Vapaus, January 11, 1969

              i Pöhjois-Atlantin s»pmnis, NATO
° 1969 ON IRTISANOUTUMINEN VUO$i
Pjöm Wirkola
on lyömätön
mäkikotka
Innsbruck:':- Kaksinkertainen maa-
^ano^estari Norjan Björn; Wirkola
koUnaiJnMj perättäisen voiton ni­miinsä
viilpco, siiten lauantaina jatku-i^
eella. Keski Euroq>an mäkiviikolla
Itinsliruc|tiss|^
Voitettuaan Oberstaufenin ja Gar-
^ mjsclviPiartenkirqhenin kilpailut 25-
—vuotias norjälaishyKJääjä näyttää vie-yän
ylivoitnaisen yleisvoiton.
Tsh^IdcdslQvaikian Jiri Raska onnis­tui
lauptaui hypyissään hyvin ja vei
: tQiseri tilaiji jättäen Neuvostoliiton Ana-
^<4i Segjahovin kolmanneksi.
Suomalaishyppääjät eivät tälläkään
kertoa menestyneet odotetulla tavalla
e^vä&ä yltäneet viidentoista parhaan
joukkoon.
WixkoIa hyppäsi 93,5 ja 89 m ja oli
tyyliltään hieman parempi kuin Raska,
joka ponkaisi 94 ja 89 m. Seglanovin
j;>yp}rt kantoivat 92 ja 87 m, j a hän jäi
^Ivästi kärkiparista pisteissä. WiTko-lan
tilille merkittiin epävirallisten las-r^
fanien mukaan 236.3 pistettä. Raska
•: niukasti pisteillään 235,5 ja Segla--
nov sai 226.6.
Jidiani Ruotsalainen jäi tällä kertaa
16:nneksi hypyin 83.5 ja 83 m, jotka
antoivat 200,9 pistettä. Keijo Laiho oli
40: s, pisteitä 174,2. Topi Mattila kaa­tui
ensimmäisen hyppynsä ja jäi 55:-
m e k s i .
Jouko Kuha
vaatimaton
Sao Paolo — Jouko Kuha sijoittui
kolmann^ i Sao Paolon kansainvälis­ten
yleisurheilukilpailujen 3,000 met­rin
juoksussa lauantai iltana. Juoksun
voitti italialainen Giuseppe Ardizone
ajalla 8.17,4 ennen amerikkalaista Art
: B«ulongia,_iDkalsai ajan - 8.23,5.- Kuhan
aika oli 8.36,7.
Beamon loikki
15,39; Pousi
jäi 14 senttiä
San Fransisco — Suomen Pertti Pou­si
sijoittui toiseksi kolmiloikassa ;tu-ioksella
15,25 San Franciscossa 4 päi­vän
iltana pidetyissä sisäratakilpai-luissa;
Kilvan voitti amerikkalainen
Bob Beamon 14 senttiä paremmalla
tuldcseUa.
Beanion, joka Mexicon olympiajci-soissa
tekaisi pituushypyssä loistavan
maailmanennätyksen 890, voitti lau-antaiiltana
myös pituuden tuloksella
820.
' Beamon ei ole harjoitellut lainkaan
olympialaisten jälkeen. Hänen lisäk­seen
oli mukana viisi muuta kultami-talimiestä,
joista. ainoastaan Lee
Evans voitti mielilajinsa 400 metriä
ajalla 49,9 ja Willie Davenport 60 jaar
din aidat tuloksella 7,2, Pitkien aitojen
kultamitalimies englantilainen David
Hemery louldcaantui alkuerissä eikä
pystynyt enää osallistumaan lof^nikil-pailuun.
Tyyliltään runsaasti huomiota he­rättänyt
Dick Fosbury, sai korkeushy-!
pyssä: tyytyä kolmanteen sijaan tulok­sella
208. Saman korkeuden vähemr
millä yrityksillä ylittivät maanmies
Ed Caruthers j a Australian Peter
Boyce. Bob Seagren jäi seipäässä toi­seksi
saaden tunnustaa Rick Sloanin
paremmakseen tuloksella 504.
George Youngin voittoaika kahdella
maililla oli 8.43,0. Wade Bell judtsi
1.000 jaardia ajassa 2.13,2 ja Sam Blair
cli paras maililla ajalla 4.09,5.
Sopimuksen oUua voimasiiu
kaksikjmmenlä vuotta, mikä hy-väns|
l osahuoli voi lopetiaa jiise-nyytensä
yh^en vuoden kuluttua
siitän kun se on t^edojltt^V^ irti­sanoutumisestaan
Amerikan' Yh­dysvaltojen
hallitukseUe, Joba tu­lee
tiedoittakaan Jokaisesta irti-
^{(^noutumisesta muiden jäsenmai­den
hallituksille . . .
— A r t i k l a 13. Pobjoi^-Atlannin
sopimuksesta. (NATO).
"Iiiisanoutumisten" vuosi on saa-puinut.
