Vapaus, May 27, 1971

              Sivu 2 Tc)x4ai,'toulla,ak. 27 p. — Thiurtsday» May 27,1971
\T H H A ' T T O INDEPfiNDENT LA0OR OROAN
V A Jr A U D FINNISH CANADIANS
Beoond Claes JUiqH regdfltrcitJon Numbar 1070 •
iSÄSKiM^^N. LANGUAGE-PRFSS
- TQAJTSHIN^^Tj
.1 Vk. «0«0, «3.kkkk..< «)535.5^ •B i/maefai: 1l vk. .$.$JlJl|£20', ,5$ ^)E'k . ^t S'S^
ppilien on lehdessämme etukäteen kerijot^
natiöA&^inflevvo^tp ko^^ viime tiistaina, eU jtpuHpkumi 25 pn&
Heläingissä.
fintialskotietöjfen mukaan ^öhän ^okQuIWfie? pdpliettiin huomat­tuja
sosialidemokraattisia poUitikkojft ja V f f l l t i p n i i e^ n^a. Itä­vallan
ja Länsi-Saksan liittokanslerit, Englannin opposiliöjöht&ja
Harold Wilson, Israelin pääministeri Gold^ Meir sekä Pohjoismais­ten
työväenpuo^eiden johtajat Otof Palme, -Trysgye Bratteli, j a
Jens-Otto Kräg sekä luonnoilisestl isäntämaan SUomfen edustajat,
joista puoluesihteeiji Sorsa piti heti avausistunnossa hyvin mielen­kiintoisen
puheen. .Canadaa edust?^ siellä ^nnakkotietoien mukaan
T. C. Douglas. '
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pSfisihteei* l*o)tild
Brezhnev esitti äskettäin fluuita Äuoxnipta o^akae^ saaneen lau-s
i ^ m ^ , mkä,tarkoittaa yhteistyötarjousta kansallisesU ja kansain-
. väJ^^ti-
SosiaKdemokrsattlen j a kommunistien yäliUfou,runsaasi
ketuskoihtia mm. Euroofjan turv^Usuuskypymykjaessä^ totesi puo­lestaan
Suomen sosialidemokraattisen pnd(ueen puheenjohtaja
Rafael Paasio äskettäisessä tiedotustilairäudessa, H i j i vUttasi i l ­meisesti
lätisuimoilaan p|*aihtepri prezhnevin Tbilisissä esittämiin
yhteistyöehdotuksiin.
injernajtionaiin kokouksen julkilausumat osoittavat, mirASlai-sikfd
fcp^an ao^alidemokraattien j a kommunistien välisissä
suhteissa Xt^uodostayat, totesi paaaio j a sanoi, että SDP on omasta
puolestaan jo näistä kysymyksistä esittänyt oman linjansa.
IijiternationaUn kokouksen ^rkeimpiä kysymyksiä ovat ^ u r ^ ^
pan tujvakokous, lähi-idän tilanne, kolmannen maailman ongelmat
j a m u u t k a n ^ asiat, kuten esim. Yhdy^yaltain sota Indo­kiinan
kaasoja yastaan.
Suamaiainen sosialidemokratia kamiattaja jtnahdollisimman laa-jaa
edistykselhsten vohnien yhteistyötä maaihnan suurten ongel­mien
ratkaisemiseksi, kirjoitti viime viikolla puolueen päälehti
SojSi^lidemokraatti. Olemme esittäneet tässä tarkoituksessa^ että
SQ^^alfd^oknitian j a kommunismin kesken avattaisiin keskustelu-yhteykisiL.
Effupe <?ie jedeUyttäneet, että olisi luovuttava erilaisista
ideologisista käsityksistä, mitä kommunistitkaan eivät ole vaati­neet.
Ifhtdsiä nimittäjiä, voidaan löytää rauhan p
kunnallisen kehityksen hyväksii totesi SosialidenK^raatti.
Sosialistisen Internationalin aiemmat kokoukset eivät ole cXieet
mypnt^i9iä ^läisiUje näkemyksille^ että knnen sosialidemokraat­tisten
puolueiden j a sosialististen maiden sekä lännen kommunis­tisten
puolueiden yhteistyötä voitaisiin näkyvästi parantaa, totesi
viikon lopulla S K D L :n pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset. Esim.
edellisessä kokoukseissaoli vielä vallalla varsjfn jyrkkä antlkcmfmu-nistinen
henki j a suuntautuminen Naton tai^oitusperiä noudatta­van
politiikan tukemiseen. Eldellisen kokouksen jälkpen on-kuiten-kin
tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, joka näkyy njm. E u ­roopan
tilanteessa- Näin ollen on odotettavissa, että intemationalin
neuvoston kokous Helsingissä tulee olemaan kokonaisuutena edel-
Ijst^ kokousta maltillisempi, selitti Kansan Uutiset. Joka tapauk­sessa
tämä kokous tulee osoittamaan sen, miten lännen sosialide-mpjoraattisten
puolueiden johtajat suhtautuvat Euroopalle j a koko
maailmalie tärkeisiin, rauhaa j a turvallisuutta koskeviin kysymyk­siin.
