Vapaus, March 27, 1951

              {Sivu t Tiistaina, maalisk- 27 p. — Tuesday, March 27
mtamo T Indepemim Xaboi
aqcas/itf^FlnnUh Cana«llan». Es-tabltahea
NOT> fitti. 1917. Autbori^ed
aecond dass niail by the Post
IQfOce Cepaitinent, Ottawa. Pub-
Usbed, tbxioe jreeUy: T u e s d a y s,
innnvdays and Sattirday» tqr vapaus
ligBlliltehtng Conipany U d ^ at 10&-102
Wm fit. W , Sudbiny, Ont^ Canada.
Telephones; Business Office 4-4264.
Editorlal OffK^ 4-4265. Manager
EL SuksL Editor W. EUund. MaiUng
address Box 69, Sudbury. Ontarto.
Adverti£lng rates upon appllcation;
Traa«ilatIon Iree oX. charge.
TILAUSHINNAT:
Canada»»: 1 vk. 6JOO 6 kk. 3.29
3 kk. 2i)0
yhdysvaMoIasa: I vk, 7,00 6 kk. 3,80
Suomessa; 1 vk. 150 6 kk. 4 Ä
^ ^ Maidonajurien lakko
4X"'\\T^*äsiäisp edeilä Torontossa ollut imaitomiesten lakko ja sen
');;)r yititeydessä esiintulleet seikat ovat erittäin mielenkiintoisia ja opetta-
K - ;;yäisla icaikille niille, jotka haluavat päästä selville siitä miten mono-k^
Xi.\ poUstit lypsävät samanaikaisesti työläisiä j a farmareita.
Alkakaamme tämä asia alusta. Sofvittelulautakijnta määräsi toron-
/ / ' ^ ' ^öäaiset meijerit antamaan >maidonajureiH viikkopalkr
"^^^^jöolhin.:; Meijerit panivat kuitenkin tämän korotuksen ehdoksi sen,
että maidon haita nostetaan puolella sentilE -varttia kohti;
, "Ontarion imaakuntahallitus puolestaan katsoi ja sillä pitäisi ofla
1^ „ tiedot asioista — että meijerit »vojvat näin pienen palkankorotuksen
- '/antaa satumaisen suurista voitoistaan Ilman -maidpn vähittäishinnan
kdtötusta. Tällä perusteella Ontarion hallitus "jäädytti" maidon
jnnani kahteenkymmeneen senttiin.'
I {Tässä tilantfössa syttyi lakko, .\lusta pitäen oli ilmektä että
''indjerit yrittivät käyttää hyväkseen vieläpä maidonajurien tyyty-
•j;'rnjatt&ny3«ttäkin j a ajaa työläisten lakon avulla läpi maidonhinnan
lu^tukseti, missä ne onnistuivatkin. Tässä yhteydessä olisi erittäin
virr ftöelenkjinfoista ,tutustua myös reformististen tiniojohtain Tooliin,
Cf.r-inytta se on tilanpuutteen vuoksi jätettävä joksikin toiseksi kerraksi,
' - Itodettakoon vain, että union johto vei vähemmän kaunista osaa eri-
' ^ , iooisesti tämän lakon repimisessä.
i l
ädytti" niäidoh
kuftenkin puo-ÄnUllä--^
jailmeistäonjtt
'i^f'' '%v&& saavat koko sentin. 'Nyt nou.-X'e kysymys, että kuka tätä maa-
„ ,J?feuhtaa hallitsee, Ontarion hallitus joka
•mm
jäädytti" maidon hinnart,
' ^ ^ - ^ / ^ i k o fflionopolistit, jotkii korottivat "jäädyttämisestä" h^uolrmatta
f -Toinen kysymys, jonka oikeudentuntoiset ihmiset esittävät/ on
' l ^tamä: Oliko maidon vähittäishinnan korottaminen välttämätöntä,
r j ^ttä meijeriliikkcet voivat palkankorotuksen suorittaa?
' i* Tähän kysymykseen kannattaa tutustua väiiän puolelta ja toiselta,
?;äsS!;^§Ciiten on lehdessämme kerrottu,^ työväenliike kokonaisuudessaan vas-xVl
-ptisti maidon hihnan korottamista sillä perustt^ella, että meijerit ovat
,,|naksukykyisiä. Tässä on J , Salsbergin yksityiskohtainen ftanne-
V\selostus: Hän sanoi, että suurin osa Toronton maidonajureista k u l -
f -jettaa 400 «varttia imaitoapäivässii.Tamä tarkoittaa, että jos maidon
- iliintaa nostetaan sentillä varttia k<^^^ niin meijerit saa;vat ajurinsa
s llyöstä $24 lisätulot viikossa sen viistineeksi kun ne korottavat ajurien
«/palkkaa $3 viikossa. Selvää on, että tällainen ratkaisu on erittäin
' "«xftillinen meijereille ja se selittää äenkin, miksi <meijeriHikkeet yrittivät
ifJEäyttää lakkolaisiakin hyväkseen — ei vain suurta yleisöä lypsääk-vaan
myös hallitusta painostaakseen.
>)'*Tämän lisäksi on^otettava huomioon, että manopolipääoman kon-'
sfftrölloimat su
/^inisaikuppnkfen leikkaajaVeluvät kuin Intian ruhtinaat. Ottakaamme
)ÄSimerkiksi Silvemöods Ltd., jonka Voitot ovat $800^^66. '^Kun
s«^uistetaan> että tähän on sijoitettu pääoma $2,775,-
feiOOO, nj jiähdään, että mainitun yhtiön voitot ovat lähes 33
prosenttia sijoitetustaa pääomasta. Ki ole lainkaan ihme vaikka
, itämän yhtiön rciservirahasto on nyt $5,500,000 eli^kaksi kertaa niin
^Siiuri kuin yhtiön alunperin sijoitettu pääoma! • •
;*|,ejTässä^ on / se yksinkertainen kaava minkä avulla tällaiset voitot.
ovat mahdollisia; Toronton meijereille imaitoa tuottavat farmarit
;enttiävarttilta. Tällä hinnalla farmarien pitää
siioitaal ja Jypsää lehmänsä ja*^ kuljettaa maksuvapaaäti maidon meije-
/reihih; -!''Meijeri onafe (farmarille): $2.65; kolmestakymme-
>iiestäkahdestavarttista maitoa ja myy sen.(maitomäärän $6.40.hin-
:ffla5ta*'.j totesi Ontarion Uberaalipuolueen johtaja mr. Thomson. Toisin-saöoen,
maidon tuottajat saavat'vaivaiien 8 senttiä maitovarttista
korvaukseksi lehmien ruoasta ja hoidosta <ekä maidon viennistä To-roötoon.
