1954-11-25-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lämän synty girj. A. L Oparin top Tiedrahalfmian V jäsen) (Jatkoa) 7ai elää vain silloin, tom Jaksi prosessia — samankaltaisr - ja'hajaantuminen — kehit-gysin nnnakkain, sUlä poiste-iätön kompensoitava korvaa-liajaantunut aine rakenneai-päästäSsemme nyt perille.sei-; proleiniolloMen ilmaantumi-j5i] la on ameenvaihdanta — synnystä tällaisenaan — mei-tiitkittäva aineenvaihdannan tautumlEen pohjalla saattoi proteinlen j a niiden ympärjston välillä syntyä vuorovaikutus, joka lopulta antoi alun elämälle. Keinotekoisesti tuotetuilla koaser-vaattipisaroilla suoritetut kokeet ovat paljarilaneet niissä kaksi jyrkästi vastakkaista prosessia: hajaantumisen j a synteesin joka tapahtuu siten, että ne- vetävät puoleensa ympäröivässä liuoksessa olevia orgaanisia aineita Kumpi näistä, prosesseista on vallitsevana, se riippuu pisaroiden kokoonpanosta- ja rakenteesta j a niiden vuo^ royalkutuksesta, ympäristön kanssa. Jos synteesi on voitolla tuhoavasta en ilmaantumista.-joka posessista, n i in pisarasta muodostaii j^ganismille mahdolliseksi yUä-äiatoimintcOaan tietylqsä elä- •ffilaisten protehiiaineiden-tai tapaisten aineiden lluok-ttnvät keskenään, n i i n n i i - ooleöylit nopeasti koostuvat «teiksi; Tietyn koon: saavutet--^ vinneksi mainitut croittatitu-niln sanottuina - k o a - 1, jotka näkyvät mik- Samankaltaisia yhdistet-pbtelnikappaleita on täj^ynyt - alkuaikojen vesivyöihy|E-seii kehityksen tietyssä y a i - ija tämä on ollut merkkinäi; tärkeästä askeleesta kohti elä-flmaantumista sellaisenaan. S i i - saakica orgaaniset ameet olivat :^jakaantuneita maailman-muodostaen eroittamät-osan: vesivyöhykkeestä v^Xiyi proteinien molekyylit olivat -eetpiema pallosia, jotka rajoittava pinta eroittaa - n i i - päiistösta. Vam.tällaisen eroit-dynaamlsen kestävä kokonaisuus, joka pystyy pysymään koossa pitkän ajanjakson; j a lisäämään sekä kokoaan että painoaan. Jos sille suodaan tarvittavat- edellytykset, niin se tietyn koon saavutettuaan jakaantuu -tytär-pisaroiksi". Jos taas toisaalta tuhoä-miaprosessi kehittyy nopeammin kuin irakentamisprosessi niin pisara osoittautuu dynaamisen epävakaiseksi; j a vaikka se voi pysyä koossa jonkin a i - _kaa, n i in se siitä (huolimatta on tiio- 'mittu ha joamaan, jos ympäristö pysyy muuttumattomana. Tietyn pisaran rakenteen ja siinä tapahtuvien kemiallisten muutosten merkitys sen jatkuvalle olemassaololle tietyssä ympäristössä on itsestään selvää. V Samanlaisia suhteita on .täytynyt 'syntyä alkuaikojen vesivyöhykkeessä, jossa proteiniaggregaatioprosessin kautta inuodoawUneet.koaservaattipi-sarat eivät uiskennelleet pelkästään yedessä, vaan erilaisten orgaanisten jfi epäorgaanisten aineiden muodostamassa liuoksessa. Sellaiset pisarat, KIEHTOVA SUKUROMAANISARJA CANADALAISEN KIRJAILIJAN MAZO DE llA ROCHEN JALNA"-SARJAN ROMAANI ori nyt saatavana kirja-pastamme suomenkielellä. Sarj assa on ilmestynyt 'toista teosta, jaiiiitä on käännetty kaikkiaan 14 -lelle. Suomessa "Jalna"-sarjan yhteinen painosmäärä hoaa jo 350,000 kappaleeseen; "Jalna"-sarjän teokset vat seuraavat: JALNAN KOTIOPETTAJATAR 376 sivua,— Hinta sid. $2.75 kuvaa siinä niitä kaukaisia aikoja, jollohi Rennyn isä P h i l ip Jataan isäntänä ja jolloin-^^isoäitl palatessaan Euroopan matkal-saa kauhistuksekseen havaita, että Jalnan nuori kotiopetta-tar on aivan liian nuori ja aivan liian kaunis. JALNAN NUORI RENNY 337 sivna — Hinta sid. $2.75 Jalna-sarjan toisessa osassa kerrotaan niistä ajoista, jolloin .2 iannöi AdelineVVhiteoakin nuorin poika Philip, ja Renny vielä raisuja poikavuosiaan. JAI.NAN KEVÄT 358 sivua — Hinta sid. $2.75 maanin. tätä kolmatta osaa hallitsee"Whiteoaken perheen polvi, jonka jäsenistä jokainen on toisista poikkeava yksilö lupnteenpih:teineen; «—Renny, suvun nykyinen päämies, ottaa käsiinsä talon ohjat. Helteisen kesän aikana. hän; kokee toisen, nytkin traagillissävyisen rakkauden. JALNAN VELJEKSET 33S sivua — mnta sid^$2.75 Pahtumien keskipisteenä on 20-luvun Jalna ja päähenkilöhiä vanhan ehnvoimaisen kartanon koko nuori polvi. Se on eloa, hUpeyttä ja huumoria; tapahtumia ja henkilöitä. JALNA 381 sivua —• Hinta sid $2.75 romaanisarjan vUdennessä osassa tekijä kuvaa Whiteoakien _eri ikäpolvea erilaisine harrastukslneen. Varsinaisia pääoma ovat vanha temperämentikas isoäiti AdeUne Whiteoak ja nykyaikaista amerikkalaisuutta edustava pojanpoikansa, «annyyttä hoitava nuqri Renny sekä Eden, joka kaikkien «eksi julkaisee huouMittavan runoteoksen ja saa Jataan aikaa kaksi myrskyisää aviolilttokatastrofla. J JALNAN PERHk 483 sivua — Hinta sid. $3.00 kerrotaan, miten oikukas mummo tekee pCTheelle viimeisen antamalla odotetun perintönsä yllättän aralle " R n c h - JALNAN PERINTÖ 511 sivua — Hinta sid. $3.00 ^ A N PERINTÖ kuvaa miten rahat koituvat hyväsydämiselle . kärsimyksen aiheeksi, kunnes hänen onnistuu sirotella ne tuuliin. JALNAN ISÄNTÄ 421 sivm^— Hinta sid, $2.75 Hennyn avioliiton myrakykäiisl päättyy ja Ptach rakastuu öämmenyksekseen rikkaaseen tyttöön. JALNAN KUKOISTUS 428 sivua — Hinta sid. $3.00 "S kartanossa versovasta uudesta eUnvohnaisesta sukupolvesta. NÄKEMIIN JALNA 465 sivna — Hinta sid. $2.75 ^rinan vihne maailmansodan aikaan ja tuo Jalnan ajka-r monta uutta, jännittävää lukua. JALNAN MIEHET PALAAVAT 506 sivua — Hinta sid. $3.00 feSffillrtymlskaudestar jolloin sodasta palaavat miehet Mukautua Jataan oikukkaaseen elämään. RENNYN TYTÄR 451 sivna — Hinta sid. $3.00 j«*ttämöiie jälleen uuden elinvoimaisen sukupolven: fee*^- Jataan 'silmäterä' — Rennyn viehettävä AdeUne-tytär. ÄtolS? erikoisesti lainakirjastoille kuta »yösMn T H i A I K A A OSOITTEELLA: PpiSHING CO. Hl '•»•A-.!M,lflK,:t.f,^JlM,,.iM,.A,.,,..~-^jfJ,.uv.^^^ en aikakausjulkaisuja iialvoilia iiinnoiiia Toronto. ^ Progress Subscriptiob ^ervicen syysryntays ori jo saanut l u - ku.s.a uus.a tUaajia. joilla,ei ole en tuudestaaa oUut tietoa niistä monista Ja mainioista aikakausjulkaisuista, joita julkaistaan englanninkielellä Neuvostohitossa , ja kansandemokra-, tian maassa. Eras naista uusista tilaajista kirjoittaa WindsorisJa: " K un kayin vierailulla erään ystäväni kodissa sattui sieUa silmääni 'Soviet Unioni- julkaisu, jonka havaitsin varsin mielenkimtoueksi. Siitä syystä iialuäh sennyt tUata. Voisitteko lähettää m i nulle tietoja muista julkaisuista j a lehdistä, j o t k a saattavat kiinnostaa minua." Samassa postissa oU .toinen kirje Blairmpresta. Albertasta. Sunä sanottiin, etta "Soviet UnIon"-julkäisun nimeksi sopisi paremmin " S i l m i e h avaaja". ' Se on paras julkaisu mitä pien nähnyt talla mantereella.'v Nama lainaukset sopivat varsin hyvin korostamaan sitä ajatusta- että nama julkaisut soveltuvat varsin hy-; vm lahjoiksi. Koska monet henkilöt antavat joulun tienoissa lahjoja ystävilleen ja omaisilleen n im mikäpä olisi sen parempi lahja kuin vuoden t i laus. Sita varten on tarjolla vaihtele- •.