Vapaus, April 24, 1965

              $ivu 2 Lauantaina, huhtik 24 p. ~ Saturday; April 24, 1965
VAPAUS
( L I B E R T Y )
ED|TOR: W. E K L U N D \
• N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. e, 1917
MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 Z 64
BublL^hed tbrice veekly: Tuesdays, Thursdays.and Saturdays by Vapaus
Bublishmg Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Canada.
^1 - Mailing Address: Box p9
'ii Advertising rates upqn a{JpIication, (ranslation free « f cbacge.
Authorized as second.cla£S-;mail,by the Post,Office Department. <^ttawa,
^^^^^ M
rir^-^-^i^-CANADIANLANGUAGE-PRESSl
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vit. $9.<K)i,6 ltlcvl$4.75 lIÖAiasa • 1-vt. $ia00..6 kk.JSaS
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
> Vaaratilanne pahenee yhä_
Viimepäivien tapahtumat ovat hätkähdyttävällä tavalla korosta-
, neetvsitä itosiseikkaa, että Vietnamin tiIanneH)n pailjon vaarallisempi
niitä ns. Vguuri yleisö" on olettanut. - -
Se seikka Jiun Yhdysvaltain impcrinUstiset piirit ovat Inajcnta-
,:I^cpt jsotpto^ifl^an iPoh^ vastaan; pommittaneet I^hjois-
Vietqamia: kyliä ja Jtaupuiikeja, sekä käyttäneet napalm-pommeja ja
myrkkykaasuakin etelä-viethamilaisia vastaan, ön aiheuttanut todella
vakavan vaaran, mikä yoi piihjetä vaikkapa maailmansodaksi, ellei
'tilanteeseen saada pikaista korjausta.
„ Tjlanteen yakayuutta kuvaa tavaillaan sekin, kun esimerkiksi To-
EQiito Paily Star, jpKa esiintyy miltei jenkkejä jenkkimäisempänä
^Yhdysvaltain sotarikosten puolestapuhlijaih riveissä, vetosi tiistaina
yhdysvaltalaisen senaattori J . W . F u l b i i g h t i n lausuntoon ja ilmaisi
toivomuksensa, että Yhdysyallat suostuisi ainakin "väiiaikalsesti"
tulituksen lopettamiseen Vietnamissa.
"Yleinen ampumisen: iopettaminich olisi paras alustava toimen­pide
rauhanneuvottelujen aloittamisen hyväksi, niutta se näyttää ple-van
mahdotonta", sanoi mainittu torontolaislchti viime tiiistaisessa
toimituskujpituksessaan. "Kuten mr: Fuibright ehdottaa, ilnaahyök-
Häyksen tauko .on ehkä paras vaihloclito sille (ampumisen) koisonaan
lopettamiselle)"
! . 4 Canadalaiset efvät tietenkään voi hyväksyä moista sclkärangat-
Jbmuutta, sillä yleisenä käsityksenä on, että yhdysvaltalaisilla impe­rialisteilla
ei ole mitään lakivoimaisia eikä moraalisia oikeuksia lähet­tää
asevoimiaan Vietnamiin jä jatkaa sotatoimiaan. Kaikki aikaansa
seuraavat ja hyvää tarkoittavt canadalaiset vaativat siis tiukasti, että
Yhdysvallat tulee lop^ettaa hyökkäyssotansa Vietnamissa. tuPttaakaik-
^ sotavoimansa sieltä pois ja ryhtyä neuvotteleniaan toisten josapuo)-
. ten kanssa siitä, miten voidaan lopultakin taata, että Vietnamista
tulee täysin itsenäinen, Iinjpittumaton ja yhtenäinen maa, kuten
Geneven rauhanneuvotteluissa sovittiin 1954. Mutta kiui aikaisem-raölta
"liberaalisuudeltaan" hävyn hännäkin syönyt Star lehti on qyt
Fjuolcstaan ryhtynyt vaatimaan ainakin "väliaikaista taukoa" Yhdys-y.
altäin liyökkäyssodassa, niin sitä voidaan pitää yhtenä ajan merkkinä. !
NEUVOSTOLIITON JA KIINAN VAJROITVKSET
;>-NeuvostpIiittP jä Kiina — jotka ovat tähän mennessä osoittaneet
ihailtavaa pidättyväisyyttä" r—. antoivat täniän viikon alkupuolella uu-^
dql^eea varoituksen, että "jos Yhdysvaltain Lmperiaiismi.laajentaa so-tataimiaaiK.
