1951-03-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
smmmsmmmmmsmsmmmimimmms
HelsioU* — TDIicn pääsihteeri Ei>
[JO A. Vuoiko, Joka o n ^ ^ y i s t y n yt
jh:n varojen nrääxinkäyttöön, oli
:i 25 pnä^^
Icckouksessa. lukemaissa lakia
ajoukolleen TUL:n valtaamis-itelmlin
niäShden. Seii ö^tqrdes-,
Vuokko paljasti^ TBtia
{ideniokraatit ovat j h i ^^
finaiin 57.000 •"paperijäsgntä'' "enem-änsä
turvanrhiSRksi liiton JoJhdos-
V / 'V;:*''' v';';;./":,: •^-^^^
Ollakseen äänestyskelpolsen piti T -
j:n jiittymisen tapailtua enne^^ y i i -
ae vuoden icppusL Jos; inidet Jäse^
iittyivät tämän vuoden- aikan^i.-et
ole äänioikeutta - IJ^kokou^
jeissa. • Sosdem-publueeh • urheilu-sto,
jorikäTpuhiBehjohtaJanä'toimii
iTäinö Leskinen Ja sihteerinä i»ekka
oli asettunut tavoitteekseen,
oikeisto Ihahkkii \ T D L : n yaioiila
liittoon ainakin 100,000 äänestysjä-kentä.
Tämä jäsenvärväys piti sucri-jtettaman
useammassa -vaiheessa, jota
varten TtTLin piireissä olevat spsdem-
•vaativat seurojen; Junttamie-iltä
raportit jäsenvärväykseii kuius-jta
useaan kertaan viime -vuoden iku-puessa.
Joulukuun lopussa * sdsdem-puolueen
urheilujaostö teki yhteenvedon
jäsenyärväyksestä ja totesi täl-höin,
että jäserihaxikinta ei ole mennyt
täysin "nuottien" mukaisesti siitä
puolimatta, että T U L - n k3TOmenkim-i.
järjestäjää ja koko järjestöosasto
lii pantu rullaamaan sosdem-puolii-eeri
puolesta. Tällöin tehtiin jaostos-päätös,
että jäsenmäärää lisätään
T U L : n sääatöji rikkomalla,.
kot ensin l i l i ^ i u q k ; | | ; ; 3 ^ i i s i n e s^
tä sBiira e i tavalUsestt ole
yhtään Joukkuetta Imsia^
iVNrtinfn, ohjeen'- ji&äac&rJifaetetäin
vielä tilitys 1;S71 Jääneitä, n i i n « t t»
setnan jaseunäfirä öii' n ^ h t S «vaille
ndjfitiihatta'. •• lisä ^ e i m s s i «d
mikuunas pälyän Jälkeen tulivat sos-de-
seuroilta, ei aiartin hyväfe^nyt
nlit^.- vaan p i t i useiden^ etenkin i H e l -
singin, KjrmjRnlankj^n;Ja-Tat^pereen
pUjrin sosdem-^urpjen ' jäseainä&rää
|tian,pteM
dem»puplu.een}wheaujaQston^nin^^
lähetti.)iiedon;ettäi.TCCLinpiMeij
on. keksittäyg .lisää Jäsen% j a . lähe-tfittäyä
tilitykset p a r in päivän sisällä,
luvaten ;hoitaa, asian Jatkossa. - i
Jäsenvärväys täni?n vuoden puo-lella
oli- sääntöjen vastaista, Joten
Martinin piti vahvistaa omien Juntta-miestensäkih
uskoa huomautuksella,
että sääntöjenvastaiset toimenpitest
tullaan liitossa hoitamaan niin, ettei
keskusvaalilautakimita tulisi niitä t o teamaan.
Niinpä sitten- esim: Kymenlaakson
piirin, seuroista Haminan Pontevan,
Inkeroisten Vihurin. Kotkan K i s a i l i -
jajn, Kouvolan Polkien. Kyminteh-taan
Kisan, Popinniemen -Ponnistuksen
Ja V o i i k a a n Viestin jäsenveroti-lityksiä;
suoritettiin toiseen, kertaan
aivan tammikuun loppupäivihä Ja tällöin
• T U L :ri Kymenlaakson jJiirisihi
teerin aiattilan lähettäminä;. Näissä
seuroisBa tai ainakin hiiden, nimissä
bnj siis suoritettu sääntöjen vastaista
äähestyskarjah 'hankintaa, tämän
vuoden puolella. " -•fY ^'•'••'^^^^^^^
Tampereen piiristä l l i i e t t i sellainen
seura kuin Tampereen PesärPei-
Helsingissä on •ViUeiJt^kblan. gei;
Jo -Vilasen Ja EeU Simula^/JolxiidllA
s u o r i t e ^ jäsen*
v^irj^tä tämäii vU(^fen ^ d l e l l a . S A I
adäosta' •TDL-la on n^'""EuroopaA
siitui siximnistusseura'' Kruununhaan
Suunnistajat, joissW^.U.j^ Jäsienen
Joiikossa ovat eturivisä^T mm. Simonen
JäÖuöntauÄta;''^'
On siis todettava,, että, sosdemoi-keist^
o n törkeällä iaivalla xUckonut
tässäkin suhteessa y u t r n sääntöjä.
b R i l i a & m ^^
mistö mvös piirikök|^i;^sls8a Joissa, te;
toteuttivat hajqitu^^(öksiä: Mutta
t ä i i a i h e h i t Ä n ^ o
tavim; mleste^
leikkiä, sillä övathan.(H^kavaItaneet
työläisurheiUJain yhfieisii: Wojäkin
57,000 ^"päpöijas^
k i l sosdem-bil^
L : n työlälsurheilljbil^?;; 'jSe on. työ-läisurheilijain
yhtei^olodn estettävä
maälisänitm 1 1 ^ ^
liittokokousvafileissa. ' *'
JUUTALAISSOBTO, ON .
KÄYNNISSÄ IRAKISSA. ^
Baghdad. Irak. - i - ' I r a k in parla>
mentti hjnräfcsyi läkiehdotuksenv Jonka
mukaan Jrakissa„bleyat Jutrtalals-ten
kiinteät omaisuudet Ja pankkitalletukset
jäädytetään, l i a k i (koskeevain
sellaisia Juutalaisia, | Jotka • eivät ole
I r a k i n kansalaisia. i
iKuitika paljon
^ pillitti mäteaä?
New Yorkin valtion farmeilla v.
1947 t c d i i i i y t^
että melkoisen, tarkktf aryiö, puletln
hoitokustannuksista voidaan >8^da
vähällä laskemisella. . ^isitmerklksi
r a s k a ^ u l s t e n suk^pupUöratett^
poikasten ruokaan menee 34 paunaa
rehua j a työvoiman osalle lasketaan
32 minuuttia Jokaista polkasta kohti.
Kuolemisen varalta lasketaan l . i p o l -
(kasti" tarvitsee kasvattaa Jbkalsta täysi-
ikäiseksi saatavaa kanaa kohti.
'Laskemalla nykyisten kustannusten
mukaan xiaiun. ^övolmati Ja poikasten
bstchlnnari, voidaan kokonaiskustannukset
saada selytlle; Muut kiis-tannukiset
nousevat r l 5 prosenttiin
edellämainituista.
. R e h u on suurin meiu)erä j a sen Jälkeen
tulee itse poikasten hinta. Työvoima
käsittää 15 prbs. kokonaiskustannuksista.
