Vapaus, January 22, 1966

              Sivu 2 Lauantai, tammik. 22 p. — ^SatUrday, Jan. 22, 1966 •v*»»»ywwy*^wipvwwwwwu
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
l L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F r C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 ,
Published thrice weekly; Tuesdays, Thursdays and Satiirdays by Vapaus
P u b l i s h ^ Co. Limited, 100-102 Elm St. We5t, Siidbury. Ontario, Canada.
Mailing;.Address: Box 69 '
: Advetösiag ratjBS upon appliqation,. txänalatioii O^^^^o^
Aotlioiize^ äs second clfiss i n a i l by; the Post Office Department, ÖttBiWa,
and ft>r payment of postage In cash.
CANADIAN LANGUAGE^PRESS
TILAUSHINNAT: \
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 yk. $10.00. 6 Ufc $5.26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 8 kk. 6.75
Maailmaan turuilta
Sotal jä
• J^skingtpnin "rauiranhyökJcäys" on tuEut jo niin läpi-näkyvalisi^^^^
s että esimerkiksi Globe
and Mail-lehden kirjeenvaihtaja Bruce Macdonald lausuu
torstaisessa Washingtonin kirjeessään mm. seuraavaa: "Siinä
tapauksessa jos presidentin nykyinen rauhanhyökkäys tulee
epäonnistumaan, mitä yleisesti odotetaan, republikaanit ja
demokraattipuolueen jotkut vanhemmat senaattorit kehoit-tavat
hallitusta tehostamaan hyökkäyksiään kommunisteja
vastaan pommittamalla Pohjois-yietnamin tärkeimpiä teoK
lisuuskeskuksia . . ."
: Samanlaisia viestejä tulee muualtakin. AP:n Saigonin
uutistiedossa kerrotaan tammikuun 19 pnä mm. seuraavaa:
"Vietnamissa olevat yhdysvaltalaissuunnittelijain korkean
portaan edustajat esittävät, että\Yhdysvaltain tulisi mielulm-minkin
voimistuttaa kuin helpottaa sotatoimia siinä tapauk­sessa
jos kommunistit pyytävät välirauhaa . . ."
Toisin sanoen, Washingtonissa "on yleisenä käsityksenä"
että rauharthyökkäys'"iBpäonhis^tuu'', ja Saigonissa olevat Yh­dysvaltain
"korkean portaan suunnittelijat" ehdottavat sota­toimien
voimistuttamista siinäkin tapauksessa, vaikka "kom-munistit
pyy taisivat välirauhaa".
Viimeksimainitussa AP:n uutistiedossa kerrotaan edel­leen
jenkkien "korkean portaan suunnittelijain" esittävän
Pohjois-Vietnamin ilmapommituksen uudelleen aloittamista
entistä suuremmassa määränsä — ja että taisteluja ei pitäisi
lopettaa ennen rauhansopimuksen aliekirjoittamista.
Ja miksi? Saman uutiistiedcn mukaan amerikkalaisten
sotahaukkojen on kuulema mahdoton sopeutua ajatukseen,
että he eivät voi komennella vietnamilaisia kuin karjaa.
Asian tästä puolesta mainitussa AP:n uutistiedossa sanotaan
seuraavaa: "Vietnamissa olevien amerikkalaisvoimien usko­taan
varoittaneen Wasiiingtönia, että rauhanneuvottelujen
aloittaniinen nyt vaatisi tunnustamaan useita epämieluisia
realiteetteja — kommunistien kontrollin laajuus maaseudul­la;
ei ole (Saigonin) hallitukselle niyötämielista tai edes mi­tään
Jcoinrnunistivastaista puoluetta mikä voisi seisoa Kan­sallista
Vapausrintamaa vastaan, ja liittolaisten kykenemät­tömyys
vastata kommunistien liikuntasotataktiikkaan, mikä
tähän mennessä on antanut aloitteenteon suurimmalta osalta
punaisten käsiin."