-M^ 12 senttiä pelkjistä maidon puUot-il^
Bnisesta ja sen «kuljettamisesta! '
«"''Ja miten tällainen on mahdollista? Tyypillisenä voi­daan
mainita seuraava: Ontarion hallitus "jäädytti" anaidon hinnan.
S'Mutta kun maitomonoi>olist!t vaativat kuitenkin hintaa nostettavaksi,
ilUin hallitus nimitti erikoisen lautakunnan, jos^a oli meijerien edusta-
' ^ j j ^ iisäksi myös kuluttajain etuja valvomaan määrätty Toronton •
jj^^fötariMcGallum. Ja jos asia ci olisi niin vakava, niin nauretta­vana
hirtehrshuumorina voitaisiin pitää sitä, että juuri tämä 'yleisön"
•|töja valvomaan nimitetty pormestari McCallum ehdotti maidon h i n - .
nai» Icorottaanista sentilläl
«fS«ix>puksi haluamme tässä yhteydessji kajota vielä kahteen tärkeään
seSdcaan. Hyötyvätkö maitofarmarit nykyisestä hintojen koh^^^^
^ l a vai häviävätkö he ja mitä tilanteen korjaaminen vaatii?
^^Kiistattomana tosiasiana voitaneen pitää, että maitofarmarien ta-
Ijgi^dellinen asema on viimeksikulune;n viiden vi'"den aikana jatku­vasti
iiuonontunut. Nykyinen inflaloorien hintojen korottaminen, ei
lote auttanut maitofarmareita, vaan huon!>ntanut heidän taloudellisia
•asemaansa, kuten esim. meidän lehtemme Vapaus selitti silloin kuin
iästä maitoasiasta väiteltiin.
^iuTotta tietysti on, että maitlon hintojen suuresta korotuksesta on
tlj^tanutpikkuosa farmareillekin. -.Mutta un ntiiistettava, että mai-tkjn
vähittäishintojen kohottaminen on osa porvariston hiiinankorötus-
«i^lmasta väestön yltisen elintäkin polkemiseksi. Ja jos me' kat-sotmne
asiaa tältä pohjalla niin silloin niienime. että farmareilta on
rinoninkerroin viety ne muutamat .sentit mitä he maidon hinnan köröt--
'taantsesta' ovat saaneet it.selkejj. Lainatkaamme tässä e<lelleen mr.
T ^ selityksestä: Samalla kun miaidon hinta on kaksinker­taistunut,"
rehun (feed) hinnat ovat nousseet nelikertaisesti. Brääni,
^ ^ ' i ^ tonni silloin kuin maidon vähittäishinta oli 10
vartti, (maksaa nyt S60 tonni. Kauran hinnat ovat sinä aikana nous-ii^
C»' f' « e t 20 dollarista 70 dollariin tonni. i
' Selvää siis on, että tämä hintapolitiikka on aiheuttanut suuria
Tn *• «Äenetyksiä niin työläisille kuin farmareillekin — ja nämä ^ mene-i
tj^iset ovat nyt suurten meijeriliikkeiden satumaisen suurina voittoina.
j^Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainoa ratkaisu nykytilanteessa on se,
etiä onaidon hintaa alennetaan luovuttamalla viiden sentin tukiraha
imitövaTltia kohti. Jos hallitus voi tukirahoilla autlaa sellaista ylelli-t%
y^tuötantohaaraa kuin kultakairvoksia, niin totta kaiketi olisi tuhat
4r^tiaa tärkeämpää luovuttaa määrärahoja 'maitotalouden tukemiseksi,
l i ^ n e t t a k o o n maakunnan suunnattoman suurista viinatuloista^Anisi
^JSS&Dttiä maitovarttin hinnan alentamiseksi nimenomaan siinä mielessä,
^filklÄ kuluttajat .saavat^^^^^l^^^ maitoa samalla kun farmareille
gll^ldaari maksaa nykyistä parempi hinta; ^Että tämä on ainoa oikea jä
H^iiitoTuiaituottava ratkabu, se ilmenee siitä, että tämä ajatus saa l i -
^i^SntyvässM naarassa' kannatusta Jiiin työväestön kuin farmarienkin;^^
ilcei^udessa.
dm i rt V > O'
SYNTYMÄ-
P>^VIÄ
J a r l Lind, Sudburysta, täyttää 60
vuotta tätien.
Lydia Kfnos, Beaver lake, täytti
viime lauantaina 70 -vuotta.
V Toivotamme onnea, päivänsanka-xeille!
Mitä muut sanovat
EIKX MACABTHUB OLE
VIKLXKÄXN TYVTyVXINEN
SOTANSA LAAJUUTEEN
: Korean hävitylsscn uskotaan; olevan
paiiimplen Joukossa nykyaikaisten so­tien
historiassa. Yksinomaan Etelä-
Koreassa on y l i kolmascsft Väestöstä
asunnottomana Ja avun tarpeessa» Y -
K : n 200 mailia pitkän.«tarviketlen
varrelle ei ole Jätetty tuskin yhtään
kylää; Suuremmat kaupungit T a i -
Jon, Chonan, Cochiwon Ja Yongdofi
on hävitetty m i l t e i maan tasalle.
Taijonissa on Jätetty ainoastaan kak^i
taloa pystyyn. Tämän raportin esitti
viime viikolla Y K :n Korean avustus-
Ja Jälleeiu-akentamisjohtaja j . Donald
Kingsley.
