1967-01-14-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I I \ Neuvostoliitto löi Canadaji 5—^3 K i t c h e n e r ; — Neuvostoliitto löi torstal-iltaisessa jääkiekko-ottelussa .Canadan maajoukkueen maalein 5T - 3 . Täniä o l i tällä kert a a näiden k i l p a v e i k k o j e n vii-, meinen ottelu. Tällä kertaa o l i C a n a d a n joukkue selvästi n i s k a n päällä, sillä Canada voitti neljästä ottelusta 2 j a N e u v o s t o l i i t t o 1, y h d e n ott e l u n päättyessä t a s a p e l i i n . ~ Seuraavan k e r r a n nämä joukkueet kohtaavat toisensa noin 10 v i i k o n k u l u t t u a Wienissä p i dettävissä jääkiekkoilun maailm a n m e s t a r u u s k i l p a i l u i s s a . Suomi hailHsi fapahfumia tui^teluolfelussa Suomen y l i v o i m a i s e e n 21 p i s t e en v o i t t o on päättyi Kouvolassa käyty l^uornen j a L e n i n g r a d i n välinen l u i s t e l u o t t e l u . Ottelun loppupisteet o l i v a t Suomi 1750,675 j a L e n i n g r ad 1771,973. Heikon lumisateen ja t u u l e n haittaamia k i l p a i l u j a o l i saapunut seuraamaan väin satak u n t a katsojaa. T u l o k s i a : Miehet 1500 metriä: 1) J o u ko Launonen, Suomi 2.16,7; 2) Seppo Hänninen, Suomi 2.17,1; 3) V . Vas-njetsov, L e n i n g r a d 2.17,5. Miehet 10000 metriä: 1) L a u n o nen 16.42v5; 2) H e l e n 16.59,5 (Uusi T U L : n ennätys); 3) K. H i e t a la 17.09,5. Maaottelupisteet: Suomi 258,450 — Leningrad 263,195. Naiset 1000 metriä: 1) K a i j a - L i i s a K e s k i \ i t i k k a , S 1.40,2; 2) K a i ja Mustonen, S 1.42,1; 3) A r j a Kantola. S 1.42,6. Maaottelupisteet: Suomi 101.150 — Leningrad 102,800. Naiset 3 000 metriä: 1) K e s k i - v i t i k k a 5.28.3: 2) Mustonen 5.28,8; 3) Dubenskaja 5.39,2; 4) Rylöva 5.40,5. Maaottelupisteet: Suomi 109,515 — Leningrad 113,316. N u o r t e n 1500 metriä: 1) P e k ka H a l i n e n , S 2.16,0: 2) K i m m o Kos- taruuskiU)ailuissa Jamaikassa Ca-k i n e n , L 2.19,8; 3) V . Makarov, L - n a d a l l e neljä k u l t a m i t a l i a j a k o l - 2.19,9. Maaottelupisteet: Suomi 91.933 — Leningrad 93,500. N u o r t e n 5 000 metriä: 1) Makarov 8.14,.5; 2) H a l i n e n 825.4; 3) K o s k i n e n 8.28.0: 4) Bazhanov 8.42,5; 5) Syvänen 8.44,5; 6) Ko-valerov 8.48,7. ToroQfan osasto pyiicjj Mm rakentavaan ytrteisioimintaan Toronto. — T o r o n t o n osaston ko-kouksessaj j b k a p i d e t t i i n tk. 9. päi vän i l t a n a D o n H a a l i l l a . o l i ensimmäinen osastomme kokous Cana-daan 100 vuotispäivän^ Vapauden kultavuoden, Suomen itsenäistymisen 50 vuotispäivän j a neljänneksi vielä Toronton osaston järjestettävänä olevan S U U R J U H L A V U O D E N kokous. Ottaen k a i k k i tämä huomioon, meillä o n Torontossa tod e l l a vastuunalainen vuosi alkamassa. Kokoukseen olikin saapunut enemmän k u i n tavallisesti osaston t o i m e l l a i m p i a jäseniä. Kokouksessa yleensj o l i a l u s t a loppuun asti tämän moninkertaisen juhlavuoteemme v a l m i s t a u t u m i n e n tärkeim^ pänä johtolankana. H e l m i k u u n 12. pnä pidettävää vuosikokousta varten nimitettiin URHEILUPAKINAA Jälleen olemme uudessa vuodessa uusin toivein kaikissa asioissa. M e l k e i n k a i k i s s a maissa joissa harrastetaan urheilua, o n myöskin tapana valita vuoden paras u r h e i l i j a, j o l l e annetaan siitä palkinto, huom i o i d e n k i l p a i l u n olosuhteet, vastuksen kireys ja kovuus j a sen kansainvälinen merkitys. N i i n on tehty meilläkin täällä Canadassa, mutta k u n täällä on monessa muuss a k i n suhteessa asioissa k u m m a l l i suutta n i i n o n tässäkin. Täällä on v a l i t tu kaksi parasta u r h e i l i j a a k un muissa maissa vain yksi. Täällä on v a l i t t u parhaaksi vuoden naisurheil i j a k s i E l a i n e Tanner j o k a saavutti Brittiläisen Kansojenyhteisön mes-me hopeamitalia, tapaus j a saavutus jonka ; h a r v a u r h e i l i j a maäil-ma. ssa on voinut saa viittaa. S i i h en voimme verrata suomalaisista vaiti Hannes Kolehmaisen saavutukset T u k h o l m a n olympiakisoissa 1912, ja Nurmen Paavon legendaariset .saavutukset. Toiseksi on täällä va- . Maaottelupisteet: Suomi 101,340 { l i t tu m i e s u r h e i l i j a j a A m e r i k a n jää- — L e n i n g r a d 101,700. kiekkojoukkueessa meitä vastaan M a a o t t e l u n u l k o p u o l e l l a lasketut ••vihollisena" pelaava Bobby Hull. henkilökohtaiset yhteispisteet. M i e h e t : 1) L a u n o n e n 186,902; 2) K u m m a l l i s t a . Kumman saavutukset kansainvälisessä urheilupunta- K r o t 190,762; 3) R. H i e t a l a 193,190; rissa punnitaan tulosten perusteel-- 4) Helen 193,712; 5) K i s t c h e n k o j la k o r k e a m m e l l e ? Miehenkö joka 194,158; 6) K. H i e t a l a 194,335; 7) Hänninen 194,415; 8) Ivanov 194,440; 9) .Apostolov 195,642; 10) H j e l l m a n 195,775; 11) K o s h i j a k ov 195,903. pelaa jääkiekkoa Chicagon Black Hawk'issa vaiko nuoren tytön i h m e e l l i n e n saavutus j a seitsemän m i t a l i a ? Vastaus on t a k u u l l a selvä, että maailman urheiluarvosteli- N a i s e t : 1) K e s k i v i t i k k a 205,917: |Ja^ asettavat E l a i n e n saavutukset 2) Mustonen 207,350: 3) Dubenska- i verrattomasti korkeammalle. Mies j a 209,483; 4) R y i o v a 211.966; 5) i Pelaa jääkiekkoa koko sesongin. | K a n t o l a 212,666; 6) Matvejenko ' m u t t a E l a i n e l l a o l i vastassaan ko- j 214117 Iko Brittiläisen Kansojenyhteisön N u o r e t : 1) H e l i n e n 189.206; 2) '^^''^ ^'^^^^ kova joukko. Mitä Makarov 189.416; 3) Koskinen "^^ rupeamme juhhmaan m,esta 190,350: 4) Bazhanov 193,934; 5) Syvänen 194.217; 6) Kovalerov 197,670. Ontario jolitaa maitolcokeissa Toronto. — O n t a r i o n maatalousm i n i s t e r i W i l l i am Stevvard sanoi maidon myyntilautakunnan (Milk M a r k e t i n g Board) vuosikokouksessa torstaina, että uusi menetelmä t u o t t a j i l l e maksettavan maidon hinnan määrittelemisessä tullaan esittämään kautta Ontarion tänä vuonna.' U u t t a n.s. i n f r a - r e d rays laitetta käytetään maidon rasva — j a val-kuaisainepitoisuusmäärän toteami seksi, hän sanoi. Hän j a t k o i , että Ontario tulee olemaan ensimmäinen alue maailmassa, jossa tätä systeemiä käyte^ tään näin laajassa mitassa. P r o f . D. A . Biggs, Guelphin . y l i o p i s t o n m e i j e r i t u o t t e i d e n kemiall i s e n osaston pää sanoi uuden menetelmän olevan nopeamman, ja. vähentää erehdyksiä, jotka nykyistä. Etelä-Ontariossa yleisesti käytössä olevaa menetelmää käyttäen ovat m a h d o l l i s i a . Haastattelussa prof, Biggs sanoi kahdeksan infra red l a i t e t t a tuotettavan E n g l a n n i s t a n i i d e n kahden lisäksi, j o t k a j o ovat käytössä. Lait-v a i k k a hän s a t t u u k i n olemaan Canadassa .syntynyt, mutta ei - pelaa mainetta j a k u n n i a a omalle maalleen, vaan tappelee kynsin hamp a i n meidän maatamme j a s en puolesta pelaavia miehiä vastaan. Voit a i s i in olettaa, että jos B o b