Tintdeaun hallitus suorittaa
Canadan ulkopoliittisten ohjelmien
uudestaan ttarkistatnista. Kylmän
sodan narripeliä on jatiketitu k^kai-kymmentä
vuotta NATÖ:n merkeis.
sä. Painostus NATO.sta irtaantumi-
}>eksi on jatkuvasti lisääntynyt:
mutta ne jotka jatilcuvasti kannat­tavat
kylmän sodan pääanääriä
Neuvostoliiiton ja sosialistileirin tu.
h o a m i s t a— puoltavat edelleenkin
C a n c a n pysymistä NATO:n jäse­nyydessä.
Tuleeko Canada edelleenkin an­tamaan
kylmän sodan itsepetoksen
määriteUä maan ulkopolitiikkaa'
Tai tulemmeko lopultaikin vapautta­maan
itsemme se'lcasotkusta, jota
tfcaksiikymanejitä vuotta sitten nimi-tetitiin
"Itsemurhasopimukseksi",
viedäksenune nyt rauhan i-oolia
maailman neuvostoissa?
Minkälainen o l i se maailma johon
NATO syntyi?
Professor D. F. Fleming, jonka
Kylmän Sodan Historia, ja sen a l -
'kuläht£et, on edeneenkin kaikkein
iaadasisältöisin tutkimus Lännestä,
sanoi USA:n presidentti Roosevel­tin
tilaille tulleen Harry S. Tiuma-n
i n olleen valm i in aloittamaan kyl­män
sodan Neuvostoliittoa ^vastaan
kaksi viikkoa sen jälkeen kun bän
pääsi valtaan. "Vuosien työ," sanoo
Fleming, "jonka Jsuorittiivat Roose-veit
ja HuMrakfentaaiksfien perustan
jThtoisymmSirryklseille Neuvostojoh­tajien
kanssa, jia .jonka piti keatgä
läpi rauiha«t«koivaiheen, hylättiin
huMikuuin 23 päivänä 1945." Tilmä
oli se päivä, jolloin Ttuman tapasi
Neuivostoliliton «slikoministerin Mo-lotovin
Y K : n perustamispäivän aat-itona.
Viisi kuulkautta rayöiiemmin,
FJeoningrn lausunnon muikaan, T r u -
man 'päätti loipullisesti suhtautua
NeuivostoJiittoon fepäystävälisenä
valtiona j a aJkoi laatia Ti-umanin
oppia Neuvositoliiton kahlitsenii-seksi."
Vuoden 1945 joulukuuhun men­nessä
senaattori E^tland-oli alka­nut
selittää Ameriikan kfuisalaisille,
että "Venäjä on msvoaiva sekä hyök
käävä valtio ja . . . tänä päiivänä se
.<%uraa samaia uskollista valloituk­sen
j a hyökkäyksen tietä, jo4a kul­kiessaan
Adolph Hitler sytytti maa­ilmanpalon."
Seuraavan vuoden maaliskuussa
Fultonrsrsa, Missouri, Winston
Churchhill, elinikärnen sosialismin
vihaaja, presidentti Truman rinnal.
laan, julisti tarviltavan suui^ta ja
ratkaisevaa NeuvostoKilitovastaista
voimaa, joka pohjautuisi Englan­nin
kieltä puhuvien kansojen Uit-toon.
"Tämä tarkoittaa," sanoi hän,
"erikoista yhteyttä brittiläisen kan^
sainyhteisön ja imperiumin ja Ame­rikan
Yhdysvaltojen välillä . .
Niiden tulisi jatkaa hetkellisiä
turvallisuuslaitoifcsiaan jkäyttämäUä
yhteisesti kaikkia laivastp- j a lento-tukikohtiaan,
jotka ovat niiden hal­lussa
eri puolilla imaailmaa."
Koko seuraavan vuoden ajan kyl­män
sodan johtajat parveilivat Was
hingtonissa. Lontoo ja Ottawa saar­nasivat
tarpeellisuudesta "kahlita"
MAATALOUSKRIISI EEC-MAISSA
TULOSSA YHÄ KÄRKEVAMMÄKSI
WirkoIa
mäkiviikon
ehdoton ykkönen
Bischohhofen — Tshekkoslovakian
, olympiavoittaja Jiri Raska voitti Sak­san—
Itävallan mäkiviikon neljännen
osakflpaUuii "suhnimtaina Bischofsho-fenissä
pistemäärällä 234,7.
Mäkiviikon voittajaksi selviytyi kui­tenkin
Norjan Björn WirkoIa, joka saa
vutti neljässä kilpailussa ennätyspiste-määrän
924,5. Raska sijoittui toiseksi
900,5 pisteeellä. Bischofshofenissa Wir-kola
oli toinen 228.3. Norjan Björn Wir
kola teki sunnuntaina mäenlaskun his­toriaa
olemalla ensimmäinen, joka on
kolme kertaa voittanut perinteisen
Saksan-^ltäyalian mä^viikon.
