Vapaus, March 22, 1966

              0
J
1
i
I
I
ETEUPÄÄN KUULUMISIA
Se; että hän on menettänyt etuhampaitaan, ori todis­teena
siitä, että Chicagon jääkiekkojoukkueen jäsen
Bobby, Hull on ollut monessa tuimassa ottelussa.
Hull sai pömpeliin äskettäin 52:neri maalinsa tämän
pelisesongin aikana, jokai on ennätys alallaan. •
Kaksi SM:tta TULn uimareille
Vaasa. •— M a r j u T i l l y ui uuden Suo­men
ennätyksen hallimestaruuskilpai­luissa
Vaasassa. Hänen ennätysaikan-sa
'naisten 100 metrin vapaauinnissa
oli 1.04,0.
T U L n uimarit menestyivät mainios­t
i . Lahden Kalevan Juhani Lehtinen
ui mestariksi 100 metrin perhostelu.s
sa. Suomen mestaruuden nappasi
myös Kuhien viestikvartetti naisten
sekauintiviestissä.
Tuloksia;
Miesten 200 metrin sekauinti: 1) J u ­hani
Salpa 2.23,3; 2) Heimo Toivonen
2.25,8.
Juhani Lehtinen T U L 1.02,7; 2) Juha
Signus 1.04,7.
Naisten 100 metrin rintauinti: 1) U l ­la
Suvanto 1.24,0f; 2) H i l k k a Kemppi
T U L 1.25,7;
I Miesten 100 metrin selkäuinti: I)
Juhani Salpa 1.06,5; 2) Harry Malm­berg
1.06,5.
Naisten 100 metrin vapaauinti: 1)
Marju T i l l y 1.04,0; 2) E v a Sigg 1.06,6.
Miesten 200 metrin vapaauinti: 1)
Esa Lepola 2.06,5; 2) Timo Huttunen
2.08.5.
Naisten 100 metrin selkäuinti: 1)
U l l a Patrikka 1.13,5; 2) M a r j a Lehto
Naistei) 100 m e t r in perhosuinti l ) i ] j gQ
E i l a Pyrhönen 1.13.4; 2) Solveig
WohIström T U L 1.18,5.
Miesten 100 metrin perhosuinti: 1)
Asiamiesten ja
Naisten Viirin
tilaajien huomioon!
Naisten Viirin kustantaja, Työmies
Society ilmoittaa, että lehden t i ­laushintoja
on korotettu syyskuun
1 päivä.
Naisten V i i r i n uudet tilaushinnat
Canadaan tilattuna ovat Canadan
rahassa seuraavat:
1 vuosikerta .... $S.95
6 kuukautta . ... $3.25
Tiläuk.sia täällä vastaan ottavat
Vapauden j a L i e k i n asiamiehet tai
voi tilata osoitteella: '
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbury, Ont.
SUURELLA
ALENNUKSELLA
"UUSI mm"
JULKAISUN
viime vuoden
IRTONUMEROITA
No. 7, 8, 9, 10 ja 11
Ainoastaan 30c kpl.
ynnä 5c p o i t i k u l u ja
poscitsc tilattuna
rr
KUVALEHDEN
viime vuoden numeroita
ainoastaan 15c
ynnä ijostikulut 7c .•
. postitse tilattuna
US
BOX 69 SUDBURY. ONT.
Miesten lÖO metrin rintauinti: 1)
Pertti Laaksonen 1.11,2; 2) J u h an
Wacker 1.14.3.
Naisten 4 x 50 metrin sekauintivies­t
i : 1) Kuhat T U L ( M . Leväaho. H.
Kemppi, S. Wohlström, E. Räikkö­nen)
2.22,0; 2) Helsingin Työväen U i ­marit
2.22,8.
Miesten 4x100 metrin vapaauinti
viesti: 1) Helsingin Uimarit (P. Tuh­kanen,
O. Simula, J . Signus, T. Hut­tunen
3.50,8; 2) Vetehiset I 3.54,9; 3)
Helsingin Työväen Uimarit 3.55,8.
MM-kisojen tuomarit
kuulivat kunniansa
Winnipeg. — MM-kisoihin osallis­tuneen
Canadan jääkiekkojoukkueen
pelaajat arvostelivat kisojen tuoma­reita
palatessaan kotimaahansa
viikko sitten maanantaina. Canadan
ihmemaalivahti Seth Martin mainit­si
Tshekkoslovakian 2—1-voittoon
päättyneestä ottelustaan: "Tuoma­ritoiminta
siinä ottelussa o!i hei­kointa,
mitä koskan olen nähnyt
kansainvälisessä jääkiekko-ottelus­s
a . "
Puolustaja Gary Begg sanoi:
"Eräät tshekkiottelumme tuomiot
olivat mielikuvituksellisia, j a jos ne
olisivat tapahtuneet Canadassa, ylei­sö
olisi hakannut erotuomarit."
