Vapaus, May 24, 1958

              linaetssv teki
t M l u M E i i
•AMoskMra. ~ Viime sunnuntama
i$Sm pidets^kaiMiUuissa saavut,
vl^ Vassill .Ktt3netsov lo{>ttelussa
ittiden, maailmaiiennStyksen 8,013
jijsievä^.- viralliliai maailmanennS.
t|s 7«0fö 911^ amerikkalaisen -Rafer
Jphnsonin nimissä: vuodelta 1955. ~
V • Kuxnetsov saavutti nyt kuudessa
lajissa jparemman (tuloksen kuin
Johnson lehdissään voimassaolevan
maajlmaneijinätyksen.
>uKuznet$ovin tulokset eri lajeissa
olivat seuraavat: .
P. W . VIIKERI
BnooL SOmUaskpesIaUstt
fittAIZeN TMtKASTOSTA
f M 8MidfM«.Avi. Toniitoi Ont.
- P i d i ^ HO. «-Ufit
Vastaanotto:
rjoka toinen Ja ne|]8$ kedcMUi»
> knidcandeBaa keQQ S--&V
100 m 11,0 — 400 m 49.1 — %500
m 4.30 ilO m aidat 14,5 — pi-tulw*^
7.30 - 7 kuula 14.49 — kiekko
47. 50 -—keihäs 66.16 - 7 - korkeus
1.75 ^ seiVäS 4.00.
Samana päivänä Naltsikisisa pide.
tyissä kilpailuissa leningradilainen
Anatoli Mihailoy tekaisi 110 m aita­juoksussa
iiuden Neuvostoliiton en­nätyksen
13,8. Viime vuppna Slihai-lov
juoksi 13,9, mikä oU sUloin I ^ n
ennätys. ' '
•Saiksa anoo jafta-pallon
MM-lds6ja
Hannover. — Tookokooii 18
pnä päätp^Saksaa lälka^^Uftto
virallisesti anoa järjestettSväk-seen
vaoden 1%0 jalkapalloilun
MM-kisOja. 1
Samalla pyydetiun kansainvä­listä
jälkapalloiiittoa pitämään
kongressinsa Länsi-Saksassa.
SUOMAlÄlSfA
Nyt voitie hankkia edullisesti ja kätevästi aidon suoma­laisen
kansallispuvun. Lähetätte vain meille tilauksen
ja me lähetämme Teille-laskun, jonka voitte maksaa
painin välityksellä. Suorituksen saatuamme lähetämme
Teille valmistamamme kansallispuvut.
Loistelias värikuvallinen kansallispukukuvasto $1.
HINNASTO ILMAISEKSI
Suurin kansallispukujen valmistaja Suomessa. '
HELMI VliORELMA OY
Neuvostoliiton J l ^ ^ lähettiläs Aädrier Smirnov
(vas.) seurustelee L ä h s i - Saksan talousäsiainministeri
Ludwig Erhardiii kanssa. 'Tilaisuus oli järjestetty Länsi-
Saksan presidentti Theodor Heussin toimesta vierailevan
Turkin presidentti Celal Bay arin kunniaksi.
HOUANNIN DAMEN JA
N-LIITTO VOITtAJAT
Varsova-Bcrlinii-Praha i^uhana^^ viimeisen
etapin voitti' Neuvos^liiton Kapitanov
LAHTI; SUOMI
(10—24) m
m
Joit^km tässä mainitt\iia kirjoja bn? varastos­samme
vain Ifäjoitettu inäärä, joten kiirehtikäsl
tilaustanne ennen kuiri ne loppuvat.
ODETFE JOTEUX:
MIAN KAUNIS MORSIAN
251 SIVUA HINTA SID. $3Ä) — AjLENNETTt HfNTA $8.60
-Ranskassa viime aikoina' kirjallista mdinettas Ja suuren yleisön
,8ii6siota runsain mitoin niittäneen naiskirjailijan Odette Joyeux'in
rUian kaunis morsian" on samalla kertaa humoristinen, runollinen
jttel&mänviisas'romaani ihaillun mannekiinitytön elämän kahdesta
ratkaisevasta päivästä.
W . SOMEBSET MAUGHAM:
ELÄMÄLTÄ SE MAISTUI
333 SIVUA HINTA SID. $355 — ALENNETTU fflNTA $2J50
Kirjailija AhDy Kear palaa halusta Urjoittaa kauniin Ja ihanteel­lisen
elämSacenan kuolleesta vii^ravetjestään tämän hyveellisen les­ken
toiveklen mukaisesti. Kear pyytää hyvää ystäväänsä Wime
Aabendenii kertomaan muistojaan niiltä ajoilta. Jolloin hän tutustui
Uriailija Driffiekliin tämän-viettäes^ onnellista elämää ensimmäi-am^
Jinonsa kanssa. Pyyntö Driffieldin luona, Uoiset kutsut, eri-laisihi
seurapihreÖJin kuuhivart ihmiset, toämäräiJerälset tuttavuudet,
liduklaat kolttoset Ja houkuttelevan Rosie-rouvan monet iluulljat.