JI>Suomalaisten sijoitukset mäkiviikol-
: la olivat ehkä odotettuakin heikommat.
Bischofshofenissa nousi parhaaksem­me
Juhani Ruotsalainen, joka oli 18.
pistemäärällä 187,2. Keijo Laiho oli
20. tidoksella 186.9. Tt^i Mattila kaa­tui
toisen hyppynsä ja jäi 42. sijalle
pistemäärällä 168,0.
: Mäldviikon yhteistuloksissa nousi
Ruotsalainen myös parhaaksemme,
vaikka olikin vasta 13. Hänen piste­määränsä
oli 799,6.
WitkoIa oli jo tätä ennen ollut kol­messa
osakilpailussa paras, ja vaikka
hän sunnuntaina hävisi Bischofshofe­nissa.
kultamitalimies Jiri Raskalle,
niin hänen kokonaisvoittonsa oli yli­voimainen.
Tshekit esittivät muuten­kin
mainiota kuntoa, sillä kokonais­kilpailussa
tuHRaskan jälkeen kolman
neksi "Zbynek Hubac ja .viidenneksi
Frantisek Rydyal.
Jaiiaiii simnmttdee
jättaäj^usta
Japanin laivanrakennusteollisuu­den
odoteftaan ryhtyvän 1969 raken­tamaan
500,000 dw-4onnin säQiö-lalusta.
Japanin laivanrakennusteol­lisuus
on jo alkanut suunnitella
tätä jättiläisalusta kuljetusminisle.
Tiön- tukemana.
TeoUisuulähteiden mukaan yri­tyksen
tiellä olleista teknisistä es­teistä
on jo selvitty. Ainoa pulma
<p, mistä saada varat näin valta­van
aluksen rakentamiseen. (To-
(kio, STT—Kiodo)
Maatalouden "kollektivisointi" va­paaehtoisuuden
pohjalla on maatalous-komission
puheenj<Ätajan Mansholtin
ehdotuksen ytimenä EEC: n maatalous­politiikkaa
uhkaavan katastrofin tor­jumiseksi.
Tärkeimmät kohdat tästä
suunnitelmasta ovat seuraavat:
— Nykyisestä kymmenestä miljoo­nasta
maanviljelijästä 5 miljoonaa jät­tää
tilansa vuoteen 1980 mennessä.
Tilojen minimikoot nostetaan kar­jatalouden
osalta vähintään 40^-60 lyp­sävään
lehmää käsittäväksi ja vilje­lystilat
vähintään 80—100 hehtaarin
suuruisiksi.
— Viljelyspinta alaa supistetaan 5
miljoonalla hehtaarilla ja lypsyleh­mien
lukua: 3 miljoonalla päällä.
Kaikenlaiset tuk^lkkiot poiste^
taan miltei k(*onaan.
EEC: n varapuiieen}ohtaja Mansholt
esitti äsken ehdotuksensa E E C : n mi­nisterineuvostolle.
Siitä ei uskallettu
virallisesti käyttää sanaa "ehdotiis"
tai "suunnitelma", vaan £^memoran-dumi"
eli "muistio", Brysselin virka­miesten
keskuudessa se kuitenkin kul­kee
maatalouden "kollektivisoinnin"
nimellä.
Manshohin "muistion" mukaan
EEC: n maatalouden palvelukseen jää­västä
5 miljoonasta viljelijästä noin
1 miljoona on jo kannattavassa^ tuo­tannossa.
Kolmelle miljoonalle maan­viljelijälle
suositellaan tilojen yiidis-tämistä
tai liittämistä suurempiin ti­loihin
vapaadjtoisuuden pohjalla.Tä'
mä määrä jäisi siis edelleenkin maa­talouden
palvelukseen. Lisäicsi maa­talouteen
voi jäädä 1 miljoona viljeli­jää
osa- tai tilapäistyöntekijöinä.:
Niistä 5 miljoonasta maanviljelijästä
jotka Mansholtm suunnitelmassa suo­sitellaan
vedettäväksi pois maatalou­desta,
2,5 miljoonaa henkilöä aiotaan
sijoittaa uudelleen kouluttamisohjel-mien
puitteissa ja 2.5 miljoonaa maan­viljelijää
siirtyisi eläkkeelle, jonka
suuruus olisi keskimäärin 4.000 D-markkaa
vuodessa.
Mansholtin monta kymmentä sivua
käsittävässä muistiossa selvitellään
perusteellisesti ne tekijät, jotka ovat
vieneet EEC: n maatalouspolitiikan
umpikujaan ja suunnitelmat katastro*
fin torjumiseksi, mutta siinä ei maini­ta,
miten suunnitelma on käytännössä
toteutettavissa ja ennen kaikkea mitä
?e maksaa. (
Yleinen vaikutelma on, että suunni-teinia
on jaloydellisestj epärealistinen
ia Doliittisesti yhtä mahdoton kuin vaa
rallinenkin. ,EEC:n jäsenmaissa val­lassa
olleet piirit ovat ostaneet kon-
.scrvatiivisen maatalousväen äänet älyt
lömällä tukipalkkiojänjestelmällä. jon­ka
kustannukset ovat .tänä vuonna
2.400 miljoonaa, ensi vuonna yli 3.000
miljoonaa ja vuoteen 1980 mennessä
yli 10.000 miljoonaa dollaria:
Varat EEC: n maatalousrahastoon,
josta sekä tukipalkkiot että vientipalk-kiot
maksetaan^ kerätään puoleksi ul­komailta
tuotavien maataloustuottei­den
tullien avulla ja puoleksi EEC: n
jäsenmaiden budjettien,välityksellä.
