Vapaus, January 14, 1967

              Sivu 2 Lauantai, tammik. 14 p. — Sa\;urday, Jan. 14,1967
VAPAUS INDEPENDENT LÄBOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T T Eatabllahed Nov. 6, 1917
EL. fOR: W. EKLUND MANAOERS E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL «74-4284
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays br Vapaua
Pa' ;hing Co. LlaUted, 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Äädress: Box efe
Advertlsing rates upon appUcation,'traoalatton fl«e of cbaxse.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of pofltage In cash.
Mcmber of th - CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadaaaa: 1 vk. $9.00, 8 kk. $4.76 . USA:sBa
S kk. a.7ö
1 ?k. $10.00, « kk. $8.26
saontesBa: 1 vk. 10JH), 6 kk. 6.76
Surkeita perusteluja
Saigonitsa saapuneissa utttistiedoissa kerrotaan, että siel­lä
olevat yhdysvaltalaiset korkeat sotaviskaalit ovat kiukusta
haljeta sen vuoksi kun New York Tiraes-lehden kirjeenvaih­taja
Harrison SälisbUry on paljastanut niitä kauhuntöitä mi­tä
amerikkalaiset hyökkääjät ovat suorittaneet siviiliväestön
terrorisoimiseksi Hanoin kaupungissa ja muuallakin Pohjois-,
Vietnamissa. ^ ^ A
"Täällä olevat Yhdysvaltain sotilaspiirit eivät halua yh­tyä
julkiseen väittelyyn New' York Timesin kanssa, mutta
yksityiskeskustelussa he raivoavat mainitun lehden Hanoin
uutisista", kertoo Toropto Star-lehden; kirjeenvaihtaja Ray­mond
R.Göffey Saigonista viime tiistaina lähettämässään
uutiskirjeessä jatkaen: "He (amerikkalaiset sotilasviranomai­set)
sanovat, että Timesin kuvauTcsissa tunnutaan hyväksyi
vän arvostelematta Pohjois-Vietnamin versio: siviiiiväen ih-mismenetyksistä."
Kuten huomataan, yhdysvaltalaiset sotilasviranomaiset
'eivät halua väitellä lainkaan siitä, ov^ko Timesin selostuk­set
paikkansapitäviä, vai eivätkö ole, vaan ainoastaan siitä,
kenen "version" Timesin tunnettu kirjeenvaihtaja Hanoin
siviiiiväen pommituksesta hjrväksyy?
Tässä on vain eräitä vaikeuksia. Jos mr; Salisbury ei
saisi hyväksyä Pohjois-Vietnamin versiota, eli sitä, mitä hän
on Hanoissa omin silmin nähnyt ja omin korvin kuullut, niin
. minki yhdysvaltalaisversion hänen pitäisi omaksua ^ senkö
jonka mukaan amerikkalaiset lentäjät eivät ole lainkaan
pommittaneet siviilejä, kuten ensiksi väitettiin, vai senkö,
että siviilien pommittamista ei voida kokonaan välttää, ku­ten
önmr. Salisburyn paljastusten jälkeen nyt viralhsesti
myönnetty?
Etelä-Vietnamissa olevien amerikkalaisjoukkojen yli­päälliköllä,
kenraali William C. Westmorelandilla on sivii-.
lien pommituksesta vielä kolmaskin aivan ikioma erillinen
versionsa.
Mainitun kirjeenvaihtajan selostuksen mukaan kenraali
Westmoreland on sanonut, että Pohjois-Vietnamin siviilien
ja muiden pommitus auttaa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten
sotatoimia. Ja mikä tahansa auttaa hyökkäysvoimien sota­toimia,
se on kenraali Westmorelandin selitysten mukaan
sekä oikeutettua että tarpeellista operatioal
Mahdollisesti mr. Salisburyn ja muiden kunniastaan
kiinnipitävien sanomalehtimiesten pitäisi hyväksyä Vietna­min
hyökkäyssodasta vielä sellainenkin versio, että naisten,
lasten, vanhusten ja sairaitten pommitus on loppujen lo-..
puksi suurta ihmisrakkauden osoitusta; .
^^Ei tulevanakaan vuonna"
Esittäessään vuotuisen "State of the Nation"-ohjelmapu-heensa
Yhdysvaltain presidentti Johnson joutui tiistaina
muun ohella myöntämään, että kalliiksi tulee hyökkäyssota;
Vietnamissa, ja että veroja on korotettava tuntuvasti tämän
sotaretken maksami.seksi.
Tuntien ilmeisesti yleisen mielipiteen painostuksen Viet­namin
verenvuodatuksen lopettamiseksi, presidentti Johnson
sanoij että hän "ei voi luvata Vietnamin sodan päättymistä
tänä vuonna eikä vielä seuraavanakaan, vuonna.
