Vapaus, November 25, 1954

              I
.li
i i
i
v i i i;;
j r :
?f. •
IA
Sivu-2 Torstaina, marraskuun 25 p.—Thursday, Növ. 25,195^
«APAUS
(UBBBm -> mdepauleot Labor
Qisaa Of >FliiaItf» Caoadiaoi,' Es-taUUbed
Noir. «; 1917. Autboilzed
M second elasB mall by tbe Post
Ofdce Department» Ottawa. Pub-lUbM
tbrice weekly:, Tnesdays
Wmna.vt axidSatardajnsbF Vapaus
gaMMitng Compaxiy Ltd; at 100-102
\MtmSi. Vl^ sodlmry, oat., Canada.
Tei^lumes: Bvut.Ome& OB/4^*29*
BOitonal OttleeXXi. 4^4285. iSt^tager
EL8uksL Edttor W. ftTimd-MtHing
addrtag; B<>«;69; flodba^^
Advertising »tes apoa ApplicatloE
Translatioa free of cbaiBft ' "
TZLAU8HZNNAT:
Canadam: I fk. 7iX>« kk..S.7»
Boomem ' 1 vk. ftSO 6 kk. 475
'Cl : kuoleman johdosta
V*!l'^!Vum'e maanantapia tulL tieto, että XeuvpstolHtön Y K r n jjpval-
Ituu^tu Andrei Vyshinski oli 'kuoKut kello 9.30 aamulla syänluiyauk-
.aeen:5työp6ytänsä ääreen, -missä hän viimeisteli puhetta/ jonka hän
V ^dikoi»pitää samana päivänä YK:nyieisistumiossa^
, Jtöirliaolesta raijhanomaisia tarkoitirkisia varten.
'^7) *yysJiinski, joka täytti vuosi sitten, joulukuussa, 70 vuotta, oli
pitemniän aikaa potenut sydänvikaa, mutta siitä huol^
^^i
•Ifärj^^täen ^toi:^ kans-
'lä''iÖ8inkin vasta puolenyön jälkeen, jos ei muuten löytynyt tarvitta-
^;-,::i«Vy*hinski oli sosialistisen maansa yksi parhain ja kyvykkäin
vaHiomies ja kieltämättä maailman tunnet
i * » Itäessä kertoivat suurten päivälehtien kirjeenvaihtajat, että joka
jfieHa^^^kim tiedettiin ^^^^^V^
«Syttyivät seuraajien istumapaikat viimeistä sijaa myöten, Vyshinski
oii iloinen, älykäs j a teräväkielinen diplomaatti, jonka vertaista väit-
.dieUjää ei ole Icansainvälisellä areenalla viime vuosina nähty.> .
"'"""CTutistiedoissa kerrattiin, että "tyrmistynyt hiljaisuus vallitsi"
Julka|sttinyJ
ja seisoivat äänettöminä päät alas painettuina.'^Y}eiskoko^
'heli 'tämän surusanoman jälkeen työnsä maanantaina. ^ "
Y K ; n Valtuutettujen poliittisista erimielisyyksistä hyolhnatta
*|il'l;I%faiden edustajat korostivat Andrei Vyshinskin kuoleman joh­dosta
pitämissään puheenvuoroissa srtä, että edesmennyt valtiomies
-9.U:S9siaIistisen synnyinmaansa etevä ja tunnustettu edustaja,'ja'tun­netuin
diplomaatti maailmassa. Kolmenkymmenen 'kolmen - puheen-
-vtioron pitäjäin joukossa oli oman maamme, Canadan vakinainen
Y K : n edustaja D . Äf,'Johnson, joka valitti sitä tosiasiaa, ettei Cana­dan
edustajiston puheenjohtaja Paul Martin ollut saapuvilla ja sanpi:
-JSNeövostoliitto menetti uskollisen julkisen elämän palvelijan, joka,
fiubujalahjat omaten, kykeni mitä tehokkaimmin esittämään Y K : l ie
ijajijkpiiOimaäilmalle: maansa fcatsantokanoat^ m
J^yksissä^ jotka tulivat meidän keskusteltaviksemme." Tähän
yhtyvät muut canadalaiset.
i '• - * • •
•j; • Tulee mieleen, että.,miksi Andrei Yanuarievitch Vyshinskista
j|t4hittyi sellainen kotka 11iplonmattiselletaiväaUe?^?J^
'^Mpaan hänen lahjakkuudestaan — jota ei kukaan yritäkään kieltää —
4Vai oliko siinä muitakin lekijoitä? - •' ' S >
^^E^an, jos hä
'.«ninen, sodan^liet$ominen'4ai; isoisten tukeminen, vähempiosaisiaihmi--
|;sik vastaan: Mutta-vahvittkaanpropagandasavö ei'voi^mi
{'^kansanjoukoilta pitkää aikaa pimittää sitä, jos lahjakas lienkilö edis-
' i l ^ jotakin sellaista, mikä on rakas ja läheinen tavallisille ihmisille —
5je<Jistyksen, rauhan ja hyvinvoinnin asia.
I Huolimatta siitä, mitä, me itse kukin aj
'^^älkapitalbmista, tQsiasia icuitenkin on, että
^^poliittisista ennakkoluuloista huolimatta Vyshinskiäpidettimensim-
>3Misen sosialistisen maaif johtavana diplomaattinaj jonka sydämen-itasiana
o l i "pikkuihmisten* • aseman parantaminen rauhan säilyttämi-iysen
avulla. Vain tämä selittää sen miksi Vyshinskin puheet saivat niin
>f.!lisyvällistä vastakaikua, c i vain Neuvostoliiton, vaan kaikkien maiden
''njiljoonaisten kansanjoukkojen keskuudessa. ,
Visseissä propagandistien piireissä on Vyshinskin kuoleman jäl-f)
Jtten korostettu sitä, että hän oli lähtöisin porvarillisista piireistä, ja
j^Uä hän c l i hyvin toimeentuleva lakimies jo Tsaarin Venäjällä; Tämä
r^llaisenaan on kuitenkin toisarvoinen seikka -r-^ sillä tunnettu tosiasia-jihanonVettä^^
e^ miitta hä-ijinestä
tuli silti yksi vihatuin suurpääoman edustaja Italiassa.