Kuten huomataan, hurjempien sotahaukkojen mielestä
Vietnamin tilanne on verrattavissa siihen "epätyydyttävään"
olotilaan, mikä suomalaisen sananparren mukaan ilmaistaan
sanomalla, että "huonosti ovat sian asiat silloin kun maa on
jäässä ja kärsä kipeä".
liSÄÄ SOTAVOIMIA VIETNAMIIN
Pahin ja vaarallisin" puoli tässä tilanteessa on kuitenkin
se, että Yhdysvaltain hallitus näyttää edelleenkin seuraavan
käytännössä näitä sotahaukkojen "neuvoja" vaatimalla kon-
^essilta lisää määrärahoja Vietnamin sodan jatkamisen ja
tehostamisen hyväksi, sekä lähettämällä jatkuvasti lisää so­tavoimia
ja satatarpeita Etelä-Vietnamiin. Mainittakoon vii­meksimainitusta
seikasta puhuttaessa se, että vaikka Wash­ington
on vakuuttanut "rehellisyyttään" nyt käynnissä ole­van
rauhanhyökkäyksen tiimoilta, niin The New York Times-lehti
tiedoitti Saigonista viime keskiviikkona (tammikuun
19 pnä), että Etelä-Vietnamiin on vastikään viety taas 7,000
yhdysvaltalaista sotilasta. Mainitun uutistiedon mukaan
"USA (Etelä-Vietnamiin viikon alussa laskemiin) apujouk­koihin
sisältyy USAn 25 divisioonan 2. prikaatin 4,000 miestä,
mitkä kuljetettiin sinne Hawaijista ja 3.000 Okinawasta kul­jetettua
merijalkaväklsotilasta. Yhdysvaltain Vietnamissa
olevien asevoimien vahvuus on nyt 190,000 miestä . . ."
Jos pidetään kiinni siitä monesti koetusta tosiasiasta, että
"teot puhuvat sanoja voimakkaammin", silloin nähdään kuin­ka
heikoissa kantimissa on presidentti Johnsonin rauhan-hyökkäys.
Rauhaa ei valmi?teila lähettämällä lisää hyökkäys­joukkoja
tuhansien mailien päässä olevan Vietnamin maan
kamaralle.
L A I T T O M U U D E N LAILLISTUTTAMISYRITYS
Ja kun sotaiset teot ovat näm suuressa ristiriidassa rau-hanpuheitten
kanssa, niin sotakysymystä^ käsitellään luon­nollisesti
yhtä puipulimaisesti myös lainlaadinnallisella por­taalla.
:Washingtonista alkuviikolla tulleet uutistiedot kertovat
presidentti Johnsonin pyytäneen kongressilta $12,8 miljardin
suuruista lisämäärärahaa, mistä suurin osa menisi Vietnamin
sodankäyntiin. (Sivumennen sanoen se on hirveätä rahan
Haaskausta kun pyydetään 12 miljardia dollaria entisten so-tamenojenJisäksi.
Vuoden mittaan siitä summasta tulee joka
päivän kohdalle noin $33,000,000 menot ja tällä "yhden päi­vän
sotamenoerällä voitaisii^^rakennuttaa 5 kahden miljoo­nan
dollarin arvoista sairaalaa sekä tuhat $20,000 hintaista
asuintaloa ja sittenkin jäisi vielä vaikkapa veroalennuksia _
varten $3,000,000 säästö päivältä". " "
Merkillepantavaa kuitenkm on, että presidentti pyytää
tätä lisärahaa juuri käynnissäolevan "rauhanhyökkäyksen ai-"
kana";ja toiseksi se, että kongressin jäsenet asetetaan tämän
ehdotuksen perusteella samanlaiseen asemaan kuin on ta­vallinen
kansalainen, jota pyssyllä varustettu maantierosvo
komentaa sanomalla: "rahat tai henki". Tosiasia tietenkin
on, että porvarillisen maailmankatsomuksen omaavat kon-gressimiehet
eivät helpolla äänestä presidenttiä vastaan täl­laisissa
tapauksissa, mutta jos he äänestävät lisämääräraho­jen
myöntämisen puolesta, silloin tulkitaan, että kongressi
on antanut "luottamuslauseensa" sodankäynnin puolesta —
vaikka mitään "sodanjulistusta" ei ole annettukaan.
Tosiasiassa tätä lisämäärärahaa vaaditaan kongressilta
"luottamuslausekysymyksen" muodossa, sillä presidentti
Johnson esitti asian näin: "Tässä on meillä taas tilaisuus
ELÄÄ PELILLÄ
Hampuri (DaD). Kun muut ihmi­set
iltaism istuvat rauhallisesti te*
levisloidensä äärellä» silloin; 3S«uo>
tias Gunter Schmidt- barjoittdee
kotiinsa hanklumällaäo. raha^uto-maatilla
sihniensä tarkkuutta. Hän
on vallonut aninliitikseen kaQceti pr
malaatnisimpian Saksassa: peiheen-sä-
ha^ elä^ä^ 80»mattiinaisella. aur
tomaattien "puhdistuksella". Lähes
jokaisessa saksalaisessa oluttuvassa
ja ravintolassa riippuu seinällä jon­kinlainen
rahaautomaatti, jossa le­vyt
pyörivät vinhaa ya«|itia, Hetfy-jen
lukujen ilmaantuessa esiin nu-maatti
sylkäisee ulos joukon kym-mcnpcnnisiä,
jopa markankin; Näin
ovat Reinin ja Ruhrin väliset kapa­kat
Gunter Schmidtin 'tyiJpaadcoja'.
