Vapaus, September 17, 1964

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 17 p. — Thursday, Sept. 17, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917 \
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Ofrice 674-4264 — EdJtorlal 674-4265
Publlshed thrice wcekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Pu\»lislilng Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbuiy. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second class mailby the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
M . n , . e r o n H . CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNA.T
Kanadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75
3 kk. 2.75
USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Tervetuloa vieraat
Viikko sitten torstaina julkaistiin lehtemmo Sudhutyn
''"'(JSSstolla CSJn Sudburyn osaston asioita käsittelevä uulis-tieto,
missä kerrottiin kahdesta erittäin tervetulleesta Suomi-
-^viei*ailusla. Tämän syksyn aikana saamme nähdä TULn nais-voimistelijain
huippuluokkaa olevia voimisteluesityksiä ja
pian sen jälkeen sekä kuulla että nähdä Suomen Nuori-son
Liiton lähettämien taiteilijain tanssi- ja musiikkiesityksiä.
Meidän lehtemme vilpitön toivomus on, että molemmat
^ X'f6;railuryhmät otettaisiin täällä avosylin vastaan kaikissa.
kansalaispiireissämme, sillä kysymys ei ole vain siitä, että
]• saamme sekä nähdä että kuulla korkeatasoisia ohjelmanume-
>tr- o i t a , vaan myös j a ennenkaikkea siitä, että voisimme yhteis^
•'•voimin toimien antaa näille vierailijoille siksi laajapohjaisen
'Vleisökannatuksen. että vierailijat itsekin saisivat tyytyväi,-
'"^yyden tunteen sikäli, että heidän matkansa ja vaivansa eivät
...menneet hukkaan.
Tilanne on sitäkin edullisempi kun huomioidaan, että
•näiden vierailujen yhteydessä on täkäläisten kansakiistemme .
'••.•eri-piireillä — niin oikeistoon kuin vasemmistoonkin lukeu-
'"tuvilla — tilai.suus näyttää sekä hyvää tahtoa että aikuisten
, K^liitysasteclle noussutta suvaitsevaisuutta ja avarakatsci-
: rSUOMEN NUORISON LIITON" VIERAILIJOISTA
'' ••' Edellämainitussa uutistiedossamme kerrottiin pnrvarilli-s'\
a^ piirejä edustavan Suomen Nuorison Liiton vierailijani
kohdalta seuraavaa:
.».-.-U "Erikoista mielenkiintoa herätti kokouksessa Suomi-Scii-i-
an toiminnanjohtajan Tauri Aaltion Helsingistä o.sastolleni-
':.,Md lähettämä kirje missä tiedoitetaan, että nuorisoliittolaisia
. .(tarkoittaa Suomen Nuorison Liiton taiteilijoita) . . .saapuu.
.marraskuussa Sudburyyn'", j a ehdotetaan, "että heidän lilai-
( suutensa järjestettäisiin yhteisin voimin CSJ:n Sudburyn
osaston Finnish-haalille Sudburyssa j a v.- ja u.-seura Voiman .
•• Siiomi-Ranta haalille Long Lakella. Kokous suhtautui täysin
'•7'rtiyönteisesti asiaan ja valitsi kolmihenkisen komitean asiaa
_.^^e(^istämään osastomme taholta."
, Toivottavaa tietysti olisi, että muut yhdistyk.set. seurat
ja seurakunnat omaksuisivat tässä asiassa samanlai.son
^•••myönteisen kannan"-, ja että Suomen Nuorison Liiton lai-
'"teilijain Sudburyn vierailu, saataisiin täten mahdollisimman
• hyvin onnistumaan.
Selvyyden vuoksi ja kaikkien väärinkäsitysten vältiä-
.miseksi lienee paikallaan korostaa, että vaikka Suomi-Seuia
esittää käytännöllisistä syistä, että täällä Sudburyssa järjes­tettäisiin
näille taiteilijoille nyt vain kaksi tilaisuutta, niin
.samalla mn Aaltio korostaa kirjeessään, että tarkoitus ei ole
ketään (esim. .Sampo-haalia) sivuuttaa. Jonkun seuraavan
.vierailun yhteydessä voidaan jättää jokin toinen käyteitä-'
visä oleva juhlasali "lomalle" selittää mr. Aaltio.
• Suomi-Seuran Helsingistä lähettämien tietojen mukaan
tähän Suomen Nuorison Liiton lähettämään taiteilijaryh^
•hiään kuuluu kaikkiaan :30--32 henkilöä; UI tanhuajaa ja
tanssijaa; 5-miehinen pehmanniyhtyc; 4-henkinen kantele-yhiye;
pia.nonsoitiaja-kuoronjohtaja; kaksi laulusolistia sekä
ryUimän johtajat. Nämä esiintymisryhmän jäsenet ovat^ eri
puolilta Suomea karjalaisten ja hämäläisten muodoslaes.sa
kuitenkm enemmistön. Ohjelniisto.ssa tulee olemaan suoma­laisia
ja: näkarjalaisia tanhuja, erilaisia tan.sseja ja tanssi-sommitelmia^
pelimanni- ja kantelemusiikkia, kuorolaulua
j,9-duettoja. Ryhmän esittclykirjee.ssä vakuutetaan, että .sen
"ohjelma on para.sta mitä:maastamme voidaan nykyään lä­hettää".