.ja i jos Pohjöis-Yieti^m joutuu pyytämään apua",, nämä
maatvtuleVat;huöiehtimaan siitä ettei tämä pieni sosialistinen jnaa
—^'f^)hjois-Vietnainin kansantasavalta -^;j suuren imperialistisen
n^aW, Vhdysvaltain, raiskattavaksi ja tuh
^./vKuten on Ji^htemme uutisosastolla ker^^^^^ Nieuvpstoliitbn halli­tus
antoi maanantaina Yhdysvalloille vakavan varoituksen, että jos
Yhdysvallat laajentaa edelleen sötatoimiiaan Vietnamissa, Neuvosto­liitto
on pyynnön saatuaan pakoitettu antamaan tehokasta apua ja l u -.
kea Pohjois-Vietnamille. \ '
Tiistai-iltana Hongkongin kautta saaduissa uutistiedoissa kerrot­t
i in Kiinan kansantasavallati antaneen Yhdysvalloille samantapaisen
varoituksen selittämällä, että jos Yhdysvaltain imperialismi laajentaa
ttoimiaan yietnamissa, ja Pohjois-Vietnam pyytää apua Kiinalta,
^ iin tulee Kiinan hallitus tätä apua antamaan tehokkäalia tavalla: 4
^ " K i i n a n hallitus meni tässä asiassa todellisuudessa edemmäksikin
vetoamalla välittömästi Kiinan kansaan ja kehoittamalla sitä "teke­mään
täydellisiä valmisteluja oiriien miestensä lähettämiseksi tais­teluun
niin, että he voivat yhdessä vietnamilaisten kanssa ajaa y h -^
dysvaltalaiset hyökkääjät pois Vietnamista." ^
Vissit länsimaiset piirit ovat tässä yhteydessä : näkevinään sen
varauksen, että: tätä Vietnamille luvattua apua tulee "vasta sitt^o" '
jos "Yhdysvallat laajentaa sotatoimiaan e dd
Mahdollisesti asia on näin. Mutta nähtyämme, miteh yhdysvalta­laiset
militaristit voivat provosoida miltei mielin määrin uusia krii­sejä
— muistetaan väin U-2 vakoilukoneen lento. Neuvostoliiton alu­eella
juuri silloin kun Moskova ja Washington valmisteli vältiomies-teasä,
Eisenhovirerin ja HrushtsheVin huippukokousta, ja Washing-tonista
saatu tiedonanto, että yhdysvaltalaiset kenraalit käyttivät
.Vietnamissa myrkkykaasua "hallituicsen lupaa saamatta^ — meidän
tulee varautua isiihcn, että USAn hyökkäysopcratioita laajennetaan
:Odelleen. ••
Lopuksi on meidän muistettava historian. lehdiltä eräs opetus:
Neuvostoliitto ei ole koskaan syönyt sanaansa ystäviään ja liittolai­siaan
kohtaan. Sen vuoksi on syytä suhtautua hyvin vakavasti siihen
kun Moskova lupaa antaa kaikkea tarvittavaa apua Pphjois-yietnamin
suojelemiseksi.
Ja Kiinan varoitusten kohdalta ön syytä muistaa .kenraali Mac-
Arthurin Pekingistä saainat varoitukset ja niitä seuranneet tapähty-raat
Korean sodan aikana.
Kuten sanottu, Vietnamin tilanne oh .äärettöVnän vaarallinen. Se
voi, josjärkiei^voita, puhjeta avoimeksi maailmanpaloksi, mistä olisi
todella kauhistuttavat seuraukset. Toivokaamiox! kaikin ettei näin
t a p a h t u i s i . : ^ ' ' - . ' - - ^ [ r - ^ . L ... -., .••
vCANADAN VELVOLLISUUS X^.^
Yhdysvaltalii läheisenä, naapurina,^jpnka~kannaninäärittelyllä ja
cdesottamisilla ön melkoinen vaikutus rajan eteläpuolella; Canadan
vclvoUisuus on tässä tilanteessa ilmaista Washingtonille canadalaisten
enemmistön kannan, että Vietnamin hyökkäyssota pitäisi lopettaa ja
että amerikkalaiset sotajoukot pitäisi sieltä tuottaa viivyttelemättä
pois...-. • ^'•'•..••:--. ^ ."''
Geneven /auhankonferenssin muodpstaman välvPntakPmis^ipnin
yhtenä jäsenmaana Canadan velvollisuus on —: AVashingtonin mah­dollisista
murinoista ja äkäilemisistä huolimatta — tuomita julkisesti
Yhdysvaltain sotaseikkailutlndo-Kiinassa.
• • Canadalaisina meidän kaikkien — n i i n pienten ja heikkojen' —
kuin suurten ja vaikutusvaltaistenkin — velvollisuus on vaatia pää-minidteri
Pearsonin ja hänen ^aliitustaan toimimaan tässä kriisitilan­teessa
rauhan palauttamisen hyväksi Vietnamissa. Nyt on aika puhua
KjroKkäyssodan järjestäjiä vastaan ja rauhan palauttamisen puolesta.
Sen yfii^einp.i ei canadalaisia tässä tilanteessa ei tyydytä.
