Vapaus, February 4, 1954

              ms m
tehtaat
i veden
abk. ^ Eraan tkman.
spublellä -?ij:aitsgvan;
ryäv ;r>:htyneÄ',rnyv-;'
den '5&ri tin; liijinasCii'.
'Ua'^;sa noitaan;,. xjleyaH;^
:seiiS jol^d6sj;ä>' ^ eUä;,-
Cib,'. feiniaiiiset"; ;t eh-ves:
aan. North. Sas-
••••rTbsta,,;v kauppalan
raa vetensä Ter-
;myöntä;Vat::vefiijoh-:.
leen - • vastenmielisen"
äittavat.' sen olevan •
ikfcaat i-eivät ::;:ilalua;:
m tavoin vaarantaa.
•htovedella ja • osta- •;
Liornavetensäv' 1 >
: — LamDaa.t ..ovat
n-ineöt, ;i-ottam 'läpi-•
ä;' .Stv\;Ann5fs •.;Con-''.
>htk\|a^;feed .Posehnv
eensä;::'rottia;; .piiipu-.
m •• pitkä;än^"turkkuny
vOlmesta^-vuteenTotr'
,paä5sa.:.:Kblr!ieröt-'
mpääii. ipii&s^ä; kuri;
a, kohden; inUftaka;-^^
Qtät näkivät .minut?,:;
i( pihahia
:ä vartim
Trim
ic Siding
I
Shinglss,
lass Insulation ^
Francis
Co.
Dial 5-7394
nberland St.
Onxarlo
KONEITA
DOTTOREITA
thur,..Ontar2o
rälisesti
tun
iteilijan
-mia
aatavana
•jakaupasta:
alaisille k u u -
in • soitiamat-unä
mielessä,-
DIISI tilaisuus-
TIA-LEVYT: J
Jiioack
rback;.. . .• • • . ;
Nonback
Paul .Norrback-s.
isov.- Norrback
Non back
Norrback
V Norrback
isoiton opettaja:
;an soittavan: •
)ilen sitapajvää,.
anelle ...ansaitse-'
m-Smua eraana-
ADASSA
e levyä.
LTD.
EX
\'ADASSA
)ury, Ontajrio
insankulutustavaroiden tuotannon
Isvu Neuvostoliitossa
I
t
1
mm
m
••m
madan lehdjstassa on \iime- r T o e n -naailmansodan jäiseen ei
Dina kiinnitetty suurta huomio- ' o;c ; a " i pantu kuntoon kaikkia en-
»taxoitolutcssa\allitse\aan ta- ^ kan-.inkulutustavproidtn tuo-iu'antecseen:
mita sleUa on ta-i:'-lä/o-.i;a \a2n on rakenn;ttii
na\ana ja mita ostajat eniten' p-.ljcn uu^.ak n joten ni den tuotan-^
lla^at ikirjeen-vaihtajam kasi- ^ -Q o-i kasvanut paljon suuremmaksi
kannan mukaanj seka \ertai!-| 3. anCw ellista tuotantoa Nnnpa kan^
-i,ikaliasifi oltfsuhteiia -Canar i san-cUiUUstavaroiäen. tuotanto •-. oli
tilantet"-een. Huolimatta s h - . ju^-; piatt>neena 1933 %uonna 72
miia:;.Ncuvostolilto£sa. olevat ' tirosenvt-a suurempi vuoden 1940 tuo--
jrlehtien kirjeenvaihtajat lanna
r.o',toliitcsta ajattelevat, ne | Neu\-sioli tolia on v:ljaa yllinkyl-kki
ovat. yksimielisiä siitai etta. un.: . Vijan.tavaratuotanto vuosina
vostoliitcssa on -jo.parjon - ta- ,1952—53 oli 40,4 miljoonaa toimii,
»a, ja ctta sita ostetaan jouk- sua\asiom kum \uosina 1926—27 se,
uua-ssa- kansan :kaytloa varten, j oh-.10.3. miljoonaa lonnia: . •
tta mi'ta todeila on kys.Mn>'i,| RuoNata\aro,d-:n tuotanto oli Ii-piihutaan
Ncu%ostoluton kan- | .^an^jn:.: huomatta%asti Vuonna
iulmu> tavaroiden tuotannon
! 1933 ,,,jden tuotanto >1 tti vuoden
10:40 ;tiiotannon;:kaiketiJaisien
.-:ciden tubi annossa ' 2.5-kertai5esti,
:vo;n luytanncssa miltei 2-kertai3esti,-
ka julkaisemme ajanUohtaisuu- ^juston tuotanno,sa 2-keitaisesti,
,a \ucksi ohecllisena: ko"d i'to- ta\aioiccn tuotannossa 93.