V Romaani on Maughamin tuotannon parhaimpia Ja motttyksem-
8biH>iä teoksia. Jota tuntijat ovat vaatimalla vaaUneet Julkaistavaksi
myte suomenkielellä.
MARTTA HÄÄTÄNEN:
I L T A R U S K O
ItO SIVUA HINTA SiD. $2.50 AMNNETTU HINTA $lM
Martta Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen idtfccm-kylä
Ja sen aikisen aherruksen keskipiste, sahalaitos. Jonka vaSuflhi
n»6s tedcseh tajnhtmnat pysyttelevät. Ester, romaanin pääfaenkUi^
on «duun entisen isännöitsijän nuoil leski; hähen mieheni Isft on
sen perustaja. Ja Ester itse, leAeksi Jäätyään. Joutuu paUuunaan
irinne Munan työpOydän ääreen. Jonka hän kohnetolsta vuotta altod-
«emmin (di nuorena morsiamena jättänyt. ^
Sloan Wi]s6n: H^/OCMAAFUKUINEN imES
xa öivuA HiNTA sm. $450 — ALENNETTU HINTA ptM
EOoan vnisonin menestysromaani H^lMAAPUKUiNEN MIB8 k t f -
too 34Wuotiaasta ameriidcalalsesta TtiomflB Raithista. hänen pahees­taan.
tyOstään Ja ajatuksistaan. Tom Rath työskeatelee New. YofUn
keskustassa erään säätiön palvdtdcsassa Ja etsU uutta totakta saadak­seen
paremman palkan. J<rica ilta hän palaa samalla Junalla Connecti­cutia
esBcaupunkiin Ja hänen sievä indmonsa Betiqr Ja heidän kxdmc
lastaan odottavat h&atä asemalla.
^MkOB TtinvmuMdee sodanaikaista eUUnaäxtsft, Jossa Bet^Bä et öle
toitäia osuutta. Ja Mariaa, kaunista italtiOaifli^ttflft, Jonka kansaa
»än on Vh^t&nyt plftiinftn*» imnritiahnmat ImAaudet.
Richard Hughes: RAJUM¥RSKir JAMADilASSA
mepnjA HZ^TA sm. $4:25 ~ AIENNETTU HINTA-«BJS
Romaani keitbo JafmaacaisBa asustanran englantftaisen pertieen lasten
efiboQästä mitä metkilUsinuniBsä olosiditeissa viime vuosisadan lopulla.
naxtSisen rajumyrskyn peläetyttämät Tanbcaaipat ptttttvtt lilieäu
hUdät ip!tigi«ntHn kbuhnin. Maikan varrella merirosvot lyOst&vftt l a i ­van
Jii sittvaiv»Bten-tditQBaa^ Upsrt v ^
i •'nuyUttva rottavd. eloisa. Jännittftvft. hetfc^ |a mikeiii*^, Mcr-kflUsyya
ei sUn& ole koleaan litoitettua; kenonta on yhtä asiallista
kilta luiäoavaakhi.''Cyril^C^
S. Bui^: LAPSI JOKA EI VARTU
n SIVUA HINTA sm. $2.25 — AUMNBTTU HINTA $Ln
lapd. Joka ei mOIotaicaan tule kehlt^naiään nonnaalisU. on FMri (9;
Budclaf oma. hänen ainoa oma lapsensa. Tycir syntyi kfilailtjin
nttoruiMhiostna Kiinassa, Ja vaata hänen olkasaan kohnlvuotias kaobea
totuus hajalleen seilvisi äklille. Alkoi vaeOus lääkärin luot» tolwn Itto.
kohitteva avun etsintä, joka päftttyi vasta vUmeisen «ohreiicipinla
«unmnttua. Silloin oU pakko katsoa totuutta suoraan sihnitai. unohtaa
iodkki lapoeen kohdistuva luonnolUnen kumdanbkno JayrtttU tebdl
hinet onnelliseksi sijoittamalla hänet sopivaan. yatfiMUlkMai Ja vapaa-se^
n ydipäjristööa
TILATKAA oeOTnSBLLA:
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD,
suBBiniy.oNTiUao
Praha. — Torstaina toiikokuuh 15.
pnä päättyi V—.B—P rauhanäjo. Lo­pulliseksi
voittajaksi selviytyi hoi
lantilainen Piet Damen ja neuvosto­liittolainen
Bebenin sijoittautui toi­seksi.
Joukkueajon voitti Neuvos­toliitto,
Itä-Saksan ollessa toinen.
ViimWseUä etapilla oli paras Neu­vostoliiton
Kapitanov.
Viimeisen kilpailupäivän matka
oli 225 kilometriä Brnoista Prahaan
ja täten päättyi 2,200 kilometrin p i ­tuinen
kilpailu, joka oli jatkunut
kahden viikon ajan. Viimeisen o-suuden
paras oli venäläinen Viktor
Kapitanov, jonka aika oli tasan 2
tuntia. Loppukirissä hävisivät bä
nelle sekunnilla italialainen Pietro
Zoppas ja itäsaksalainen Erich Ha-genot.