Tämän Y K m avustuslaito&sen
edessä on hätätllanneavustuksen a n ­taminen
3^00,00b pakolaiselle maassa
mikä on miltei kokonaan hävitetty
— Toronto Xtelly Star.
I * * *
RAUHA PELOITTAA
KUOLEMAN KAUPPIAITA
"Kaksi mariinla on tullut takaisin
ikotiln
. "Antakaa se takaisin korealaisille,
marilnltelvät sitä halua." (New York
Post, maallsk. 21 p , sivu 37.)
Täten puhuivat eilen nuoret ame­rikkalaiset
sanonuilähdllle.
Äskettäin Gallup-äänestys osoittaa,
että 56 prosenttia väestöstä haiuaa
Washingtonin poistuvan Koreasta Ja
"antamaan sen taikaisin korealaisil­le",
iMutta Truman-Dullips-Acheson Joh­tajisto
c i halua tätä Washingtonissa,
;Truman, MacArthur Ja Achescn
suunnittelevat' sodan laajentamista
38:nnen leveysasteen pohjoispuolel­le.
Tähän menessä Y K el ole tehnyt
mitään tämän ehkäisemiseksi.
: Me olemme lainanneet, säkettäisiä
lehtlraportteja, että TVall Street on
huolissaan raUhan: mahdollisuudesta
Koreassa, •Valtiodepartmentti on v i -
ralllsssti vakuuttanut sotavolttoilljoil-le,
ettei mitään; rauhaa tule Jos Was-hingtcnilla
: on Jotakin ^ n a n v a l t aa
siinä. Korean . s o ta V on siksi suuria
;volttoJa tuottavaa isoisille etteivät he
halua olla missään.tc&emlsls^ niin
kauhistuttavan asian kuin rauhan
kanssa! . . . —/Daily Worker, N. Y ,
KuonokoDpalaki
esitetty Suomen
eduskuhnalle
Helsinki. — Eduskunnalle esitettiin
helmLk. 27 pnä hallituksen esitys laik­si
valtiopäiväjärjestyksen muuttami­sesta.
Kysymj-itsessä on pyrkimys
kansanedustajain tärkeiden oikeuk­sien
rajoittaminen, parlamentaarisen
kansanvallan rajoittaminen. Laklesi-t>^:
csen oleellisimpia kohtia on se. Jos­sa
ehdotetaan muutosta valtiopäivä­järjestyksen
S7. wkälään. Se tähtää
siihen, että (kansanedustajain puhe­oikeutta
voitaisiin puhemiehen ehdo­tuksesta
rajoittaa. K u n oikeistovoi­milla
on toistaiseksi eduskurmassa
enemmistö Ja puhesmles on myös tä­män
enemmistön määrättävissä, on
muutosehdotuksen Ilmeisenä tarkoi­tuksena
työväenedustajain . piiheol-keuden
rajoittaminen.
Mikäli voidaan päätellä sen n.s.
Kekkosen komitean' työskentelystä,
Jonka ehdotuksen hallituksen esi­tys
perustuu, ovat oikeistososlalidemo-kraatit
yksimielisiä porvarillisten e-dustajain
kaassa tämän taantumuk­sellisen
esityksen suhteen. Kirjoitta­essaan
asiasta, toteaa täkäläinen Työ­kansan
Sanomat, että "Kansandemo­kraattisella
ryhmällä on onneksi r i i t ­tävästi
voimaa estää nHideh ehdo­tusten
voimaantulo näillä valtiopäi­villä
Ja lykätä asla yli vaalien", Jot-ica
pidetään tulevan helnäik. 1 Ja 2
pnä Ja Joista työväenliikkeen vasem­mistolaisen
siiven odotetaan suoriu­tuvan
voittolsella tavalla. (Mainittu
lakiesitys äänestettiin yli vaalien
S K D L : n ryhmän Johdolla.) '
Viimeksi suoritetuissa vaaleissa
suuria tappiolta kärsineet puolueet,
maalaisliitto Ja sosialidemokraatit,
ovat yhteisvoimin etsineet keinoja.
Joita hyväksikäyttäen voisivat edes
jotenkin selvitä tulevista vaaleista.
Tässä mielessä on maalaisliiton edus­taja
Haapaniemi- tehnyt lakialoitteen
yliden miehen listoista, ehdokkaan
nimeämisen sallimisesta vain yhdcs-s
l vaalipiirissä Ja Uudenmaan vaali­piirin
Jaosto. Jolla maalaisliitto toi­voo
saavansa yhden lisäpaikan. Mai­nittakoon,
että maalaisliitto saa Jo
nykiistä vaaliloiia kiittää seitsemäs­tä
ylimdärSlsestä kansanedustajapai­kasta.
iNykyään äcuuUan paljon puhkuttavan
politiikasta. Jpt^ctit sanovat, että po-
Utimaa ei ote seloitettava siihen tai
tuo^um asiaan. Tosiasia kuitenkin
on, että kaikki vrdt& me teemme on
yhteydessä politiikkaan tavalla tai
toisella, olimmepa sitten trippitien
kaukaisessa päässä tekemässä paperi­puita
^ t a i paperitehtaassa. Eikä se
kosSce luoimollisestikaan yksin met-;
sätyöläisiä vaan kaikkia ihmisiä miSf
si maassa tahansa.
Katsotaanhan aluksi. mitä tietosa­nakirja
sanoo .politiikasta. Suomalai­nen
Pieni V Tietosanakirja sanoo siitä
mm. seuraavaan tapaan: "sisäpoli-'
tukka kohdistuu valtion' Ja sen omien;
kansalaisten välisiin suhteisiin.^? Tä-mänrmäätitelmän
mukaan koskee po­l
i t i i k k a siis kaikkiin asioihin elämäsi
säoune, olimmepa sitten työssä met-:
sässä; kaivannossa, rarmilla tai: h a l l i ­tustoimissa.