<i I Tosiasia on, kuten Vyshinski kerran vastasi Ernest Bevanille,
**e{tä hän, (kuten Eevankin) oli '-pettänyt oman luokkansa"vja liitty-
JjOyt Venäjän taistelumieliseen Sosialidemokraattiseen puolueeseen jo
^|v| 1905. Sauan varsinaisessa-nierkityksessa Vyshinski pii keskiluokan
*^piiristä työväenliikkeeseen tullut veteraani, jolla oli pitkä ja aiisibkas
^^^hlstoria työväenliikkeen, riveissä jo ennen diplomaattiuransa alka-
»mista. ,
« r Kuten sanottu, me voimme joko hyväksyä tai hyljätä sosialistiset
^periaatteet ja käytäntömuodot, mutta juuri sosialismin • edustajana
j*t(ili Vyshinskista •'maailman kansalainen". Hänen »sosialistisen maa-
J^ihnankatsomuksensa'diplomaattisena kulmakivenä oli vakaumukselli-
;|nfen rauhan ohjelma, jonka puolesta hän puhui jatkuvasti. Hän voi
«omaksua rauhan tunnuslauseet nimenomaan sen vuoksi kun häneji
^edustamansa sosialistinen maa haluaa rauhaa— ja se selittää Vyshins-itkSn
diplomatian voimanv/salaisuuden''.
3
Pelkää jo its^änkin-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Xew York Times tledoitti noin viikko sitten, että Yhdysvaltain'
sota-akatemia, West Point j a merisota-akatemia, Annapoli^ ovat kiel-;
tiineet yhdysvaltalaisia kadetteja osallistumasta kouluväittelyyn siitä;''
»ifritäisikö Kiinan Kansantasavalta tunnustaa tai eikö pitäisi. ,, i ^
* Tämä jymyuutinen tuli tiedoksi sen jälkeen kun West Pointin
.vvkadettien joukko Iestettiin.osallistumasta Rutgers yliopiston suunnit- i
>» telemaan väittelytilaisuuteen.^'
j ^ Kieltäessään kadetteja osallistumasta tällaiseen väittelyyn, AVest
t 1^ ]?oint selitti, että se johtuu^armeijan korkeimman johdon määräyksestä,
JjKoska sellaisessa tapauksessa pitäisi jonkun 'kadeteista puolustaa K i i -
«lian tunnustamista — ja, Yhdysvalloissa on kaikki uudet ajatukset yää-
^ rSu^oisuuteen eli kerettiläisyyteen verrattavia ''paheita".
; 1 Tämän hämmästyttävän kiellon johdosta on tehty julkinen jeh-
,*fdotus, että Yhdysvaltain kadeteille järjestettäisiin väittelytilaisuus.
uiiä, mitä hyötyä tai vahinkoa on tukirahojen myöntämisestä maa-r
:c taloudelle.
f : Armeijan kielto on sitäkin ihmeellisempi kun presidentti Eisen-ij|
ljower vakuutti vielä keskivikkona, että Yhdysvaltain yhteiskunta­in
^ o t o pysyy pys asioista keskusteltaisiin;
MiliuinhL: peruste<efrisesti. \6iknhower selitti, että kun kansa tulee niin
v; suuren pelon valtaan uusien aatteiden suhteen, ettei se voi e ^
kt^v;^; j^^^ myöntää pelkäävänsä itseään.
' Andlrevf HIttifam, Spmxdalesta,
Ont.. täytti inaxraslcuun 30. pnä 74
vuotta.
IRulynune sulculaisten Ja tutt^len
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
SUVS IfI8TOBIANSA A I K A NA
Canadan i suurin mahdollisuus Mi-torians^
T^ll^lEana. - . • NeuvostolUtto
tarjoaj v^mria uusia. mark|:inoita.. Sen
ulkomaanjcuppa on noussut ennätys­määrään,
400-prosenttisesti sotaa
edeltäneestä ajästä.'Vuönna:l954 Neu­vostoliiton
kauppa kaikUen maiden
kanssa nousee seitMmään?tilhanteen
miljoonaan dollariin. >
ajatuksen, mitä se merkitsee meille,
meidän, sietää tutkia yhtä seikkaa:
Jos' Canada saisi v a i n 5 prosenttia
Neuvostoliiton nykyisestä ? ulkomaan-r
kaupatta;' «e Icorvaisl kaiken sen u l ­komaankaupan
menetyksen, minkä
kohtasimme viime vuonna! /
Maailmassa ei ole koskaan ennen
nähty 'isellalsta markklnamahdoUi-suuksienjlisääntyinistä.
Neuvostoliiton,
palkkatyöläisten (farmareita lukuun­ottamatta)
lukumäärä lisääntyy y k ­sinomaan'tänä
vuonna enemmän mitä
on meidän maamme koko työvoiman
määrä. " ' >
Jokapäiväisellä kielellä sanottuna
se tarkoittaa, että Neuvostoliitossa ke­hittyy
jjoka vuosi »uusia markkinoita
otka vastaavat koko Canadan mark-
:inolta.' Koko Canädaa vastaava
UEien asUkAiden" määrä'Joka vuosi!
— News-Pact'(Cana<ian—Neuvostolii­ton
Ystävyysseurap lehti).^
Asunnonhakijain
uku noussut
Suomessa
Hebinkf. — Sosiaalinen tutkimus­toimisto'
on luonnnt tietoja asimto-tilanteeÄta~^
j^ •syy&uvn:: l o p u ^
niissä. 2|t kaupungissa Ja, 16 kauppfir
assa, Jofssa huoneenviiokrasääiinös-felypääteiisen
aaannonyälitystä kos­kevat
tnääiräylkeet ovat Jatkuvasti
voimassa.. Vastaavat tiedot on myös
s ^ t i ; iEep^;i, k u r u i l t a.
