1955-10-27-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, TolcaTc. 27 p. — Thursday, Oct. 21, 1955 V A P A U S (UBKBTV} XDdeipexMlebt LaiMr Qzgaa of Ftnottb Cäoadiai». JBs-tabUsbed Sfov. e. U17. Auteorized £5 second class m aU tqr the Post OlCce ]>epastmeDi, Ott3wa. P u b - Jlshed ttirl^ weeHyi Tuesdays, Tbursdays and Satanlai)« by Vapaus Pubiisbing Cknnpany Ltd., at 100«1Q2 EbD St. W,, SuAbuty, Ont, Canada. Telerphones; Bu». Oföce OS- 4WB64; EdJVjrial O f fice OS, 4-42e5, Manager E. SutoJ. Bditof W. saUund. »Jaillcg address: Box 69. Sudbuiy, Ontario, Adverti5ins xates upon appUcation, TransIatJon free of:charge. T I L A U S H I N N A T : Canadassa: i vit. 7Ä> 6 kk. 3.75 •; 3. kJt,' 2,25 YhdysvaHolaaa: 1 vk, 800 6 kk, 4,30 Suomessa: 1 »k. 8,50 6 kk. 4.75 f -Kysyijbyi»;. O ^ "muusi'- ) i a .SUQ-Tjen h i r v i .sama. e l ä i n ? J a ' ö r i -: i kf) C a n a d a n peura .«amä k u i n S u o - i m f e n p o r o ? • Väitteljfyn' J o u t u n u t / ' - ' U'i: V a s t a u s : V a i k l i a ' ' m u u J s i t " : j a h i r v et o v a t näöltään : j a e l ä m ä n t a v o i l t a an h y v i n lähe-;3iä s u k u l a i s i a . k e s k e n ä ä n, j nii.o a i v a n sai-ncija n e e i v ä t o l i ^ T ä m ii ; ' V Ic^illJa juJkaisj yhdysvaltain hallituksen puolustusministeriö saläi.sia asiakirjoja Tyyne V - - - . -ta; Na i s t a asiakiriojsta il1m enee^, k-u1t en .o •n •k oi- uutistiedoiIss -a •-k errottu, • näkyy.;.myö3 n i i d e n : tieteellisten. n i - . ..at„ , s « „ iw • . im;en erosta; Aluusi.on Algongm^mu-että yhdysvaltain koko korkein sbt^ Hirvi on.een- > ^ sotaärt Japania vastasin: : ' . j sijaan ' ' A l c e 3 a l c e s ' ^ H i r v i - ja muusi poikkeuksellisien aikainen'", julkaise- j ovat' kuitenkin n i i n läheiistä sukua V minen tapahtui,; näin meille kerrotaan, sen vufjksi kun kenraali ^ l a c - ; 1 ^^«kenäänleUä vaikea on maallikon . .Arthur julisti viime, maaliskuuissa, että hänen mielipidettään ei Jaitan jiei»voltelujt jÖ.s Jiilä olisi tiedusteltu, "niinä piisin ehdottomasti vastustanet Neuvostoliiton vetämistä T y y - nehmereri sotkan myöhäisvaiheessa". > Puoliistusministeriön ny julkaisemat salaiset ;asiäkirjät;osoitta-^ vat;^uit€nkin, kutfcn^:^ K^ri- ; raali Mac.Arthur .mukaanluelluna, pii sodan aikana sitä mi?ltä, iettä. pNiCUvostolij^^ rriiikaan tulo TTyynenmereh sotaan on yälttämättö- ' my3rs, jota e i y ^ Tosiasiassa Yhdysvaltain kp llasjöhtp, niukaanlukien kenraali MacArthur, esitti h^ti Pearl: Harbp-ri| fl"*tehdyn hyökkäyksen jälkeen^ että Neuvo • sotaan Japania vastaan. . V . ettei Neuvostoliitto halunnut siinä vaiheiessa liittyä sotaan Japania vastaan, sillä sen kah-jiettaväna oli pääkuorma taistelussa Hitlerin Saksaa ja sen liittolaisia Vastaan. Liittolaiset — erisi tilalla Yhdysvallat j a B r i t a n n i a — hy-väfayiyätNeiivostoIiitoh asenteen tässä asiassa^ •' Tällainen oli tilanne vielä A'uöden 1945 loppupuolella,, jältän •: konf-erenssin aikana, jolloin Ncuydstoliitto sUostui siihen, että .se ' liätyy sotään Japania vastaan kolmen kuukäiiden kuluttua setujälkeeri kori Saksa on antautunut.. • i • Nyt julkaistuista salaisista asiakirjoista ilmenee nimeripmaan iny MacVrthiirin kanta, että Japaniin tehtävän hyökkäyk-scn vaarat j a tästä hyökkäyksestä koituvat ihmismenestykset vähene- •vät paljon,/jos Neuvpstoliitto hyökkäisi japanilaisia vastaan Siperias-kuten hän toivoi jäj'halusi. Tämä ?iitä. Professori Bonsdorfin puhe Porkkalan kysymyijscri merkityksestä • S£ n o a e s i m e r k i k i s i k u v i e n p e r u s t e e l l a, mikä ero, niissä on- . C a n a d a n poura j a S u o m e n ppj-o o v a t •sen.';ljaan m e l k o : k a u k a n a . t o l - ;,si.staari,. v a i k k a n e m p l e m m ä t • k u u l u v a t k i n ' p e u r a e l ä i m i i n . Mainittäkooni e t t ä k a i k i l l a r p o r o i l l a , n i i n n a a r a i l la . k u i n u r d k s i l i a k i n , 'on s a r v e t , j o t a y a s^ t e i n C a n a d a n p e u r o i l l a o n v a i n u r o s - p u o M s i - l i a s a r v e t . P o r o n .englanninkieT U n e n n i m i o.n ' " r e i n ' d e e r ' . ' . e i k ä "deer"'. P o h j ö i s - . ^ m e r i k ä n ' carifaou-eiäimet ö y a t p o r o j e n l ä h i m p i ä s u k u l a i s i a , e j - i e i v ä t n e o l e a i v a n s a m o j a k u i n p o r o t. Mctsätyöläisten kulttuuripalvelu . P e t r o s k o i . : : Tasavallan i i i l t t u u r i - , :^yvspoliiiikka Neu vostoliitton j a n i u i - inistfirifi on-;vvs-talvlkäudak£i l a a - -^inM^sxihin nähden, jo^ä^oiiiioudatet-flelsjnki, — Professori Bonsdorff sanoi syyikuun lopulla Suo-mi-^.\ euvostoliitto-i>^uran ; Jtel-slnkiläisten osailojeri jarjestä-mäs. sä juhlassa Bälderin salissa, että Porkkalan palauttaminen vbidaari osaksi kä.sittää myönteiseksi . merkiksi eri yhtciskunta-järjesteimien välisen rauhanonial-sen rinnakkaiselpn saavutuicslsta. Toisaalta se liittyy kysymykseen vieraidcri maiden alaeclia olevien <;otliastukiköhtien.. ty h jentämises- • tä, siis kyimän sodan lopettaini-seen. Prcf, Bonsdorff eritteli näl-.. ta näkökantoja j a tuli siihen j o h - topä.ätökscen: että ns. iCieheyeh henki on tulosia kansajen räu- ; hahpyrkimyksiatä. ; ; P u h u j a : t o t e s i a l u k . s i , , että MpskoV v a s t a s a a t u s a i i o m a o n h e r ä t t ä n y t kok o . kan-sassam- i i e s y v ä ä tyydytystä, ei v ä i n s c i i v u o k s i , että m a a m m e : on saan u t v a s t a a n o t t a a . l u r t i i u s t u k s e n , joka. l u j i t t a a sen . k a h s ä i n v ä l i s t ä asemaa yleensä, v a a n . m y ö s s e n v u o k s i , e t t ä pn o t e t t u : u u s i . m e r k i t y i c s e l l i n e n a s k e l ys-. t ä v y y d e n . t i e l l ä . Sopimus näytitää v a h v i s t a v a n sitä ' s e i k k a a , ^että y s t ä - minLsteriö ön syys-talvikäudeksi laa^ tinut suunnitelman metsäteoliisuus-työläisten kulttuurlpaiyelustä/ t i i v u o d e s t a 1944 - l ä h t i en j a . j o t a S u o - m i ^ N e u v P s t o l i i t t ö - S e u i - a on. t u k e n ut Loka-huhtikuussa, metsätyöläisten-' ^.