10 VUOTTA BANDUNGISTA:
-Aasialajim
Tässä kins^ .POfjfi |wl|(i)Nan «0 .vpotta ^ B a i ^ ^ ^ j ^ i « u M i a ^ , j j ^
23 afro^ialaista kaata^tn^
merkeissiL Kokous pidettiin af^aasial4isiltain^^o^
sota oU päättynyt kaksi vuotta ^aij;«niiqip jpiS$A(W£SifiJiUjmtikS^
Indokiinaa koskeva Jiopimiis, <^nk» oU jniJMMii ^i(?Nn(«aa^'^
meldieiBcn i|Iiie. pti|a ja t K U n a ; [ j a Tahoit -En^ai «Hvat-liieman «anea
liokoiuta "kyväksyneet ns. Pancha Shilpn eli raubanomaisen rinnakkainolon
viisi periaatetta, jotka Imvat sen, m i ^ myöhemmin nimitettiin Bfindun^n
hengeksi».
jP^ndnna"» Af r«^aij}aj^iseB kflBforenssin syntysanat lausuttiin ns. Colom-iMi-
ikBsdeokskouksessai mikä «Mfkitsi jsitä^ kokoontuminen aatteelUsinä
isinä olivat Intia, Pakistan, Burma, Indonesia ja Ceyton. Kokouksen paikaksi
vaUttiin indonesiassa sijaitseva pieni Bapdungin ka^Hiq^d ja sea p89iai)iiiiaijd
(inaoikKtuivat Nehni,irsbou j^n-l«i ja Pakista|iin «iOflioea ,p9ilinilUsteri Mu-
Jtammet AH
KAUDEN UUQCEEN
.YHTEISET JUURET
Bandungin konferenssia olivat edel­täneet
4(ambodshan, Nepalin, Afganis­tanin
ja :Laosin julistautuminen saman
puolueettomuuslinjan 'i(annattajil»i,
jonka Nehnin johtama Intia oli omak­sunut
omaksi 'tiekseen.: Tästä asetet-mamuutoksesta
ja Intian jä kiinan
keskenään hyväksymistä ruhanpmai-sen
rinnakkainolon periaattPistä! johtu­en
on Bandungin ^konferenssi jäänyt
historiaan eräänlaisena puolueetto-rhuuden
ja rauhan ^konferenssina ja
mainitut periaatteet; on yleensä kir­jattu
sen nimiin. Tässä mielessä Ban-ciungin
konferenssista tiili myös sitou-tuiiiattomien
viaJtioideo liikkeen JähtS-kohta.
Toisaalta konfer»issi oli nim«i-omaan.
afro-aasialainen: lähes kaikki
sen osanottajamaat olivat ciitisiä siir­tomaita
ja suhtautuivat arvostellen
.iiiihin jnuutamiin Afrikan ja Aasian
niaihin. jotka pidettiin entisten siir­tomaavaltojen
käskyläisinä. N i i i^
Israel. Etelä-Afrikka ja jEtelä-Kprea
jätettiin kpnferenssiin kutsumatoa.
Kutsumalta jäi myös Neuvostoliitto,
jonka maa-alucesta valtaosa lankeaa
Aasian puolelle, lahän eivät syynä
olleet kutsujavaltioklen antipatiat sitä
koijtaan: rnielensuunta kulki enim­mäkseen
vastavapautunciden ja juuri
muodostuneiden valtioiden hengessä ja
siksi jäi Neuvostoliitto ulkopuolelle.
Toisaalta olivat läsfiä Liberia ja Etio­pia,
joiden itsenäisyys niin ikään oli
vanhaa ppnia. mutta ne käsitettiin hei­kon
talMidallisen kehityksen takia sa^
mankältaisiksi: muiden vastavapautu­nciden
kansojen ja maiden kanssa ja
olivathan ne kiistatta afrikkalaisia.
SEKAVA SEURAKUNTA
Konferenssissa - läsnäolleet' 29 maa­ta
edustivat yli puolta maapallon yäes^
töstä (n. 1.400 miljoonaa), jotka asut­tivat
neljänneksen sen pinta-alasta.
Sosialistisia olivat Kiina j a Fbhjois-
Viet-niam, puolueettomiksi olivat julis­tautuneet
Iritia,' Kambodsha, Laos;
Burma ja Afganistan. Turkki j a Pakis­tan
kuuluivat läntiseen sotilasliittoon,
^Filippiinit ja Japani myÖtäilivät USAta
:jne.-., -.jv. ':.•••'••,
Afrikkalaiset valtiot — mm. Ejgypti^
Sudan ja Libya — olivat tässä ensim­mäisessä
afrö-aasjalaisessa konferens­sissa
eräänlaisen, kummilapsen ase-^
massa: Aasja oli Jo vapautunut, niiittä
Afrikan valtioiden itsenäistyminen p i i
vielä edessä päin. Kokouksen, yleiseen
Iisi olla,yleistä.;Se esitti rtijn
t o i v p m i i l ^ turyalljsuusn^^^
rp^aasialaisen; panoksen lis^SihfertH;'
Bandjin^-irtÄista:o^ 17 Y K i h jäsfeniS
ja B sen. ulkopuolella, joten pätrtJs-tein
jä ohjelman' Yk-pitöisuus Öh "sitä­kin
merkittävämpi.