. ! prci-i-ntilla...rypalevimien ruotannossa-
^o^plntp^s^:-- kiinnitetään :eri-^ prcÄtiuina^ilcälastustuotahiToss^^^
rhuom.o a kansankulutu^ta\a- p-osenalla, sokerin tuotannossa 68
t..otannon Idajentamiseen prcse.n lla ja lihavalnnsteiden tuö--
1053 nea\o-tohaM:tus tck. • tannc^-a 62 prosentilla. Paljon on
kasvanut'myöskin: iäajäil^to^
• tealhj^uiista varoiden,-:' tuotäntpV:-Vuonr;
na 1953.tuotettiin pumpu
jiityniiscsta> siihen saadaan
io tvhjcntava vastaus V. Lo-iinin
äskettäisestä artikkelista.
a naiden tavnio dcn tuotan-
>:a5^l:;'kohottam!s^s:a;-::^^
;3fbhiiU:t-us- oir- aina .htioJchtiT
- i a .
sahkulutiL;ta.\':aroiden: tuotan-::
ia-;mse.'na>- •.Vaik.i-ia-maan.teol-:^
Sn'.yäh.ta!i:iatiöniyy42ri.^.^
?:ya;liacia:: iJääomasijoltuksista.
•,sk;iair teol.h.HUuciciik
;hi;.'sittenkin-kansanko
Jen tuotanto kasvoi lakkaa-
Maassa . on järjestetty ..useita-ievyel>\-
ja;raifintpa'iieteM
jtaiivcaiöjä:' iihanjaiostusteol-"
^kondiittoi-iteÖll-isuiLS, ••ompelu-^:
jin2teölhsuus-:;ja;.useita':m
isaioja;-: jötkä ennen vailaii^-
§ta ouva:;-Venäjällä elinkeino­jen
;r.arjoutajainkas:.ssa. ; Ot-.'
ie e5;.mierklkSi-:köiidiitt;o;'ite
. Vucnna 1913. koKo kqndiitio-luden.
tuotanto.•oli.-ainoas.taan
bliniä.-"'V Vuorina :'1953^5e:;:oli-tonnia,
tarkka 20 kertaa suu-'
söciähedöliistä iuotahtqäi: Jäi-:
Jisuiidenytuotantov 61i; viiönha i
ioästäan..;:8;3:>mi3jconaa; päi-ia;
.ionna.,1954 y."csniomaan.liuto^.
llderi ' tuotantolaitoksefc • t.uoiti-.
iajalkineita 200 miljoonaa pa-:
j:p:-c;fcentt:a, villakankaita-70 prosenttia
la ?i].%i-:ikankaita yli 5- kei-taa enem-
.man kuin. ennen- sotaa. Turkistava-.
roid-jn- tuotanto kasvoi 2,5-kertaise5Vi:,
Ja tnKOOvalm.steiden - tuotanto 2,2-
icerta .sesti. Erikoisen paljon on kas-^
' vanut .:kut:UUntavaa-oiden:; > kellojen,-
polkuoyoncn, patefonien; valokuvaus-
-konsiden-.- .ym.-. tuotanto. .•
-. ..Samaan aikaan ovat kasvaneet huo­mattavasti
vaes:on tulot-ja tyotate--
k ^vien ostokyky. Esunerkiksi. Neu­vostoliiton
kutomateollisuuden työväki
kuluttaa nykyaan-hhaa. henkeä kohti
m:l.ei- kaksi kertaa enemmän ja so­keria
miltei kolme kertaa enemmän
kuin ivanovon-, laanin kutomateolli­suuden
työväki kulutti .vuonna 1909. -
- . -Työtätekevien . varallisuuden-: herr^
keamaton kasvu synnyttää yhä suu­remman
tavarain kysynnän. : Neuvos-,
toi iton tuotannon tarkoituksena on
kansan kulutuksen: mahdollisimman
tajdclhnen tyjdyttam^hen j a kulu­tustavaroiden
-runsauden luominen. ;.
Nykyään Neuvosto hitolla o n laajat
mandollisuudet- tavarain. tuotannon-
Sydämelliset onnittelumme
LEMPI JÄ ARVO KÄKÖSELLE
heidän uuteen kotiinsa
toivottavat allamainitut ystävät:
.Sanna, ja Reino 'laipalus
K a " ; a j.i Paavo Kaaito
Anni ja- K;irl Hobor .ja -pojat-
Georjie.-Aino ja G . Gu.stafson
.Idiin Kaukola .
fttidi ja E'no Eikkila
O .Sundqvist
Ola ja Nick Yhkyla
Mniia ja.Uuno Vuorinen : .:.
Ohvia ja Jussi Tolvanen
Helien ja Arne Laakso'-: ..