Myönteisillä päätöksillä voitaisiin epäilooiättä edesauttaa kai­kille
kansoille tärkeiden asioiden eteenpäin viemistä.
Lupkkavastakoh^t Israelissa
Useilla canadalaisilla — huomattava osa Canadan juutalaisista
mukaanluettuna — on ollut j a on vieläkin sellainen mieletön käsi­tys,
että fcraelin hallituksen edepottamisien arvostelu on muka
"juut^isvastaisuiitta" tai peräti Israelia vastaan kohdistuvaa " v i ­hamielisyyttä".
Tässä järkeilyssä tai o i k e a j D i m i n järjettömyydessä
jätetään jokp tarl^oituksellisesti t a i tarkoittamatta huomioohotta-matta
s^to^aaia, että Israel on kehittynyt kapitalistinen maa,
missä pieni omistava luokka (mikä kontrolloi tuotanto-ja f i n a n s s i -
l§it^;^t) , e i ^ työn kustan­nuksella,
j a että Israelin nyl^inen porvarillinen hallitus edustaa
nimenomaa^ t^t^vi^it^
V£dkka amerikkaiaiseh jätti^iskokoisen General Motorsih pää­mies
sanoi jokin aika sitten, että "mikä on hyvä GM:lle se ön hyvä
myös YhdysVfilloiUe", niin tunnettu tosiasia on, että asia on periis-tap;^
u^ssV ipäinyt^ pttakaamtne esimerkiksi Vietnamin
s o t ^ jo^t^ vaifustaj^^^ on kahminut suuria
rildM^^|ijj^;{(an^^ ^ öi^ £^faeuitanu
jouHoilItt infitotiosta, jojb^tHva^ hiptpjen j a verojen nousuja Isekä
epämuräiicten hn<nniseata puhumattaka^ ettiä y l i 40,000
amerikkalaisia on^mfenöttänyt henkensä Indokiinassa. Tässä on
konHreettinen ie^iinerkki siitä, miten G M : n j a Yhdysvaltain kan-san
edut pvat tä)^4^in vastakH^ia.
Boiai^t^iifp^if^^ }i|uipjputaao9sa p ^ t j u ^ aluevaltauk­sia
naapurimaita; jne.: Qnt4ta hyvin tupttO|s»a afääriä raha­maailman
miehille j a naisille. Mutta tavBUisUie kfmsanJPukoiUe
sellaiselta ohjelmasta pn pälkkftä vahinkoa. Seurauksena on, että
!©TTA
Toimiessamme Canadan e^iä-i
t j ^ n pmMd emp,^e.>moRi4-
ne^f entistä kotimaaiamme j a sen
työtätekevää kansaa. Päinvastoin
9i0fme axusten^^t tul^enpet
^ q p i ^ s i a ^ a $i^om^^oni|i ^ ^ - i
noin. Heti ensimmäisen maailman
sodan jälkeen käytiin Jflrjestäm-tpe
itp^a^sta-laaja kampanja Suo-intin
&eii^an ttvustataisekai osal­listumalla
niin sanottuun "miljoo­nan
maricai[i Sama
tien tpisen ^^ilmanspd&n jälkeen
q8a,!Hl8tttimme yhteiseen (ivustus-l^
et^kseen. ,Oik«!astaaa Järjes­tömme
pii p^tekijä siinä, että
Raatiin täinä yhteinen keräys toi
m<pen. Samaten olemme usean
kerran avustaneet Suomea työ­läisten
lakkoliisteluita^keitänneet
varojia Helsingin työläisten kult
l^untttaloon. Kansojen yhteiatoi-mltttavuotena
* 1966 keräsimme
mömattavan sununan ystävyys-ahjana^
Suomen sokeain koululle,
a myöskin osallistuimme Suomi-peuran
«iirtoiaisten tilasto j a pat­sas
rafaast<^eräykBeen.
Toiminnallaan on Jä/rjestinnme
aina tinkimättä seisonut kansan^^
onkkojen etujen puolesta ja pyr-inyt
yhdistämään suomalaiset
Canadasaa edistysmielisten kyay-j
^ t e n puolesta. Tämä on anta-i^
ut Järjestömme vaUstus- j a kult-uuritoiminnalle
todellista arvoa.