Omalla autollaan mies ajelee pai­kasta
toiseen ja ottaa ulos raha-au­tomaatista
sen minkä ehtii.
Viidentoista vuoden aikana väsy­mättä
työskennellen Gunter Schmi­dt
on saanut esiin kymmenpennisiä
melkoisen määrän ja vienyt ne ai­na
säästöpankkiin. Vuoden tulos:
keskimäärin 20 000 DM.
* • * , • . • ' * ..
MAAILMAN VANHIN IHMINEN
KUOLLUT
Casablanca. — Hdj Mohammed Ben
Bachir, joka väitetään olleen maail­man
vanhin ihminen, kuoli sunnuntai­na
Casablancassa 166 vuoden ikäise­nä.
Hänen vanhin poikansa UO-vuotias
Bachir elää hyvissä voimissa Casa­blancassa.
.
Haj Mohammedilla o'i 35 poikaa
ja 152 lastenlasta." Hän oli syntynyt
vuonna 1800 Taglautissa Marokossa.
Hän oli olliit viidesti naimisissa Ja
säilyttänyt erinomaisen kuntonsa
nauttimalla pääravinnokseen keitetty­jä
vihanneksia. Hän ei koskaan polt­tanut
eikä nauttinut alkoholia.
HAIVAARA SIDNEYN
UIMARANNOILLA
Sydney. — Useita Sidneyn uimaran­toja
on suljettu sen johdosta, että
rannikolle on saapunut suuria haipar-via.
AsiäntunHjat varoittavat, että
haivaara on tällä hetkellä erittäin
suuri.
Sunnuntaina hain nähtiin sieppaavan
koiran. Sidneyn haitulkimusyhdistyk-sen
sihteeri David Landon on varoitta­nut,
että hai, joka syö; koiria, on val­mis
syömään mitä tahansa.
P-Vietnamin sotilaita
ei ole etelässä
Hanoi. — Pohjois Vietnam vakuut­ti
maanantaina, etteivät sen armei­jan
sotilaat ole milloinkaan puuttu­neet
Etelä Vietnamin sotilaalliseen
selkkaukseen. P-Vietnamin uutistoi-misto
julkaisi näiden väitteiden ku-moami.
sta koskevan uutisen.
Intian valtameren tulcilcohta puuha
osoittaa — ystäville ja vastus­tajille
- - e t t ä ei ole eroa puo-lueittemme,
eikä kongressin,ja
hallituksen välillä . . .Mitä ta­hansa
erimielisyyksiä on ole­massa
muista kysymyksistä,
me olemme yksimielisiä Viet­namissa
olevien miestemme tu­kemisessa."
Toisin sanoen käytännöllises­ti
on käsiteltävänä "rahan"
myönnytys, mutta jos kongres­si
suostuu vaatimukseen, niin
sitä päätöstä selitetään sitten
"poliittisena" tapahtumana eli
luottamuslauseen antamisena
hallituksen sotaohjelmalle?
Kaiken lisäksi tämä poliittis
nen "kiristys", ja sitä se on, ta­pahtuu
kokonaan laittomasti.
Kuten yhdysvaltalaiset laki­miehet
"avoimessa kirjeessään"
osoittavat. Yhdysvaltain sota­toimilla
on Vietnamissa rikot­tu
YK:n peruskirjan ja v. 1954
tehdyn Geneven sopimuksen
eli kansainvälisen lain ja siu­natuksi
lopuksi Yhdysvaltain
perustuslain säädöksiä.
Yhdysvaltain perustuslain 8.
osan 1. artiklassa sanotaan, et­tä
sodasta päättää "yksinomaan
kongressi" ja edelleen: "Perus­tuslain
mukaan vain kongressi
voi siitä (sodasta) tehdä pää­töksen."
Yhdysvaltain . kongressi ei
ole antanut mitään sodanjulis­tusta
Vietnamia vastaan. Mut­ta
kongressilta vaaditaan pe­rustuslakia
rikkoen eli laitto­masti
käytävän sodan rahoitta­miseksi
$12 miljardia lisävaro­ja;
ja jos kongressi siihen suos­tuu,
kuten sen nykyisissä olo­suhteissa
on kaiketi suostutta­va,
sitä päätöstä tullaan taas
mainostamaan "kongressin
luottamuslauseena" — laitto­masti
aloitetulle sodankäynnil-
-:le.
i Näin kulkee Vietnamin likai-
'hen sota käsikädessä muun
laittomuuden kanssa.