M y;rä.:: Elma:.-iä. L . : Semelius
Lvyli ja- William- Niemi ,
Mjirtta ja. Yrjo Tamminen
Elvi ja LaUn Penttmen
Tekla Vuon
Martta ja Kalle.Kujanpää
Jussi Kiviranta
Kerttu jä:Otto..Hautala
Martta Villberg
Mary Lehto
Helmi Nikander
Elli ja Jussi Murre
Sun Lahti
Helvi ja Viljo Saarinen
^^r- ja mrs. M. Koivula ja perhe :Mr.;ja mrs; Hedenström
-H.il j a ;•. j a-'. onni z.:© j'anperä •-
Rauna.-ja Yrjo- Lemberg -
Sally ja Vilho Heikkilä
/ E i l a . jarMilcko Nuinmela :;-.;.{';:
Raimo ja Teddy - .,
Vieno. Eric jä Aiti (Sjöman).
Kaailo Laine
.Annikki,: Ester, ja S.. Vickman.
.Senja -j3,.Vikki Jarvis ,; : - -
Mr ja mrs Keppo
Hilaa-ja Vaino .Johnson
•; v;-..:Helmineh,
;-L.a'ura,jä.Hiigp''Laurikaineii::'
^llan, Lempi ja O Tvvska
.Toini.ja.Jleino Mommo :•-
Ai-r-a ja Jallu Hill
Helien ja Ale.x-Gronqvi.st
Aili ja Jack Mairo
Hilma ja Eino Luoma •,
Juho Nissinen
Elma-ja -Henry Pesonen:
Linda ja Wemer. Jokela . :.
Helen: ja Emo Tarvainen -
Martta ja-jack Tuovinen .
Anna ja Hugo Elimen '
Tyvne jä Sulo Salminen :
Elisa ja Yrjo Ronn
Margit Ronn
Helmi ja John Latva
Aino ja John Lahti
L>vli ja A k u Merihelmi
Aih ja Vilho Yrjölä, ViolS
Taimi ja Ake Nummi
Liisa: jä Väinö Halinen y.
Maila. Edithvia Vilho Salminen- Helmi ja:Anton:.Tervola
I.Tipi., ja: Vaino Tuloneji.
-.vSrlviaija.-John-Niemelä-
E.-?ter..ja Voitto :L€skmen • :•
Jlilm" la Matti Rasmus
.J-ompi ja Lauri Jokinen-:-.: -
^fen Tohmo
^laiy-Ann Lyyli ja L Makela
Saga j a Eino Salo
Sirkka Vuono
Rauha ja Arthur, K i v i n en ,
Elin Lindberg
Anni ja Onni Hormisto
Aino Heikkinen
Violet, Alli jä Arto Latvala
KIITOS
Haluä.Time täten lausua mitä svdämellisemmat. kiitokset siitä tosir;.;
^^•"•:£:s*a. jonka -.e. yllämainitut ystävät ja tuttavat järJeBtltte,-
'•-jn kotiimme tammikuun 30 paivana 1954. ' •
T:.han katokseen sisaltvkoot kaikki, illan järjestäjistä j a aO&a-^c
ta aina nnhin saakka. jotKa eivat voineet läsnäolollaan meitä:.,
•ä.nduttaa -vaikka osaa vllatvkseen ottivatkin. ;
K.iros suuresta rahalahjasta ja kahvipöydän antimlste aina m a i -
n^^>n -voileipapojtaän asti.
'•it-^-na ilta saily;. muistossamme ama. Kiltos.
LEMPI JA A R V O KAKÖNElf J A JOHMA
IW GLENMORE KOAD . TOBONTO -
kchoitamiseen. Neuvostovallan aika­na
luotu mahtava: raskas teollisuus
kvkenee varustamaan täydellisesti
kaikenlaisilä koneilla maataloutta-ja
ni.ta teollisuusaloja, jotka -tuottavat
kulutustavaroita. Sitäpaitsi se voi
itsekm tuottaa kansankulutustavaroi-v
ta: polkupyöriä,. huonekaluja, jää­kaappeja,
-rauta-astioita yms.. Maa­talouden
edelleen koneistaminen t e ­kee
mahdolliseksi maataloustuottei-:
den tuotannon-jyrkankohottamJsen.
lyhyessä, ajassa. Maatalouden kehlt-^
tamiseen • Neuvostoliitossa kiinitetään
nyt erikoisen suurta huomiota.
