaaii alkavan tuotannon 1954 b - ! . xnns.imtun "avunannon" ''^''"^ ' , 1 LCitikkeella anfer^kkalaise: monc-po-f* 0'V^iSM^^^ |tel-ipM|;ä lidistJEVVäti^:;;^^ Sairaaloille myönnetty i - rakennusmäiirärahoja Toronto. — Ontarion tervey^muus-ten Phillip-/ iLxoitci keskiviikkona, etta en" puolilla maakuntaa oleville, ••-atiaaloille Qn mjonnetty lakennys-maararahoja $40 000 -Maatjuahan on myönnetty .seuraa-ui5t.' 0-i'>i'.'i:!e-Trafaigar Memorial- .':aiI•.t.^lane S13.000, Wind.sor:ssa öle-v.- lle -Mcuopolitan-sairaalalle $6,000, ;.Meadlordi.n,:yleäso.Ile;sairaalalle Sl.OOO,- Espanol.in yleiselle .saU-.ialalle 000 ja KitchcneriÄsä olevalle Prccnort Saiiatoriumille $7,000. " ' :• ?:Kuten^. melkein ' kaikista:;; maista; osallistui suun joukko"Suomen nuorisoa 'syyskesällä; Bukarestissa -. pidetr, tyyn ^maailman' nuorison rauhan ;ja ystävyyden fcstivaal.in. ; Kaikki- oli; hy.vm;sitä. myolen;:; Festivaalista takuisin tulleita Suomen nuoria el.pantu .linnaan: eika; pakko-; tchm, kuten Turkissa ja Iranissa, , missä .VamerikkalaLsuus; nykyään •••-on hyvm korkeassa kurssissa. .'•iHeidan;ei edes tarvinnut piiloitella •valtiovallan ..Kiltonapprsia:'edustajia:: • kuten japanilaisten; on;:-pitäiiyt-;.tehdä. 'Tuskinpa he ovat edes tarvinneet puhua 'puolella suulla", kuten on ollut; paras-tehdä: lännen demokraattiseen isänt-amaahan;.palanneiden. Mutta varoituksetta eivät kuitenkaan päasoeet-.:Suom.enkaan;.-nuorfeti K u n ei Kekkosen- Lfrhon halLtus kaynyt'--L'ui'ittamäan;.-Bukarestun: !us-kaltaneita nuoria, ^ eikä edes ptresi-dentti Paasikivikiian koiTiaan- - kohauttanut; koko -asialle, täytyi tarmokkaampien papp:>jiin tart:ua asiaan. ' . Olisihan oIlu't 'synti ja hapea, jos Suomen nuorien olisi noin vain i l - man _^ yjritusta ..sallittu o.sallistu.i liuörten nemuiliin, joihin, a-^allistul vmyo.skin:Neuvostoluton -ja kansände-; -mokraaltisten.maiden- n u o n ä : ; ja nuoria kaikkiaan 110 maailman maasta. : ; Mistäkö;sitten;-.loytyivat;' ne jäme-; ,rät. '"länsimaisen demokratian'V pönkät, jotka kureiitivat valluisemaan Suonien mainetta -McCarthylaisen; "vapaan amerikan" silmissä? Ne loyty.vat snta samasta .sakista, joka JO aikomaan asettui rinta .nn- ;nan.;.'^atUT.vainaan. kanssa; "turvaamaan länsimaista sivistystä idan barbaris.mia vastaan". t;i;• Sosdem-^puolueenloikeistölaiset po-: 'momiehet.'" jotka viime • vuosina ovat toimineet Suomen taantumusporva-ri? ton karl.oistyöatekijoinä, •pullistivat nyt rintaansa ja sanoivat, ett-ä tällainen peli ei passaa. Niihpa he'antoivat Suo.men T U L 'n tehtäviksi rangaista kaikkia Buka- 1 e.sfin urheilukilpa-luihm osallistuneita kilpailukiellolla. ', K'LI:I hallitusvalta, ei ollut, sosdem-ppmojen; kasissa,.:ei:urheilijolta -voitu passittaa tiilenpäitä lukemaan, eil.u myöskään kaikkia mmta festivaaliin osallistuneita muutenkaan kurittaa, .mika voidaan lukea- festivaaleihin «.