Voisimme sanoa, että vain se on
ant;^ut Järjestöllemme oikeuden
olemassa oloon j a sen tähden
(piemme myöskin saaneet muiden
kansallisuusryhmien myötätun-i^
on ja arvon.
Koska Järjestömme säännöt ke-hoittavat
"levittämään tosltietoja
Canadan asioista j a päivän tapah­tumista",
oU ihan välttämätöntä
^ r u s t a a pma samunal.ehti tJ,edo^-
antovälineeksi j a liiin syntyi Jär­jestömme
toimesta Vapaus-lehti,
joka on ollut mdlle toiminnan
yhdyssiteenä jö y l i 50 vuotta. II-ipan
sitä tietopuolisuutta, mitä
piemme saaneet lehdeltämme, oli­simme
henkisesti paljon kösiiem-piä.
Lehtemme on aina Selostanut
tärkehnmät kansalliset ja jiiteis-kunnalliset
kysymykset, on ollut
puolestapuhujamme sekä tiiedon
välittäjänä toiminnastamme osas-toill^,
seuroille j a toimintamme
kannattajille. Toinen hy>^ ystä-vänöme
on L i e k k i , joka juhlii i l -
qlosuhteiden pakosta heikentynyt.
Järjestössämnje on tl^nä Päivä­nä
10 osastoa, joiden. yhteydessä
Ifolmella on kuorotoimintaa j a v i i -
xijessä jonkun verran näyttämö­toimintaa.
(Jokaisella palkkakun-i^
alla osastojen jäsenistö on pää­asiassa
ikäihmisiä, jotka ovat
vpooikymmcnet toimineet Järjes­tön-
ime ja Canadan edistyksen hy-yäksi,
eivätkä enää jaksa täyttää
kaikkia tehtäviä. Suuret tpiminta-
]paikat alkavat käydä miltei y l i -
yoimaisiksi pitää yllä, mutta nä-nm
kotoiset paikat ovat käyneet
jäsenillemme ridfkaiM j a niiden
h^iölto on vielä pystytty' yhteis-yoimin
tekemään. Toivomme,;että
tässä kokouksessa nämä omaisuus
asiat käsitellään vakavasti ja
harkiten, osastojerame jäsenien
n^elipiteiden mukaisesti.
Tämä toimintamme heikkenemi­nen
on luonnollista kulkua, koska
epaoiie ole saaneet huomattavasti
mestymisensä 35 vuotisjuhlaa tä­nä
vuonna.
Lehtemme Ön joukkotyöllä pe-mstfittu,
joukkotyöllä levitetty ja
joukkotyöllä on niiden ilmesty­minen
turvattu. Tiedämme, että
meillä on ollut paljonkin vaikeuk­sia
näiden vuosikymmenien aika­na,
siis kiitos sille voimalle, joka
kaikki voittaa, yhteistoiminnalle,
että lehtemme ovat voineet jatku­vasti
vihentyiiqrt j a toimintiunme
vutu^ siinä yhteiskunnassa, missä
tänä päivänä elämme.
Tällaisessa merkkitilaisuudessa,
Järjestömme 60 vuoden toimin­nan
edustajakokouksessa on ollut
paikallaan luoda tämä lyhyt kat­saus
Järjestömme menneisiin ke-hltysv^
heisiin j a palauttaa mie­liimme
joitain kohtia siitä arvok­kaasta
työstä, mitä olemme teh­neet
Canadan kansanliikkeessä ja
tässä edelläolevassa on vain pinta
puolisesti käsitelty joitain kohtia
toiminnastamme. Mutta me emine
tee, emmekä saa tehdä sitä siksi,
että menneiden saavutusten muis­toilla
tuudittaisimme itoeämme
lepäämään muistojen laakereilla.
Siihen ei meillä ole oikeuttakaan
vaikka tilanne onkin paljon muut­tunut,
jäsenmäärämme huomatta-yastiv
ähentyhyt j a toimintamme
S Y N T Y A A Ä .
P Ä I V I Ä
K i r s t i Kauhala^Malartic, Que.
täytti lauantaina, toukokuun 15
päivänä 77 vuotta.
Lauri Kauliala, Malartic, Que.
täytti maanantaina, toukokuun
päivänä 84 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
myöhästyneisiin onnittelui­h
i n . " ' '
j a suurten asevoimien ylläpitämi­sen
aiheuttamien menojen vuoksi.