b y H u ll pelaisi Canadan joukkueessa, hän pelillään v a r s i n k i n nyt, j o l l o i n voitto näyttää menevän j o l l e k i n jouk-k u e e l l e _ r a j a n takana, vojsi ratkaisevasti vaikuttaa voittoomme kotona. . Mutta mitäs siitä, uskotaanko m c aina vaan s i i h e n vanhan miehen, nykyajan olympiakisojen herättäjän parooni De C o u b e r t i n i n lausuntoon j o k a j o on k u l u n u t n u k k a - v i e r u k s i "pääasia ei ole voittaa, vaan k i l p a i l l a r e h d i s t i " . K i l p a i l u s sa on a i n a pääasia voittaa j a e l l ei o l i s i ei k u k a a n u r h e i l i j a eläisi k i e l täytyvää elämää, h a r j o i t t e l i s i hirveästi vuodesta vuoteen, eikä meidän tulostasomme olisi siinä korkeudessa missä se tänä päivänä on e l l e i olisi j u u r i pääasia voittaa kilpailuissa:. K u n rtyt tässä puhumhie jääk i e k k o i l u s t a n i i n 'täytyy i l o l l a panna merkille vanhan kotimaan Suomen jääkiekkoilun nousu j a k e h i tys ylöspäin. Siellähän nyt o n k i n T s h e k k o s l o v a k i a l a i n e n jääkiekkovalmentaja, joka aikoinaan o n pelannut maansa maajoukkueessa ja hänen työnsä näyttää kantaneen jo vähässä ajassa hyviä tuloksia. J u u r i h a n k u u l i m m e että Suomen maaj o u k k u e o l i lyönyt Canadan Euroopassa vierailevan Drumheller M i - ners j o u k k u e e n m u r s k a l u v u i n 8—2 j a voittivat myöskin Itä-Saksan maajoukkueen joka on voittanut R u o t s i n . Nämä ovat ilahduttavia s a a v u t u k s i a . : . Osansa myöskin on suomalaisten' menestyksessä siinä, että nyt o n Suomeen saatu kaksi jäähallia, Tampereelle j a H e l s i n k i i n j a pelaajat j a l u i s t e l i j a t siis pääsevät nyt ajoissa myöskin harj o i t u k s i i n . Jäädäänpä odottamaan miten suomalaiset pelaavat Wieni5sä maal i s k u u s s a maailmanmestaruuskilpailuissa. Voiko Suomi nyt k u n se näyttää olevan paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen jäädä Ä-sarjaan vai t i p a h t a a k o se B-sar-jaan. Viime talvena oli vaarassa että Suomi t i p a h t a a B-sarjaan, mutta säästyi siitä k u i t e n k i n j a sinne j o u t u i Puolan maajoukkue, joka tänä talvena olr v i e r a i l u m a t k a l la täällä Canadassa ja nähtiin sen pelaavan täällä Sudburyssakin voit o l l i s e s t i. Pidetään peukkua pystyssä vanh a n kotimaan pojille j a myöskin Canadalle jolla tällä hetkellä on v a a r a l l i s e n hyvä j a kova joukkue ja joka voi tuoda, jos onni potkii, pitkästä aikaa nyt maallemme maailmanmestaruuden. Siitä ainakin näyttää heidän pelin.sä täällä Canadan 100-vuotisturnauksessa jossa voitto t u l i .Neuvostoliiton vah: vasta j a pelätystä joukkueesta. Pääasia voittoon on kaikis.sa kilpailuissa usko omaan voittoon j a voimaan, j o s sitä puuttuu niin par-h a i n k a a n joukkue ja u r h e i l i j a e i voita. U r h e i l i j a n henkinen panos kireissä hermokilpailuis.sa ratkaisee, se nähtiin Suomen joukkueesta tappiollisesti Budapestin Euroopan mestaruuskilpailuissa,, Suomi — R u o t s i maaottelussa j a mui.ssa; — Tekonimus. teet maksavat noin 16,000 d o l l a r ia kappale. ^ "Tämän pitäisi tyydyttää tuottajia, jotka ovat sanoneet, että heidän lähettämänsä maito on. l u o k i t e l tu epäoikeudenmukaisesti," .sanoi prof. Biggs. K A U N E I M M A J K U K AT WM. EKLUNDILLl hänen 60-viiotissynlymäpäivärisä j o h d o s t a ! Onnea ja menestystä sekä monia pirteitä elbnvuosia lisää toivottavat allamainitut toverit: \yni. Laine Konrad Honldmäa Hilma Ahlfors Topi Rintamäki Veli Kentala Helien Johnson Lyyli ja Vilho Toikkö Helvi ja Walter Wäyrynen Tyyne ja Herman Sillman Katri ja Oscar Mäkiin Lili ja Sam Pukkala H^len ja Kusti Ilmi Syrjä PORT ARTHURIN OSASTON KOKOUKSESTA Siltoja valmistunut Saimaan kanavalle H e l s i n k i . — Ensimmäiset sillat Saimaan kanavan Suomen puoleis e l l a osalla ovat valmistuneet. Soskuan s u l k u j e n yhteyteen raken netut ns. läpisillat. Myös Nuijamaan kiinteä, 173 metriä pitkä maantiesilta on käytännöllisesti katsoeq vai mis. L i i k e n n e voidaan sen y l i aloittaa tammikuun alkupäivinä. Suo men puolelle tulee kaikkiaan k u u si maantiesiltaa sekä yk.si rautatie silta.v, N u i j a m a a l l a on myös aloitettu kanavatyömaan viimeinen maan kaivuu-urakka. Kaivettavan osan pituus on a l u n kolmatta kilometriä. Mustolan j a Soskuan valmistu heet .sillat ovat kahdeksan hietriä leveitä; j a läpän pituus kummass a k i n sillas.sa on 13,80 metriä. Samanlainen silta, j o k a ei kuulunut alkuperäiseen siltasuunnitelmaan rakjBnnetaan myös Kan.sölaan. L a u r i t s a l a n kiinteä 230 metriä k a k s i pyheenjohtajan ehdokasta ja 8 ehdokasta johtokuntaan j a vielä lisää ehdokkaita l u v a t t i i n jiimittää vuosikokouksessa jossa toivotaan o l e v a n puolta enemmän osaston jäseniä p a i k a l l a . Kokouksessa päät e t t i i n lähettää myöskin .edustajisto ottamaan yhteyttä toisten kau-pu]; ikien toimivien suomalaisten! s e u r o j e n j a y h d i s t y s t e n kanssa tark o i t u k s e l l a saada y b t e i s t o i o i n t aa jos s e . o n mahdollista kuten esir m e r k i k s i Sudburyssa — saada järj e s t e t y k s i yhteisiä todell? kaikkea s u o m a l a i s i a ^ä3ittäv^ä konseirtteja, näytelmätilflisuuksia :ym., k u l t t u u r i t i l a i s u u k s i a Canadan 1.00-xuotisjuh-l i e n yhteydessp. Meillä o l i s i Torontossa suuria mahdollisuuksia tod e l l a valtaviin t i l a i s u u k s i i n , j o s s a a t a i s i i n k a i k k i i^hmät yhdistettyä järjestämään vaikkapa v a i n y h den t i l a i s u u d e n tai useamman. S i ten näytettäisiin parhaiten suomal a i s t e n ottamaa osaa Canadan 100 vuotiseen kehitykseen samalla k u n t u o t a i s i i n kunniaa 50 v u o t t a täyttävälle ITSENÄISELLE S U p M E Lr L E . Edustajiksi hyväksyttiin Henr y Huhtanen näyttämöltä, P a u l Hietala kuorosta j a A . N u m m i osastosta. TajkoU«(s Heillä on ottaa ensiksi yhteys konsuli Swen Sta-diukseen koska ajatuksenamme o l i, että hän o n u.seimpien seurojen jäsen, j a tietää a i n a k i n e r i seuroj e n t o i m i t s i j o i t a j a toimintamuotoja, joten hän v o i avustaa edustajistoamme siten yhteyksien saannissa. ' Kokouksessa tuoduista e r i komiteoiden pportei.sta ilmeni, että näytelmäfestivaalin i . v a l m i s t e l ut ovat hyvässä menossa. Näytelmiä h a r j o i t e l l a a n j a näyttämö harjoittelee "Salon ruusu" näytelmää, j o k a tullaan, p i a n esittämään. Suurjuhla- näytelmän tulee ohjaamaan Henry Huhtanen: Näytelmän n i mestä tullaan aikoinaan antamaan t i e t o ja j a se t u l l a a n esittämään •omalle väelle" maalis- tai h u h t i k u u n aikana. S u u r t a suosiota saanut Kalevala-f i l m i S A M P O tullaan esittämään Don h a a l i l l a toisen kerran tammikuun 22. pnä k e l l o 4 i p . K a i k k i en t u l i s i pitää se mielessä j a rfcertoa siitä ystävilleen. Myöskin V a p aa Sanaan päätettiin siitä l a i t t a a maks u l l i n e n