Mutta miksi ei voi? Onko suuruudestaan ja voimastaan
mahtaileva Yhdysvaltain hallitus todella niin heikko ja avu-toU'
ettei se voi vapauttaa itseään siitä Vietnamin sodan kuri­muksesta,
mihin se on omasta aloitteestaan, ja omasta halus­taan
mennyt? Kuka voi lopettaa Yhdysvaltain hyökkäysso­dan
pientä Vietnamin kansaa vastaan, ellei sitä lopeta Yhdys­valtain
kansa ja hallitus?
Ilmeistä on, että presidentti Johnsonin "voimattomuus-valitus"
cn tarkoitettu myrkkypalansokeroimiseksi. Kun
amerikkalaisille sanotaan, että ythiöille ja tuloveroja maksa­ville
määrätään 6-prosenttinen lisävero Vietnamin sotaseik-kailun
maksamiseksi, niin sen johdosta on esitettävä jonkin­laisia
valitusvirsiä. Kun presidentti sanoo ohjelmapuhees-saan,
että valtion tappio kuluvan tilivuoden aikana on yli
9 miljardia dollaria, eli viisi kertaa suurempi etukäteen ar­vioitua
määrää, niin jotakin on siitäkin sanottava. Ja kun
ohjelmapuheessa sanotaan, että verojen kohottamisesta huo­limatta
tulevan heinäkuun 1 pnä alkavan tiUvuoden tappio
on kiitos ensikädessä sotaseikkailuille ja varustelukilpai-lulle
— yli 8. miljardia dollaria, niin sekin vaatii jonkinlai­sen
selityksen.
Ja helpoin "selitys" on ilmeisesti sanonta, että hallitus
ja presidentti "eivät voi luvata' Vietnamissa aloitetun hyök­käyssodan
lopettamista sen paremmin tänä- kuin tulevana­kaan
vuonna!
Sen sijaan .että tunnustaisi oman vastuunvelvollisuuten-sa
— vaikka ei omia virhelaskelmiaan julkisesti tunnustaisi-kaan
— presidentti Johnson antaa nykyään tämän tuosta ym­märtää,
että hänkin on "rauhan ,mies'^ota ei kuitenkaan
"ymmärretä" siksi kun hän, presidentti Johnson on muka
joutunut tapahtumien kehityksen loukkoon, mistä ei miten­kään
voida luvata vapautumista, kuten hän nyt ohjelmapu-heessaan
valitti.
Mutta kenen on syy? Ovatko presidentti Johnsonin vas­tustajat
kotona ja ulkomilla vastuussa siitä,: että hänen po­liittiset
osakkeensa ovat viimeaikoina .laskeneet romahdus­maisesti?
Onko se Vietkongin syy, etta Yhdysvaltain halli­tuksen
ja erikoisesti presidentti Johnsonin sotaohjelma tuo­mitaan
kaikkalla maailmassa?
"Hänen vaikeuksiensa lähtökohtana on väärinarvio Ame­rikan
voimista ja Amerikan maailmanlaajuisista eduista",
kirjoitti tunnettu amerikkalainen sanomalehtimies Walter
Lippmann tästä asiasta ja selitti:
"Tämä virhe johti hänet laajenevaan ja kontrolloimatto-
Dmitri Gudlkov:
TULOKSELLINEN
YLEISKOKOUS
YKn 21. yleiskokoukselle, joka p ä ä t
tyi jouluKuun 20 pnä. oli Juonteen-opiaista
Neuvostoliiton aloitteellisuus.
Työjärjestykseen otettiin Neuvosto­liiton
ehdotuksesta seuraavat kolnje
kysymystä: valtioiden sisäisiin asioi­hin
puuttumattomuMtta ja niiden riip
puinattomuuden ja suvereniteetin suo­jelemista
koskevan julistuksen toteut­taminen/
ulkomaisten solatukikohtien
pöi-staminen Aasian, Afrikan ja latina­laisen
Amerikan maista sekä vakioi
den pidättyminen toimenpiteistä, jotka
vaikeuttavat' ydinaseiden leviämisen
ehkäisyä koskevan sopimuksen solmi­mista.-.
• •,.
Ensimmäisen kysymyksen käsittely
yleiskokouksen poliittisessa komitcas-.
sa muuttui eräänlaiseksi oikeuspro­sessiksi,
jossa käsiteltiin imperialis
tisten valtojen aggressiivisia ja kan­sanvaltaisia
toimenpiteitä. Eriiyi.sen
terävästi arvosteltiin Yhdysvaltojen
Vietnamissa käymää.solaa. Neuvosto­liiton
päätöslauselmaehdotusta, jossa
Yleiskokousta kehotettiin . luomitsc-rrtaan
ulkomainen puuttuminen valtioi
den ja kan.sojen sisäisiin asioihin ja
vaadittiin tällaisen sekaantumisen pi­kaista
Icpettcimista, kannaUivat mo-rict
maat.