Politiikka siis koskee meihin kaik­k
i i n , halusimme sitä tai el. Kysy­myksessä
elivoi olla politiikan sekoit­taminen:
tmion :a^oiliin koska imiot
ovatf ; ^ t y n e e t : Juuri huonon politU-kan
Johdosta; Kysymys on sitä: m i n ­kä
suunnan annamme politiikallam­me
niissä; asioissa. Joiden takia:uniot
on muodostettu. 'Eikä siitä saa päät­tää
kukaan muu kuin union Jäsenet
itse.
'^Koslka valtio oli olemassa ennen
unioita, on ^sdvää, että v hallitusten
huono politiikka kansaan nähden Joh­ti
unioiden perustamiseen.
Minkä takia Jotkut ihmiset haluai­sivat
vpltää tmiot erossa politiikasta
koska kerran uniot muodostavat osan
kansan /poliittisesta elämästä? Jos
tarkastamme asiaa niin saatamme
havaita, että ihmiset, Jotka n i in p u ­huvat,
ovat itse kaulaansa saakka
sekaantuneet,politiikkaan. He/halua-vat'polltfkoIden
saada' omat pyy teen­sä
toteutetuiksi Ja Johtaa samaan a i ­kaan
harhaan unioiden Jäseniä, sano-
Kirj. Don MacJsaae
Limiber and SavinIO WoriKers Unto» v Port Artbnite osaston presidentti'
nomalehdistössä./ kirjal2suu2essa Ja
radiossa, missä otetaan käsitys/että
politii:c£ia kuuluu ainoastaan korkeUIe
mahti-ihmisille. Politiikka ätuuluu Jo^
kaiselle, elJEä inuutamille harvoille.
Minä" toivon kuitenkin, että - tätä < ei
-käsitettäisi siten, eiiä. metsäty^äis-ten
pitäisi kuulua jölioiildh määxät-t
s ^ puolueeseen. Sillä meldän^^i-tyksemme
on>; että - Jokaisella on: oir
keus kuulua y a U t s e m a a m a k a^
suuteen, 'uiisontoon, kieleen l a i po­liittiseen
suiintaan: Tämä) o n . ; ]^
tettu slinäverikoisessa toimituksessa,
että rikottaisiin; se hiljaisuuden seinä
mikä on ollut v a l l a l la J a oti ifhkätssyt
työläiset ilmaisemasta poliittisia käsi­tyksiään,
Kunkin"^ työläisen poUitti-nen
tietoisuus sanoo' hänelle ^ mitkä
ovat ne poliittiset; kysymykset^ Joiden
puolesta hänen on taisteltava j a mitä
hänen; on vastustettava.; Me emme
ole toisen luokan kansalaisia; {meillä
on puhe- J a äänioikeus. Käsittäkääm­me
niitä Ja Jos ne meiltä riistetään on
meidän taisteltava niiden meille pa­lauttamisen
'puolesta.
Jos meiltä sattuisi puuttumaan vis­s
i m a a l i t a u l u : n i i n siinä tapauksessa
me voimme viitata - Y K : n yleisneu­voston
jouluk. 10 pnä 1948 hyväksy­mään
Julistukseen ihmisten oikeuk­sista,
jossa sanotaan:
"Jokaisella on oikeus sellaiseen; eliur
tasoon. Joka rUttää Ihänen"" Ja per­heensä
terveyden - ja hyvinvoinnin
suojelemiseen, kuuluen siihen ravinto,
vaatetus, asunto Ja, lääketieteellinen
sekä välttämätön yhie:äi
palvelus ynnä oäceus toimeentuloon
työttömyyden; sairauden, työkyvyttö-my^
nden, leskeksi Jäännin Ja vanhuu-^'
den tähden t a i k im elämisen edelly-iySuet
puuttuvat. olosuhteissa,; Joihin
häJi e i voi vaikuttaa," F,&ö tämä ole
isim^ Ja JalO; pääanäSrä Jokaisen
:,yöläisen, miehen Ja naisen toimin­taa
varten?!;. iCanada oh Y K : n Jäsen,
Mitä-CanadaÄ -hallitus 'tdcee itämän;
Julistuksen kohdan käytäntöön saat­tamiseksi?
Hyvin vähän, <tuskin- m i ­tään,
omasta'aloitteestaan! Sen s i ­jaan
vaaditaan enemmän; sotaväkeä.';
lisää rahaasotaa, varten,enemmän
pommituskoneita, .enemmän veroja Ja
entistä enemmän ^vyön kiristämistä.
Onkohan vöissämme: tarpeeksi reikiä
sitä varten — useimmilta ne lienevät
Jo loppuneet. >
Meillä on vielä oikeus puhua Ja'
esittää anomuksia halUtuikselle. Tämä.
Oikeus myönnettiin brittiläisille Jo
vuonna \isäa'. Koska se ~on meillä, on
meidän sitä käytettävä Jos mielimme
suojella Ja parahtaa eIi£tasoamme Ja
kansalaisvapauksiamme Ja . -oikeuk-siamme,
^Ensimmäisenä tehtävänämr
me siinä stihteessa on sanoa m a l l i ­tukselle,
että sen on lopetettava vehr
keily Canadan 'saattamiseksi maail­mansotaan
sillä T T i i i f ^ n maa ei vau­rasta
sotataloudella. Tarkoitan tällä
luonnollisestikin kansaa, eikä niitä
sodanlietsojia. Jotka saavat miljoo­nien
voitot sodasta.
Meidän ei tarvitse olla mlJSän aat-
TYOVAE.NVASTAINEN LAKI
HYVÄKSYTTY NEVADASSA
Carson City. — Kuvernööri Charles
Russell rep.). oUekirJoltU vUme vii­kolla
lalnlaatijakumian hyväksymän
lakiehdotulcsen, joka kieltää union-työmaan
määrittelevät sopimukset
maila, että uniot voivat toimia me­nestyksellisesti
politiikkaan sekaantu­matta.
Momen väite on samanlai­nen
kuin sanoisi, että meillä voi olla
lautaa vaikka ei olisikaan tukkeja
niiden sahaamista varten.