ilmoitus jos lehti ottaa meidän ilmoituksemme -r- a i k a i semmin kun o n y r i t e t t y he eivät ole rahalla maksettua ilmoitustakaan ottaneet. Nyt yritämme par e m m a l l a onnella. ' . • . • . » • • , . » ' Kokoukse.ssa k u u l t i i n myöskin rahastonhoitajan raportti jota p i d e t t i i n erikoisen hyvänä. Samaten sitä kun k a b a r e t t i k o m i t c a ilmoitti uudenvuoden kabaretista olleen y l i $700,00 puhdasta tuloa. Kokouksessa l u e t t i i n k i r j e Vapauden johtokunnalta, joka jätettiin sitten osaston johtokunnalle, joka tulee huolehtimaan siinä esitetyistä erikoistehtävistä tuoden ne jälleen k o k o u k s e l l e omilla ajoillaan. • •»•/• • » » Osaston . miehet päättivät pitää o.sastomme hyväksi laatikkopäiväl-l i s e t helmikuun 19. pnä j a sitä v a r t e n kutsuttiin y l e i n e n miesten kokous, johon kaikkien miesten t u l i s i saapua helmikuun 1. päivän i l t a n a . Kokous k c h o i t t i myöskin k a i k k ia suomalaisia saapuman tr: Endico-tin puhetilaisuuteen, joka on Don h a a l i l l a : tk. 17. pnä k e l l o 8 i l l a l l a. Hän tulee puhumaan V i e t n a m i n ja K i i n a n tilanteesta j a v i i m e a i k a i - semmista tapahtumista siellä. Sul^eUusveiieitä Etelä-Afrikkaan Haag. — Hollannin h a l l i t u s on myöntänyt • v i e n t i l u v a n kolmelle Etelä-Afrikkaan toimitettavalle sukellusveneelle , i l m o i t t i sanomalehti De Telegraaf äskettäin. L e h d e n mukaan sukellusveneet on rakennettu H o l l a n n i n laivaston t e l a k o i l l a . Muuan sosialistipuolueen p a r l a m e n t i n jäsen on tehnyt asiasta k i r j a l l i s e n kyselyn, mutta ulkoministeriön edustaja ei suostunut kommentoimaan lehtitietoa ennen k u i n : h a l l i t u s o n vastannut kysel y y n . Hän m a i n i t s i k u i t e n k i n , että u u t i n e n . " o n väärä siinä muodossa, jo.ssa se on k i r j o i t e t t u " . Hän lisäsi h a l l i t u k s e n antavan vastauksensa a i v a n lähiaikoina. Osastomme vuosikokous pidetään h e l m i k u u n -12. pnä k e l l o 2 i o . ja s i l l o i n t u l i s i k a i k k i e n o.saston jä.se-n i e n saapua kokoukseen, että saadaan suurella j o u k o l l a asiat j a e ri osastomme koneistot hyvään kuntoon tänä työntäyteisenä . j u h l a v u o - tenämme. Victor pitkän maantiesillan rakennelmat ovat myös valmiit j a s i l l a n valam i n e n tapahtuu lähiaikona. Myös r a u t a t i e s i l l a n t u k i p i l a r i t ovat pai k o i l l a a n . Niiden päälle tulee 186 m e t r i n pituinen yhtenäinen terä.s kan.si. S i l t a valmistuu ensi kesään mennessä. K a i k k i Saimaan kanavaan levät kahdeksan sulkua Neuvostoliiton p u o l e l l a olevaa kattilan s u l k ua l u k u u n ottamatfa^oyat^rjtiyös rakent e i l l a j a Soskuan s u l k u on viimeistelyä v a i l l a valmis.' ONNELLISTA JA MENESTYKSELLISTÄ JUHLAVUOTTA 1967 toivotamme kaikille tuttavillemme! Helen ja Walter Smith Toivo Järviaho Onerva ja Väinö Matikka Ernest Pannulla, Box 1199 , Arvi Metsälä perheilleen ATIKOKAN ONTARIO Kaavajnaisuiittä intiaaniasiaiii Mnnossa? ComwaH. — St. Regis-reservi-alueen y h d y s k u n t a v i r k a i l i j a n toimesta erotettu 34-vuotias Gerald G a m l b i l l sanoo joutuneensa virkavaltaisen ahdistuksen kohteeksi taistelussa intiaaniasiain ministeriön jäykkämielisiä ja vanhana i k a i s i a v i r k a i l i j o i t a vastaan, k u t e n hän selittää. Hän sanoi pysyttelevänsä reservillä omatakeiseqa yhdyskunnan ke-hitysmiehenä huolimatta 12 jäsenisen heimoneuvöston enemmistön k e h o i t u k s e s t a , ' että hän p o i s t u i s i. Hän sanoi, heimoneuvöston o l leen intiaaniasioitten osaston painostuksen alaisena. K u n päätöslauselma hyväksyttiin elokuun- viimeisenä päivänär niin mr. G a m h i l l muutti reserviltä pois erääseen motelliin. "Minä luulin, että väestön taholta olisi o l l u t toivomus päästä minusta eroon. Kuitenkin^ sen jälkeen k u n a l k o i tulla anomuksia^ että s i i r t y i s i n takaisin r e s e r v i l l e , minä palasin sinne lokak u u n 28:tena päivänä." Hän sanoi, että o l i huomattavissa; että heimoneuvo.ston päätöslauselma ei edustanut enemmistön mielipidettä. Ainoastaan 15 prosenttia . äänestyskelpoisista reservillä, jossa on 2,800 asukasta, äänesti neuvoston vaaleissa, hän sanoi. Mr. Gambill, M i c h i g a n i n yliopistossa sielutieteessä j a matematiikassa oppiarvon saanut, entinen l a s t e n apuyhdistyksen hallintavir-k a i l i j a Sudburysta. j a e n t i n en toimihenkilö mielentilahäiiiössä olev i en lasten parissa, .sanoi että hän vaimonsa, kahden lapsensa sekä kolmen ottolapsensa kanssa koettaa järjestää siten, että heidän elinehtonsa olisi turvattu ja että he voisivat pysyä reservillä. Hän sanoi, että yhdyskunnan ke-h i t y s v i r k a i l i j o i d e n j a h a l l i n t a v i r k a i - l i j o i d on välinen kamppailu on käynni.ssä monella reservialiieella Canada.ssa. Hänen olettamuksensa mukaisesti ainoastaan 27 luvatusta 60;Stä k e h i t y s v i r k a i l i j a s t a on h a l l i t u k s en virkatehtävi.ssä yli Canadan — ainoastaan 14 näistä työskentelee reserveillä. K a k s i t o i s t a näistä 27:stä on tyytymättömiä j a tulee jättämään toimensa .piakkoin, hän sanoi. Hän sanoi, että h a l l i n t a v i r k a i l i - j o i d e n eräänlainen kostonhimo y h - dy.skunnan kehity.svirkailijoita kohtaan on k e h i t t y n y t iiuidän niuuttu-mattoma. s(a, kaavamaisesta ajattelutavasta ja kykcnemältömyyde-slä käsittää niitä yhdyskuntakchity.s tarkoittaa. Lauantai, tammik. 14 p. — Saturday, Jan. 14, 1967 Sivu 3 Canadassa 2^29 kseikkalsdsta merinoiesikavkuria ottavaa. — T a m m i k u u n ensimmäisestä päivästä marraskuun viimeiseen päivään mennessä- on 2,629 k r e i k k a l a i s t a menimiestä k a rannut laivoistaan Canadan satamissa k e r r o t t i i n alahuoneelle kesk i v i i k k o n a . John C. Munro, siirto-l a i s u u ^ m i n i s t e r i Marchandin parlamentaarinen sihteeri esitti lukumäärän vastaukseksi Stanley sHai-da. szin (L. P a r k d a l e ) alahuoneessa tekemään kysymykseen. Tiistä lukumäärästä on 1,549 saatu k i i n n i t a i o n antautunut s i i r t o - l a i s u u s v i r k a i l i j o i l l e , o.50ittaen halua jäädä pysyväLsesti asumaan Ca-nadaan. Heistä on 455 .saanut luvan jäädä maahan 1,072 o n k a r k o i t e t tu ja 22 odottaa asiansa päätöstä. Saman aikamäärän kuluessa 66 l a i v o i s t a karannutta Jugoslavian kan.salai.sta on saatu k i i n n i tai pn antautunut j a iinonut Canada.ssa ole.skeluoikcutta. Tästä määrästä on 31 k a r k o i t e t t u , neljä on odollamas-sajuttun. sa päätöstä ja 3 1 :n o n sallittu jäädä Canadaan. Algoma ja HHrararit kaukana toimistaan / S a o U S(e. ' M a r i e . — «Eräs, maakunnan s o v i t t e l u v i r k a i l i j a sanpi epäonnistuneensa yrittäessään täällä tovstaina saada Algoma Steel-yhtiötä j a m u u r a r e i t a neuvottelemaan niidelleen työsopimukselta. Neuvottelut katkesivat tammikuun