^^^syciämestääh,'on tarkoitettu v ^ f - * Meitä ei kuitenkaan kiinnosta niinkään; paljoa se missä rnäärih : Ivenraali M a c A r t h i i r i n neuvostöliittoyastaisuuspn sumentanut hänen : ''muistiaan''. M u t t a sen sijaan Pn mielenkiintoista todeta, että näiden salaisten asiakirjain julkaiseminen tappoi : taas yhden ruman uutis- tai paremminkin proi^aganda-ankan. Kuten tiedetään, kylmän sodan propagandistit o\"at viimevuosien ajan selittäneet ensinnäkin, että presidentti Ropsevelt-vainajä: teki miltei inaanpetokseri, "supstuessaän*' siihen, että NeuvöstPlijttö ''sai'' ryhtyä sotaan Japania vastaan, Samaa nuottia seuraten pn meille .selitetty väellä ja voimalla, että Neuvostoliitto halusi väkipakosta ttilla sotaan Japania vastaan — tosin vasta viime vaihteessa, eli "tasajakoa tekemään'' kuten on sanottu -— \>aikka Yhdysvallat ei tällaista " a p u a " tarvinnut, Kdelleen on selitetty, että Xeuvostoliitpn . sotaan yhtyminen Japania vastaan oli larpeetonta senkin vuoksi kun Yjidy^vallpillä oli ätomippiTiriu','^^.W ratkaisi sodan kohtalon . J2\p1tnin kohdalta, / * M u t t a nyt julkaistut Yhdysvaltain puolustusministeriön salaiset asiakirjat osoittavat vallair toista. Ne osoittavat ensinnäkin, että ; Yhdysvaltain korkein sotajohto -r~ kenraalit Mac,\rthur ja Eisen- 'hö^errhtikäanluetluina-— vaativat ensi^^ Raoseveltilta ja sitten presidentti Trunnanilta., että Neuvostoliitto ori. Saatava l i i t t y mien sotaan Japania vasta;an, sillä muuten on liian suuri " r i s k i" Y M y s v a l t a i n kannettavana Japaniin hyökätessä, ja jokatapauksessa ' siitä tulee Yhdysvalloille liian suiiret niiesmerielykset, ellei Neuvostoliitto yhdy sotaan, • » Toiseksi näihin "salaisiin asiakirjoihin" lukeutuu Averall Harri-manin presidentti Rooseveltille syyskuun 23 pnä 1944 lähettämä säl^e, missä sanotaan: ''Stalin tiediisleli, haluammeko mc panna J a j ^ n i n polvilleen ilman Venäjän apua, vai toivotlcko te vieläkin, . kuten Teheranissa esititte, X^eniijän osallistumista," ; * Yllä on jo osoiteltu, että Yhdysvaltain koko korkein sotilasjohto haiusi:NeuvostöIiitPn o ja niin sitä toivoi presidentti Roosevelt-vainajakin. ."c J a kun Neuvostoliitto sitten liittyi sotaan Japania vastaan, sc taf^htui liittolaisten kanssa etukäteen tehdyn sppimukseri.nvUkaisestij mSjrättyhä aikana ja myös inäärätyhsuurui ra^ksena Japanin armeijan päävoiniat tulivat muutamassa päivässä lyödyiksi maan rakohon. Juuri tässä tilanteessa — välttyäkseen tUiHiustamastä Neuvostoliiton osuuden tärkeyttä Japania vastaan .— kj^st^^^^ Yhdysvaltain sptajohtajat Japania vastaan kerrassaan tup-m ^ ^ v a l l a tavalla atpmipommejä Hiroshimassa ja^^^^,^^^^^ a s u t u k s i s s a on. a i k o m u s p i t ä ä 1,200 esitelmää, joista s u u r i n osa t u l ee p m i s t e t u k s i e t u m a i s e n työkokemuksen p r o p a g o i m i s e l l e . P i i r i e n ' v a l i s t u s t a l o t sekä,.; k y l i en k l u b i t j a l u k u t u v a t t u l e v a t o s a l l i s t u m a a n a k t i i v i s e s t i metsätyöläisten k u l t t u u r i p a l v e l u u n . . N i i d e n t a i d e k e r h o t a i k o v a t a n t a a metsätyöläisille 600 k o n s e r t t i a . S u u r i , t a p a h t u m a metsätyöläisten kulttuurieläinässä t u l e e o l e m a ä i i t a - m l s t a m a a n S u o m e l l e m a h d o l l i s i m m an s u u r i u l k o p o l i i t t i n e n t u r v a l l i s u u s j a s i s ä p o l i i t t i n en toiriiintävapaus- :; P u h u j a esitti o n n e n t o i v o t u k s et pörkkaläiaisille j a i l m a i s i , t o i v p n i u kr sen,, että P o r k k . i l a n k y s y m y k s e n j ä r j e s t e l y h o i d e t t a i s i i n oikeudenmukaiT s u u d e n v a a t i m u s t e n , hengessä. ' KANSAINVÄLISET NÄKÖALAT / K a t s o t t a e s s a P o r k k a l a n k j ' s y n i y k - s e n r a t k a i s u a kansainväliseltä . k a n - s a v a l l a r r rnetisäteöllisauden: t y ö n t e k i - j ^ a l t u - s ^M puolta, - s a n o i j ä i n . o m i n t a k e i s e n t a i d e t o i m i n n a n i. p r o f . B o n s d o r f f , O s a k s i se v o i d a an kjjsittää myönteisenä merkkinä . e r i i . y i i t e i s k u n n a l l i s e n jiirjestelrpän o m ä a - k a t s e l m u s . ' . F i l h a r m o n i a n ' j a t a s a v a l l a n t e a t t e r i e n n ä y t t e l i j ä t esltt^Lyät; ^ metsätyöi-läisille s a t o j a näytelmiä j a k o n s e r t t e j a . • Japa ni helpottaa kauppasopimuksia v i e n v a l t i o i d e n r a u h a n o m a i s e s t a r l n - • h a k k a l s e l o s t a - r j a tämä kansainvä^ l i n e n näkökohta o n myös e r i t y i s e ii a r v o k a s S u o m e l l e — t o i s a a l t a se l i i t t y y k y s y m y k s e e n m u i d e n v a l t i o i d en a l u e i l l a ole.vien s o t i l a s - , m e r i - j a Ien-1 : t o t u i : i k o h t i e n tyhjentämisestä, j o ka mistaa. tietä kestävälle rauhantilalle. Itäyailan vaitlosopiniuk>esta päättä-i .Tiinen viime keväänä, ; kysymyksen ratkaiseminen, joka usean vuoden , a j an oli muodostanut vaarallisen l e - ; vottomuutta herättävän tekijän E u - : roojan politiikassa, edisti tien. tasaa- : mistä. •.Oeneven konferenssille, jossa ; tehtiiii''päätöi uusiin toimenpiteLsiin i ryhtyiöisestä • tilanteen vaklinnutta-l misek^: makilinassa. O i f sahcCtu, että i Genevessä ei varsinaisesti tehty m u u - { ta k u i n . päätös olla ystävällisiä > t o l - I siaan kohtaan j a että tulos oli siten j todellisuudessa vähäarvoinen; Tämä i viirrieksimainittu. johtopäätös näyttäiä I minusta väärältä ja o n todisteena kansainvälisen politiikan luonteen I h y v i n , vähäisestä tuntemukJsesta. S i tä, mitä siellä päätettiin voidaan itse asiassa verrata kertakaikkiseen aselepoon kylmässä sodassa, joka antaa aivan uuden perustan, uuden lälitb-kohdan tuleville rieuvottelulUie, Tämä ei. ehkä ole niinkään paljon konkreettinen tulos, mutta mikä on yhtä. tärkeää se p n edellytys uusien konkreettisten tulosten saavuttamiselle. Seuraukset eivät myöskään ole jääneet näkymättä, Eräs näistä seurauksista pn se, että tehtiin päätös Neuvpsto-liitossa jäljelläolevien saksalaisten sotavankien kotiin lähettämisestä, jonka johdosta maailmasta jälleen poistettiin , eräs merkittävä leyotto-muudenaihe. Kolmas seuraus ön P c r k k a l a n alueen palauttaminen S u o melle, j o k a muodosti erään eder.ytyk-sen jännityksen lieventämiselle edelleen, P o r k k a l a n alueen palauttaminen voidaan siten maailmanpolitiikan näkökulmasta katsoen ikäänkuin. y h deksi renkaaksi tapahtumien kulussa, jonka tarkoituksena o n jäfmityk-sen laukaiseminen maailmassa, älcilli-seh sodanyaaran vähentäminen. Tästä näkökulmasta ymmärretään, että valtaosa maailman yleisestä mielipiteestä tervehtii ilolla; päätöstä tämän merisotatukikohdan'poistamisesta. S i tä suurenimalla hämmästyksellä luetaan, ettäi tunnettu englantilainen a i kakausilehti "Economist" lausuu a j a tuksiaan Porkkalan kysymyksestä mm; seuraavalla t a v a l l a : tunnustettava my&s vastapelaajan a n siot. Eikö. olisi alheellistasoveltaa t ä tä sääntöä myös maailmanpolitiikan peiifisä? Jos englaritilaiset; tahtovat saada tunnustusta senvuoksi, että he - ovat luopuneet Suezin alueen valvonnasta, minkä me mieleilämme arinam^ me lieille, niin pitäisi heidän .omasta ptioles^an. t u n n u s t a a Porkkalan t