^ kokoelma erilaatuisia julkaisuja alennetuilla hinnoilla. Vuoden loppuun saakka ovat voimassa seuraavat tilaushinnat: "Soviet Union'i j a "Soviet (Women",.joi-; den kummankin tavallinen tilaushinta on $ 2 . 5 0 , voidaan nyt saada yhdessä kolmella dollarilla. New Times" ja "News"' maksavat tavallisesti $3.50 mutta voidaan nyt tilata 2 5 0 dollarilla. '*People'sjEJhina" maksaa tavallisesti $ 3 . 5 0 mutta voidaan nyt tilata 2 ; 5 0 dollarilla. " 'For a La-tlng Peace, For a People's emocracy", jonka tavallinen tilaushinta on $ 3 . 0 0 , voidaan nyt saada 1.50 dollarilla. Naiden suuresti alennettujen tilaushintojen pitaisI johtaa näiden julkaisujen käyttämiseen, lahjoina. Sen h - säksi voivat monet kiinnostuneet l u kijat laajentaa lukemisensa piiriä t i laamalla näitä julkaisuja näölä alennetuilla hinnoilla. Materialistinen puheenviioro filosofiasta psykologiasta ^ Kirj. Mauri Ryöma NiiUe. jotka syystä tai toisesta h a luaisivat pysäyttää historian luonnollisen kehityksen, -on tapana"! siionen-vedontapaisestl tarrautua tleteenvasr talsita, toistoaan mitäkummallisto; pita oppirakenneUnlta, pyrWä, sullo-^ maan elämä, hhrvittävito t a i häiiretta-vlta kaavoihinsa. ' s Oli aika, jolloin featoltaen kh-kko kieltäytyi tuimustamasta, että ^maa kiertää auringon ympäri eikä pätavas-toin. Englantilataen pappi; Malthus todisteli, että ihmiskunta ön;'tuomittU; nälkäkuolemaan, jollei sen keskuudes-' sa säännöllisesti suoriteta timtuvaa apuhan'enn\ista.; Saksalaiset natsit kuuluvat kehltelleen teoriaa, että meidän maailmamme:el olekaan suuren paUon uiko- vaan sisäpinta, jonka rauksla, nita ymmärrämme paremmin, .että ihmisen on vaikea tuntea itseään onnelliseksi." (Mt. ss. 152-153) Säälinsekalsella IvaUa tri Freud kertoo staisllmäi^en kommunistien haa^elllsesta uskota, että agressii-vlsuus tjaagressiot katoavat, kun kar pitftlfottaen Järjestelmä poistetaan. Sjr^Heluotaava 'ireudilataen ^ psykolo^ keskipisteestä aurtako mulkoUee kuiri suuri sähkölamppu. Tämän, tapaisten onnettomien a i - vokummltusten suureen, veljessarjaan kuuluu myös itävaltalaisen tohtori Sigmund iVeudln: surkean-hiivittava f i l o s o f i s-psykologinen tilkkutäkki joiden rakerme antoi nhlle djmäämi-sen kestävyyden tietyissä olosuhteissa, imivät itseensä- näi4ä - aineita j a kas^ voivat kopltaan j a painoltaan: ne pysyivät koossa pitkän ajanjakson ja j a kaantuivat "tytarpisaroiksi". Ne, joissa kemialliset muutokset (erityisissä ympäristöolosuhteissa) ohvat voittopuolisesti tuhoavia, olivat tuomittuja nopeaan haviamiseeri; niiden yksilöl-hnen historia katkesi pian, ja raken-nemuodot, joita ne edustivat eivät voineet näytellä mitaan merkittävää osaa proteiniolioiden vastaisessa kehityksessä. Itse elaman ilmaantumis-prosessissa syntyi eras uusi luoimon-laki, joka voidaan luonnehtia yksityis^ ien proteinlyhdistelmien luonnolliseksi valinnaksi; Proteiniaggregaattien vastainen kehitys eteni tarketa tämän latamukaisesti, ja ne saavuttivat tuon ilmiöiden sisäisen säännöllisyyden ja rakenteen, joka oh sopiva eltatoimin-tojen suorittamiselle tietyssä ympäristössä j a joka on luonteenomamen kaikille eläville organismeille. Nykyisin olemassaolevien yksinkertaisten organismien aineenvaihdannasta suoritettu vastaavanlainen tutkimus vahvistaa itämän olettamuksen siltä, miteii erittäin yhdenmukainen toimintojen järjestelmä, joka voidaan havaita kalkilla elävillä organismeilla ja joka voidaan luonnehtia ataeen hikunnon erääksi muodoksi, asteittain syntyi. J a niin ilmaantui elämä meidän planeetallemme ataeen kehityksen tietyssä vaiheessa. E i ole mitään epäilystä siitä, että samanlaisia prosesseja, on tapahtunut maailmankaikkeuden muilla taivaankappaleilla ja että elainäa on ilmaantunut kaikkialla, missä on ollut siihen tarvittavat edellytykset. Me tiedämme että uusia tähtiä ja planeettajärjestelmiä syntyy jatkuvasti. : Näin olr Ien voimme otaksua, että myös elämän syntymisprosessi on jatkuvasti käynnissä Lirinunradan planeetoilla. Mitä tulee meidän maahamme, pn syntynyt uusia korkealle kehittyneitä tapoja elottoman muuttumiseksi.. elolliseksi. Entisen tuskallisen, hitaan prosessin tilalle, joka vaati miljoonia vuosia, ontunut nopea muodonvaihdos.^jonka pn aikaansaanut meidän ajanjaksomme elävien organismien korkealle kehittynyt aineenvaihdanta. Tästä syystä me nyt voimme todeta elämän syntymistä vain jo olemasafeolevan elämän välityksellä emmekä missään luon- tistämään, liossa voi nähdä elämän alkuperäistä ~' alkamista. Mutta se, mikä on kiistämätöntä, on se seikka, että yksityiskohtainen tutkimus siitä aineen l U - kunnan muodosta, jota me-kutsumme elämäksi, ja erityisesti nykyista olemassaolevien organismien aineenvaih-. dannasta tekee meille f mahdolliseksi Jäljetellä tätä liikunnon muotoa, toisto sanoen luoda elämää synteettisesti. Ne edJStysaskeieet. Joita luonnontieteen alalla on otettu nalliin mennessä tarjoavat runsaasti todisteita siltä, ejStä tämä elole enää koyiii Ifaukaisen tulevaisuuden kysymys. Kenties sitä el enää latokaan olisi tarpeen tuulettaa, jolleivät ne, joiden mielestä kaksi maailmansotaa on l i l an Vähän, olisi saaneet päähänsä, että tästä t r i Freudin tilkkutäkistä voi olla heille hyötyä. Mainitun aatteellisen tekstiilituotteen synkkäkatseinen ja lohduton sa^ noma on se, että Ihmisen vaellusta tässä murheen laaksossa eivät niin-' kaän paljon määrää ne -olosuhteet! joissa hän elelee, vaan "Se". Mikä "Se" on^ Tri'Freud vastaa: Oletamme, että sielunelämä on Belr laisen apparaatin toiminto, jonka katr: somme omaavan • ulottuvaisuutta ja muodostuvan useanunasta kappaleesi; ta, jonka siis kuvittelemme muistutta-; van kaukoputkea, mikroskooppia ^tms. Tällaisen käsityksen johdonmukainen rakentaminen on ertaälslstä sUhen tähdänneistä aikaisemmista yrityksistä huolimatta-tieteelltaen uutuus. Tähän sielulliseen aparaattlta olem-; me perehtyneet tutkimalla Ihmisolennon yksilöllistä kehitystä. Varihlni-malle. näistä sieliilUslsta alueista t a i vataelsta annamme nimen Ser se s i sältää kaiken, mikä on perittyä synnynnäistä, ruumiinrakenteen määräämää, siis ennen kaikkea ruumiin Jär-estelmään perustuvat vietit .. Tämä psyykillisen aparaatin vanhin osa pysyy kautta koko elämän tärkeimpänä." 