Kuten muistetaan, Canada jäi k i ­soissa
kolmanneksi Neuvostoliiton
ja Tshekkoslovakian jälkeen.
Burrel 213
Detroit. — Otis Burrelin korkeus-tulos
213 o l i paras tulos Yhdysvaltain
college mestaruuskilpailujen toisena
päivänä lauantaina Detroitissa. Toi­sena
oli Frank Costello tuloksella
211. Seiväshypyn voittajaksi sel­viytyi
Bill Fosdick tuloksella 488,
m a i l i n Ron Naughtingale ajalla 4.03,4,
60 jaardia Charley Greene tasan 6
sekunnin tuloksella, 600 jaardia Mar­tin
•McCrady. 1.09,4 jä kaksi mailia
Gerry Lindgren ajalla 8.41,3. _
Pituushypyssä sisäratojen
uusi maailmanennätys
L e n i n g r a d . — Neuvostoliittolai-jiön
Igor Ter-Ovanesyari saavutti
tijällä lauantaina pidetyissä sisärata-k
i l p a i l u i s s a p i t u u s h y p y n uuden maa­ilmanennätyksen
26 j a l k a a 101/2 tuu­maa.
Tämä on p u o l i lUumaa parem­p
i ; hänen omissa nimissään olevaa
entistä 'epävirallista ennätystä, min­kä
Ter-Ovariesyan tekaisi v. 1963
New Yorki.ssa k i l p a i l l e s s a a n yhdys­v
a l t a l a i s en R a l p h Bostonin kanssa.
N y t k i n tehty uusi ennätys jää
k u i t e n k i n "epäviralliseksi", sillä
Kansainvälinen amatööriUrhciluliil-to
ei " t u n n u s t a " si.säradoilla tehtyjä
ennätyksiä. .
South Porcupine. Terveisiä
a a s k i n täältä ylätnai&ta. Täällä ele­tään
s e l l a i s t a r a u h a l l i s t a kevään odo
usaikaa j a ' n u r k a t i t a k a f l a sfe^ feevät
taitaa j o o l l a k i n koska varikset jo
t)eälänsä laittavat kuntoon j a raak­kuvat
n i i n ^ o i n n t i k k a a s t i j o k a aathu
Täällä ei tosin tapahdu sfeliaisia
äiiuria skandaaleja kuin suuresäa
maailmassa eikä avio&irojakaan. Ne­k
i n asiat ovat jääneet menneiden
muistojen joukkoon. Entiseen hy­vään
aikaan asteli tässä meidän ky-lässämmekln
n i i n sanottuja "taka­oven
mifeHiä"; m u t t a ne ovat tyys­t
i n hävinneet j a n i n eletään hyvin
u s k o l l i s t a avioelämää.
Mutta äläpäs sano luki.iani. V i i me
v i i k k o j e n aikana t a i s i o l l a y k s i asia
j o k a . o l i vähän skandaalimainen.
Nähkääs kun j o t k u t viisaat j a k i r ­janoppineet
ovat esittäneet, jotta
yhdistettäisiin nämä kunnat yhdek­si
laitokseksi, koska seutukunnal­lamme
on neljä järjestettyä tov^n-s
h i p p l a j o i s s a on omat k u n n a l l i s h a l ­lintonsa,
on bmat valtuustot j a l i - «^
nan esimiehet eli " m a j u r i t " kuten
nfi ä kansalaisemme nimittävät. O n
e r i l l i s e t p o l i i s i l a i t o k s e t j a palokun­nat
y.m. kunnalliselämään kuuluvat
elimet. Jokaisessa kunnassa on usei­t
a k i r k k o j a j a näinollen k i r k k o h e r ­r
o j a k i n melkoinen joukko.
E n tiedä kuka lienee s y y l l i n en
tuohon yhdistämismielipiteeseen,
mutta asia on o l l u t j o l l a k i n tavalla
näiden valtuustojenkin käsiteltävä­nä.
T i m m i n s i n valtuustossa on ol­ut
paljon sellaista käsitystä, että
kurinat pitäisi yhdistää j a näinollen
tehdä kaupunki sekä asukkaista
" k a u p u n k i l a i s i a " mikä olisi sitten­k
i n suuri kunnia. Eteläpään valtuus­to
o n a i v a n toista mieltä — j e i Jiy-väksy.