Huoneenvuckralautakuntien ; vklr-
Jolssa olleiden aqunnonhakijain luku
oh . ( ^ ^ lopussa 26.532 eli 1,2
pros. 'sutu-empi-«'kuin < vastaava luku
viime kesäkuun lopussa. Näifi'.ä 12,-
987 perhettä asui päävuokralaisina Ja-
9,324 ;alivuoikralai6ina.. Xoput 4,221
perhettä oli maUoilttunut tilapäisUn
asuntoihin.
Asunnonhakijain: luku o l i suurin-seuraavilla
päVk>ka'kunniUa r . Hela'nki
3,110,£8poo 155, TurJcu 2.446, Tampere
2,229^ Pori 1297 L a h t i 1Q45 (Hämeen­linna
013, Vaasa 774, Kuopio 671,
Sokkola 655, Jyväskylä 626, Kotid:a
308, Kemi 378. Lappeenranta 485,
Oulu,459. M i k k ^ 416.
Jäljellä Olevista oli yhde&sässä 3cau-pungissa
i a 12 ikauppalasaä 100—400
asunnonhaki;taa seikä yhdessä k a u -
pungiasa J a nel]ä£Sä kauppalaina alle
100. ' -
VoidaaiAo sitä kuf Jaa säätä, mikä
on vaivannjut suu:rintäv <)saa<<t: h a a l i ­masta
tänä vuonna — rajumyrskyt,
tulvat, eateet, kuivuudet J a : kylmät,
— pitää atomi- Ja vetypommien rä­jäyttämisten
ansiona?
, Jotkut meteorologistit :8anovat 'iEyll-lä".
Toiset kieltävät sen.
-Miitta Britanniassa 'Ja monissa ' E u ­roopan
maissa sekä Canadassa kuul­laan
sanottavan:."Se on ätomisäätä".
On myös paljon 'merkkejä ailieut-taak£
e(^ epäilyn, että'ähsiihieideä' Ja
vetypommien räjäyttämiisellä; on':suIi-teita
keskenään;: sillä rajtmiyrskyt^vä^
kinaiset; rankkasateet Ja^kylinät'W
lot ovat nyt olleet .ennätysmäärälsiä;
(Ontariossa, varsinkin Toronton seu­dulla,'
aiheutti äskettäinen rajumyrs­ky
Ja tulva ennen. tuntemattomassa
määrässä tuhoja. <Länsi-Canadassa 'On
huonojen sääsuhteiden. sateiden; ' t u l ­vien
Ja: kylmän vuoksi katoalueita j a
paikkakuntia -missä'on osittainen Icä-to.)
'
Kaksitoista mailia Ottawasta; sijait­seva;
Canadan puolustuslaitoksen tut­kimusasema
ilmoitti, ettäilmasta'löy­dettiin
radioaktiivisuutta'vielä^vllme
syyskuussa. ' -
: Sritaimlan alahuoneessa sanoi s ir
Wtnstpn Cnthohlll marraskuun 2. pnä,
että '•lliamnen määrä" atomi->'Ja ve­typommien
räjähdyksiä voi aiheut­taa
vakavia seuraamuksia maailmal­le."
'
EräsCana^
sessa oleva tiedemies sanoi Churdhilr
Iin lausunnon Johdosta, että vajaa'ttfr
hat sellaista räjäystä aiheuttaisi' I l ­makehään
: sellaif^n: muutöksni, s» e|tä
ihmissukua kohtaisi perikato.. Maapair;
loa ympäröisi silloin kuolettava radio­aktiivisen
pölyn sade, missä ei 'VOisi
mikään elää. ' •. >
. Tiedemiehet arvioivat /nykyisten
tietojen perusteella, että radioaktiivi­nen
tomu voisi " e l ä ä " n , 5,000 vuotta.
Vuonna ;1945 New Meksikosta suori­tetusta
ensimmäisestä atomiräjähdykr
sestä viime toukokuuhun asti on vir.
ralllsesti annettujen tietojen miikaän
suoritettu kaikkiaan 56 atomi- j a ve­typommin
räjäyttämistä. NUstä on rä-.
jäytetty 48 yhdysvalloissa; viisi Neu»'
vostoliltossa Ja kolme Britanniassa.^;;
"The Old Farmer'8 Almanac" vuo*
delle 1955*(Joka on Juuri ilmestynyt);
mitä on kustannettu Bostonissa jatku?'
vasti 200 vuotta, julkaisee artikkelin
otisikolla ''Vetypommi Ja sääsuhteet".
Siinä lainataan Yhdysvaltain sääft!
tiedoltuslaitoksen 'lausunnosta,'kea^y-kuun•
25 päivältä 1953 Seuraavaa:.
VKukaan ei voi.olkeutetuslS:sanoa;
ettei ole vmltään keskeisiä suhteita
näiden atomipommien räjäyttämisten
j a ilmakehän tilanteen välUlä;'. ,-
Mainitun artikkelin kixjoittaja, tOr
dennäkölsesti ko. almanakan toimitr
taja, (Robert: B . Thomas heittää sif
vuun Yhdysvaltain atomikomissionln
selitykset j a kirjoittaa:
" I h n a n mitään 'Julkaisemattomia^
tai 'salaisia', tietojakin kansakoulun
kahdeksannen luokan oppilaskin voi
nyt päätellä, että maaliskuun 1. päl-'
vänä suoritetun vetypommin räjäyk-:
sen voima, o l i sellainen, että se voi
vaikuttaa sääsuhteisiln."
^Hiroshimassa (v. 1945) räjäytetyn
atomipommin voimaksi on arvioitu
200 tonnia dynamiittia. Yhdysvaltain
säätiedoitustoimisto tarkoitti; lausun­nollaan
tällaisia atomiräfjäyksiä. vä-heksyessään
niiden vaikutusta sääsuh-telsiini
Mutta. lehtiuu^
että vetypranmin;^ räjähdyksen ^ voima
vastaisi 10-^^,000,000 vtotinia djrna-mliUIa.