Koko ajan parhaat:
1) Damen, Hollanti 59.27,05, 2)
Bebenin, Neuvostoliitto 59.29,33, 3)
Hermans, Belgia 59.34,17, 4) Kot-sev.
Bulgaria 59.34,44, 5) Adler, Itä-
Saksa 59.34,57, 6) Vostrjakov, Neu
vostoliitto 59.36,07, 7) Kapitanov,
N-liitto 59.37.42, 8) Schur, Itä-Sak^
sa 59.42,35, 9) Brittain, Englanti
59.46,33, 10) Levacic, Jugoslavia
59.46.51.
Joulckuekilpailu:
1) Neuvostoliitto 178,04,44, 2)
«ä-Saksa 178,58,32. 3) Hollanti
179,06,13,4) Romania 179,08,54, 5)
Piiola 179,13,25, 6) Belgia 179.13,25,
7) Iso-Britannia 179,25,19, 8)
Ranska 180,15,56, 9) Bulgaria 180.-
220 jaardin ME
Raleigh. — Amerikkalainen opis­kelija
Elias Gilbert juoksi touko­kuun
17 pnä uuden ME:n 220 jaar.
din aitajuoksussa. Hänen paikansa
oli'22,1, mikä on sekuntin kymme­nyksen
parempi kuin entinen ennä­tys.
Suomalaisilla
hyvä menestys
Pariisissa
Pariisi. — Pariisissa viime v i i -
kon vaihteessa vietetyissä F^GT.n
(Ranskan urheiluliitto) 50.vuotis-juhlissa
voittivat suomalaiset paini­jat
K. Jaatinen ja V. Ahven kaikki
vastustajansa. Ahven pani kaikki
seljalleen. Näissä kilpailuissa oli
mukana painijoita ranskalaisten l i ­säksi
Puolasta, Belgiasta, Itävälläsi
ta ja Suomesta.
Voimistelun 6-ottelussa sijoittui
Kalevi Suoniemi kolmanneksi ja Sa­kari
Olkkonen neljänneksi.
Hyviä tuloksia
Itä-Euroopassa
Heilbronn. — Heilbronnissa sun.
nuntaina pidetyissä yleisurheilukil.
ptdluissa heitti unkarilainen Joszef
Szeczenyi kiekkoa 53,58 ja'puola­lainen
Krzesinski hyppäsi seivästä
420.
Puolalainen Swatkowski voitti 200
m ajalla 22,0. 800 m:llä voitti länsi-saksalainen
Brenner espanjalaisen
Barrtksen: Voit<aijaä aika oU 1.54.7.
Puolan Jochmann juoksi' 1.500 m
ajassa 3.52,4 ja Llnsi-Saksan Klee-feld
3 OQO m ajassa 8.80,2.
Kovia tuloksia
Stut^^BUt^
Stvttcurt. Stuttgartin Neckar-stadioniUa
viime lauantaina pide­tyissä
yleisurheilukilpailuissa saa-
VUtettiih eräitä erinomflisia tulok-sia.
Joista mainittakoon: 3000 m: 1)
Sandor Iharos, Unkari &04,6, 2) S.
Herrmann» ItiJSaksa 8.04,8, 3) M.
Jurek, Tshekkoslovakia a08,4. —
100 m: 1) A. H u y . Llhsl-Saksa
l(KSi 2) Martin Laoer/Unsi-Saksa
lOA 3) H«iM Fytter», Länsi-
Haksa 10,6. — 110 m aitajuoksu:
Lau«r 14,3. — Keihäs: KeUer, Län.
ti.Saksft 70.68.
10) Jugoslavia 180,56,25 . . .
17) Suomi 189,15,14.
Viimeisen etapin parhaat:
Kapitanov, N-lutto 6.000.00,. 2) Zop­pas,
ftalia, 6.00.01, 3) Hagen, Itä
Saksa, 6.00.01. 4) Moiceanu. Roma­nia.
6.00.02/ 5) Glowaty, Puola
6.00.02, 6) Haskell, Iso-Britannia,
6.00.02. Joukkuetulokset: 1) Roma­nia
18.03.39, 2) Puola 18.03.40, 3)
Itä-Saksa 18.03.40, 4) Neuvostoliit­to
18.03,58, 5) Isö^Britannia 18.04.00.
6) Italia 18.05.30.
12 etapissa tuli Myyryläinen 60.
sijalle ajalla 6.02.00. 62) Malmberg
isama aika . . . 72) Löfman 6.02.15 ja
-83) Rautalahti 7.16.16.
Suomalaiset rau-jat
tyytyväisiä
Helsinki. — Varsova — Berliini
— Praha ajoon osallistunut suoma,
laisjoukko palasi myöhään viime
sunnuntaina kotimaahan. Paluumat­ka
oli hiukan mutkikkaampi Iniin
meno. sillä joukkue joutui lentä­mään
ensin Amsterdamiin missä
odoteltiin. Aeron konetta, joka toi
miehet Seytulaan.