Schumacherin yhdistämistä
T i m m i n s i i n vaikka kyKikunta on
a i v a n T i m m i n s i n välittömässä lä­heisyydessä.
O l i p a eräs Schumache­r
i n asukas k i r j o i t t a n u t p a i k a l l i s e en
lehden yleisön osastoon kirjeen, jo­ka
o l i •sisällöltään h y v i n " m y r k y l l i ­n
e n " . Tässä kirjeessä oli myöskin
jyrkkä vastustava kannan i l m a i s u.
Että näin niitä asioita täälläkin
v a i n jauhetaan j a eletään päivästä
toiseen. V a i k k a ei o l e k a a n sellaista
kuhinaa kun o l i p a r i vuotta sitten
j o l l o i n tänne kokoontui koko maail­man
m i n e r a a l i e n etsijät. K a i k k i pai­kat
olivat sitten v i e r a i t a täynnä yk-sinpä
p o l i i s i p u t k a t k i n j o i d e n lave­r
e i l l a miehet näkivät u n i a k u l l a s t a;
hopeasta j a k u p a r i s t a , mutta sitä en
Taipale voitti
Puijon 50 km
H e l s i n k i . — H a n h u Taipale voit­t
i v i i k o n . Vaihteen aikana Puijon
k i s o j e n kunniamatkan, e l i 50 k m .
h i i h d o n ajalla 2.54.41. Toiseksi
. t u l i Rainio Hämäläinen ja k o r
manneksi Osmo K a r j a l a i n e n.
P i k a m a t k a n e l i 15 k m . h i i h d on
voiton korjasi Osmo Karjalainen
47.03. Toiseksi tuli Hannu Taipale
47.18 j a k o l m a n n e k s i E e r o Mänty­r
a n t a 47.38.
N a i s t e n 10 k i l o m e t r i n hiihdos­ta
meni kaksoisvoitto Neuvosto­l
i i t o n tyttärille. K i l p a i l u n voitti
A l e v t i n a Kolstsina j a t o i s e k s i tu­l
i Maria Gusakova. Kolmanneksi
s i j o i t t u i Suomen Saara Saarinen.
Brumel oli liian hätäinen,
jalka murtui taas
Moskova. — Huono onni vainoaa
korkeushypyn entistä mestaria Valeri
Brumelia. Tuskin hänen oikean jal­kansa
luut olivat ehtineet kasvaa yh­teen
viisi kuukautta sitten tapahtu­neen
moottoripyöräonnettomuuden
jälkeen, kun ne jälleen nyrjähtivät
sijoiltaan Brumclin yritettyä ilman
kainalosauvoja ylös portaita.
— Brumel nousi liian varhaisessa
vaiheessa kävelemään eikä vammoil
lunut jalka kestänyt painoa — totesi
Brumelia hoitava profes.sori Msti;!av
Volkov. Brumelille .se tietää jällee •
parin kuukauden sairaalamatkaa.
Pappikin elää toivossa?
Portsmotuh. — K a k s i englantilaista
nai.spainijaa Jenniä Peel ja P i e Har­lem
mittelevät voimiaan tällä viikol­la
Portsmouthissa pidettävissä kilpa
luissa. Ottelun mattotuomarina on
eräs paikallinen pappi.
Ottelu on aiheuttanut valtavan ko­hun
Portsmotuhissa. Paikalliset mi.<
järjestöt ovat julkisesti vaatineet kil­pailujen
peruuttamista. — Tällaiscl
ottelutTTvSt sekä inhottavia että nai­sia
halventavia, sanotaan perusteluis­sa,
— Tuo on alentavaa huvia, joka
houkuttelee maton reunalle iäkkäinä
miehiä, jotka toivovat, että painijoi­den
vaatteet repeytyisivät. ~ .
Ottelun jnattotuomari pastori Regi
nald Thommfon totesi keskiviikkona,
etteivät vastaavanlaiset kilpailut j lo
sopimattomia.
tiedä j a n b t t i k o ketään k i m h e h e r a '
Sivät. ^ ;
Nyt jJittiinloptiMisesti* v a l m i s t ui
se Ontarion maakuntapoliisien kes-k
i i s p a i k k a . rakehHettiih tähän
SbUth PÖiirtipinön laitaan; Viirhe
t i i s t a i n a muutti Timminsistä'heidän
vubkrahudneistösta miehet uusiin
s u o j i i n . Miehiä on 33 j o t k a jakau­tuivat
useaan eri arvoasteikkoon.