Neuvos :ohallitus on-hyväksjmyt
kolmevuotissuunnitehnan: > (vuosiksi
1954—T36) , joka edellyttää: kansankur
lutustavaroiden jyrkän kasvun. Suu-:
rennettu on myöskin viidennen v i i s i ­vuotissuunnitelman
tehtävä. Vuonna
1955 ruokatavaroiden tuotanto ylit­tää
vuoden 1950 tuotantotason 84,7
prosentilla: (viislvuotissuunltelma
edellytti 71,4 prosentin kasvun). - P a l ­jon
lisataan ^arvokkaimpien ruokataT-varoiden
tuotantoa. Vuoden 1956 tuo­tanto
ylittää - vuoden 1950 - tuotanto­tason:
Lihan tuotannossa . . . .2,4-kertaisesti
Kalastuksessa . . . . : . . ; .2,lrkertaLsesti
V o n tuotannossa . . . i . . 2 -kertaisesti
Juuston tuotannossa ..'. 3,3-kertaisesti
M a r g a r i i n i n : . . : . . . 2 , 7 - k e r t a i s e s t i
Sokerin 2,l-kertaWfesti
Säilykkeiden 2.9-kertaisesti
Makarconien . . . . . . . . . :.2,7-kertajgesti
Paljon tehdään myöskin ruokata­varoiden
laatuvalikoiman parantami­seksi
j a arvokkaimpien ruokatavaroi-:
den tuotannon kohottamiseksi. K u n
esimerkiksi:; vuodesta 1950 vuoteen
1955 lihan tuotanto kasvaa :2-kertai-sest:,
niin lihavalmisteiden tuotanto
kasvaa 5,7-kertaisesti, nakkimaklcä-roiden
tuotanto 8,1-kertaisesti ja pelr
menien tuotanto 8,7-kertaisesti. K u n
kondiittorltavaroiden tuotanto kas­vaa
viides^ vuodessa: (1950—5) 83
prosentillai niin suklaan j a suklaa-vahnlSEteiden
tuotanto 'kasvaa : 3,8r
kertaisesti,; iris-i^aramellien tuotanto
kasvaa 5,8-'kertaisesti j a torttujen, l e i ­vosten,
j a keksien tuotanto kasvaa
4,4-kertalsesti.
Laajan kulutuksen leollisuustava­roiden-
tuotanto Icasvaa lähtaunän
kolmen vjioden aikana l,&-kertaisesti.
Vuoteen 1950 .verraten kasvaa vuonna
1956: ' "
Villakankaiden"
> tuotanto '.... 2 ' -kertaisesti;
S i i l t o a n k a i d e n 5,2-kertaJsesti
Pumul±ankaiden . . . <. .70-pro6entilla'
Xriköoalusvaatteiden . .2,5-kertaisesti
Sukkien : 80-prosentilla
Nahkajalkineiden ...;..TOrprosentilla:
. Ompelukoneiden : . . . . . . 5,9-kertaisesti
Polkupyörien : . . . ; . ; . . .5,8-kertaisesti^
Kellojen 3,2-kertaisesti
Radioiden ja
televisioiden 5 -kertaisesti
H u o n e k a l u j e n ; : . . . . . . . .3,9-kertaisestl
Tässäkin suhteessa -luinnitetäan eri-;
koista huomiota tavaroiden lajivali­koiman
laajentamiseen jaHavaroiden-laadun
kohottamiseen: Villakankai-:
den tuotannossa kohoaa :erikoisestl,
. täysvillaisten, kampavillaisteni j a b i e -
noverkakankaiden tuotanto, silkki­kankaiden
tuotannossa kreppisilkin:
tuotanto luonnollisesta silkistä j a - j a l ­kineiden
tuotannossa paraslajisten
jalkineiden tuotanto, 'Kasvaa myös­k
i n huonekalujen tuotanto j a laajen­netaan
huomattavasti jääkaappien,
pesukoneiden, pölynimurien ym. tuo-:
tantoa,
f • Tällainen on pääpiirteissään k a n -
dankulutustavaroiden; tuotannon koi--"
mivuotissuunnitelman periaate. = .Tä-;
mä suunnitelman toteuttaminen merr:
kitsee neuvostokansan aineellisen hy-::
vinvoinnin uutta o kasvua nykyiseen
verraten. Jo -vuonna 1953 se ilmeni,
siinä; että toritavaramäärää lisättiin
37,2 miljardin ruplan arvosta.Vuon­na
1953 kasvoi vähittäiskauppa 20
prosentilla; Kahtena edellisenä vuo­tena
se kasvoi vuosittain 12,4 pro­sentilla.
. Kansankulutustavaroiden tuotan-
. non kohottaanlnen ratkaistaan . N e u -
vostoUitossa kahta l i n j a a :
, ensiniiäkin, llsäkonelston asettami­sella
j a : nykyisen tuotantokoneiston
täydcllisemnUn käyttämisellä toimi
vlssa tuotatolaitoksissa j a
toiseksi/ uusien tuotantolaitosten
rakentamisella.