Joukkueen johtajana toimineen
Vieno Ylikylän kertoman mukaan
matka oli ollut varsin mielenkiin­toinen.
Ajajille reitti raskas, kuten
aikaisempinakin ;iruosina, mutta
yleisöä valtavasti reitin varrella ja
tietysti maalissa Prahassa. Suomen
joukkueen kokonaissijoitusta ei voi*
da pitää kehnona sillä joukkueel.
lemme hävisivät mm. Ruotsi ja Lu­xemburg
sekä Sveitsi, joka ^ i saa.
nyt täyttä joukkuetta maaliin. Mei­käläisistä
joutuivat; keskeyttämään
Heikki Miettinen 4. etapilla ja Arvo
Juvonen 11. etapilla, molemmat han-kautumien
takia.
Joukkuekilpailussa oli Suomi 17.
ybteisajalla 189.15.14,18. Ruotsi 19.
Luxemburg.
Kilpailun aikana oli alustavasti
keskustelua seuraavan vuoden ajos.
ta. Keskusteluissa ilmeni, että Suo­mi
tulee jälleen saamaan kutsun lä.
hettää joukkueensa ajoon. Neuvos­toliiton
edustajat kertoivat, että
heillä on suunnitteilla järjestää
kahden vuoden päästä suuri etappi-kilpailu,
johon tullaan kutsumaan
joukkueita useista eri maista.
W—B—P-ajpon osallistuneet aja­jamme
olivat matkaansa tyytyväi­siä
ja mukaan oli saatu useita kau­niita
muistoesineitä.
Tslie1(1(osMiassa
Praha. — ~Neiivosfo]iitloIaisen
Aeroflotin ja Tshekkoslovakian u l -
komaankauppaelimen Omnipolin
kesken on solmittu sopimus, jonka
mukaan Tshekkoslovakia toimittaa
Neuvostoliittoon 130 kappaletta
"Aero"-tyyppistä erikoislentokonet-ta.
Niitä tullaan käyttämään erään­laisina
ilmatakseina. Ne ovat va­rustettu
myös täydellisillä välineillä
ambulanssipalvelua varten. Konei­den
saattaminen käyttövalmiiksi po
tilaiden kuljetusta varten vaatii ai­noastaan
muutaman minuutin. Ko­neiden
lisätoimituksista neuvotel­laan
sopimuso^isten kesken.
Nelipaikkaisia "Super Aeto"-
tyyppisiä tshekkillisiä siviiUIento-konelta
on tähän mennessä myyty
25 eri maahan ympäri maapalloa.
Ostajina ovat ^intyneet mm. lati­nalainen
Amerikan maat, Intia, In-doneesia,
Austr^alia ym. Konetta
on käytetty hyvällä menestykselll
vaikeissa olosuhteissa myös Saharas
sa.
V Kirj; N, Kiihiäiov
Bryssdin ibnsainyälistin messujen
Neuv»rtöliit6n pavilJönldUn on asetet­tu
nlörtteffle Erilaisia
näs^-esineitä. taUlidckoji Ja vaioku.
via. jotka kertovat asuntci^-ongelmän
maoiestykseUisestfi ratkaisusta Neu-vostoUitoäSa.
Alönpana tulemine pu­humaan
maassa 4a^htuvästa yksi-tyisestä
rakennustoiminnasta.
NeuvostolUt<»sa rakentavat asuin­taloja
niin valtion rakennusjärjestöt
kuin yksityisetkin kansalaiset. Edel­lämainitussa
tapatdu«sisa rakentaini-nen
tapahtuu valtion varoilla. Jolloin
valmistuneet / asuintalot ' katsotaan
raition eli kansan omaisuudeksi.
Jilkinunäisessä tapauksessa työ-
Iäiset, virkabijat Ja talonpojat nken-tavat
asuhitaloja omilla säästövaföil-laan
Ja valtion tähän tarkoitukseen
myöntämillä lainoilla, l^llaiset asuin,
talot ovat luonnollisesti rakentajien-sa
yksityiaomaiiEruutta.
Omakoti- ja muiden yksityisten ta­lojen
alueella tarvittavien teiden,
säliköUnJoJen yms. rakentaminen
suoritetaan niiden tuotantolaitosten,
virastojen Ja Järjestöjen varoilla.
Joissa talonrakentajat työskentelevät
ja toimivat viimemainittujen osallis-tuessa
työnsuoritukseen.
Miten yksityinen rakennustoiminta
on kaupungeissa Ja työläisyhdyskun-nlssa
Järjestetty? . .