Jos joku tarvitsee maakuntapotii-s
i e h apua, n i i n heidän puhelinnume­ronsa
o n 235-3345. M u t t a kukas rtyt
m i e h i l l e soittaa, e l i a s i a o l i s i jös
o l i s i naisista kysymys.
O l e n ollut aina siinä uskossa,
että täällä on v a i n h y v i n heikoissa
varoissa olevia ihmisiä mutta nä­k
y y niitä olevan paremmissakin va­roissa
olevia, koska eräs lääkäri on
lahjoittanut Sudburyn yliopistolle
$50,000. Tämä SchtimacheriSSa asu­va
t r i A u r e l e Bergeron on käsittä­nyt
tämän opt)ilaitbksen tärkeyden
j a seh, että sen l a i t o k s en rakennus­suunnitelma
tulee maksamaan kah­deksan
miljoonaa d o l l a i i a.
H U G O E K H O L M I N J A
H I L M A W A L D 0 N 1 N M U I S T O L LE
Timminsissä on saatettu haudan
lepoon kaksi pitkäaikaista pohjoisen
asukasta j a pitkän päivätyön suo­r
i t t a n e i t a maanriiiehiämme -
Hugo Ekholm alkoi pohjoisen
asumisensa jo Gobaltin k u u l u i s i l ta
k u k o i s t u s a j o i l t a . Hän o l i vuosikym­menet
järjestössä jäsen j a lehtiem-me
v a k i t u i n e n l u k i j a . Hänen työnsä
järjestössä o l i v a k i t u i s t a työtä, jota
ei koskaan saada päätökseen. Par­haassa
miehuuden iässä hän u h r a s i
p a l j o n vapaata aikaansa s i i h e n k u l t ­tuurityöhön
jota monet tuhannet
Canadan suomalaiset' ovat rakasta­neet.
Lukemattomien e r i tehtävien
lisäksi hän osallistui tuohon paljon
v o i m i a ky.^^yvään näytämötyöhön,
j o s t a työstä harvemmin saa mitään
k i i t o s t a . Siinä j o u t u u olemaan enem­mänkin
arvostelun kohteena. Hugo
saavutti melko korkean iän, 75
vuotta joista viimeiset vuodet olivat
h e i k e n t y n e e n terveyden kanssa
kamppailua. ,
H i l m a Waldon oli T i m m i n s in
osaston yksi työtelijäin naisjäsen,
j o k a myös kulutti vapaa aikansa
järjestötehtävissä. Hän o l i myös
omistanut elämäntehtäväkseen jär­jestöjen
työn j a nautti jokaisesta
voitosta mitä työläiset saavuttivat
T o i s a a l t a hän kärsi suuresti mene­t
y k s i e n johdosta. Hilma o l i myös
Ichtiemme l u k i j a ja m o n e l l a tavalla
a u t t o i järjestön eteenpäin pyrkivää
toimintaa. Lukemattomat ovat esim
ne keitot j o t k a hän v a l m i s t i erinäi-si.
ssä järjestön j u h l a t i l a i s u u k s i s s a,
sillä hänet t u n n e t t i i n h y v i n kykene­vänä
keittäjänä. Monet j u h l a t H i l ma
v i e t t i työn ääressä, että vieraat sai­sivat
nauttia j u h l a s t a . H i l m a k i n saa­v
u t t i melko korkean iän, o l l e n kuol­lessaan
70 vuoden ikäinen.
Kepeät' mullat molempien edes­menneiden
haudoille. Olitte työläi­siä,
j o i t a tuttavanne tulevat kauan
k u n n i a l l a muistamaan. — H .
Port Arthurin
kuteista
Hyvää ja arvokasta
Glinton-haailiUa
Vancouver. — Kutsumme ra­j
a t t o m a n määrän yleisöä haalil<
lemme sunnuntaina, huhtikuun
10 pnä, k e l l o 3 i p . S i l l o i n saam-
. m e vieraaksemme Työmies
Eteenpäin liikkeenhoitajan Er-v
nert Kosken. Hän tuo terveisiä
H e l s i n g i n rauhankokouksesta,
esittäen varjokuvia j a kohokoh­daksi
viehättävän värielokuvan
" K u l k u r i n Masurkka^' Väliajalla
k a h v i t a r j o i l u . K a i k k i tervetuloa
viettämään rattoisaa iltapäivää
C l i n t o n - h a a l i s s a 2605 E . Pender
Street.