u kikohdan hävittämisen arvo. myös jos Neuvostoliitto jatkuvasti niaailmän-poliittisissa keskusteluissa v i i t t a a t ä hän toimenpitee«eeii seuraamisen a r voisena esimerkkinä, mikä o n n e u vostohallituksella täysi oikeus tehdä.. Se, että Porkkalan alueen l u o v u t t a minen oli.arvokas voitto neuvoistohal-litukselle maailmanpolitiikan pelissä, ei kuitenkaan ole se näkökohta, joka olisi n i i n paljon kiihdyttänyt minua, k u i n . j u u r i Economistin v i h j a i l u , että pitäisi alkaa kaivata takaisin j o n k i n - ; laiseen ihaailmanpolitiikan jännityksen muodostamaan v a n h a a n hyvään aikaan. O n kyllä l i i a n p a l j o n pyydetty, että ihmiskimnan tulee kaivata , t a k a i s in kylmän ; sodan kiristymistä, pelon j a rauhattomuuden tilaan, j o l l o i n . voitaisiin kuvitella, että atomipommit milioin hyvänsä vöiyät alkaa sataa kunkin päälle j a pyyhkiä pois suuria osia ihmiskunnasta. Meidän on oltava valmiita ymmärtämään pilaa j a symboolisia viittauksia, mutta m i n u n nähdäkseni on epämoraalista j ä Neiiyostöliiton. maatalousnäyttelyn joht N,V. 1 Cänadalta lahjaksi 36 parasta Ganadassä kasvavaa .' Ulkoministeri • Pearson . nähdään kuvassa antama lahjrn maatalousministeri J, G. Gardinerin puole; täysin sällimatonta tyhmyyttä käyt-, tää sanontaa " v a n h a hyvä a i k a " k i - ' / P o r k k a l a n luovutuksen antama pääläksy on se, että uudet venäläl- Tokio. - - J a p a n i n o t a k s u t a a n p i a k - | tääs oti yhteydessä ns kylmän s o d a n ; ^et j o h t a j a t o v a t o i v a l t a n e e t — m i - ; k o i n / h e l p o t t a v a n ^ k a u p p a s o p i m u k s i a <, a.st2ettai.3en lopettamisen:kansöa.- M i - . cs+ ö U r , V A ^ U ^ A ^ •«v.^^f -^^i^ K i i n a n k a n s s a , - j o s J a p a n i n l i i k e m i e s t e n v a a t i m u k s e t o t e t a a n h u o m i o o n — k a n s a s t a p u h u m a t t a k a a n . • Japanin, k a u p p a k a m a r i on.; e s i t t ä r i y t h a U i t i i k - .selle. m u o d o l l i s e n p y y n n ö n , e t t ä K i i - tä ; t u l e e k y s y m y k s s e h : . i;äuhar,omai-s i s t a r l n n a l i k a i s c l o s t ä i i i i h k u k a a n ei yöi kieltää, että s e p n o t t a n u t m e r k i t y k s e l l i s e n . a s k e l e e n , eteenpäin- t ä män v u o d e n k u l u e s s a . J o k a i s e l l a s a n a n k a n s a n t a s a v a l t a a n s a a t a i s i i n v i e - j m a r i t a p a i s e l l a a s k e l e e l l a ori k c n k r e e t - dä s e l l a i s i a k i n • t u o t t e i t a k u i n +inol^ .v>Q, . i j - i f T > i y i : - o v.eö • i m f D . i u o f i , i f co r a h t i l a i v a t , k a l u t yms. ovat veturit, teräs, konetyö-t i n e n : m e r k i t y k s e n s ä k u t e n k e t j u s sa o l e v a l l a r e n k a a l l a j o k a .vähitellen s i too j a l a m a u t t a a , spdäri v o i m i a j a v a i - EDBStYY "Tää korutont' pn kertomaa" niille, jotka ovat ajattclcmatto-miHidessaan uskoneet kylmän sodaii propauandistien juttuja Roose-velt- yainajan "maanpetokiellisuutta" lähentyneestä 'lyhytnäkiHsyy-destä'' jä siitä,: miten N e u v o s l o l i i l l o n u r k a tuli Kaiikoicläri sptaan tasajaolle päästäkseen". ; . > Vapauden lukijat voivat kuitenkin tyydylyksellä panna merkille, et^ä AVashiiigtonissa nyt paljastetut sidaiset asiakirjat vahvistavat sataprosenttisesti kaiken sen, niitä on esimerkiksi meidän pieni mutta paljon parjattu lehtemme Vapaus näistä äsoista sanonut — j a Jsanp-nut silloinkin kun totuuden puhunviscsta ei ole kiitosta annettu! : Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole käyttää.tämän '•ankan" kuo-lepfaa lehtemme mainoslariiiscn välikappaleena —^ niin hyvin kuiri^ se.'siihen sopisikin, vaan varoituksena täkäläisille maänmiehillemme vastaisuuden varalta, että toisin kuin vanhan känsän ihmiset luulivat aikoinaan, kaikki kirjoitettu ei ole totta. Sodanlietsojien asia on sellaitien, ettei se kestä päivänvaloa eikä totuutta. Ihmiskunnan rauhantahto on niin A^^oimakas, etteivät pahimmatkaan sodanlietsojat voi julKisesti sotasuunnitelmiaan, esittää. Mutta pahaa-aavistämattpmia, pojiittisesti torkkuvia ihmisiä voidaan.toisinaan vähän aikaa huiiSuttaa. suffriila valheilla. Kun suuret piiivälehdet, radiot, elokuvat ja muut prqpagandavälineet takoivat jatkuvasti ihmisten mieliin sitä ajatusta, : että Neuvostoliitto tuli_kulsumatta ja haluamatta Kaukoidän sotanäyttämölle vasta sitten kun Yhdysvallat oli sodan jo a.*iallisesti "voittanut'', niin miljoonat ihiniset uskoivat; että asia näin o l i . Riutta nyt nämä herkkäuskoiset ihmiset saivat, kuulla ja lukea, että heitä • on julkeasti petetty ja narrattu. Kukaan ajatteleva.ihminen ei halua joutua sen paremmin sota-prbpagandistien huiputuksen uhreiksi kuin varsinaisen sodankaan jalkoihin. Siksi olisi myös otettava opiksi tästä propaganda-ankan ktiolemastä, '''••:'•'/:•':} ' •.'V•^ • \-• ^ , ."^^Muistaa myös sopii, että .Neuvostoliiton asemaa ei vähääkään pahennettu tämän propagandavalheen avulla. / Siitä on kärsinyt tie-ty% i rauhan asia kautta maailman ja ennenkaikkea sellaiset maat k u i a Canada, . j o t ka ovat hienettäneet vuosikausiksi kipeästi tarvit-tavia markkina-alueitaan. Kirj. Imre Demeter : V i L m e . k u u k a u s i n a o n ' U n k a r i n e l o - k u v a m a a i l m a s s a k ä y t y m i e l e n k i i n t o i s i a väittelyitä, ..v • K t i n t a r k a s t e l e m m e U n k a r i n v i i me v u o d e n elökuvatuotaritpa h a v a i t s e m me ^ttä tähän o h t o d e l l a o l l u t syytä. V i i m e v u o n n a v a l m i s t u n e i s s a f i l m e i s - s ä ; ö n p a l j o n riiieletikiintoisia j a u u s i a p i i r t e i t ä ; I h m i s t e n k u v a u s . o n f i l meissämme o l l u t k o r k e a t a s o i s e m p aa j a t a i t e i l i j a t ovat o l l e e t lähiempänä ihmistä. . ; M u i s t € t t o k o o n v a i n viifrie: k a u d e n " h u o m a t t a v a a f i l m i d r a a m aa " E l o n m e r k k i ä " ( E l e t j e l ) . P a l j o n väi-t e i t y ; f i l r i i a a t t i s u i i s • o n tässä 'filmissä t e h n y t , t a p a " h t u m a n . d r a m a a t t i s e m m a k s i j a syVäliisemmäksi, f i h n i i i k e r t o e s s a siuä, k u i n k a k o k o . k a n s a . r y h t y y ' t a i s t e l u u n S a j o k u t i n : k a i y o s t y ö -^ Iäisten p e l a s t a m i s e k s i , E l o k u v a r i o h j a a j a Z c l t a n F a b r y j ä k ä s i k i r j o i t u k s en k i r j o i t t a j a T i b o r T a r d o s k u v a a v at m u u t a m i n k o h t a u k s i n p i e n e n k a i V o s - työläiskylän elämää j a s e n a s u k k a ir den k o l i t a l p a . . ; F i l n u l l e o h l u o n t e e n o m a i s t a syvä