Jokainen työtätekevä saa työtäte­kevien
edustajien neuvostolta mak-suttomasti
tontin, jolle hän saa ra­kentaa
lutluamansa asuintalon. Ra­kentaja
saa rakennustarkoituksiin
pankista pitkäaikaisen lainan, jonica
suuruus vaihtelee 7,000 ruplasta 10,-
000 ruplaan. Rakennustarpeet raken­nuttaja
ostaa alaa palvelevista liik­keistä,
Josldn asian tästä puolesta
useimmiten huolehtivat ne laitokset,
joissa kansalaiset työskentelevät.
Tuotantolaitokset ja virastot tarjao-vat
rakennuttajille myös rakennus-tarvikkeiden
kuljettatniseen tarvitta-vat
välineet Viimemainitusta avusta
rakennuttaja tietenkin maksaa vai-tion
tariffien mukaisesti.
Itsellään rakentajalla ei sitten ole­kaan
muuta huolta kuin talon raken­taminen,
mikä on tietenkin kaikkein
vaikein Ja vaativin tjrö. Jokainen ei
oman perheensä voimilla pysty sitä
suorittamaan. Tästä vaikeasta tilan­teesta
on löydettävä hyvä ulospääsy.
Toista vuotta sitten perustettiin
Pennin erääs^ tuotantolaitoksessa
Uralilla asuinrakennusosuuskunta.
Siihen Uittyi 60 sellaista työläistä,
jotka tahtoivat rakentaa itselleen
asuintalon.
, Miten tällaisen osuuskimnan jäsen­ten
työ Järjestyy? Osuuskunnan jä­senet
ovat Jakaantimeet työryhmiin.
Yksi itäUainten tyhmä hiiöiäitii ra^
kennuspuun iiahkkimisesta ja sahaa­misesta,
t o i i ^ i^IiMä raki^täa
nät ja kobnas ^ hui^Iältii viim6i^Iy-töistä
Jne. Kaikki talot rakennetaan
näin ollen yhteisvoimin osuuskunnan
kunkin jäsenen raitentaessa taloja
työtovereilleen ja samaUa myös i t -
seUeen. TftUals^t käiäsalalset suorit­tavat
rakennustyön varshiaisesta
työstään vapaana aikana. \ Monet
käyttävät tätiän tarkoitukseen vtitisi-lomai^.
Lisäksi rakennuksilla työs­kentelevät
myös perheenjäsenet.
Tärkeä merkitys tällalstosa osuus­kunnassa
on tuotantolait(dcsen anta-iualla
avulla. Se kunnostaa tulevan
yhdyskunnan aluetta, hankkii raken.
nuttajille asuintalojen piirustukset
ja vai-ustaa heidät rakennustarvik-keilla,
jotka useimmiten valmiste­taan
laitoksen eri työosastoissa.
Työssä tarvitaan toisin vielä paljon
muutakin. Niinpä tehdas varustaa
rakentajat myös mm. kehäsahoilla,
erilaisilla koneilla, kulJetusvälhieiUä
yin.
Tällaisen Jäjrestelyn ansiosta yk-sityinenkin
asuinrakentaminen ta­pahtuu
ajan vaatimia rakennusme­netelmiä
käyttäen, asuhitalöt käyvät
sangen halvoiksi ja /valmistuvat no­peasti.
Tämän tuotantolaitoksen kokemuk­sia
on alettu soveltaa laajalti kautta
koko maan. Permin esimerkkiä' seu­raten
tällaisia asuixutikennusosuus-kuntia
on muodostettu Riikaan, Ust-
Kamenpgorskiin. Jaroslaviin ja mo­niin
muihin, kaupunkeihin ja niiden
toiminta on sangen menestyksellistä.
Neuvostoliitossa on päätetty 10—12
vuoden sisään päästä asuntopulasta.
Siksi yksityistä asuinrakennustohnin-taa
pidetään tärkeänä asiana. Jolle
valtiovallan paikalliset elimet anta­vat
mitä parhainta apua.
Sangen mielenkihitoisella tavalla
yksityinen asuinrakennustoiminta on
Järjestetty eräässä Etelä-Uralin suu­rimmassa
kaupungissa. Tsheljabins-kissa.
missä eräs tehdas vaUnistaa
sulatejätetaloja. Vuorc^uden aikana
tällainen sulatejätetalo valetaan eri­tyisissä
metallimuoteissa. minkä Jäl­keen
talo luovutetaan rakentajalle
viimemainitun huolehtiessa Icqpusta.
Neuvostoliitossa suoritettava yksi­tyinen
rakennustohninta on hyrin
laajaa. Yksityiset rakentajat tulevat
vuosien 1956—1960 välisenä ailuina
rakentamaan poin 3 miljoonaa ta­loa.
Tämä tap; merkitsee sitä. että
valtion rakennusjärjestöjen raken­nuttamien
mOidkerrostaloJen ohella
tulee nousemaan kiäumaisia taloyh-dyäkuntia,
Jotka niuodostuvat eri työ­laitosten
työläisten, hishiöörien Ja
virkaiUJoiden omakotitaloista.