Yksistään vuonna 1954 sijoitetaan
kcvyeeseen jai^vintoaineteollifiuuteen
pääomia* 143 «öiljardia ruplaa i sitar
vastoin kuin vuonna i 1953: sijoitettiin
8 iniljardia. ruplaa: Mhimmä k o i - ,
men vuoden ailcanarakennetauui palr
- j on .: utisia/^ ]
valmistavia tuotantolaitoksia. Vuosi­na
1954—36 rakennetaan 144 lihan­jalostuslaitosta,
720 v o i - j a juusto-
, tehdasta, aoo katiptmkimeijeriä, 34
sokeritehdasta, 372 leipätebdasta ja
koneleipomoa, 136 lOlutpanimoa, < 15
suurta puuvUIatebdasta, 8: viUakuto-moa,
6 silUcikutomoa j a I S i i a h k a -
jalklnetebdasta. '
• Tuotannon Icasvu on tietenkin tär­kein,
mutta e l ainoa väestön tarpei-';
den tyydyttämisen IShde: Neuvosto-'
mtto tuo ulkomailta: sellaisia ruoka­tavaroita
kuin riisi, hedelmät,, silli
j a teollisuustavarat: v i l l a - J a s i l k k i ­kankaita,
huonekaluja ym. Vtionna
1 9 » , MeuYogtoliltto,osu.Hlknmallta
kansankuhrtustavarolta' 4 " m i l j a r d i in
Bremerhavenin välillä.
VGxipsholmin" laivavuorot Bremer­haveniin
eivät tule kuitenkaan vä­hentämään
suomalaisten matkamah-doUsuuksia
Atlannin yU jGÖteborsin
kautta Suomeen tavallista Ja suo-sitttia
reittiä; Itseasiassa: suomalaiSr
amerlkkalaiselle matkustavalla y l e i ­sölle
tarjoutuu tänä vuonna enemmäx^
mahdollisuuksia käydä v a n l ^ a ko­timaassa
tai tuoda sukulaisia tännr,
kuin vi'me vuonna^^^T^
suimniteltu useampia laivavuoroja
-Göteborgiin kuin vuonna 1053,
Tämä onnellinen asiaintUa johtuu
siitä, että Ruotsin Amerikan Liuja
on ajoittanut viime joulakuussa;New
YorkinJGöteborgin reltUle 22,000 ton­n
i n loistolaivan 'iKungsholmin", j o ­hon
mahtuu ensimmäiseen j a turlstl-luokjcaan'
yhteensä 802 matkustajaa:
Myöskin hyvin tunnettu M.S; "Stock­holm"
uudistetaan" j a laajennetaan
n i i n että siihen mahtuu 600 matkusta,
j a a 400 asemesta,.kuten oliaikaisem-mln.
Uuden"Kungsholm:ti" j a laajenne-;
tun "Stockhohnin" lisäksi suosittu
"GrlpsholmV; tulee u s e i n menemään
Götel»rgin: kautta. iiNäin ollen suor
jnalaisella.' matkustajalla . o n - tänä
vuonna valittavana kolme : loistavaa
laivaa ^ Joissa on tilavat hytit, erinv
omainen keittiö, kfthtellas'^ palvelu: -r-matacustaakseen.
Götetiorgln kautta.
Josta on erinomaiset yhteydet kalkr
kialle Suomeen.
JAZZ ON NEEKERIEN
KANSANMUSIIKKIA
l^fatku^usmahdollisuiidel
Suomeen lisääntyneet
Kuten on tiedoitettu. suosittu mopt-torilinjala:
va--<5ripsholm" tulee::te^
vääristellyt sen varsin hirvittävällä tavalla
ruplaan,: josta määrästä kolmannen
osan kapitalistisista maista.
Joku aika sitten solmittiin viisivuo­tinen
kauppasopimus Neuvostoliiton
j a Intian välillä. Tämän sopimuksen
mukaan Intia myy Neuvostoliitolle
ensimmäisenä vuonna juuttivalmis-:
telta* teetä, kahvia, tupalckaa.sellak-kaa;
mustaa pippuria j a multa maus-telta^
villaa, vuotia ja ttu^kilcsla,:kas­v
i - ja eetteriöljyä j a muita tavaxoita.
Argentiinan kanssa muutama kuu­kausi
sitten solmitim kauppasophnuk-sea
mukaan Neuvostoliitto tuo :Argen-tllnasta
^ liinaöljyä; villaa; vuotia j a
lampaannahkoja: tiivisteitä, sianras­vaa,
juustoa j a lihatuotteita.
V Neuvöstoliitolla'on rajattomat mah­dollisuudet
kulutustavaroiden tuotan­non
jyrkästi laajentamiseen-ja :Väes-tön.
• : Waratarpeiden:^'-1
tyydyttämiseen: Tämän - tehtävän
ratkaJsemiseksl.neuvbstölhrtiiset 'teke­vät
työtä tarmokkaasti. '
Kirj. Marjan Kennedy
:;;:Amerikkalainen tanssmiusiikki on
m\Ud€n amerikkalaisten vientitava­r
a i n mukana tunkeutunut- kaikkaille
maalimaan — j a slta arvostellaan
melkein yhtä ankarasti kuin dollari-diplomatiaa
j a USAn vallanhimoista
polifikkaa.