1 ) . _ , , , : _ " ! : ': "Olemuksemme y,timen muodostaa siis hämärä Se,'jolla; e l o l e suoraa yh-^ teyttä ulkomaailmaan j a johon. tie-tolsuutemmekin pääsee tutustumaan vain erään toisen instanssin välityk-' seUä. Tämä Se sisältää ja siinä vaikuttavat ellmilliset vietit, jotka • puolestaan muodostuvat kahdesta alkuvoimasta (sukupuoli- ja hävitysvietti) vaihtelevissa suhteissa . . ." (Mt. ss; 7 4 - 7 5 . ) Nämä kaksi "alkuvoimaa" '.rr suku puoli- Ja Mvitysvlettl — Hallitsevat tri Freudta . mukaan sekä yksilön käyttäytymistä että sen kautta myös historian kulkua. tEsim. omenan syö-- minen ei suinkaan ole ykstakertaisesti omenan syömistä, vaan ensi sijassa pyrkimystä omenan, tuhoamiseen. S u kupuoliyhdyntä on agressio eli hyökkäys. Saamme kuulla, että-ihminen yleensäkta potee parantumatonta ag-ressnvisuutta e l i hyökkäyshalua. Nito-muodota toinen ihmtaen ei ole hänelle vain mahdolitaen auttaja tai sukupuolivietin kohde. E i , t r i Freudta mukaan ihmisen luonto kehdosta hautaan asti on sellainen, että onnettomasta lähimmäisestä tulee hänelle kiusaus tyydyttää hyökkäyshaluaan. käyttää tämän työvoimaa korvauksetta, raiskata tämä, tuottaa tälle fuskaa, rääkätä ja loppujen lopuksi -tappaa. Homo homtal lupus f (Ihminen on susi toiselle ItimisellelV.julistaa tohtorimme olketa kursiivilla (Mt.vs. 149); MlUota vain tilaisuus tarjoutuu, nita Ihmtaen käyttäytyy kuta petoeläin, sellaisen luonrton olemme t r i Freudta mukaan - esi-islltämme pertaeet^ eikä sille mitään inahda. Alvan väärin olisi siis tuomita natseja eshn. l u u t a - lalstcn kaasuttamisesta, sillä: "EI myöskään oliut käsittämätön sattuma, että germaanisen maailmanherruuden unelmasai täydennyksekseen antisemltismta ." (Mt. 8. 153); Kelpo tohtorin alkuvolmataen liä-vitys- i Ja hyökkäyshalu'antaa selityksen- historian .suuriin ratkaisuihin. Nitapä 011 "psykologisesti" vallan y m märrettävää, että bolshevilklt ryhtyivät hävittämään porvaristoa. Syvästi huolestuneena hän kultenkta aprikoi, mtata ^neuvostot" sitten v allconevat suunnata liävityssviettlnsä Ja agressli-vlsuutensa, kun laajan-neuvostomaan vllmetaenkta porvarien onnistuttu n i - Jos j a kun inhimillinen yhteiskunta kuil«nkto yleensä Joutuu rajoittamaan Ja kahlitsemaan t r i Freudin ^'alkuvoi-mlen" vapaata j a Ihanaa leiklclä. n i in sen pahempi sekä yksilölle että y h - tetekunnalle: ^ "Ilmeisesti ilimisUIe ei 4ule olexnaan helppoa luopua tämän fiyökkäystaipu-muksensa tyydyttämisestä;' lait eivät tunne voivansa hyvin." " K u n kulttuuri vaatii sekä itunisen seksuaalisuudelta että myöskin hyök-käystaip^ mukselta; n i i n suuria u h - 1) Sigmund Freudr rAtnlcs der Psychoanalyse/Das.Untiehagen'in der m. anhä. täUalseUe ^kuvitelmalle vähäisintäkään-'tulceä'. " S e n .mukaan kaplälisttaenlyl&ll^m^t^ vain eräk^/iiimisen f syxm^imälscn aggressU-vl^ uijlen työkalu, »5elkä-^^ sälaioen^ .Vaikka taloudelliset^^^^^e^^ keudet poistetaankta. nita seksuaaliset Jäävät Jälelle, ja sotatouhut jatkuvat kahta*kauheampina; Sitäpaitsi tulee muistaa^ että luonto tekee ihmisten^: iasa-arvolsuuden mahdottomaksi, Ja "massan psykologinen kurjuus" u h kaa sitä pahemmta, mitä tasaveroi-: sompaan asemaan kansalaiset saatetaan, ja mitä enemmän "johtajayksl^ löUtä" riLstetääri heidän ansaitsemansa merkitys (Mt. ss. 151—'154). • Tosiaan, tri Freud on epäilemättä oikeassa tunnustaessaan, että hänen maailmankuvansa el ole • loHdulltaen. V Onni onnettomuudessa on, ; että freudilainen maailmankuva on pelkkä houre. On suorastaan luonnollis-: ta;: että se nauttii eniten suosiota maassa, joka on synnyttänyt sellaisen valtiomiehen kuin edesmennyt puolustusministeri Forrestal. Kuten tunnettua, tämäkin merkklmies löysi ag-resslivisuutta etupäässä sieltä, missä sitä ,ei todellisuudessa ollut. ! T r i Freudin filosofls-psykologlseii "tieteellisen uutuuden" pertapohjäinen epatieteellisyys, jonka opettavaisista seurauksista edellä on esitetty vata muutamia valittuja paloja, alkaa jo .hänen, "aparaattlnsa" hamasta vanhimmasta ja tärkeimmästä osasta, koko freudilaisen "olemuksemme ytimestä", nimittäta "Siitä" itsestään kaikessa ylevässä hämäryydessään. Yriitys selittää j a säätää sekä Ihmisen että samalla vaivalla vielä pikku-serkkujemme ; mehiläisten, - muura-halsteri ja termlltlten ns. sielunelämää "kaikella, mikä on perittyä, synnynnäistä, ruumiinrakenteen määräämää" ei voi olla johtamatta maail-; mankuvaan, joka tieteellisessä "kielessä seisoo päälaellaan yhtä Ikävästi t a i hauskasti kuin esim. Ptolemaioksen tai Hegelin. Mitään sellaista ihmisen psykologiaa (el» voida katsoa tieteellisefcsij. joka kieltäytyy tunnustamasta, että ihmisen yhteiskunnallinen elämä määrää hänen tietoisuutensa. . .Tieteellinen psykologia nojaa seuraaviin perusperl-aatteisita: ihmisen yhteiskunnallinen olevaisuus määrää hänen tietoisuutensa; -Ihmisen tietoisuus heijastaa x)bjekeilvista todellisuutta; tletoaml-seri elimenä ovat aivot. Se jpka hylkää nämä periaatteet, poistuu tieteen pohjalta. 2 ) Tri Freudin tilkkutäkta erottamattomiin osasiin' kuuluu Weismanln ja Morganin sekä heidän opetuslapsieasa epätieteeUineri oppi "perinnölllsyys-ataeesta", joka piittaamatta ulkomaailman vaikutuksista kulkisi muut-; tumattomana sukupolvesta toiseen/ Freudilainen "Se" lymyilee juuri tässä s a l a myhkälseseä "perlnnöllisyysai-neessa" Ja ammentaa siitä mainehik-kaari hämäryytensä. Siten kumpikin väistää ulkomaailman vaikutukset yhtä taitavasti, puhumattakaan, että näiden Vaikutusten elimistössä aiheuttamat muutokset saattaisivat periytyä yksilöstä hänen jälkeläisUnsä, Nykyaikaisen tieteen velvoUlsuukr siin kuuluu kultenkta heittää romukoppaan sekä mainittu "perinnölUr syysaine"-että samaUa sUnä piileskelevä "Se". Koko elävä luomakunta sarvtaeen j a hampalneen on altis u l - kutusten kussakta yksilössä aiheuttamat muutokset saattavat periytyä. JEläta- Ja Ihmlstyypta t a i . -luonteen m'uodo8tumtaen riijipuu pohjaltaan ulkomaailman olosuhteista.; Sen p i i r teet muuttuvat ulkoisten l^osuhteiden mukana. Lysenkon mukaan: Syynä plävän ruumiin luonteen muuttumiseen on muutos sen ataeen-vaihtotavassa .;. K u n elävä ruumis on sulattanut ulkopuolisen tekijän i t seensä;' niin tämä lakkaa olemasta u i - kopuoUnen j a muutiuu sisäiseksi tekijäksi, SO. elävän ruumiin osaseksi 3) Sekä hermokudoksen että kaikkien muldenkta elävien kudosten: eltatol-mlnnan tunnusmerkkinä on keskeytymätön aineenvalhto ulkomaailman kanssa. Hermojärjestelmän toimtota ohjaa ruumita kalkkien elinten a l - neenväihtoa samalla kuin hermotoi-' mintaan liittyvät Ja sen säätelemät hermosolujen oman* aineen vaihdon muutokset vaikuttavat tavattomassa määrin niiden tilaan. Tämä taas heijastuu -elätaorganlsmin kalkkien k u dosten toimtanassa. Kykyaikataen tieteellinen psykologia nojaa fysiologi I, F. P a vlovta tut-klmuksita: Keskushermosto, joka liittää elimistön yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdistää samanaikaisesti erityisten vastaanottajien—, aisttaeltaten — avulla e l i - mistöri v j a ulkomaailman toisltasa. Keskushermostona välityksellä elimistö vastaänottäa^-^kaikki; ulkomaailman vaikutukset. Keskushermoston kor-keta. Johtava osa;'.' jonka< tolmtanasta siis koko elimistön tolmtata o n r i l p p u - vataen, on ^ isojen aivojen kuorikerros eli aivokuori. Ulkomaailman vaikutukset -aiheut-tavat^ limlstössä ns. refleksejrell heijasteita. Nämä ovat Joko "ehdottomia*', tai "ehdollisia". JSdelliset perustuvat jo aikaisemman tai aikaisempien sukupolvien aikana hanltittuihln perlttyihinv yhteykslta; keskufihermos| tossai Niiden joukkoon kuuluvat i » . vaistot. Ns. ehdolliset ^refleksit taas ovat vastamuodostuneita. /^Niidentyyssija on aivokuori. : Mutta..'tuoreudestaan huolimatta nämä vastamuodosttmeet: hankitut.' refleksit,'Jotka