neljäntenä päivänä tänä vuonna. , J . D, S p e r a n z i n i , Ontarion -työministeriöstä, sanoi: "Minä olen varmistunut siitä, että en s aa näitä kahta r i i t a p u o l t a yhteen. H e ovat :asioissaan l i i a n kaukana tois i s t a a n ." Hän'sanoi raporleeraavansa päär s o v i t t e l u v i r k a i l i j a W i l l i a m D i c k i e l - l e j a tulevansa sitten keskittämään tarmonsa saadakseen teräsyhtlön.ja rautatieläisten v e l j e s l i i t o t lähentyi mään toisiaan neuvotellakseen -uudesta työehtosopimuksesta. V e i t t i rukiisen leivän särvin. • .. A k a a . ,• • Järjästään, järjäslään! sano vanh a p i i k a kun tanssaan haettiin. H u m p p i la Oulun lohi, Kokemäen siika Ja Hämmcen p i i k a on paralta maailmassa. Kangasala * - T - E i miä.s merta .sy* mm ci ( u u - leikah elä. Iiii. iHatkustakaa ja rentoutukaa • % B A T O R Y - L A I V A L L A POLISH REGISTRY Matkustakaa kaikessa mukavuudessa Montrealista — K X P O 67 sydämestä— Kööpenhaminaan j a G d y n i a an — Euroopan sydämeen. Rentoutukaa j a n a u t t i k aa elämästä sydämenne syvyydessä — k u u l u i s a s t a kansainvälisestä ruoasta; kohteliaasta palvelusta, tarunomaisesta viihdytyksestä j a erinomaisesta matkakumppanien seurasta; Tämä k a i k k i tapahtuu M / 3 B . A T O R Y - l a i v a l l a . Varatkaa nyt paikkanne erikoisesti alennetuin h i n n o i n *. Lähtöpäivät: Quebecista: H u h t i k u u n r M o n t r e a l i s t a : H u h t i k u u n 29", toukokuun 26, kesäkuun 29. Ottakaa yhtcvj' matkatoimistoonne tai kirjoittakaa s u o n a n: GDYiyiA AMERICA LIME 159 Bay Street. Toronto l.Ont.. Camda Phone366-54«4(4ie) iiiniiiiiiiiiiii H E L E N T A R V A I X E X: äsmk Canadan historiaa (Jatkoa) SEITSEMÄSTOISTA O S A Ymmärtääksemme paremmin maamme alkuasukkaita historiamme myöhäisemmissä vaiheis.sa, on m i e l e n k i i n t o i s t a tutu.stua heidän elämäänsä minkälaista se o l i ennen eurooppalaisten valloitusta. E s k i m o on n i m i t y s , jonka intiaanit antpivat h e i m o i l l e , jotka asustivat maamme pohjoisimmilla a l u e i l l a . Sana tarkoittaa "hän j o k a syö raakaa l i h a a ", j o k a nimitys ei k u i t e n k a a n pidä paikkaansa, sillä eskimot osasivat käyttää tulta ja keittovälineitä. E s k i m o i d e n oma i n i m i t y s -kansalieen pii Inuit. joka y k s i n k e r t a i s e s t i tarkoittaa ihmiset. ' Tuhansia vuohia eskimot ovat asustaneet jää-merien rannoilla, karussa, jäisessä j a kivisessä maastossa, käi-sivälli-sesti taistelleet foimecntnlonsa puolesta- erittäin vaikeissa olosuhteissa j a samalla kertaa olivat myöskin kehittäneet ainutlaatuisen yhdyskunnan, joka oli o m i n a i s i a k a i k i l l e Eskimo heim o i l l e . E.skimoiden yhdyskunni.ssa ei o l l u t mitään luokkarajoja; ei h a l l i n t o a , ei ärvohenkilöitä j a j o h t a j i a, vaan heidän elamänlakinsa o l i , että j o k a i n e n mies ja nainen on samanarvoisia. Ruoka oli k a i k i l l e y»i-teistä jokaisessa kyläkunnassa, metsästysmaatja jäi- .set rannat, kanootit j a työkalut k u u l u i v a t k a i k i l l e, j o t k a niitä halustyat käyttää. K i r j o i t t a m a t o n laki oli, että jokaisen täytyy tehdä työtä yhdy.skunnan puolesta voimiensa j a kykyjensä mukaan, jokainen sai tarpeellisen osan lihasta j a nahoista s i l l o i n k u n niitä saatiin, yhdessä nähtiin nälkää huonoina met-sästy. svuosina. Eskimot ovat airia olleet eriköisij^ l a p s i r a k k a i t a , jos lapsi jäi o r v o k s i , löysi hän h e t i i t s e l l e en uuden äidin hellän huollon. V a n h i n eskimo kylän pohja on löydetty BafH-nin saarelta, jossa o l i jäännökset 208 asunnosta. Se on todettu 3000 vuotia vanhaksi. Kaivannoista löyd e t t i in kivikirveitä, nuolen teriä, harppuunoita, eril a i s i a Uiukoristeita sekä kivestä j a k u p a r i s t a muov a i l t u j a lamppuja. Historiassamme todetaankin, että ottaen huomioon ympäristön j a olosuhteet, eskimot o l i v a t kehittäneet kivikauden aikaisen k u l t t u u r in aika korkealle. H y v i n yleinen käsitys oh, että eskimot ovat aina asustaneet lumiiiiajoissa, lutkimuK-set näyttävät k u i t e n k i n , että k i v i o l i y l e i n e n raken- .nusaine, ainoastaan keskitalvella, k a i k k e i n kylmim-pänä, pimeänä aikana asuttiin lumimajoissa, koska he o.sasivat ne rakentaa tuulenpitäviksi j a lämpöis i k s i . Eskimo voi r a k e n t a a i.son lumimajan parissa tunnissa. Luuveitsellä leikataan l u m i k u u t i o t , j o t ka kätevästi ladotaan toistonsa päälle, sisälle rakennetaan s e i n i l l e makuupaikat myöskin lumesta, joiden: päälle levitetään nahkoja, ja jäästä tehdään akkuna, joka antaa vähäsen valoa. Perhehuoneen lisäksi rakennetaan pienempiä asuntoja, yk.si k o i r i l l e , useam-pia varastohuoneita, j o t k a k a i k k i ovat yhdistetyt toisiinsa t u n n e l e i l l a . Samoin kaivetaan tunnelit naapur i en a.sunnoille, näin he voivat huonolla i l m a l l a o l la v i i k k o k a u s i a majoissaan; Jokaisessa k.vlässä o n y k s i suurempi l i i m i t a l o , j o t a voidaan käyttää koko kyläkunnan yhteisenä juhlapaikkana. Tanskalainen tut-k i n n i s m a t k a i l i j a , Stefanson kirjassaan kertoo lumir talosi a, jonka läpimitta o l i y l i k y m m e n e n jaardia, j a johon mahtui yhdellä kei-taa sata ihmistä. H y l j e , mursu j a valaskala olivat eskimoiden elämänlähde, niistä he saivat jokapäiväisen ruok a n s a n a h o i s t a kaikki vaatteet j a k a n o o t t i e n päälliset, jänteistä ompelulankaa j a l u u t käytettiin aseiden, koristeiden j a työkalujen valmistamiseen. Suu- —rista jätepuista, joita meriyirrat jatkuvasti toivat rannoille, rakennettiin vahvoja k e l k k o j a , j o i d e n j a l a k s i i n k i e r r e t t i i n nahkoja, jotka sitten vedessä mo-neeiv kertaan jäädytettiin, nämä kelkat k u l k i v a t hyvin lumisen maaston y l i j a k o i r i e n vetämänä o l i k in se nopea kulkuväline. - E r i kyläkunnassa tavallisesti asusti j o i t a k i n k y m : meniä perheitä, kylät Olivat u s e i n k i n monien kymr . menien mailien päässä toisistaan, mutta he o l i v at k i i i t c n k i n jatkuvasti yhteydessä toistensa kanssa. J os j o l l a k i n kyiäkunnalla o l i o l l u t e r i k o i s e n hyvä saalis, h e t i lähetettiin mies k e l k a l l a naapurikylään, p a u - kanaan osa s a a l i i s t a . Näin jatkuvasti h u o l e h d i t t i in myöskin naapurien hyvinvoinnista. E s k i m o i l l a o l i tapana haudata kuivaa lihaa j a k a l a a k i v i k a s o j en alle. jotka p i n o t t i i n k o r k e i k s i t i e n v i i t o i k s i k y l i en välille. Jos j o k ^ m u u k a l a i n e n t a l v i s e l l a taipaleella j o u t u i eksyksiin, hän näiden t i e n v i i t t o j e n k a u t ta löysi suojapaikan j a r u o k a a i t s e l l e en j a k o i r i l l e e n. ( J a t k u u ) I > • * 1 '1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 14, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-01-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670114 |