. ,
E r i s ^litaatyypplsten New Hamp- (^«n tunnin ajan päivällä, samaan a i -
shlre rotuisten kanojen Jalostaja on
valmistanut bidletlndn. niitä kanafarmareita
varten. Jotka käyttävät rnal-nittiia
rotua munien tubttamisesn
hautomista varten. Bulletinissaan
hltt sanoo: "Äreldän •New Hampshire
kanamme on sUtetty mimttamaan r e -
I V A N lähipäivinä tulee Canadan
suomalaisille kirjallisuusmark-kinoille
ufusi tulokas. Vapauden kustannuksella
ilmestyvä "Iloisia Juttuja",
jonka kansikuvaan jokaisella on
mahdollisuus tutustua silmäämällä
näiden rivien yläpuolelle.
: K i r j a "Iloisia Juttuja",176 sivua, on
kokoelma Kaapi'0 Jääskeläisen (A. B.
Mäkelän) kirjoittänMa hauskoja j a todella
iloisia juttuja. Huomattavin osa
näistä jutuista on poimittu kirjasta
"Iloisia Juttuja", jonka ensimmäinen
painos ilmestyi v. 1888 j a toinen painos
V. 1908 ja toiset Canadassa j a Y h dysvalloissa
ilmestyneistä aikakauslehdistä
ja kirjasista. ; .
Voimme sanoa, kuten A . B . Mäkelä
itse "Iloisien Juttujfert". ensimmäisen
painoksen esipuheessa, ettei tätä. kir-.:.
jaa ole tarkoitettu .minkään erikoisen
puutteen poistajiksi kirjalUsuuden.-.-
alalla - j a että "Suöriieri kansa, tulee;-'
varsin; hyvin ! toimeenilmatt!; näitä •
'Iloisia J u t t u j a k i n " ' • • r
Tämän kirjan tarkoituksena on o l lut
ensikädessä saattaa mahdollisimman
lukuisten suomalaiiBteh käsiin
osa siitä arvokkaasta kirj^^Uisesta pe- .
rinnöstä jonka A . B . Mäkelä on jälkeensä
jättänyt. A. B . Mäkelän k i r jallinen*
työ ei ole siiirikaan rajoittunut
näihin "Iloisiin Juttuihin" vaari
on se paljon laajempi, jopa n i i n laaja -
että; hänet voidaan katsoa yhdeksi^
s u o m a laisen työväenkirjallisuuden
huomattavimmista kohottajista ja
laajentajista. •'' } y : ; X x : • • 'k,]•
Jo ennen vuotta,1885.alkoi A. B .
Mäkelä, kirjallisen työnsä,; sen jälkeen i;v
hän yhtamittalsesil harrasti sitä joko
'•':[•:••':••'H < v-/>^;;:>''>•-•:V- •-^^^:'^''1:^-
S(ekä kirjoittaen kirjoja. Aik(£haan
ilmestyi hänen "Iloisia J u t t u j ^ " / k i r - .
jastaan 2 eri painosta .Suomessa.
Muut huomattavimmat häneri kirjoisi
taan ovat "Ruukin jaloissa", "Sai^kari-kuningas"
ja "Muistoja Sointulä^">
Canadan suomalaiselle väestö|le .^li-,
li A B ; Mäkelä ehkä kaikloBin.|ii|i^
män tunnetuksi ollessaan V^paiisr
lehden päätoimittajana jonkin jaj&aa;
vuosina 1924-1925 j a taas uudellec^ v>,
1930. Länsirannikon suomal^isteh
keskuudessa hän t u l i tunnetuksiko"
Malkosaarelle perustetun Kalevalan
Kansan siirtolan rakerinusai)cana.
Myöskin Yhdysvaltain suomalaisten
keskuudessa hän o l i h y v i n ttumeftu,
lukuisissa julkaisuissal jiilKiilpjeh'-;^
kirjoitustensa j a Raivaajan j a Toy^iiQ
toimituksissa olonsa kautta. Aj(n^.ja. -
kaikkialla, niin Suomessa, Yhdyisyai-iioissa
kuiri Canadassakiri, kä3rtti |Äa-r; i
kelä kynäänsä työkansan pyrldriiys-teh;
jä ^vieläpä sen kaikkein i^di^s^.
'mielisimmän osan pyrkimysten, ^,
tämiseksi.i ; ^ - c i / U : . ^ , / - i . ; C v '"
Voimriiekin piis. tervehtiä-n>'
fiti tätä Vapaus-kiistannusU
inenpidettä, jolla yksi osa . , ,.
lÄäkelän arvokkaasta kirjallisesta
ityöstä — parhain osa hänei) mefaeyäs»..'
*ta huumoristaan — saatetaan iiucjel-..
leen, suomalaisen väestön kaden..i^ö|7 .
f tuville, sen nautittavaksi j a sen'yaa- ' •
ottavaksi. • ;.:;V./„:..;.
"Roisia J u t t u j a " sisältää n^^?t\xA^
33 eri jutiiia j a esittelyn. Se nJgOjsaah
ainoastaan 1 dollarin nidotturia-^iui .
"pesun faftstäviiri"^
jari fairita on n i i n alhainen voida^rUcin
sanoa,'että flloiset J i i t u t t öyÄtvjoka^'.'
miehen käden ul6ttiJii{ilIä< Jf^^jaa sää
hun lihaksi Ja koska poroteinilla on
taipumusta kifboittaa munatuotantoa.
tarvitaan korkeapltoista pfoteinlre-hua
(mäskiä). K i l k k i mahdoUlnen
tulisi tehdä mäskhikiUutukserillsää-mlseScsL*'
^
Toisessa' kohdassa hän sanoo:
•«alikki "sekavilja tulisi syöttää nUn
myöhään Utapälväilä kilin mahdollista.
Meidän mielestämme hyvä sekoitus
on seuraava: (Kolmasosa kfäaa-nalsta
maissia, kolmasosa vehnää Ja
kolmasosa kauraa. Syöttäkää 50—50
breeder-mäskiä Ja sekaviljaa ensimmäiset
kaksi ylikkoa sen Jälkeen 60
pros. samaa mäskiä Jä 40 pros. seika-v
i l j w yhden kutäcauden ajan. Siitä
lähtien syöttäkää 70 pros. Breeder-mäskiä
j a 30 pros. sekaviljaa." •
•kaän Joka päivät
' 3. Breeder-^ellettejä .(Jotka eivät
ole täydellisiä) tulisi syöttää kanoUle*
sen jälkeen kun :he*ovät munineet
ftcäksi viikkoa, viittä paunaa peUet-
.Pankaa merkille suuren mäsklbsuu-deh
korostaminen. Hän myöhemmin
selostaa, että v äärettömän ktmnralla
ilmalla on saatu hjrviä tuloCcsia siyöttä-mäilä
8b pros. Breeder-mäskiä' Ja 20
pros. sekavUjaa. Bulletinissa myösCcln
korostetaan riittävän juomistllah t a r peellisuutta
; Ja tärkeyttä, varsinkin
kuumilla ilmoilla j a ainakin 35 jalkaa
ruoklntatiiaa tarvitaan mäskikauka-lon
ympärillä jokaista 100 kanaa koihl
'''^'^-^
AIXSkiN KULUTUKSEN ',,
KimOITTAAnNEN
Jotkut lukijat ^saattavat: ihmetellä,
miten on inalhdollisla saada' munivat
kanat s y ö m ^ • n i i n ' 'liiäljori hiäsklä;
Tässä .olisi^Joitakin bulletinissa a n nettuja
^hdotulcsia. - • -.i • • ... •:
. ii Jos sekoitatte, mäskiä, iäsiUännfe*
JokaVkerta' k un käik^^ .kanahuopees^
sa on siitä apha. -
: 2; Syöttä&ää'. tuoretta > täydellista
Breederr-mäskiä kaksi kertaa, päivässä
sallien, kaukaloiden olla tyhjänä y h -
tejä 100 kanaa (kohti päivässä suositellaan.