<pJakartassa yiPtetäähtiäm
£^nduti^in -Ko^jeir^^sin ^O-y^ti^uiir
lia j a sieUjg ;pn.pM^ • Alger'gsa i ^ - ^
kuussa "toista CBaiidungia'!'va^
levä ministeritason kokous, jossa.indo-nesian,
valtuuskunta on esittänyt Ban­d
i i t i n hepgen ia^kamiste Jco^n^ im-perulisniinyastaisen
tuiinnksepv m^^
keissä. ^ie.pN^t:^^-^^
jä jtsenoiää^^nikpikeus,; ta^
itsenäisyys ija^kansaUihenkultty^
KUNAN JA INTIAN -
,'^andungi)i henki" on kiuitenkb vii-mckgi
J{(ilune|dpn vuosien alJKana kär-siriytJköyiäk^
crfauksiB. Erilaisi^^^^ afro-aasialaisen
splida^cisuusliildkpeii ko­kouksissa
on ollut, y^^^
'linjaa, joita ovat edustanet^ in^^^^^
Kiina .Ensin mainittu k o i ^ l a a liik­keen
afroaasialaisuutta, sen jSsenimai-dcn
"utituiitta" västavapaubineina ja
kehitysmaina^ ja västakditajsuutta
"vanhojPn" maiden, niyös Neuvostolii­ton
kanssa taväHa ,jpta pn l o i k i t tu
rotjMaja^teluksi.; liitia puolestaan ha­luaa
yhdistää käaitteeseon afroiaasia-lainen
myös Neuvostoliiton, joka on
eri yhteyksissä' asettunut, tukemaan
näiden maiden pyrkimyksiä j a joka
suhtautui jo Bandungin aikanji eri-koistervehdyksiä
Vriiyöten myön^iscsti
II ran, AAlUge»r.i:a» , TTu..n„:ios ia- 1ja« iMVolamrioriicrK^^o , jionii- af.r.o r.ä a. sialaise-c.^n ^yh t, eis•^•örlÄ..n-.- iintian
äitoumattomuuslinjan mukainen; Intia
on ehdottanut Neuvostoliiton ja M a ­lesian
kutsumista Alger^n iti^ookscen:
ja Kiina toisena vastapoolina vastus­taa
näitä ehdotuksia; Kutsut Jäivät
Djakartin ministerikokouksessa ratkai­sematta.'.
.
'Ratkaisun tekee ,niin Icai uutiset on
ymmärrettävä, kesäkuun 24. pnä AI:
:ger'ssa kokoontuva ministerivaliokun­ta.
Itse konferenssi on määrä aloittaa
kesäkuun 29 päivänä. , Kutsut A l -
gerin kpnferenssiin on nyt lähetetty
64 itsenäiselle nitaalle.
• Intia ja Kiina, niin väitetään, ovat
kumpikin tahollaan pyrkineet värvää­mään
konferenssin lulevia osanottaja­maita
oman kantansa taakse .Päämi-.
nisteri Tshou En-lai teki äskettäin
matkan Eg>i>tiin j a Algeriaan ja skli-nalainen
valtuuskunta on matkustellut
muissa At^rikän maissa niiii ikään väi­tetyssä
väryäystarkoituksessa. Intian
apulaistiilkpministeri Dinesh SU^h
raili äskettäin samantapaisissa tartcoi-tiiksissa
eräissä Afrikan maissa.
henkeen nähden oli Pakistan Arieras
elementti. Itse asiassa tnaa olisi ha­lusta
jäänyt pois konferenssista, m^t-ta
tuli mukaan, ko$kapel)<8si jäädä s i ­vuun
yleisaasialaise^ta liikkeestä.
Konferenssin puheet J<L|^ätP9kiusel-mat
suuntauttuvat-4^jt^
"läntisen" edustiiksi^ JVö^
— yärsin selvästi <^pei^ji^^^
siirtomaajärj^el|näpy«^iMn. y i ^
piielisessä päätpsbu^cilm^ vaadit­tiin
koko niMJlmän^litasit^^ asei-dehriismitaa.
jpukkcniihoa^ Val­mistuksen
j a k ä y t ö i a p ^ jä ke­hotettiin
siirtomaita omistava in^^
myöntämään yitsenäis^s siihenastisil­le
siirtomaä-aiueiUe '^seuraavipn 15
vuoden aikana. Tämän jpäätöslftusel-maan
otetun e h d o t u l ^ tekijä (rfi K i i ­nan
piäSmihis^ri tshP^^ En-^lai. joka
muutenkia muodostui kpkouKsen pää-hahmP^
i. Samassa p^ä^^
mainittiin. nimenomaiseati; ns. :Länsi-i
> m
i^iN'iintf^^ «ftl tämS maaflma tm hui-tqjqd^
i kuin mitä on iaui£^)Mtafi . ... O^tnkamju^e esimerklkai «yt tsipfi^
.tiQa^Qleva Vietnamin juttu.