aiheutuvat ympäristön - uusista . vaattmukslstay uusista elinehdoista; kykenevät muuttamaan . / synnynnäisten refleksien luonnetta Ja siten luomaan kokonais-: organismin uusia edullisia mukautu-misreaktiolta. Ehdoton refleksi voi siis muuttua ehdollisen vaikutuksesta;^ Mitä kehittyneempi keskushermosto' — aivokuori —'Sitä moninaisempia' ehdollisia refleksejä, sitä täydellisempi sopeutuminen' ulkomaailman vaatimuksiin r-:- siis sitä suurempi ."viihtyisyys kulttuurissa", i eikä? suinkaan päinvastoin, kuten tri Freud kuvittelee. : Esim. sellainen yksinkertainen ja tavanomainen yhteiskunnallisen ympäristön ärsyke kuin ruoka aiheuttaa Ihmisessä ehdottoman refleksin —- syl-; j en erittymisen. Ruokakellon ääni saattaa koirallakin muodostua ruoan signaaliksi eli merkiksi, joka aiheuttaa' saman ehdottoman; refleksin : kuin ruoka itse. ^Tällaisia alemman asteen signaaleja sanotaan yhteisellä nimellä erisimmäiseksi signaalijärjestelmäksi.: •Mutta ihmisellä on muodostunut myös toinen, korkeamman asteen slg-^ naalijärjestelmä: sanat, kieli; puhe. Sana on ihmiselle yhtä todelltaen eh-, dollinen ärsyke k u i n kalkki ne ^alemman asteen ehdoUlset ärsykeket, jotka^ saattavat olla t eläimelle j a Ihmiselle yhteistä, kultenkta muistaen sen eroavaisuuden, -että ihmisellä molemmat signaalijärjestelmät ovat samalla t a voin yhteiskunnallisten ehtojen alal-^ set. Ihmisen ajatSelu perustuu tähän toisen asteen signaalijärJesteJmääni sanoihin, kieleen, Ilman kieltä el voi Olla minkäänlaista ajattelua. • Syntyköön ihmisen päässä millaisia ajatuksia hyvänsä. Joka tapauksessa ne voivat syntyä ja säilyä vain kieliaineksen pohjalla. E l ole olemassa ajatuksia/ Jotka saattaisivat olla riippumattomia kieliaineksesta. Pavlov esitti hypoteesin, ~^ti^ taiteilijalla, jolle kuvilla ajattelemtaen ojn luonteenomaista, voi ehkä ensimmäinen signaalijärjestelmä olla tavallista volkkaammin kehittynyt. Sensijaan tiedemlehellä olisi toinen signaalijärjestelmä hallitsevana. Tässä el k u i tenkaan voi olla kysymys toisen t a i toisen järjestelmän ehdottomasta ylivallasta, eikä näitä kahta järjestebnää voida ajatella eriUisinä, niiden välillä valllteee alituinen vuorovaikutus. Aivokuoren toiminta o n ainoastaan siinä määrin tietoista toimintaa kuin se tapahtuu toisen signaalijärjestel-, män puitteissa, Sensijaan ne psyy-kllliset prosessit; jotka pysyttelevät e t i s 1 m maisen signaalijärjestelmän puitteissa, eivät tule tietoisuuteen. Ensimmäiseen signaalijärjestelmään kuuluvalla ärsytyksellä täytyy olla määrätty vähhnmäisvoimakkuus siirtyäkseen toiseen,'^.Täten psykoterapia saa tieteellisen perustansa. Tiedoton estymä tai ärsytys tulee tietoiseksi s i ten, että aikaansaadaan yhteys ensimmäisen Ja toisen signaalijärjestelmän välillä. Se tapahtuu sanojen, puheen avulla; Tultuaan toisen signaalijärjestelmän pilrita siihen asti tiedoton prosessi menettää patologisen vaikutuksensa. /TieteeUinen psykologia tarjoaa taiteilijalle Ja kirjailijalle rajattomat tehtävät Ja mahdUUsuudet "ihmissielujen Inslnööseinä", (Julkaistu Juuri ilmestyneessä K i i l a n albumi VI:ssa). 2) Prof. Hbllitscber; "Die phlloso-phlsche Bedeuttmg der Lehren,Paw-ows" (PawIow-Tagun»,. Leipzig 15^16, 1, 53) s. 133. 2) T. D . Lysenlco; "AgroblologjT — Ssinomalehtl on määräajoin ilmestyvä painoiuote, lonka tar leoiiuksena ton uttilsten |uUc»I< sem&en jä erinäisien iapalitu-mien arvosMleva käsitteleminen. Sen taUa se on välttämätön kaikille ihmisUle. KIITOS Sydämelliset kiitokset kaikille ystäville jä tuttaville siitä suuresta yllätyksestä. Jolla tulitte ilahduttamaan meitä. Kiitokset lahjoista Ja onnitteluista oman ortemme alla. Erikoisesti haluamme kiittää t o i mihenkilöitä supresta uhrautuvaisuudesta, Samalla tialuamroeJgit-tää kaikkia Jotka ottivat osaa lahjaani vaan eivät voineet asapua. KUtoUIsuu<tella teitä kaikkia muistaen^ MB. JA MBS, KBTpLA . , TORONTO, ONTABtO - ^:;Ä:;:?::i-;j;,r :^':,:v^i,:;;:;;;:<::,l•^.:;-^^^'i.•:;v-v•^,:•:,^ Torstaina, marraskuun 25 p. — -Thursday, Noy, 25,1954 . Siyu,5j; 'l 1 Joshidaii piioille rakoilee' 5 Tokio. ~. Japanin eduskunnan 31 Jäsentä on päättänyt luopua pääministeri Joshidan lllieraallpuolueesta protestiksi siltä"^un mainitusta puolueesta^ erotettiin: muutama' päivä a i kaisemmin , kaksi veteraanljäsentä. Yhdeksäntoista muuta Jäsentä harkitsee edelleen puolueesta eroamista. .Joshidan amerikkalalsmleitaen-.r taohjelma kohtaa: kasvavaa vastarta-taa suurten kansanjoukkojen keskuudessa kaikkialla Japanissa. Koska suomessa a r v e l l a a n ' v o i n ^ f a - ; - » ' "^ tlniaisen kJJdutuksmkMvavÄnhlim»^^ -t)^ alennettua^on W n v i e a i l tiikomAlUe - ' »'^'% toistaiseksi kielletty.- VUme'kuussa..; päätti kauppa^ Ja ^ o l l i s u u a m^ 500 tonnin suuruisen voi ndUbrftn^JöIoa^/ \| viennistä.' mikä päätös o n nyitetnmlnt^<. peruutettu.^ Volta on 4äi^ yuonnjA^^*jf>r.i;^ Suomesta viety uJlcömaill^^ xM>in''32:^ < milj. kff,' Afoan volrarastot <rtttriiyi|^'(,>^ri i e r t a a 95,000 drltfellä. eUnoln- e^.l- ;v> ^ drittellä suuremmat kuin kevilläUlL ONNITTELUMME . MARTTA JA JOHN MÄELLE ff iiisi Toivotamme teille parhainta onnea omaan . kotiin muuttonne johdosta mi Mr. ja mrs. Clayton Mr. ja mrs, Agner Mr. ja mrs. W. Koski <Mlmml ja U . Harju Olga Ja V, Viren Lempi ja E . Broljer Mr. Ja mrs. Marklander Irja ja Paavo Lyyli ja J . Hormisto Anni Ja At Kyröjärvi Fina ja J . Terho Qlvl ja E. Wuollet Tatai, Sofi ja O. Lehto Elma ja J . Lähde ' Mr. ja mrs. H . Williams Reino Keto „ Ester ja H . Väisänen Mrs. Aaltonen ' > Mr. ja mrs..L. Saari Arvo Vuori Eric Närhi «Uda Ja H . Carlson Ester ja J , Aho Hulda ja M . Ranta M r . ' J a mrs. C. Mackey Mr. Ja mrs. J . Johnson- HUda Ja A. Laari Irene j a « , Vuqrl , Jenni Ja J . Puusepp^ Rauha Ja K . Närhi Kirrps Sydämemme pohjasta tahtoisimme kiittää sukulaisiamme Ja sitä suurta ystävien joukkoa, jotka tkl 21 pnä' saapuivat' yllättäöii' kotiimme, j a minä sanon, että se o l i oikein tosiyilätys; kun/oven ,ii täydeltä laulavaa sakkia alkoi tulla sisälle tervehtimään meitä/ ,y tuoden^syömisct j a juomiset: mukanaan,'jota emme lainkaan-^ o s a n - ' ' : ' ' neet aavistaa. ' , ,< . ^ Kiitokset ystävät, kun nUn kaunita kahvipöydän koristitte Ja r. sen suuren «rahalahjan jonka Jätitte käynttane muistoksi, Jolla. „ tulemme ostamaan maton lattiaamme,-joka tulee' monta duotta muistuttamaan, että toverit ovat icäyneet kylässä. ' > > ^ Erikoinen kiitos homman alkuunpanijoille mrs, F l l n a Terholle, mrs. 1 S i i r i Koskelle, mrs, Elma Lähteelle j a mrs. H i l d a CarlsohiUe sUtä^ !3 suuresta'työstänne jonka teitte hyväksemme. ' ' — " Myöskin tahdomme kiittää kalkkia nUtäkin. jotka' ottivat osaa lahjaan, vaan eivät olleet tilaisuudessa saapumaan,' < v ^ ' - f Vielä kerran kiitos teille kolkille. ^ . . , ' ' *t Teitä kolkkia kunWttacn, MARTTA J A JUSSI MAKI 92 M a i n St., St. Catharines, Ontario Marraskuun 21 p , 1954 X 1^ UUDET '^;:.;"-,'.'7• ••^^'-^'•'S'y^i'/.^h'--'•V-;':''\'""^--^r.''