Vancouver, B.C. T e r v e h t i e n , M.S.
P o r t Artbur.\ — V i i m e v i i k o l la
k u u l t i i n ukkosen j5rrähtelyä useaan
otteeseen. Shabaquassa. täältä län­t
i n salaman i s k u osui H y d r o n j a -
koaseihaan. Siitä j o h t u i , että ilman
sähköä jäivät Uiisalä- R a i t h j a She-bandowan-
Kashabovvie linjat Sis-jtosen
Corneristä a l k a e n j a sillä a l u -
jeellji olevat 1,200 k u l u t t a j a a j o u -
[tulvat olemaan pimeässä noin nel­j
ä ä tunnin ajan. Tilapäisesti saa­t
i i n kello 6.16 a a m u l l a v o i m a Ka-ikäbeica
F a l l s i n l i n j a s t a , sivuuttaen
r i k k o u t u n e e n Shabaqua- aseman.
" T a a s tapaamme Suomisen per
h e e n " on S u o m i - F i l m i n hauska selk
k a i l u , uusi e l o k u v a mikä o n tuidssa^
Ganadaan. Se o n kolminäytöksinen
näytelmä elokuvattuna. Mutta k un
väliajat on siitä l a s k e t t u pois, n i in
sen näyttäminen s u j u u vajaassa kab
dessa tunnissa.. S e näytettään valko­k
a n k a a l l a P o r t A r t h u r i n j a ympäris
tön s u o m a l a i s i l l e sunnuntaina, h uh
tikutan 10 p. a l k a e n k e l l o 1.15 i l ta
päivällä, F i n n i s h h a a l i l i a.
Pääoäilla esittäjät ovat seuraavat-
E i n e Laine, A r v o Lehesmaa, Elsa
T u r a k a i n e n , Lasse PöySte, Maire
Suvanto, S i i r i A n g e r k o s k i , j n e .
K u v a u s : Olavi Tuomi, Lavastus.
A a r n e Koivisto. M u s i i k k i : Harry
Bergströn. Ohjaus: T o i v o Särkkä.
K u n s i l l o i n ollaan j o keväässä
s o p i i farmiseutujen perheiden niin
k u i n k a u p u n k i l a i s t e n k i n järjestää
se sunnuntai j o u k o l l a Suomisen per­heen
tapaamista varten.
Tämä elokuva näytetään viikkoa
aikaisemmin, h u h t i k u u n 3 p. T o .
rontossa.
• » »
Caland Ore Ltd-kaivosyhtiön työ
Iäisten lakon keskeiseksi kysymyk.
seksi on t u l l u t ylityön vapaaehtoi­seksi
säännösteleminen uudessa so­pimuksessa.
Henry Gareau, United
Steel Workers of A m e r i c a union
p i i r i 33 edustajana Hibbingissa
(Minn.) pidetystä kokouksesta A t i
kokaan tultuaan sanoi:
" E i ole mitään syytä miksi A t i
kokan työläisten pitäisi työskennel
lä a l i s t a n d a r t t i p a l k o i l l a ja-työolois-s
a . " Sen vuoksi p i i r i s i h t e e r i velvoi­t
e t t a i s i in jakamaan rahallista lak-koavustusta
j a kehoittamaan p i i r in
M i n . , Wis. j a M i c h . v a l t i o i s s a jäse­nistöä
antamaan moraalisen ja r a
h a l l l s e n avun taistelun jatkamisek­s
i , s e l i t t i hän.
S c u r a p e l i - i l t a on perjantaina,
maaliskuun 25 pnä k e l l o 7.30 i l l a l l a .
V i i m e hetkessä saaliin .sovituksi
näyttelijäin kans.sa, että perjantai-i
l t a sopii s e u r a p c l i k s i m e i l l e k a i k i l ­le.
Näkemiin.
F o r t Willi£)min v a a l i p i i r i n edustaja
Ted Freeman tuomitsi Ont. l a i n -
l a a t i jakunnassa metsäaislutukset
' l i e v e m m i n sanoen p u u t t e e l l i s i k s i"
t o i m e n o i t e i k s i . Hän s y y t t i maa- j a
metsäasiain ministeri Kelso Ro-bertsia
' t a h a l l i s e s t a " metsän teu-rastukse.
sta. Metsää kaadettaessa pi­täisi
uuden istutuksen taata metsän
u u d e l l e e n kasvu tai m u u t e n seuraa
maan. k u i v u m i n e n . Tunnuksena pi-:
täisi olla: K u n y k s i puu kaadetaan,
pitäisi neljä nou.sta .sen t i l a l l e , hän
sanoi. .