; kiifflp lnrin(Bf,fffln; "Vhdyavflllat yrittää liliellä .Qmln VOlmiosa ^ l ^ ä
hyöifkiiiy^ä j ä i ( ä l l p | ^d ^Mentamastä yaltaapsä tointen J^nsqjen aly-
-BoUe i;.Ji(<^^ «aaneet palkkiokseen? . . .-Omituisen Jiup-ron
mitä vkUmmallisempiä vuodekumppaneita; parkumaan Yhdysvaltain
toimintaa vastaaH-Vietnamissa ja ratfuallakin.^^ •
• kansalaistensa ]hei)gen
Jä' s\i\xäis^pi»^6^1i\l^TAar^^ >rritt&en «stää |iusi'a^^^naa|(^oitia
ioutunbstäk^mUäismita'verisen idiktatuurin^^^a^^ sitten'tulee joku
LesW (päBmin^i^Pri Ltjster B ; Pirarspn --r K ) itsellään pvat kpyrat
ravassa Pinässa rinAUtuICBessaan olfr^ien s k a n d a a l i ^ 'Seurauksena, Oana-idästa
nalkuttamaan .yhdj^jyältalaislik^jp^
(Vietnamin kqmimilA*l«»,«»«*si/\ ' ' ' i / ' ; -
V Ilmänkps Yibdysvalloissa oUaanHin ikiukkpisia - tällaisille hppppille,
ijotfea x^vöt aina kituneet Yhdysvaltain hb^äiUa^ kun hätä Ph
suurin . . . —»Kivlpci^n^ekka, Vapap Säpä.ii
äs­kettäin
y h d y ^ t a ^ i ^ ^iayeilMb^
tmiitis. ^ ä n s i i ^ ^ paista-kifjoHtia^
t t k P ^ j a ^ ^ sattuvas­ti'
K^hi^m^^ «itesMtamuksi^
Etdi-VietaamiiM^ 'Emine maltta­neet
otla^läiiaäin^ kirjoitus-tä(^
j^::pB:.^ij«ite^ snnä
maassa; jraka'' vaitionjoiitajat «Vat
sy^Uistj^eet tiihäii hirvittäySan n-kokseeiu:
satfikaamnie
iin.
MyöhPmpää kehltj^tä silmäUäpitäen
kannattaa pälauttaai mieliin Tshou E n -
lain konferenssissa tekemiä ehdotuksia
kiinan ja USA:n välisten ongelmien
(so. Taiwanin kysymyksen) ratkaisus­ta
rauhanomaisin kciitoin. iSiihen tuli
valtameren takaa vastaus pikapostis­sa:
USA ci suostu ncuvottclen^an K i i ­nan
kanssa.
BANDUNGIN {«KOHOAN
OHJELMA
Bandungin konf.Qrcpssissa hyväksyt­tiin
19 kohdan ohjelma- Sen kohdat
olivat niukaclma Kiinan jä Intian suh­teissa
hyväksytyistä Pancha Shiia -pe­riaatteesta.
Niissä julistettiin inhimil­listen
oikeuksien kunnioittamista Y K n
peruskirjan hengessä, suviereenisuutta
ja alueellista koskemattomuutta, rotu­jen
tasa-arvpa ja luc^umista interven­tiosta.
Niissiä myönnettiin kansoille it­sepuolustusoikeus
"YK- n hengessä".
•Objeimän 6. ^p^ta s i ^ l / f a i e ^ a n j q i^
reässS - muodossa - sotilasiiittpjen tuo-mitseihiseh
sillä: ::perusteella .etta täl­lainen
kpllektiivisen puolustuksen
muoto "saattaa palvella suurvaltojen
erikoisetuja". Seuraavissa ohjelma­kohdissa
tuoinittiin hyökkäyksellä uh­kaaminen,
vaadittiin ristiriitojen sel­vittämistä
rauhanomaisin keinoin Y K n
pcruskirjisn. hengessä, luvattiin edistää
osanpttaiamaiden yhteistyötä ja kun­nioittaa
kaikkia kansainvälisiä velvoit­teita.,',-'./'
v .
Bandungin konferen.ssi o|i niin ikään
Puoltist^sminis^riö säästää pieiii-palkkaisiteh
työpalkkamenoisitalldn
Helsinki. — Varusmiehille myönnet­tävän,
säästämistoimenpitcisiin liitty­vän
30 päivän loman yhteydessä on
tullut esille suunnitelma siitä, että
puolustuslaitoksen vaate- ja varuskor-jäämojen
pienipälkkiaiset työntekijät
joutuvat myös säästämisen kohteeksi.
Ministeriöstä saadun tiedon mukaan
vähenee varusmiesten vahvuus nojn
21 prosentilla ja että tästä syystä .on
myös työmäärärahoja supistettava n.
20 prosentilla .mikä saadun ilmoituk­sen
mukaan merkitsee sitä.iettä työn­tekijämäärä
on supistettava npin 20
prosentilla taikka vaihtoehtoisesti sul­jettava
vaate -ja varuskorjaamot koko
kcsälmnien ajaksi ja lisäksi on kaikki
työhtekijät lomautettava syksyn aika-,
na kahdeksi viikoksi.
Edellä mainitun järjestelyn tultua
Työläisljiton tietoon .esitettiin liiton
käsityksenä pääministerille SAK: n
työllisyysiähetystön käynnin yhteydes­sä,
ettei säästämistounenpiteet saisi
kohdistua työllisyyteen. Nyt esiflf tul­leessa
tapauksessa säästäminen koh­distuisi
kaikkein pienipalkkaisimpiin
puolustuslaitoksen työntekijöihin. -
Nyt iesillä olevan täpauksen^lisäksi
tutkitaan -puolustusministeriössä par­haillaan
sitä ,miten ko .30 päivän loma
asevelvollisille tulee vaikuttamaan
muihin puolustuslaitoksen työpaikkoi­hin,
joten on todennäköistä, että tie­dossa
on samantapaisia suunnitelmia
myös muiden työpaikkojen työnteki­jöihin.