Valitettavinta meidän cana-dalaisten
kannalta katsoen on
tässä yhteydessä se, että tiistai­na
parlamentin istunnolle esi­tetyssä
hallituksen ohjelmapu-heessa
ei ole pienintäkään vih­jettä
siitä, mitä aikoo liittohal­litus
tehdä rauhanasian ja eri­koisesti
Vietnamin rauhan saa.
vuttamisen hyväksi, vai aikoo­ko
se tehdä mitään. Yleinen
mielipide voi kuitenkin vielä
vaatia hallitusta toimenpitei­siin
Vietnam'in rauhan palaut­tamiseksi,
MaapalloUamme, joka jo al­kaa
oUa täsmällisessä järjestykr
ses^ä, on Afrikan ja Australian
välillä J&ttllälsniäinen alue. jolla
aik« oa pysähtynyt. Tällä koske-
~ mattomalla ja rauhallisella In­tian
valtameren alueella on pal­murantoja,
koralliriuttoja ja hie
tikkoja, joita asuttavat kalasta­jat
ja kilpikonnanpyydystäjät
Näiltä saarilta lähtee ulos ava­raan
maailmaan kopraa, kaneli-öljyä,
leipäpuun hedelmiä, ma-niokia
ja makeaa perunaa. Tä­mä
viimeinen romantiikan, ekso­tiikan
ja ennen muuta rauhan
maailma on nyt häviämässä.
Tarkoituksena ei ole uuden
ajan levittäminen saarille, tek­niikan
tuominen tai koulujen ja
sairaaloiden, tehtaiden ja asun­tojen
rakentaminen, joiden väli­tyksellä^
saarelaiset pääsisivät
nauttimaan 20. vuosisadan siu­nauksista.
Ei, saarista ori tarkoi­tus
tehdä lentokenttien ja ben-siinivarastojen,
tutka-asemien,
sukcllusvenetukikohtien, kasarr
mien raketti- ja pommivarasto-jen
sijoitusalue.
Englannin siirtomaäministeri An­thony
Greenwoodin alahuoneelle
esittämän selostuksen mukaan tä­män
ariglö-amerikkalaiseri suunnitel
man tarkoituksena on luoda Intian
valtameren saarille ketju erilaisia
tukikohtia. Keljun pituus on koko­naista
5,000 kilometriä ja se ulottuu
Itä-Afrikan rannikolta aina Austra­liaan
asti. Järjestelmän läntisin pis­te
ori Punaisessa meressä sijaitse:
yalla Asmaran saarella, joka on Eti­opian
aluetta. Tänne on tarkoitus
sijoittaa 1,000 amerikkalaista. Seu­raava
piste on Aldabran saari Mada­gaskarin
pohjoiskärjestä noin 500
kilometriä itään Sansibarista! Siitä
ka soen idässä sijaitsevat Farquar-tin
ja Desrochen saaret tulevat niin
ikään mukaan. Tässä tukikohtaketju
kääntyy pohjoiseen Seychellien saa­r
i r y h m ä ä n /
SEYCIIELLIEN HISTORIAA
. Seychellicn 92 saaresta on vain
33 asuttua, eräissä niistä asui Kyp­roksen
nykyinen arkkipiispa Maka-rios
brittiläisen karkotuksensa aika­na.
Ranskalaiset valloit.ival .saaret
v. 1742 ja antoivat niille nimen
Ludvig XV.-n finanssipäällikön Mo-
I eau de Seychellesin mukaan. En­nen
ranskalaista kautta olivat por­tugalilaiset
ja englantilaiset jo as­tuneet
maihin Seychelleillä. Ranska­laisten
tarkoituksena oli perustaa
saiarille salaisia--yrttitarhoja hollan­tilaisten
monopolien vallan mur.s-kaamiseksi.
Suunnitelma meni kui­tenkin
myttyyn onnettoman ereh­dyksen
takial kun eräs englantilai­sen
lipun alla purjehtinut laiva v.