Täten nähdään^ että Jos, kuten Y h ­dysvaltain
säät^oituslautakunta on
ilmoittanut, ^tubat ^Hiroshimassa käy­tettyä
pomm|ävminuutissa aiheuttaisi
keskikokoisedi rajumyrskyn'; niin; sll?
loin vetypominln f kokoinen räjähdys
(10 milj^naältonnia dynamiittia) ^ai­na
kymmeneii viikon kulttua; voi h y r
vinkln'aiheutt«a Jatkuvan:sateen tai
keskeytymättömän. ; • kuivuuskauden
kailEkialla maailmassa\koko vuoden
ajaksi.
Esimerkiksi, jos me käytämme tois­ta
mittausmuotoa — kosketuksen
alaista aluetta — siitä nähdään, että
maaliskuiin 1,, Päivän ;räjäys on ver­rattavissa
htthtikuun 5 pnä 1815 ^ta-pahtuneeseen,
;y: Intian . saariryhmän
12. pnä J951 tapahtuneen Pogo-saaren
tuUvuoren purkauksen sanotaan Ap
palochicolassa,^ Floridassa vähentä­neen
säteUyn 96—98 prosenttiin nor­maalista;
Ja että^uuluisa Krakatoao
tulivuörenpiu-kaus v; 1883;: muodos­taen
^ mäntyjä.;;^8ieniäja sateensuor
jia muistuttavia pilviä aina 20 mailin
feozitenteen asti, ei v a in levittänyt tvta-kaansa
kaikkialle maailmassa, vaan
maanjäristykseen mikä tuntui tuhan­nen
neliökilpmetrinsuuruiseUa alueel­la
Ja himmensi (obscured),m'ingori 12
päivänrajaksir ' ' ,
Huolimatta siitä' aiheuttilto tämä
maanjäristys ne 'stratosfäärin < (ohuen
ilmakehän) pilvet,; mistä Johtui nyt
kuuluisa v. 1816 kylmä kesä, tai eikö
se sitä aiheuttanut; me tiellämme
kuitenkin, että^ Länsi-Canadassa vuo­den
1950 syyskuussa olleen metsäpalon
savu peitti Yhdysvallat, Canadan j a
^uroopan sillä ^seurauksella.: että se
laski syyskm^vjämpötilan 25r-26 a s ­tetta,
viäestäkyi*^
saakka;:Me tiedämme, että kesälcuun
vähensi vielä kymmenellä; prosentilla
säleilyä Montpelierissä, .iRanskassa,
kolmen vuoden ajaksi.'
^:Yllämainittujen;;lisäfc3i on'lulcuisiä
tieteellisesti todettuja seikkoja sää-suhtelsta;
mitä voidaan odottaa vety­pommin
- kokoisista : räjähdyksistä.
Mutta;>'.vielä atomipommeistakin a i -
'heutuva xadioaktiivisen tuhkan '-pu­toaminen":
— anltä on todettu kaik­kiallaVYhdysvalloissa
— aiheuttaa to­dellista
huolestuneisuutta.
iMe .emme voi yhtyä viranomaisten
lausuntoon,;että maaliskuun 1. päivän
räjäys el ollut hetkeäkään pois kont­rollista.
O n tässhi selvää kaikUle, että
•heti kun tämän räjähdyksen aiheutta­ma
tomu nousi''stratostäär iin, se oli
pois kontrollista; eikä- sitä voitu saada
enää takaisin. \_
Sen-jäJkeeri; el kukaan voi enää va-kuuttavjisti
väittää, etteikö siitä tuUut
vaikuttava tekijä Tbämän: hetken sää­suhteisiln.
Kukaan e i voi sanoa min­kälainen
vaikuus sillä; ehkä on, h a i t a l ­lisen
Ja vaarallisen vaikutuksen l i ­säksi."
Yllämainittu kirjoittaja varoittaa
erikoisesti;sellaisen tilaisuuden vahal­ta,
että vetjTjcmmin.aiheuttama r a ­dioaktiivinen
^vtomu" s^aautuisi ^ tai
sidalsi rajumyrriiyn. voimaan.
"Voimakas Canada
ensiiisi" julistaa
iiusf pankkitilien
Otiavra. — Canadan Pankin uus.
Johtaja James E. Coyne,' Joka astuu
. v i l j a n s a ' t a m m i k . l päivällä;^'haluaisv
aähdäi;; että ;;:canadalaiset: suorittaisi.
. tekevät>:mdden maidentraiiäcmiehe
-'; 'Hallitus on ixiyöntänjirtpankininyky-
: iselfei johtajalle Graha"^^?E.lTowersil-le-:
eron tammiko i i i päivistä; lukien j a
oänen tilalleen' on; valittu; panicin; ny-jsyinen
apulaisJöihtaja^böyne;.joka saa
30,000 dollarin^ vuosipalkan.' „
•Pankin uusi johtaja sanoivhaastat-telussa
olevansa sydämeltään -kansal--
lismielinen ja että mikäli taloudelliset
asiat ovat kysymyksessä, pitäisi canar
dalaisten: asettaa "voimakkaan Cana­dan
rakentaminen etutilalle." Hänen
mielestään o n ;Canadalla valtavat: e-deUytykset"
''Canadan taloudellisen
elämäm laajentamista varten/' Hän
haluaisi- nähdä, että useimmat cana-;
dalaiset osallistuisivat siilien,- • '