i n h i m i l l i s y j : s , s o s i a l i s t i - .nen h u m a n i s m i . Tämä h u m a n i s mi k u v a s t u u myös " M e n y h e r t S i m o n i n | s y n t j - m ä " n i m i s e n e l o k u v a n t a p a h t u m i s s a . T i b o r D e r y n ja- Z o l t a n V a r - k o n y i n ' l i i u k u t t a v a h k a u n i s yuoristö-tarlnä k e r t o o , . m i t e n i i i m i s e t l ä h t e v ät B u k k - v u o r L s t o n l u m e n p i t t ä m ä l l e ylän g ö l i e a u t t a a k s e e n m a a i l m a a n p i e n en M e n y h e r t S i m o n i n. M o l e m p i e n f i l m i e n y h t e i n e n p i i r re o n j u u r i h u j n a n i s u u s , m i k ä o n l u o n t e e n o m a i s t a y h t e i s k u n n a l l e m m e j a e l ä m ä l l e m m e . . Säjokutin kaivostyöl ä i s t en p e l a s t a m i s e k s i käjyäään a n k a r a a k a m p p a i l u a s a m o i n k u i n m e t s ä n v a r t i j a I s t v a n S i m o n i n synty\'äh l a i s e n p u o l e i t a . . . I n h i m i l i i s y y s k u v a s t uu e l o k u v a n k o h t a u k s i s t a , s e n s a n k a r i en l u o n t e i s t a , j ä k a i k i s t a t a p a h t u m i s t a .. Näiden k a h d e n eipkuvän o h e l l a on v i i m e v u o n n a v a l m i s t e t t u t ä h ä n a s t i s t a enemmän k o m e d i o i t a . V: M i e l e ni k i i h f o i s t a väittelj-ä o h k ä y t y " P ä ä pyst>-yn" nimisestä f i l m i k o m e d i a s t a. A i n e , -joka k e r t o o k l o v n i s t a , o n e r i t t ä i n m i e l e n k i i n t o i n e n . K o m e d i a o n m.vös n u o r i s o f i l m i " M i n ä j a I s o i s ä n i " ; ;Vaa urheiluleritäjien elämää, j a s en v a i h t e l e v i s s a t a p a h t u m i s s a o n h i l peyttä,- n i u s i i k k i a j a r a k k a u t t a . " V a u n u i l l a k u l k e v a r a k k a u s " k e r t o o k a h d e n n u o r e n r a k a s t a v a i s e n t a p a a m i s e s t a k u v a t e n s a m a l l a U n k a r i n m a a s e u d u n idylliä . j a : m a i s e m i a . ; E l o k u v a n o n o h j a n n u t L a s z l o R a n o d y j a k ä s i k i r j o i t u s , o h . E r n o " t J r h a r i i n ; , K o m e d i a o n m y ö s L i l i o n i f i , j o k a o n v a l m i s t e t t u U n k a r i n näytelmäku-joitta-j a m e s t a r i n E d e S z i g l i g e t i h huvinäyt e l m ä n p e r u s t e e l l a . . L l l i o m f i i i f i l m i - m u u n n o s — n o u d a t t a e n ' i i l m i t a i t e e h k e i n o j a : ylittää näyttämöesityksen k u v a t e n u s k o l l i s e s t i s a n k a r i r a k a s t a ja L i l i c m f i n j a . k a u n i i n Märiskari s e i k - k a i l u r i k a s t a ' r a k k a u t t a . - . F i l m i ä p i d e t ä ä n n u o r i s o t i l m i n ä , j a . s e n o l i j a a ja K o r o l y M a k k ; l e i k k a a , j a i s t v a n P a s z - t o r sekä • s u u r i osa n ä y t t e l i j ö i s t ä oVat h u o r i a . T ä m ä n k l a s i l l i s e n u n k a r i l a i s e n k o m e d i a n fiimikäsittelylle : o v a t l u o n t e e n o m a i s i a n u o r u u s , . v a u h d i k k u u s j a p e r u s u a v a r y t m i . •; M i e l e n k i i n t o i s t a o n n ä h d ä näissä koniediöissa k e h i t y k s e n j o h d o n m u k a i s u u s , f i l m a a t t i s u u d e n lisääntyminen j ä lisäksi se, e t t ä k o m e d i a t y h ä e n e m - m ä n . i ä h e s t y v ä t i h m i s i ä j a h e i d ä n j o kapäiväistä elämäänsä. H u v i t t e l u n. • t a r p e i d e n t.vy(^-ttäminen y h t y y näissä k o m e d i o i s s a entistä p a r e m p a a n t a i - t e e l l i s e e n tasoon. . T i e t y s t i filmeissä . o n p u u t t e i t a k i n . ; . E r ä i d e n henkilöiden k u v a u s e i o l e t a r p e e k s i syvällistä; tar-p a h t u m i s s a ja.' r a t k a i s u i s s a o n k a a v a m a i s u u t t a , m u t t a siitä • h u o l i m a t t a e l o k u v a t k i i v a s t a v a t U n k a r i n f i l m i t a i - • t e e n n o u s e v a a t a s o a , . : N i i d e n s a a ma y l e i s ö m e n e s t y s k i n . o s o i t t a a ; s a m a a , inuttä f i l m i k o n f e r e n s s e j a edeltäneissä väittelyissä, kriitiikissä . j a p u h e e n v u o r o i s s a t u l i e s i l l e . f i l m i t a i t e i l i j o i d en p y r k i m y s yhdistää näissä k o m e d i o i s sa h u v i t u s : - j a k a s v a t u s t e h t ä v ä m a h d o l - i i i m m a n k o r k e a t a s o i s e n a f i l m i n ä l P i l - n i i t a i t s i l i j a m m e ; e t s i v ä t ^ u u t t a : F e l ix M a r i a s s y . e t s i u u t t a Z s i g m ö n d M o r i c - z i n " S u k u l a i s e t " n i m i s e e n r o m a a n i in p e r u s t u v a s s a filinissä • j a n y t m.vös' F e r e i i c K a r i n t h y n " B u d a p e s t i n kevät" n i m i s e n r o m a a n i n p o h j a l l a v a l m i s t e t u s s a filmissä.? K o r k e a t a t a s o a t a v o i t t e l e e myös Z o l t a n V a r k o n y l u u - d?s.sa filmissään' " E r i k o i n e n t u n t o - tä Stalin ei: koskaan tehnyt — p a i kallisten myöniiytysten arvon, k u n ottaa huomioon, laajemmalla alueella saavutettavat edut. Jos . Moskova; jatkaa tätä sofistista poliittista sodankäyntiä tulee länsi piäri kaipauksella rnuistelerhäan vanhaa hyvää a i - kaai jolloin venäläisten suiuinitelmia ei verhottu samantapaisella suniutuk- .seila."-; ' v ' ; '''v •:, •':^- •:">'^--\. /Sallittakoon • minulle tilaisuus heti korostaa suuresti eroavaa Icäsitystä aikakauslehti "Econprnistin". esittämästä tulkinnasta; samalla kun ha^ luan korostaa, etten luule tämän näkemyksen edustavan • englantilaista mielipide.ttä. Minä en myöskään luule että aikakauslehden käsitjre, ettei E»orkkalan alueen palauttahiinen olisi mitenkään myönteinen, j o t a ei p i t ä i si tervehtiä ilo}la. tulisi saavuttaniaan mitään suurempaa kannatusta maas-sanime. Me. olenime tässä tekemisissä täysin konkreettisen toimenpiteen k a n s s a : J o s se tullatfn lyömään: esille Eropagandatekeleenä hiin me t u l e m me inielellämmehiiutamaan: Enemmän tällaista propagandaa, olkaa h y vä, Ö n olemassa eräs tunnettu eng-i a n t i l a i n e n sanonta ' f a i r p l a y " , reilu peli, j a siihen sisältyy, mikäli minä olen ymmärtänyt asian oikein^ että on r e a n 'maailmanpoliittisen jännityksen aikakaudesta. N i i n törkeästi ei saa tehdä pilaa ihmiskunnan vaikeuksill a ja hädällä, ei ainakaan yastuun-tuntoineri poliittinen aikakauslehti,- P o r k k a l a i i kysymyksen ratkaisua voidaan aivostella kuinka tahansa: Se jää joka tapauksessa konkreetti-seksj askeleeksi suhteiden parantä-^ misessa erilaisten yliteiskuntajärjes-telmän; oinaavien valtioiden yäiillä. •Miitta minä mainitsin, että se l i i t t yi myös Vierailla alueilla oleVien sota.