Israelin halliteeva luokka ja sen
hallitus on voinut ylläpitää keino­tekoista
"yksimielisyyttä" sotaoh-piepi
rikkaitten ryixnä tnlqe eni;i$tä likk^ kansanjouk- jelmansa perusteella ja puhumal-kojen
suuret iy|miät köyhtyvät s la leveästi ara^bimaissa ja Neu-ratenvettii
myÖ^ aJkti,iaa^^sestL
. |4ä<nä I ^ l ^ t t a v f ^ p l e y a t talousaeikat ovat tulleet hyvin
selvästi esiin Ixiraefin kdyh^väesiö^rroksia ostoltaan edustovien
"MuÄtien panttetfen'' (niillä ei ole mitään yhteyksiä Yhdysvaltahi
sainäniiimii^een jljikk^ puhdistaa hieman oman maan
on itiinttitetty huöriiiokrikkklden ja köyhien v^^^ Ipve- porraspäitä ennen kuin lähdetään
nemiseen. , ' \
'•''f]^ qt(, ^ttä Jerusalemiiisa äs-k^
töia! i)Ueittdn mi^lenoS^jitusteQ jälkeen I ^ r ^ n pääministeri
Giolilä'ItSäi^ tuömifsi^ 1^ luonteen",
mutta ]Min;d köyhillä väestö-kerrold^
Ula' ölb; syytä^q. aihetta mif!^epPs()!iti(8t^n jS,rJ9stämiaeen.
Hän ei^ittähytkäku pantterien syytöksiä, ÖttaÄ osittain myöB vani«tehjn
vostoliitossa olevien juutalaisten
"kovasta kohtalosta". Mutta tämä
taktiikka ei tunnu vetävän enää.
Israelin kansan köyhät osat sa­novat,
että hallituksen pitäisi
rikkoja etsimään naapuri- j a
muista maista.
. J a mitä enemmän selvenee se
tosiseikka, että Israelejakin on
kaksi — rikkaiden j a varattomien
i s r a e l i t— sitä helpommaksi tulee
myös nähdä se, että Tel A v i v in
Botaohjelma auttaa ainoastaan
rikkaiden Israelit^ — j a sitäkin
vain väliaikaiöefltl.
nuorempia voimia jatkamaan toi-n^
ntaamme. Poikkeus edellisestä
on kuitenkin Wanup, jossa esi­merkillisellä
tavalla nuoriso vaalii
suomalaisten kulttuuriperinteitä
vakituisella toiminnallaan.
Usein kuulee kysyttävän, miksi
eivät nuoret suomalaissukuiset
liity suurempina joukkoina Jär­jestöömme
toimintaamme jatka­maan.
Meidän pitäisi käsitellä
tämä asia niinkuin se todellisuu­dessa
on. Meidän perussäännöis­sämme
sanotean, että Järjestöm­me
on pääasiassa perustettu Ca­nadan
suomea puhuvalle väestöl­le,
siis siirtolaisille. Aikaisempina
vuosina, kun Järjestömme haalit
olivat usealla paikkakunnalla ai­noat
niin sanotut "community
haalit", jolloin tilaisuuksia oli
vähemmän canadalaiselle nuori­solle
toimia missään, meidän toi­mintapaikkamme
olivat tärkeitä
heidän kehitykselleen ja olivat
vilkkaassa käytössä. Mutta nyky­aikana
on nykyaikaiset paikat
kouluissa on opetuksia urheilun
j a kulttuurin alalla, siis tilanne
on muuttunut Kuitenkin voimme
tyydytyksellä sanoa, että vuosien
aikana on tehty paljon työtä Jär­jestömme
nuorisomme keskuudes­sa.
Ympärillämme on kehittynyt
hyviä uriieilijoita, jopa olympiaki­soihin
kelvollisia, näyttelijöitä ja
näytelmien ohjaajia, jotka ovat
saanet ensi tfakkoset Järjestömme
haaleilla, ammattiliittojen johto­henkilöitä,
kuorojen j a soittokun­tien
johtajia.
Järjestömme oh ollut kiinteässä
yhteistyössä Suomalais-Canada-laisen
Amatööri Urheiluliiton
kanssa, joka perustettiin 1925,
yhdistämään useat suomalaiset
urheiluseurat kansallisen johdon
alle. Liiton tyÖ fyyskulttuurin
alalla on ollut valtava. Sillä on
ollut rakenteva vaikutus Cana-dassa
syntyneen suomensukuisen
nuorison keskuudessa. Yhdessä
liiton kanssa järjestämässämme
Suurjuhlassa on mukana nuorisoa
jo ehkäpä neljännenkin polven
suomalaissukuisia. Nämä juhlat
ovatkin aina kohokohtia kesätoi­minnassamme,
ja varmaan vai­kuttavat
siihen, että kuorot kol­messa
osastossa ovat elinvoimai­sia..-:.