«allistbueiden onneksi. jolloin remmeissä on "kol'jmustien" vähemmistö ;;hallit.us,' jonka: ohjelma on myöskin Ison Väinön ja sotaveli- Leskisen ym. sosde.m-pomojcn hyväksymä,;, olisi-Bukarestissa;; käyneet ; voitu/asettaa-; vaikka:; raipparängais^- tukseen. Syytä l.un siihen kuuluu olleen ja runsaasti. Vi meksi mainittu seikka selviaa .vallan mainiosti.lausunnosta, jonka; :;TUL:n. liittoneuvoston -ikokouksessä-; sen puheenjohtaja Olavi Suvanto' antoi. Bukarestin asia tuli kokouksessa esille sibii. etta monet T U L i n seurat ol.vat esittäneet vaatmiuksen. etta kilpailukielto" on täysin epäoikeutettuna peruutettava. ' Asian ollessa esillä heilutti Suvanto kädessään Romanian urheilukomitean TUL.Ile lähettämää kilpailukutsua ja sanoi, etta jo kutsun ensimmäisessä kappaleessa olevat sanat "räu-, ha ja ystävyys'' ovat sellaiset, että ne oikeuttavat L-.lpailukiellon. - , "Toverit", sanoi' Suvanto painokkaasti, "te tiedätte mitä nkmä 'sanat merkitsevät'. • Kun joku ei oikein ym.martanyt, näytti Suvanto, loukkaantuneelta sellaisen tyhmyyden johdosta, sillä pitäisihän'jokaisen tietää, ettei rauha ja-ystävyys sovi millään .TLT.';n urhelluohjplmaan — e; ainakaan sen ' "ameriklulaLsta vapautta" ihailevien •johtcpo.mojen ohjelmaan. Eräs kokoiiksejen osallistunut työ-lälsurheilija sanoikin, että Suvannon Jos asia olisi tapahtunut vasta nyt, | lausunto palautti hänen mieleensä erään • menneen ' natsijohtajan ^sanat- " K u n kuulen sanan kulttruuri. nnn päästän pistoolini varmistuksesta:',: Suomen TULin oikeistojohtajil.e näyttääkin sanat rauha ja ystavyjs olevan yhta kauhistuttavia l-u.n Aa-tu- va najan porukalle sana kulttuun ' Tavallisista kansanihmisistä on .vs-tävyys sana yksi kaikkein kaunem-malta sointuvia. Mutta makunsa kullab.n. ParemP' ehkä olisi sanoa, että isäntäänsä on kunkin kuuleminen ja Suvanto p'Jii'^- sita mitä hänen ylempänä — 1^°^ Vainon ja Leskisen sisarenga-s oV. määrännyt hänet sanomaan. Nämä taas olivat sanelleet määräyksensä rapakon takaisten l.<Jimpien ohjeiden" mukaisesti ' Joka tapauksessa nyt on m'-'- 'osoitetuksi maailmalle, että "vlel on Suomes' urhoja" etta s.elSa voidaan panna ankaraan rangaistLt-=een sellaiset, jotkk, uskaltavat '^aj-iar.- nössä osoittaa kannattavansa ystävyyttä ja rauhaa., Suomen oikeLsto-sosde.mien VO-T.S-mie: Iso väinö, läheisessä .vuodeka-veruudessa kokomustien kanssa, u^- koo var.maankin voivansa viera l--o.- männen kertaa höystää Karjalsn kank3hia Suo.men poikien hur.T.eei:3 J'cs ei, niiii miksi sanat "ra'uh3 ystävyys'' saattavat so-de.'np:-n-.':'' raivon valtaan? ' * T o i v o t t a v a s t i n u o , suunnitel.T.a: kuitenkin raukenevat tyhjiin ja, r3'J-' han Ja ystävyyden puolustajat paa-seVat voitolle niin , Suomensa f.'J'"' kaikkialka muuallakin ma.iiLmft^3 _ Kulkuri.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 8, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-12-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus531208 |
Description
Title | 1953-12-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 ' TiJsiaina, joulukuun 8 p. — Tucsday, Doc. H, ] 9 ö : i i i |
(UBEBTY) — Independent Labor
Organ of Plmilsh CanadSani- En-tabllahed
Nov. 6. 1917, Authorizr-d
as Bccond class mail by the Post
Office Depafrtmeni. Ottawa. Pub-liAhed
thrlce veekly: Tuc-sdays
.Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubUflhJngCompany Ltd., at 100-102
Elm-Bt. W., Sudbury, Ont., Canada.