M T . Coyne on Khodes-stipendn saa­nut
winnipegiläinen, joka liittyi pan­kin
palvelukseen 16 vuotta takaperin
Hänen Jähäniiänä apulaisenaan; tidee
toimimaa^ • 62^.vuotias L . P.' S a i n t - A -
mour jä'^llsäksi kolme uutta apulais-johtajaa;.-/
joik5i on .-valittu John R
Beattie; Louis;* Rashniinsky j a Ralph
B. McKibbin.
ÖUYN AYULI^ SAADAAN
HERKKU
Kokkosen kuudes hallitus
palkankorotuksia vastaan
Helsinki. — Täkäläinen Työkansaii
Sanöniat kirjoitti lokak. 21. pnä, heti
Kekkosen uuden Oiallituksen muodos­tamisen
Jälkeen, -tämän; uuden hal­lituksen
pyrkimyksistä seuraavalla t a ­valla:
Lähtien siitä, että cdelUnen h a l -
Itfus syntyessään viisi Ja puoli kuu­kautta
sitten li^onnehdittlln ''Kekko<-
sen viidenneksi, Jonka päämlnisteri-aä
oli Tömgreh", voidaan uutta h a l ­litusta
hyvällä syyllä sanoa Kekko­sen
kuudenneksi. Tämä halitus el tee
srityistä kunniaa Väinö Leskisen Jul­mille
vaali julistuksille • ' Kekkosen
kuningastien katkaisemisesta", j a viit­taa
sUihen, että sosialidemokraattisen
puolueen johto ei pidä: varsin tiukasti
.kiinni silloisista käsityksistään maa-
•;laislIitosta "maan mustimpana puo­lueena*'.
" Mitä hallituskriisin järjestäjät saa­vuttivat
muuttaessaan Kekkosen " vilr
lennen?,'hallituksen kuudenn^I —
ja'mitä eivät saavuttaneet? V
Enslk3tkln nähdään, että ulkominis­terin
. paikalle ei tullut sosdem-puo-lueen
pääsihteeri Väinö Leskinen vaan
Kekkosen puoluetoveri Virolainen.
Kö-sjTnj-s ulkoministerin palkan täyt-'
tämisestä ilmoitetaan hallitusneuvot­telujen
vaikeimmaksi erimlelisj-ydek-sl.
Tämä ratkaisu kuulunee niihin,;
Joi^jen Johdosta pääministeri eilisil­taisensa
radiopuheessaan katsoi tar­peelliseksi
teroittaa —..kaiketi vähem­män
omalle puolueelleen kuin sen •hal­lituskumppaneille
sanomalehtineen—-
vilpittömyyden, maltin j a itsekurin
byveltä. Mahdollisesti näitä hyveitä
)l»ivataan myös toisen Valtiovarainmi-idsterin
suhteen. Jota eräUlä sosiäli-
:.demokraattisilla lehdillä on ollut t a i ­pumus
silloin tällöin arvostella..Tol-
«aalta hävinnyt puoU lukenee voitok-p5,
äminJ?tei;lR p.uoluei pn
suostunut kateomaan sormlehsa ^ p i
sekä Lautiosaaren -verilöylyn että s a -
laputkijutun- sankareita.. 1;
Pääministerin verraten pyöreästä
radiopuheestakin voitiin lukea, niit;iä
hallitusremontilla varsinaisesti katsoa
taan saavutetun, ja -hallituksen ohjel­masta
tämä nähdään vieläkin selvemi^
min. Keskeisenä päämääränä on oHui
riistää työläisiltä j a muilta palkan^
nauttijoilta heille kuuluvat palkkpjda
indeksikorotukset sekä ylimalkaan
pönkittää suin<kapit{illstien voittoja
koko työtätekevän väestön kustannuk­sella.
Niitä summia, joilla indeksipis-teltä
; hallituqshtjelman mukaan on;
tarkoitus "ostaa' j a eräiden tarvikkei-;
den (hintoja tilapäisesti' ialentaa, Irf
suinkaan aiota otltaä suurkapitalistien
taskusta, vaan samdjen työläisten Ja
plenvIljelijäUi suorittamista ^ verovaifc
roista, joiden etujen. nimessä •• tämä
nokkela operaatio toimeenpannaan.
S A K :n johtomiehet Antikainen ja
Lindblom ovat j o ellen Illalla antaneet
ETTrn kautta jmimärttää,-että koska
heidän "ylelslakkota-voltteensa'' on o -
tettu hallituksen ohjelmaan, niin tä­mä
ns. yleislakko tullaan "otateutt^
vasti peruuttamaan". ' '..t
Hallitusremontti antaa Jälleen s a ­man
opetuksen. Joka on saatu lukuisia
kertoja aikaisemminkin: . Kansande­mokraattien
syrjäyttäminen hallittu-^
vastuusta ei tähtää työläisten, työtä-t^
evien talonpoikalston Ja henkisen
työn tekijäin elinetujen valvomiseen.
Tämä tosiasia antaa ajattelemisen ai-r
hetta varsinkin nykyisten hallltuspuo-;
luelden kannattajille. Jotka muldgn
mukana Joutuvat tällisesta politiikasta
kärsimään.
Nilssä-maissa;. missä eniten :käyte-tään
vihanneksia sekä tuoreina että
keitettyinä ruoaksi niiden valmistuk­seen
jokseenkin säännöllisesti käy te-:
tään öyjyä, ' ' '
Asiassa ilmenee siihen syventyessä
kaksi puolta? gastrbnbminjen'ja fysio­loginen,
toisin sanoen makuarvot Ja
ravintoarvot ,
Mitä ensitmäkin ravitsemukseenta-lee,
niin esim. italialaisten ruoka jär­jestys
näyttää'ensi silmäyksellä peräti
kehnoUäX Italiassa ei juoda maltoa, ei
i^ödä voita; leipä on pelkkää valkeaa
!vehnäötäja''jUDmanä käytetä ylei-"
'sesti* viiniä vedellä "lalmennettUHa.
iVarsiniiin kahden viimeksimainitun
• pifir^feen'luulisi aiheuttavan vakavia
ravitsem^vlrheitä,. kun siis elintär-'
keät'"vitäq4uhit on poistettu viljasta
ijäuhatuksessa Ja viinistä käymisessä.
(-Erityisesti;'luulisi tämäri vehnäsen-.