Koska Järjestömme jäsenissä
on suurin osa ikäihmisiä, kuuluu
meidän velvollisuuksiimme toimia
heidän etujensa puolesta. Esimer­kiksi
se, että Canadan hallitus
jäädytti vanhuuden peruseläk­keen
$80 kuukaudessa, oli askel
taaksepäin yhteiskunnallisen edis­tyksen
tiellä. Myöskin ammatti­liittojen
j a ; kansan järjestöjen
vaatimus täniä päivänä on, että
hallituksen pitää ylentää se 1,
000 dollarin vapautus henlkilSkoh
täisistä tuloveroista, jdka surnma
on ollut voimassa lähes neljäkym­mentä
vuotta, j a joka ei en«l
tänä päivänä vastaa elinkustah«
nusten arvoa. Näin ollen mottet
eläkeläisetkin joutuvat maksa­maan
tuloveroa, varsinkin jos
heillä on joitain pieniä säästöjä.
Sama pitää paikkansa palkkatyö­läisiin
nähden, vaikka Canadan
Talousneuvosto on määritellytny­kyisten
hintojen vallitessa, että
"köyhyydet r a j a " on yhdelle hen-kilöUe
$l,aO0X)O vupdetssa j a lap^
settomalle pariskunnallfe $3,000.00
vuodessa, siis tämän määritelmän
mukaan monen monet canadalai-sista
elävät puutteessa.
Työttömyystilanne' Canadassa
on nyt hälyttävä. Yhä useanimat
kansalaiset ovat pakoitettuja vaa­timaan
avustusta. Valtion raha-asiain
ministeri Boison sanoi talr
yella eräässä puheessaan^ että
"työttömyys on ajankohtaista, s i ­tä
on enempi talveUa kuin ke-säM".
Mutta onko nälkä.. . s u o ­ranainen
puute... ajankoihtais-t
a . . . ?
Nyt on aika vaatia, tai on oi-keastoan
pakko vaatia, taattua
toimeentuloa jokaiselle kansalai­selle,
joka on helposti saavutetta­vissa
jos sotavarustelurahoista
käytettäisiin edes puolet kansan
hyväksi, ja varmistauduttaisiin
siitä, että canadalaisilla olisi o i ­keus
omistoa omat tuotanlaitok-sensa
ja maansa luonnonrikkau­det.
CSJ kannattaa rauhaa j a tukee
rauhan työtä, sillä vain rauhan
oloissa voidaan edistää kulttuuria
ja saavuttaa kansojen hyvinvoin­ti.
Järjestömme on jäsenenä Ca­nadan
rauhanliitossa, joka on toi
minut 23 vuotta ja. on ainoa kan­sallinen
rauhanjärjestö Canadas-sa.
Meidän kaikkien vakaumus on,
j a me väitämme, että sota ei ole
kiertämätön. Me uskomme, että
kansat voivat elää rinnakkain rau­hassa
toistensa kanssa, jos on
vain hyvää tahtoa. Me uskomme,
että yhä kasvavat rauhanvoimat
ovat siksi voimakkaat, ja yhä voi­mistuvat,
että.maailman valtojen
täytyy hyväksyä rauhan tie. Mut­ta
tämä väite voidaan toteuttaa
vain siten, että kaikki rauhan ys
tävät, jotka ovat tietoisia tilan
teestä, työskentelevät tarmok­kaasti
asiansa puolesta. Juuri
siksi järjestetään rauhanliikkeen
puolesta erilaisia kamppailuita,
kokouksia, nimien keräyksiä, lä­hetetään
eduskuntia hallituksiin,
tehdään valistustyötä. Taistelu
rauhan puolesta on ennenkaikkea
ensi tilalla edistysmielisissä jär­jestöissä,
siksi on meidänkin
Järjestömme aina siihen osallis­tunut
mutta ei koskaan tar­peeksi
voimakkaasti, j a varsinkin
viimeisinä kriitillisinä aikoina l i i ­ankin
heikosti. Olemmeko tehneet
kaikkemme ? Se on tärkeä kysy­mys,
jä siksi jätämmekin sen i t ­sekukin
västattovaksi omalta
kohdaltamme.