~ - - -
,„ Kaiken ylläesitetyn perusteella meidän lelilemnie Va-p;
jijs yhtyy Suomi-Seuran toiminnanjohtajan mr. AaltiDu
t{m'omuk.seen, etta Sudburyssa olevat (ja miksi ei muuälla-ki2!)
suomaiai.sel seurat ja seurakunnat perustavat yhteisen
• ko*nitean vierailun käytännöllistä järjestelyä varten . .
Vpn yhteisvoimin toimien voimme parhaita tuloksia tuotta­valla
tavalla^ järjestää esiintymisryhmän vierailun tänne
SijJIburyyn ja niiuiallekin Canadaan. Toivomuk.scmme siis
orf^että leht einmt; tukena ja takana olevat järjestöt, seurat
jap-ksiiöl omaksuisivat yk.simielisesti CSJ:n Sudburyn osas-
• to» jo ilmaiseman "myönteisen kannan" läliän vierailuun,
möcäli se eri paikkakunnilla on käytännö.s.sä mahdollista, sil-läChyyaäkin
asiaa edistävä.s.sä yhteistoiminnas.sa tarvitaan
kcö^si o.sapu()]ta ja liyvää tahtoa molemmilta puolin!
TÖLrn NEITOSTEN VIERAILU
• te TUL:n yoimistelijatar-ryhmän v i e r a i l u o n onnestaan
möko jiyvin tunnettu asia lehtemme lukijakunnalle. Kuten
• t!(Sletäan, tämä Ki-henkinen voimistelijatar-iyhinä tunnetaan
, ergvoisesti suurta kansansuosiota saaneista hienoisia v(jimis-
• tejjinumeroislaan. Nämä neitoset suorittavat vierailuhKitkan
' mm. Belgia.s.sa ja Ranskassa ja tulevat sitten lokakuun lo-pi3lä
tänne Canadaan.
• li- Ilolla olrjnme panneet merkille, että lieidänkm v;;staan-
• r>t5»mi.sekseen on mu(jdostunut melko laaja.yhtenäi.syys rri
.• kj|5i^;jdaispiirieiiune keskuude.ssa useilla paikkakunnilla. Toi-
V(|ttavaa tietysti «)n, etta tämä yht.enäi.syystahto ja -pyrkimys
^.sa^i todella laajan joukkoluontecn näiden voimistelijatta-
. rian saavuttua, ellei siihen päästä kaikilla paikkakunnilla
. hc*dänmalkavalmistelujensa järjestämisessä.
I * Valitettavaa on, että Sudburyssa ei ole tämän asian yh-
; tej^dessä .saavutettu kansalaistemme keskuudessa muodolli-
; se|li: eli virallisesti niin laajapohjaista yhtenäisyyttäi mitä
' vi^-aiUm yhteydes.sä .saadut lausunnot ja kirjetiedot edellyt-jvtävät.
Mutta hyvin rohkai.sevia ja innoitavia ovat esimerkiksi'
: seflaiset tiedot, että vissi seura suhtautuu myötämielisesti
> il!» vierailuun, vaikka oi voikaan virallisesti o.sallistua TULn
; vc33fnistclijattarien tilaisuuksien varsinaiseen järjestämistyö-h(^
täällä Sudburyssa jne.
Mainittakoon kuitenkin, että esimerkiksi Sudburyssa,
.;-^/f-rwSsä'*ei.;pl.e.' täjjsä yhteydessä parhaita tuloksia saatu, TULn
I
I Teidän ja meidän|
i •«•,1
"IISTILÄISIÄ"
VANCOUVERISSA
Sudburyn seudulta äskettäin län­sirannikolle
muuttaneet Aino ja Väi­nö
örn lähettävät terveiset tutta­villeen
ja kertovat ensivaikutelmis-ta;
m seuraavaa:
"Täällä on vielä täysi kesä ja oi­kein
kauniit ilmat. Täällä on muka­va
asua j a me tykkäämme olla tääl­lä.
Työtä näyttää olevan saatavana
ainakin puutyömiehille ja palkkakin
on parempi kuin siellä-nikkelikyläs-sä
. .
Kennedynkierros
siiriyy jälleen
- 3:nnen kerran
\
Kennedyn kierroksen jatkoneu­vottelujen
alkamista on päätetty
s i i r t ä ä jo kolmannen kerran. Täl­lä
kertaa lykkäyksen muodollise­na
syynä on USA:n edessä olevat
presidentin vaalit, mutta todelli­nen
syy on USAin ja EECn jyr-kä.
sli vastakkaisissa kannanotoissa
maataloustuotteita koskevissa
kysymyksissä, joissa lähentymistä
ei ole tapahtunut ollenkaan. Seu­raavana
mahdollisien jatkoneuvot­telujen
aikana mainitaan "joskus
joulukuussa". Tosiasiallisesti ko­kous
siirtynee pitkälle ensi vuo­den
puolelle. .