" syöiiSift 'S&^ malddnpuutteen sekä y l e i ­sen'
vlrliieravltsemuksen Ilmenevän
hampaitten huonontumisena. Mutta
Ihme Ja kumma:. Italialaisten tervey­dentila
on odottamattoman hyvä ja
hampaat vallan^loistavat verrattuna
inelhln maidonjuojiin. Selitys löytyy
siitä,'että Italialaiset;syövät niin t a ­vattoman
"paljoa tuoreita vihanneksia.
J o i s s a ' . ^ I k k i mahdi^lliset vitamiinit
bvat"edustettuina — J a että he nimen­omaan
syövät niitä ölj3m kera.
YHiannpksissa on nimittäin monia
rasyansukuLsia Ja rasvaanliukenevia
aineita — mainittakoon niistä vain
esimerkkeinä A-vitamllniksi muuttu­va
keltainbnkarbtiini sekä E-vita-miinl.
Närää kumpaisetkin aineet ovat
viinie aikoina osoittautuneet eräänlai­siksi
terveytemme ylelstekijöiksl. K a -
rotilni liukenee öljyyn Ja Imeytyy «Il­loin.
helposti ruoansulatuksessa eli­mistöömme.
Sama koskee tietenkin
myös E-vitamiinia ja lukidsia muita
tunnettuja Ja tuntemattomia rasvaan-liukenevia'
työaineita kasviksissa.
kutusta vihanneksien maittavuuteen.
Se ei meille suomalaisille ole suinkaan
itsestään selvä; sillä öljyyn tottumat­tomina
meillä on sen; mausta varsin
epämääräinen -kuva, ja useimmat
meistä periaatteessa vastustavat kaik­kea
outoa syötävää. Monilla ruokaöl­jyillä,;
kuten oliiviöljyllä,- onkin oma
erikoinen makunsa; johon täytyy totr
tua. Mutta <su(«nalainen B-öljy on
mautonta senjälkeen; kun siitä on
poistettu kaikille ristikukkaiskasveille
tyypillinen sinapinmaku. Sen käyttö
ei siis siinä suhteessa tuota kellekään
yllätyksiä? ." •
öljyn suurin vaikutus vihanneksisn
maittavuuteen peruszuu iiihsn,' että
kasviksien parhaimmat ja voimak­kaimmat
maku- ja .tuoksuaineet ovat
öljyyn liukenevia. Sellaiset ovat esim;
sipumajien: itkettävät alyyliyhdisteet,
persiljan ja tillin eteeriset öljyt, pip­purien
makuaineet, vieläpä salaatin,
kurkun j a tomaatinkin hennot tuok­suaineet.
Tämä tekee ymmärrettttäyäksi, että'
jo vallan pienikin öljymäärä, pari l u ­sikallista
melkoiseen salaattikulhoon,
tekee ihmeitä hyvän maun aikaan­saamisessa.
Itsestään mauton öljy ot­taa
makua kaikista salaatin aineksis­ta
Ja siirtää sitä toikin aineksiin.
Esim. salaatin lehdet sinänsä ovat
tavallisesti suomalaisen suussa melko
mitättömän makuisia — niissä tuntee
vain hiukan voikukkamalsta karvaut­ta.
Mutta k un öljy siirtää niihin ohue­na,
tasaisena; salaatinlehden omaan
hienonhlenoon vahapintaan tarttuva­na;
kalvona kaikista muista aineksis­ta
liottamiaan makuja, niin salaatin-lehti
muuttuu ' kaninruoasta'! herkku­palaksi,
ainakin Jos se on mehevä ja
murea eikä flanellimaisen nuutunut,
kuten meillä valitettavan usein on
asianlaita (syynä sekä ^ sopimattomat
salaattilajikkeet että niiden taitama­ton
h o i t o l i l a n tiheässä" eivät pääse
'•^Tarkastelkaamme sitten öljyn vai- tekemään kerää — Ja varsinkin taita-
Lisää työttömyyttä
Toronton seudulla
Toronto.-ivTyöttömyysvakuutusko-missiortpaUtallisen'toimiston
antamir
en.tietojen mukaan oli toimiston k i r ­joihin
rekisteröity tk. 18, pna. kaikki­aan
24.837 työtöntä henkilöä, joista
7,279 o l i naisia. Työttömien luku oli
247 enemmän kuin viikko aikaisemr;
min.
Työttömyysvakuutusta maksettiin
17 334 henkilölle ja yh 7,000 ei ollut
oikeutettu .vakuutuksen saantiin. ^
Yiidysyalfalaiset '
rakennuttavat 3
radai^erkosfoa
Ottowa. — Csinadan ja Yhdysvaltain
^esken on töiiy sopimus silta, että
Yhdysvaltain-^sotilasviranomaiset ra-
'ieimuttayat kolmannen radarverkos-icm
Canadan pohjoisille seuduille, i i : .
män Canadan itäisiltä seuduilta länsi-
,C!anadaansaaklca ulottuvan verkoston
nimeksi tulee Devir Line.
:ÄTästä verkostosta tulee kolmas ja
kaikkein pohjoisin Canadan alueella
oleva radarverkosto, mikä on suunni­teltu
varoitusten antamiseksi napa-;
seutujenylitse tulevia, oletetun vihol­lisen
:"lentokoneita; vastaan,
MEnsimmälne eteläisin verkosto
(Pinetree) sijaitsee Canadan eteläl-simmlllä
seuduilla Ja on jo toiminnas­sa..
Se sijaitsee osittain myöskiiTyh-dysvaltairi
alueella.' North Bayssa sa-notaari
olevan erään tämän verkostoa
aseman.
Toinen verkosto (MoGill Fence) si­jaitsee
Canadan ipohjoisimmilla asu­tuilla
seuduilla: Tämän verkoston ase­mapaikkojen
valinnan sanotaan ole­van:
parhaillaan käynnissä ja siitä sa­notaan
anuodcfetuvan kaikkiaan noin
viidentuhannen mallin pituisen. Tä-män
verkoston väitetään tulevan niin
automaattiseksi, että asemilla ei tar­vita
mitään miehistöä.