Merkittävä tapahtuma oli Neuvosto­liiton
esittämän ydinaseiden leviärrii-sen
ehkäisyyn liittyvän päätiJslausel
man hyväksyminen.: Yleiskokous kään
tyi kaikkien maiden puoleen kehottaen
Maailman tumilta
niitä pidättymään toimenpiteistä, jot­ka
saattaisivat haitata ydinaseiden le­viämisen
ehkäisyä koskevan sopimuk­sen
solmimista ja asettui kannatta:
maan tälaisen sopimuksen mahdolli
simman pikaista aikaansaamista.
Myrskyisää'ja terävää keskustelua
käytiin päätöslauselmaehdotuksesta,
jo.ssa kehotettiin poistamaan ulkomai­set
sotatukikohdat. Neuvostoliiton
päälöslau-selmaehdotusta asettuivat
puoltamaan Intia, Yhdistynyt Arabi-;
tasavalta, Jugoslavia, Tansania, Ke
nia .sekä Kuuba, Mongolia ja muut
sosialistiset maat. Yhdysvaltojen ja
Englannin_edustajat ehdottivat, että
kesku.st'jlu päätettäisiin hyväksymällä
sellainen päätöslauselma, joka tosiasi­assa
jättäisi imperialistisille maille
oikeuden itse ratkai.sta, poistavatko ne
vai eivät tukikohtansa suvereeniista
valtioista. Yleiskokouksen suuri enem
mistö torjui kuitenkin tämän esityk­sen.
Se hyväksyi Intian, Yhdistyneen
Arabitasavallan ja Jugoslavian laati
iniin päätöslauselmaehdotuksen, jossa
korostetaan, että kysymys tukikohdis-'!
la "vaatii osak.secn vakavaa käsittelyä
ottaen huomioon sen merkityksen kan
sainväiiseile rauhalle ja turvallisuu
tielle". Päätöslauselma edellyttää, että
ulkomaisien sotatukikohtien poistami-.
scsta koskevan kysymyk.sen käsittelyä
on jatkettava 18 maan aseistariisunta
komiteassa. .
Pitkällisten neuvottelujen jälkeen
avaruuden rauhallista käyttöä käsit­televä
Y K n komitea sai laadituksi so
pimuksen, joka tähtää avaruuden '.säi­lyttämiseen
rauhan vyöhykkeenä ja
kieltää ydinaseiden käytön avaruu
dessa.' •
Suurena mcnesiyksenä rauhan voi­mille
oli yleiskokouksen hyväk.symä
pääiöslauselma, joka kehottaa kaikkia.
Pres. Johnsonin
luottamuspula
omassa maassaan
KAIKKEIN RUMINTA
PIKKU KALLEN JUTTUJA
Pikku Kalle on menossaniikku-maan
ja antaa tapansa mukaan i
hyvänyön suukon idälle ja äidille j
Anna-Maijalle iiiyös;, sanoo äiti | , „
perheen kotiapulaista tarkoittaen h.-aH.oiia tiuka.st. noudattamaan Gene
Kiitos ei, Kalle kivahtaa. Isäkin yrlt-, poytäk.rjan pcr.aatte.ta ja. paa-
.1 äsken keittiö.s.^iä multa .sai kor-M^^""'-'" '"l^^^hduttav.en. myrkyi .ston
! UI muidcr. kaasujen'ra : liaktenologis;
vapuustin. • ; •, ..
Isä opettaa Kallen vuoden van . >^^'y'"" I<'^'ltam,.sessa .so-haa
pikkuveljeä kävelemään. Har-
Hanoin pommitusten yhteydessä II­SA:
ssa täyteen liekkiin leimahtanut
Johnsonin sanojen ja tekojen välisen
ristiriidan arvostelu itsessään USAssa
on jatkoa yhden ja toisen lehtimiehen
siellä-täällä ilmaisemiin hurjiin aja­tuksiin
presidentin tavasta hoitaa suur
vallan politiikkaa. Täm^ pettymys on
•heiiastunut erityisesti niiden amerik
kalaisten:kommentaattorien palstoilla,
jotka ovat kokeneet shokkina Euroo­pan
liittolaismaiden kielteisen suhtau­tumisen
USAn Vietnami.ssa kiiymään
sotaan.
USAn lehdistöön on lyhyessä ajassa
levinnyt uusi käsite credibility gap,
jcka kai olisi .suomennettava luotta­muspulaksi.
Tällä tarkoitetaan sitä et
lä USAn tiedotu.smiehet ovat lakan­neet
u.skomasta presidentiin .sanoihin.
"Amerikan eniten lainatu.s.sa lehdes­s
ä " Nevvsvveekis.sä luetteloi Charles
Roberts — lehden edustaja Valkoi-sen
talon armoitetussa- lehtimicskaartissä
—^Johnsonin sanojen ja tekojen väli
^vtiä ristiriitoja kahden sivun mitalla, ja
il m it uo sa ma! 1 a USAn 1 eht i m iesten yhr
tei.sen ja ylei.sen närkä.slyksen John-,
sonin epätotuuksiin.