Konnedyn kierroksen alku Gattin
pinttoi$'s:i päättyi viime toukokuun
;ilus.s;i täydelliseen fiaskoon, kun
toisaalta E E C (Ranska) j a toisaalta
USA eivät päässeet lähellekään-tois-ttMisa
näkökantoja tullien alennus-
; Ien poikkeusluetteloita koskevassa
riida.s.^<a. Geneven kokouksessa tou-
! kokiiussa päätettiin varata kesä ai­kaa
i)oikkcusluotteloiden laatimista
; varten. Näiden luetteloiden piti val-
Miistiui syyskuun 10 päivään men-i
nL'.^.sä. Koi;ällä kävi kuitenkin ilmi,
i että valmisteluaika oli liian lyhyt
; j a jatkoneuvottelujen alkamisajaksi
i sovittiin marraskuun 16. päivä. Nyt-
I lemmin on jo käynyt.selväksi, että
i nämä poikkeusluettelot eivät voi
i valmistua edes täksi ajaksi.
1 US.'\ei tunne mitään mielenkiin-
I toa teollisuustuotteiden tullialen-i
niisiicuvotteluja kohtaan ellei sitä
I ennen ole selvästi ratkaistu kysy-
! mystä USA:n maataloustuotteiden
TÄNÄ VUONNA ODOTETTAVISSA
HYVÄ VILJASATO N-LIITQSSA
Moskova. — Yleiset satotoiveet
Neuvostoliitossa ovat hyvät. Ka­zahstanin
ja Siperian uudisniaal,
jotka kärsiviit viime vuonna kui­vuudesta,
lupaavat nyt runsaan
sadon. Pelkästään Kazahstanista
Isaketaan saatavan ainakin 1(>
milj. tonnia viljaa. Kun Neuvos­toliiton
elintarvike huoltoon tarvi­taan
kaikkiaan 44miljoonaa ton­nia,
on satoa pidettävä hyvänä
kirjoittaa AI>N:n maaluloiisasior-den
kommentaattori Viktor Kura-nov
tarkastellessaan maan vilja-
^Tilannetta ja selostaessaan pää­ministeri
Nikita Hrushtshevin
päättynyttä "leivän katselemisen"
matkaa. ^
Kirjoittaja sanoo, ellä \'ili)ie vuon
na kuivuus ja kato koilleii Neuvos­toliittoa.
Valtio juotui ostamaan vil­jaa
USA:sta ja Canadasta. 'i'änä
vuonna kuivuus, joskaan ei ylitä
ankara, kohtasi jälleen eiältä Ku
roopan_ puoleisen Veniiiiin osia.
Esimerkiksi Moskovan alueella kes
kikesän lämpötila koliosi : i l aslee
seen, eikä moniin viikkoihin salamit
tippaakaan. Tämä s:ileetoii alue oli
kuitenkin melko hedelmäl()iitä. v.il
jan tuotannossa toi.snickitykseliislä,
seutua, joka ei kuulu Veuiriaii Mus­tan
mullan alueeseen.
KYLVÖALA i:;0 iMILI IIA.
Kirjoittaja sanoo, etla Neuvosto
liiton maaatloud<'ssa 011 i)iiai)aiiio
nyt maatalouden kemia 11 islamise.^sa.
Nykyisin koko maassa käytetiiän
keskimäärin 80 kiloa v;ikllaniioilet-ta
hehtaarille. So oii vain yluicksäs
osa siitä, miiä esim. Tai.skassa käy^
tfetään. Kemiallisen leollisiiiulen luo
tanto on viiden viime vuoden ;irkaiia
ollut 89 prosenlti;i. Mulla vakilaii
noitteit.1' levitetään [Kiaa.siassa li.k.
n i l l i s i l l e kasveille: peiiiiiaile; vihan
neksille ja maissille, \'iljakasvil. joi­den
kylvöala on inilj; h a , eiva!
saa. käytännöllisesti kaIsoeiv initaan,
Luonnollisesti satoisuus on iUiot.-^iiii
ja Tanskaan verrattuna atliaisciniu,
toteaa Kuranov kalsauksessaaii;
VAARA TEORIA
Sitten Kuranov viitta» .sialiiiin
harjoittamaan niaatal<)us|)olitiik-kaan
ja lausun, että .Sialin hen­kilökohtaisesti
kannatti \Villiams-in
teoriaa, jonka mukaan maan
hedelmällisyys palaa monivuotisten
heinäkasvien avulla. Maatalouden
koneellistuessa työkarjan, erityi­sesti
hevosten lukumäärä on rat­kaisevasti
pienentynyt, ja se ,on
johtanut orgaanisen lannan vähe­nemiseen
melkein puoleen^
Akateemikka Dmitri Trjanish-kovin
koulukunta, joka Stalinin
aikana vaati maatalouden voima­kasta
kemiallistamista, ei saanut
muutosta asiantilaan. Tuloksena
oli monivuotisten heinäkasvien
kylvöalan laajeneminen yli 3G
milj. hehtaariin, joka ei suinkaan
rikaKtuttanut maaperää.
SUURIA VARO.IA -
MAATALOUTEEN
Kuranov kirjoittaa katsaukses­saan,
että Neuvostoliitto sijoittaa
nyt suuria varoja maatalouden ke-iniallislamiscen.
Tähän tarkoituk­seen
tullaan 7 vuoden aikana iv.