>-Vi:^;-'v Decca-ju Ryfmh ovat saapuneet varastopmme Allaoleva äänilevyjen luettelo käsittää ainoastaan .parhaat ja suosituimmat Dscca- ja Rytjhilevytykseti' ''C^ Levyt käsittää tunettujen Suomen laulajien . • TAPIO RAUTAVAARAN •HENRYTHBBL'in. ' ^ f OLAVI VIRRAN • METRO-TYTTÖJEN • MATTI LOUHIVUOREN ja • JORMA IKÄVALKON levytykset ) • DECCA-LEVYJÄ ' , ' 6D 6169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala - ' i . ' Kaksi yksinäistä ihmislasta ,tango, Martti Suuntala SO 5181 Talvlsäällä. fox-trot, Metro-tytat Valkea Joulu, 8lowfox, Henry Theel Ja Metro-tytöt SD S107 Tulisuudelma, tango, Olavi Virta ja Metro-tytät Ennen kuolemaa, tango, Olavi V i r ta SD 5205 Kun kesä on nyt mennyt, valssi. Metro-tytöt ^ ' Hiljainen kylätie, tango, Metrd-tytöt SD 5206 Viesti mereltä, tango. Olavi Virta Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta SD 5218 '^Mustasukkaisuutta, tango, Olavi VUrta L a Cumprasita, tango. Olavi V l r i a Ja Metro-tjrt^it SD 5221 Valkoinen kukka, tango. Matti Louhivuori ^ Mua värien ei, tango, Matti Loutiivuori' SD 5240 Missä lienetkään, tango hegutae, Olavi Virta Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta - ' SD 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. Metro-tytöt Sade kattoihin lyö, tango, Metro-tytöt SO 5244 Mary-Anne Ja karjapaimen Tim, fox-trot. Matti Loutdvuori Ja Metro-tytöt ' Mummon kaapplkello, fox-trot. Matti Louhivuori Js . Metrotytöt ' " 1 > & 1^'-: »> II » ' ¥ ::'':;j«';l * M \ & « « ••••mi K «t U * «• • RYTMI-LEVYJÄ . VR 6001 Jannen Hanuripolkka, Veikko Sato Maijun kanssa markkinoilla, polkka. Veikko Sato R 6037 Siirtolaisen muistoja, Jenkka Jorma Ikävalko Tukkilaisten tanssiaiset, .polkka, Jorma Ikävalko . B 6099 Imatran xmreri, valssi, (Erkki Junkkarinen ' Kulta kuumetta, tango^ E r k k i Junkkarinen « ( B 6113 Sysmän Ltada, valssi, Veikko Sato " Tämän kylän jenkka, Veikko Sato B 0 t 6 8 Minä ja Mandoliini; Jenkka, Jukka Lönnqvist ^Culkurin viimeinen näky, fox-trot, JukkaLonnqvist t B O l S f l Muista minua, tangoi Metro-tytöt * / " ' " - Murtunut elämä, valssi, Motro-tytflt^ • / M v '' ' B 6200; RjmiareUumarillumarei, Jenkka, Jorma IkävallcoJ^^^^^^^^ tukkipojat Säkkijärven pollcka, Jorma Ikävalko B 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta ' : , > ' Ajattelen sinua aina, fox<4rot, Olavi Virta / m m i l a i i , IJUitnriU^lME LEVY^JA KAIKKIALLE HINTA $1,35 KPL. ' COstaJan maksettava lähetyskulut) ' Posti- Ja plkatavaratilausten tulee käsittää vähtatäta kolme levjri' 1;:^ Vapaus Publishing Coa^t^^ Leijotfo-, Beaiier- ja Fennia-levyjen tu^ktt^ jä. väkUiäfst»yy0'M im » V • a*i '•• cm i % * 1- I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 25, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-11-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541125 |
Description
Title | 1954-11-25-05 |
OCR text |
lämän synty
girj. A. L Oparin
top Tiedrahalfmian V
jäsen)
(Jatkoa)
7ai elää vain silloin, tom
Jaksi prosessia — samankaltaisr
- ja'hajaantuminen — kehit-gysin
nnnakkain, sUlä poiste-iätön
kompensoitava korvaa-liajaantunut
aine rakenneai-päästäSsemme
nyt perille.sei-;
proleiniolloMen ilmaantumi-j5i]
la on ameenvaihdanta —
synnystä tällaisenaan — mei-tiitkittäva
aineenvaihdannan
tautumlEen pohjalla saattoi proteinlen
j a niiden ympärjston välillä syntyä
vuorovaikutus, joka lopulta antoi alun
elämälle.
Keinotekoisesti tuotetuilla koaser-vaattipisaroilla
suoritetut kokeet ovat
paljarilaneet niissä kaksi jyrkästi
vastakkaista prosessia: hajaantumisen
j a synteesin joka tapahtuu siten, että
ne- vetävät puoleensa ympäröivässä
liuoksessa olevia orgaanisia aineita
Kumpi näistä, prosesseista on vallitsevana,
se riippuu pisaroiden kokoonpanosta-
ja rakenteesta j a niiden vuo^
royalkutuksesta, ympäristön kanssa.
Jos synteesi on voitolla tuhoavasta
en ilmaantumista.-joka posessista, n i in pisarasta muodostaii
j^ganismille mahdolliseksi yUä-äiatoimintcOaan
tietylqsä elä-
•ffilaisten protehiiaineiden-tai
tapaisten aineiden lluok-ttnvät
keskenään, n i i n n i i -
ooleöylit nopeasti koostuvat
«teiksi; Tietyn koon: saavutet--^
vinneksi mainitut croittatitu-niln
sanottuina - k o a -
1, jotka näkyvät mik-
Samankaltaisia yhdistet-pbtelnikappaleita
on täj^ynyt
- alkuaikojen vesivyöihy|E-seii
kehityksen tietyssä y a i -
ija tämä on ollut merkkinäi;
tärkeästä askeleesta kohti elä-flmaantumista
sellaisenaan. S i i -
saakica orgaaniset ameet olivat
:^jakaantuneita maailman-muodostaen
eroittamät-osan:
vesivyöhykkeestä v^Xiyi
proteinien molekyylit olivat
-eetpiema pallosia, jotka
rajoittava pinta eroittaa - n i i -
päiistösta. Vam.tällaisen eroit-dynaamlsen
kestävä kokonaisuus, joka
pystyy pysymään koossa pitkän ajanjakson;
j a lisäämään sekä kokoaan
että painoaan. Jos sille suodaan tarvittavat-
edellytykset, niin se tietyn
koon saavutettuaan jakaantuu -tytär-pisaroiksi".
Jos taas toisaalta tuhoä-miaprosessi
kehittyy nopeammin kuin
irakentamisprosessi niin pisara osoittautuu
dynaamisen epävakaiseksi; j a
vaikka se voi pysyä koossa jonkin a i -
_kaa, n i in se siitä (huolimatta on tiio-
'mittu ha joamaan, jos ympäristö pysyy
muuttumattomana. Tietyn pisaran
rakenteen ja siinä tapahtuvien kemiallisten
muutosten merkitys sen
jatkuvalle olemassaololle tietyssä ympäristössä
on itsestään selvää.
V Samanlaisia suhteita on .täytynyt
'syntyä alkuaikojen vesivyöhykkeessä,
jossa proteiniaggregaatioprosessin
kautta inuodoawUneet.koaservaattipi-sarat
eivät uiskennelleet pelkästään
yedessä, vaan erilaisten orgaanisten
jfi epäorgaanisten aineiden muodostamassa
liuoksessa. Sellaiset pisarat,
KIEHTOVA SUKUROMAANISARJA
CANADALAISEN KIRJAILIJAN
MAZO DE llA ROCHEN
JALNA"-SARJAN ROMAANI ori nyt saatavana kirja-pastamme
suomenkielellä. Sarj assa on ilmestynyt
'toista teosta, jaiiiitä on käännetty kaikkiaan 14
-lelle. Suomessa "Jalna"-sarjan yhteinen painosmäärä
hoaa jo 350,000 kappaleeseen; "Jalna"-sarjän teokset
vat seuraavat:
JALNAN KOTIOPETTAJATAR
376 sivua,— Hinta sid. $2.75
kuvaa siinä niitä kaukaisia aikoja, jollohi Rennyn isä P h i l ip
Jataan isäntänä ja jolloin-^^isoäitl palatessaan Euroopan matkal-saa
kauhistuksekseen havaita, että Jalnan nuori kotiopetta-tar
on aivan liian nuori ja aivan liian kaunis.
JALNAN NUORI RENNY
337 sivna — Hinta sid. $2.75
Jalna-sarjan toisessa osassa kerrotaan niistä ajoista, jolloin
.2 iannöi AdelineVVhiteoakin nuorin poika Philip, ja Renny
vielä raisuja poikavuosiaan.
JAI.NAN KEVÄT
358 sivua — Hinta sid. $2.75
maanin. tätä kolmatta osaa hallitsee"Whiteoaken perheen
polvi, jonka jäsenistä jokainen on toisista poikkeava yksilö
lupnteenpih:teineen; «—Renny, suvun nykyinen päämies, ottaa
käsiinsä talon ohjat. Helteisen kesän aikana. hän; kokee
toisen, nytkin traagillissävyisen rakkauden.
JALNAN VELJEKSET
33S sivua — mnta sid^$2.75
Pahtumien keskipisteenä on 20-luvun Jalna ja päähenkilöhiä
vanhan ehnvoimaisen kartanon koko nuori polvi. Se on
eloa, hUpeyttä ja huumoria; tapahtumia ja henkilöitä.