Maataloustuotteiden hintataso on
EEC: maissa suurin piirtein sama riip­pumatta
tuotantokustannuksista. Yli­jäämät
on ostanut valtio j a ne on tu-hdttu
tai sitten^ niitä on yritetty viedä
huikein tukipalkkioin ulkomaille. Tä­mä
järjestelmä tekee mahdottomaksi
maataloustuotteiden hintojen alentami­sen
kotimarkkinoilla, mikä sinänsä on
suurin sakoin rangaistava teko. Kui­tenkaan
EEC:n maatalousväki ei pää­se
osalliseksi taloudellisen aseman pa­ranemisesta
eikä liioin sosiaalisista
eduista, joita yleinen kehitys edellyt­täisi.
Samaan aikaan kun EEC: n päättä­vät
elimet pohtivat epärealistista suun
nitelmaa, kasvavat EEC: n ylijäämä­varastot.
Manshoit lauiui mm. voi-varastoista.
että eJIci tehdä mitään
vuoteen 1970 mennessä, jolloin ylijää­mä
on 510.000.000 kiloa, on sitä ryhdyt­tävä
. varastoimaan kadulle. Vuonna
1972 voiylijäämän on laskettu nouse­van
1.200.000 kiloon.
Lauantai, tainmiik4.1 p. — Saturdlay, Jan. 11, 1969, " Sivu 3
se ipaa, joi|ka kanssa ne olivat ol­leet
liittolaisina koko sodam ajan.
Maaliskuuc^a 1947 Tjnimanin oppi
esitettiin maalimaille julkisesti kun
lähetettiin vahaa Kreikkaan, jolta
voitaisiin estää ken. maan asuikkaait
määräämästä «maa tulevaisuaiitt^an
"Yhdysvalloista", baromauttaa Fle­ming^
Tirumiannin julist;g!ksen pe-
Ji-ustepUa, "tulee maailman komptui-nisminvastainen
ja Venäjäi;i vastai­nen
poliisimies,"
Tä^tä el olhit pitkä matka Mars-halrsuunnilelmaan,
joHa on ehkäis­ty
edistysmielisten hallitusten val-tonnouisu
Länsi-Euroopassa.
Ja siitä edelleen Lansi-^Euroopan
maidenj VBdysvaltain ja Canadan
liitlokäsitykseen, mistä tiedoittj
muiden mulkana St. Laurent, J u l l e i r
Kähän neuivositoliittjovastaiseen byök-käyssuunniitelmaan
mukaan myös
Kreikka, Tunkki ja muut.
Vuoteen 1949 meiMiessä suunni­telma
oli valmistumaisillaan j a Ca­nadan
parlamentti kokoontui tam-miikuun
26 päivänä käsitelläkseen
NATO:n liittouituuuskysymystä, Ca­nadan
komnnunistisen puolueen
johtaga Tim Buck sanoi ehdotuk­sesta
seuraavaa:
"Tämä on MarshaiU-suunnitelman
sotilaallinen jatiko, mikä on puoles­taan
USA:n imperialistien menetel­mä
saattaa länsimaat Wall Stree­tin
puristukseen, ^ u s i sopimus tu­lee
seuraamaaa.^(lollareita pyssyjen
kanssa.
"Se on sotilaallinen hyökkäysliit-to,
eikä puolustusliitto. HyökkäySr
liitto Länsi-Euroopan 'kansoja vas­taan,
Neuvostoliittoa vastaan ja
uutta demokraitiaa sekä kolonialis­min
ikeen alla olevia kansoja vas­taan,
jotka ovat voittamassa vapau­tensa
Aasiassa ja Afrikassa ja joi­ta
Truman ja St. Laurent vihaavat
sekä pelkäävät.
"Korkeasointuislen hölyripölypu-heideh
varjossa 'meidän turvalli­suutemme
puolustamiseksi', 'yJiol-t
«en aseistuksessa saamiseksi' ja
' Y K ; n pätemättömyyden' perusteel­la
canadalaisia pyydetään luopu­maan
suvereenisuudestaan maamme
puolustuksen nimissä, kun heitä on
pyydetty luovuttamahan talousohjel-miemme
hallinnan USA;n milita­risteille
ja sen korkeatasoisille l i -
nanssimestai'cille, Wall Streetin
parooneille.