I!)7{) mennessä) käyttämään 40 mrd
ruplaa. Väkilannoitteiden tuotanto
kasvaa tänä aikana 4—4..5 kertaisek-
• si.^ ••
Vielä silloinkin hehtaaria kohti
tulee vähemmän väkilannoitteita
kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Tämä
puute korvataan kuitenkin orgaani­silla
lannoitteilla, turpeella, erilai­silla
komposteilla ja orgaanisilla
mineiaaliseoksilla. Kun satoisuus
mitättömän vähäisen lannoitteiden
käytön^ turvin on kollektiivi ja val-
Ijonlilojen perustamisajoisla lähtien
noussut kolminkertaiseksi, niin lähi­vuosina
voidaan odottaa viljasadon
kaksinkertaistuvan. Jo saataessa
2.000 kilon keskisato hehtaarilta voi­daan
viljakasvien kylvöala supistaa
25 milj; hehtaariin (nykyisen VM)
milj. hehtaarin sijasta) ja tyydyttää
täydellisesti maan viljantaive. Va­pautuneet
maat tullaan varaamaan
rehuviljalla.
TANSKA ESIMERKKINA
Maatalousalueille suorittamansa
matkan aikana Nikita Hrushlshev
keskustellessaan maatalousväen
kanssa muisteli usein äskeistä Skan­dinavian
matkaansa. Hän kehui sie-menviljelyk.
sen järjestelyä Tanskas­sa,
tanskalaisten maatalousneuvo­jien
työtä, heidän, tiloilla käydes­sään
antamaansa suurta apua ky­seisissä
olosuhfei.ssa kaikkien tehok­kaimpien
niaatalouskasvilajikkeiden
valinna.s.sa; Neuvostoliiton pääminis­teri
arvioi myös tanskalaisten saa
vulukseTkaijanhoidon alalla varsin
korkeiksi. — Tanskalaiset ovat kar­janhoidon
suuria mestareita. Tans­ka
voi olla mallina karjanhoidos.sa,
eikä vain Euroopassa, vaan koko
maailmassa, lausui Ilrusheshev
eräässä puhee.ssaan.
IIVVIA VEIINALA-IIKKEITA
Neuvostoliiton maataloudella on
käytettävissään omia korkeosatoisia
la.jikkeita. Bezostaja-I on Mironovs-kaja-
808 vehnälajikkeet antyvat
Neuvostoliitossa 4,500 kilon satoja.
Bulgariassa on Beiostaja-1 antanut
vielä suurempia satoja, aina 6,000
krloon saakka. Neuvostoliito.ssa on
jalostettu, m y ö s korkeatuottoisia
kaijarotuja, joiden rasvaprosentti
on myös korkea. .
Tämä ei kuitenkaan vähennä skan­dinaavisen
kokemuksen merkitystä.
Havainnot, joita Nikita Hrushtshev
teki Skandinavian tiloilla, eivät var­maankaan
ole jättämättä jälkeä
.Neuvostoliiton maatalouteen.
Arabijohtajat päättivät
yhteistyön kysymyksistä
markkinoinnin lurvaamisesla KF'X'-
maissa. Elleivät li.S.-Vin |)iesi(lcnlli-vaalien
yllättävät tulokset ja liiio.
mättävät nnuiloksel I''K(' iiiaulen po:
liiltisessa tilanieess.r (de Caullf.--•;
Erhard) tuo uusia tekijöitä, näyttää
Kennedyn kieno.. siirtvväii hämä­rään
tulevai.-^uutecii.
KIINA NEUVOTTELEE
PORTUGALIN KANSSA?
.'Mpksanilriii. — Arabimaiden v a l -
lioiipaamie.slen liuipukokous on Alek-
.suiulriassa hyväksynyt paaloslau-sel-inan
v a l i l l o m i s l a toimista Jordanin
sivujokien. hyvuksikayttaniiscksi, .'ja­n
o t t i i n konfcrcn.sy.in viime viikolla
•iiU;ini;is.s,'i julkilnusuina.ssa.
Ta.ssa yhlei.sv.s.sa julkilausuma.ssa
.••aiiottiin myo.s. c l t a arabiliiton puit-tt:
is,sa pcni.slctaan arabincuvosto ato-milutkinuisi;
v varten, ilinoittaii K a i ­von
radio.
MISSÄ ON ENITEN SADETTA?
Euroopan keskim sademäärä vuodessa.
Wasiiington: — Washington Post
on julkaissut Senegalin kirjeenvaih­tajansa
artikkelin, jossa asiosta hy­vin
perillä olevan afrikkalaisen dip­lomaatin
tietoihin nojaten kerro­taan,
että Pekingin ja Lissabonin
välillä on äskettäin käyty diplomaat­tisia
neuvotteluja: Kiinan kommu­nistinen
hallitus pyrkii kaikin kei­noin
suhteisiin Portugalin kanssa
la on halukas suurlähety.sföjcn
miiodostami.seen, sanoo kirjoittaja.