Kysykäämme itseltämme "olen­ko
tehnyt kaiken voitavani rau­han
liikkeen hyväksi ?" j a jos huo­maamme
heikkouksia kohdallam­me,
päättäkäämme ne vakavasti
korjata, sillä tämä taistelu kes­tää
vielä kauan aikaa. Tähän
meitä: velvoittaa Järjestömme an­siokas
menneisyys, silä tehosta­malla
toimintaamme edistyksen
puolesta, rauhan puolesta, kunni-oitanune
Järjestömme perustajain
muistoa. Järjestömme poismen-neiden
jäseniemme muistoa, ja
jatkamime heidän työtään niissä
.'Mos&ovajf >4-^i'0d!iBj/cito' te-'^^^
puumat Ceylonilla wmt osoit
tane&t, mä kansa tukee hallit
i0ia Ja odottaa siltä voimak­kaita
toimenpiteita talouselä­män
behittämifessä ja työtä­tekevien
^aseman jbelpottami-:
S9ssa, kirjoitti viime viikolla
Pravdassa Veniamin Shyrygin
kommeptolidessaan.Ceylmin ää
timmätayysainestefj äskettäisiä
edistymisiä miipBSS^'
Bandaranaiken Siallituksen edis
tykslellisten sosiaalis-taloudellis-ten
uudistusten ,pS)jel^a edellyt­tää
toimenpiteitä; jotka rajoit­tavat
ediä p a i k ^ i s e n ^ t ä uiko-,
maisen suurpääoman toimintaa,
valtion «sdktPrin lujittamista t a -
lousdäanässä, työtätekevien elin­tason
korottemista j a demokraat
tisten oikeufksien turvaamista se-
Kv:
laiva"
New York. ---Sadgooin "varapre-sideotti"
Nguyen Oao K y vettaa
TUsaAdsm uppoavaan laivaian puhees­sa,
amerikkalaiinen lehti New
Yojk TJimäs j u U s i nnamanibaina
otteiitia.
jKaosa on badottoDUt biottamuk-sensa
faaSObäseen. K o m i i ^ e»
Eteaä-Vietnan^a levjanyt oim laa­jalle,
etitä komq>to!ituaxe83Ia virfca-m
i d E l ä on jtfeaifstia vukaixmAa var-tm
hJiAahielttcto, kertoi Ky New
Yoiik Töneain nM&aian.
YhteäslsiuutailSiiinein epäbSceudeinmu
kaisuus on varapresidentiti Kyn mu-fcafan
ma räikeä, että pieni, muata
vatkidnsviaEibasBm väheni
yiääkyydessä jsL kansan enenumstö
kö]?dqydE5s£t ja rifstossa ja on osak­si
näiMikaBillim^
"Etelä-Vieitoam on koän uppoava
laiva, j i ^ OQ pettävän kaums ul&o-ki
»ri ja kavsia, petallhten ja epä-rebolläiea
perSmiics. Tarvitaan vain
tin^pyöräiMiys Ja huva iqipoaa",
sana vaiT^resideotti.
&ä Tsitoutumattomuu^litiikan
johdonmukaista noudattamista,\
Hallituksen edistykselliset toi­menpiteet
»aivat osakseen oikeis­tovoimien
j a niiden ulkonaisten
liittolaisten vastarinnan. Edelli­sen
hallituksen jälkeensä jättä­mä
vaikea f inanssitilanne ,estää
ohjelman nopean toteuttamisen.^
Kaikista näistä syistä johtuen
joukko ongelmia odottaa y9iä rat
käisua. Vakavaa huolestumista
herättävät jatkuvat elmtarvik-keiden
ja teollisuustuotteiden
hintojen nousut ja työttömyys,
mikä. on suuri varsinkin koulu­tusta
saaneen nuorison keskuu­dessa.
Tätä tilannetta oikeistovoimat
käyttivätkin hyväkseen. Äärim-mäisyysvoimien
aseellinen toi­minta
tähtäsi kaaoksen aiikaan-saamiseen
maassa. Ceylonin de­mokraattinen
lehdistö , kiinnitti
huomiota siihen, että heti levot-tomluuksien
alettua taantumus
ryhtyi propagandakampanjaan se
littääkseen, että Bancfaranaiken
hallitus on kykenemätön valvo­maan
tilannetta.
Jättiläisteles!koo|ypi
vihittiin
Effelsberg, Länsi-Saksa. '
Länsi-Saksan tiedeministeri t ri
Hans Leussink vihki äskettäin
käyttöönsä maailman suurimman
liikkuvan radio-teleskoopin Ef-felsbergissa.
Halkaisijaltaan sadan metrin
suuruinen vadin muotoinen radio-leskooppi,
joka on tullut maksa- -
maan noin 32 miljoonaa d-mark-kaa,
lähetettiin kulkemaan ympy­ränmuotoiselle
radalleen.
Professori Otto Hachenberg,
joka on yksi Effensbergin obser­vatorion
kolmesta johtajasta,. sa<c
npi vihkiäistilaisuudessa, että te-^
leskooppia voidaan käyttää tut­kittaessa
säteilyä muilta linnun­radoilta.