1780 lähestyi Seychellien pääsaarta
Mahea, poltettiin toini.istot:cnglanti-laisten
koston pelosta. Laiva oli kui­tenkin
ranskalainen orjalaiva, joka
puolestaan oli ' kuvitellut "saarten
olevan englantilaisten käaissä ja.
turvautui tämän vuoksi Englannin
lippuun. V. 1914 joutuivat Seychel-^
Iit Parisissa tehdyn sopimuksen no­jalla
englantilaisille ja oHvat aluksi
hallinriqllisesti Mauritiitkseen kuu­luvia.
Vuodesta 1903 asti ne ovat
olleet erillinen siirtomaa.
DIEGO GARCIA — KESKIPISTE
Seuraava tukikohtaverkoston osa
on kaukana pohjoisessa Maledi-
•yeilla, jonne englantilaiset perusti-
•Vat lentotukikohdan niin äskettäin
kuin V. 1963. Tukjkohtaverkoston
ydinosaksi on kuitenkin ajateltu
Chagos-saarten pääsaarta Diego
Garciaa. Chagos-saaret sijattseyat
noin 2,000 kilometriä etelään Kap
Koihorinisla, Intian eteläkärjestä,
ja muodostavat tietyssä mielessä In­tian
valtameren strategisen keski­pisteen.
Diego Garcia on 21 kilomet
riä pitkä hevosenkengän muotoinen
kpraliiriut a, jota väitetään maail
man parhaimpiin kuuluvaksi tuon
nolliseksi satamaksi; Tänne on tar­koitus
perustaa yhteinen brittiläis-amerikkalainen
radio- ja tutka-ase­ma,
huolto- ja tankkaustutkikohta
USAn 7. laivastolle, satama amerik­kalaisille
atomisiikellusveneille, US-A:
n Vietnam-armeijan lomakeskus,
britiiläisen ja amerikkalaisen laivas­ton
ja lentovoimien harjoitusleiri,
jolla otettaisiin erityisesti huomi­oon
alueen erikoiset trooppiset olo­suhteet,
ja lopuksi sabotöörien va-köilijain
ja sissejä vastaan taistele­vien
yksikköjen koulu.
Ketju jatkuu nyt itään Kookos-saarille,
jossa nykyään on sähke-asema
mutta myös vapausliike. Siitä
ketju jatkuu Joulusaarilie ja saa­vuttaa
lopuksi Australian DaiTvinis-sa
ja Fremiintlessa. Viimeksi maini­tulla
Australian länsirannikolla si­jaitsevalla
paikkakunnalla on USAn
laivasto- ja lentotukikohta. Täältä
on yhleydel USAn suuriin sotilas­tukikohtiin
Filippiineille, Guamiin,
Okinawaan ja Japaniin. ; ;
Näin on USArlla ponnahduslauta
T-onnahduslaudan jälkeen 5,000 kilo­metrin
pituisella alueella. Uutistoi­misto
AFP toteaa eräässä selostuk-ses.
saan avomielisesti: "Uuden an-jlloamei-
ikkalai.scn strategian tar­koituksena
on sulkea Intia samoin
kuin hvjutkin Aasian ja! Afrikan
maat atömiketjun .sisään." Brittiläi-
;ellä taholla pidetään tätä suunni­teltua
1 ukikohlavyötä eräänlaisena
korvauksena .Adenista ja Singapo-resta,
joiden menetys häämöttää.
Mauritiuksen ja Seychellien itsenäi­syys
on myös näköpiirissä ja kii­ruhtaa
tapahtumia.
TUKIKOHDAT — USA:n
POLIISI A.<^EM IA
•Mutta Diego Garciaa ydinkohta­naan
pitävät suunnitelmat "tähtäävät
pitemmälle. Kylmä ja tulevaisuudes­sa
kenties, kuumakin sota sekä ato­misota
on näin tuotu uusille alu­eille.
.Mutia ei siinä kaikki.
MAAPALLON VÄKILUVUN ^ =
KASVU 2 0 0 0 VUODEN AIKANA
200 MILJOONASTA M 7 MIUARDllN '/
7/miijartiia
TuUkoM^tJna;0|i suunniteltu
käytettäväkDi idyii» ««siiiäistg hySff»
käystä" ja "konununismln" l&v%
mistä vastaan; Toirin>sano)(«< ta»^
koitus on uhata niiltä käsin kaik*;
kia liikkeitä ja jokaista hallitusta,
joka kääntyy, uuskolonialismia ja
imperialismia vastaan. Aldabra,
Farqubar ja Desroche pitävät
Tansanian ja Kenian kurissa,
Seychellit Etiopian, Maledivit
huolehtivat Adenista J a Persian
lahden rannalla olevista maista ja
Diego GarciasUi käsin voidaan pi­tää
silmällä Intiaa ja Ceylonisi.'