Yhdysvaltain ^sotilasvl^anoma:sten
sanotaan osallistuvan myöskin toisen
verkoston rakentamiseen, merkiten si­ten
sitä, että Yhdysvaltain sotilaalliset
voimat tulevat entistä .voimakkaim­miksi
Canadan alueilla.
Nikkeleitä nikkelistä
Ottawa. .-^Canadan rahapajan uusi
johtaja Alfred 'VVUliams on ilmoit­tanut,
etta ensivuoden alussa laske­taan
Uikkeelle nikkelistä •valmisteltu­j
a viiden sentin rahoja. Nämä ra-r
hat on viime -vuosien aikana valmis­tettu
kromilla päällystetystä alumii­nista.
Geologista tutkimusta
Tshekkoslovakiassa
Praha. — Tshekkoslovakian kansan­talouden
nopea kehitys vaatii kotimai­sen
raaka-ainepohjan laajentamista.
Senvuoksi; 'kiinnitetään suurta huo­miota
geologisiin tutkimustöihin. Näi­tä
töitä: johtaa (hiljattain perustettu
hallituksen geologinen komitea. Vii­me
aikoina on saatu ilmi suuria rau-tamahnilöydöksiä
j a tehty suuri työ
värimetallilöydök:ien tutkimiseksLv'
MenestykJJellisten geologisten •tutki­mustöiden
tuloksena kohotettiin vuon­na
1953 naftan tuotantoa melkein 7-
kertaisesti vuoteen 1937 verraten. K i ­vihiilen
tuotannossa asukasta kohti
Tshekkoslovakia on nykyään yhdek­sännellä
sijalla maailmassa. * ;
NL:n ja USA:n yhteiselämä
maaiiilmmaahnrraauunhaann kulmakivi
Moskova, i - ^ U S A : n -ja Neuvoaiolii-ton
rauhallinen yhdessäelammen on
paras. ikeino nykyisen (kansainvälisen
tilanteen parantamiseksi, huomautti
maton käsittely kuljetuksessa j a k a u ­passa).
•Entä sitten vihanneksien keittämi­nen?
Siinä on öljyllä fysiologisesti
sama merkitys kuin salaateissakin, ja
vihanneskulttuurin vanhoissa maissa
käytetään öljyä yleisesti keitettäessä.
Eipä silti; kyllähän suomalaiset emänr
nät hyvin tietävät, miten suurenmol-sesti
voi parantaa vihanneksien ma­kua.
Esim. porkkanamuhennos maito-jauhosuurusteessa
on tyylitön j a tym­peä
tuote, jota useimmat miehet h y l ­jeksivät.
(Mutta kypsentäkääpä pork-kanakiiutiot
mahdollisimman vähässä
vedessä, johoin on lisätty tilkka ö l ;
jyä, ja Joka saa kiehua melkein kui­viin,
n i i n jopa tuli herkkua! ;öliy k e ­rää
ja Sitoo itseensä porkkanain aro-miöljyn;
joka muuten haihtuisi vesi­höyryn
mukana pois, 'ja vaikuttaa kei
tossa monella muullakin hyödyllisellä
tavalla, :mm. ilman vaikutusta estäen.:
_ ' L.B.
komentaattori Tlmofejev viikko sit­ten
maanasi^dna Moskovan radion
ainenkikalalEi3Ssa lähetyksessä.
•"Tällaisella rauhallisen yhdessä e-lämisellä
on mitä suurin merkitys -
on -työskenneltävä yhdessä ja tahan
vaaditaan, että toisen näkökannat
otetaan huomioon, eikä ibiJpaisesti
pidetä 'kiinni aikaisemmin omaksu­tusta
asenteesta;
Meidän täytyy yrittää soviteUa nä-kökantojäme
eikä esittää diktaatteja
tai noudattaa valtapolitiikkaa mait­temme
välisissä suhleiasa. Ainoa
järkevä tapa päästä tuloksiin, jotia
ovat l^yiväiöäyttäiviä kummalleiin osar
puolelle,-on neuvottelut — ne oyat
erottamaton osa rauhallisesta yliteia-elämästä,
sanoi Timcfejev lisäten,
etteivät: NetivcstolUtto, ja USA kos­kaan
d e olleet sodassa ke:«ienään
j a että historia osoittaa, etta kum-mallaSdn
on hyötyä yhteistyöstä, ei
vähiten ikaupan alalla; •
— Vuonna 1952 palnettm Neuvps-toUitcssä
y l i 8,000 sanomalehteä, joi­den
yhteinen levikki oli 40 miljoonaa
kappaletta eli' 14 kertaa enenunäi
kuin vuonna 1913;
Se, että Lindblom.ja Antikalnen^pe-:
ruuttavat; '^Velslakkonsa",: ,ppet^a.
kaidEkia palk!katyönt;^j^<Ut&v JU^
maan entistä,tUvUnunlh yhteen t a ^^
telussa poJfckqJ^aM r;ja.uelf^t9P9^
kohottamisen puolesta. '
RÄIVÄN PAKINA
Sotilaiden pjinaamisen tarkoitus
:Mone't meistä^ Jotka olemme v i h ­reässä
j nuoruudessamme palvelleet
Suomen '^savallan ruotuväessä; muis-
"tamme ,myös sen Saksasta tuotetun
prerussilaiskomennon. jonka perusteel­la
pidetyin
.'että^tgokkalta'sai:kiusata Ja piinata
Jcaikld samalla tavalla: k u i n suu­remmat
; Ja 'pienenunät kihot salvat
piinata.^lMu^äta ja häpäistä kaikkU
rivisotilaita, f '
AB^i^'^,c)3enune asiaa sodan Jälkeen
tähän maahan; tulleilta maanmiehll-tänuiie
kuulleet, on tässäkin suhteessa
tapahtunujb huomattavaa parannusta
^ S u o m e n tasavallan sotilasta e l saa
enää käsitellä yhtä tunteettomasti Ja
suoraan; sanoen raakamaisesti, miten
voidaan kehittää Ja kasvattaa ketään
sillä, että lyötetään sotilalta"maahan
j a , ylös'' Tapaisella kentällä, huude­taan
puusta, että "minä olen hoopo"
tai teetetään joitakin muita ihmisar­voa
alentavia temppuja?