JALNA
381 sivua —• Hinta sid $2.75
romaanisarjan vUdennessä osassa tekijä kuvaa Whiteoakien
_eri ikäpolvea erilaisine harrastukslneen. Varsinaisia pääoma
ovat vanha temperämentikas isoäiti AdeUne Whiteoak ja
nykyaikaista amerikkalaisuutta edustava pojanpoikansa,
«annyyttä hoitava nuqri Renny sekä Eden, joka kaikkien
«eksi julkaisee huouMittavan runoteoksen ja saa Jataan
aikaa kaksi myrskyisää aviolilttokatastrofla. J
JALNAN PERHk
483 sivua — Hinta sid. $3.00
kerrotaan, miten oikukas mummo tekee pCTheelle viimeisen
antamalla odotetun perintönsä yllättän aralle " R n c h -
JALNAN PERINTÖ
511 sivua — Hinta sid. $3.00
^ A N PERINTÖ kuvaa miten rahat koituvat hyväsydämiselle
. kärsimyksen aiheeksi, kunnes hänen onnistuu sirotella ne
tuuliin.
JALNAN ISÄNTÄ
421 sivm^— Hinta sid, $2.75
Hennyn avioliiton myrakykäiisl päättyy ja Ptach rakastuu
öämmenyksekseen rikkaaseen tyttöön.
JALNAN KUKOISTUS
428 sivua — Hinta sid. $3.00
"S kartanossa versovasta uudesta eUnvohnaisesta sukupolvesta.
NÄKEMIIN JALNA
465 sivna — Hinta sid. $2.75
^rinan vihne maailmansodan aikaan ja tuo Jalnan ajka-r
monta uutta, jännittävää lukua.
JALNAN MIEHET PALAAVAT
506 sivua — Hinta sid. $3.00
feSffillrtymlskaudestar jolloin sodasta palaavat miehet
Mukautua Jataan oikukkaaseen elämään.
RENNYN TYTÄR
451 sivna — Hinta sid. $3.00
j«*ttämöiie jälleen uuden elinvoimaisen sukupolven: fee*^-
Jataan 'silmäterä' — Rennyn viehettävä AdeUne-tytär.
ÄtolS? erikoisesti lainakirjastoille kuta »yösMn
T H i A I K A A OSOITTEELLA:
PpiSHING CO. Hl
'•»•A-.!M,lflK,:t.f,^JlM,,.iM,.A,.,,..~-^jfJ,.uv.^^^
en
aikakausjulkaisuja
iialvoilia iiinnoiiia
Toronto. ^ Progress Subscriptiob
^ervicen syysryntays ori jo saanut l u -
ku.s.a uus.a tUaajia. joilla,ei ole en
tuudestaaa oUut tietoa niistä monista
Ja mainioista aikakausjulkaisuista,
joita julkaistaan englanninkielellä
Neuvostohitossa , ja kansandemokra-,
tian maassa. Eras naista uusista tilaajista
kirjoittaa WindsorisJa: " K un
kayin vierailulla erään ystäväni kodissa
sattui sieUa silmääni 'Soviet Unioni-
julkaisu, jonka havaitsin varsin
mielenkimtoueksi. Siitä syystä iialuäh
sennyt tUata. Voisitteko lähettää m i nulle
tietoja muista julkaisuista j a
lehdistä, j o t k a saattavat kiinnostaa
minua."
Samassa postissa oU .toinen kirje
Blairmpresta. Albertasta. Sunä sanottiin,
etta "Soviet UnIon"-julkäisun
nimeksi sopisi paremmin " S i l m i e h
avaaja". ' Se on paras julkaisu mitä
pien nähnyt talla mantereella.'v
Nama lainaukset sopivat varsin hyvin
korostamaan sitä ajatusta- että
nama julkaisut soveltuvat varsin hy-;
vm lahjoiksi. Koska monet henkilöt
antavat joulun tienoissa lahjoja ystävilleen
ja omaisilleen n im mikäpä olisi
sen parempi lahja kuin vuoden t i laus.
Sita varten on tarjolla vaihtele-
•.^ kokoelma erilaatuisia julkaisuja
alennetuilla hinnoilla.
Vuoden loppuun saakka ovat voimassa
seuraavat tilaushinnat: "Soviet
Union'i j a "Soviet (Women",.joi-;
den kummankin tavallinen tilaushinta
on $ 2 . 5 0 , voidaan nyt saada yhdessä
kolmella dollarilla.
New Times" ja "News"' maksavat
tavallisesti $3.50 mutta voidaan nyt
tilata 2 5 0 dollarilla.
'*People'sjEJhina" maksaa tavallisesti
$ 3 . 5 0 mutta voidaan nyt tilata 2 ; 5 0
dollarilla. "
'For a La-tlng Peace, For a People's
emocracy", jonka tavallinen tilaushinta
on $ 3 . 0 0 , voidaan nyt saada 1.50
dollarilla.
Naiden suuresti alennettujen tilaushintojen
pitaisI johtaa näiden julkaisujen
käyttämiseen, lahjoina. Sen h -
säksi voivat monet kiinnostuneet l u kijat
laajentaa lukemisensa piiriä t i laamalla
näitä julkaisuja näölä alennetuilla
hinnoilla.
Materialistinen puheenviioro
filosofiasta psykologiasta ^
Kirj. Mauri Ryöma
NiiUe. jotka syystä tai toisesta h a luaisivat
pysäyttää historian luonnollisen
kehityksen, -on tapana"! siionen-vedontapaisestl
tarrautua tleteenvasr
talsita, toistoaan mitäkummallisto;
pita oppirakenneUnlta, pyrWä, sullo-^
maan elämä, hhrvittävito t a i häiiretta-vlta
kaavoihinsa. ' s
Oli aika, jolloin featoltaen kh-kko
kieltäytyi tuimustamasta, että ^maa
kiertää auringon ympäri eikä pätavas-toin.
Englantilataen pappi; Malthus
todisteli, että ihmiskunta ön;'tuomittU;
nälkäkuolemaan, jollei sen keskuudes-'
sa säännöllisesti suoriteta timtuvaa
apuhan'enn\ista.; Saksalaiset natsit
kuuluvat kehltelleen teoriaa, että meidän
maailmamme:el olekaan suuren
paUon uiko- vaan sisäpinta, jonka
rauksla, nita ymmärrämme paremmin,
.että ihmisen on vaikea tuntea
itseään onnelliseksi." (Mt. ss. 152-153)
Säälinsekalsella IvaUa tri Freud
kertoo staisllmäi^en kommunistien
haa^elllsesta uskota, että agressii-vlsuus
tjaagressiot katoavat, kun kar
pitftlfottaen Järjestelmä poistetaan.
Sjr^Heluotaava 'ireudilataen ^ psykolo^
keskipisteestä aurtako mulkoUee kuiri
suuri sähkölamppu.
Tämän, tapaisten onnettomien a i -
vokummltusten suureen, veljessarjaan
kuuluu myös itävaltalaisen tohtori
Sigmund iVeudln: surkean-hiivittava
f i l o s o f i s-psykologinen tilkkutäkki
joiden rakerme antoi nhlle djmäämi-sen
kestävyyden tietyissä olosuhteissa,
imivät itseensä- näi4ä - aineita j a kas^
voivat kopltaan j a painoltaan: ne pysyivät
koossa pitkän ajanjakson ja j a kaantuivat
"tytarpisaroiksi". Ne, joissa
kemialliset muutokset (erityisissä
ympäristöolosuhteissa) ohvat voittopuolisesti
tuhoavia, olivat tuomittuja
nopeaan haviamiseeri; niiden yksilöl-hnen
historia katkesi pian, ja raken-nemuodot,
joita ne edustivat eivät
voineet näytellä mitaan merkittävää
osaa proteiniolioiden vastaisessa kehityksessä.
Itse elaman ilmaantumis-prosessissa
syntyi eras uusi luoimon-laki,
joka voidaan luonnehtia yksityis^
ien proteinlyhdistelmien luonnolliseksi
valinnaksi; Proteiniaggregaattien
vastainen kehitys eteni tarketa tämän
latamukaisesti, ja ne saavuttivat tuon
ilmiöiden sisäisen säännöllisyyden ja
rakenteen, joka oh sopiva eltatoimin-tojen
suorittamiselle tietyssä ympäristössä
j a joka on luonteenomamen kaikille
eläville organismeille. Nykyisin
olemassaolevien yksinkertaisten organismien
aineenvaihdannasta suoritettu
vastaavanlainen tutkimus vahvistaa
itämän olettamuksen siltä, miteii
erittäin yhdenmukainen toimintojen
järjestelmä, joka voidaan havaita kalkilla
elävillä organismeilla ja joka
voidaan luonnehtia ataeen hikunnon
erääksi muodoksi, asteittain syntyi. J a
niin ilmaantui elämä meidän planeetallemme
ataeen kehityksen tietyssä
vaiheessa.
E i ole mitään epäilystä siitä, että
samanlaisia prosesseja, on tapahtunut
maailmankaikkeuden muilla taivaankappaleilla
ja että elainäa on ilmaantunut
kaikkialla, missä on ollut siihen
tarvittavat edellytykset. Me tiedämme
että uusia tähtiä ja planeettajärjestelmiä
syntyy jatkuvasti. : Näin olr
Ien voimme otaksua, että myös elämän
syntymisprosessi on jatkuvasti käynnissä
Lirinunradan planeetoilla. Mitä
tulee meidän maahamme, pn syntynyt
uusia korkealle kehittyneitä tapoja
elottoman muuttumiseksi.. elolliseksi.