Charles Roberts ky.syy itseltään ja
lukii(;iltaan, voiko presidentti ajan
mittaan jalkaa tointaan näin laajan
"skeptisismin,, epäuskon ja epäluotta
muksen" keskellä." Hän torjuu myös
sen Johasonin avu.stajien väitteen, et­tä
lehtimiesten tyytymättömyyden ta­kana
olisivat republikaanit, jotka (tie
lenkin) käyttävät sitä hyväkseen vaa-lisuunnitelmi.
ssaan. Roberts toteaa, et­tä
tilanne on pres. Johnsonin itsensä
luoma.
New.sweekin kirjoittaja. arvostelee
erityisesti Johnsonin koko- Ja puoli-valheita
U.SAn neuvoUeluhalu.sta Viet­nami.
ssa "missä tahansa, milloin ta­hansa"
ja hänen ja hallituksen mui­den
edustajien puheita. joLssa väite-äär.
USAn olevan valmis kunhan vas­tapuoli
vain "antaa merkin" Ilman
UThantia eivät amerikkalaiset olisi-
AMERIKKAUISMUTTA?
Ruman amerikkBlaisuuden un-aeksi
ibnentymäjisi nimittää
I^ewsweek' USA:n laskelmoitua
I(itautta vastauksen annossa In­tian
viljanostopyyntöihin. Vaikka
uutisia nälänhädästä ja kiireelli­sestä
viljantarpeesta esiintyi ko­ko
viime syksyn maailman leli-distössäy
ei Valkoinen talo viik-komääriin
reagoinut Intian pyyn­töihin.
Vilidoin — päivää-paria
entien joulua^— presidentti John­son
ilmoitti 'uSA:n inyyvän In­tialle
900 000 tonnia vehnää
Intian pyy:äm_än 2 miljoonan ton­nin
sijasta.
Amerikkalaisuuteen luottavat leh-,
det selittivät viivytystä sillä; että
USA haluaa paino.staa muitakin
maita lähettämään elintarvikkeita
ja Intiaa itseään tehostamaan ko­toisia
avustustoimia. Sitä ennen
oli pääministeri Indira Gandhi (16.
•12.) vedonnut kan.saansa esittäen
loivomuk.sen, että ne maan alueet,
jolka eivät ole kärsineet niin pa­hoin
kahden viime vuoden kados­ta,
söisivät vähemmän ja antaisi­vat
panoksensa samana päivänä pe­rustetulle
kotimaiselle elintarvike­apu-
elimelle. Nälänhädän kohtaa­milla
alueilla, ilmoitti elintarvike-ministeri
Subramaniam .samoihin
aikoihin, elää 50-^70 miljoonaa
ihmi.stä.
USA:n
täminen,
dassa ia joka tuomitsee kaikki näiden I ..... .. . , „ . .
• -n . • . . i .u-nv.-.i ,.ik>; i^äämäärien kanssa ristiriidassa oleva. ettalano, syksyllä
joUUks.a toistetaan jatkuva U ^ - ^ ^impä YK on ankarasti i •''^^ }^ helmikuussa 1965 larjos, neu-aivan
i m:m menestystä: Kalle joka .^^^.^»^^^ anlcrikkalaisten barbaari- ' ^ ' ^ ' ' " J " ^"^'""''^ '"'^'^^ ^T"!'
on tarkkaillut u.seampana panana, vio.nnnii.s.-, missä.'" hallituksen vers;o Hanom haluUo-näitä
harjoituksia., tokaisee eraan ,,
kerran. Isä. on aivan turhaa opet­taa
sitä kävelemään — meillähän
on auto.
Erään kerran pikku Kalle" tuli
touhukkaana krjnliisla kotiin ja
kertoi äidilleen: Opettaja kysyi
tänään meiltä että tiedetäänkö me
mistä vauvat tulevat. Liisa sanoi,
sitten että haikarat niitä tuo, ja
Maija väitti että kätilöt kantaa nii
tä laukussaan.
Vai niin äiti sanoo hymähtäen.
Mistäs sinä sanoit niiden tulevan'.'
En mä sanonut mitään. No etkös si­nä
sitten tiedä mistä vauvat tulevat?
Joo kyliä mä sen liedän mutta en
viitsinyt .sanoa, ettei kaikki luuli­si
meitä köyhiksi. .Miksi. Koska nii-1
tä tehdään meillä itse. Sanoi Kalle
Kalle ja samanikäinen kaverinsa
V i l l e keskustelevat kerran säästö-et
toimenpitec'.Victnamis.sa. missä . . , .