"Se tjihtää kahteen maaliin," jat­koi
Tim Buck, "ensimmäiseksi se
nostattaa uudelleen pystyyn Länsi-
Euroopan sotilashallitukset, siltä
poOnjalta, että USA konti-oUoi Ruh-rin
aluetta standardisoiduilla .väli­neillä,
joita valvoo US A:n sota voi-;
mat ja, toiseksi se antaa laillisen s
tekosy>"n. US A: Ile. perustaa sotilas-j
lukikohtia ympäri läntisen pallon-'
puoli.skon ja Länsi-Euroopan."
Mikään muu caivadalainen poliit- •
tinen puolue oi vastustanut NATO j
lötkin vastuigtiyat NATO:.on • liitty-mistäi
nii'n puiolucen liittoparlampn-tissa
ollut johtaja M.-; J , poldvyeliji
j ohti puolueensa yhte is to iwiin£aaii
libei-aalieri ja konservatiivien kans­sa
ja hyväiksjfi NA.TO;oon IMtyrai-scn.
"Menkaitkaa muistiinpainuvasti
maanantai, maalisikuun 28 päivä
1949 — sillä se o l i ti^aaginen päivä,
jolloin Canadan alahuoneen jäsenet
äänestivät 149—2 NATO:oon liity-misen
puolesita," ^kirjoitettiin Cana­dian
Tribune lehdessä.
"Täydellisemmät .seunaukset täs­tä
vaarallisesta sotaliitosta tulee
[Ikenemaan kaifekein takapajui-sintojllielkin
kun tunnit ja vuoro-kauld^^
vierivät: eteenpäin,'' jatket­tiin
aii-bHikelissa.
Jo vuonna 1949 Canadan sotilas­menot
nousivär 70 prosenttia kor­keammalle
kuin vuotta aikaisemmin
— 60 miljoonasta dollarista 148
milioonaan dollariin — ja viimeisen
kahdenkymmenen vuoden aikana
NATO:n jäsenyyden lasku on tul­lut
matesamaan miljardeja dollarei­ta-
canadalaisille, rakentamattomien
kotien, koulujen ja sairaaloiden se­kä
lääkäripalvelun ja muiden palve­lujen
puutteen muodossa, joista oli-ifimme
voineet nauttia..
Eikä sopimuksen salaisen pykä­länkään
julkisuuteen tuleminen pi-
(Jatkuu siv. 4)
Onko suomalaisuus
kuolemassa?
Toronto. — Tuo kysymys on tul­lut
varmasti meidän kaikkien mie­leen
joskus. J a varsinkin silloin kun
muistelemme tai kuulemme puhut­tavan
"vanhoista hyvistä ajoista".
Silloin tehtiin sitä ja tätä — nyt
kaikki on toisin. E i saada aikaan
enää kuin muutama tilaisuus koko
pitkän vuoden aikana. Näin asioiden
ollessa on jossain vika. Nyt uuden
vuoden taas alkaessa on hyvä aika
alkaa meidän kaikkien etsimään
noita vikoja. Ja kun niitä löydäm­me
— tehkäämme niinkuin Toron­ton
nuoi-et meitä kehoittavat. Tam­mikuun
19 pnä on kokous kello 12
Don haalilla, missä keskustellaan
kaikesta siitä mitä uudistuksia o l i s i
tehtävä jotta nuoriso saataisiin mu­kaan
toimintaan jne. Menkäämme
siis joukolla mukaan — ja kanta­kaamme
jokainen oma kortemme
yhteiseen kekoon; Toronton nuoret
ovat päättäneet kunnostautua tänä
vuonna 1969 — siis auttakaamme
heitä heidän jalossa'yrityksessään.
Li.sätietojj^'^ halutessa soittakaa::
Pat Hiinn.-ikko 4ni-4126: Bill H e i k ­kilä
638-686Ö, Paul Hietala 488-6029.
— Asian puolesta.
Lepokodin
Vancouver.- — Joulukuun 12 -pnä
[jidcityssä .johitokunnjm kokouksessa .
hyväksyttiin yhdistykseen jälleen
38 uutta jäsenitä...
Jäsenemme Matti Saari on kuol­lut
Hiljainen hetiki hänen muistol­leen.
Lepokotiyhdistyksön vuosikokous;
on helmikuun 23 päivänä ^ kello 1
iltapäiväUä SwedLsh HaUllä 1320 E .
Hastings St. ' . ,
Toimihenkilöitten ja , koäiiteoit-len
raportit täytyy. toimittaa johto­kunnalle
viimeistään tammikuun 15
päivä 1969. ^
• Naisten Voima järjesti ^ pikkujou­l
u n Lepokodilla, marrasko 30 pnä.
Ohjelmaa esittivät nuoret haitari- -
taiteilijat neiti Rajala ja.nuorimies
Lindroos, sekä step tanssia Anita
Salonen. Kaikki vanhukset saivat
myös paketin. Lisäksi naisten Voi­ma
lahjoitti kaksi kalkkunaa. Kiitos
naiset.