- tukikohtien tyhjentäniistä koskevaan kysymykseen. M e / / voimme tunnus-taiai että samanlaiset. tukikohdat voivat olla tarpeellisia: eräissä p o l i i t t i sissa, tilanteissa j a tarjota välttämätöntä suojaa sille valtiolle, joka o n ne perustanut. M u t t a silloin meidän on / myös : oltava valmiit tunnustar maan, että nämä tukikohlat hiiden valtioiden kannalta,'^ j p i d eh alueilla niitä löytyy, eivät koskaan/poista s i -: tä, että,, n i i l i in EUhtaiidiitaan määrätyllä epäluulolla, niiden - äluseliisen itsemääräämisoikeuden supistamisena, j a piilevänä ieyottomuuden läh-teienä, iSen vuoksi otettiin; Suomessa suurella mielenkiinnolla vastaari tieto siitä, että neuvostohallitiiksen edustaja Y K : n aselstariisuntaioniis-siössa, J , A . M a / i k , esitti Lontoossa 10. pnä toukokuuta ehdotuksen, joka koski varustelujen vähehtämiseri, atomiaseiden kiellon j a uuden sodan uhkan torjumisen kysymyksiä, joiden j-hteydessä mm, edellytettiin, että niiden valtioiden, joiden hallussa ori sota-, sotalaivasto- j a lentptukikoh-r t i a muiden valtioiden alueilla, pitäis i ottaa velvollisuudekseen näiden t u kikohtien hävittäriiinen, osaksi v u o n n a 1956 j a lopullisesti seuraavan vuoden aikana. Ehdotus edellytti, • että pn olemassa määrätty toimintatausta, sillä olihan 'Neuvostoliitto K i i n an kansantasavallan kanssa 1934 tekemänsä sopimuksen mukaisesti jo päättänyt luopua tärkeästä Port A r t h u r i n meritukikohdasta Tyynellä merellä. J o tämän vuoden toukokiiun 31, pnä, kolme viikkoa yllämainitun ehdotuksen esittämisen jälkeen, oli Port Arthur myös lopullisesti luovutettu kiinalaisille. N y t - v o i d a a n l u o n r i o l l i s e i t i sanoa, e t t ä P o r t / A r t h u r i n l u o v u t t a m i n e n o li l u o n t e e l t a a n t o i n e n k y s y m y s - k u in P o r k k a l a . K i i n a h a n o n j o k a t a p a u k sessa s u u r i - a i t a , j o n k a e t u j a o n s i is . k u r i n i o i t e t t a V a j a e d e l l e e n s e o r i k a n - -säridempkrsättineri v a l t i o j a - k u u l uu s o t i l a s p o l i i t t i s e s t i n s , i t ä b l o k k i i n . V o i - . . d a a n s e n v u o k s i s a n o a : Port A r t h u rin l u p v u t t - ' a _ p i n e n / o n k i n s a n g e n y m m ä r r e t t ä v ä • t o i m e n p i d e . . . E ' p r k k a l a ri k y s y m y k s e s s ä o n ' : ' t i l a n n e k u i t e n k in • k o k o n a a n t ö i n e n k a i k i s s a m a i n i t u i s sa s u i i t e i s s a . . S u o m i ei o l e m i k ä ä n s u u r - . v a l t a j a s e n lisäksi o h e r ä s j o h t a v i s ta s u u r v a l l o i s t a t ä t e n l u o v u t t a n u t o i k e u - t e n s a sötatukikohtaän p i e n e l l e v a l t i o l l e ; S u o m i e i o l e m y ö s k ä ä n k a n S a n - d e m o k r a a t t i n e h •. v a l t i o : . n i i n m u o d o in o n s o s i a l i s t i n e n v a l t i o t e h n y t k o n - k r e s t t f ^ e n myönnytyksen p o r v a r i l l i s e n : y h t s i s k u n L ä j ä r j e s t e l n i ä n o m a a v a l l e v a l t i o l l e . J a l o p u k s i S u o m i h an e i k u u l u ; n s . I t ä b l o k k i i n , v a a n b n s e n u l k o p u o l e l l a , m i h i r i m y ö s tässä' y h t e y dessä m e i d ä n o n s y y t ä k i i r i r i i t t ä ä h u p - m i o t a . . /•;• ,'/, .;..' ;^ K a i k k i i i ä m ä s e i k a t tekevät P o r k k a l a n t i i k i k o h d a n l i i p y u t t a m i s e s ta s u u r t k ' : h u o m i o t a h e r ä t t ä n e e n m a a i l - m a h p o l i i t f l s e n ' t s p a h t u m a r i , u u d e s sa SITÄ J A O K U E N L A I N E N ' " H i t t o s o i k o o n , k a vei o r i " t o d e l l a ohuet s2in r a d i c k i n k u u l u u a i v an tässä h u o n e e s s a ." [\ « " S e i n ä t - p v a t - b h u e t . . v o i d a . K u n minä saa: s e n ; j o u t u u n a a p u r i . o tt n i ä i r ' ' / •''' :'• *• "y : ». •• •: H A J A M I E L I S Y Y D E N , ."Minä e n m e n e enää h e n k a r i s s a " • sänpi s i 'Eillä / l i s k o n h a r i e n ole; K a t s e s; e i l e n i l l a l l a kux p o l v e l l a a n , hän / a n t o i dessään m i n u l l e kello l u k s i . " n o a . että mikäli S u o mi j o l l P i n s o p i m u s o l i s i jor m e n n y t u m p e e n , j a t k u ; d a t t ä n u t P a a s i k i v e n l i • k a a , n i i n o l i s i sopimus ja/m.ääl-ätyiSä mielesiEä y l l ä t t ä v ä n I i - £e.'?sa. uus i t tu. J o s m e llää /sän. kansairlvälisEn : k a n s s a k ä y m i s e n i . e t t ä / P;:asikivcn l i n ja o'; mupdoissä;- Täi lä näkökaiin.alta on 'f- p o l i t i i k k a a ; j o t a ; k a i • t u s k i n ihmettelc-rniEtä'-siinä; e t t ä - m o - :' n e t Mcskovas3a t e l - d y s t ä päätöksestä' s a a p u n e e n e n s i m m ä i s e n t i e d o n yhteydessä eivät a i v a n i l m a n ; h u s l t a ! a s s t - la' l i i o i / u i - (Jikeudestaai ..tärieet; kysymystä:. .mikä: tulee hin-_.| Se. o n . s e i k k a ; j o t a / n i e id n a k s i ? Ö.i a i v a n y k s i n k e r t a i s e s t i vai- ! . n i m u k a a n ; r e h e j l i s j - y d: t u k e v a t . n i i n n-e voimn • N e u v o s t o l i i t t o . i l m a n va s ä ä n m u o d o s s a t a p a h t ui s y y t ä k o r o s t a a . . ;/ . ^ O l i s a n o t t u , että P o ri t a m i n e n o n s e u r a u s ta .hengestä, pyrkimystä .1 hilystäl j o n k a m e n y t : : r . e m m e m e r k i l l e . M u t ta t e n se, j o k a o n s j T . n y t t kca.^-: k i i v i t e l i a , että s u u r v a l t a i l m an mirikään. l 2 i s t a / k o r v a u s t a l u o p u u t ä - mänlaatuiscäfa edusta. E r i . t a h o i l la u l k o m s i l l a . v i i ; i t e t t i i n k a n n u n v a l a n t a a' kä-asemia- p i t k p S u o m e n l a h d e n ' r a n - kä-asernia p l t n i S u o r i i e r i l a h d e n r a n n i k k o a , äb-evelVollisuiisajari; pideritä-rnistä, j o h o r i s i - ä t y * i s e k ä a n t i i m i n e r i i h e n g e n ? J o k u o n s a n on S u o m e n ' sisäisiin' a s i o i h i n ' j a ; m u u t a l a t c i r i i - j a / V e t y p o m m i t , t:imä'n. kaiiäista . I t s e a s i a s s a ' o s o i t - i k o t u h o a s e i d e n p e l k o , jo t a u t u i , että N e u v o s t o l i i t t o k a t s o i tar-;|. v a l t i o m - i s h e t n y t tosissa.i p e e l l i s c k s i ; v. 19't8 s o l m i t u n y s t ä v y y s - i h r i i i s k u n t a a u h k a a v an j a a v u n a n t c . s o p i m u k s e n p i d e n t ä m i s en 20 v u o d e l l a eteenpäin.: T ä m ä ; m e r k i t see .'