Lauantaina, ^oukok. 24 p. — Saturday, May 24j 1958 Sivu 3
SF f ilmaa ^^Sven Tuuvan
'nTuntemattoman'^ hensessä
Helsinki "Sven Tuuva" on uu­den
Laine-Linna-Nevalaisen eloku­van
sankarina, "Jos J . L. Runeberg
olisi ollut elossa, ei hän itsekään
kirjoittaisi enää Dufvaansa niinkuin
kirjoitti". Näin sanoi kirjailija
Väinö Linna eilen Suomen Filmi­teollisuudessa
järjestetyssä haastat­telutilaisuudessa,
missä lehdistölle­kin
tiedoitettiin kotim.aisen eloku­vamme
uusimmasta suunnitelmasta
klassillisen Dufvan hahmon ikuis-tamiseksi
filminauhalle. Tilaisuu­dessa
olivat läsnä myös tulevan
elokuvan ohjaaja Edvin Läne, var­sinaisen
f ilmikäsikirjoituksen tekijä
Juha Nevalainen sekä SF;n johtaja
maisteri Toivo Särkkä. Tekijät
ovat näinollen kaikki samat kuin
"Tuntematon sotilas"-elokuvassa ja
samanlaiseksi, so. reaUstiseksi, supi­suomalaiseksi
ja sodanvastaiseksi
luvataan myös muodostuvan heidän
uusimman elokuvansa.
Idea "Sven Dufvan" filmaamises­ta
on lähtöisin Edvin Laineelta.
Kun Laine esitti ideansa kirjailija
Linnalle hyväksyi tämä sen täydel­lisesti,
mutta sanoi heti, ettei hän
ainakaan halua olla sen kanssa mis­sään
tekeniisissä. Myöhemmin hä­nen
kantansa kuitenkin muuttui ja
koko kuluneen talven hän kirjoitti
laajaa, realistista fihniromaania
Suomen sodasta w. 1808--09, jonka
keskeisenä hahmona on Runebergin
runon sankarihahmo käsiteltynä
kuitenkin täysin itsenäisesti, ava­rasti
ja inhimillisesti sekä ympäröi­tynä
150 vuoden takaisella Suomen
ldstori£dla.
- "Sven Tuhvan" kuten tulevaa fil­miä
ainakin toistaiseksi nimitetään,
nimiosaan on jo valittu Veilckö Sini­salo.
Varsinainen kirjailijatyö on
jo tältä osaltaan vidmiina j a nyt
Juha Nevalainen viimeistelee sitä
filmilliseen asuun. Filmaustyöt on
tarkoitus aloittaa heti teatterikau­den
päätyttyä ja elokuva suunnitel­laan
valmistuvaksi vielä tämän vuo­den
puolella.
"Tuntematdnta sotilasta" on mää­rättyjen
piirien taholta syytetty sil­tä,
että sen tekijät näkivät asioita
"samtiiakoperspektilvistä". Ohjaaja
Laine sanoo, että tSUäkUi kertaa on
hänen mielestään pakko katsoa sa­malta
perspektiiviltä, mihm kirjai-lUfl
Unna vie» lisäsi, että p|rise-vit
rummut ja liehuvat liput ovat
eläneet aikansa ja että todellisuu­dessa
sotilaat sodassa pelkäsivät
viime vuosisadalla aivan yhtä pal­jon
kuin viime sodissakin. Tuleva
elokuva ei ^isittele kuitenkaan yk­sinomaan
sotaa vaan koko sen ajan
maisemaa. Jopa naisella tulee siinä
olemaan merkittävä osa.
Päätellen haastattelusta lupaa
"Sven Tuuva" muodostua hyvin
mielenkiintoiseksi elokuvaksi edel­lyttäen
tietenkin, että filmin teki­jöiden
ideat pysyvät^nyt esitetyillä
linjoilla eivätkä muutu syystä tai
toisesta filmausvaiheessa. Joka ta­pauksessa
hiljaiseloa jatkanut koti­mainen
elokuvamme alkaa ilmeises­ti
piristyä ja ainoin pulma^ jonka
tämän filmin tekijät täUä hetkeUä
näkevät edessään, on tarpeellisen
puvuston ja aseistuksen puuttumi­nen.
Joten jos kenellä on tallella
vuoden 1808-maIlisia pyssyjä, sopii
ilmoittaa SF:Ue! — M . S-o.
Petroskoissa
Petroskoi. — kesäkuun lo­pulla
pidetään Petroskoissa Kiarja.
lan ASNTn suurimmat laulu- ja tan-hujuhlat.
Juhlien vietto ja mid«a
valmistelujen suunniteltu silmällä--
pitäen Karjalan taiteeh ja kirjaili,
suuden viikon valmistelua Mosko­vassa.