Lepokotiyhdistyksen jäsenten yä-linen
ylimääräinen kokous^oU Swe-dish
H a i r i l a jouluk. 1 päivänä, jos-;
•ia lailliset jäsenet euemioistdnä
äänestivät sairashoitola tontin os­tosta.
Myötä oli 186 ääntä ja vastaan
127 ääntä.
Puhutaan hyvin useasti ystävälli­syydestä
ja yhteisymmärryksestä,
muitta se tahtoo olla enimmäkseen
vaan tyhjää ilmaa. Toivon, että te­kisimme
uudenvuoden päätöksen.
jotta toimimme yhteisen asian e-teen
parhaan tahtomme mukaan.
On paljon helpompi hajoittaa kuin
rakentaa; siis jatkakaamme edel-'
leenkin rakentamista.
Lahjoituksia: Joulumerkeistä $
1222.18, Mrs Laila $2.00, Ahder-sen's
Picture Prames $10.00. Log-gers
Recreational Club $50.00, Mrs
Medynski $5.00, Mrs E . Aho $2.00,
Mrs Olsen $5.00, Mrs Torry $10.00.
Mrs Norris $2.00, Mr Boisner $10,00
Mr Uuno Siinnoksen muistolle
$21.00, Vancouverin Businessmen's
Club 350.00, Sointulasda joulumer­keistä
$43.50.
Tahdomme antaa tässä vilpittö­män
kiitoksen kaikille, jotika ovat
lukeneet lalhdoituksilla tai työllä
Lepokotiyhdistystä. Toivomme teil­le
kaikille ansiokasta uutta vuotta.
J . (Hannes) Varila.
Mainospäällikkö.
Li.säys tiedonantoon.- Metsästys
ja kalastusseura teki jälleen met-.
-säslysretken tarkoitukser.a; . riista
Lepokodille. Onni oli matkassa ja
koti sai kaksi "peuraa. joi.sta paloi-leltuna
tuli lihaa 177 Ib. Suuret k i i ­tokset,
kodin puolesta..
J . Varila.
AMERIKKALAINEN VÄKIVALTA
KIINNELAINOJA
MYYTÄVÄNÄ
12—$9,000 ensimmäistä kiiaimielainaa, fcorkotulat
. lOViYc vuodessa,
10—$8,000 ensimmäistä (Idinu^elainaajk^
10y4% vuodessa.
12r-^,000 toista fciinnelainaa, koankotulot
15%% vuodessa.
10—$3,500 toista kiinnelainaa, 'korkotulot _
i5W/o vuodessa.
Lauri Kangas Reai Esiafe
Real EBlato ia Mortgas^ Broker
Myöis vastaamme klrjeelltollin tiedusteluihin.
680 i^heppard Ave. E. WUlow<lal9
Konttortin 223-03«5 Kotiin 225-1751
slT 14. 16.^1*.
Yhdysvalloissa tehdään vuosittain
noin viisi murhaa kutakin sfttaa tu­hatta
asukasta kohti. Canadassa vas-tiiava
luku on 1.3, Ranskassa 0.5J,
Englannissa 0,7. Pelkästään 1.243,-
160 asukkaan Houstonin kaupun­gissa
tehdään, enemmän murhia
kuin koko Englannissa. Ja kun pu­hutaan
yleensä väkivallasta, sen p i i ­r
i i n kuuluu tietenkin paljon muita­k
i n ilmiöitä kuin väkivallan ääripis-te,
murha. Vuonna 1960 voitiin to­deta,
että Yhdysvalloissa tehtiin
murha keskimäärin joka tunti, ryös­tö
joka • seitsemäs minuutti ja tör­keä
pahoinpitely joka neljäs mi­nuutti.
1960-luvulla väkivaltarikos­ten
lukumäärä on noussu.t 35 pro­senttia.
Tästä huolimatta amerikka­laiset
katsovat tapahtuneen -kehi
lystä myönteiseen suuntaan. Rikos­lukujen
kasvu tulee optimistien
mukaan suhteuttaa väkiluvun kas­vuun,
parantuneisiin poliisitilastoi­hin
ja yhteiskunnan alaiyhmien l i ­sääntyneeseen
uskallukseen ilmoit­taa
viranomaisille heihin kohdistu­neista
rikoksista.
Amerikkalaisella väkivallalla on
syvät historialliset juuret. Maa asu-lettiin
ottamalla .«KJ pääasiassa väki­valtaa
käyttäen intiaaneilta. Väki­vallattomia
tunteita oli tuskin
omiaan luomaan, tuona ihannoituna
pioneeriaikana syntynyt sanonta
"The best indian is the dead indi-an"(
paras intiaanr^on,kuollut inti­aani).
Valkoisen asutuksen tunkeu­tuessa
länteen tai^vittiin henkilö-cohtainen
aseistus sekä ulkopuolis­ten
että sisäpuolisten vihollisten
varalta. Yhtei-skunnan koneisto oli
vuosia jäljessä vankkurikaravaane-ja.