, ,;•
Työllisyyslain mukaan tulee lähinnä
valtion jä kuntien huolehtia työllisyy­den
ylläpitämisestä maassa; eikä saat­taa
työntekijänsä toimeentuloa vaa­ranalaiseksi.
Työläisljiton toimesta
tullaan asiassa kääntyniään valUovalr
lan puoleen ja vaatimaan työimäärära-hPjen
palauttamista sekä töiden jäl­jestämistä
kaikille puolustuslaitoksen
palveluksessa oleville .
HAJOAAKO YHTEISTYÖ?
; Ranskankielinen Afrikka näyUää nyt
käsillä olevien, tietojen mukaan jää­vän
vajaalle edustukselle Alger'ssa;
Nigeir. Norsunluurannikko, Ylä-Vblta.
Togo jä Tshombeii Kongo ovat ilmoit­taneet
jäävänsä pois kokoukssetä. ja
monet muut merkit viittaavat siihen;
että Alger'h kokous tulee olemaan .rii­tainen.
Ön täysin mahdollista, että: se
yhdistämisen sijasta hajottaa tähän­astisen
yhteistoiminnan. Kiinan pyrki­myksenä
on luoda eräänlainen kehi­tysmaiden
liittymä, jolloin se jää äfrp^.
aasialaisesta kokoonpanosta kaipaa­maan
latinalaista Amerikkaa .josta ny­kyisen
USA. n politiikan vallitessa us­kaltaa
tällaiseen yhteistyöhön irrota
yleensä vain Kuuba. Intian kiinnöstiis
sen sijaan suuntautuu siirtpmaamyÖ-tätunnön
ja imperialismin vastustami­sen
ohella pääasiassa poliittiseeii si­toutumattomuuteen
ja rauhanpolitiik-kaari
yleensä. Tällainen kahtijako on
todellisuudessa olemassa. E r i asia on,
millaLsia muotoja se Alger'ssa saa.
Merkille pantavaa myös on Kiinan j a
Indonesian laidalla esiintyvät YK: ta
vastustava henki ,jpkä on täysin yas-lakohtainen,
Bandungin korostetusti
YK-henkisille päätöksille. .
— Hilkka Ahmala.
•SeMainen^^
tep kaasujeti 'käyttäiriinen -ihmisiä vas­taan
tapähtukoodpa. se Alaimmassa tai
.yietnämiska iPi^^d^^
eikä tnyiBskSäti pakinä^aUie. Mutta
jkoiska haiiittiksemme om väit-idiiään
iidfäi i^iitä tragikomedian, se
pakoittaa väkisinkin ;i;nonet palstakir-jPittajät
käsittei^niään kysytnystä iro-niaii
kärinältä. ;
Sillä-miten muuten voisi käsitellä,
hallitusmiestemme; lausuntoa, ettg sel­laiset
kalastit, joita ön käytetty viet­namilaisia
vastaan ,ovat todellisuu­dessa''
bumaanisia aseita".
Kuinkahan sitten {[nahtää; pitää ku-tiaan
väite ,että«pähumaanisessa.so­dassa
ikäytetyt^ kaasut ovat humaani­sia?
Toisin tsartoen. 'vietnamilaisille,
erikoisemniin naisille ja lapsille teh­dään
suuri palvelu myrkyttänrtällä ja
kiduttamalla niitä 'liaasulia sen isijaan
että säniaa;4ebtäisiin nivmlmpommeilr,
lä. Sellainen henki virallisissa lau­sunnoissa.
Jos todella iuiäsu olisi niin "humaa­nista"
ja haiis^ä .miksi eiyät maam­me
sbtahullut ja rheidäh hantlankarin-sa
Jkäytä äHä itse .pincakfii :^yväliseen
j a bauskuuddbeen. sensijaan, että
syytävät. Isitfi touaksi valtamerien
taakse JtÖyhlen- ihmisten kyliin, ihmis­ten
,jotka halua>rat olla rauhassa j a
ratkaista omait asiansa ilman keesu-mestiaripn
sejutaritumista.
Kuinka "ei-kuollcttäyaa" ja vaara­tonta
ön sitten tuo ''humaaninen kaa-suv?'.';.:\
v"-,''-.r,.\•/;:•:;•'-:
Mitä tahansa .l^noyatheitat, jotka
eivät sitä':huoli itselleen eikä muijil­leen
j a lapsiiie^li. mikään sotaherro­jen
käyttämä kaasu ei ole bengissä
pitämistä edistävä — vään eläigää
turmelevaa ja tappavaa. Sallikäannme
äsiaatuntevain tiedemiesten sanoa sa­nansa/
johon voidaan luottaa enem-
Biän kuiri valheistaan niin riionta kcr-
Nikpla:jevista eversti
Moskova. — Neuvostoliiton puo
lustusministerin. Jcäslcyllä Pn neu-vpstoliittPlaiselle
avaruusleritäjälle
j a NeuypstPliltPn sankarille, evers
tiluutnantti Andrian NikPlajeville
myönnetty everstin arvo.