K ovat käyttäneet laajalti kemiallisia ^ pahom murentunut,
.sodankäyntivälineitä. ' ^^.^'^ ryhtyi pomm.tiamaan
.. , - ., . sPohjois-Vietnamia, vaitti Johnson en^
Kun U Ihanl vume syb:yna ilmou pc::,niitusta pelkäksi (yksi
aikovansa erota YKn pääsihteerin • kostohyökkävkseksi. Pommi-tustcn.
jatkuessa presidentti väitti, et­tei
häh ollut muuttanut strategiaa
tehtävistä
ymmärtäii
lalaiiseena
ja antoi tässä yhteydessä
eitä hän tekee tämän vas-a.-
nerikkalaistcn haikaile-1i vaan vain taktiikkaa. Tosiasia.ssa John
kir-täy
mälöntä Vietnamin politiikkaa vas ^^^^ j ^ , , ^ ^ luonnetta",
aan monet amerikkalaiset englanti- , ^^^^^^^ ^^^^.^^ epäluottamuk-sen
kasvaneen .kilpaa .sodan laajenta
misen kanssa. • • \
Nwswc'.'kiiV . kirjoittaja sy>'ttää
myi-kkyyntyr.eeriä John,sohih häliitusta
cpäyirallisen '. ennätyksen saayuttami-
.sestä ''luikerteluissa, FTuölitotuuksissa.
aisci ja länsisaksalai.set lehdet
loittivat "YKn kriisistä" ja sen
delli.sestä . kykenemättömyydestä toi-tria
rauhan välikappaleena. YKn yleis
kokouksen viimeisimmän istuntokau­den
kulku kumoaa nämä johlopäätök
set. Tietenkin imperialistiset valtiot • ^ ^ i ^ j , ^ , ^ ^ harhaan;ohtavi.s.sa de
yhä vielä kykenevät eräi.s.sa tapauk- ^..ntioi,,^-. .Rysvmvksessä ei olisi
Mssa sanelemaan lapi omat paatok- ^^j^ ^j,..; :„u,,,,„on mahtuisi nauret-sensä
YKn eri elimissä, mutta kuiten < ^^^.^^^ ,^^,^,^,5^ vksitviskohtia. John
kin on selvästi havaittavissa oireita
uusista tuulista. Hitaasti mutta var-scnin
synty.mäpäikasta ja rvuoteesta.
Presidentin suorapuheinen serkku on
masti YKn on kääntämä.ssa kasvonsa ^jj^^j^^^,, n,„,eoksi pyhitet>-n pai-tekee
lapsista saitureita.
vanhemmista pankkirosvoja.
Koulussa opettaja ky.syi pikku
Kallelta: Jos. minä annan sinulle
ensin kaksi kaniinia ja sitten vielä
kaksi lisää, niin montako kaniinia
sinulla on; Viisi, kuului Kallen
vastau-S. Etkö sinä osaa laskea
yhteen? Ihmettelee opettaja. Joo.
mutta minulla on jo ennestään ko
tona yksi kaniini vastaa Kalle..
Hiioppi.
^''^ .sean ja rauhan lujittami.seen sekä kan
sair.välisen yhieisiyön kehittämiseen.
maan sotaan. Tämä virhe on yhdisty,
nyt kotoisiin virheisiin hänen olettaes­sa,
että hän voi. käydä tätä sotaa saat­tamatta
sitä kipua aiheuttavaksi ke­nellekään
muille kuin niille onnetto­mille
miehille joita kohti ammutaan. ;,
"Presidentti John.son on joutunut
väärinharkintansa pauloihin. Se on o l ­lut
hän, eikä kukaan muu— ei häntä
edeltäneet kaksi presidenttiä — joka
on laajentanut tätä (Vietnamin—r V)
sotaa ja muuttanut sen olemusta niin
paljon; että Amerikan arvovalta on
nyt kytketty ky.s-ymykseen,: py.styykö
tämä 200-miljoonaincn kansa saamaan
voiton alkeellisella ta'.solla olevasta
IG-miljf>onai.se.sta maasta.
"Hän on joutunut ansaan seliltäes-j;
ään väärinharkintansa perusteella
kansalle, että maa Yhdysvallat) voi
käydä .sotaa ja samanaikaisesti raken­taa
Suurta Yhtei.skuntaa.
"Näiden virheitten perustana on
ylpeys ja'härkäpäinen kieltäytyminen
maan voimavarojen rajoittuneisuuden
.sekä omien, rajoittuneisuuksiensa tun-nu.
stamisesla . . . Parannusta ei .saa­da
siihen teeskentelystä, .suhdanne-toiminnasta,
paremmista iskulauseista
jc' paremmista puheinen kirjoit!ajisla-
Sen voi tehdä ainoastaan Lyndon
Johnson itse ja vai silloin, jos hän
John.son itse ja vain silloin, jos hän
mien ratkaisuun . . ."
Kyllä presidentti Johnson ja hänen
hallituk.sensa voi luvata Vietnamin so­dan
lopettamisen, jos sitä halutaan.
Vika onkin siinä, kuten mr. Lippmann
.selittää, että Yhdysvaltain hallitus ei
halua edes il.selleentunnu.staa virhe­laskelmiaan,
eikä luonnollisesti tahdo
ryhtyä erehdyksiäiin ja rikkoumuk-siaan
korjaamaan.
Ei mis.sään koko maailmassa pcr
rusluslakeja vaihdeta niin asein kuin
latinalaisessa Amerikassa. Monet vai
tiot ovat itsenäisyyden julistuksensa
jälkeen käyttäneet loppUun jo kaksi­k
y m m e n t ä . perustuslakia. Hondurasil­la
on vuoden 1824 jälkeen ollut jo hy
vän joukon yli 120 hallitusta.
nnn mukaan on syntynyt—- nämäkään
tarinat'eivät ole oikeita!