Description
Title | 1967-01-14-03 |
OCR text | I I \ Neuvostoliitto löi Canadaji 5—^3 K i t c h e n e r ; — Neuvostoliitto löi torstal-iltaisessa jääkiekko-ottelussa .Canadan maajoukkueen maalein 5T - 3 . Täniä o l i tällä kert a a näiden k i l p a v e i k k o j e n vii-, meinen ottelu. Tällä kertaa o l i C a n a d a n joukkue selvästi n i s k a n päällä, sillä Canada voitti neljästä ottelusta 2 j a N e u v o s t o l i i t t o 1, y h d e n ott e l u n päättyessä t a s a p e l i i n . ~ Seuraavan k e r r a n nämä joukkueet kohtaavat toisensa noin 10 v i i k o n k u l u t t u a Wienissä p i dettävissä jääkiekkoilun maailm a n m e s t a r u u s k i l p a i l u i s s a . Suomi hailHsi fapahfumia tui^teluolfelussa Suomen y l i v o i m a i s e e n 21 p i s t e en v o i t t o on päättyi Kouvolassa käyty l^uornen j a L e n i n g r a d i n välinen l u i s t e l u o t t e l u . Ottelun loppupisteet o l i v a t Suomi 1750,675 j a L e n i n g r ad 1771,973. Heikon lumisateen ja t u u l e n haittaamia k i l p a i l u j a o l i saapunut seuraamaan väin satak u n t a katsojaa. T u l o k s i a : Miehet 1500 metriä: 1) J o u ko Launonen, Suomi 2.16,7; 2) Seppo Hänninen, Suomi 2.17,1; 3) V . Vas-njetsov, L e n i n g r a d 2.17,5. Miehet 10000 metriä: 1) L a u n o nen 16.42v5; 2) H e l e n 16.59,5 (Uusi T U L : n ennätys); 3) K. H i e t a la 17.09,5. Maaottelupisteet: Suomi 258,450 — Leningrad 263,195. Naiset 1000 metriä: 1) K a i j a - L i i s a K e s k i \ i t i k k a , S 1.40,2; 2) K a i ja Mustonen, S 1.42,1; 3) A r j a Kantola. S 1.42,6. Maaottelupisteet: Suomi 101.150 — Leningrad 102,800. Naiset 3 000 metriä: 1) K e s k i - v i t i k k a 5.28.3: 2) Mustonen 5.28,8; 3) Dubenskaja 5.39,2; 4) Rylöva 5.40,5. Maaottelupisteet: Suomi 109,515 — Leningrad 113,316. N u o r t e n 1500 metriä: 1) P e k ka H a l i n e n , S 2.16,0: 2) K i m m o Kos- taruuskiU)ailuissa Jamaikassa Ca-k i n e n , L 2.19,8; 3) V . Makarov, L - n a d a l l e neljä k u l t a m i t a l i a j a k o l - 2.19,9. Maaottelupisteet: Suomi 91.933 — Leningrad 93,500. N u o r t e n 5 000 metriä: 1) Makarov 8.14,.5; 2) H a l i n e n 825.4; 3) K o s k i n e n 8.28.0: 4) Bazhanov 8.42,5; 5) Syvänen 8.44,5; 6) Ko-valerov 8.48,7. ToroQfan osasto pyiicjj Mm rakentavaan ytrteisioimintaan Toronto. — T o r o n t o n osaston ko-kouksessaj j b k a p i d e t t i i n tk. 9. päi vän i l t a n a D o n H a a l i l l a . o l i ensimmäinen osastomme kokous Cana-daan 100 vuotispäivän^ Vapauden kultavuoden, Suomen itsenäistymisen 50 vuotispäivän j a neljänneksi vielä Toronton osaston järjestettävänä olevan S U U R J U H L A V U O D E N kokous. Ottaen k a i k k i tämä huomioon, meillä o n Torontossa tod e l l a vastuunalainen vuosi alkamassa. Kokoukseen olikin saapunut enemmän k u i n tavallisesti osaston t o i m e l l a i m p i a jäseniä. Kokouksessa yleensj o l i a l u s t a loppuun asti tämän moninkertaisen juhlavuoteemme v a l m i s t a u t u m i n e n tärkeim^ pänä johtolankana. H e l m i k u u n 12. pnä pidettävää vuosikokousta varten nimitettiin URHEILUPAKINAA Jälleen olemme uudessa vuodessa uusin toivein kaikissa asioissa. M e l k e i n k a i k i s s a maissa joissa harrastetaan urheilua, o n myöskin tapana valita vuoden paras u r h e i l i j a, j o l l e annetaan siitä palkinto, huom i o i d e n k i l p a i l u n olosuhteet, vastuksen kireys ja kovuus j a sen kansainvälinen merkitys. N i i n on tehty meilläkin täällä Canadassa, mutta k u n täällä on monessa muuss a k i n suhteessa asioissa k u m m a l l i suutta n i i n o n tässäkin. Täällä on v a l i t tu kaksi parasta u r h e i l i j a a k un muissa maissa vain yksi. Täällä on v a l i t t u parhaaksi vuoden naisurheil i j a k s i E l a i n e Tanner j o k a saavutti Brittiläisen Kansojenyhteisön mes-me hopeamitalia, tapaus j a saavutus jonka ; h a r v a u r h e i l i j a maäil-ma. ssa on voinut saa viittaa. S i i h en voimme verrata suomalaisista vaiti Hannes Kolehmaisen saavutukset T u k h o l m a n olympiakisoissa 1912, ja Nurmen Paavon legendaariset .saavutukset. Toiseksi on täällä va- . Maaottelupisteet: Suomi 101,340 { l i t tu m i e s u r h e i l i j a j a A m e r i k a n jää- — L e n i n g r a d 101,700. kiekkojoukkueessa meitä vastaan M a a o t t e l u n u l k o p u o l e l l a lasketut ••vihollisena" pelaava Bobby Hull. henkilökohtaiset yhteispisteet. M i e h e t : 1) L a u n o n e n 186,902; 2) K u m m a l l i s t a . Kumman saavutukset kansainvälisessä urheilupunta- K r o t 190,762; 3) R. H i e t a l a 193,190; rissa punnitaan tulosten perusteel-- 4) Helen 193,712; 5) K i s t c h e n k o j la k o r k e a m m e l l e ? Miehenkö joka 194,158; 6) K. H i e t a l a 194,335; 7) Hänninen 194,415; 8) Ivanov 194,440; 9) .Apostolov 195,642; 10) H j e l l m a n 195,775; 11) K o s h i j a k ov 195,903. pelaa jääkiekkoa Chicagon Black Hawk'issa vaiko nuoren tytön i h m e e l l i n e n saavutus j a seitsemän m i t a l i a ? Vastaus on t a k u u l l a selvä, että maailman urheiluarvosteli- N a i s e t : 1) K e s k i v i t i k k a 205,917: |Ja^ asettavat E l a i n e n saavutukset 2) Mustonen 207,350: 3) Dubenska- i verrattomasti korkeammalle. Mies j a 209,483; 4) R y i o v a 211.966; 5) i Pelaa jääkiekkoa koko sesongin. | K a n t o l a 212,666; 6) Matvejenko ' m u t t a E l a i n e l l a o l i vastassaan ko- j 214117 Iko Brittiläisen Kansojenyhteisön N u o r e t : 1) H e l i n e n 189.206; 2) '^^''^ ^'^^^^ kova joukko. Mitä Makarov 189.416; 3) Koskinen "^^ rupeamme juhhmaan m,esta 190,350: 4) Bazhanov 193,934; 5) Syvänen 194.217; 6) Kovalerov 197,670. Ontario jolitaa maitolcokeissa Toronto. — O n t a r i o n maatalousm i n i s t e r i W i l l i am Stevvard sanoi maidon myyntilautakunnan (Milk M a r k e t i n g Board) vuosikokouksessa torstaina, että uusi menetelmä t u o t t a j i l l e maksettavan maidon hinnan määrittelemisessä tullaan esittämään kautta Ontarion tänä vuonna.' U u t t a n.s. i n f r a - r e d rays laitetta käytetään maidon rasva — j a val-kuaisainepitoisuusmäärän toteami seksi, hän sanoi. Hän j a t k o i , että Ontario tulee olemaan ensimmäinen alue maailmassa, jossa tätä systeemiä käyte^ tään näin laajassa mitassa. P r o f . D. A . Biggs, Guelphin . y l i o p i s t o n m e i j e r i t u o t t e i d e n kemiall i s e n osaston pää sanoi uuden menetelmän olevan nopeamman, ja. vähentää erehdyksiä, jotka nykyistä. Etelä-Ontariossa yleisesti käytössä olevaa menetelmää käyttäen ovat m a h d o l l i s i a . Haastattelussa prof, Biggs sanoi kahdeksan infra red l a i t e t t a tuotettavan E n g l a n n i s t a n i i d e n kahden lisäksi, j o t k a j o ovat käytössä. Lait-v a i k k a hän s a t t u u k i n olemaan Canadassa .syntynyt, mutta ei - pelaa mainetta j a k u n n i a a omalle maalleen, vaan tappelee kynsin hamp a i n meidän maatamme j a s en puolesta pelaavia miehiä