Indonesia lankeaa vuorostaan
Kookos- ja Joulusaarten sekä aus­tralialaisten
tukikohtien piiriin. ;
^Menneisyyden kokemuksista on
otettu appia. Kun britit perustivat
finsimmäistä tukikohtaansa Maledi-vien
Gan-saarelle, asettui sulttaani
heitä jrastaan. Hän rakasti rauhaa
enemmän kuin englantilaisten laivo­jen
lisenssimaksuja. Sillä hetkellä
muuttuivat brittiläiset imperialistit
vallankumouksellisiksi ja järjesti-v
ä t " k a n s a n n o u s u n ' , joka kohdistui
' feodaalista" sulttaania ja "monar­kiaa'
vastaan tasavaltalaisen halli­tusmuodon
puolesta. Ganilla muo­dostettiin
'suvaduvaaninen tasaval­ta"
sen repäisemiseksi irti Maledi-veistä.
Kun Maledivit viime vuonna
itsenäistyivät, syntyi vaihtokauppa.
Sulttaani sai Ganin takaisin — vuok-rattuaan
sitä ennen tukikohdan
Englannille.
UUSI SIIRTOMAA SYNTYY?
Tällä kertaa se lienee tapahtunut
ilman komplikaatioita. Miksi järjes­tää
vaikeuksia itsenäisen valtion
kanssa tukikohtakysymyksistä, kun
asia voidaan järjestää' siten, että
siirtomaalta otetaan ky.9ymyksessä
oleva alue ennen kuin se saa itse­näisyyden
ja niin kauan kuin se
vielä on siirtomaa? Chagos-saarten,
joihin Mauritiuskin kuuluu, suve­reniteetti
aiotaan ostaa Mauritiuk­sen
uudelta hallitukselta 3 miljoo­nalla
punnalla. Kolme pienempää
saarta kuuluivat Seychelleihin. Niis­tä
Seychelleistä' ja Diego Garciasta
muodostetaan nyt — uusi siirtoma?:.
Sillä on jo nimikin: Brittiläinen ter­ritorio
Intian valtameressä (DIOT).
Tämä uusi muodostelma on kuiten­kin
mieluummin amerikkalainen
kuin brittiläinen, vaikka se päälli­köksi
tulee Seychellien fntinen ku­vernööri.
Tähän maailmanaikaan
jolle on ominaista siirtomaajärjes­telmän
purkaminen, aiotaan siis pe-i'ustaa,
i|iusi siirtomaa. Kun Y K pää­töslauselmassaan
suosittelee ydin-
'aseettomien alueiden perustamista,
levitetään ydinaseita uusille alueille
Tällaiselta näyttää englantilais-amerikkalainen
suunnitelma .kai­kessa
ihanuudessaan. Todellisuus
saattaa kuitenkin muodostua toiseur
laiseksi. Kansat, joita asia koskee,
wat jo ryhtyneet liikehtimään. In­tian
parlamentissa juli.sti ulkominis­teri
Swaran Singh, että Intia tulee
taistelemaan kaikin käytettävissä
olevin keinoin tukikohtien perusta­mista
vastaan. Tansanian hallitus
sanoi lausunnossaan, että tukikohta-ketju
uhkaa Intian valtameren alu­eella
sijait; evien maiden turvalli­suutta.
Y K n huoltohallintovaliökun-nassa
hyväksyttiin 77 äänellä (17
• pidättyi joukossa luonnollisesti US-A
ja Englanti) päätöslauselma, jos­sa
vaaditaan Mauritiukselle täyttä
itsenäisyytt-i ilman että sen alueel­lista
koskemattomuutta loukataan.
Viimeisen sanan Diego Garcia-ope­raatiossa
sanovat epäilemättä Intian
valtameren alueella asuvat kansat.
— Harry Sichiovsky
Mies joka kykenee ajamaan tur-valHsesti
autoa suudellessaan kau­nista
tyttöä, ei kiinnitä tarpeeksi
suurta huomiota suudelmaan.
John Joseph Greene,'-'Renfrew
South-vaalipiirin parlamcnttiedtista-ja.
josta tuli joulukuun 18 päivänä
liittovaltion maa talousministeri.
Hän OH syntynyt Torontossa kesäk.
24 pnä 1920 ja saanut koulukasva­tuksensa,
mukaanlukien yliopisto-todistuksen
Torontossa. Konlusta
päästyään hän työskenteli vähän ai-.
kaa erään torontolaisen kustannus­liikkeen
palveluksessa, siirtyi y.