Roberts kuien muutkin amerikka­laiset
kommentaattorit suree Johnso­nin
viimeisimmän lehdistöavustajan
Bill D. Moyersin lähtöä — kolmannen
vuorossa; It.seään kunnioittavat avus­tajat
ovat toinen toisensa jälkeen jät­täneet
Johnsonin, joka on Iällä tavoin
tehnyt poliittisia vainajia monista de­mokraattisen
puolueen kyvykkäim-mistä
e<iustajista. Republikaanit ko-viljatoimitusten
kesköyt-niin
arveli senaattori
George McGovern joulukuun puoli­välissä,
kärjistää nälkätilannetta.
Joulun alla tehty toimituspäätös
merkitsee, että myyty vilja saa­puu
perille Biharin ja Uttar Pfa-deshin
nälkäalueille vasta helmi­kuussa.
Villakoiran ydin koko tarinas­sa
on kuitenkin USA:n maatalous-ja
^'R,uokaa rauhan puolesta"-
ohjelmissa tehty täysremontti,
joka edelly-ttää tämänkaltaisen
avun antamista vain silloin, kun
apu palvelee USA:n uLkopofitii-kan
etuja ja edellytyksellä, että
avunsaajamaa auttaa itse itseään
ja niin tehdessään "toimii tiu-kas:
i amerikkalaisten' neuvojen
mukaan".
USA toisin sanoen on vahvista­nut
lailla uuden käsityksen "avus­ta"
—. myytyjä elintarvikkeita käy­tetään
peukaloruuvina. Avunsaajien
cn oltava USA:n mieliksi ja ke-hittäes.
sään ainoaa todella tehokas­ta
apua — omaa apuaan siinä­kin
toimiitava "tiukasti amerikka­laisten
neuvojen mukaan".
USA:n uude.s.sa maatalouslaissa
on luovuttu myös eräistä aikaisem­mista
tuotantorajoituksista: viljial-la
on nyt menekkiä ja lisäksi se
näyttää sopivalta pakotteelta levi­tettäessä
amerikkalaista elämän,
tapaa muuhun maailmaan. Intian
(ja Ceylonin ja Pakistanin) elin­tarvikepulan
yhteydes.sä on viitat­tu
mm. Neuvostoliiton viime vuo­tiseen
hyvään satoon — N Y I I e r a ld
Tribunen mukaan se oli 20 miljoo­naa
vehnätonnia.
Neuvostoliitto lahjoitti joulun
alla Intialle 200 000 tonnia veh­nää
ja äskettäin ilmestynyt NY
Times kertoo, että se parhaillaan
tekee sopimusta Egyptin kanssa
kaikkiaan 6.50 000 vehnätonnin
myynnistä Egyptille, jonka tuonti-tai-
ve on 2,4 railj.^ tonnia.; Viljan,
myyminen Egyptille ei ole vastan­nut
^'USA:n ulkopolitiikan etujä"^
Egyptihän el ole saanut USA:lta
vastausta ostotarjouksiinsa. ^ N e u ­vostoliitto
lienee toisaalta halukas
rakentamaan itselleen jonkinlaisia
viljavarastoja, jotta parin edelli­sen
kadon aiheuttama vaikea ti­lanne
ei uusiintuisi.
Ensi kesäkuussa lasketaai^
USA:n viljavarastoissa olevan 400
miljoonaa bushelia vehnää. Nyt
alluneen vuoden vehnäsadoksi
arvioidaan 1,6 mrd bushc^Ua.
Elintarvikkeiden käyttäiiils.een po­liittisena
peukaloruuvina ei
USA:n lehdistö ole sanottavam­min
jjeägoinut, mutta maatalous­ohjelman
johtaja Richard Reuter
erosi äskettäin virastaan tyyty­mättömänä
tapaan, jolla USA
''johtaa taistelua nälkää vastaan".
H. A .
Kuparisotaa
Kongossa
koavat sillä välin joukkojaan puo­lueensa
liberaalisen .siiven ympärille
voittaakseen seuraavissa vaaleissa.
Johnsonin on tehtävä jokin ratkaisu
päälinjoissa — voitto 1968 vaaleissa
edellyttää rauhan solmiamista. :
- H. A.
Hyvää joulumieltä''tuskin tunsivat
LVUnion Mrnieren osakkeenomistajat
ja johtajat, sillä Kongon hallitus i l ­moitti
aivan joulun alla — 23. joulu­kuuta—
muodostaneensa kongolaisen
yhtiön Generale Congolese De Mioiere
joka ryhtyy hoitamaan L'Union Mini-eren
kaivostoimintaa Kongossa. Sa­manaikaisesti
annettiin tieto, että Kon
gon hallitus on julistanut L'Union M i -
nieren kuparinvitnnin Kongosta saar­toon...