•iis,- e t t ä N e u v p s t o l i i t t b et v a a t i n u t S u o m e l t a m i t ä ä n u u s i a . v e l v o i t u k -. siä; miiSään muödpsSa, Pres. P a a s i k i v i c n . e r ä ä s s ä r a d i o p u h e e s s a a n m u u - - m i s i ä . O m a l t a / o s a l t a ni m i t ä ä n s u u r e m p a a a r v o i s e l l e käsitykselle. -Myös m a a i l m a n s b t a a , saatet: u u d e n s u u r s c d a n seura j o n k a b i i s i pitänyt sa t a m a : päivä s i t t e n : k o r o s t a n u t , että: j ä r k e v ä i h m i n e n tekemä ystävyys- j a avunantbsopimui muodostaa :/tärkeän j a perustavan osan Siiriä .politiikassa,^ joka kantaa hänen nimimerkklään. Me voimme siis s a - s e l l a i s e r i • välttämiseksi; b a k t e e r i a s e e t o l i v a t esi I i n t u n n e t t i i j a / j a tai-p- ( J a t k u u 4, s l v i f f suurin renessanssi • f f Käsikirjoituksen on kirjoittanut B b - merkki", jonka. käsikirjoituksen on ris Palotai Ja se kuvaa pioneerien elä- laatinut E n d r e V e s z i , ja josta ilmei-mää. "Kaksi kertaa kaksi o n toisi- sesti tulee U n k a r i n filmltalteen huol i a an v i i s i " niminen operettifilmi k u - mattaya tapaus, , Vanhoja ' lehtileikkeleitä tarkastaessa havaitsimme, että / T o r o n t o — vanha hiyvä Toroiito — ori nyt tullut pelastetuksi, koska evankelista / B i l ly G r a h a m ori puhdistanut sikäläiset tomut jaloistaan j a mennyt takaisin 'isiensä tykö"- — yhdysvaltalaisten rahamiesten helmaan. K a i k k i e n vääfinkäsitj-sten välttämiseksi lienee paikallaan korostaa sitä tosiasiaa, että meillä ei ole pienintäkään halua sekaantua mihinkään uskonnollisiin asioihin. -iMaal-likkona meitä ei suoraan sanoen "tuonpuoliset" asiat kiinnosta. M u t t a B i l l y G r a h a m i n puheet näistä maallisista asioista ovat kysymyksiä, jotka kiinnostavat meitä maallikkojakin, j a niistä on syytä Vaihtaa ;mielipiteitä;':; ":-\'';.-',': "•-^ Torontolaisten syntisten sielujen juuri täydellisen pelastumisen edellä, e l i vähää ennen' h ä n e n " r l s t i r e t k e h - s ä " päättymistä, Billy G r a h a m / j ä r jesti sanomalehtimiehille haastattelutilaisuuden, missä hän antoi huutia taivaallisille asioille Ja selosti kaunistelematta, millä asialla hän l o p pujen lopuksi On. - Vaatimattomana miehenä, joka r a h a a ''.halveksien" Ja siltä välittämättä on antautunut vaiValsen 4115,000 vuos i p a l k a l l a ' sielujen pelastajaksi, B i l ly G r a h a m selosti tällöin torontolaisllle saribmalehtimiehille, että usköii asiasta o n tullut erittäin haluttua lukemistoa sanomalehtien lukijakunnalle, sillä maailmassa on uskonnpn; a l a l la nyt tapahtumassa — kiitos Billy G r a h a m i n herätystyölle — " h i s t o r i an s u u r i n renessanssi". H i s t o r i a l l i i s s t i renessansilla tarkoitetaan, kuten tiedetään. Italiassa 1300 l u v i i n alkupuoliskplla alkanut j a pian sen jälkeen •; yleiseurooppalaiseksi muuttunut, henkisen elämäii kaikille aloille ulottunutta elämänkatsomusta, joka syrjäytti keskiajan elä-mänkatsoriiuksen jä sen muodot. . M u t t a kuten sanottu, B i l l y Öraham o n aikaansaanut •.'historian 'suurimman renessanssin" kuten iiäii vaatimattomasti huoiriautti. Että kysymys on juuri Billy G r a h a m i n aikaansaamasta " h i s t o r i a n suurimmasta renes-sarissista", Ise näkyy, torontplaisesta uutistiedosta, missä kerrottiiri: ' K i r k o s s a käynti Skotlandissa, s a noi mr, Graham, ön lisääntynyt 19- pirosenttisesti' viimeksikuluneen 6 kuukauden ,aikana; Yhdysvalloissa käy nyt kirkpssa 60 prosenttia väestöstä Ja jos otetaan huomioon myös lapset, prosenttiluku on silloin 80; V a i n jokin aika sitten, selitti hän, ainoastaan 37 pros, Y h d y s v a l t a i n tie- .demlehistä uskoi jumalaan, n y t uskoo 80 prosenttia. " H ä n k e r t o i l y h y e s t i j o i t a k i n y k s i - t;yiskohtiä E n g l a n n i n matkastaa,n, missä h ä n s a n o i , : h ä n e n k o k o u s t e n sa , L o p u k s i , e v a n k e l i s t a 1 e s i t t i k o l m e ' perussyyt£ häneri herätysiyöiisä o: p i e n i n , j o u k k o , ' - 6 0 , C OO ihmistä; - / o l i a i k a a n . s a a n u t ; ; R a ji A V e m b l e y / S t ä d i u m i l l a , s a i n a l l a k u n , v u o k s i m e / h u o m i o i mm matkansa/viiriaeisenä; s e i s o v a n a k u u - j k a k s i : ' / l i j a k u n t a n a o l i k o v a s t a i u m i F y r y s t ä ! / . . '.2. N y k y a i k a i n e n fil^ h u o l i m a t t a ,100,000. i h m i s t ä . " ' ^ ; . ; B i l l y G r a h a i r i siis s e h t t i , , v a i k ka h ä n ei s i t ä k a i k e s s a y a a t i r n a t t o n i u u - d e s s a a r i a i v a n s u o r a a n s a n o n u t k a a n, että, hän.: e v a n k e l i s t a ' B i l l y G r a h am o n a i k a a n s a a n u t • " h i s t o r i a n , s u u r i i n - j r i a n r e n e s s a n s s i n " u s k o r i n o i l i s e s sa elämässä./• V •, O l k o o n meistä • k a u k a n a a j a t u s k in siitä, ,että edes ePäili^^imme. h ä n en n u m e r o t i e t o j e n s a paikkansapitävyyttä. / ; S e n s i j a a n täytyy u s k o a , että toir n e n y h d y s v a l t a l a i n e n pääpaaVi; v a i -, t i e l l i s i n p o l i i s i n , p e l ä t y n F B I i n päär. m i e s , ' m r . H o o v e r o n v a r m a a n väärässä k u n hän' p u h u u t i l a s t o i s s a a n, e t t ä r i k o l l i s u u s — i h ^ L s t a p o t , r y ö s l ö - m u r h a t , . r y ö s t ö t j a r a i s k a u k . ^ e t ; l y n k k a u k s i s t a / j a v a r k i u k s i s t a / p u h u m a t t a k a a n ;— o v a t Y h d y s v a l l o i s s a lisäänt y n e e t j a t k u v a s t i . K u n m r . H o o v er o n väin m a a l l i l r k o , hiin ; m i t e n : v o i d a a n • a r v o s t a a hänen ti"ä'itojaan " h i . s t b r i . a n s u u r i r h n i a n r e r i e i s a n s s i n" a i b e i i t t a n i ^ e n : e v a n k e l i s t a n t i l a s t o i - . h i n ? - V ' .•; M u u t e n B i l l y G r a h a m pitää t a r k k a a l u k u a h i i r i ' p e l a s t a m i s t a a n " - . s i e l u i s t a k u i n iiiistäkin. j o t k a ovdt s.vy.'5- s e u r o i s t a o n löytynyt t ä t a i . t o i s e s t a t u l l e e t k a t s o m a a n h ä - iniltä " t o s i i i s k o v a i s i x " — rien näytöstään — t ä j s ä s u h t e e s s a ' s e n s a a n e i t a , j o i d e n vai häntä v o i d a a n v e n a t a m a a i l m a n e n - t e n o n s e l i t e t t y alaikä:; nätyksiä t a v o i t t e l e v i i n / j a l k a p a l l o i l i - J o l h m , J o t k a laske-irat y h t e e n - k u n k i n s e s o n g i n m a a l h n ä ä r i ä ä n! k e i l i i o n epäonnistunut' kelistä G r a h a m ; ' " K or . m e n e t t ä m ä s s ä , p t e t t a an ' p a j s a / . • • 3. M a t e r i a l i s m i if: oli d y t t ä ä Sielua j a e n e mm k ä s i t t ä ä ' n y t , 'että taloi v a i i i s u u s . e i ole täydell h e etsivät j o t a k i n m i a n d M a i ' i n ; u u t i s t i e t o ) .: ;• E v a n k e l i s t a B i l l y o ra r e U i " ^ k o h d i s t u u , s i i s k ; / ' k o m m u n i s t i s t a f ilo-sof i •kuteri k o h d i s t u u W a i i S k i i r i e n j a h e i d ä n p o l i t i ik p o l i t i i k k a k i n , j a sisäpcl i ä i s t e n j a f a r m a r i e n :n v a s t a a n , j o k a myös i l i t ty t i n p a n k k i i r e i h i n Siinä että k a n s a n pitäLsi t y y: "jemman vähään, jotta; ; p a n k k i h o l v e i h i n saatais e n t i s t ä enemmän k u l t a: E l s i i s ole i h m e , v a i kk B i l l y G r a h a . m i n '•heräty.= e h t y m ä t t ö m ä t r a h a t u l o t' •ple m i t ä ä n i h m e t t e l e m is v a i k k a e y a n k e l i s t a B i ll v a n h u k s i a s e k a yleensä i o v a t e n n e n k i n - h e r ä t j i ci