Tt-lcpbones: ..Buxlnes»-. Office: 4-4264
Ed::or:ä.\ OH.ca 4-4265, Manager
E SuKhi. Editor W. EkJund. Maihng
addre-v;Box 69; Sudbury, Ontario.
Advert..<=Jng raies upon appllcatlon.
Tran.^Jation free of charge.
TILAUSHINNAT: -
Canadasaa: l vii. 7.00 6 kk. 3 75
3 kk. 22$
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 € kk. iJSo
Suc/messa 1 vk. 8.50 6 kk. 4,75
SYNTYMÄPÄIVIÄ
N. NESTEROV:
Lakiehdotus Bill 7
, -Canadrjn nkoviar.iin l^-lity irtuuto-fhrlolii.s liill /jokä^ puda-mcntin
edeili•,tv•^a islunno-^sa tuptf-tliin Hill 93 nimdl^';'' ftilce lähipäivinä
uudtliccn rilahuoiK en [•,'-itf)t,iVfk->i / .
Kuten muistf-taan, tarna iakif-ndotui, joka'tcU^i^suureUa os'dta
lakot laittomiksi j a leimaisi maanpeiak^eksi hallifuttsftn ulkopolitiikan
arvo.stelun, kohtani viirnc vuo^Jina Canadan työväenliikkeen ja
vapaamielisen porvariitonkin yk.^iniielivjn vailarinnan. Juuri kansanjoukkojen
horjumalfomari •.a^tariJ)n,-in jf/hfio-ta parlamentti kieltäytyi
hyväksymä i t ä tjta kau,i-k,';tilo:--ta torlella tuomittavaa lakiehdotusta.
Me m\os uikomnic (tt,- i\\ on ail-a iiuddlftn 1-orotiaa aanom-me
t ä t ä paheellista lakiehdotusta ^a'-t,ian. 'Ioiia-iä nimittäin on, elta
j o s tämä lakiehdotus hyv;ikvv'ia;in n\kyise->-a muodo.i->aan, ts. tarpeel-
Iisia_ muutoksia tekematt.t stn < iJ,idr-mokraalti^un kohtirn tas-ia
mamissa avataan noilaj.ihflin portit ^elko ."-elalleen. kuten ne ovat nyt
\'hdysvallois.sa. >
.Menemättä hi-ton,i--.a k a i n r n m a kM (aaksejMin ^ hd>.->valtain
. nykyisen..noita ja hfirn[)i ta i.si(jlla-vr(r.oit ta vana esimerkkinä .siitä, ettk;
siihen kurjuuteen ei pit:ii-i t. i - -a ina;i-,>,a mennä. Totta tietysti on, kuten
eräät va.stuunalai-,cl pai\idfh(|('t ovat aikoinaan selittäneet, että
Canadan rikoslain n>k\ i H - l niuuto-^eJidoiuk-et Ortjaadittu \Vashin;(to-nin
määräyk.'-e.->la. .Mutta <_ iinada->-a ei f»le mita.in pakkoa tan-^sia
- AVall .Streetin .'-olaisten rahamif-ten fiillien mukaan. Tosiasiassa
AVashin^tonista on vaadittu (^'i^ada-.•^a laaflilta*.aksi tällaisia noita-jahtipykäliä
nimenf»rnaan <-:inorduksi j a e t t ä "kylmäkin
<-ota" joutuu ennemmin tai nu(liiemmin 'sulatettavaksi maailman
rauhanvoimien !aI.f•ntall|a'^•.rt >ui,iiu.Miuiiis.vi. '\^ialiisesti puhuen
tällaisia epädemokraattisia l.ikipyktilia i-i .siis tarvita cfle.s sodanka.m
varalta ja .'•itai)ail'-i.- millä oikeufh-lLi \Vasliin;;ton vrittaä määrätä
meille kansakuntana minkak'u\ia lakj.-ja meillä on?
Kuinka vaaralhsla on iu)iiaj.ihti-l,imla |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-12-08-02