.; 4. K u n mäskin kulutuksessa ilmenee
hidastumista kuumilla tai kylr
millä ilmolUa, tulee Breeder-pellettlen
äyöttöä lisätä niin paljon,, että re-ftiui
vastaanoton. 4cokonaismäärä pysyy
normaalisens Jä sitten '\^entää
.viiteen. paunaan sataa Icahaa; "kohti
toeti kun hätätilanne on sivuutettu.
Tämä New Hampshire kanojen siittäjän
ruokintasuunnitelma oh samanlainen
kuin se. Jota noudatettiin v l i -
me vuonna iLänsi-Niew Y o r k i n valtion
munimisi:cokelluissa. (Molempien suunnitelmien
pääajatuksena on saada pu-letit
syömään niin paljon kokonats-rehua
kuin mitä ne kaikilla m i ^ d o l l l -
silla keinoilla••• voidaan saada houkuteltua
.syömään. Siltä kohdasta suim-nltelmat
eroavat .toisistaan monella
tahralla. Munlmiskokeiluissa pyirkl-myicsenä
on rohkaista suureen mäs-icln
vastaanottoon, mutta mitään y r i tystä
ei tehdä sellaisiin rehuosuuLC-siin
pääsemiseksi kuin mihin liha-tyyppisten
kanojen ruoklnna.^sa pyritään.
••:••'•?'•: ^'^:v.;,;-^-
Munlmiskokeiluissa syötetään pellettien
sijasta märkää mäskiä. Se
aletaan hiin pian kuin munatoutan-hossa;
päästään /lO prosenttiin. Veteen
sekoitettua kuivaa maitojauhetta
kaadetaan,' paremmink'in säästeliäästi,
kuivan mäskin päälle ikerta päivässä.
Toinen ero, on se, että muna-k
o k e i l u l l a syötetään muniville k a noille
munimatnjaskiä ^ikä siitosmäs-lää.
. Se tietenkin' johtuu'siitä,, etttl
ensimmäisessä tapauksessa ei tuoteta
slltbsWöiiia ja samalla fc^
iilhnaäsa ;s52stelään: hiukan.' ;lKa"ik-
Ti&ri" 'painaytti eroavaisuus kuitenkin
'Sv"s^e;?.tiEä' m^ el"yrlr
£etä''Taioitta^ ivlljän määrää paitsi
si^tp, .että sitä.ei syötetä ennenkuin
iltojaiväliä eikä Olienkaan aaniulb.
iMstaina/maäUsk. 27 p.'—Tu6stoy;i^^
Maitotaiouden ongelmista
1
Useita kokeita oh subrltcttu varsinkin
lännellä siltä kuinka paljon hyvät
lehmät tuottavat maltoa j a volrasvaa
pelkkää heinää syöttämällä.
Tässä yhteydessä on todettu, että
lehmien tuotanto riippuu tässä t a pauksessa
hyvin paljon siitä minkälaista
heinää niille annetaan. Vaikuttavana
tekijänä; c n myös lehmän
koko Ja se, annetaanko lehmille:fos-forilisäkettä
Jotta se saisi riittävästi
kivennäisaineita.
Crään yhdysvaltalaisen ikoeaseman
tulokset osbittavat seiiraayaa: K un
lehmille annettiin ainoastaan hsrvä-laatuista
alfalfahelnää Ja fosforilisäk-keltä,
tarpeen muOcaan. hyvät lehmät,
Joita lypsettiin kahdesti päivässä
tuottivat noin 0.8 paunaa volrasvaa
päivässä eli noin 250 paunaa vuodessa..-
,. / •
K u n lehmille annettiin alfalfahelnää.
lisäksi maissisailorehua niin lehmien
tuotanto nousi noin 275 pauhaan
vuodessa. J a Jos lehmille varataan'
kesän ajaksi hyvä laidun, niin
se saattaa nostaa voirasvan tuotannon
300 paunaan vuodessa — mutta
tätä määrää pidetään korkeimpana
saavutuksena. »Etelämmässä, missä
iaihdunkatisi on pitempi, voidaan saa^
da piuiemplakin tuloksia.*
Onnistumisen ehtona on kuitenkin
se. että lehmille annetaan yltäkyllin
hyvälaatuista heinää. K u n Cumsen-traatlt'
ovat niin kaUUta. että niitä
on syötettävä normaalista määrää, vä-
Siemmän. silloin tulee erikoisesti huolehtia
sUtä. että lehmät saavat yltä-
GorUin iqnrälaatuista heinää. Muussa
tapauksessa tuotanto^ laskee niin palj
o n että maitotalous tulee kannattamattomaksi.
Ybtenä esimerkkinä sUtä; kuinka
edullista o n lypsykarjan oikea ruo-ktntamenetelmä.
kerromme Indianassa
: (YhdysvaUolsss); ädcettäin subri-tetusta
Iccfteesta. Tässä kokeilussa
(cäytetUin viittä Idunää. {Nämä lehmät
valittiin sellaisilta larmcllta ihis-fiä
lehmiä ti oltu edelliset^ vuonna
hyvin ruokittu — mutta kuitenkin oli
pidetty kir j a a niiden tuotannosta. Nä-mä
jjdunät itiotiin koeasemalle, missä
niitä ruokittiin J a boidetUlh samalla
tavalla kuin multakin lehmiä. 3«filUe
^ t e t i i i n r l i y y ^ ^ ja
kcnsmtxvatteja tiukasti 'niiden tuo-tehtokyvyri;
Tm>kaan«^^^^^^
^hmät oUvat t o o t t ^ ^
SfiM paunaa ^maitoa Ja 203, {»annaa
vobastraa edellisenä, vuonna — ja
hiiden v^ke«(kinkeztaiäK^^
tannukset oUvat olleet \$43,'72 lehmää
luaxtL mdOoä kesUnker-t
i i b i m i i l h f g i ^
VoitbkBltai tjröpaJkaksl jii näfnmuo-
V,,.,
työskennellen sanomalehtien toimi- . ~ — —
. luksissa tai kirjoitellen julkaisuihin- ^ -4^^^ S, ;i'.;;
'tuvJr^^p^^ v« « w w wi lyopajgauun jaji nauunuo- MHJ•on.;.;•.:•-^'••v^ ^ <||||illllll|IIIIIIIIIIIIHIIHIIH^
doin keskhnäärin $77:64 lehmää kohti
.vuodessa. : ; ;• ' .:•(:. :::V,/).-.\Z:'
iBLoeasemalla annetun' ravinnon ja
hoidon perusteella nämä samat lehmät
tuottivat keskimäärin 8,662 paunaa
maitoa ja 317 paunaa volrasvaa
vuodessa. Siellä niiden ruokintakus-tähhiÄset
nousivat keskimäärin $72.34
vuodessa. Niiden tuottaman maidon
Hirttä oli keskimäärin $207.38 Jättäen
siis keslcimäärin voitoksi tai työpalkaksi
$135.04 lehmää kohti yuodessa.
J o ^ t • maltofärmarit olisivat ehkä
sanoneet, että näitä lehmiä syötettiin
Uialilsesti, sillä niiden "keskinkertaiset
i niokalasCtut nousivat $28J62 leh*-
mää kohti vuodessa edellisen vuoden
ruokintamenoihin verrattuna. Mutta
tämä Tunsas ruokinta — j a hyvä hoito
—, lisäsi keskimäärin $86.06 arvosta
nxaitotuotantoa lehmää kohti Ja puhdas
voitto lisääntyi keskimäärin $57.40
lehmää kohti yuodessa.