Uudisasukkaiden välisiä ristirii-oja
eivät olleet sovittelemassa vi-
•anomaiset ja oikeusistuimet. Rii-ia*
ratkaistiin mutkattomasti,
useimmiten aseita käyttäen.
Amerikan asuttamisen ajoilta on
peräisin Yhdysvaltojen kansalais­ten
senaattori Kennedyn murhaan
tCitl. läihos kontroUounaton oikeus
ostaa ja pitää hallussa aseita. Ame-rikkalaisiten
ikotien arvioidaan omis­tavan
noin 5Ö miljoonaa asetta.
Vaikka poliittiset murhat saavatkin
ojakseen julkisuuden, tosiasia on,
että 38 prosentta Vhdysvaltan mur­hista
tehdään perhepiirissä. Sen l i ­säksi
40 proseAttla murhista kohdis­tun
ystäviin.
Jo6 Amerikan asutus vaiheeseen.
liittynyt väikivalta oli omiaan alenta
maan ihmishenkeä kohtaan tunnet­tua
kunnioitusta, ihmishengen ar­voa
ei ollut omiaan kohottamaan
neekeriorjien maahan tuominen ja
heidän osakseen saama kohtelu.
Neekereihin kohdistettu väkivalta
ei loppunut Yhdysvaltain sisälli*.
sotaan, ehkä paremminkin päinvai-toin:
Ku Klux K U m h a l l i s i mitätöi­dä
neekerien saarnat poliittiset oi­keudet
sen lisäksi, että erikoisesti
valkoisen väestön alimmat kerrok­set
katsoivat vapautuneiden neeke­rien
uhkaavan heidän yhteikunnal-lista
olemassaoloaan. Neekerien
lynkkaukset olivat pitkään lähes
kansanhuvi.
Yhdysvaltain sisäisen väkivallan
huippuja oli sata vuoUa sitten käy­ty
sisällissota, jossa noin 500,000
sotilasta sai surmansa. Suhteessa
väkilukuun se merkit.sLsi nykyään
kolmea miljoonaa k;wtunutta. Pi­tempi
muUa verettömämpi sota Yh­dysvalloissa
ikäytiin niinä vuosikym-meninä.
jolloin työväestö pyrki jär­jestäytymään
ja taistelemaan la­koin
etujensa puolesta. Lakkoilevat
työläiset salvat Viataansa väkival­taa
sekä työnantajien että virano­maisten
taholta — esimerkiksi vuo­sisadan
vaihteessa kaivosalueilla
käydyssä työtaistelussa .sai sui-man-sa
pari sataa ihmiatä — aina vuo­teen
1935 saakika, jolloin työnanta­j
i en oli tunnustetiava^^ työntekijöi­den
-järjestöt neuvotteluosapuolik­si
työeJiitosopimuksisla päätettäes­sä.
Ryhmien Ji^lisestä ätBeiifekäläi-sesla
väkivallasta puhuttaessa ei pi­dä
tietenkään unohtaa jäijestäyty-nyttä
rikollisuutta, joka parhaim­millaan
on ollut gangsteriarmeijoil-
Ia operoimista yhteiskuntaa tai toi­sia
gangstereita vastaa".
Tällä hetkeUä Yhdysvalloissa ai­heuttaa
suurinta pelkoa rotuongel­man
purkautuminen väkivaltana.
Tähänastinen tosisöia on. kuitenkin
se, että henkirikokset sattuvat lä­hes
säännöllisesti rotujen sisällä ei-välJkä.
niiden kesken ja että valkois-ta
valtaa vastaan kapinoivat ja mel­lakoivat
neekerit ovat: enemmän
i-yöstäneet liikkeitä ja tuihonneet
niitä kuin ryhtynoot suoranaisesti
valkoisiin kohdistuneeseen väkival­taan.
Eräs yhteisikunnallinen väki­vallan
tutkija onkin sanonut viita­ten
pari vuotta sitten Mtluneescen
.,tapaiik.scen, jolloin 16 ihmistä. me­netti
henkensä: "'Mitä jos neekeri,]
»usla Whitman, olisi kiivennyt tor-[
niin Texasis.sa ja alkanut ampua'.'
•Joskus olen sitä mieltä, että meillä
on ollut onnea. Näette hysteriaa,
kun mustasta vallasta vain puhu-aan
ilman minkäänlaista väkival­lan
ilniiiusta." «
Yksityisien ihmisten aiheuttamaa
väkivaltaa — joka on 1900 luvulla
.surmannut 800,000 amerikkalaista
— voidaan selittää sekä hLstoi-ialli-
«illa että yhteiskunnallisilla tekijöil
lä. Väkivalta on kuulunut amerik­kalaiseen
elämänmuotoon sivtoja
vuosia: ihmishenki ei ole merkin^
nyt paljoa ja' sen riistämiseen tai-vit-tavien
välineiden vapaata .saantia
on pidetty yhteiskunnallisen vapau­den
eräänä ilnienemismuotona.