-Tarkastakaammepa Joitakin unioi­den
,poliittisia pulmia;- esim.-meidän
omaan tmloomme nähden, ikoskä me
tunnemme sen parhaiten. Esimerkik­si
unioiden timnustaminen: työläisten
edustajaksi. Tässäkin asiassa on ky­symyksessä.
politiikka koska tunnus­taminen
tapahtuu hallituksen asetuk­sien
pohjalla. Ilman tunnustusta ei
unlollamme olisi edustusoikeutta, e i ­kä
työehtosopimuksia yhtiöiden kans­sa;
- ^rässä^asiassa-on-ki'symyäsessä-politiikka
alusta lähtien. Sopimusta
tehdessä oh huomioitava • lukuisia ' l a - •
keja '— politiikkaa Jällieen.
K u n olemme saaneet työehtosopi­muksen,
on meidän sen Jälkeen Jat­kettava
taistelua niin poliittisessa
kuin taloudellisessakin mielessä. K a t -
sotaanhan esim. työtapatumiain kor­vauslakia
tässä maakunnassa. Se hy-f
väksyttlin työväen alituisesti jatku­neiden
vaatimusten johdosta (mikä
oli politiikkaa) vappuna 1914. Lakia
on työväen vaatimusten johdosta (mi­kä
oli Jälleen politiikkaa) sen jäl-
' keen parannettu kerta toisensa jäl­keen.
Meidän uniomme on lukemat­tomat
kerrat vaatinut tämän l a in pa­rantamista
— ja kaikki se on ollut
poUtlikkaa.
Työttömyysvakuutus on suuri po­liittinen
kysymys. Jossa työväen uniot
ovat esittäneet; hyvin huomattavaa
osaa.; Vuonna 1935 Järjestynyt työ­väki
pakoltti Bennettin hallituksen
esittämään parlamentille samanta­paisen
lakiehdotuksen kuin on voi­massa
nykyään. Mutta Canadan kor­kein
oikeusaste Julisti sen perustus­lain
vastaiseksi. Vasta sen jälkeen
kun perustuslakia oli muutettu julis­tettiin
asiaa koskeva- laiki voimaan
elokuussa 1940. Se oli kaikki poli­tiikkaa.
Meidän unloaame on sen
jälkeen taistellut, että metsätyöläiset
pitäisi saada tämän lain alaisil-tsl.
mikä viimein tapahtui noin vuosi s i t - :
ten. Se o l i Jälleen politiikkaa.
Marga.''llnillakln on poliittinen s i ­sältö.
5 E l i e l liittovaltion hallitus olisi
saattanut sen valmistamista laillisek­si,
cl meillä olisi margariinia kämpillä.
Meillä on siten polltillckaa aamiaisek­s
i , päivälliseksi Ja lUaUlseksl, Kysy-käähän
farmarilta tai pien>Tittäjäitä
miten politiikka koskee heidän elä-mäUnsä
niin saatte kuulla pitkän se­lityksen.
Me voisimme jatkaa loppumatto­miin
osoittaaksemme miten politiikka
koskee. jokaiseen meistä elämämme
Jokainen tunti koska kerran Vpoli-tllkka
kohdistuu valtion Ja sen o.mlen
kansalaisten välisiin suhteisiin." ,
Meidän uniomme ovat syntyneet
politiikan Johdosta eikä niitä voida
eristää siitä sen paremmin kuin voi­simme
lakata hengittämästä ilmaa.
Politiikka voi olla meidän hyväksem­me
tai meitä vastaan. Suuret raö-nopollstlt
eivät haikaile käyttää poli­tiikkaa
hyväkseen, tosiasiassa he kon­trolloivat
politUkan hyvin suuressa
määrin; Miksi me emme sitten käyt­täisi
politiikkaa eduksemme. Siihen
o n a l n o tilaisuus Jos sitä tahdomme.
Mutusta näyttää siltä k u i n jotkut i h ­miset
haluaisivat puhua polltiUcasI^
samalla pldättyvälsyydelle kuin ve­neerisistä
taudeista sekalaisessa seu­rassa.':
Mistä Johtuu tämä valiiehemineti
politiikan suhteen? Koska politiikka
on kerran eroittamaton osa elämäs­tämme
on siltä puhuttava avoimesti'
Ja käytettävä sitä hyväksemme. Tfii
mä vastenmielisyys saattaa johtua
suureksi osaksi siltäpnonopoolien kor^
Canadan naisten
oikeuksien puolesta
Yhdistyneiden; Kansojen Peruskir­ja,
j c l ia on luvannut'"pelastaa tulevat
sukupolvet sodan kauhuista", määrit­telee
nimenomahan ilman mitään epä­määräisyyttä,
"miesten Ja naisten t a -
sa-arvolsuuden", 1 A l l a oi/^ "Vetoomus
iNaisille", Jonka hyväksyi Ylelscana-dalainen
(Naisten Konferenssi Toron­tossa
maaliskuun 9—10 pnä,
CANADAN N A I S ^:
Me, Toisen Kansallisen Konferens­sin
edustajat, ojennamme -ystävällisen
käden teille. Me pyydämme teitä työs­kentelemään
yhdessä kaikkien cana-dalaisten
naisten ofikeukslen puolesta.
Meidän ensimmäinen kalkkein py­hin,
oikeutemme on rauha;
E i ole minkäänlaista ristiriitaa; el
m i n k p n l a l s l a .erimielisyyksiä, ka
ftimtlen välillä - Jotka oikeuttaisivat
kolmannen maailman sodan, joka toi­si
mukanaan kauhistuttavan atomi-kuoleman.
•.'Kansojen täytyy elää: rauhassa.
Meidän täytyy karCcoittaa.sota, hävit­täjä!
Me pyydämme Canadan Jokaista
naista kannattamaan rauhan suunni­telmaamme,
jonka konferenssimme
cslttl St. Laurentin hallitukselle. : ^
Canadan täytyy Y K : s s a lujasti
puolustaa rauhaa.
Meidän maamme' olisi vaadittava
että suurvallat. Britannia, Ranska,
VSJL., Kiina j a Neuvostoliitto, alle­kirjoittaisivat
rauhansopimuksen van­noen
ei koskaan alkavansa sotaa.