Joissakin tapauksissa, erikoisesti a i van
simrkaupunklen lähettyvillä, on
kofkeiltu toisella äärimmäteyydellä. n i mittäin
sillä, että lehmille pn annettu
rajoitettu määrä heinää Ja hyvin n m -
saajsti konsentraatteja; "raten menetellään
sen vuoksi ktm halutaan farmilla
pitää raahdollisimmah paljon
lehmiä — Ja tässä tilanteessa saattaa
olla helpompi ostaa enemmän konsentraatteja
Ja vähemmän heiniä.
Toisissa tapauksissa kuivuus vähentää
paljon heinäsatoa ja siitä yritetääh
selviytyä konsentraattien lisäämisen
avulla. •z - ^ ' ' ' • • • > • :;
..Tällaisissa tapauksissa tulee kuitenkin
aina harkittavak-si, että kumpaa
on edullisempaa ostaa enemmän
— hyvää heinäänkö vai kcOituuttomari
I>aljbn konsentraatteja? ; Jokatapauksessa
on viisasta se, että lehmille
annetaan ainaiicin puoli normaalimäärästä
heittää,, sen sijaan että yritettäisiin
konsentraateilla korvata suurempi
Osa heinää.
Tässä yhteydessä viitattakoon e-rääseen
!New Yorkissa suoritettuun
kokeeseen, mis3|i lehmälle syötettiin
vain 5 paunaa hyvää heinää päivässä
Ja sitäkin vähemmän j a heinän asemasta
annettiin n i i n paljon konsentraatteja,
että ne teoreettisesti yiaiita-slvat
vähennet)ii heinämäärän r a y i a -
toaryon. .Tästä huolimatta maitotuo-tanto
väheni tmomatlavastl. Samoin
väheni «voirasvan tuotantomäärä.
Eräät muut kokeet ovat todenneet
s a ^ n j a vieläpä senkin, että nuito-ttiotonnph
vähenemisen lisäksi lehmät
ovat jalhtuneetScin kun niille on
äönettu 2—4 paunaa heinää päiy^tssä
Ja niin. paljon konsentraatteja, ettSl
nildeö ravintoarvo teorecttto»ti i o r -
vȊ:ys^^ .mvin-toarvon.
Palkat ;N.-liito88ä
Moskova. — Neuvostoliiton työläisten
j a fe^marlen reallpalkat nousivat
jälleen kun hallitus alensi uuddleen
monenlaisten tarvBläcelden hintoja. ,
Keskittäen voimansa siviilituotannon
lisäämiseen (vaih.y^deksäntoista
senttiä valtion kuluttamasta dollarista
menee maanpuolustulueeh. Jota»
vastoin Yhdysvaltain hallituksen budjetista
menee 69 senttiä dollarista sotavalmisteluihin).
Neuvostoliiton h a l litus
kykeni jälleen alentamaan kulu-tustavarain
hintoja seuraavasti:
. Leivän ja leivosten Oilnnat alennettiin
15 prosentilla, kaikenlaisten jauhojen
15 prosentilla, rehujen hinta 13
prosentilla, kuivatut ruoat 15 proseh-:
tiUa Ja viljan hliita 15 prosentllfa.
Tuoreen Ja kannutetun lihan hinta
alennettiin. 151 prosentilla, kalan Ja
kananlihan hinta. 10 prosentUlia, m u nien
10 pro8cntuia,'vlrook^jupmlen 20
prosentilla, hedelmämehujen io prosentilla.
, '
- Tpalettltairpelden .hinnat laskettiin
10 proEentillä. tupakan ja savukkeiden"
15. prosentilia,:.porsllnl- Ja lasltava--
räin iilnnat 20 prosentilla, tulitikkur
jen j a paloöljyn 22 prasentiila,.radioiden,
polkupyörien j a kellojen hinnat
lOpraseptllla. ;. :^v:.;-^'\::'^;;;.\r^'/-;'yc
• Rakennustarpeiden hinnat (ei-me-tallln)
laskivat 20 prosentilla. Ikkuna-'
lasin 20 prosentilla; iräutapellln, so-»
mentin ja seinäpaperin hinta 10 prosentilla,
neulomakoneiden 10 prosentilla,
veltälen 10 prosentilla j a rautatavaran
hinnat laskivat 10 prosentilla.
' . '-;
Neuvostoliiton suurenmoiset rau-hancmalset
projektit kansanjoukkojen
elämän helpottamiseksi ovatjyrk-känäyastakohtaha
kapitali3tima.de»;
elinkustannusten Jatkuvalle kcihoami-selle
ja palkkatulojen ostovoiman
huononemiselle. •
Neuvostoliiton työlästen reillpal-kat
nousivat 25 pro.senti21a Tux^ien
1940-50 välillä ja lamaan aikain N s u -
vostoliitcn maatyä.äestön loJelllset
palkat nou.h-at 30 pr Kjntllia, Nyt
toteutetim hintojen ale.itiniisen johdosta
nämä Fa;kjL'atu'.ot nousivat huomattavassa
mäiiHsfii uudelleen;:
^.12 j a 3) % yuorineh; J y n y .
Ulpaliut maalisk. 18 päivänä onnls-ttUvat
h y i ^ , vaikka el osanott&Jia
ollutkaan mudalta. k u i n Jymystä. ivL
Ediosta^ . K e l i ci' kylläkään.oUut ke-
<huttava, mutta oli haiitenkln samon-
!Ialnen jokaiselle.,, ./Voiteluvirheitä
sattui .Uetenkin monelle. Jotkut p a n
i v a t ' suCtslen olle "norjalaista'' ja
:to|ji?t|pck|^
' Osanottia/ia oli kaikkiaan' 20 Ja°^naisetkin
olivat tälUl kenralla "kiitettävästi
edustettuina. ' Jymyn -ikämles
«Kalle Teräksinen el voinut.tällä kerralla
osallistua» (kun häneltä», katkesi
kaivoksessa, baksi kylkiluuta. .Yllä-ty&
mles näissä kUpallulssa o l i Jyniyn
Kalevi Luoniä, Joka voitti 18-vuotIait-ten
kilpailun, vaikka, c n tosissaan
hlihdellyt vasta tämän talven. Yleisessä
sarjassa Isännöi J . Bränny ja
ikämiesten sarjassa a m Mäki. Mais-ten
sarjan voitti varÄaanhyyättn t a paan
Nancy Bränny Ja. alle 12 v. aar-
Jah Dick Mäki, Joka. liittojuhlissa'
Juclicsi 1,500 metriä. Dick on tulevaisuuden
mies.
KllpalloJen tulokset: fämlesten 5 Kmr 1) B i l l <Milki 28.40,
eo. Bränny SlilS Ja 3) K u s t i Hanr
tala 33.14. (Kaikki Echosta. - , Englannin välisesti^ kauppava
kcppin' Johtama Suomen k a u p p a i s i - ; ,37
tuuskunta on aloittanut Englannin 7^-
kiauw)aministerlÖhi; «duätaJI«i;.fckÄS^
s:flntoossa'5:tneuvot^lut.t;-;.vfiuoroett'i#lttfä«^^
Hiihtojen,Jälkeen jaetUIn.IM^-^'^
not. jolta oli varattu koline ktAi
palkintojen Joon aikana paMjalU; ^s-
EDWARD fiRAIN CO.
68 E LM ST. W. SYIDBURY
Vapauden tilaajien ja asiamiesten liuomioon!