Entisen tuskallisen, hitaan prosessin
tilalle, joka vaati miljoonia vuosia, ontunut
nopea muodonvaihdos.^jonka pn
aikaansaanut meidän ajanjaksomme
elävien organismien korkealle kehittynyt
aineenvaihdanta. Tästä syystä
me nyt voimme todeta elämän syntymistä
vain jo olemasafeolevan elämän
välityksellä emmekä missään luon- tistämään,
liossa voi nähdä elämän alkuperäistä ~'
alkamista. Mutta se, mikä on kiistämätöntä,
on se seikka, että yksityiskohtainen
tutkimus siitä aineen l U -
kunnan muodosta, jota me-kutsumme
elämäksi, ja erityisesti nykyista olemassaolevien
organismien aineenvaih-.
dannasta tekee meille f mahdolliseksi
Jäljetellä tätä liikunnon muotoa, toisto
sanoen luoda elämää synteettisesti.
Ne edJStysaskeieet. Joita luonnontieteen
alalla on otettu nalliin mennessä
tarjoavat runsaasti todisteita siltä,
ejStä tämä elole enää koyiii Ifaukaisen
tulevaisuuden kysymys.
Kenties sitä el enää latokaan olisi tarpeen
tuulettaa, jolleivät ne, joiden
mielestä kaksi maailmansotaa on l i l an
Vähän, olisi saaneet päähänsä, että
tästä t r i Freudin tilkkutäkistä voi olla
heille hyötyä.
Mainitun aatteellisen tekstiilituotteen
synkkäkatseinen ja lohduton sa^
noma on se, että Ihmisen vaellusta
tässä murheen laaksossa eivät niin-'
kaän paljon määrää ne -olosuhteet!
joissa hän elelee, vaan "Se". Mikä
"Se" on^ Tri'Freud vastaa:
Oletamme, että sielunelämä on Belr
laisen apparaatin toiminto, jonka katr:
somme omaavan • ulottuvaisuutta ja
muodostuvan useanunasta kappaleesi;
ta, jonka siis kuvittelemme muistutta-;
van kaukoputkea, mikroskooppia ^tms.
Tällaisen käsityksen johdonmukainen
rakentaminen on ertaälslstä sUhen
tähdänneistä aikaisemmista yrityksistä
huolimatta-tieteelltaen uutuus.
Tähän sielulliseen aparaattlta olem-;
me perehtyneet tutkimalla Ihmisolennon
yksilöllistä kehitystä. Varihlni-malle.
näistä sieliilUslsta alueista t a i
vataelsta annamme nimen Ser se s i sältää
kaiken, mikä on perittyä synnynnäistä,
ruumiinrakenteen määräämää,
siis ennen kaikkea ruumiin Jär-estelmään
perustuvat vietit ..
Tämä psyykillisen aparaatin vanhin
osa pysyy kautta koko elämän
tärkeimpänä." 1 ) . _ , , , : _ " ! : ':
"Olemuksemme y,timen muodostaa
siis hämärä Se,'jolla; e l o l e suoraa yh-^
teyttä ulkomaailmaan j a johon. tie-tolsuutemmekin
pääsee tutustumaan
vain erään toisen instanssin välityk-'
seUä. Tämä Se sisältää ja siinä vaikuttavat
ellmilliset vietit, jotka • puolestaan
muodostuvat kahdesta alkuvoimasta
(sukupuoli- ja hävitysvietti)
vaihtelevissa suhteissa . . ." (Mt. ss;
7 4 - 7 5 . )
Nämä kaksi "alkuvoimaa" '.rr suku
puoli- Ja Mvitysvlettl — Hallitsevat
tri Freudta . mukaan sekä yksilön
käyttäytymistä että sen kautta myös
historian kulkua. tEsim. omenan syö--
minen ei suinkaan ole ykstakertaisesti
omenan syömistä, vaan ensi sijassa
pyrkimystä omenan, tuhoamiseen. S u kupuoliyhdyntä
on agressio eli hyökkäys.
Saamme kuulla, että-ihminen
yleensäkta potee parantumatonta ag-ressnvisuutta
e l i hyökkäyshalua. Nito-muodota
toinen ihmtaen ei ole hänelle
vain mahdolitaen auttaja tai sukupuolivietin
kohde. E i , t r i Freudta mukaan
ihmisen luonto kehdosta hautaan asti
on sellainen, että onnettomasta lähimmäisestä
tulee hänelle kiusaus
tyydyttää hyökkäyshaluaan. käyttää
tämän työvoimaa korvauksetta, raiskata
tämä, tuottaa tälle fuskaa, rääkätä
ja loppujen lopuksi -tappaa.
Homo homtal lupus f (Ihminen on
susi toiselle ItimisellelV.julistaa tohtorimme
olketa kursiivilla (Mt.vs. 149);
MlUota vain tilaisuus tarjoutuu, nita
Ihmtaen käyttäytyy kuta petoeläin,
sellaisen luonrton olemme t r i Freudta
mukaan - esi-islltämme pertaeet^ eikä
sille mitään inahda. Alvan väärin
olisi siis tuomita natseja eshn. l u u t a -
lalstcn kaasuttamisesta, sillä:
"EI myöskään oliut käsittämätön
sattuma, että germaanisen maailmanherruuden
unelmasai täydennyksekseen
antisemltismta ." (Mt. 8. 153);
Kelpo tohtorin alkuvolmataen liä-vitys-
i Ja hyökkäyshalu'antaa selityksen-
historian .suuriin ratkaisuihin.
Nitapä 011 "psykologisesti" vallan y m märrettävää,
että bolshevilklt ryhtyivät
hävittämään porvaristoa. Syvästi
huolestuneena hän kultenkta aprikoi,
mtata ^neuvostot" sitten v allconevat
suunnata liävityssviettlnsä Ja agressli-vlsuutensa,
kun laajan-neuvostomaan
vllmetaenkta porvarien onnistuttu n i -
Jos j a kun inhimillinen yhteiskunta
kuil«nkto yleensä Joutuu rajoittamaan
Ja kahlitsemaan t r i Freudin ^'alkuvoi-mlen"
vapaata j a Ihanaa leiklclä. n i in
sen pahempi sekä yksilölle että y h -
tetekunnalle: ^
"Ilmeisesti ilimisUIe ei 4ule olexnaan
helppoa luopua tämän fiyökkäystaipu-muksensa
tyydyttämisestä;' lait eivät
tunne voivansa hyvin."
" K u n kulttuuri vaatii sekä itunisen
seksuaalisuudelta että myöskin hyök-käystaip^
mukselta; n i i n suuria u h -
1) Sigmund Freudr rAtnlcs der
Psychoanalyse/Das.Untiehagen'in der
m.
anhä. täUalseUe ^kuvitelmalle
vähäisintäkään-'tulceä'. " S e n .mukaan
kaplälisttaenlyl&ll^m^t^ vain
eräk^/iiimisen f syxm^imälscn aggressU-vl^
uijlen työkalu, »5elkä-^^
sälaioen^ .Vaikka taloudelliset^^^^^e^^
keudet poistetaankta. nita seksuaaliset
Jäävät Jälelle, ja sotatouhut jatkuvat
kahta*kauheampina; Sitäpaitsi
tulee muistaa^ että luonto tekee ihmisten^:
iasa-arvolsuuden mahdottomaksi,
Ja "massan psykologinen kurjuus" u h kaa
sitä pahemmta, mitä tasaveroi-:
sompaan asemaan kansalaiset saatetaan,
ja mitä enemmän "johtajayksl^
löUtä" riLstetääri heidän ansaitsemansa
merkitys (Mt. ss. 151—'154).
• Tosiaan, tri Freud on epäilemättä
oikeassa tunnustaessaan, että hänen
maailmankuvansa el ole • loHdulltaen.
V Onni onnettomuudessa on, ; että
freudilainen maailmankuva on pelkkä
houre. On suorastaan luonnollis-:
ta;: että se nauttii eniten suosiota
maassa, joka on synnyttänyt sellaisen
valtiomiehen kuin edesmennyt puolustusministeri
Forrestal. Kuten tunnettua,
tämäkin merkklmies löysi ag-resslivisuutta
etupäässä sieltä, missä
sitä ,ei todellisuudessa ollut. !
T r i Freudin filosofls-psykologlseii
"tieteellisen uutuuden" pertapohjäinen
epatieteellisyys, jonka opettavaisista
seurauksista edellä on esitetty
vata muutamia valittuja paloja, alkaa
jo .hänen, "aparaattlnsa" hamasta
vanhimmasta ja tärkeimmästä osasta,
koko freudilaisen "olemuksemme ytimestä",
nimittäta "Siitä" itsestään
kaikessa ylevässä hämäryydessään.
Yriitys selittää j a säätää sekä Ihmisen
että samalla vaivalla vielä pikku-serkkujemme
; mehiläisten, - muura-halsteri
ja termlltlten ns. sielunelämää
"kaikella, mikä on perittyä, synnynnäistä,
ruumiinrakenteen määräämää"
ei voi olla johtamatta maail-;
mankuvaan, joka tieteellisessä "kielessä
seisoo päälaellaan yhtä Ikävästi t a i
hauskasti kuin esim. Ptolemaioksen
tai Hegelin.