Kiinan tarkoituksena on käyttää
hyväksi Portugalin hallinnassa ole­vaa
Kiinasta irrotettua Macaota ul­komaisen
vientinsä kanavana saa-
(I.ikseen kovaa valuuttaa. Kommu­nistinen
Kiina käyttää jo nyt brit­tiläistä
Ilong-kongia kanavana, jon-voiniistelijaltaricn
lilaisuuk-
.sicn järjestämien on todella
laajalla joukkopohjalla; Toi-
.saalta on ehkä aiheellista sanoa
että nc kansalaispiirimme, jot­ka
eivät ole vielä kiinteässä yh­teydessä
TULn voimistelijatta­rien
tilaisuuksien järjestämi-
.ses.sä täällä nikkelialueella,
ovat vieläkin lämpimästi terve­tulleita
mukaan. .
Mikäli on puhe CSJn Sudbu­ryn
osastosta, se tulee edellä­mainitun
uutisen mukaan anta­maan
V.- ja u;-seura Alerlsille
.sekä sen kanssa yhteistoimiri-na.
ssa oleville muille yhdistyk-sille
ja ijeliroille "kaiken mah­dollisen
apunsa jo alkuvalmis­telujen
teossa, lukeutuen niihin
vierailijain vastaanotto, majoi­tuksen
järjestäminen jne . .
Tämän syksyn kulttuuritoi­minta
.saa siis kansalaistemme
keskuudessa niin täällä Sudbu­ryssa
kuin monilla muillakin
paikkakunnilla Ganadassa eri­koisleimansa
näiden vierailujen
johdosta. Me saamme arvoval­taisia
vieraita, jotka tulevat
antamaan meille todella kor­keatasoista
ohjelmaa.
Toivottavasti me puolestam­me,
niin yksilöinä kuin ryhmi­näkin,
voimme nousta tilan­teen
vaatimalle taijolle huoleh-tiaksemme
siitä, että näiden
vierailujen yhteydessä kuul­laan
mahdollisimman vähän
soraääniä ja sitä enemrnän laa-,
j oj en kansalaispiiriemrhe toi vo-mia
yhteisymmärryksen ja yh­teistoiminnan
säveliä.
ka kautta se toimitta;! puolet \ ten­nistään.-
mutta se taivil .:•(• viei.i li­säksi
Macaon vieitmii la:i)fiil,imisek-si.
Artikkelissa kei rot.i.-ui r r l c l h i c n,
että Pekitiu (III viinir v i H n i n a koi
minkertaistaiuil k;iiiiii';iii>;i V.U-Ui
.Afrikan kjiiis.sa. multa KIDI.I prof),!
gandasyistä eli'Iot1miia.<li l ; i c l l ; i , i l.i;-
män tosiasian l'i opij-.ainlasvi.-^lii
kommunistinen Knii.i inviis ;.i kailee
mainittua s i i i i i l a l i e t y s i D i i perusta­mista.
Pekinu f i i i i i , s c i l ; i kerloja. l . i i i - i
sunut Lissahoiiille. i/Hä f o r U i u i i l i i i j
nykyinen politiikka .Vliikass,!' on 1
sellaista, etla akilliiicii ilmoitus l
suurlähottiIäi(l(;n vaiinlo- ta ii.udeii
maiden kesken s.ialtaisi Kiiii.ni dio
lomaatliedustukscii c] ciiiiiel ly t l a ­vaan
asema.aii leoko /Mnkass,!, sano­taan
artikkelissa.
Julkilausumassa, l i s ä t t i i n arabimai­den
v a l t i o n p ä ä m i e s t e n t e k e v ä n kaik-ken.
sa vastustaakseen imperialismia
ja sionismia.
Arabimaiden vallionpaamrehet ke­hottivat
englantilaisien tukikohtien
poistamiseen Kyproksesta ja Adcnis-.
ta ja p ä ä t t i v ä t vastu.staa Englannin
imperiali.^-mia koko .arabian niemi­maalla
ja E l c l a - A r a b i a n liittovaltion
alueella. ^
Jiilkihuisuma.s.sa..sanottiin arabijoh­tajien
])aattaiu'cn tunnustaa PalcsUi-naii.
vapautu.sjiu:j'L'ston ja tehdä tar­vittavat
.sijoituk.scL arabiarmeijan
litoiiMSeksi Palestiinaan.
Kontereii.^.si p a a t t i : p i l a a vuosiko-
.-•.DU.-cseiisa aiua .syysKUUi.sa. Vuosiko­kousten
Vallila komitea, joka larkisr:
laa koiil(>ieii.ssiii paatoslau.sclmien
!oiineeiip:iiioa, kokoontuu joka neljäs
,:i:iir:iti;si jo.s,sakin arabimaajsa pää­m
i n i s t e r i - tai varapaäminisVcirita-
.,olla.
•Julkilausumas.sa arabimaiden joli-lajat
.sanoivat kannattavansa kan.so-jen
vapa u.'^ laisi el uja Angol.issa, M o -
zambuiucssa ja Etela-Af.nkassa ja
tuomitsivat ulkomaiden asioihinpuut-lumiseii
Kongo.s.sa. .. '
Sita ja tata
EI TARVINNUT
[•'liinan omistaja: — Siitäkö minä
maksan sinulle- palkan, että suir
telet sihteeiiäniV
Kirjanpitäjä: — Ei suinkaan, mut­ia
enhän niinä valitakaan.