VAPAUDEN UUDET TILAUSHINNAT
ASTUVAT VOIMAAN HUHTIKUUN 1 P:NÄ 1951
V Yhä lisääntyneiden painokustannusten, sanomalehtipaperin; painomusteen
j a muiden tarvikkeiden hintojen kohoamisen johdosta olemme pakotetut
korottamaan Vap^den tilaushintoja, saadaksemme ne edes osapuil>
leen vastaamaan alan tarvikkeiden hintojen kohoamista. ;:
Nykyään joudummie maksamaan sanomalehtipaperista $121.00 tonnilta
j a vieläkin enemmän, jos paperia joudutaan paperipulan takia -ostamaan
ei-virallisilta välittäjiltä, kuten tapahtui viime kuussa, että joudumme mak--
samaan sanomalehtipaperista $144.00 tonnilta sekä korkeat rahtimaksut
paperin perille toimittamisesta.
Vertauksen vuoksi mainittakoon, että huhtikuussa 1949 maksoi sanomalehtipaperi
$96^00 tonni. Siis vajaan kahden vuoden aikana on sanomalehtipaperin
hinta kohonnut $25.00 tonnia kohden nykyisiin markkinahintoihin
verrattuna. Kun tähän vielä otetaan paino^ ja latomakoneiden kunnossapitokustannusten
j a niihin aina silloin tällöin tarvittavien osien hintojen
kohoaminen, niin näinollen ei ole mitään muitta keinoa kuin lehden tilaushintojen
korottaminen.
Uudet tilaushinnat, jotka astuvat voimaan huhtikuun 1 päivänä 1951;
ovat seuraavat: . / \
YHDYSVALTOIHINx
6 kuukautta 4.30
1 vuosikMia .,.-.$7.00
6 kuukautta ; 3.76
3 kuukautta 2.25
1 Tuosiknrta
SUOMEEN JA MUUALLA ULKOMAILLE:
$8.50 6 kuukautta :..$4-7S
V A P A U S PUBLISHING CO. L m - ;
• •'%
lii
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 27, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-03-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510327 |
Description
| Title | 1951-03-27-05 |
| OCR text |
smmmsmmmmmsmsmmmimimmms
HelsioU* — TDIicn pääsihteeri Ei>
[JO A. Vuoiko, Joka o n ^ ^ y i s t y n yt
jh:n varojen nrääxinkäyttöön, oli
:i 25 pnä^^
Icckouksessa. lukemaissa lakia
ajoukolleen TUL:n valtaamis-itelmlin
niäShden. Seii ö^tqrdes-,
Vuokko paljasti^ TBtia
{ideniokraatit ovat j h i ^^
finaiin 57.000 •"paperijäsgntä'' "enem-änsä
turvanrhiSRksi liiton JoJhdos-
V / 'V;:*''' v';';;./":,: •^-^^^
Ollakseen äänestyskelpolsen piti T -
j:n jiittymisen tapailtua enne^^ y i i -
ae vuoden icppusL Jos; inidet Jäse^
iittyivät tämän vuoden- aikan^i.-et
ole äänioikeutta - IJ^kokou^
jeissa. • Sosdem-publueeh • urheilu-sto,
jorikäTpuhiBehjohtaJanä'toimii
iTäinö Leskinen Ja sihteerinä i»ekka
oli asettunut tavoitteekseen,
oikeisto Ihahkkii \ T D L : n yaioiila
liittoon ainakin 100,000 äänestysjä-kentä.
Tämä jäsenvärväys piti sucri-jtettaman
useammassa -vaiheessa, jota
varten TtTLin piireissä olevat spsdem-
•vaativat seurojen; Junttamie-iltä
raportit jäsenvärväykseii kuius-jta
useaan kertaan viime -vuoden iku-puessa.
Joulukuun lopussa * sdsdem-puolueen
urheilujaostö teki yhteenvedon
jäsenyärväyksestä ja totesi täl-höin,
että jäserihaxikinta ei ole mennyt
täysin "nuottien" mukaisesti siitä
puolimatta, että T U L - n k3TOmenkim-i.
järjestäjää ja koko järjestöosasto
lii pantu rullaamaan sosdem-puolii-eeri
puolesta. Tällöin tehtiin jaostos-päätös,
että jäsenmäärää lisätään
T U L : n sääatöji rikkomalla,.
kot ensin l i l i ^ i u q k ; | | ; ; 3 ^ i i s i n e s^
tä sBiira e i tavalUsestt ole
yhtään Joukkuetta Imsia^
iVNrtinfn, ohjeen'- ji&äac&rJifaetetäin
vielä tilitys 1;S71 Jääneitä, n i i n « t t»
setnan jaseunäfirä öii' n ^ h t S «vaille
ndjfitiihatta'. •• lisä ^ e i m s s i «d
mikuunas pälyän Jälkeen tulivat sos-de-
seuroilta, ei aiartin hyväfe^nyt
nlit^.- vaan p i t i useiden^ etenkin i H e l -
singin, KjrmjRnlankj^n;Ja-Tat^pereen
pUjrin sosdem-^urpjen ' jäseainä&rää
|tian,pteM
dem»puplu.een}wheaujaQston^nin^^
lähetti.)iiedon;ettäi.TCCLinpiMeij
on. keksittäyg .lisää Jäsen% j a . lähe-tfittäyä
tilitykset p a r in päivän sisällä,
luvaten ;hoitaa, asian Jatkossa. - i
Jäsenvärväys täni?n vuoden puo-lella
oli- sääntöjen vastaista, Joten
Martinin piti vahvistaa omien Juntta-miestensäkih
uskoa huomautuksella,
että sääntöjenvastaiset toimenpitest
tullaan liitossa hoitamaan niin, ettei
keskusvaalilautakimita tulisi niitä t o teamaan.
Niinpä sitten- esim: Kymenlaakson
piirin, seuroista Haminan Pontevan,
Inkeroisten Vihurin. Kotkan K i s a i l i -
jajn, Kouvolan Polkien. Kyminteh-taan
Kisan, Popinniemen -Ponnistuksen
Ja V o i i k a a n Viestin jäsenveroti-lityksiä;
suoritettiin toiseen, kertaan
aivan tammikuun loppupäivihä Ja tällöin
• T U L :ri Kymenlaakson jJiirisihi
teerin aiattilan lähettäminä;. Näissä
seuroisBa tai ainakin hiiden, nimissä
bnj siis suoritettu sääntöjen vastaista
äähestyskarjah 'hankintaa, tämän
vuoden puolella. " -•fY ^'•'••'^^^^^^^
Tampereen piiristä l l i i e t t i sellainen
seura kuin Tampereen PesärPei-
Helsingissä on •ViUeiJt^kblan. gei;
Jo -Vilasen Ja EeU Simula^/JolxiidllA
s u o r i t e ^ jäsen*
v^irj^tä tämäii vU(^fen ^ d l e l l a . S A I
adäosta' •TDL-la on n^'""EuroopaA
siitui siximnistusseura'' Kruununhaan
Suunnistajat, joissW^.U.j^ Jäsienen
Joiikossa ovat eturivisä^T mm. Simonen
JäÖuöntauÄta;''^'
On siis todettava,, että, sosdemoi-keist^
o n törkeällä iaivalla xUckonut
tässäkin suhteessa y u t r n sääntöjä.
b R i l i a & m ^^
mistö mvös piirikök|^i;^sls8a Joissa, te;
toteuttivat hajqitu^^(öksiä: Mutta
t ä i i a i h e h i t Ä n ^ o
tavim; mleste^
leikkiä, sillä övathan.(H^kavaItaneet
työläisurheiUJain yhfieisii: Wojäkin
57,000 ^"päpöijas^
k i l sosdem-bil^
L : n työlälsurheilljbil^?;; 'jSe on. työ-läisurheilijain
yhtei^olodn estettävä
maälisänitm 1 1 ^ ^
liittokokousvafileissa. ' *'
JUUTALAISSOBTO, ON .