Pikkurahoista ei olekaan kysymys, [
sillä belgialaisen yhtymän voitto oli
v^uonna 1965 $16,860,000.
L'Union Minieren kaivostoimintaa
rahoittaa huomattavalta osalta Kon­gon
budjettia, mutta Mobutun hallitus
cn katsonut, että parempi jättää koko
voitto kotimaahan. Niinpä se määräsi,
että yhtymän pääkonttori.joka sijait­see
Brysselissä, on siirrettävä Kin-shasiin.
Tähän kuparikonsernin edus­tajat
vastasivat ylhäisen alentuvasti
ei. . ..
Ja kun neuvottelut eivät johtaneet
tulokseen, oli päätöksenä oman konr
golai.sen yhtiön muodostaminen.
Monopolistit ovat tietysti kovasti
"loukkaantuneet" tällaisesta omaisuu­tensa
ryöväämiseslä. Belgialaisissa oi
keistolehdissä sanotaan Kongon halli­tuksen
toimenpiteitä "laittomiksi" ja
uhataan, että "Kongo saa maksaa"
ja että asiasta tulee " m i t ä ikävimpiä
seurauksia".
: Tshomben nimikin vilahtelee taas
asian yhteydessä. Libre Belgique lehti.
sanoo suoraan, että selkkauksen ainoa
ratkaisu on Tshomben paluu. Muistiin
palautuu vuosi 1960, jolloin L'Union
Minieren toimesta järjestettiin Katan-gan
"itsenäistyminen". Tshonibella
on edelleen Belgiassa käynnissä ^palk­kasotilaiden
värväystoiminta. Jokin
aika sitten ilmoitettiin Belgian halli­tuksen
taholta virallisesti, että tällai­nen
värväystoiminta on lopetettu. Kon
golaiset piirit väittävät ilmoitusta " s il
mänlumeeksi" ja kertovat, että
Tshomben palkkasotureita on jo val­miina
siirrettäväksi Angolaan lähelle
Kongon rajaa. Näin ollen kovia koke­neessa,
ja monien kohtaloiden läpikäy
neessä Kongossa voi jälleen olla odo-tettatvissa
aseellinen puuttuminen asi^:
öihin L'Union Minieren toiminnan ja
tietysti osakkeenomistajien voittojen
pelastamiseksi. .
— Paavo Ruonaniemi.
Tilatkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
SIINÄ P U H E E S S A O N PERÄÄ
Vapaa Sanan uusi pakinoitsija, ni­mimerkki
"Vatupassi", esitti tiistai­na
eräitä mielenkiintoisia ajatuksia
[äkäläisten kan.salaistemme yhteis­toiminnan
tarpeellisuudesta.
Kierreltyään hyvään alkuun pääs­täkseen
Neuvo.stoliiton, Amerikan,
Ruotsin j a Suomen. "Vatupassi" sa­noo
joka puolelta löytyvän "merkke­jä
paranevista suhteista" ja esittää
että eiköhän olisi meidän ulkosuoma­laisten
aika seurata tätä hyväksi
koettua suuntaa.
Tämän jälkeen kirjoittaja jatkaa:
"Jos ci nyt helLalkuun perusteta
koko maan tai mantereen peittävää
suomalaisten kesku.sseuraa, niin voi-
.si ainakin tänä juhlavuonna tuumia
perinpohjin, rivatko ne aidat, jotka
eri .seuroja ja yhdistyksiä ja seura­kuntia
erottavat siltonkäiin niin kor­keita
kuin ne halutaan nähdä. Jos
tuumitaan, että suomalaiset eivät ole
'yhteen määkivää lammaslaumaa'
niin .sama tuo. Silloin on valittu toi­nen
kahdesta mahdollisuudesta. Voi­daan
määkiä yhdes.sä tai erikseen.
Toronto.ssa olisi kuitenkin mukavam­pi
kuunnella itsenäi.syy.späivän kon­serttia
suomalaisten kirko.ssa eikä
lainata kirkkoa muilta kansallisuuk­silla.
Samaten tänne olisi saatava
kunnolliset lila» muitakin kokoontu-sia
varten; sellaiset, joita voisi näyt­tää
muutikihmaalaisille millaista on
suomalainen sisustustyyli, huoneka­lu),
maisema jne. Tällaisen yrityksen
aloittaimnen kävisi jo Centennial
projektis.sa; Sen vuoksi kannattaisi
muutaman vuoden ajaksi unohtaa
enimmät mielipide erot ja toimia yh­dessä.
Kun talo olisi valmis, olisi
siellä hyvät tilat jatkaa välien sel-vitteljä."
Tässä, rakkaat ranta.salmelaiset,
on paljon sellaista, josta kannattaa
vaihtaa mielipiteitä niin puolelta
kuin toiseltakin.
Joitakin yksityiskohtia ehkä lu­kuunottamatta
edellä esitety.ssä lai-naukscs.
sa on useita .sellaisia ajatuk-ja
siitä kärsimme kaikin. Ei ole ai--
van : tuulesta temmattu sananparsi,
että "omalle puolleen sika kiusaa
tekee kun purtilon.sa kaataa".