Tässä musiikissa yhtyy kolme v i r -
:tausta:.jazz. joka alkuaan on ilmaise
sut;, Amerikan neskerien. suurimpia
;lloja • j a sy vunpia suruja; /swlng, v a l -
kolstenlukemiesten tietoinen luomus;
lopuksi bel>cp eli "hot"-uudemman
ajan ikapma swingiä vastaan.-Kulia-:
kin-virtauksella: on oma historiansa
j a kukin niistä on vaikuttanut ame­rikkalaiseen
tanssiin- j a koko maali-:
man seuratan?seihin.
J A Z Z I N ALKUPERÄ
-vJazz.ln.juuret ovat neekerien sor­rossa-
j a : neekerikansan halussa. v a ­pautua
sorrosta. Neekeriorjilla oU
musiikkia varten vain aanensa J a rytr
mia varten vain kätensä ja jalkansa,
sillä rumpujen kaytto oh kielletty
(hehän olisivat mahdollisesti voineet
kayttaa niita kapinan aloittamis-merkklen
antamiseen) . O r j i l l a oh
afrikkalainen musukkipermteensa, ja
he ^.taputtivat kasiaan ja tömistivät
jalkojaan samassa tahdissa kuin he
muistivat: rumpujcnsa kumisseen ja
lauloivat kuten heidän afrikkalaiset
esi-isänsa kunkin palvan tapauksista.
m ta kuvauksia kansan omasta elä­mästä.
B.LUES
Sävelmät, jotka ennen olivat olleet
lauluja; muuttuivat nyt soitirimusii-k
i k s i r j a syntyi myös uusia sävelmiä,
BefUis, Sask. — Tämän maakunnan
pohjoisosassa BeaverlodgeiiSken^i^
noilla sijaitseva Uranium City oa«räs
Canadan / tulevaisuuden :kaupiugei8ta;
jotka kertoivat elämästä New Orleäh-tAlueen ensimmäinen^;
SPIRITUALS
;: Heidän ahdistuk^taan syntyivät
kuuluisat hengelliset (spirituals) lau?
lut. Joilla ei enaa ollut mltaanteke--
m:sta.: afrikkalaisten jumalten kans­sa,
vaan jotka kääntyivät neekerien
uusien .valkoisten herrojen jumalan
; J a : erikoisesti Vsuloisen Jeesuksen''
puoleen/'josta tuli - sorrettujen toivo
ja lohdutus. Pelloilla muuttuivat säve-^
leet ihaniksi tyolaululksi, joiden tah­dissa
ruumiit hikkulvat. Syntyi sa­laisia
vastalauselauluja, joiden sanat
voitiin silmänräpäyksessä vaihtaa
viattomiin rallatuksiin valkoisen po­mon
ilmestyessä näkyviin.
Neekerien vapautuksen jälkeen 'he
alkoivat :kayttaa :muitakin soittimia:
kuin. yleiseksi tullutta pl^ntaashibahi;
Joa — kitaroita; trumpetteja- j a Kla->
rmetteja, :: M u t t a musiikki.' oli edelj
leenkin heidän kansans^ musiikkia'
yksinkertaisille jteemojneen ja/laulut-kertoivat
samoista sankareista ja rolsr:
• tolst^;- ne olivat .yarikkaita:ja.^ valitto;
sissa.Memphissä j a S t : Louisissa: A i^
.van samoin kuin lauluja olivat laula-:
neet rylunät; j a niihin p i i liittynyt
improvisoituja : soolo-osia, soittivat
neekerimusilkot ryhmänä - Improvlsolr.
du!n instrumcntaallsoololn, mutta ne
palasivat aina takaisin "täyteen kuo­roon"
j a soitto tuotti heille erikoista
ilaa. silloin kun he tukivat toinen tois--,
taan sekä melodisesti että-; rytmilli-^;
sesti.
.Yhdysvaltalaiset blues-, splrltuals-
Ja Jazz-savelmat ovat kiunmunneet
Amerikan neekerien suruista, Iloista
j a tyosta j a ne ovat epäilemättä t o -
dellista^^ kansanmusiikkia: : M u t t a on
huomattava, ettei' oikeita blues-! ja
jazz-savslmla::nykyään: usein kuulla.
1 Jazz-musiikkla - 'soittivat neekerit
haissa, pidoLssa, hautaj^iisissa, kotona
tai kadulla. : Sitten sen lainasivat
valkoiset m u s u k o t . j o t k i i hankkivat
elatuksensa huvittamalla suurta kuu­lijakuntaa
yoklubeissa, tanssisaleissa:
ja teattereissa. Neekerien -kansan­musiikki
joutui amerikkalaisen mu- :
sukkiteolllsuudcn Wall Streetllle. . i
HIMMEÄ K A I KU
T i n Pan Allcy: New Yorkin Broad-
-,way 11a o n managerien, musilkinkusT;
tautajicn j a äänilevyryhtiolden.mor
nopoli- ja keskuspaikka, joka hallit­see
: nykyaikaisen ;':: tanssimusiikin
markkinoita. Kun musilkklpomatnär
kivat jazzin: kansansuosion, he laar.
jsnsivat: valkoisia tansslorkesterclta:
Jättiläismäisiin mittoihin ja: tappoivat
vapaan improvisatlon J a ryhmäsolton
trumpetti- J a laulutähtlen esllnnosta-m'seksl.