KÄYNNISSÄ IRAKISSA. ^
Baghdad. Irak. - i - ' I r a k in parla>
mentti hjnräfcsyi läkiehdotuksenv Jonka
mukaan Jrakissa„bleyat Jutrtalals-ten
kiinteät omaisuudet Ja pankkitalletukset
jäädytetään, l i a k i (koskeevain
sellaisia Juutalaisia, | Jotka • eivät ole
I r a k i n kansalaisia. i
iKuitika paljon
^ pillitti mäteaä?
New Yorkin valtion farmeilla v.
1947 t c d i i i i y t^
että melkoisen, tarkktf aryiö, puletln
hoitokustannuksista voidaan >8^da
vähällä laskemisella. . ^isitmerklksi
r a s k a ^ u l s t e n suk^pupUöratett^
poikasten ruokaan menee 34 paunaa
rehua j a työvoiman osalle lasketaan
32 minuuttia Jokaista polkasta kohti.
Kuolemisen varalta lasketaan l . i p o l -
(kasti" tarvitsee kasvattaa Jbkalsta täysi-
ikäiseksi saatavaa kanaa kohti.
'Laskemalla nykyisten kustannusten
mukaan xiaiun. ^övolmati Ja poikasten
bstchlnnari, voidaan kokonaiskustannukset
saada selytlle; Muut kiis-tannukiset
nousevat r l 5 prosenttiin
edellämainituista.
. R e h u on suurin meiu)erä j a sen Jälkeen
tulee itse poikasten hinta. Työvoima
käsittää 15 prbs. kokonaiskustannuksista.
. ,
E r i s ^litaatyypplsten New Hamp- (^«n tunnin ajan päivällä, samaan a i -
shlre rotuisten kanojen Jalostaja on
valmistanut bidletlndn. niitä kanafarmareita
varten. Jotka käyttävät rnal-nittiia
rotua munien tubttamisesn
hautomista varten. Bulletinissaan
hltt sanoo: "Äreldän •New Hampshire
kanamme on sUtetty mimttamaan r e -
I V A N lähipäivinä tulee Canadan
suomalaisille kirjallisuusmark-kinoille
ufusi tulokas. Vapauden kustannuksella
ilmestyvä "Iloisia Juttuja",
jonka kansikuvaan jokaisella on
mahdollisuus tutustua silmäämällä
näiden rivien yläpuolelle.
: K i r j a "Iloisia Juttuja",176 sivua, on
kokoelma Kaapi'0 Jääskeläisen (A. B.
Mäkelän) kirjoittänMa hauskoja j a todella
iloisia juttuja. Huomattavin osa
näistä jutuista on poimittu kirjasta
"Iloisia Juttuja", jonka ensimmäinen
painos ilmestyi v. 1888 j a toinen painos
V. 1908 ja toiset Canadassa j a Y h dysvalloissa
ilmestyneistä aikakauslehdistä
ja kirjasista. ; .
Voimme sanoa, kuten A . B . Mäkelä
itse "Iloisien Juttujfert". ensimmäisen
painoksen esipuheessa, ettei tätä. kir-.:.
jaa ole tarkoitettu .minkään erikoisen
puutteen poistajiksi kirjalUsuuden.-.-
alalla - j a että "Suöriieri kansa, tulee;-'
varsin; hyvin ! toimeenilmatt!; näitä •
'Iloisia J u t t u j a k i n " ' • • r
Tämän kirjan tarkoituksena on o l lut
ensikädessä saattaa mahdollisimman
lukuisten suomalaiiBteh käsiin
osa siitä arvokkaasta kirj^^Uisesta pe- .
rinnöstä jonka A . B . Mäkelä on jälkeensä
jättänyt. A. B . Mäkelän k i r jallinen*
työ ei ole siiirikaan rajoittunut
näihin "Iloisiin Juttuihin" vaari
on se paljon laajempi, jopa n i i n laaja -
että; hänet voidaan katsoa yhdeksi^
s u o m a laisen työväenkirjallisuuden
huomattavimmista kohottajista ja
laajentajista. •'' } y : ; X x : • • 'k,]•
Jo ennen vuotta,1885.alkoi A. B .
Mäkelä, kirjallisen työnsä,; sen jälkeen i;v
hän yhtamittalsesil harrasti sitä joko
'•':[•:••':••'H < v-/>^;;:>''>•-•:V- •-^^^:'^''1:^-
S(ekä kirjoittaen kirjoja. Aik(£haan
ilmestyi hänen "Iloisia J u t t u j ^ " / k i r - .
jastaan 2 eri painosta .Suomessa.
Muut huomattavimmat häneri kirjoisi
taan ovat "Ruukin jaloissa", "Sai^kari-kuningas"
ja "Muistoja Sointulä^">
Canadan suomalaiselle väestö|le .^li-,
li A B ; Mäkelä ehkä kaikloBin.|ii|i^
män tunnetuksi ollessaan V^paiisr
lehden päätoimittajana jonkin jaj&aa;
vuosina 1924-1925 j a taas uudellec^ v>,
1930. Länsirannikon suomal^isteh
keskuudessa hän t u l i tunnetuksiko"
Malkosaarelle perustetun Kalevalan
Kansan siirtolan rakerinusai)cana.
Myöskin Yhdysvaltain suomalaisten
keskuudessa hän o l i h y v i n ttumeftu,
lukuisissa julkaisuissal jiilKiilpjeh'-;^
kirjoitustensa j a Raivaajan j a Toy^iiQ
toimituksissa olonsa kautta. Aj(n^.ja. -
kaikkialla, niin Suomessa, Yhdyisyai-iioissa
kuiri Canadassakiri, kä3rtti |Äa-r; i
kelä kynäänsä työkansan pyrldriiys-teh;
jä ^vieläpä sen kaikkein i^di^s^.
'mielisimmän osan pyrkimysten, ^,
tämiseksi.i ; ^ - c i / U : . ^ , / - i . ; C v '"
Voimriiekin piis. tervehtiä-n>'
fiti tätä Vapaus-kiistannusU
inenpidettä, jolla yksi osa . , ,.
lÄäkelän arvokkaasta kirjallisesta
ityöstä — parhain osa hänei) mefaeyäs»..'
*ta huumoristaan — saatetaan iiucjel-..
leen, suomalaisen väestön kaden..i^ö|7 .
f tuville, sen nautittavaksi j a sen'yaa- ' •
ottavaksi. • ;.:;V./„:..;.
"Roisia J u t t u j a " sisältää n^^?t\xA^
33 eri jutiiia j a esittelyn. Se nJgOjsaah
ainoastaan 1 dollarin nidotturia-^iui .
"pesun faftstäviiri"^
jari fairita on n i i n alhainen voida^rUcin
sanoa,'että flloiset J i i t u t t öyÄtvjoka^'.'
miehen käden ul6ttiJii{ilIä< Jf^^jaa sää
hun lihaksi Ja koska poroteinilla on
taipumusta kifboittaa munatuotantoa.
tarvitaan korkeapltoista pfoteinlre-hua
(mäskiä). K i l k k i mahdoUlnen
tulisi tehdä mäskhikiUutukserillsää-mlseScsL*'
^
Toisessa' kohdassa hän sanoo:
•«alikki "sekavilja tulisi syöttää nUn
myöhään Utapälväilä kilin mahdollista.