vastaan. Voit a i s i in olettaa, että jos B o b b y H u ll pelaisi Canadan joukkueessa, hän pelillään v a r s i n k i n nyt, j o l l o i n voitto näyttää menevän j o l l e k i n jouk-k u e e l l e _ r a j a n takana, vojsi ratkaisevasti vaikuttaa voittoomme kotona. . Mutta mitäs siitä, uskotaanko m c aina vaan s i i h e n vanhan miehen, nykyajan olympiakisojen herättäjän parooni De C o u b e r t i n i n lausuntoon j o k a j o on k u l u n u t n u k k a - v i e r u k s i "pääasia ei ole voittaa, vaan k i l p a i l l a r e h d i s t i " . K i l p a i l u s sa on a i n a pääasia voittaa j a e l l ei o l i s i ei k u k a a n u r h e i l i j a eläisi k i e l täytyvää elämää, h a r j o i t t e l i s i hirveästi vuodesta vuoteen, eikä meidän tulostasomme olisi siinä korkeudessa missä se tänä päivänä on e l l e i olisi j u u r i pääasia voittaa kilpailuissa:. K u n rtyt tässä puhumhie jääk i e k k o i l u s t a n i i n 'täytyy i l o l l a panna merkille vanhan kotimaan Suomen jääkiekkoilun nousu j a k e h i tys ylöspäin. Siellähän nyt o n k i n T s h e k k o s l o v a k i a l a i n e n jääkiekkovalmentaja, joka aikoinaan o n pelannut maansa maajoukkueessa ja hänen työnsä näyttää kantaneen jo vähässä ajassa hyviä tuloksia. J u u r i h a n k u u l i m m e että Suomen maaj o u k k u e o l i lyönyt Canadan Euroopassa vierailevan Drumheller M i - ners j o u k k u e e n m u r s k a l u v u i n 8—2 j a voittivat myöskin Itä-Saksan maajoukkueen joka on voittanut R u o t s i n . Nämä ovat ilahduttavia s a a v u t u k s i a . : . Osansa myöskin on suomalaisten' menestyksessä siinä, että nyt o n Suomeen saatu kaksi jäähallia, Tampereelle j a H e l s i n k i i n j a pelaajat j a l u i s t e l i j a t siis pääsevät nyt ajoissa myöskin harj o i t u k s i i n . Jäädäänpä odottamaan miten suomalaiset pelaavat Wieni5sä maal i s k u u s s a maailmanmestaruuskilpailuissa. Voiko Suomi nyt k u n se näyttää olevan paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen jäädä Ä-sarjaan vai t i p a h t a a k o se B-sar-jaan. Viime talvena oli vaarassa että Suomi t i p a h t a a B-sarjaan, mutta säästyi siitä k u i t e n k i n j a sinne j o u t u i Puolan maajoukkue, joka tänä talvena olr v i e r a i l u m a t k a l la täällä Canadassa ja nähtiin sen pelaavan täällä Sudburyssakin voit o l l i s e s t i. Pidetään peukkua pystyssä vanh a n kotimaan pojille j a myöskin Canadalle jolla tällä hetkellä on v a a r a l l i s e n hyvä j a kova joukkue ja joka voi tuoda, jos onni potkii, pitkästä aikaa nyt maallemme maailmanmestaruuden. Siitä ainakin näyttää heidän pelin.sä täällä Canadan 100-vuotisturnauksessa jossa voitto t u l i .Neuvostoliiton vah: vasta j a pelätystä joukkueesta. Pääasia voittoon on kaikis.sa kilpailuissa usko omaan voittoon j a voimaan, j o s sitä puuttuu niin par-h a i n k a a n joukkue ja u r h e i l i j a e i voita. U r h e i l i j a n henkinen panos kireissä hermokilpailuis.sa ratkaisee, se nähtiin Suomen joukkueesta tappiollisesti Budapestin Euroopan mestaruuskilpailuissa,, Suomi — R u o t s i maaottelussa j a mui.ssa; — Tekonimus. teet maksavat noin 16,000 d o l l a r ia kappale. ^ "Tämän pitäisi tyydyttää tuottajia, jotka ovat sanoneet, että heidän lähettämänsä maito on. l u o k i t e l tu epäoikeudenmukaisesti," .sanoi prof. Biggs. K A U N E I M M A J K U K AT WM. EKLUNDILLl hänen 60-viiotissynlymäpäivärisä j o h d o s t a ! Onnea ja menestystä sekä monia pirteitä elbnvuosia lisää toivottavat allamainitut toverit: \yni. Laine Konrad Honldmäa Hilma Ahlfors Topi Rintamäki Veli Kentala Helien Johnson Lyyli ja Vilho Toikkö Helvi ja Walter Wäyrynen Tyyne ja Herman Sillman Katri ja Oscar Mäkiin Lili ja Sam Pukkala H^len ja Kusti Ilmi Syrjä PORT ARTHURIN OSASTON KOKOUKSESTA Siltoja valmistunut Saimaan kanavalle H e l s i n k i . — Ensimmäiset sillat Saimaan kanavan Suomen puoleis e l l a osalla ovat valmistuneet. Soskuan s u l k u j e n yhteyteen raken netut ns. läpisillat. Myös Nuijamaan kiinteä, 173 metriä pitkä maantiesilta on käytännöllisesti katsoeq vai mis. L i i k e n n e voidaan sen y l i aloittaa tammikuun alkupäivinä. Suo men puolelle tulee kaikkiaan k u u si maantiesiltaa sekä yk.si rautatie silta.v, N u i j a m a a l l a on myös aloitettu kanavatyömaan viimeinen maan kaivuu-urakka. Kaivettavan osan pituus on a l u n kolmatta kilometriä. Mustolan j a Soskuan valmistu heet .sillat ovat kahdeksan hietriä leveitä; j a läpän pituus kummass a k i n sillas.sa on 13,80 metriä. Samanlainen silta, j o k a ei kuulunut alkuperäiseen siltasuunnitelmaan rakjBnnetaan myös Kan.sölaan. L a u r i t s a l a n kiinteä 230 metriä k a k s i pyheenjohtajan ehdokasta ja 8 ehdokasta johtokuntaan j a vielä lisää ehdokkaita l u v a t t i i n jiimittää vuosikokouksessa jossa toivotaan o l e v a n puolta enemmän osaston jäseniä p a i k a l l a . Kokouksessa päät e t t i i n lähettää myöskin .edustajisto ottamaan yhteyttä toisten kau-pu]; ikien toimivien suomalaisten! s e u r o j e n j a y h d i s t y s t e n kanssa tark o i t u k s e l l a saada y b t e i s t o i o i n t aa jos s e . o n mahdollista kuten esir m e r k i k s i Sudburyssa — saada järj e s t e t y k s i yhteisiä todell? kaikkea s u o m a l a i s i a ^ä3ittäv^ä konseirtteja, näytelmätilflisuuksia :ym., k u l t t u u r i t i l a i s u u k s i a Canadan 1.00-xuotisjuh-l i e n yhteydessp. Meillä o l i s i Torontossa suuria mahdollisuuksia tod e l l a valtaviin t i l a i s u u k s i i n , j o s s a a t a i s i i n k a i k k i i^hmät yhdistettyä järjestämään vaikkapa v a i n y h den t i l a i s u u d e n tai useamman. S i ten näytettäisiin parhaiten suomal a i s t e n ottamaa osaa Canadan 100 vuotiseen kehitykseen samalla k u n t u o t a i s i i n kunniaa 50 v u o t t a täyttävälle ITSENÄISELLE S U p M E Lr L E . Edustajiksi hyväksyttiin Henr y Huhtanen näyttämöltä, P a u l Hietala kuorosta j a A . N u m m i osastosta. TajkoU«(s Heillä on ottaa ensiksi yhteys konsuli Swen Sta-diukseen koska ajatuksenamme o l i, että hän o n u.seimpien seurojen jäsen, j a tietää a i n a k i n e r i seuroj e n t o i m i t s i j o i t a j a toimintamuotoja, joten hän v o i avustaa edustajistoamme siten yhteyksien saannissa. ' Kokouksessa tuoduista e r i komiteoiden pportei.sta ilmeni, että näytelmäfestivaalin i . v a l m i s t e l ut ovat hyvässä menossa. Näytelmiä h a r j o i t e l l a a n j a näyttämö harjoittelee "Salon ruusu" näytelmää, j o k a tullaan, p i a n esittämään. Suurjuhla- näytelmän tulee ohjaamaan Henry Huhtanen: Näytelmän n i mestä tullaan aikoinaan antamaan t i e t o ja j a se t u l l a a n esittämään •omalle väelle" maalis- tai h u h t i k u u n aikana. S u u r t a suosiota saanut Kalevala-f i l m i S A M P O tullaan esittämään Don h a a l i l l a toisen kerran tammikuun 22. pnä k e l l o 4 i p . K a i k k i en t u l i s i pitää se mielessä j a rfcertoa siitä ystävilleen. Myöskin V a p aa Sanaan