Väkivalta on amorikkalaisen yh­teiskunnan
olennainen ilmiö m.vös
viihteen tasoUa. Maailmankuulu
psykiatri Karl Menninger. sanoi
eiäässä konferenssissa: "Eräs her­ra
sanoi meidän sietävän hieman
väkivaltaa. Hyvät naiset j a herrat,
me emme ainoastaan siedä sitä, mc
rakastamme sitä. Se on jännittävää.
Me panemme sen sanomalehden
etusivulle. Kolmannes tai neljännes
leilevisio-ohjelmistamme lasten haus
kuUamiseksi on näytteitä siitä,
kuinka voidaan lyödä, kuinka voi­daan
tappaa kaukaa ja läiheltä. Tä­mä
on se, mitä me pidämme jännit­tävänä.
Älkää luulko,~että väkival­taa
siedetään, rakkaat ystävät, sii­tä
naulitaan.'
Amerikkalainen väkivalta on seii.
totfcy johtuvaksi myös ihmisten-vie­raantumisesta
toisistaan. Ihmiset
ovat muuttuneet toisilleen jonkin­laisiksi
esineiiksi, joihin kohdisui-v
»a v^kivadtaa ei osata pitää rikok-sista
hirvittäfvimpänä.
Yhdysvallat on maailman voimak­kain
valtio selkä sotilaidlisesti että
taloudellisesti sen lisäksi että sc
monossa suhteessa johtaa monien ei
umcrikkjdaistenkin mielipiteitä. Yh­dysvalloissa
jatkuva väkivaltaisuu.s
saatl«>a heijftstua Hsäänlyncenä vä­kivaltaisuutena
sokä sen politiika.v.
sa että hiuunmaaibnan mielipi­teissä.
KUULTUA. ;
On käytettävä taktilkikaa menes­tyäkseen
avlollitos.<5a. Anna vaimosi
nxonnä'Omaia tietjlän ja mene ilw-kin
hänen tietUfiai.
M.S. KUNGSHOLM
TOUKOKUUN 29,1969
NEW YORKISTA-KÖÖPENHAMINAAN
edelleen
KESÄKUUN 7, 1969
SUOMALAISELLA LOISTOLAIVALLA
KÖÖPEN H AM IN ASTA-H ELSINKIIN
jonne saavutaan kesä k. 8 p.
Matkanjohtajana Mr. Eino
J. Rallimo, SAL: h New
Yorkin konttorista ja
matkanerhäntänö
Mrs. Sylvia! Aarnio . V
New Jerseystä.
Myös MISS FINLANDIA
1968 seuraa mukana.
LIPPUJEN HINNAT
M.S. KUNGSHOLM-Turistiluokka-New York/Kööpenhamina, alkaen
US $261.-172 R/T; US $275.-0/W. Jos paluu tapahtuu kesäk. 28 p.
M.S. GRIPSHOLMILLA. halvin edestakainen lippu maksaa vain US
Suom. laiva—Tuiil9tiJuokfc»—Kööpenhamim/Heilslntoi-:r;-T^^
— i l luokka U S $78.—) Kööpenhaiminasaa viivytaSn vuorokausii—
Tälmn lipun hintaan—sisäJityy Kööpenhomtoassa hot€5'llvuodc, 3
ateiraa, kaatpunklajelu busseilta ja taiiviasta hdtelLiin-hoteUfsita laa-,
vaän-kuljetukset. lisäksi hytiblpailktoa Ja kalkki aiteriat suoon.
laivalla.
MATKATAYABAA ILMAISEKSjI
koko—'tai. puolUipuUa ninia 270 paunajam saakka Now Yorkteta Heli-slnkjln.
Lisäksi hyteissä, menevä käJslpakaafel IliMlAISEKSI. SUä-paiital
kaikki maitkaitavai^alt slirrefcääin laivasha itoiseen' Kööpenha-*
mlna.ssa ILMAISEKSI. Ylilimhiosta mdlemmito MvoMa pienii 11^
• maksu.; , • ^ .
Muut laivavuorot 1969.
New Yorkista: kesäk. 4 . . . GRIPSHOLM
elok. 14; joulUk. 6 . . . KUNGSHOLM
Göteborgista: kesäk. 18; elok. 29 . . .KUNGSHOLM
kesäk. 2 8 . . . GRIPSHOLM
SAFETY INFORMATION
The KUNGSHOUM and the GRIPSHOLM, registered in Sweden, meöt
International Safaty Standards for new ships devoloped in 1960, and
meet the 1966 fire safetyroquirements.
VARATKAA PAIKKANNE PIKAISESTI MATKATOIMISTOSTANNE -
TAI SUORAAN Swedish Amerkan Iin®
MONTREAL l.QUE.. CANADA ... . : «S S f . J o l i n S t r M t .
NVlNNlMiG 7, Mrtii. CANADA Dahl .S.S. "AKcy.. I.ld., .125 LOKIAU AVC.