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 27, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-10-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551027 |
Description
Title | 1955-10-27-04 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, TolcaTc. 27 p. — Thursday, Oct. 21, 1955 V A P A U S (UBKBTV} XDdeipexMlebt LaiMr Qzgaa of Ftnottb Cäoadiai». JBs-tabUsbed Sfov. e. U17. Auteorized £5 second class m aU tqr the Post OlCce ]>epastmeDi, Ott3wa. P u b - Jlshed ttirl^ weeHyi Tuesdays, Tbursdays and Satanlai)« by Vapaus Pubiisbing Cknnpany Ltd., at 100«1Q2 EbD St. W,, SuAbuty, Ont, Canada. Telerphones; Bu». Oföce OS- 4WB64; EdJVjrial O f fice OS, 4-42e5, Manager E. SutoJ. Bditof W. saUund. »Jaillcg address: Box 69. Sudbuiy, Ontario, Adverti5ins xates upon appUcation, TransIatJon free of:charge. T I L A U S H I N N A T : Canadassa: i vit. 7Ä> 6 kk. 3.75 •; 3. kJt,' 2,25 YhdysvaHolaaa: 1 vk, 800 6 kk, 4,30 Suomessa: 1 »k. 8,50 6 kk. 4.75 f -Kysyijbyi»;. O ^ "muusi'- ) i a .SUQ-Tjen h i r v i .sama. e l ä i n ? J a ' ö r i -: i kf) C a n a d a n peura .«amä k u i n S u o - i m f e n p o r o ? • Väitteljfyn' J o u t u n u t / ' - ' U'i: V a s t a u s : V a i k l i a ' ' m u u J s i t " : j a h i r v et o v a t näöltään : j a e l ä m ä n t a v o i l t a an h y v i n lähe-;3iä s u k u l a i s i a . k e s k e n ä ä n, j nii.o a i v a n sai-ncija n e e i v ä t o l i ^ T ä m ii ; ' V Ic^illJa juJkaisj yhdysvaltain hallituksen puolustusministeriö saläi.sia asiakirjoja Tyyne V - - - . -ta; Na i s t a asiakiriojsta il1m enee^, k-u1t en .o •n •k oi- uutistiedoiIss -a •-k errottu, • näkyy.;.myö3 n i i d e n : tieteellisten. n i - . ..at„ , s « „ iw • . im;en erosta; Aluusi.on Algongm^mu-että yhdysvaltain koko korkein sbt^ Hirvi on.een- > ^ sotaärt Japania vastasin: : ' . j sijaan ' ' A l c e 3 a l c e s ' ^ H i r v i - ja muusi poikkeuksellisien aikainen'", julkaise- j ovat' kuitenkin n i i n läheiistä sukua V minen tapahtui,; näin meille kerrotaan, sen vufjksi kun kenraali ^ l a c - ; 1 ^^«kenäänleUä vaikea on maallikon . .Arthur julisti viime, maaliskuuissa, että hänen mielipidettään ei Jaitan jiei»voltelujt jÖ.s Jiilä olisi tiedusteltu, "niinä piisin ehdottomasti vastustanet Neuvostoliiton vetämistä T y y - nehmereri sotkan myöhäisvaiheessa". > Puoliistusministeriön ny julkaisemat salaiset ;asiäkirjät;osoitta-^ vat;^uit€nkin, kutfcn^:^ K^ri- ; raali Mac.Arthur .mukaanluelluna, pii sodan aikana sitä mi?ltä, iettä. pNiCUvostolij^^ rriiikaan tulo TTyynenmereh sotaan on yälttämättö- ' my3rs, jota e i y ^ Tosiasiassa Yhdysvaltain kp llasjöhtp, niukaanlukien kenraali MacArthur, esitti h^ti Pearl: Harbp-ri| fl"*tehdyn hyökkäyksen jälkeen^ että Neuvo • sotaan Japania vastaan. . V . ettei Neuvostoliitto halunnut siinä vaiheiessa liittyä sotaan Japania vastaan, sillä sen kah-jiettaväna oli pääkuorma taistelussa Hitlerin Saksaa ja sen liittolaisia Vastaan. Liittolaiset — erisi tilalla Yhdysvallat j a B r i t a n n i a — hy-väfayiyätNeiivostoIiitoh asenteen tässä asiassa^ •' Tällainen oli tilanne vielä A'uöden 1945 loppupuolella,, jältän •: konf-erenssin aikana, jolloin Ncuydstoliitto sUostui siihen, että .se ' liätyy sotään Japania vastaan kolmen kuukäiiden kuluttua setujälkeeri kori Saksa on antautunut.. • i • Nyt julkaistuista salaisista asiakirjoista ilmenee nimeripmaan iny MacVrthiirin kanta, että Japaniin tehtävän hyökkäyk-scn vaarat j a tästä hyökkäyksestä koituvat ihmismenestykset vähene- •vät paljon,/jos Neuvpstoliitto hyökkäisi japanilaisia vastaan Siperias-kuten hän toivoi jäj'halusi. Tämä ?iitä. Professori Bonsdorfin puhe Porkkalan kysymyijscri merkityksestä • S£ n o a e s i m e r k i k i s i k u v i e n p e r u s t e e l l a, mikä ero, niissä on- . C a n a d a n poura j a S u o m e n ppj-o o v a t •sen.';ljaan m e l k o : k a u k a n a . t o l - ;,si.staari,. v a i k k a n e m p l e m m ä t • k u u l u v a t k i n ' p e u r a e l ä i m i i n . Mainittäkooni e t t ä k a i k i l l a r p o r o i l l a , n i i n n a a r a i l la . k u i n u r d k s i l i a k i n , 'on s a r v e t , j o t a y a s^ t e i n C a n a d a n p e u r o i l l a o n v a i n u r o s - p u o M s i - l i a s a r v e t . P o r o n .englanninkieT U n e n n i m i o.n ' " r e i n ' d e e r ' . ' . e i k ä "deer"'. P o h j ö i s - . ^ m e r i k ä n ' carifaou-eiäimet ö y a t p o r o j e n l ä h i m p i ä s u k u l a i s i a , e j - i e i v ä t n e o l e a i v a n s a m o j a k u i n p o r o t. Mctsätyöläisten kulttuuripalvelu . P e t r o s k o i . : : Tasavallan i i i l t t u u r i - , :^yvspoliiiikka Neu vostoliitton j a n i u i - inistfirifi on-;vvs-talvlkäudak£i l a a - -^inM^sxihin nähden, jo^ä^oiiiioudatet-flelsjnki, — Professori Bonsdorff sanoi syyikuun lopulla Suo-mi-^.\ euvostoliitto-i>^uran ; Jtel-slnkiläisten osailojeri jarjestä-mäs. sä juhlassa Bälderin salissa, että Porkkalan palauttaminen vbidaari osaksi kä.sittää myönteiseksi . merkiksi eri yhtciskunta-järjesteimien välisen rauhanonial-sen rinnakkaiselpn saavutuicslsta. Toisaalta se liittyy kysymykseen vieraidcri maiden alaeclia olevien <;otliastukiköhtien.. ty h jentämises- • tä, siis kyimän sodan lopettaini-seen. Prcf, Bonsdorff eritteli näl-.. ta näkökantoja j a tuli siihen j o h - topä.ätökscen: että ns. iCieheyeh henki on tulosia kansajen räu- ; hahpyrkimyksiatä. ; ; P u h u j a : t o t e s i a l u k . s i , , että MpskoV v a s t a s a a t u s a i i o m a o n h e r ä t t ä n y t kok o . kan-sassam- i i e s y v ä ä tyydytystä, ei v ä i n s c i i v u o k s i , että m a a m m e : on saan u t v a s t a a n o t t a a . l u r t i i u s t u k s e n , joka. l u j i t t a a sen . k a h s ä i n v ä l i s t ä asemaa yleensä, v a a n . m y ö s s e n v u o k s i , e t t ä pn o t e t t u : u u s i . m e r k i t y i c s e l l i n e n a s k e l ys-. t ä v y y d e n . t i e l l ä . Sopimus näytitää v a h v i s t a v a n sitä ' s e i k k a a , ^että y s t ä - minLsteriö ön syys-talvikäudeksi laa^ tinut suunnitelman metsäteoliisuus-työläisten kulttuurlpaiyelustä/ t i i v u o d e s t a 1944 - l ä h t i en j a . j o t a S u o - m i ^ N e u v P s t o l i i t t ö - S e u i - a on. t u k e n ut Loka-huhtikuussa, metsätyöläisten-' ^.