päätettiin siitä l a i t t a a maks u l l i n e n ilmoitus jos lehti ottaa meidän ilmoituksemme -r- a i k a i semmin kun o n y r i t e t t y he eivät ole rahalla maksettua ilmoitustakaan ottaneet. Nyt yritämme par e m m a l l a onnella. ' . • . • . » • • , . » ' Kokoukse.ssa k u u l t i i n myöskin rahastonhoitajan raportti jota p i d e t t i i n erikoisen hyvänä. Samaten sitä kun k a b a r e t t i k o m i t c a ilmoitti uudenvuoden kabaretista olleen y l i $700,00 puhdasta tuloa. Kokouksessa l u e t t i i n k i r j e Vapauden johtokunnalta, joka jätettiin sitten osaston johtokunnalle, joka tulee huolehtimaan siinä esitetyistä erikoistehtävistä tuoden ne jälleen k o k o u k s e l l e omilla ajoillaan. • •»•/• • » » Osaston . miehet päättivät pitää o.sastomme hyväksi laatikkopäiväl-l i s e t helmikuun 19. pnä j a sitä v a r t e n kutsuttiin y l e i n e n miesten kokous, johon kaikkien miesten t u l i s i saapua helmikuun 1. päivän i l t a n a . Kokous k c h o i t t i myöskin k a i k k ia suomalaisia saapuman tr: Endico-tin puhetilaisuuteen, joka on Don h a a l i l l a : tk. 17. pnä k e l l o 8 i l l a l l a. Hän tulee puhumaan V i e t n a m i n ja K i i n a n tilanteesta j a v i i m e a i k a i - semmista tapahtumista siellä. Sul^eUusveiieitä Etelä-Afrikkaan Haag. — Hollannin h a l l i t u s on myöntänyt • v i e n t i l u v a n kolmelle Etelä-Afrikkaan toimitettavalle sukellusveneelle , i l m o i t t i sanomalehti De Telegraaf äskettäin. L e h d e n mukaan sukellusveneet on rakennettu H o l l a n n i n laivaston t e l a k o i l l a . Muuan sosialistipuolueen p a r l a m e n t i n jäsen on tehnyt asiasta k i r j a l l i s e n kyselyn, mutta ulkoministeriön edustaja ei suostunut kommentoimaan lehtitietoa ennen k u i n : h a l l i t u s o n vastannut kysel y y n . Hän m a i n i t s i k u i t e n k i n , että u u t i n e n . " o n väärä siinä muodossa, jo.ssa se on k i r j o i t e t t u " . Hän lisäsi h a l l i t u k s e n antavan vastauksensa a i v a n lähiaikoina. Osastomme vuosikokous pidetään h e l m i k u u n -12. pnä k e l l o 2 i o . ja s i l l o i n t u l i s i k a i k k i e n o.saston jä.se-n i e n saapua kokoukseen, että saadaan suurella j o u k o l l a asiat j a e ri osastomme koneistot hyvään kuntoon tänä työntäyteisenä . j u h l a v u o - tenämme. Victor pitkän maantiesillan rakennelmat ovat myös valmiit j a s i l l a n valam i n e n tapahtuu lähiaikona. Myös r a u t a t i e s i l l a n t u k i p i l a r i t ovat pai k o i l l a a n . Niiden päälle tulee 186 m e t r i n pituinen yhtenäinen terä.s kan.si. S i l t a valmistuu ensi kesään mennessä. K a i k k i Saimaan kanavaan levät kahdeksan sulkua Neuvostoliiton p u o l e l l a olevaa kattilan s u l k ua l u k u u n ottamatfa^oyat^rjtiyös rakent e i l l a j a Soskuan s u l k u on viimeistelyä v a i l l a valmis.' ONNELLISTA JA MENESTYKSELLISTÄ JUHLAVUOTTA 1967 toivotamme kaikille tuttavillemme! Helen ja Walter Smith Toivo Järviaho Onerva ja Väinö Matikka Ernest Pannulla, Box 1199 , Arvi Metsälä perheilleen ATIKOKAN ONTARIO Kaavajnaisuiittä intiaaniasiaiii Mnnossa? ComwaH. — St. Regis-reservi-alueen y h d y s k u n t a v i r k a i l i j a n toimesta erotettu 34-vuotias Gerald G a m l b i l l sanoo joutuneensa virkavaltaisen ahdistuksen kohteeksi taistelussa intiaaniasiain ministeriön jäykkämielisiä ja vanhana i k a i s i a v i r k a i l i j o i t a vastaan, k u t e n hän selittää. Hän sanoi pysyttelevänsä reservillä omatakeiseqa yhdyskunnan ke-hitysmiehenä huolimatta 12 jäsenisen heimoneuvöston enemmistön k e h o i t u k s e s t a , ' että hän p o i s t u i s i. Hän sanoi, heimoneuvöston o l leen intiaaniasioitten osaston painostuksen alaisena. K u n päätöslauselma hyväksyttiin elokuun- viimeisenä päivänär niin mr. G a m h i l l muutti reserviltä pois erääseen motelliin. "Minä luulin, että väestön taholta olisi o l l u t toivomus päästä minusta eroon. Kuitenkin^ sen jälkeen k u n a l k o i tulla anomuksia^ että s i i r t y i s i n takaisin r e s e r v i l l e , minä palasin sinne lokak u u n 28:tena päivänä." Hän sanoi, että o l i huomattavissa; että heimoneuvo.ston päätöslauselma ei edustanut enemmistön mielipidettä. Ainoastaan 15 prosenttia . äänestyskelpoisista reservillä, jossa on 2,800 asukasta, äänesti neuvoston vaaleissa, hän sanoi. Mr. Gambill, M i c h i g a n i n yliopistossa sielutieteessä j a matematiikassa oppiarvon saanut, entinen l a s t e n apuyhdistyksen hallintavir-k a i l i j a Sudburysta. j a e n t i n en toimihenkilö mielentilahäiiiössä olev i en lasten parissa, .sanoi että hän vaimonsa, kahden lapsensa sekä kolmen ottolapsensa kanssa koettaa järjestää siten, että heidän elinehtonsa olisi turvattu ja että he voisivat pysyä reservillä. Hän sanoi, että yhdyskunnan ke-h i t y s v i r k a i l i j o i d e n j a h a l l i n t a v i r k a i - l i j o i d on välinen kamppailu on käynni.ssä monella reservialiieella Canada.ssa. Hänen olettamuksensa mukaisesti ainoastaan 27 luvatusta 60;Stä k e h i t y s v i r k a i l i j a s t a on h a l l i t u k s en virkatehtävi.ssä yli Canadan — ainoastaan 14 näistä työskentelee reserveillä. K a k s i t o i s t a näistä 27:stä on tyytymättömiä j a tulee jättämään toimensa .piakkoin, hän sanoi. Hän sanoi, että h a l l i n t a v i r k a i l i - j o i d e n eräänlainen kostonhimo y h - dy.skunnan kehity.svirkailijoita kohtaan on k e h i t t y n y t iiuidän niuuttu-mattoma. s(a, kaavamaisesta ajattelutavasta ja kykcnemältömyyde-slä käsittää niitä yhdyskuntakchity.s tarkoittaa. Lauantai, tammik. 14 p. — Saturday, Jan. 14, 1967 Sivu 3 Canadassa 2^29 kseikkalsdsta merinoiesikavkuria ottavaa. — T a m m i k u u n ensimmäisestä päivästä marraskuun viimeiseen päivään mennessä- on 2,629 k r e i k k a l a i s t a menimiestä k a rannut laivoistaan Canadan satamissa k e r r o t t i i n alahuoneelle kesk i v i i k k o n a . John C. Munro, siirto-l a i s u u ^ m i n i s t e r i Marchandin parlamentaarinen sihteeri esitti lukumäärän vastaukseksi Stanley sHai-da. szin (L. P a r k d a l e ) alahuoneessa tekemään kysymykseen. Tiistä lukumäärästä on 1,549 saatu k i i n n i t a i o n antautunut s i i r t o - l a i s u u s v i r k a i l i j o i l l e , o.50ittaen halua jäädä pysyväLsesti asumaan Ca-nadaan. Heistä on 455 .saanut luvan jäädä maahan 1,072 o n k a r k o i t e t tu ja 22 odottaa asiansa päätöstä. Saman aikamäärän kuluessa 66 l a i v o i s t a karannutta Jugoslavian kan.salai.sta on saatu k i i n n i tai pn antautunut j a iinonut Canada.ssa ole.skeluoikcutta. Tästä määrästä on 31 k a r k o i t e t t u , neljä on odollamas-sajuttun. sa päätöstä ja 3 1 :n o n sallittu jäädä Canadaan. Algoma ja HHrararit kaukana toimistaan / S a o U S(e. ' M a r i e . — «Eräs, maakunnan s o v i t t e l u v i r k a i l i j a sanpi epäonnistuneensa yrittäessään täällä tovstaina saada Algoma Steel-yhtiötä j a m u u r a r e i t a neuvottelemaan niidelleen