Mitä muut sanovat
illllinUllllllllllllllllllllllllllllllllllllilllllllllHIIIIIIIIHIIIIIIIIIIIIHIIIIIIIIIII»^
SUOMEN UUDESTA PORVARIHALIlITUKSESnf^v
UUSI SUOMI (kokoomus) on tyytyväinen sela hallituksen kokdOn-panoon,
että sen ohjölmaan ja sanoo:
"Hallitusneuvotteluissa hyväksytty ohjelmaluonnos on pääasiallisgjj
sama kuin keväällä esitetty. Se on enimmäkseen pintapuolinen ja g*-
malkainen fraasikokoelma, joka ei anna vielä paljonkaan kuvaa 1^2-
tännössä noudatettavaksi tulevasta politiikasta. Toisaalta tässä ohjeHWSS-sa
ei voi sanoa olevan sellaistakaan, mitä ei varsin yleisesti voitaisT*hy-väk.
syä.
Olkoon ohjelma sinänsä millainen tahansa; painopisteen tuHavan
hallituksen työssä täytyy olla valtiontaloudellisissa kysymyksissä."* '"^
M A A K A N S A (ml) on hieman pidättyväisempi ja selittelee puoles­taan:
. • ' Cfl»
''Kevätkesällä hallitusneuvotteluissa hyväksytyssä ohjelmaluonnok­sessa
korostetaan aluksi, että hallitus noudattaa Paasikiven-Kekkosen
ulkokpolitiikkaa ja kiinnittää erityistä huomiota luottamuksellisten puh­teiden
edelleenkehittämiseen Neuvostoliiton ja muiden naapurimaiden
kanssa. Sisäpoliittisella puolella korostetaan, että hallitus tulee tuke­maan
taloudellista kasvupolitiikkaa kiinnittää erityistä huomiota hinta-ja
palkkapolitiikan vakaannuttamiseen sekä elinkustannusten nousun
hillitsemiseen, noudattaa valtiontaloudessa tiukkaa "Säästäväisyyttä, kult­tuuri-,
sosiaali- ja talouspolitiikassa pyrkii tasapuoliseen menettelyyn
eri väestöryhmien ja alueellisesti laajan maamme eri alueiden kesken:"
H E L S I N G I N SANOMAT (Erkon lehti) olisi muuten tyytyväinen,
mutta pahoittelee, että hallitukseen jäi vieläkin liian paljon maalais-;
liittolaisia. Karjalaisen nimitys ulkoministeriksi ei liioin HeSaa ilah­duta:
- •
"Se seikka, että uudessa enemmistöhallitukse.ssa maalaisliitollai on,
,kuten Karjalaisen hallituksessakin, ilmeinen määräämisvalta, on,, sen
heikkoutena, ja varsin pian nähdään, onko kokemuksista opittu ja pääs­täänkö
sellaiseen yhteistyöhön sekä kosketukseen eduskunnan kanssa,
jota uuden hallituksen erittäin vaikeat tehtävät vaativat. Tarkoituksena­han
kai on, että se voisi pysyä paikallaan säännönmukaisiin eduskunta­vaaleihin
.saakka." ^ ^ ;
SOSIALIDEMOKRAATTIA (sos.dem.) ei huolestuta äärioikeiston
voimien lisäys, mutta kylläkin maalaisliiton asema: •,
. " Y h d e k s ä n kuukautta kestäneen raskauden j ä l k e e n j n a a l a i s l i i t t o syn­nytti
uuden hallituksen; Loppuprosessi oli nopea, niin kuin synnytyk­sissä
yleensä. Muut porvarilliset puolueet oli kypsytetty hiljaisella ..tu­lella
pitkin kesää, ja mekin puolestamme olimme antaneet tuluksemme
asian edistämiseksi' hartaasti ihmettelemällä porvarillisen eduskunta-enemmistön
hävettävää voimattomuutta. Lopputuoksena oli Johahnös
Virolaiselle . ponnistelujen palkaksi voitto, jonka yhteydessä maalais­liitto
voi vielä kertaalleen hykerrellä käsiään." ..,
K A N S A N UUTISET (SKDL) kiinnittää vakavaa huomiota oikeisto-
.suuntauksen voimistumiseen ja vaaroihin: r
•'Hallitukseen armoitettujen porvaripuolueiden suorittaessa itse mi­nisterivalintansa
voidaan odottaa äärioikeiston asemien entisestään vah­vistuvan.
Onhan kokoomuksen vaikutus muiden porvarillisten puoluei­den
johtoportaissa tunnettu tosiasia. Ammattiministerin paikan luovut­taminen
kansanpuolueen määrättäväksi merkitsee jopa maalaisliittolais­ten
panoksen supistumista Karjalaisen toiseen hallitukseen verraten..:.
"Mitä laajimpien kansalaispiirien oikeutetut vaatimukset kokoomuk­sen
jättämisestä^ hallituksen ulkkopuolelle sekä edistyksellisiin j a ' t y ö ­väen
voimiin nojautuvan hallituksen muodostamisesta on kaikunut kuu­roille
korville. Mutta hallituksen tekijäin on-jo syytä ottaa huomioon,
ettei vaatimusliike suinkaan tyrehdy uuden hallituksen nimeämiseen,
vaan päinvastoin. Se tulee paisumaan oikeistovaaran kasvaessa ja .kan­san
ja maan elinetujen joutuessa uuden uhan. alaiseksi."