Meidän mielestämme hyvä sekoitus
on seuraava: (Kolmasosa kfäaa-nalsta
maissia, kolmasosa vehnää Ja
kolmasosa kauraa. Syöttäkää 50—50
breeder-mäskiä Ja sekaviljaa ensimmäiset
kaksi ylikkoa sen Jälkeen 60
pros. samaa mäskiä Jä 40 pros. seika-v
i l j w yhden kutäcauden ajan. Siitä
lähtien syöttäkää 70 pros. Breeder-mäskiä
j a 30 pros. sekaviljaa." •
•kaän Joka päivät
' 3. Breeder-^ellettejä .(Jotka eivät
ole täydellisiä) tulisi syöttää kanoUle*
sen jälkeen kun :he*ovät munineet
ftcäksi viikkoa, viittä paunaa peUet-
.Pankaa merkille suuren mäsklbsuu-deh
korostaminen. Hän myöhemmin
selostaa, että v äärettömän ktmnralla
ilmalla on saatu hjrviä tuloCcsia siyöttä-mäilä
8b pros. Breeder-mäskiä' Ja 20
pros. sekavUjaa. Bulletinissa myösCcln
korostetaan riittävän juomistllah t a r peellisuutta
; Ja tärkeyttä, varsinkin
kuumilla ilmoilla j a ainakin 35 jalkaa
ruoklntatiiaa tarvitaan mäskikauka-lon
ympärillä jokaista 100 kanaa koihl
'''^'^-^
AIXSkiN KULUTUKSEN ',,
KimOITTAAnNEN
Jotkut lukijat ^saattavat: ihmetellä,
miten on inalhdollisla saada' munivat
kanat s y ö m ^ • n i i n ' 'liiäljori hiäsklä;
Tässä .olisi^Joitakin bulletinissa a n nettuja
^hdotulcsia. - • -.i • • ... •:
. ii Jos sekoitatte, mäskiä, iäsiUännfe*
JokaVkerta' k un käik^^ .kanahuopees^
sa on siitä apha. -
: 2; Syöttä&ää'. tuoretta > täydellista
Breederr-mäskiä kaksi kertaa, päivässä
sallien, kaukaloiden olla tyhjänä y h -
tejä 100 kanaa (kohti päivässä suositellaan.
.; 4. K u n mäskin kulutuksessa ilmenee
hidastumista kuumilla tai kylr
millä ilmolUa, tulee Breeder-pellettlen
äyöttöä lisätä niin paljon,, että re-ftiui
vastaanoton. 4cokonaismäärä pysyy
normaalisens Jä sitten '\^entää
.viiteen. paunaan sataa Icahaa; "kohti
toeti kun hätätilanne on sivuutettu.
Tämä New Hampshire kanojen siittäjän
ruokintasuunnitelma oh samanlainen
kuin se. Jota noudatettiin v l i -
me vuonna iLänsi-Niew Y o r k i n valtion
munimisi:cokelluissa. (Molempien suunnitelmien
pääajatuksena on saada pu-letit
syömään niin paljon kokonats-rehua
kuin mitä ne kaikilla m i ^ d o l l l -
silla keinoilla••• voidaan saada houkuteltua
.syömään. Siltä kohdasta suim-nltelmat
eroavat .toisistaan monella
tahralla. Munlmiskokeiluissa pyirkl-myicsenä
on rohkaista suureen mäs-icln
vastaanottoon, mutta mitään y r i tystä
ei tehdä sellaisiin rehuosuuLC-siin
pääsemiseksi kuin mihin liha-tyyppisten
kanojen ruoklnna.^sa pyritään.
••:••'•?'•: ^'^:v.;,;-^-
Munlmiskokeiluissa syötetään pellettien
sijasta märkää mäskiä. Se
aletaan hiin pian kuin munatoutan-hossa;
päästään /lO prosenttiin. Veteen
sekoitettua kuivaa maitojauhetta
kaadetaan,' paremmink'in säästeliäästi,
kuivan mäskin päälle ikerta päivässä.
Toinen ero, on se, että muna-k
o k e i l u l l a syötetään muniville k a noille
munimatnjaskiä ^ikä siitosmäs-lää.
. Se tietenkin' johtuu'siitä,, etttl
ensimmäisessä tapauksessa ei tuoteta
slltbsWöiiia ja samalla fc^
iilhnaäsa ;s52stelään: hiukan.' ;lKa"ik-
Ti&ri" 'painaytti eroavaisuus kuitenkin
'Sv"s^e;?.tiEä' m^ el"yrlr
£etä''Taioitta^ ivlljän määrää paitsi
si^tp, .että sitä.ei syötetä ennenkuin
iltojaiväliä eikä Olienkaan aaniulb.
iMstaina/maäUsk. 27 p.'—Tu6stoy;i^^
Maitotaiouden ongelmista
1
Useita kokeita oh subrltcttu varsinkin
lännellä siltä kuinka paljon hyvät
lehmät tuottavat maltoa j a volrasvaa
pelkkää heinää syöttämällä.
Tässä yhteydessä on todettu, että
lehmien tuotanto riippuu tässä t a pauksessa
hyvin paljon siitä minkälaista
heinää niille annetaan. Vaikuttavana
tekijänä; c n myös lehmän
koko Ja se, annetaanko lehmille:fos-forilisäkettä
Jotta se saisi riittävästi
kivennäisaineita.
Crään yhdysvaltalaisen ikoeaseman
tulokset osbittavat seiiraayaa: K un
lehmille annettiin ainoastaan hsrvä-laatuista
alfalfahelnää Ja fosforilisäk-keltä,
tarpeen muOcaan. hyvät lehmät,
Joita lypsettiin kahdesti päivässä
tuottivat noin 0.8 paunaa volrasvaa
päivässä eli noin 250 paunaa vuodessa..-
,. / •
K u n lehmille annettiin alfalfahelnää.
lisäksi maissisailorehua niin lehmien
tuotanto nousi noin 275 pauhaan
vuodessa. J a Jos lehmille varataan'
kesän ajaksi hyvä laidun, niin
se saattaa nostaa voirasvan tuotannon
300 paunaan vuodessa — mutta
tätä määrää pidetään korkeimpana
saavutuksena. »Etelämmässä, missä
iaihdunkatisi on pitempi, voidaan saa^
da piuiemplakin tuloksia.*
Onnistumisen ehtona on kuitenkin
se. että lehmille annetaan yltäkyllin
hyvälaatuista heinää. K u n Cumsen-traatlt'
ovat niin kaUUta. että niitä
on syötettävä normaalista määrää, vä-
Siemmän. silloin tulee erikoisesti huolehtia
sUtä. että lehmät saavat yltä-
GorUin iqnrälaatuista heinää. Muussa
tapauksessa tuotanto^ laskee niin palj
o n että maitotalous tulee kannattamattomaksi.