— ^
Laulujuhlista tulee suuri kulttiiur.
ritapahtuma. Valmistautumisen en­simmäisen
vaiheen muodostavat
koulujen ja opiskelevan nuorison
henkiset kilpailut sekS jokaisen
metsätyökeskuksen Ja jokaisen hal­linnollisen
piirin omat laulujuhlat
Niiden ohjelMahsuörittajien luku­määrä
nousee ennakkoarvion mu.
kaan tuhansiin. Tehtailla on pems.
tettu lukuisia uusia kudroja ja fiati-hUryhmiä,
jotka harjoittelevat in­nolla
ohjelinaa laulujuhlille. Kir.,
jaUijoita. siveltäjii ja tunnettuja
muusikkoja käy maaseudulla avns.
'tamassa ja ohjaamasjn taideryh-mieft
harjoittelua.
yleisistä varoisU on varattu huo­mattavia
summia esiintymispaikko­jen,
teatterien ja keirhotalojen'
häyttimSiden seki tirheildkenttien
esiintymislavojen kunnostamiseen.
Siiurel; t f ^^
Iddm l^iiiBiossa
siBmUtttaiiia
^ Port Arthur. — Tääll» Iskun
puistoa on Jo kahtena vuotena kpn-
'nöstetttt elpk. 2-T3 pnä pidettäviä
iuomalaisttpn Liitto-, laulu- ja soit­tojuhlia
varoen. Maata on ajettu
lähes kaksisataa auiokuormaa kes­kikentälle,
johon on jo ruohomatto
kaivanut Tuhansia jalkoja lautaa
sahattu ja höylätty, joita varten
talkoovoimalla, kaadettiin tukit met­sästä,
samoin on tarpeellinen mää­rä
hiUimurskaa juoksurataa varten.
UrhäiiikehUainme normaalikokoi­nen
400 metrin, juoksurate ojnkin
;nyt talven jäleltä melko hyvässä
kunnossa.
Puistossamme on monenlaista työ
tä korjata rakennuksia .tehdään
uiisia osia, punnitaan kenttä, tasoi­tetaan
ja levitetään hiilimurska.
Nyt en6i sunnuntaina 25 päivänä
toukokuuta onkin ensimmäiset var­sinaiset
talkoot. Silloin, tarvitaan
käi^n alan miehiä ja erikoisesti
karpintereja ja vasaramiehiä, sa­moin
lapio- ja haravamiehiä ja -nai­sia.'
Talkoot alkaa jo aamusta päi­vin
ja sinne on varattu ruokaa ja
kahvia talkoolaisille. Pienikin apu
talkoissa on tervetullut, joten tulkaa
talkoisiin ja laittakaamme puisto
juhlaa varten viihtyisäksi. — P . V.
:W»Bhing^B. - - OBi
hklukas novmi^ Net»MlUgi|(»
muovi<^, teko-, k«ttä- mttlttf INÖDM:
allisen teolU^ilira^loniaita, Qijiöir
tetean viralliselta ^ t a h o l t a . : TJ^f
on, yaateuksena N ^ v o s^
möitukseen, jonka mubiaii 8iB-'t>ii
valmis sijc^ttäipäan huöiHMttayla
kuIutus1äyar^^tIbi|iVd<m!^ 1cph(^ti-laiUisia
LähsiSaksaaui HhgUmtiih ja
USAhan. VlehtikieltöIistaUe ooT
"unohtunut" pdljön s^llääk kphei-te,
joita voidaan viedä, ^an^lä-hempi:
selvittely, kuuluu kaiippathi-nisteriöUe.
^ .
Dipkmiaatti kaakoi»
iettu N-iiitosta ,
IVashingtoh. — Yhdysvaltain hal­litus
ilmoitti mäanahtaihiBt neuyos-tohallitukiseh
karkoiitianeen ^aii^firik-kalaisen
dlplomaa^^ jp|t^ oli |ioä-kovan
suurlUietystön palveluksessa.
Kiinan/icaupipavaltuus-
Inmta iderailiillia
Länsi-Salksassa
Essen; — Länsl-Saksa. — Kiinan
kansantasavallan kauppavaltuuskun­ta,
joka on saapunut tänne kone-teollisuiismihisteri
Liu Haun joh­dolla,
on osoittanut suurta kiinnos­tusta
vetureibin. ^
Fred Vanhatalo
kuoli tapatur-niisdsesti
B. C:s8a
^ Wo8s Lake. — Paikkakunnalla hy­vin
tunnettu suomalainen tukinkaa-taja
Fred Vanhatalo kuoli täällä
äskettäin tapaturmaisesti työsken­nellessään
Canadian Forest Pro-ductsin
työmaalla.
Kaataessaan puun kaatui myös
toinen puu juurineen. Huomaamat
ta tapahtumaa joutui Vaiihatelo
juurineen kaatuneen puun alle saa­den
kuoiettevia vammoja. Hän kuo­li
pian onnettomuuden jälkeen.
Vanhatalo oli horjumaton järjes­tyneiden
työläistien kannattaja ja
Vapauden sekä Pacific Tribunen lu­kija.
— Yukonin ja Northwest Territo-riesin
pinta-ala on 1,5114)79 neliö-mailia.