1939 Schumacheriin kaivosteoIUsuu;-
den palvelukseen ja liittyi sieltä v.
1941 Canadan ilmavoimia;! riveihin.
Vapauduttuaan sieltä sodan päätyt­tyä
mr. Green jatkoi opiskelua ja
läpäisi Osgoode Hallin lakimieskou-lun
V. 1950. y
Suomi johdossa
televfsioalalla
Pitkällisten kokeilujen ja tutkimus­ten
jälkeen on Suomessa saatu val­miiksi
Euroopan pisimmälle kehitet­ty
23 tuuman televisiovastaanotin.
•Siinä on nimittäin 31 transistoria ja
kuvaputken lisäksi vain neljä kuu­ma
katodlpTItfca. '""' "Transistoreklen
määrä on suui-empi kuin missään
muussa tv-vastaanottlmessa koko
maanosassa.
Kuumakatodiputkien vähyyden
vuoksi ei kone kuumene ja virittyy
heti avattaessa. Koneen tehokulutus
on' alle 100 w.
Rinnan suuron va.staanottimen
k a n 5 s a on Salon televisiotehtaassa
kehitetty myös ensimmäinen täys-transistoroitu
suomalainen 11-tuu-malnen
vastaanotin. Se sopii käytet­täväksi
sekä kotona että matkoilla,
ko';ka kone on sekä verkko- että ak.
kukäyttöinen.
Sitä ja tätä
MUISTAA TULEE
— Ensimmäinen asia, mikä kou­lussa
pitää oppia, on itsensä hallit­seminen.
Älä naura koskaan, ennen
kuin opettaja nauraa.
ROHKAISUA
Hammaslääkärin tuolissa istui pe­lokas
ini(-i;potilas. Hammaslääkäri
antoi potilaalle kulauksen konjakkia
tilanteen helpottamiseksi ja kysyi
tuntuuko yhtään paremmalta.
No. eipä juuri, vastasi potilas
jasni sen jälkeen vielä aimo sie­mauksen
samaa ainetta ja saipa vie­lä
kolmnnnenkin.
— No nyt kai ette enää ole pe­loissanne,
tiedusteli hammaslääkä­ri.'
••.
— Ehei, ja haluaisinpa nähdä sen
ihmisen, joka uskaltaa koskea mi­nun
hampaisiini, vastasi potilas.
TYTTÖJEN KESKEN
— Minä pidän aina miehet käsi­varren
päässä itsestäni.
— Ihan samat sanat, -—mutta
täytyy vain pitää huolta siitä, ettei
päästä heitä liioin sen kauemmas.
PÄIVÄN PAKINA
KUMMALLISIA "RAUHAN ENTEITÄ"
Asiat ovat lievästikin sanoen sil­loin-
vähän pirun kaulalla kun pi­tää
omia juttuja epäillä — kun
leveitten vakuuttelujen takapor­tiksi
on jätettävä varauksia ja
niillekin vielä varauksia .
Tällaisern vähemmän mairitte­levaan
asemaan joutui torontolai­sen
aamulehden Anthony WestelJ
selittäe.s.sään, kuten hänen OUa-wan
Jorinansa otsikossa sanottiin,
että "Canada näkee toivon kimal­lusta
Vietnamin sodan päättymi­sestä
V. '66."
Allekirjoittanut luonnolli.se.sti
toivoo, että. tämä olisi totta, tai
että Ottaja pyrkisi käytännöllis­ten
toimenpiteiden avulla ja kaul-t
a \ i c t n a m i n .sodan lopettamiseen
nyt heti tai edes tulevaisuudessa.
Mutta tarkempi tutustuminen
Wc.stellih juttuun osoittaa, elia
Öttav/a.ssakin pidetään VVashingto-nin
nykyistä "rauhanhyökkäysfä"
mainostemppuna .jota ei seuraa ;
y ä l i l l ö i n ä s t i r a U h a , vaan sotatoi­mien
edelleen laajoiicmineri Viet-riamissa—-
ja ehkä vasta sitten
rauha, mikäli "vihollinen" saadaan
suostumaan ehdoitta antautumi­seen.
.
Mutta .seuratkaamme nyt hie­man
VVestellin selostusta.
"Ulkoministeriö hakee toivon
kimallusta siitä, että Vietnamin,
sota loppuu tänä vuonna", sanoi
VVestell Ottasvan kat-sauksensa
alus.sa, ja sitten: ' .