Tiistai, maalisk. 22 p. — Tuesdäy, March 22, 1966 ' Sivu 3,
VAJAUS KASSAA
HALLITUS ODOTTAA
"Taas tapaamme
Suomisen perheen"
Toronto. — Otsikossa mainittu
Suomi F i l m i n hauska s e i k k a i l u,
j o n k a kuvauksesta on. h u o l e h t i n ut
Olavi Tuomi ja ohjauksesta Toivo
Särkkä, saapuu Torontoon Don haa-l
i l l e sunnuntaina, 3 pnä. h u h t i k u u ta
k e l l o 4 i p .
Varataampa silloin sunnuntai-il-tapäivä
tätä tilaisuutta varten. .
S i l l o i n näemme pitkästä aikaa
Suomi F i l m i n jossa esiintyy pääosis-so
m o n i l l e ennestään t u t u i k s i t u l l e i ­ta
näyttelijöitä kuten esim. E i n e L a i ­ne,
A r v o Lehesmaa, Elsa Turakai­nen.
Lasse Pöysti. Maire Suvanto,
S i i r i A n g e r k o s k i j a monia muita.
A i k a i s e m m i n näytetty f i l m i "Suo­misen
P e r h e " oli hauska j a k a i k in
p u o l i n pidetty, siksipä j u u r i ilomie­l
i n "Taas tapaamme Suomi-sen per-,
h e e n " Don h a a l i l i a , sunniintaina,
h u h t i k u u n 3 pnä. k e l l o 4 ip. Näke­m
i i n , AO.
Parhaat oiiniUclumnie
V.- JA IJ;-SEUEA^^^^^^^Y^^
60-viwlh<m Unmini^isa johdGsfa!
Parhainta menestystä jiihlalle ja seuran toiminnalle!
toivottaa
V.- JA U.^SEURA STAR
St. Catliarines Ontario
Anttilan unelma
maalisk. 27 pnä
P o r t A r t h u r . — Niinhän se " t i ­rehtööri"
m i n u l l e saneli, että saisi
sitä .Anttilan Unelmaa vieläkin pis­tää
sinne " a v i i s i i n ' Jotta kaikki
ihmiset ihan varmaan pääsisivät
t i e t o i s i k s i siitä, että sen esitys on
maaliskuun 27 pnä. j a se aletaan
s i t t e n täsmälleen kello l päivällä.
L i p u t sinne on etuostolla yhden
d o l l a r i n j a myöskin ovella myydään
niitä samalla hintaa, m u l t a o l i s i se
hyvä kun j o k a i n e n jo etukäteen
h a n k k i s i lippunsa, että ei vaan tuli­si
ovelta takaisin paluuta, .'\inakin
näyttelijöillä kuuluu olevan sellai­nen
tunne, että saadaan k e r r a n k in
taas pitkästä aikaa haali ihan täy­teen.
Eihän sitä tarvitse ihmetellä-kään,
sillä ei nykyään enää saada
o i k e i n usein näytelmiä ramppiva-loon.
Näyttelijät puolestaan ovat koet­taneet
tehdä parastaan j a s i k s i luu­l
e n k i n , että kyllä se näytelmä kan­nattaa
nähdä j a t u l l a v a i k k a kauem­p
a a k i n katsomaan. Ottakaa nyt sit­ten
tämä v i i m e i n e n hoksautus huo­mioon.
K a i k k i t i e t k i n j o s i i h e n men­nessä
ovat a u k i , että vo| h i s s u n k i s -
sun körötellä autokyydillä maalta­k
i n — j a t i e t e n k i n heitä tulee — se
on i h a i i selvää. Toivotaan, että l u o
l u m e h t i i l o k i n jo l o p p u i s i kun sitä
on j o ihan tarpeeksi j a pmpahan
l i i k a a k i n .
N i i n , sanpmpa sanasen siitäkin,
että. nieidäh Aikamme naiset ovat
järjestäneet leivos-j.T käsityömyy
jäiset International Osuuskauppaari
j a siellä on t a r j o l l a monenlaisia
h e r k k u l e i v o k s i a kuin myöskin mo­n
e n l a i s i a käsitöitä, että jokainen
i h a h varmaan saa v a l i n t a n s a mu­kaan.
Siispä tervetuloa läheltä ja
kaukaa ostoksille. Myynti alkaa he­t
i aamulla iauantaina maaliskuun
26 päivänä, että j o k a i n e n voi tämän
huomioida. Sijspä taas. k u u l e m i i n.