Canadan olisi heti tuimustettava
K i i n a n Kansantasavalta,
Canadan olisi toimittava rauhaa
palauttamiseksi Koreassa Ja Aasiassa
j a poikiemme palauttamiseksi Kore­asta.'
^
Koskaan ei Canadan tulisi suostua
Saksan uudesti aseistamiseen.
Atomipommi on julistettava pan­naan.
Sodan propagoiminen tai ylis­täminen
täytyy julistaa rikokseksi.
Korottakaa äänenne rauhan puo­lesta,
Canadan äidit Ja tyttäret. Suo­jelkaamme
lapsiamme,: perheitämme
Ja tnaatanune sodan tiUTniollisihidel-ta.
Toimikaamme tehokkaasti rauhan
puolesta, ' ^
C.^INADAN NAISET:
Yhtyikää ..puolustaakseme.^ I)erhei-demme
voita Ja leipää Ja pitääksem­me
kurissa ne kuoleman kauppiaat
Jotka rikastuvat meidän uhrauksis-tamme.
Me Jätinune 'hallitukselle seuraavat
vaatimukset:
Määrätkää 100 prosentin veroltus
; kohtuuttomista voitoista.
Asettakaa tukirahat Joiden avulla
..alennetaan maidon, leivän, voin,
l i h an Ja vaatteiden hintoja.
Korottaa perheavustusta 50 pro­sentilla.
.".>>v,. ' ,
•Myöntää vanhuksille 65 dollarin
kuukausittainen eläke. ;
Laatllkaa -laki Jonka mukaan tiai­set
saavat saman palkan samasta
työstä.
' : Me julistamme että palkkoja ja
farmarien tuloja ei saa -jäädyttää.
Sotavoittoilu on estettävä. Otta-i
k a a voitot pois sodista.
Meillä Canadan naisilla täytyy olla
tasa-arvolsuus miesten kanssa kan­sallisten
chjelmaln''ratkalsussa. Mei­dän
' täytyy pUhua ja työäkeimellä
raiihan puolesta perheittemme Ja'
maan turvallisuuden Ja onnellisen
elämän puolesta. f
Jos me olemme yhtenäisinä. Jos me
Järjestämme voimamme, meidän toi­vomuksemme
rauhasta Ja onnellises­ta
elämästä tulee täyttymään;
'Yksin me olemme avuttomia. Y h ­dessä
me voimme siirtää vuoria;
Sodan el tarvitse tulla, sitä ei ole
ennakolta määrätty.
Rauha, meidän toivomme Ja tmel-mamme
saaviitetaan, Jcs sinä j a Jo­kainen
tiainen tahtoo sen — Jos työs­kentelemme
kuten meidän velvolli­suutemme
Ja omatuntomme /raatll.
Yhtykää Canadan naisten oikeuksien
puolesta! ^ . '
teeinsia Jättiläisiä &äslttää3csemme.
että Jos ehdotettu 1,850 aniljoonan dol­l
a r in sotabudjetti käytettäisiin elin-tasonyne
korottamiseen -r^ sen sijaan,
että: se ammutaan savuksi: olisi
Canadan kansan paljon parempi olla/
Siitä Johtuukin, että ensimmäisenä
Ja tärkeimplänä tehtävänämme on p i ­tää
Canada erossa' tästä miljoonaa-:
cien^sodasta. Vasta sitten voi; Cana?
dan kansa vaurastua.
•Uniomme; jäsenet f Me •• olemme
saattaneet: Mnemme :-kuuluvilIe: me­nestyksellisesti
monissa tärkeissä asi­oissa.
Tänään on kysymys sodasta j a
ratthosta kaikkein tärkein asia Cana-;
dan kansalle;; Meidän hallituksemme^
Johtaa maatamme häikäilemättömästi
sodan kauhuihin/ inflatioon; korkeim-;
p i in veroihin ja- (pakolliseen asevel-;
voilisuuteen. Ainoastaan kansan'ää­n
i saattaa ehkäistä - tämän kaiken;
toteutumasta. .
Ellette ole sitä vielä tehneet, kutsu­kaa
pikaisesti koolle kokous keskus-,
telemaan;näistä >tärkeistä asioista Ja
•Jos pöätätte antaa äänenne kuulua
Ottawaan saakka, kirjoittakaa viipy­mättä
pääministeri St. Laurentille sa-;
noen hänelle teidän omilla: sanoillan­ne
mikä on^teidän kantanne rauhaan
j a K i i n a n tuimustamlseen sekä sen
kanssa harjoitettavaan, kauppaan
nähden. .
Muistaikaa, että on paljon parempi
ilmaista mielipiteensä k u i n kärsiä sen
maailman sodan seurauksista; Joiika
taistelutantereeksi Canadakin toden­näköisesti
joutuu. Aikaa: e i ole t u h ­lattavaksi:
Nyt o n aika toimia en­nenkuin
se on l i i an myöhäistä. ?
:TÄTX
Mine-Mill tukee
pakkaustyoiaisia
Denver, Co — International Union
of Mine, M l l l ,and Smeltcr Workersin
neljä johtavaa virkailijaa lupasi
"täydellistä tukea" pakkaamotyöläl-slUe,
Jos he ovat pakoitettuja jlak-koutumaan.
He antoivat lausimtonsa vähän en­nenkuin
talousvakauttaja 'Eric Johns-ton;
ikieltäylyi hiyväksymästä yhdek­sän
sentin -korotusta 'pakkaamotyö-;
Iäisten palkkoihin, jonka;' isännistö
neuvotteluissa lupasi United Packing-house
Workers- (CIO) Ja Amalga-mated
Meat Cutters and Butchers
WQrkmen , (APL) unioiden, neuvot-teluikutmalle.
-Lausunnossa sanotaan:
"Tämän palkaiikorotuksen kieltä­minen
tulisi olemaan lopullisena to­disteena
siitä, että kansakuhnan
puolustusmobilisoitsija: on päättänyt
Jatkaa sotatarvevolttoilijaln' Jasikujen
täyttämistä. Yhdysvaltain työtäteke­vän
väestön kustannuksella."