•". . . U S A n äskeinen rauhan^
hyökkäys neuvottelujen aloittami­seksi
Pohjois-Vietnamin (ei siis
Etelä-Vietnamin Kansallisen Va-pausrintaman
kanssa, mitä vas­taan
Vlidvsvallat on sotinut ja so­tii
— K) pantiin alulle sinä psyko-logisc-
ta-hetkenä, jolloin Washing-toh
katsoi, c t t ä l i e n päättäväi.syy-dcn
soda.ssa pysymiseksi oli vai­kuttanut
Hanoihin. —
"Canad:'laiset asiantuntijat ovat
vakuuttuneita, että USAn rauhan-tavoittelut
olivat todellisia • . •
Multa (?) heillä ci ole paljoakaan
toivoa . . .
'Miehiimminkiii he odottavat,
että sodankiiynti aloitetaan uudel­leen
ja että sitä ehkä tehostetaan-kin,
vaikka hc eivät näe merkkejä
siitä, että Yhtly<ivallat aikoo, suu­remmin
laajentaa sodankäyntiä.
Viiden tai kuuden kuukäudcij^ku-
IiittuatähVän (sotilaallisen) painos
.tuksen jälkeen AVashingtoriiitlms-kolaan
taikastavan u i i d e l l e e n ^ i ® -
hanpyrkimyksiään. Toivoniukfefna
on, että Hanoi on silloin valmiina
keskustelemaan (tarkoittaa USAn
ehdoilla, koska Hanoi on sanonut
olevansa aina valmiina keskuste­lujen
aloittamiseen Geneven sopi
muksen määritelmien . pohjalls
— K).
. . Yhdy.svaltain ilmavoimat
ovat tehneet Vietkongin elämän
hyvin vaikeaksi Etelä-Vietnamissa.
Sissit ovat jatkuvasti liikkeellä,
niillä ei ole mitään varmaa turvaa
ja niillä on vaikeutta saada edes
nukkumarauhaa öisin; " r . . Epävi­rallisesti
(rauhäftH sopimus voi
saada seuraavanlaiset puitteet:
"Etelä-Vielnamissa taistelevat
pohjoisvielnamilaiset joukot vede­tään
omalle alueelleen ja Vielkong
. . laskee aseensa; Näihin toimen­piteisiin
liittyy USAn asevoimien
asteettainen pois vetäminen.Etelä:
Vietnamista.
"KontroUikomissioni, mikä koos­tuu
todennäköisesti Af ro: Aasian
maiden miehistä ja nimitetään Y-Kn
toimesta, toimii Etelä-Vietna­missa
valvoakseen ettei siellä uu­siinnu
kommunistikapinallisuuttä.
Kansainväliset rauhan ylläpitpvoi-mat
ovat valmiina menemään Ete-lä-
Vietnamiin heti, jos kontrolli-komissioni
näkee kommiinistien
aiheuttavan uuden sotilaallisen
vaaran.
'Etelä-Vietnamin hallitukselle
(Saigonille? — K) annetaan aikaa
2 tai 3 vuotta osoittaakseen mihin
se pystyy. Sitä tuettaisiin länsi­maiden
suurella talousavulla.
Sitten järjestettäisiin uudet vaa­lit
. . ."
Mikäli, me nyt voimme otaksua,
e t t ä mr. Westell selittää totuuden­mukaisesti
Canadan ulkoministe­riön
katsomuksia Vietnamin kysy­myksestä,
niin näiden "rauhantoi-vokimallusten"
takana on oletta­mus,
ja mikä pahinta, toivomus­kin,
että Etelä-Vietnamin kansa
saadaan pakoitetuksi, kuten Konni
Zilliacus on sanonut, "ei vain eh­doitta
antautumiseen, vaan myös
itsemurhan tekoon" ennen neuvot­telujen
aloittamista!
Loppukädessä tässä ei ole kysy­mys
lainkaan rauhasta, vaan. Pen­tagonin
voitosta. Nykyiset rauhan­neuvottelu!
ovat siis vain narripe-liä,
sillä todellisena tavoitteena on
sotatoimien uudelleen aloittami­nen
ja voimistuttaminen nimen-,
omaan siinä mielessä että vuoltai­siin
pakoittaa etelä-vietnamilaiset
laskemaan ehdoitta aseensa alas,
jotta Yhdysvallat voisi eräänlai­sen
kaukö-ohjauksen avulla pitää
"kommunisteja" jatkuvasti kon­trollissa
— ja "kommunisteja"
ovat tietenkin kaikki jotka- eivät
syystä tai toisesta suostu tanssi­maan
VVashingtonin pillin ja piis­kan
tahdissa.
Kummailisia ne ovat "rauhari-merkeiksi".
— Känsäkoura/