M o ^ v a . Neuyöstomto^^^
toimisto Tass^ leiniasi in|ii|09h(9ma
sisällissodan 40.vuoti8nktiikon jeh.
dosta Suomessa järjestetyn toimin­nan
Neuvostoliiton vastaiseksi mie­lenosoitukseksi.
Helsingistä saapuneessa seljMM^
sebsa sanöttiih MesjtohäUissa^ Sstet-täih
pidettyjen piihejf^en pÄteep
taantumuksellisia. Väittä virai.
omaiset olivat päätt&eet olla viet­tämättä
vnosipäiväl, osajUi^vat
useat ministerit, ennen kaikkea
puolustus-, ulkoasiain; ja i^tiova.
rainministerit, piiolustusvoimaih ko­mentaja
ja tasavallaii presiäehtin
adjutantti kutsuvieraina Messuhal­lissa
pidettyyn iuldiaan, Tass i l .
moita \
Uutistoimisto syytti mielenosoit.
tajia historian v S & M l e p ) ] ^ ^ ja
siitä, että Mvuuttavat v^äolpllaan
sen tosiasian, että . Neuvpstoliitto
tunnusti Suomen itsenäisyydenjou-lukuussa
1917. -
Tass sanoi olevan helppoa oival­taa,
että "kaikki sisällissodan venä­läisiä
vastaan iaps^timeeksl ja sitä
siten yapaussodal^ kuminat vai.
heet on jälleehTjeiiet^ .esiin Neu.
vostoliiton j a Sdöoim y O ^ n ys­tävyyden
rildcomisäksi ja molem­pien
naapurikansojen kesken luo­dun
luottamuksellisen ilmapiirin
myrkyttämiseksi", , / >,
Uutistoimisto syytti Suomen o l -
keistopiirejä maan rajojen. uikq.
puolella toimivien NeuvostbUiton. ja
Suomen ystävyyden yihoUisten/^ön
helpottamisesta, vihollisten, jotl^a
haluavat kylvää epffluottamusta
Suomen ja Neuvostoliiton suhtei­siin.
Lentäen tai laivalla Suömeeii
Me hoidamme Teidän matkallpputilauksenne lentäen itai hUvaM'
nopeasti Ja asiantuntemuksella. Me edustamme kaiklda tArkefaiplä
lento- ja laivayhtiöitä. Joiden matkareitti on suoraan Suomeen tai
mannermaan kautta. — ,
Liillykää mukaan meidän 6:lle vuohUsell*
kesahuvimatkalle
(SCANDINAVIAN AIRLINES)
IJihtee TorontosU kesäkmm 1 5 pälvitift U 58
Mr. Arne RitarL matkanj<Aiair
Edestakainen Scononiy Pare matka Torontosta |840JS0
Soittakaa tai kirjoittakaa tottunutta, vannaa palveliia varted.
Y l i 20 vuoden asiakaspalvelu suomalaisille «ystävillemme
OiC. Johnson & Co. Ltd.
MatkaUutohnisto
897 Bay St. Toronto, Ont.
Pohdhi EBf. «-948S
Ritari Agencies Ltd.
MatkaUutohnisto
7 Cedar St. Sadliary, Ont
Pohettn OS. S-5685
Air - Sieamship - Bus - Rail - Hotels • Passporto • Vltai
Väinö Liman
kuuluisat romaanit
MUSTA RAKKAUS
212 SfVUA - HINTA SID. $2.50
"Miista rakkaus" dn romaani suuresta, tiihöoivaista intohimosta,
työläiskortt^issa tapahtuva Othellon-tarina. Kirjan päähenkilöinä
ovat leseeksi Jftbteen työläisen aihoa tytär Marjatta Ja vatston
tämiikan opiJskeUJa E»äuli, Jotka sattuibaltä tutustttttuaan rakastu­vat
toiäihisa sokeasti. Vastuuton, hölläsuhien Unto on kuitehUn
tätä ennen kerran vietellyt kokemattoman Marjatan. Paulissa herää
ensirtmfttieri huumauksoi jäJkeen epäilyksiä. Jotka, tytöh onnistuu
häfävalheillaan valinentaa. Uutta kun Pauli pian saa kuulla asian
oikean laidan, kddttyvät tapahtumat väkeväksi raklcauden. musta­sukkaisuuden
Ja kuoleman tragediaksL -<
TUNtEMAtONiOTIUS
KANSANPAINOS K U V r m i T J NA
443 SIVUA • HINTA SID. $1.75 ,
V&lnö Lhman Urja,- TUNTEMATON. SQTtLAS. on Canadassa
myyty eniten kuin mitään muuta Suomessa kustannettua kirjaa.
SUtä huoUmatta on sUlä edelleenUn kysyntää, täällä.
"Tuntematon sotilas" on epäilemättä meikfttävä Ja vaikuttava
Urja. Se on rehellinen Ja aito Ja antaa sellaisen kuvan ihmisistä
, sodassa, että sen täytyy olla tosi.
\
Tilatkaa oäoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
Box 69 Sudbury, Ontario