Ybtenä esimerkkinä sUtä; kuinka
edullista o n lypsykarjan oikea ruo-ktntamenetelmä.
kerromme Indianassa
: (YhdysvaUolsss); ädcettäin subri-tetusta
Iccfteesta. Tässä kokeilussa
(cäytetUin viittä Idunää. {Nämä lehmät
valittiin sellaisilta larmcllta ihis-fiä
lehmiä ti oltu edelliset^ vuonna
hyvin ruokittu — mutta kuitenkin oli
pidetty kir j a a niiden tuotannosta. Nä-mä
jjdunät itiotiin koeasemalle, missä
niitä ruokittiin J a boidetUlh samalla
tavalla kuin multakin lehmiä. 3«filUe
^ t e t i i i n r l i y y ^ ^ ja
kcnsmtxvatteja tiukasti 'niiden tuo-tehtokyvyri;
Tm>kaan«^^^^^^
^hmät oUvat t o o t t ^ ^
SfiM paunaa ^maitoa Ja 203, {»annaa
vobastraa edellisenä, vuonna — ja
hiiden v^ke«(kinkeztaiäK^^
tannukset oUvat olleet \$43,'72 lehmää
luaxtL mdOoä kesUnker-t
i i b i m i i l h f g i ^
VoitbkBltai tjröpaJkaksl jii näfnmuo-
V,,.,
työskennellen sanomalehtien toimi- . ~ — —
. luksissa tai kirjoitellen julkaisuihin- ^ -4^^^ S, ;i'.;;
'tuvJr^^p^^ v« « w w wi lyopajgauun jaji nauunuo- MHJ•on.;.;•.:•-^'••v^ ^ <||||illllll|IIIIIIIIIIIIHIIHIIH^
doin keskhnäärin $77:64 lehmää kohti
.vuodessa. : ; ;• ' .:•(:. :::V,/).-.\Z:'
iBLoeasemalla annetun' ravinnon ja
hoidon perusteella nämä samat lehmät
tuottivat keskimäärin 8,662 paunaa
maitoa ja 317 paunaa volrasvaa
vuodessa. Siellä niiden ruokintakus-tähhiÄset
nousivat keskimäärin $72.34
vuodessa. Niiden tuottaman maidon
Hirttä oli keskimäärin $207.38 Jättäen
siis keslcimäärin voitoksi tai työpalkaksi
$135.04 lehmää kohti yuodessa.
J o ^ t • maltofärmarit olisivat ehkä
sanoneet, että näitä lehmiä syötettiin
Uialilsesti, sillä niiden "keskinkertaiset
i niokalasCtut nousivat $28J62 leh*-
mää kohti vuodessa edellisen vuoden
ruokintamenoihin verrattuna. Mutta
tämä Tunsas ruokinta — j a hyvä hoito
—, lisäsi keskimäärin $86.06 arvosta
nxaitotuotantoa lehmää kohti Ja puhdas
voitto lisääntyi keskimäärin $57.40
lehmää kohti yuodessa.
Joissakin tapauksissa, erikoisesti a i van
simrkaupunklen lähettyvillä, on
kofkeiltu toisella äärimmäteyydellä. n i mittäin
sillä, että lehmille pn annettu
rajoitettu määrä heinää Ja hyvin n m -
saajsti konsentraatteja; "raten menetellään
sen vuoksi ktm halutaan farmilla
pitää raahdollisimmah paljon
lehmiä — Ja tässä tilanteessa saattaa
olla helpompi ostaa enemmän konsentraatteja
Ja vähemmän heiniä.
Toisissa tapauksissa kuivuus vähentää
paljon heinäsatoa ja siitä yritetääh
selviytyä konsentraattien lisäämisen
avulla. •z - ^ ' ' ' • • • > • :;
..Tällaisissa tapauksissa tulee kuitenkin
aina harkittavak-si, että kumpaa
on edullisempaa ostaa enemmän
— hyvää heinäänkö vai kcOituuttomari
I>aljbn konsentraatteja? ; Jokatapauksessa
on viisasta se, että lehmille
annetaan ainaiicin puoli normaalimäärästä
heittää,, sen sijaan että yritettäisiin
konsentraateilla korvata suurempi
Osa heinää.
Tässä yhteydessä viitattakoon e-rääseen
!New Yorkissa suoritettuun
kokeeseen, mis3|i lehmälle syötettiin
vain 5 paunaa hyvää heinää päivässä
Ja sitäkin vähemmän j a heinän asemasta
annettiin n i i n paljon konsentraatteja,
että ne teoreettisesti yiaiita-slvat
vähennet)ii heinämäärän r a y i a -
toaryon. .Tästä huolimatta maitotuo-tanto
väheni tmomatlavastl. Samoin
väheni «voirasvan tuotantomäärä.
Eräät muut kokeet ovat todenneet
s a ^ n j a vieläpä senkin, että nuito-ttiotonnph
vähenemisen lisäksi lehmät
ovat jalhtuneetScin kun niille on
äönettu 2—4 paunaa heinää päiy^tssä
Ja niin. paljon konsentraatteja, ettSl
nildeö ravintoarvo teorecttto»ti i o r -
vȊ:ys^^ .mvin-toarvon.
Palkat ;N.-liito88ä
Moskova. — Neuvostoliiton työläisten
j a fe^marlen reallpalkat nousivat
jälleen kun hallitus alensi uuddleen
monenlaisten tarvBläcelden hintoja. ,
Keskittäen voimansa siviilituotannon
lisäämiseen (vaih.y^deksäntoista
senttiä valtion kuluttamasta dollarista
menee maanpuolustulueeh. Jota»
vastoin Yhdysvaltain hallituksen budjetista
menee 69 senttiä dollarista sotavalmisteluihin).
Neuvostoliiton h a l litus
kykeni jälleen alentamaan kulu-tustavarain
hintoja seuraavasti:
. Leivän ja leivosten Oilnnat alennettiin
15 prosentilla, kaikenlaisten jauhojen
15 prosentilla, rehujen hinta 13
prosentilla, kuivatut ruoat 15 proseh-:
tiUa Ja viljan hliita 15 prosentllfa.
Tuoreen Ja kannutetun lihan hinta
alennettiin. 151 prosentilla, kalan Ja
kananlihan hinta. 10 prosentUlia, m u nien
10 pro8cntuia,'vlrook^jupmlen 20
prosentilla, hedelmämehujen io prosentilla.
, '
- Tpalettltairpelden .hinnat laskettiin
10 proEentillä. tupakan ja savukkeiden"
15. prosentilia,:.porsllnl- Ja lasltava--
räin iilnnat 20 prosentilla, tulitikkur
jen j a paloöljyn 22 prasentiila,.radioiden,
polkupyörien j a kellojen hinnat
lOpraseptllla. ;. :^v:.;-^'\::'^;;;.\r^'/-;'yc
• Rakennustarpeiden hinnat (ei-me-tallln)
laskivat 20 prosentilla. Ikkuna-'
lasin 20 prosentilla; iräutapellln, so-»
mentin ja seinäpaperin hinta 10 prosentilla,
neulomakoneiden 10 prosentilla,
veltälen 10 prosentilla j a rautatavaran
hinnat laskivat 10 prosentilla.
' . '-;
Neuvostoliiton suurenmoiset rau-hancmalset
projektit kansanjoukkojen
elämän helpottamiseksi ovatjyrk-känäyastakohtaha
kapitali3tima.de»;
elinkustannusten Jatkuvalle kcihoami-selle
ja palkkatulojen ostovoiman
huononemiselle. •
Neuvostoliiton työlästen reillpal-kat
nousivat 25 pro.senti21a Tux^ien
1940-50 välillä ja lamaan aikain N s u -
vostoliitcn maatyä.äestön loJelllset
palkat nou.h-at 30 pr Kjntllia, Nyt
toteutetim hintojen ale.itiniisen johdosta
nämä Fa;kjL'atu'.ot nousivat huomattavassa
mäiiHsfii uudelleen;:
^.12 j a 3) % yuorineh; J y n y .
Ulpaliut maalisk. 18 päivänä onnls-ttUvat
h y i ^ , vaikka el osanott&Jia
ollutkaan mudalta. k u i n Jymystä. ivL
Ediosta^ . K e l i ci' kylläkään.oUut ke-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-03-27-05