NcuvPstPliittPlaisten ayaruusmät
kan suPrittaneittcn kosmonauttien
joukossa on nyt neljä eyerstiä
J u r i Gagarin, Andrian NIkoIajev,
Vladiriiii: kömadroy ja Pavel B c l
jajev.
taa- kiikkiin joutuneiden hallitusmies­ten
j a heidän sotäherrainsä sanaan.
Yale ylibpistori lääketieteellisto koulun
johtaja tri David Hilding kirjoitti I«IeW
jYoilc Timesissa maaliskuun 26 päivä-nä:
•:',>•;• 7v •
''Ehdottomasti ei ole oleriiassa mi­tään
mahdollisuutta, että jokainen
myrkkykaasua saanut {kaikki ris.ei-kuoilettavat
kaasut ovat myrkyllisiä)
pelastuisi pysyväiseltä vamriialta. Y1(-
pinpä Los Angelesin myrkkysumu vai­kuttaa
muutamiin avuttomiin.'',.
t r i Hilding edelleen sanop"ei-kiiol-lettavista"
kaasuista: " N e tappavat
nuoret .vanhat ja heikot". Toisin sa­noen
sellaiset, jotka'ovat yäfacmmän
fvastuskykyisiä;.
Mutta mikä on tärkein ja suurin te- '
kjjä, on.se ,että n.s. "ei-kuollettävan'•
ikaasun käyttö avaa tien sellaisten
kaasujen käyttöön .joita kukaan e i voi
sanoa "ei-kuollettavajksi". Seuraayäna
lulee haivaannuttayifen, järjen hävitta-
;Vien, tauteja synnyttävien ja Vtap-ipavien
kaasujen käyttäminen n i b «iti-ilaita
kuin siviiliväkeäfciri'" vastaart.
Muistamme ,että meidän Hallituksem-.
me' käytti napalm-pommeja Koreassa
ja atomipommeja Jatpänlssa aiheutr
taen kauhistuttavaa tuhoa siviiliväes­tön
keskuudessa. Näpalm-poram?ja
käytetään ;niyös vietnamilaisia yas-iaan;
uhreiksi joutuen etupäässä nai­net
ja lapset kylissä, joista miehet , ^
ovat menneet;sissijoukkoihin.: ,
Vaikea on ' hallituksemme saada
maailman uskomaan .että kaasua käy­tetään
jonakin suurena hyyäPtdtpriä
vietriamilaisille. Maailma ei ota täy-
^estä sellaista ''humaanisuuden" yäi-tettä.
Paremmii^n se öttaä sen ko^'
keilunäi jolla koetellaan kepillä jSätä
— valmistuksena uusien j a eriUsten ;
kamalampien sota-aseiden käyttöön
koko maailman alistamisekisi uiis- '
imperialismin i k e e s e e n . ^ ^ ^ 0 .
Elektroniset
liikenhevalöt
Lähsf-Berliini. - - E u r o o p a n en­simmäinen
elektroninen liikenteen
tarkkailukeskus on koekäynnistetty
Länsi-Berliinissä. Koe käsittää
kymmenen kadunkulmaa, joissa i i i -
kennevalomerkit vaihtuvat sitä
miikaa kuin keskus havaitisee ruuh­katilannetta.
700,000 Saksan markkaa maksanut
keskus saa tiedot risteyksistä ult-raäänikojeidcn,
kumisten painelet-
Kujen jä johtojen välityksellä. In­sinöörit
uskovat että johtomenetel-mä
osoittautiiu halvemmaksi. Joka
kerta kun auto painaa johdon alas,
sähkövirta antaa sysäyksen tietplot)-
neelle, joka puo|estaän pystyy suo­rittamaan
120,000 laskutoimitusta
sekunnissa.
Keskus vpidaan laajentaa käsittä­mään
100 risteystä..
Keskuksen rakentanut sähkötar-vikeliike
on saanut samanlaisten
varusteiden tilauksia j p kymmfi(>
ncltä iän.sisaksalaisclta^kaupun^ilia.
PÄIVÄN PAKINA
Kevät myöhässä
Helsinki.—-Kevään tulo on Pohjois­pohjanmaalla
pahasti myöhässä ja
suurtulvien vaaraa pelätään. Tämän
hetken näkymät huolestuttavat erityi­sesti
viljelijäväestöä, koska routa- jä
lumikerros pn vielä yahya j a kevät­kylvöt
tulevat melkoisella varmuudel­la
tiiyöhästyniään normäalista.sOn ole­massa
myös vaara, että jääpohja har­ventaa
kasvustoa, alavilla .mailla.
kuninslas Knuut (tanskaksi
Knud) oli aikoinaan suuri viskaa-
• l l - . - ' - ' - ^ V ^^^^„
Aikakauskirjojen mukaan Tans­kan
kuningashuoneen jäsen,
Knuut Suuri hallitsi vuodesta
1014 Englannissa, missä hän j ä^
jesti valtansa tiJeksi vakinaisen
sotajoukon. Hän voitti yllätykseen
pyrkineet norjalaiset ja ruotsalai­set
ja valloitti myöhemmin (1028r
Norjan.