IES
O S A K S E M M E S A A M A A U R I N KO
.Auringonsäteiden 'köytdn' jakaantuminen.
N.30% heijastuu •=(
päiväsaikaan . '
takaisin avaruuteen
im,
Ml TOV.hövlöä
==- maan
= säteillessä
— " öisin
'—OÖÖl.
luteerf
kTa/s.vpiieinid OeSnQylmjSt. v-vV* •V v-^.i '••— :*•.•.
MIHIN AURINGONSÄTEET JOUTUVAT? ^ Jokaista kym-nientä
auringon maahan suuntaamaa sädettä kohti häviää koK
mc jo matkallaan avaruudessa. Osan säteistä heijastaa ilmake­hämme
taas takaisin, joten loppujen lopuksi vain n, 40% sä­teistä
saavuttaa maanpinnan. Piirroksestamme käy selville, min­kä
hyväksi, tämä säteily lankeaa. Auringonsäteily on ikäänkuin
suuri "moottori", josta kaikki olemme riippuvaisia. Suunnilleen
puolet tästä energiasta kuluu maapallolla olevan veden lämmit-tämi.
seen ja haihduttamiseen. Maapallo toimii kuitenkin peilin
(avoin ja heijastaa n. 30% auringonsäteistä takaisin avaruu­teen.
Vesikasvit saavat osakseen 10% auringonsäteistä, mikä on
jokseenkin hämmästyttävää, kun ajattclenfmc, että muut kas­vit
— joista kuitenkin melkein kaikki elämä on riippuvaista —.
tulevat toimeen 10 kertaa pienemmällä määrällä.
PÄIVÄN PAKINA
KIRKOT NÄISTÄ "MAALLISISTA
Viikon vaihteessa saadui.ssa
kirkkojen asioila kasillelevissii
uulislicdoissa V k a s i l r l t i i i i näila
maallisia asioita siksi mieleiikiin-toisolta
iiäkijkaiiiialla, ellä maal­likkojenkin
tekee m i e l i |);iiii;ia lu­sikkansa
samaiin.sopji.ian.
Meidän mielossämitie on erikoi­sesti
Canadan Vluiislynt.-iMi Kir­kon
21 :nen Iccskusiieiivosloii ko­kous
ja .<ii{;llä käsitellyt asiat, sckii
ruol.salaislen pappien nimi.ssä
eräälle loimiltaj.-ipoloiselle aiiiiel-tu-
dulkin(!ii tukkapölly.
Ensinmaiiiiliiss;i kokouksijssa ,
käsiteltiin — se iloll;i liinnuslct-lakoon
useita maallisia kysy­myksiä
melko (MtislysmuHiscllä
kannalta.
Esimerkkinä mainillakooii kir­kon
suhlautuiniiien synty väisyy-den
säännöslelyyii, niisiä uusi
"moderator", Uev: Ernest Mars­hall
llowse sanoi, että .syntyväi-
.syyden rajoituksen kieltäminen
(uskovaisilta — K) on yhiä .so­keata
ja typerää kuin oli vuosi­satoja
sitten väitö.s; että maapallo
ei ole pyöreä.
Mainittu kirkkoneuvosto; joka
piti kokoustaan SI. .lohni.s.sa,
N f l d , antoi viral|isen siunai(k.sen-sa
.syntyväisyyden säännöstelylle
j a päätti esittää pääiiiinistcri
Pearsonille toivomuksen rikosta-kicmme
uusimiseksi niin, ettei he-delmöitymislii
ehkäisevien viilinei-den
ilmoittaminen ja myynti olisi
•• eniiii rikos. .
SellaiiKUi laki, joka kieltää "he­delmöitymistä'
'ehkäisevien väli­neiden
ia aineiden myymiin ja
mainostuksen on naurettava J i i ki
niikä tekee syntyväisyydon sään­nöstelyä
siiosi(lel(;vista lääkäreis­tä,
papeista, rohdoskauppiaista ja
hiioltotyöläisistä lain rikkojia",
.sanotaan kirkon julkilausumassa;
Yhdistyneen Kirkon kokoukses­sa
hyviik.sylliin myös aj;itus, etiä
vi.ssil marxilais-leniniläiset käsit­teet,
vieläpä kirkon arvostelusta
yleeiisii, ovat paikkansapiläviä,
eli kulen virallisesti selitetään:
' Kristityn tulisi hyljälii kommu-nisiien
ateismi, vaikka hän voi hy­väksyä
kommunistien arvosteluja
uskonnosta".
Toisaalta kirkkokokouksen hy-väk.
symä.ssä "Komnuinistiusko ja
kristinusko" asiakirjassa sano­taan:
"Kristitty on vapaa joko hyväk'
.symään tai hylkäämään kommu­nistiset
käsitteet nykyaikaisen
kapitalismin talouskehilyk.scstä.