työsopimukselta. Neuvottelut katkesivat tammikuun neljäntenä päivänä tänä vuonna. , J . D, S p e r a n z i n i , Ontarion -työministeriöstä, sanoi: "Minä olen varmistunut siitä, että en s aa näitä kahta r i i t a p u o l t a yhteen. H e ovat :asioissaan l i i a n kaukana tois i s t a a n ." Hän'sanoi raporleeraavansa päär s o v i t t e l u v i r k a i l i j a W i l l i a m D i c k i e l - l e j a tulevansa sitten keskittämään tarmonsa saadakseen teräsyhtlön.ja rautatieläisten v e l j e s l i i t o t lähentyi mään toisiaan neuvotellakseen -uudesta työehtosopimuksesta. V e i t t i rukiisen leivän särvin. • .. A k a a . ,• • Järjästään, järjäslään! sano vanh a p i i k a kun tanssaan haettiin. H u m p p i la Oulun lohi, Kokemäen siika Ja Hämmcen p i i k a on paralta maailmassa. Kangasala * - T - E i miä.s merta .sy* mm ci ( u u - leikah elä. Iiii. iHatkustakaa ja rentoutukaa • % B A T O R Y - L A I V A L L A POLISH REGISTRY Matkustakaa kaikessa mukavuudessa Montrealista — K X P O 67 sydämestä— Kööpenhaminaan j a G d y n i a an — Euroopan sydämeen. Rentoutukaa j a n a u t t i k aa elämästä sydämenne syvyydessä — k u u l u i s a s t a kansainvälisestä ruoasta; kohteliaasta palvelusta, tarunomaisesta viihdytyksestä j a erinomaisesta matkakumppanien seurasta; Tämä k a i k k i tapahtuu M / 3 B . A T O R Y - l a i v a l l a . Varatkaa nyt paikkanne erikoisesti alennetuin h i n n o i n *. Lähtöpäivät: Quebecista: H u h t i k u u n r M o n t r e a l i s t a : H u h t i k u u n 29", toukokuun 26, kesäkuun 29. Ottakaa yhtcvj' matkatoimistoonne tai kirjoittakaa s u o n a n: GDYiyiA AMERICA LIME 159 Bay Street. Toronto l.Ont.. Camda Phone366-54«4(4ie) iiiniiiiiiiiiiii H E L E N T A R V A I X E X: äsmk Canadan historiaa (Jatkoa) SEITSEMÄSTOISTA O S A Ymmärtääksemme paremmin maamme alkuasukkaita historiamme myöhäisemmissä vaiheis.sa, on m i e l e n k i i n t o i s t a tutu.stua heidän elämäänsä minkälaista se o l i ennen eurooppalaisten valloitusta. E s k i m o on n i m i t y s , jonka intiaanit antpivat h e i m o i l l e , jotka asustivat maamme pohjoisimmilla a l u e i l l a . Sana tarkoittaa "hän j o k a syö raakaa l i h a a ", j o k a nimitys ei k u i t e n k a a n pidä paikkaansa, sillä eskimot osasivat käyttää tulta ja keittovälineitä. E s k i m o i d e n oma i n i m i t y s -kansalieen pii Inuit. joka y k s i n k e r t a i s e s t i tarkoittaa ihmiset. ' Tuhansia vuohia eskimot ovat asustaneet jää-merien rannoilla, karussa, jäisessä j a kivisessä maastossa, käi-sivälli-sesti taistelleet foimecntnlonsa puolesta- erittäin vaikeissa olosuhteissa j a samalla kertaa olivat myöskin kehittäneet ainutlaatuisen yhdyskunnan, joka oli o m i n a i s i a k a i k i l l e Eskimo heim o i l l e . E.skimoiden yhdyskunni.ssa ei o l l u t mitään luokkarajoja; ei h a l l i n t o a , ei ärvohenkilöitä j a j o h t a j i a, vaan heidän elamänlakinsa o l i , että j o k a i n e n mies ja nainen on samanarvoisia. Ruoka oli k a i k i l l e y»i-teistä jokaisessa kyläkunnassa, metsästysmaatja jäi- .set rannat, kanootit j a työkalut k u u l u i v a t k a i k i l l e, j o t k a niitä halustyat käyttää. K i r j o i t t a m a t o n laki oli, että jokaisen täytyy tehdä työtä yhdy.skunnan puolesta voimiensa j a kykyjensä mukaan, jokainen sai tarpeellisen osan lihasta j a nahoista s i l l o i n k u n niitä saatiin, yhdessä nähtiin nälkää huonoina met-sästy. svuosina. Eskimot ovat airia olleet eriköisij^ l a p s i r a k k a i t a , jos lapsi jäi o r v o k s i , löysi hän h e t i i t s e l l e en uuden äidin hellän huollon. V a n h i n eskimo kylän pohja on löydetty BafH-nin saarelta, jossa o l i jäännökset 208 asunnosta. Se on todettu 3000 vuotia vanhaksi. Kaivannoista löyd e t t i in kivikirveitä, nuolen teriä, harppuunoita, eril a i s i a Uiukoristeita sekä kivestä j a k u p a r i s t a muov a i l t u j a lamppuja. Historiassamme todetaankin, että ottaen huomioon ympäristön j a olosuhteet, eskimot o l i v a t kehittäneet kivikauden aikaisen k u l t t u u r in aika korkealle. H y v i n yleinen käsitys oh, että eskimot ovat aina asustaneet lumiiiiajoissa, lutkimuK-set näyttävät k u i t e n k i n , että k i v i o l i y l e i n e n raken- .nusaine, ainoastaan keskitalvella, k a i k k e i n kylmim-pänä, pimeänä aikana asuttiin lumimajoissa, koska he o.sasivat ne rakentaa tuulenpitäviksi j a lämpöis i k s i . Eskimo voi r a k e n t a a i.son lumimajan parissa tunnissa. Luuveitsellä leikataan l u m i k u u t i o t , j o t ka kätevästi ladotaan toistonsa päälle, sisälle rakennetaan s e i n i l l e makuupaikat myöskin lumesta, joiden: päälle levitetään nahkoja, ja jäästä tehdään akkuna, joka antaa vähäsen valoa. Perhehuoneen lisäksi rakennetaan pienempiä asuntoja, yk.si k o i r i l l e , useam-pia varastohuoneita, j o t k a k a i k k i ovat yhdistetyt toisiinsa t u n n e l e i l l a . Samoin kaivetaan tunnelit naapur i en a.sunnoille, näin he voivat huonolla i l m a l l a o l la v i i k k o k a u s i a majoissaan; Jokaisessa k.vlässä o n y k s i suurempi l i i m i t a l o , j o t a voidaan käyttää koko kyläkunnan yhteisenä juhlapaikkana. Tanskalainen tut-k i n n i s m a t k a i l i j a , Stefanson kirjassaan kertoo lumir talosi a, jonka läpimitta o l i y l i k y m m e n e n jaardia, j a johon mahtui yhdellä kei-taa sata ihmistä. H y l j e , mursu j a valaskala olivat eskimoiden elämänlähde, niistä he saivat jokapäiväisen ruok a n s a n a h o i s t a kaikki vaatteet j a k a n o o t t i e n päälliset, jänteistä ompelulankaa j a l u u t käytettiin aseiden, koristeiden j a työkalujen valmistamiseen. Suu- —rista jätepuista, joita meriyirrat jatkuvasti toivat rannoille, rakennettiin vahvoja k e l k k o j a , j o i d e n j a l a k s i i n k i e r r e t t i i n nahkoja, jotka sitten vedessä mo-neeiv kertaan jäädytettiin, nämä kelkat k u l k i v a t hyvin lumisen maaston y l i j a k o i r i e n vetämänä o l i k in se nopea kulkuväline. - E r i kyläkunnassa tavallisesti asusti j o i t a k i n k y m : meniä perheitä, kylät Olivat u s e i n k i n monien kymr . menien mailien päässä toisistaan, mutta he o l i v at k i i i t c n k i n jatkuvasti yhteydessä toistensa kanssa. J os j o l l a k i n kyiäkunnalla o l i o l l u t e r i k o i s e n hyvä saalis, h e t i lähetettiin mies k e l k a l l a naapurikylään, p a u - kanaan osa s a a l i i s t a . Näin jatkuvasti h u o l e h d i t t i in myöskin naapurien hyvinvoinnista. E s k i m o i l l a o l i tapana haudata kuivaa lihaa j a k a l a a k i v i k a s o j en alle. jotka p i n o t t i i n k o r k e i k s i t i e n v i i t o i k s i k y l i en välille. Jos j o k ^ m u u k a l a i n e n t a l v i s e l l a taipaleella j o u t u i eksyksiin, hän näiden t i e n v i i t t o j e n k a u t ta löysi suojapaikan j a r u o k a a i t s e l l e en j a k o i r i l l e e n. ( J a t k u u ) I > • * 1 '1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-01-14-03