Tuloksena oli swing,. jazzln him­meä'
kaiku;' yritys puristaa kaavaan
jazzin luonnollinen luova voima.^^^--'
: Jazzista tehtiin tulolähde.: Ennen
se oli kertonut 'sorretun kansan :elä-masiä,
nyt i e h ' piti huvittaa, sorta­jia.
'
•r.^- ::'='v:v:C.j;S'iu^":.->-:J:'«.>»:i::iia^
TEKNILLISTÄ VÄKIVALTAA ' .
,y.tVlimelstentkymmanen vuoden.: a i - -
kana. on"^'syntynyt ,hebop. Sen < oli
mäora i ^murtaa ' pakkppalta, johon
jäzzjiöllpuristettu;-orkesterille;: k i r -
joitetiuUa! siwingrmusilk jllai -s Palattuiin 1
UraniumXify on
nikaivanto on EUorado. joka aloitti
tuotantonsa viime kestUc,' 1 pnä-Ja
jonka omistaa CanBdanvh8llituii,vKo8-
ka uraanin tuottamista koskevia.tie­toja
pidetään: virallisena ^salaisuutena
ei 'kaivantoa koskevia \ yksttyiskohtal-:
sla tietoja saa Julkaista. ' ;
Uranium Cityn seudulla ilmoitetaan
olevan nyt kaikkiaan noin 150 kaivan-toyritystä
kehitettävänä, Joista viides­sätoista
itehdään itöitä maan aUa. Näi­h
i n töihin arvioidaan käytettävän
kaikkiaan:. noin kymmenen ? miljoonaa
dollaria. '
Alueella tehtiin vUme vuoden aika­na
" y l i 11.000 kalvantovaltausta Ja
kaikkiaan noin 15,000 valtausta sano­taan
olevan vielä kirjoissa lainmukalT
sella tavalla.
Jälleen impnovisatlooni »Mutta repäis­tynä
Irti juuristaan el Jazz .enää;he­rännyt
eloon.' 'Improvisatlotr merkit­sivät
vain Joko teknilllstti väkivaltaa
raivokkaan ' kllvaine- rytmclneen: t a i
väsähtänyttä kalkkien voimakkaiden
tunteiden karttamista.
K A K S f A M E R I K K AA
Joa oikea Jazz tulisi tunnetuksi E u ­roopassa
ja saisi tunnustusta kaman
taiteena, jota sc itse asla.ssa on, se
ehkä tervehdyttäisi kehitystä. Ame­rikan
elämän monet sairaat ilmiöt
ovat myrkyttäneet Jazzin.; M u t t a selr:
la"set sairaudet voidaan parantaa Ja
jazz voi vielä saada takaisin'todelli­sen
luonteensa Icansantaiteena. ^
Nykyisessä maailmassa, jossa niin
.monet asiat amerikkalaistetaan / on
yhä tärkeämpäjt, ettei unohdeta kah­den
Amerikan olemassaoloa: ^.Muslir
kUsH kuten politiikassakin on ole-'
massa kaksi Amerikkaa.
mm
HelsloglsBä.im asuuAComreAiiba?'
Samuel Vihtori. W(am»'Kia!t^(Teah
valla 'l68t^.r Montreal. Qw,j 't-^^
Mr». Otto TMumlsti»; F ^ r t 'WilUam
Mr. Eemeli Makkal», agmt Sallassa.
Mr. Anton'^' Haluinen,'winnipeg»
' Armas 'UifalafiBen,"Bynt.'gannuk--
YimmainiUuja,aienkilöltä t a i nikä
Jotka heistä, Jotäii^ .tietävätV pyydo*/».
tään ottamaan ji^yhtegra,H€uoml-Seu->'^
raan, osoitteella Mikonkatu 6 iB^iHel-sinkl,
Piiuand. ' ' ^
, HelsinkV29, iV 19541;
m
Suomi-<3eura.,
Uranium City sai alkunsa kesäkuusi
sa;1952 Ja sen väkiluku bn sen Jälkeen'
kasvanut- siinä määrin, että väkUu- ;
vuksi arvisitiin viime vuoden lopulla s
noiu 600 mutta tämän vuoden l(H>puun
mennessä' sen arvellaan 'kohoavan '
kahteen tuhanteen. >'Suurin;osa niistä
tonteista (kaikkiaan 624), jotka on Jo
valmiiksi mitattu Ja palstoitettu, on '
joko ostettu tai v a r a t t u . '
Tässä uudessa tiilevaisuuden k a u - '
pungissa on 'Jo neljä sekatavarakaup- ;
paa, seitsemän ravintolaa, 28 huo- ;
netta Ja olutanniskelun käsittävä h o -
telU, (kolme vaatetusliikettä, kaksi
rautakauppaa, kalosi vlikkolehteä j a
20 taxtllikettä — sekä luonnollls^tikln
pörssikaupplas, Jonka erikol^Iatia
ovat tietenkin kai\^anto-osakkect. •
eldoradon' Jälkeen o n alueeiv lupaa­v
in kalvantoyhttö Gunnar" Oo)d
Mines', jonOca ilmoitetaan tlmanttipo-rausten
kautta todenneen'oorivaransa
yliVloo 'mlljoonah^doUarln arvöIslksL
Yhtiö tekee patlialllaan vaUnlstelulta ,
avokplvannon aVaamlai» varten, m i n ­kä
sanotaan merfcitsevän noin seitse­män
miljoonan dillarin suuruisia kus­tannuksia.