. Lausunnon olivat.allekirjoittaneet
M l n e - M l l l union presidentti' John
Clark,, rahaston sihteeri 'Maurice
TravTS, varapresidentit Orville L a r -
son ja Charles Wilson. .
-He kuvailivat . lausunnossa halli­tuksen
palkkajäädytysmääräyksen
"tie esteeksi miljoonien palkanan-saitsijain
tielle, jotka tuntevat p u ­ristusta
korkeimpien elinkustannus­ten
j a verojen takia Amerikan his­toriassa.
Tuon Jäädytyksen täytän­töönpano
työläisiä vastaan pakkaus­teollisuudessa^
olisi erikoisen häikäi­lemätöntä,
kun . otetaan huomioon
yleisesti alhaiset palkat tuossa teol­lisuudessa
Ja suunnattoman korkeat
liikevoitot, joista pakkausmagnaatit
ovat nauttineet viime vuosien aika­n
a . "
Mlne-Mlll union johtajat erikoises­ti
tervehtivät kahden pakkaustyöläis-ten
unibn pysjrväisen yhteisen ikomir-tean
muodostamista. He sanoivat sii­tä,
että se "takaa seUaisen yhtenäi­syyden,
joka aina merkitsee voimaa
työväeUe".
HXmiASTinrTAVAA
-T- Nikotiini o n erSsvaar
myrkkyjämme sanoi esitelmöitsijä
kumartui ; uhicaavasti;. kuullj»
kohti. - Tilasto' todistaa, Snm
mies styttää savukkeen, häh
tää eUnikäiknsä 2 timtla, 12
t l a j a 28 seikuntia.*'
Tätä ' mullistavaa' tiedoitusta
rasi hetkisen täydellinen h i r
Sen keskeytti Icpulta eräs taka"
lä istuva mies, joka o l i alkanut-peasti
p i i r r eM numeroita kirj-ren
takapuolelle,
•—.Hyvänen aika, sanoi mies.'
tapauksessa minä» olen ollut
jo lähes 600 vuotta!
LUPAUS
: K i r j a i l i j a Jadk-London sai
kustantajaltaan ilkeäsävyisen kir"
jcssa tämä antoi määräyksiään:
; — E l l en saa luvattua käsikirj-
24 timnin/kuluessa, lupaan tulia'
kalle henkilökohtaisesti j a potkia
nut portaita alas. J a minä pidän'
na lupaukseni.
/Tähän::^jeeseen London
— Jos minä tekisto kaikki työni
loillani, voisin minäkin pitää liip
seni. /
Cana^alaiset söivät '
viime hornia lähem­män
lihaa kuin 1949
- Ottawa. — Canadan f tilasto"
toimisto on Ilmoittanut, että
laiset söivät viime vuoden aikana
haa keskimäärin 134.1 paunaa
•kin asukasta kohden. Koska ed
vuoden.:kulutus oli 138.5 paunaa
keä/kohden, söivät canadalaiset
kimäärin .4,4.paunaa vähemmän
keäkchcten;. Johtuen arvelenkin '
han hintaiin alituisesta* kohoat
Raavaatilihan käyttö väheni 565
nasta vuorina 1949 kuudella pa
eli 50.5 paimaan feme vuonna.-
paanlihan käyttö väheni. my.
rauttaislanlihaa ja ikannutettuä 1
syötiin hiukan'runsaammin kuiii
delllsen vuoden alkanal ;
— Vuonna 1655 hollantilaiset
sivat ruotsalaisten asutuk.set
kassa.
CNRrn V E L K A T A A K KA
C N B : n päämies Donald Gordon eaiS
äskettäin Torontossa pitämässään pi-heessa
vaatimuksen, että. CNB:n nl-tavan
_htiikeata velkataakkaa -1
hnojeimetfava.: 'Tämä Canadan sst
r i n liikeyritys muodostettiin yhdbö-mällä
neljä sorata vararikon pariasb
ollutta rautatieyhtiötä valtion omlsU-maksi
yhtiöksi, joka maksaa nyt v »
slttaln korkoja niistä, valtavasti ve^
tetyistä pääomista, joiden maksaim-sesta
olisi vapaudutta j « 3 yhtiöMo
olisi aimettu mennä vararikkoon.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Mennäänkö vai eikö mennä?
MacArthuiin "vapauttamlsaimeija".
Joka on Jo ehtinyt vapauttaa Korean
noin miljoonasta korealaisesta' (suu­r
i n . o s a lapsia,,naisia' Ja vanhuksia),
lähestyy tätä, kirjoitettaessa 38. le­veysastetta.
•
Koko maailma on nyt kysymys­merkkinä:
"Ylitetäänkö tämä Poh­jois-
ja ; Etelä-Korean raja vai py-sähdytöänkö
siihen J a ryhdytään neu­vottelemaan
rauhasta.
Sellaiset: suurenrohan puhemiehet
kuin esim. FOrd yhtiön canadalainen
johtaja Sales ovat sitä role\tä, että
päätöksen teko pitää Jättää sellaisille
heidän luotetuille sotaratsulle kuin on
esim; kenraali MacArthur. Heidän^
•mielestään ratkaiskoon hän asian sen
mukaan "kuinka värkeissä näyttää
iraraa olevan".
VUme joulun edellä oll samanlainen
tilanne. Sovinnolle Ja rauhanneuvot­teluille
oli tie auki. mutta MacArthur
aloitti "Jouluksi; k o t i i n " .hyökkäyksen.
Joka päättyi kymmei^en tuhansien
amerikkalaisten, englantilaisten, turk­kilaisten
ym. sotilaiden menetykseen
— sama£sa suhteessa tietenkin myös
korealaisten menetykset — Ja hyök«
lajien häpeälliseen pakoon Mant­shurian
rajoilta.
Helmikuussa MacArthur uudelleen
koetteU "kepillä JäStit" j a lähetU
joukkonsa 38. leveysasteen' y l i . ; Josta
ne Joutuivat heti suurin menetyksin
Mitä nyt tehtaan? Maaihnan ylei­nen
mielipide on rauhanneuvottelujen
kannalla.