Jenlddeii kouhiflämat erikois-olosuhteissa
j a mahdollisuuksissa
mitä meillä on.
Pitäkäämme hiljaisuuslhetki edes
menneiden toveriemme muistolle.
Kunnioituksella mui^elemme hei­tä
ystävinä ja järjestötovereina,
Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva komitea.
" Vientiane. —- Laosissa toimi­vat
sissijoukot tuhosivat täy­dellisesti
hallituksen joukkojen
asemat viime tiistaina strategi­sesti
tärkeän Valtatie 9 : n alu­eella
sen jälkeen kun hallituk­sen
joukot olivat vetäytyneet
Dong Kenen kaupungista.
Vientianensotilaslähteiden mu­kaan
hallituksella e i ole ensihkään
tietoja kolmesta pataljoonasta ja
niihin kuuluvista noin 1,500 soti­laasta,
jotka joutuivat sekasorron
vallitessa jättämään Dong Henen.
Nämä isotilaat kuuluvat amerik­kalaisten
värväämiin ja koulutta­miin
erikoisjpukkbihin. Lähteiden
mukaan hallitus ei liioin tiedä
Dong Henen esikunnan henkilös­tön
kohtalosta.
Vientianessa odPtetaan nyt, et­tä
sissijoukot iskevät seuraavaksi
Senon kaupunkiin, joka sijaiteee
40 kilometrin päässä Dong Henes-tä
j a 30 kilometrin päässä Sa-vannakhetista.
Sissien hyökkäykset Bolovenin
tasangolla ja Valtatie 9:n sdueel-la
ovat aiheuttaneet raskaita tap­pioita
hallituksen joukoille. Muu­tamassa
päivässä on tuhottu y li
10 panssariajpneuvpa ja lukuisia
tykkejä. Nämä kalustotappipt
ovat aiheuttaneet joko sissit, pe^
rääntyvät hallituksen joukot tai
amerikkalaiset lentokoneet.
Kaikesta huolimatta hallituk­sen
joukot aloittivat etenemisen
tarkoituksenaan vallata takaisin
sisseille menettämänsä Paksongin
kaupunki, jossa on aiemmin sijain
nut alueellinen sotilaspäämaja.
Valtausta yrittäviä sotilaita on
kuitenkih vähän, j a sotilastarkkai
li joiden mukaan heillä ei 'öle suu­riakaan
onnistumisen mahdolli­suuksia.
"
Bolovenin tesangon länsilaidal­la
kulkevasta Valtatie 9:stä on 40
kilometrin pituinen osa julistettu
hallituksen kannalta "erittäin tur
vattoraaksi" alueeksi. Pathet-Laon
joukkojen toistuvien hyökkäysten
jälkeen. Suurin osa tästä tieosuu­desta
on tällä hetkellä sissien hal­lussa.
Sissijoukkojen hyökkäysten
tarkoituksena uskotaan olevan
pyrkimys taivuttaa Laosin halli­tus
hyväksymään ehdotus asele­vosta
j a kieltämään amerikkalais­ten
pommituslennot.
Bolovenin tasangolla hajallaan
olevien hallituksen joukkojen
taistelumoraalin kerrotaan olevan
erittäin heikko.
Sifomeista
tiedustellaan
Helminen, Viktor, synt. 2. huh­tikuuta
1887 Helsingissä, muutta­nut
Amerikkaan 1920 tai sitä en­nen.
\ •
Yllämainittua henkilöä tai hen­kilöitä
jotka hänestä jotain tietä­vät,
pyydetään ottamaan yhteys
Suomi-Seuraan osoitteella Marian
katu 8, Helsinki 17, Finland.
Helsingissä 27. huhtik. 1971
SUOMI-SEURA r.y.
PÄIVÄN PAKINA
Huomioonotettavana tapauk­sena
siitä, miltä suunnalta tuu­di
nykyään puhaltaa, mikäli on
puhe kahden erilaisi^ yhteiskun
tamuodon välisestä kilpailusta
johtoaseman saavuttamiseksi,
oli tiistaisessa. Vapaudessa
j u i k a i s t u t "pikku-uutiset",
joissa käsiteltiin sittenkin suu?
• r i a asioita lentotekniikan alal-
. la.
Mikäli nämä "pHdkujutut"
jäivät huomaamatta, ne kannat­taa
kaivaa esiin j a lukea kai­kessa
rauhassa sitten kun tele­visio
on suljettu niin ettei ali­tuinen
ampumisen pauke häi­ritse
ajatteluun keskittymistä.