" ' ' ' j
— Canadan hiiUtuotanto vähentyi
viime vuonna lähes kahdella miljoo­nalla
tonnilla,^ ollen yhteensä noin
15,760,000 tonnia. , ' ^ , '
J A C K S D N {>BA-5NARD
Vimr m l f l u
5UDBURY1 im ,1 Bl 82
HAUTAUKSIA: ALHAISILLA HINNOaiA^
•• ''" ':wi^ift|s:t#3:J.t^g^i^^
.... ... ._,^.,,.-;i-v.\'-:'','.-»-;;'-;i.i.-"! ^VOtmjLjfm PALVELUS
,1-: -s.
CANADAN SUOMALAISTEN, ERI KOUSIEN .5.1 liif^-Jc^iT t.-'/^)ixii'
MONTREALISTA HELSINKIIN
BRITISH OVERSEAS AIRWAYS CORPORATIONIN suurella 70 matkustajan
STRATOCRUISER " lentokMieella
9ii
:::3/y*V
• LÄHTÖ TAPAHTUU
Montrealilta Dorvaiin lentokentältä
SUNNUNTAINA KESÄKUUN 6 P.NÄ KLO 5 IF.
TAKAISIN TULOMATKA
Helsingistä Seutulan lentokentältä
TIISTAÖfA, ELOKUUN 24 PÄIVÄNÄ ,
Ilomielin «raoltamme, että CANADAN SUOMALAINEN JXRJBSTÖ Ja 6UOMA-L
A I S - C A N A D A L A l N E N AMATÖÖRIURHEILUI/IITTO ovat myöntäneet M A T -
K A H i U l O I M I S T O M / E M M E oikeuden Järjestää edellämainittujen järjestöjen
: • Jäsenten • L E N T O H U V I M A T K A N SUOMEEa^, jossa seurueen jäsenet voivat osal­listua
kahteen suureen Juhlaan ensi kesänä. Siellä vietettävät suurjuhlat ovat
seuraavat: \' ' ,
SUOMEN TYÖVÄEN MUSIIKKILIITON
LAULU- JA SOITTOJUHLA
\ Hämeenlinnassa, kesäkuun 19 ja 20 päivinä
JA
TULN IV LIITTOJUHLA
^. , Helsingissä, kesäkuun 25, 26 ja 27 päivinä
. Juhlan valtavuudesta saamme Jonkinlaisen käsityksen Jo siitäkm, k u n 30 yUmää-riUstft
jiAIaJunaa tarvitaan kuljettamaan T U L : n IV . mttojuhlaan matkaavia
' urheiUjajoukkoja. ,
Edellämainittujen juhUen lisäksi voivat seunieenojäsenet viettää 2 ^ k
kauneinta kesäaikaa Siunnesta. , ' -
"Stratocrulser" lentää Montrealista Lontooseen, jossa matkustajat muutetaan 36
matkustajan "Argonauf-koneeseen, joka lentää Lontoosta suoraan Helsinkiin.
Matka Montrealista Helsinkiin kestää vain vajaan vuorokauden.
rähän lentohuvimatkaan sisältyy kaikki ENSIMMÄISEN L U O K A N etuisuudet.. '.:
kuten ruoka Ja hotellit matkalla sekä B R I T I SH OVERSEAS AIRWAY6 C O R P O ­RATIONIN
ystäväUinen palvelus. '- ' ,
Jos aiotte ensi kesänä matkustaa Suomeen, n i i n nyt .^Ulä on siihen erlnonmitien^:^%
tilaisuus liiUymällä mukaan tähän suomalaisten erikoislentomatkaan. ZCafkki
tuttua suomalaista seuraa. . v,-»,^ •'-'t^
Lähempiä tietoja varten kirjoittakaa, soittakaa tai käykää pian toimistossamme
VAPAUS TRAVEL AÖENCr
P.O. Box 69 Puheliti 4^4264
mä
mk
ms seis!?
«M
Hi
m
mm
mm « S M
ilfe;•^.^•^••"-:'•'^y.i'.:,^:''S