Rauhan vaatimus on n i i n voimakas,
että esim: Englannin päämitiisteri
Attlee on asettunut vastustamaan sitä,
että MacArthurhi annettaisiin päät­tää
yUtetäänkö 38. leveysaste tai ei.
Viime 'Viikolla Canadan ulkominis­teri
Pearson sanoi parlamentissa, että
"jos olisi mahdollisuutta saada aikaan
tulen lopettaminen jossakin 38. le­veysasteen
seuduilla, n i i n sitä pitäisi
yrittää".
Yhdysvalloissa, mikä ön hyökkää­vien
voimien keskus maailmassa, on
valtava enemmistö ihmisistä sen k a n ­nalla,
ettei 38, leveysastetta saa enää
ylittää.
.Gallup-toimiston toimesta, siellä
toimitetussaVIbänestyksessä viime vii­kolla
73 pros. äänesti sen puolesta,
että tulee pysähtyä 38. leveysasteelle.
16 pros. kaiuiattl marssimista y l i le­veysasteen
J a . l i pros. e i ilmaissut mle-
Upldettään.
' Kun yleensä tiedetään, että Gallup-eli
koeäänestys toimitetaan njs. vä­hän
parennhan väestön keskuudessa
j a : että kalkkein köyhin kansa on
meUceln yksimielisesti knlkenlatsfa so-taseikkalluja
v a s t a a n , n i i n voidasm
o l l^ vakuutettuja ettei faySkkäyksen
pysäbdyttäaaista ivaatlvlen prosentti-mfifirS
ole ainakaan liioiteltu.
sotatoimien lopettamista j a rauhi(n-neuvotteluja.
Mutta ne jotka vaativat sotaa, verta
j a hävitystä, hallitsevat dollareillaan
liallltuksia ja liallltusmiehlä, sano­malehtiä
j a muita-julkisuusvälineitä.
He eivät välitä kansanmlellplteestä
kissan liäntää, koska se on vastakkai­nen
heidän volttollupyrkimyksilleen,
ellei kansan vastarinta saa kyllin
päättävää ja yhtenäistä muotoa.
lEttä sodan lietsoJiUa el ole tällä­kään
kerralla vähäistäkään halua
pysähtyä 38. leveysasteelle ja alkaa
neuvottelemaan rauhasta' Korean
Kansantasavallan Ja K i i n a n kanssa,
siitä on selvänä osoituksena monisa­nainen
propaganda sen puolesta,
kuinka ei sitä n i in vaan ^ v i pysähtyä.
Että 38; leveysaste ei ole sopiva paikka
lopettaa etenemistä, vaan että aina­k
i n "Jonkin verran" sen y l i pitää
mennä,
Julian Ferguson; konservatiivien
edustaja Canadan parlamentissa, p u ­hui
viime viikolla Julki sen mitä so-danlietsojain
leirissä ajatellaan, kun
hän sanoi: "Me emme ylitä 38. leveys­astetta
eimenkuin me näemme sen
edulliseksi. Jos meiiäemme tarpeel­liseksi
ylittää sen n i in me ylitämme.
Jos me tiäemme tarpeelliseksi ylittää
Mantshurian rajan n i in me ylitämme
sen Ja Jos meidän tarvitsee mennä
Moskovaan n i i n me meneoune sinne-k
h i . "
Kuten huomaatte, niin Julian pru-hui
Icoko ajan vahi "meistä**, tarkoita
taen sillä MacArthuria. Trumania.
Yhdysvaltain Ja Canadan suurraha-miehiä.
heidän paBtkalalsiaari Ja
yleensä kaiken maailman sotavolttoili-joita.
denmukalsuudelle j a rauhan saavut­tamisen
tarpeeUisuudelle. "Jos B»
näemme V tarpeelliseksi", sanoo häs,
mennä vaikka Moskovaan, niin "IB
teemme sen".
: 6e on selvää isännän kieltä ja tar­koitetaan
sUlä sitä, että Yhdysvallä!
— tarkemmhi sanoen Yhdysvaltaa
suurkapitalistit haluaa määrätä 7^'
sin mitä. tehdään Ja että jos «fl
arvellaan olevan värkeissä varaa niö
painellaan heti suoraan vaikka Mos­kovaan
asti, turvaamaan Ylidysvsl-tain
"uhattuja rajoja"
Vain se; että on vielä tuoreesi
muistissa Aatu-vahiajan JohdoB»
tehdyn Saksan suurrahamlesten ma»-
iimanvältausyrltyksen surkea lopP^
paneeyhdysvaTtalabet yli-lhmiset las­kelmoimaan.
,
Vastassa. ei; ole yk^hiomaan -v»*;
ikään vapautensa saavuttanut soos
K i i n a n känsä Ja JättilälsvaulidiI»
edistynyt ja rauhantyössä uurasta»
voimakas Neuvostoliitto, mutu mJ*
kalkkien maailman maitten Uunlstei
valtava enennnlstö. Myöskin "Itäp
valtain Ja Canadan kansojen eneffi-mistö.
,
Lujittamalla ja iiehostamall»
kien rauhan rakastavien. rauhaD^
ja oikeudenmukaista eri kansojen'»'
llsten suhteiden sovittelua; kannat*
vien ihmisten yhtenäisyyttä j » [*
mintaa, voidaan estää sotalntolj*»
"näkemästä-- tarpeelliseksi' ^
edelleen laajentamista Ja J » * * * ^
• Tulcemalla / LTV>rontosEa . hubtiW:
7-8 nä kokoontuvaa Canadan
rauhankokousta,/.- osallistuman»'
auttamioUa sen onnistumista, • " ' ^ i
lujittaa rauhanliikettä
sen kautta voimistaa koko «»a»®'*'
' STyöKisten j a farmarien etlut ovat loppujen lopuksi Nevadassa, keapainelsesta sotopropagandasta sa-r kaapaisenuuin takaisin. . Ainerikan kansan enemmlstA hohua Hän antoi myöskin poUtua olkcu- rt^uhan vofaUen rintamaa.--^^ ^^HSMÄiiiiiiiiiÄ