— T A S .
" N o r m a a l i o l o i s s a ' ' Suomen ulko­maankaupalle
on Ollut ( a i n a i s ta
kauppataseen huomattavakin- vaja;,
us t a l v i k u u k a u s i n a j a keväällä tou­kokuuhun
saakka. Tämä on j o h t u ­nut
pääasiassa laivausolosuhteista,
j o t k a avautuvat täysin vasta touko­k
u u n p u o l e l l a . Kesäkuusta alkaen
a i n a lokakuun l o p p u u n — toisinaan
m a r r a s k u u n k i n — l o p p i i u t i on seu-
' rannut voimakkaita vientikuukau-sia,
j o i d e h kuluessa talven aikana
syntynyt kauppataseen' vajatis on
k u r o t t u k i i n n i ja jopa y l i t e t t y k in
viennillä tuonnin määrä. J o u l u k uu
on tavallisesti o l l u t tuntuvasti vien­t
i v o i t t o i n e n .
__Näin -on o l l u t ennen vanhaan,
mutta ei ole o l l u t enää vuosikau'
s i i n . Kauppataseen vajaus oh paisu-,
nut vuodesta 1960 a l k a e n k i l i n pul­l
a t a i k i n a . V a l t a a pitänfcet p o r v a r i l ­l
i s e t puolueet asiantuntijöineen ei­vät
olleet aluksi tietääkseen tästä
kehityksestu — ainakaan j u l k i s e s ti
j a v i r a l l i s e s t i . E s i m e r k i k s i kansan­talousosasto
arvioi vuoden 1964
alussa, että koko m a i n i t u n vuoden
kauppatase tulisi päättymään vain
200 miljoonan^ m a r k a n vajaukseen.
Tämä olisi helposti peitettävissä
"näkymättömillä" tuloilla (mm.
r a h d i t ) j a u l k o m a i l t a s a a t a v i l l a luo­t
o i l l a . T a l v i k u u k a u d e t sujuivat van­haan
tapaan v a j a u k s e l l i s i n a , mutta
myös kesä j a t k u i samalla tavalla.
Kansahtalousasosto korosti väjäuk-:
sen a r v i o i n t i l u k u j a a n h i u k a n . L o k a ­kuun
puolivälissä kansantalousosas­to
oli nostanut arviointipanostaan
jo 400 m i l j o o n a a n markkaan, v a i k ka
t u l l i n tilastot ennakoivat j o a i n a k in
500 miljoonan markan vajausta. J a
koko vuoden 1964 vajaukseksi ker­tyi
lopulta 543 miljoonaa markkaa.
V i i m e vuonna sekä viranomaiset
että p o r v a r i l l i s e t asiantuntijat r u ­pesivat
heräämään j a samalla pel­käämään
ei ainoastaan k;)uppatä-
_seen vaan myös s i i h e n välittömästi
kytkeytyvän maksutaseen tyrmis­tyttävää
paisumista. Nimenomaan
v i i m e k s i mainittu on v a a r a l l i n en
.sen: v u o k s i , että vajaus on peitettä­vä
joko u u s i l l a u l k o m a i s i l l a l u o t o i l ­la
tai/ja t u r v a u t u m a l l a valuuttava­rantoon.
Ne toimenpiteet, j o i h in
h a l l i t u s j a Suomen Pankki ryhtyi­vät
molempien taseiden tasapainot­tamiseksi,
l i i k k u i v a t , k u i t e n k i n har­r
a s t e l i j an tasolla j a letkajenkan
hengessä. N e ovat p i k e m m i n k i n sot­keneet
k u i n selvittäneet tai paranta­neet
kauppa- j a maksutasekriisim-me
vaikeita ongelmia.
Niinpä hallituksen ja Suomen
F a n k i n " t a r m o k k a i s t a " toimenpi­teistä
j a propagandasotkusta huoli­matta
viime vuoden kauppatase
päättyi jälleen k a i k k i e n a i k o j e n en-nätysvajaukseen
c l i y l i 700 miljoo­naan
markkaan. Tämä aiheutti puo­lestaan
maksutaseen vajauksen nou­semisen
niin ikään ennätyssum­maan
eli n o i n 600 m i l j . markkaan.
V a l u u t t a v a r a n n o s t a menetettiin vii­me
vuonna noin 280 miljoonaa
markkaa e l i n o i n 30^./. Samanaikai­sesti
ulkomailta saatiin nettoluot-toa
vain 161 miljoonaa markkaa,
kun se vuonna 1964 o l i peräti 534
miljoonaa markkaa. Valuuttavaran­to
vastasi viime vuoden lopussa
vain vajaan puolentoista kuukauden
'luonlia, mikä on. a r v e l u t t a v a n vä­hän.