Mitään sellaista ihmisen psykologiaa
(el» voida katsoa tieteellisefcsij. joka
kieltäytyy tunnustamasta, että ihmisen
yhteiskunnallinen elämä määrää
hänen tietoisuutensa. . .Tieteellinen
psykologia nojaa seuraaviin perusperl-aatteisita:
ihmisen yhteiskunnallinen
olevaisuus määrää hänen tietoisuutensa;
-Ihmisen tietoisuus heijastaa
x)bjekeilvista todellisuutta; tletoaml-seri
elimenä ovat aivot. Se jpka hylkää
nämä periaatteet, poistuu tieteen
pohjalta. 2 )
Tri Freudin tilkkutäkta erottamattomiin
osasiin' kuuluu Weismanln ja
Morganin sekä heidän opetuslapsieasa
epätieteeUineri oppi "perinnölllsyys-ataeesta",
joka piittaamatta ulkomaailman
vaikutuksista kulkisi muut-;
tumattomana sukupolvesta toiseen/
Freudilainen "Se" lymyilee juuri tässä
s a l a myhkälseseä "perlnnöllisyysai-neessa"
Ja ammentaa siitä mainehik-kaari
hämäryytensä. Siten kumpikin
väistää ulkomaailman vaikutukset
yhtä taitavasti, puhumattakaan, että
näiden Vaikutusten elimistössä aiheuttamat
muutokset saattaisivat periytyä
yksilöstä hänen jälkeläisUnsä,
Nykyaikaisen tieteen velvoUlsuukr
siin kuuluu kultenkta heittää romukoppaan
sekä mainittu "perinnölUr
syysaine"-että samaUa sUnä piileskelevä
"Se". Koko elävä luomakunta
sarvtaeen j a hampalneen on altis u l -
kutusten kussakta yksilössä aiheuttamat
muutokset saattavat periytyä.
JEläta- Ja Ihmlstyypta t a i . -luonteen
m'uodo8tumtaen riijipuu pohjaltaan
ulkomaailman olosuhteista.; Sen p i i r teet
muuttuvat ulkoisten l^osuhteiden
mukana. Lysenkon mukaan:
Syynä plävän ruumiin luonteen
muuttumiseen on muutos sen ataeen-vaihtotavassa
.;. K u n elävä ruumis
on sulattanut ulkopuolisen tekijän i t seensä;'
niin tämä lakkaa olemasta u i -
kopuoUnen j a muutiuu sisäiseksi tekijäksi,
SO. elävän ruumiin osaseksi
3)
Sekä hermokudoksen että kaikkien
muldenkta elävien kudosten: eltatol-mlnnan
tunnusmerkkinä on keskeytymätön
aineenvalhto ulkomaailman
kanssa. Hermojärjestelmän toimtota
ohjaa ruumita kalkkien elinten a l -
neenväihtoa samalla kuin hermotoi-'
mintaan liittyvät Ja sen säätelemät
hermosolujen oman* aineen vaihdon
muutokset vaikuttavat tavattomassa
määrin niiden tilaan. Tämä taas heijastuu
-elätaorganlsmin kalkkien k u dosten
toimtanassa.
Kykyaikataen tieteellinen psykologia
nojaa fysiologi I, F. P a vlovta tut-klmuksita:
Keskushermosto, joka liittää elimistön
yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdistää
samanaikaisesti erityisten vastaanottajien—,
aisttaeltaten — avulla e l i -
mistöri v j a ulkomaailman toisltasa.
Keskushermostona välityksellä elimistö
vastaänottäa^-^kaikki; ulkomaailman
vaikutukset. Keskushermoston kor-keta.
Johtava osa;'.' jonka< tolmtanasta
siis koko elimistön tolmtata o n r i l p p u -
vataen, on ^ isojen aivojen kuorikerros
eli aivokuori.
Ulkomaailman vaikutukset -aiheut-tavat^
limlstössä ns. refleksejrell heijasteita.
Nämä ovat Joko "ehdottomia*',
tai "ehdollisia". JSdelliset perustuvat
jo aikaisemman tai aikaisempien
sukupolvien aikana hanltittuihln
perlttyihinv yhteykslta; keskufihermos|
tossai Niiden joukkoon kuuluvat i » .
vaistot.
Ns. ehdolliset ^refleksit taas ovat
vastamuodostuneita. /^Niidentyyssija
on aivokuori. : Mutta..'tuoreudestaan
huolimatta nämä vastamuodosttmeet:
hankitut.' refleksit,'Jotka aiheutuvat
ympäristön - uusista . vaattmukslstay
uusista elinehdoista; kykenevät muuttamaan
. / synnynnäisten refleksien
luonnetta Ja siten luomaan kokonais-:
organismin uusia edullisia mukautu-misreaktiolta.
Ehdoton refleksi voi
siis muuttua ehdollisen vaikutuksesta;^
Mitä kehittyneempi keskushermosto'
— aivokuori —'Sitä moninaisempia'
ehdollisia refleksejä, sitä täydellisempi
sopeutuminen' ulkomaailman vaatimuksiin
r-:- siis sitä suurempi ."viihtyisyys
kulttuurissa", i eikä? suinkaan
päinvastoin, kuten tri Freud kuvittelee.
: Esim. sellainen yksinkertainen ja
tavanomainen yhteiskunnallisen ympäristön
ärsyke kuin ruoka aiheuttaa
Ihmisessä ehdottoman refleksin —- syl-;
j en erittymisen. Ruokakellon ääni
saattaa koirallakin muodostua ruoan
signaaliksi eli merkiksi, joka aiheuttaa'
saman ehdottoman; refleksin : kuin
ruoka itse. ^Tällaisia alemman asteen
signaaleja sanotaan yhteisellä nimellä
erisimmäiseksi signaalijärjestelmäksi.:
•Mutta ihmisellä on muodostunut
myös toinen, korkeamman asteen slg-^
naalijärjestelmä: sanat, kieli; puhe.
Sana on ihmiselle yhtä todelltaen eh-,
dollinen ärsyke k u i n kalkki ne ^alemman
asteen ehdoUlset ärsykeket, jotka^
saattavat olla t eläimelle j a Ihmiselle
yhteistä, kultenkta muistaen sen eroavaisuuden,
-että ihmisellä molemmat
signaalijärjestelmät ovat samalla t a voin
yhteiskunnallisten ehtojen alal-^
set.
Ihmisen ajatSelu perustuu tähän
toisen asteen signaalijärJesteJmääni
sanoihin, kieleen, Ilman kieltä el voi
Olla minkäänlaista ajattelua. • Syntyköön
ihmisen päässä millaisia ajatuksia
hyvänsä. Joka tapauksessa ne
voivat syntyä ja säilyä vain kieliaineksen
pohjalla. E l ole olemassa ajatuksia/
Jotka saattaisivat olla riippumattomia
kieliaineksesta.
Pavlov esitti hypoteesin, ~^ti^ taiteilijalla,
jolle kuvilla ajattelemtaen ojn
luonteenomaista, voi ehkä ensimmäinen
signaalijärjestelmä olla tavallista
volkkaammin kehittynyt. Sensijaan
tiedemlehellä olisi toinen signaalijärjestelmä
hallitsevana. Tässä el k u i tenkaan
voi olla kysymys toisen t a i
toisen järjestelmän ehdottomasta ylivallasta,
eikä näitä kahta järjestebnää
voida ajatella eriUisinä, niiden välillä
valllteee alituinen vuorovaikutus.
Aivokuoren toiminta o n ainoastaan
siinä määrin tietoista toimintaa kuin
se tapahtuu toisen signaalijärjestel-,
män puitteissa, Sensijaan ne psyy-kllliset
prosessit; jotka pysyttelevät
e t i s 1 m maisen signaalijärjestelmän
puitteissa, eivät tule tietoisuuteen.
Ensimmäiseen signaalijärjestelmään
kuuluvalla ärsytyksellä täytyy olla
määrätty vähhnmäisvoimakkuus siirtyäkseen
toiseen,'^.Täten psykoterapia
saa tieteellisen perustansa. Tiedoton
estymä tai ärsytys tulee tietoiseksi s i ten,
että aikaansaadaan yhteys ensimmäisen
Ja toisen signaalijärjestelmän
välillä. Se tapahtuu sanojen, puheen
avulla; Tultuaan toisen signaalijärjestelmän
pilrita siihen asti tiedoton
prosessi menettää patologisen vaikutuksensa.
/TieteeUinen psykologia tarjoaa taiteilijalle
Ja kirjailijalle rajattomat
tehtävät Ja mahdUUsuudet "ihmissielujen
Inslnööseinä",
(Julkaistu Juuri ilmestyneessä
K i i l a n albumi VI:ssa).
2) Prof. Hbllitscber; "Die phlloso-phlsche
Bedeuttmg der Lehren,Paw-ows"
(PawIow-Tagun»,. Leipzig 15^16,
1, 53) s. 133.
2) T. D . Lysenlco; "AgroblologjT
— Ssinomalehtl on määräajoin
ilmestyvä painoiuote, lonka tar
leoiiuksena ton uttilsten |uUc»I<
sem&en jä erinäisien iapalitu-mien
arvosMleva käsitteleminen.
Sen taUa se on välttämätön
kaikille ihmisUle.
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kaikille
ystäville jä tuttaville siitä suuresta
yllätyksestä. Jolla tulitte ilahduttamaan
meitä.
Kiitokset lahjoista Ja onnitteluista
oman ortemme alla.
Erikoisesti haluamme kiittää t o i mihenkilöitä
supresta uhrautuvaisuudesta,
Samalla tialuamroeJgit-tää
kaikkia Jotka ottivat osaa lahjaani
vaan eivät voineet asapua.
KUtoUIsuu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-25-05