Kristitty qn vapaa .siinä mielessä,
e t t ä hänen uskonsa ci määrää hä­nelle
vastauksia talouskysymyk­siin
: :'• .7:V-Samassa
. kirkkokokoukse.ssa sa­noi
tri P e t e r C o i d o n \Vhitc, Vh-
(ii.styiieeii kirkon pyliäkouluaineis-toii
toimittaja, että loomalaiskato-lisei)
kirkon eräät puhemiehet
ovat hyväksyneet Yhdistyneen kir­kon
uud(;.ssa pyhäkouluohjelmas-sa
esitetyn katsantokannan, että
ItaaniatliTveiiiäl kohdat — Noakin
arkki, neilseestä syntyminen jne.
ovat tarua. Hänen selostuksen­sa
luukaan roomalaiskntoli.scn kir­kon
IJC:n hi+i>pal:unnan lehti oli
puoluslaiHit Yhdistynyttä kirkkoa
' m y l l i - ' (myytti eli taru) sanan
kä.vlossä Raamatusta. •
Kokouksessa käsiteltiin mielen­kiintoisella
lavall.i myös siirtolais-ja
avioerokysymyksiä,mutta yllä­oleva
osoittaa jo kuinka pitkälle
vi.s.seissä kirkollisissa piireissä on
päästy edistyk.sellise.ssä ajattelu­tavassa
kirkon etsiessä omaa paik­kaansa
maailma.ssa. missä kristin­uskoon
kuuluvien väkiluku vähe­nee
jatkuvasti prosentuaalisesti
maailman väkilukuun verraten.
Mutta Ruotsin luterilainen kirk­ko
on kuulemma hurjistunut
e r ä ä l l e toiinittajapoloiselle siitä
^ kun hän oli esittänyt eräästä kirk-kopiireissäkin
ylei.sen keskustelun
alaisena nyt olevasta asiasta oman
käsityskantansi» mukaan totuuden
sellaisena kuin hän sen näkee tai
ymmärtää.
Tietysti on totta, että "totuuden
puhuja ei ole koskaan kiitosta
.saanut", mutta ikävästi ovat sit­tenkin
asiat silloin, jos esim. kir­kon
julkaisun toimittajan täytyy
vastein omia vakaumuksiaan pu­hua
tai kirjoittaa jotakin sellaista,
mihin ei itsekään usko?
Ko. Ruotsin uutisessa kerrotaan
Tukholman arkkipiispan, Gunnar
Hultgrenin antaneen kuka käskee
ja mitä kuuluu kirkon virallisen
tehden — Meidän kirkkomme,—
toimittajalle. Carl Gustaf Böt-hiusille
siitä- kun hän oli
.sanonutr että ennen avioliit­toa
tapahtuneet: sukupuolisuhteet
eivät ole .syntiä. Tämä arkkipiis­pan
moite- eli nuhdekirjc toimit-tajäpoloiscsta
oli lähetetty 630 pa­pille
ja jumaluusasioita pohtivalle
opiskelijalle.
Böthius oli perustellut kirjeelli­sesti
kantaan.sa selittämällä, että
kolme .seikkaa on muuttanut tilan­netta
siitä, mitä se oli 50 vuolta
sitten.
"Naisia ko.skeva riski on nyt pal­jon
pienempi ja se voi poistua eh­kä
kokonaan muutaman seuraavan
vuoden aikana', hän sanoi.
Sen lisäksi hän väittää, että
asuntopula ja opiskelun pitkäai-.
kaisuus tekee odotuksen mahdot­tomaksi
monelle nuorelle avioliit­toon
asti. Ja hän perustelee:
' A i n a k i n yksi kolmannes (Ruot
sissa) avioliitosta v, 1963 synty­neistä
lapsista syntyi 7 kiuikau-den
kuluessa avioliittopäivästä lu­kien.
Ainakin 80 prosenttia kai­kista
nuorista pareista, jotka ai­kovat
solmia avioliiton, ovat mais­taneet
avioliitto^ edeltäneistä suh­teista.
; ".
"Tämä ei johdu siitä, että he
ovat moraalittomia. Se johtuu ny­kytilanteesta,
mikä estää heidät
elämästä normaalista elämää." Ja
hän korosti: " E l l e i kirkko tee asi­asta
uusia ohjesääntöjä, se ei voi
ehkä mennä tämän päivän .nuoj;i-soUe
Jumalansanaa levittämään."
Asiasta voidaan tietysti olla ^e-hellisestikin
eri mieltä sekä puo-
"Hecn että toiseen. Mutta yksimie­lisiä
voimme olla seuraavasta: •
Maho on sellainen lehti, jonka
toimittajan suuhun on pantu suli-kapula.
' - '
Mutta omistus- ja kontroIlisiA-teet
ovat sellaisia voimatekijöitä,
jotka panevat toimittajapoloisia-kin
pakkopaitaan. '
Vaaditaan melkoista moraalista
rohkeutta — sekä luottamusta ja
uskoa oman asian oikeuteen |a
paikkansapitävyyteen — ennen
kuin nykyoloissa toimittajat voi-vat
e s i t t ä ä " t u l e n a r o i s t a " kysy­myksistä
totuuden sellaisena ^kuln
he sen näkevät ja ymmärtävät^
kuten menetteli nyt yhden pSli-papin.
tukkanuottaa saanut kirk­kolehdon
toimittaja Tukholmassp.
Myötätuntomme ön toimittajan
puolella, ••^'''Känsäkoura. »'