Uusia ulkomaisia luottoja ei
ole myöskään näköpiirissä tuntu­vassa
määrin kuluvan vuoden aika­na..'.
K u l u v a vuosi a l o i t e t t i i n jälleen
reippaasti. Vajaus o l i tammikuussa
peräti 122 miljoonaa markkaa, k un
se vuosi s i t t en o l i 67 m i l j . markkaa.
Y k s i kuukau.si el tee kesää, jos u l ­komaankauppamme
olisi normaali­tilassa
mutta nyt se e i sitä ole. O r
t u r h a k u v i t e l l a , että kesän voimak­kaat
vientlkuukaudet tulevat itses
tään kuin taivaan lahjana peittä­mään
tuonliylijäämää. V i i m e tam^
m i k u u f a k i n voidaan pitää j o v a a r al
l i s e s t i suuntaa" näyttävänä.' E r i t y i -,
.sesti on pantava merkille, että
kauppataseen vajaus perinteellisesti
s u u r i m m a n vajausmaan; Länsi-Sak-:
san kans.sa o n p a i s u n u t edelleenkin.
On yhä u u d e l l e e n kysyttävä, k u i n k a,
ikauan porvarien johtama hallitus
asiantuntijöineen kieltäytyy tunnus-,
'amasta tätä tosiasiaa j a toimimasta
tämän mukaisesti. Koko ulkomaan-,
kauppamme v a i k e i n ongelma od o l ­l
u t j a o n tällä hetkellä se, että tne :
tuomme Länsi-Saksasta kaksi ker­taa
enemmän k u i n mitä Länsi-Saksa
ostaa meiltä. — L i b r a.
— Kun Canadan kuninkaalliset fät-.
supoliisit perustettiin, niin ne muo­dostettiin
kahdesta poliish^hmMstS:
ottavvalaisesta IX^mihioh^lilsistä •
: ( v a l t i ( ^ i i s i ) j a Royal North Wfest.
Mountfed poliisista.
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
edesmenneen tuttavamme
Hilma Waldonin
MUISTOLLE
Mandi ja Jphn Mald
llaujbä Ja Ethel Paavola
Ellen ja Heikki Värnrtito
South ForcupinÄ Ontatib
MUISTOJEN
, KUKKIA
edesmenneen,
hyvän, ystävämme
Hugo fkhölinin
MUISTOLLE
entisiltä forssalaisilta:
Yrjö Ronn
Vilho Heikkilä
August Merihelmi
Tyyne Latva
Irja Heiska
Toronto Ontario
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
rakkaan mieheni
Väinö Jaakkolan
MUISTOLLE
Kuoli maaliskuun
20 pnä 1965.
Nut vuosi on kulunut siitä,
kun luotani poistuit pois,
vaan suru on yhtä suuri
kuin eilen se ollut cis.
Kaipauksella muistan
sua ainiaan!
VAIMOSI SELMA —
Kirkländ Lake Ontario
Rakas mieheni Ja isämme
Einar Aleksander Broijer
poistui ludtamme joulukuun ?9 pnä 1^5, haudattiin Victoria Lawn
hautausmaahan. S t Calharines, Ontario. £litar oli syntynyt Lah­dessa,
Suomessa, huhtikuun 9 pnä 1900 ja ollut t ä ^ maassa yli
neljäkymmentä vuotta.
. Suremaan jäivät vaimonsa Lenipi, poikansa Raytnonicr. Foiit-hill.
Ontario, tyttärensä Mb. (Jean) Klemets, CooksviUe, Ontario
ja kolme lastenlasta.
Hyvästi E i n a r ! O l i t hyvä puoliso ja.isä.
MuisTan ainiaan S l i l u n sydämellisen hymysi.
L E M P I .
Lsällä oli kaunis hymy, miellyttävä lapa,
antelias, todellinen, meille kalkille. .
Mennyt, rakas Isä, mennyt. V v
Me kalpaamme Sinua . . .
kukaan el voi. ottaa S l n i i n palkkaasi. '
JEAN JA wAi/rE«. : • ;
RAYMOND JA BARBAItA.
S i l c n t l y the angelstoök Grandpa
Into the mansion above.
Therc Kljall hc rcst from carth"s töll
Safc i n lh'e arnus of God"s Inye.
CRAKl. RRYSTEN ANI) BRUCi:.