•Tämä Kuunt-kuningas on se sa­ma
Herra ja Ylhäisyys, jPka me­ren
rannaUa . seispessaan antoi
nousuvedelle "määräyksen", että
se ei saa kastella hänen kenkien­sä
kärkiä./
Tässä yhteydessä saamme aika-k,
auskirjojen lehdiltä lukea, että
hoyiväkensä imartelun ko.hj^eena
öilut kuningas Knutit' rupesi kai­keti
itsekin, luulemaari, että hä­nellä
pntpdella jumalallisia voi­m
i a . Nlinpäiiän kannatatti k^tiin-kääilisen'Utuimerisä
inf^icen ran­taan
laskuveden ollessa alhaisim­millaan
ja antoi siinä määräyk­sensä,
et|ä merivesi ei saa nöuäta
eikä liioin kastella hänen ken­kiensä
k ä r j u ä .i
Mutta kun luonnonvoimat eiyät
ottaneet kuullakseen Knuut Suu­ren
j u m a l a l l i s i a käskyjä, n i i n ar­von
kunirikaämme kääntyi hiotnn
diplomaatin tavoin liehittelijäinsä
puoleen sanoen: "Saakoot kaikki
ihmiset tietää, kuinka tyhjä j a ar­voton
ori kuninkaiden y o i n i i a . ."
N i i n ; kuningas Knuut ei .voinut
mitään" meren nousu- jä lasRuve-
,delle..; :
Mutta hänen juomansa karvas
kalkki ei ple ilmeisesti ppettanut
mitään nykyajan kuningas knuu-
^teille. ;
Niinpä Piemme saaneet ih­meeksemme
lukea miten Yhdys­valtain
presidentti Lyndipn John­son
on ihmiskunnan yleistä mieli-railu
on lykätty ensi syksyyn.
Int^saV tätä tPimeqpidettä pi­detään';
I p u k l ^ i ^ ja
pääministet-r Shästria vastaan, se-
Amerikan hupnöläta käyttäyty-mistavpista
kansainvälisissä asi-
Pissa".
Asiaa pahensi vielä se, ikään­kuin
Piisi Tiierottir suplaä veri-haaväan,
kun ;Washington ei kat-spittttt
tarpeeUiseksi lykätä tupn-jaenuoaksi
Ijtaliah pääministerin
Aido ^If^rpn ja Etplä-Kprean pre­sidentti
Chung Hee P a r k i n vie-railua.
'.
K u n Washington on kenenkään
sanomatta tietoinori, että tällainen
"huonoista käyttäytyneistävoi^
kiinnipitäja>ij;^n,ei ,vp^i n^iiuta kuiri
ii{en.tA9 edelleen Yhdysvaltain pp-pidettä
uhmaten s^käenneukaik- Jiittistep .psÄkkeiden ärvPa, jqäri
kea Intian j a Pakistanin herkkää
kansallistuntoa loukaten antanut
korkean omakätisen määräyksen,
että Intian pääriiiriisteri Lal Ba^
^adur Shastrin j a Pakistanin pre­sidentti
Mohammed Ayub Khaiiin
suunnittelema Washingtonin vie-tässä
tulep pakosta kysyneeksi, et­tä
ovatko Vhdysyaltain valtioher-rat
joutuneet j p ktiningas Knuutin
tavpin Pmieri^ • valheimartelujensa
ansiosta sellaiseen mielentilaan,
,että uskpvat omia valheitaan?
Jps näin p n . s i l l p in pitäisi kään­tyä
lääkärien puPleen. Muuten vpi
käydä siten kuin kävi USAn enti­selle
sptaministerille, Forrestalil-le,
joka hyppäsi 14. kerroksen -ik­kunasta
alas ja kirkaisi Viiineise-nä
sotahuutonaan, -että"Neuvos- _
toliiton tankit tulevat".
ko. vierailujen lykkäämisen
: tarkoitus on ilnrieinen. U S A n lial- :
litus pelkää, että Pakistanin ja
Itiitian valtionpäämiehet voivat U- ;'
maista joitakin totuuden sanoja '
Yhdiysvaltairi hyökkäyssodasta In-^ v
do-Kiinassa. -^^^r]'
Mutta tptuus ei saa tulla amc-rikkalaisteri
tietoon. Niinpä Wash-
• ington julistaa kuningas knuutin
jlausuntoa-hieman muuttaen, että
!totuudeiu:uhujat eivät saa tulla
Yhdysvaltoihin! 1
Totuudella on kuitenkin ta^ä
tunkeutua kivimuurinkin ^läpi, k j i -
jten sanotaan, jä siksi Voidaan
jtäydellä syyllä otaksua, ettei Y l i -
dysyaltain hallituksella ole tetuu-den
kieltämisyrityksissä yhtään
|sen parenipiä pnnistiunisen mah-jdöllisuiiksia
Jcuin- oU kunirigas
jKnuutilla antaessaan määrl^ksen,
JBttä nousuvesi ei saä merep ran­nalla
kastella hänen varpaitaan.
Minkälaisia meriselityksiä an­netaan
AVashingtonista tämän jäl­keen,
sen tulemme aikanaan nä­kemään.
—- Känsäkoura.