Allekirjoittaneelle suolanee vapaus
palauttaa mieleen, että me olomme
vuosikausia olleet sitä mieltä, että
kaikista todellisista ja oletetuista eri-mielisyj-
ksistähuolimatta.täkäläis-ten
kansalaistemme ,edes.sä .on sit­tenkin
paljon enemmän yhdistäviä,
kuin hajoitlavia ky.symyksiä.
Emme liioin väitä sitäkään, että
sia, jotka ovat hyvin tunnettuja Va:="^ harkitusta j a vakavamielisestä yh-pauden
lukijoille.
Ehdoton tosiasia myös on, että
vain yhteisvoimin toimien voisivat
täkäläiset kansalaisemme esimerkik­si
Centennial juhlan yhteydessä -pa-ra.
slansa esittää ja näyttää.
Multa siitä huolimatta on eräillä
paikkakunnilla kieltäydytty tällaises­ta
yhteistoiminnasta joko yhden tai
toisen .syyn — oikeammin tekosyyn
nojalla? v
Joillakin piireillä saattaa olla .sel­lainen
käsitys, että. tällaisella yhteis­toiminnasta
kieltäytymisellä voidaan
muka jotakin järje^stöä tai ryhmää
loukata tai ainakin .sen asemaa vai­keuttaa.
Tämä sellaisenaan on tietenkin hö­lynpölyä,
sillä esimerkiksi Centen­nial
juhliin o.sallistumi.sta ei: voida
millään vänkäpelillä keneltäkään
kieltää: lyiilä yhteistoiminnasta. kiel-läjiyjäl
voivat aikaan.saada, on yh­teisen
panoksemme heikentäminen
teistoimintapyrkimyksestä huolimat­ta
vasemmistokin joutuu kantamaan
osavastuun nykyisestä hajaannusti-lanteesta.
; ,
Mutia "tikulla silmään sitä" joka
vanhoja muistelee". Tärkeätä ei ole
nykyhetken kannalta kaLsoen se, mi­tä
on puolin ja toisin ennen tehty
tai tekemättä jätetty. Tärkeätä ei
ole .sekään, mitä todellisia tai oletet­tuja
erimielisyyksiä keskuudessam­me
on. Kaikkein tärkeintä.on pitää
mielessä, mitä nykytilanne meiltä
vaatii, ja mitä mahdolli.suuksia .se
•meille antaa esimerkiksi kansallis­ten
kulttuuriperinleidemme vaalimi­sen
tiimoilla.
Me tervehdimme lämpimä.sti "Va­tupassin"
esittämiä ajatuksia yhteis­toiminnan
tärkeydestä. Tuhannesti
kuin se, jos yritetään usein keino­tekoisin
menetelmin ylläpitää Jumi-lan
ja Tanulan raja-aitoja.
Puhumalla asiat selviävät, kuten
sanotaan, mutta kauniimmillakin
puheilla on kantavuutta vasta sil­loin,
jos niiden katteeksi saadaan
käytännöllisiä tekoja.
Tässä yhteydessä pyydämme vii­tata
tänään lehdessämme julkaista­vaan
torontojaiseen- -paikkaJcuntakir-jeeseen,
jossa esitetään suorastaan
hämmästyttävä viittaus siihen, että
Vapaa Sana on kieltäytynyt julkai­semasta
maksullista ilmoitustakin,
minkä CSJ:n osasto on kuulemma
lähettänyt?
Vapaa Sanalla on tietenkin siihen
täysi oikeus, eikä meillä ole mitään
aikomusta pitää sen johdosta mitään
slTnavapautta koskevia moraalisaar­noja.
Ei sittenkään,' vaikka Vapau­dessa
julkaistaan minkä tahansa lail­lisesti
toimivan yhdistyksen, seuran
ja muun ryhmän ilmoituksia ja an7
netaan lisäksi rajoitetusta palstati­lasta
huolimatta vähän vapaata
"puhvimainostustakin" ilmoittajalle
kuin ilmoittajalle.
Mahdollisesti edellämainittu ilmoi­tuksen
julkaisukielto johtuu mie­luumminkin
jostakin väärinkäsityk-
.sestä, kuin tarkoituksellisesta "oh­jelmasta"?
Jokatapauksessa olisi asiasta vää­rinkäsitysten
välttämiseksi mukava
snada selvittävä vastaus.
Lopuksi toivomme, että avoin kes-kustjjlu
yhteistöinriinnah tatpeellisuu-parenipi
Ori kilpailla .siitä, kuka desta, mahdollisuudesta ja vaikeuk-hieistä
voi parhaiten omalla saral-sislakjn, saisi "Vatupassin" pakihan
lamjne yhteistoimintaa edistää kan - jälkeen uulta virikettä, molemmissa
salaislemme yhteiseksi hyväksi, lehdissä, -r- Känsäkoura.