Lyhyesti saneen, näissä uu-tistiedoissa
kerrottiin, että y l i -
äänen nopeuden kulkeva neu­vostoliittolainen
TU-144 on tu­lossa
Pariisiin, missä se osallisv
tuu suureen lentonäytökseen va
rojen jatkuvan puutteen ja
muiden vaikeuksien vuplksi ve<
ren vähyyttä potevan brittiläi*
raniflcalaisen samantyyppisen
Oohoorde-kpneen kanssa.
Toisessa uutlstiedossa k^errot-tiin,
että Yhdysvaltain edusta­jahuone
On hyväksynyt senaatin
aikaisemmin tekemän päätök­sen
lopullisen kuoliniskun anta­miseksi
perin kalliiksi sudeksi
osoittautuneelle Boeing yhtiön
Seattlessa kehittämälle ääntä
nopeammin kulkevaksi aiotulle
SST^^oneen rakennussuunnitel­malle.
Tässä yhteydessä palaa mie­leen
erään torontolaisen päivä­lehden
tbimituskirjoitus missä
tunnustetaan, että Neuvosto­liiton
TU-144 on kaukana edel­lä
kilpailijoistaan j a että $6.3
miljardin hintalapulla varuste­tusta
USA :n SST-koneesta tul­lut
susi on nyt saanut "armon
iskun" ja yritetään lohduttaa
a^den lukijoita sillä, ettei täl­laista
edistystä muka lentoalal­la
halutakaan.
Ko. suuri päivälehti myönsi,
että Yhdysvaltain hallitus käyt­ti
kaikkia mahdollisia painos­tuskeinoja
saadakseen kongres­sin
hyväksymiään SST-koneiden
(kehitystöiden jatkamisen. Sit^
ten todetaan, että senaatti on
kuitenkin päättänyt toisin.
Lehti kuvaa SST:n rakentaa
miasuunnitelmaa "jnielettömyy-doksi"
ja esittää hurskastelleii,
että SST :n kuoltua Ottawa voi
pitää ranskalais-brittiläisen Con
corden j a N L : n TU-144 ilma-valliräjähdyksineen
" p o i s mei­dän
ilmatilastamme".
Tosiasiat ovat kuitenkin ta­rua
kummempia tässäkin. Sa­maan
aikaan kun Yhdysvaltain
SSTrlle annettiin "armonisku"
ja kun brittiläis-ranskalainen
Concorde on pahasti kehityk­sessä
jälessä ja suurissa ta­lous-
ym. vaikeuksissa, N L : n
yli ääntä nopeampi siviilikäyt­töön
tarkoitettu suihkumatkus-tajakone
TU-144 esittäytyy
maan rajojen ulkopuolella suu­ressa
kansainvälisessä näytte­lyssä,
mikä allikaa tänään, tors­taina.
TU-144 suoritti tämän tyyp­pisten
koneiden lennon ensim­mäisenä
maftilmassa vuoden
1969 lopulla. S e y l l t t i alallaan"
myös äänivallin ensimmäisenä
viime vuoden talvella. Nyt se
on kehitetty siihen pisteeseen,
että "salaisuuden verhot" voi­daan
poistaa esiintymällä ns.
suurelle yleisölle.
Huolimatta siitä, minkälaisia
"selityksiä" edelläkerrotussa to-rontolaislehdessä
j a sen hengen­heimolaisissa
julkaistaan, tosi­asia
on, että Yhdysvallat kär­si
peräti selkähäviön painies-saan
Neuvostoliiton kanssa y l i
ääntä nopeamman siviilikäyt­töön
sopivan suihkumatkustaja-kpneen
kehittämisessä.
Toisin sanoen, maailman voi­makkain
ja suurin porvarillinen
maa joutui tunnustamaan so-*
siailistisen suurmaan eteväm-myyden
tällä alalla. J a lisää jo­bin
postia on ilmeisesti tulossa
tällä alalla Yhdysvalloille. —
Palautettakoon mieliimme et­tä
Yhdysvaill oissa on tällä ker­taa
"työttömänä" noin 40,000
lentoalan tiedemiestä ja insi­nööriä
jota vastoin Neuvosto­liitossa
kasvatetaan joukkomitas
sa tämän alan tiedemidhiä, i n ­sinöörejä
ja. ammattitaitoisia
työläisiä.
Ilmeistä on, että Yhdysval­tain
SST oli jo piirustuspöy­dältä
lähtien Neuvostoliiton T U
-144 konetta heikompi jä tulok­set
ovat nyt koko maailman
nähtävänä.
Se on, kuten sanottu, yhdeltä
alalta, hyvin tärkeältä ilmailu^
Malta, osoituksena siitä, että
johtoasema ei ole enää Yhdys­valtain
käsissä.
Siitä — hegemoniasta^ — on
loppukädo.s.Hä kysymys.
—: Känsäkoura. ;