Esimerkiksi tässä lähettyvillä oleva
ystävämme ^Ekjiund. Joka on p a l ­vellut
sekä Suomen että Canadan ase-vohnissa,
on sitä mieltä, että canada-lainen
harjoitustapa—^ missä ei salli­t
a ainakaan "maahan Ja ylös" lyöttä-naistä
sen paremmin kuin"mlnä olen
hooRO''-huudattamlsta ^ja muuta i h ­misarvoa
alentavien temppujen teet­tämistä—
kehittää varmasti yhtä^ka-xaistuneita
-sotilaita, mitä kasvatettiin
sillä preussilaisellakin menetelmällä.
'meneteltiin Marski-vainajan sekä K y - .Tosiasiassa toisen maailmansodan a i -
tin^J^.mulden sotasyyllisten «'kunnian
ja ^suuruuden päivinä**. Sakian^l^
^periaiismin häviö' toisessa maailman^
sodassa, hävitti myös perustan preussi-laiseitä
kom.ennolta Suomessa - - mitä
ontolta jtspehdittävä.
' ' ;.'v^ivWeimen sanperi
to, p^^usjitfjestelmää; puoiusl^itlln
,^(^essaV imnen
rSdi^^enetelienice^ jaicasyatle-a
»p,,ltoän^''hjrviä sotilaita'*. ,
aiuttaiirvoltukseUisla d l se,'miten
kana todettiin, että canadalainen soti­las-
vastasi joka paikassa Saksalaista
sotilasta - T Ja oli parempikin monessa
muussa, mutta ei Julmuust^^eoissa.
Sotilasharjoitukset voivat olla ko-v
i » j a joukkojen kimtoa karkaisevia,
vaikka sotilaita kohdellaankin ihmlsi-jöä.
Sen .on kokemus selvästi osoitta­nut.
' ipreussilaisen ihmispiinauks^n ja
.J[^y|U6ty^tM^ .tarkoituksena ei oUut-karkaiseminen
— vaan ihmistuntelden
tappaminen;siten/että sotilaista saa­taisiin
itsetahdottomla julmureita,
jotka voidaan ajaa milloin tahansa
valtapiirit sita haluavat vieraita maita
valloittamaan Ja vieraita kansoja j u l ­muudellaan
terrorisoimaan. Preussi­laisen
epäinhimillisen harjoitustavan
tavoitteena oli ihmisen sielun eli k a i ­ken
oikeudenmukaisuuden, inhimilli­syyden
ja hellyydentunteen tappami­nen
ihmisestä suunniteltuja hyök­käyssotia
varten.
Toisaalta, niin kauan kuin: valta­piireillä,
ei ole mitään valloitusaikei­ta,
ei ole myöskään tarpeellista raais­taa
sotilaiden mieliä epäinhimillisen
kohtelun avulla — sillä sotilaallisen
harjoituksen tavoitteena • on slllöih
miesten taidon ja kunnon kehlttämi-;
nen siinä mielessä, että voidaan tor­jua
ne. Jotka maan^vapautta uhkaa­vat.
•
Tämä selittää sen, miksi esimerkiksi
Canadan armeijassa on ollut Vallan
toisenlainen komento,;mikä dn v a l l i n ­nut
imperialistisessa Saksassa ja
vajlitsi;'takavuosina myös Isiemme
maassäl
fi^sy;.:f^^^ i • ; ; ' . • , ' , ' : , : '#3:;-: ;;;';;•.
(Osoitukseksi siitä, että valtlovallari
omaksuma, ohjelma ;',vaikuttaä myös
«tUashM^Joituksen laatuun, ^
äskettäfe "Yhdysvalloista. Kuten tie­detään
» preussUaineri ihmisterrori dh
alkaisenmtönoUut vieraat
dysvalfcäin'''armcljalle. "Mutta - n y t ' on
llmeiÄj^l tultu tilanteeseen, missä
kaikki inhhnilUset tunteet — suun
niteltujen hyökkäyssotien varalta
VUme viikolla oU Augusta-niimses
sä paikassa syytettynä toinen Iuti<
nantti (Charles C. Anderson suta, ett
hän oL 17 eri kertaa syyllistynyt aloii
kaldeii piinaämiseiBn ja heidän ihnol
syyskäsitteidensä häpäisemiseen.
(ErSs • yhdysvaltalainen sotila
James Blout-himinen, todisti oikeu
kuulustelussa, että syytetty luutnM
Ahdersonolikomentanut hänet " M '
taamaan" alokastoverlnsa, joka Vi
tui uupuneena harjoituskentei
Blout sanoi lapioineensa santaa
tuheen sotilastoverinsa päälle,
ei suun kohdalle, ja pani «tten «
mistetun ristin ''haudatun" souiai
suuhun."^ ' ^
, Toiset todistajat sanoiir-at Anden
n i n komentaneen alokkaiden hm
maan "minä olen lintu" jne. Anden
nin mieUtyönä sanottiin olevan
että hän komensi alokkaat m ^ ^ J ^
tekemään ylöttömästi sUta käsillä w
toja. ' '
Mutta merkillepantavaa on, että A
dersonin ylemmät upseerit, oaa^
menthi'komentaja. eversU Morr»
Montgomery, riensi P«ol"stamaan/
dersonin preussilaismalUsta harj»»»
menetelmää seUttämällä, että äi^
kasvatettu huonoista sotilaista pan»
pia sotilaita. „
Ajäa;ja'vanitsevan " h e n g e n^
kiitäjiäkin in«Jy«v«^«^^L??r"
v a i r t ^ ^ & i i Ä e p i U i d d m i n ^^
'^^f^^^^^^^^^^i^Jf^ Yhdysvaltain sotllaUläSnliävitcttävä .inciblsskOaTanl- -Ki ä^nsiäkto^u ra. .