^^^syciämestääh,'on tarkoitettu v ^ f - * Meitä ei kuitenkaan kiinnosta niinkään; paljoa se missä rnäärih : Ivenraali M a c A r t h i i r i n neuvostöliittoyastaisuuspn sumentanut hänen : ''muistiaan''. M u t t a sen sijaan Pn mielenkiintoista todeta, että näiden salaisten asiakirjain julkaiseminen tappoi : taas yhden ruman uutis- tai paremminkin proi^aganda-ankan. Kuten tiedetään, kylmän sodan propagandistit o\"at viimevuosien ajan selittäneet ensinnäkin, että presidentti Ropsevelt-vainajä: teki miltei inaanpetokseri, "supstuessaän*' siihen, että NeuvöstPlijttö ''sai'' ryhtyä sotaan Japania vastaan, Samaa nuottia seuraten pn meille .selitetty väellä ja voimalla, että Neuvostoliitto halusi väkipakosta ttilla sotaan Japania vastaan — tosin vasta viime vaihteessa, eli "tasajakoa tekemään'' kuten on sanottu -— \>aikka Yhdysvallat ei tällaista " a p u a " tarvinnut, Kdelleen on selitetty, että Xeuvostoliitpn . sotaan yhtyminen Japania vastaan oli larpeetonta senkin vuoksi kun Yjidy^vallpillä oli ätomippiTiriu','^^.W ratkaisi sodan kohtalon . J2\p1tnin kohdalta, / * M u t t a nyt julkaistut Yhdysvaltain puolustusministeriön salaiset asiakirjat osoittavat vallair toista. Ne osoittavat ensinnäkin, että ; Yhdysvaltain korkein sotajohto -r~ kenraalit Mac,\rthur ja Eisen- 'hö^errhtikäanluetluina-— vaativat ensi^^ Raoseveltilta ja sitten presidentti Trunnanilta., että Neuvostoliitto ori. Saatava l i i t t y mien sotaan Japania vasta;an, sillä muuten on liian suuri " r i s k i" Y M y s v a l t a i n kannettavana Japaniin hyökätessä, ja jokatapauksessa ' siitä tulee Yhdysvalloille liian suiiret niiesmerielykset, ellei Neuvostoliitto yhdy sotaan, • » Toiseksi näihin "salaisiin asiakirjoihin" lukeutuu Averall Harri-manin presidentti Rooseveltille syyskuun 23 pnä 1944 lähettämä säl^e, missä sanotaan: ''Stalin tiediisleli, haluammeko mc panna J a j ^ n i n polvilleen ilman Venäjän apua, vai toivotlcko te vieläkin, . kuten Teheranissa esititte, X^eniijän osallistumista," ; * Yllä on jo osoiteltu, että Yhdysvaltain koko korkein sotilasjohto haiusi:NeuvostöIiitPn o ja niin sitä toivoi presidentti Roosevelt-vainajakin. ."c J a kun Neuvostoliitto sitten liittyi sotaan Japania vastaan, sc taf^htui liittolaisten kanssa etukäteen tehdyn sppimukseri.nvUkaisestij mSjrättyhä aikana ja myös inäärätyhsuurui ra^ksena Japanin armeijan päävoiniat tulivat muutamassa päivässä lyödyiksi maan rakohon. Juuri tässä tilanteessa — välttyäkseen tUiHiustamastä Neuvostoliiton osuuden tärkeyttä Japania vastaan .— kj^st^^^^ Yhdysvaltain sptajohtajat Japania vastaan kerrassaan tup-m ^ ^ v a l l a tavalla atpmipommejä Hiroshimassa ja^^^^,^^^^^ a s u t u k s i s s a on. a i k o m u s p i t ä ä 1,200 esitelmää, joista s u u r i n osa t u l ee p m i s t e t u k s i e t u m a i s e n työkokemuksen p r o p a g o i m i s e l l e . P i i r i e n ' v a l i s t u s t a l o t sekä,.; k y l i en k l u b i t j a l u k u t u v a t t u l e v a t o s a l l i s t u m a a n a k t i i v i s e s t i metsätyöläisten k u l t t u u r i p a l v e l u u n . . N i i d e n t a i d e k e r h o t a i k o v a t a n t a a metsätyöläisille 600 k o n s e r t t i a . S u u r i , t a p a h t u m a metsätyöläisten kulttuurieläinässä t u l e e o l e m a ä i i t a - m l s t a m a a n S u o m e l l e m a h d o l l i s i m m an s u u r i u l k o p o l i i t t i n e n t u r v a l l i s u u s j a s i s ä p o l i i t t i n en toiriiintävapaus- :; P u h u j a esitti o n n e n t o i v o t u k s et pörkkaläiaisille j a i l m a i s i , t o i v p n i u kr sen,, että P o r k k . i l a n k y s y m y k s e n j ä r j e s t e l y h o i d e t t a i s i i n oikeudenmukaiT s u u d e n v a a t i m u s t e n , hengessä. ' KANSAINVÄLISET NÄKÖALAT / K a t s o t t a e s s a P o r k k a l a n k j ' s y n i y k - s e n r a t k a i s u a kansainväliseltä . k a n - s a v a l l a r r rnetisäteöllisauden: t y ö n t e k i - j ^ a l t u - s ^M puolta, - s a n o i j ä i n . o m i n t a k e i s e n t a i d e t o i m i n n a n i. p r o f . B o n s d o r f f , O s a k s i se v o i d a an kjjsittää myönteisenä merkkinä . e r i i . y i i t e i s k u n n a l l i s e n jiirjestelrpän o m ä a - k a t s e l m u s . ' . F i l h a r m o n i a n ' j a t a s a v a l l a n t e a t t e r i e n n ä y t t e l i j ä t esltt^Lyät; ^ metsätyöi-läisille s a t o j a näytelmiä j a k o n s e r t t e j a . • Japa ni helpottaa kauppasopimuksia v i e n v a l t i o i d e n r a u h a n o m a i s e s t a r l n - • h a k k a l s e l o s t a - r j a tämä kansainvä^ l i n e n näkökohta o n myös e r i t y i s e ii a r v o k a s S u o m e l l e — t o i s a a l t a se l i i t t y y k y s y m y k s e e n m u i d e n v a l t i o i d en a l u e i l l a ole.vien s o t i l a s - , m e r i - j a Ien-1 : t o t u i : i k o h t i e n tyhjentämisestä, j o ka mistaa. tietä kestävälle rauhantilalle. Itäyailan vaitlosopiniuk>esta päättä-i .Tiinen viime keväänä, ; kysymyksen ratkaiseminen, joka usean vuoden , a j an oli muodostanut vaarallisen l e - ; vottomuutta herättävän tekijän E u - : roojan politiikassa, edisti tien. tasaa- : mistä. •.Oeneven konferenssille, jossa ; tehtiiii''päätöi uusiin toimenpiteLsiin i ryhtyiöisestä • tilanteen vaklinnutta-l misek^: makilinassa. O i f sahcCtu, että i Genevessä ei varsinaisesti tehty m u u - { ta k u i n . päätös olla ystävällisiä > t o l - I siaan kohtaan j a että tulos oli siten j todellisuudessa vähäarvoinen; Tämä i viirrieksimainittu. johtopäätös näyttäiä I minusta väärältä ja o n todisteena kansainvälisen politiikan luonteen I h y v i n , vähäisestä tuntemukJsesta. S i tä, mitä siellä päätettiin voidaan itse asiassa verrata kertakaikkiseen aselepoon kylmässä sodassa, joka antaa aivan uuden perustan, uuden lälitb-kohdan tuleville rieuvottelulUie, Tämä ei. ehkä ole niinkään paljon konkreettinen tulos, mutta mikä on yhtä. tärkeää se p n edellytys uusien konkreettisten tulosten saavuttamiselle. Seuraukset eivät myöskään ole jääneet näkymättä, Eräs näistä seurauksista pn se, että tehtiin päätös Neuvpsto-liitossa jäljelläolevien saksalaisten sotavankien kotiin lähettämisestä, jonka johdosta maailmasta jälleen poistettiin , eräs merkittävä leyotto-muudenaihe. Kolmas seuraus ön P c r k k a l a n alueen palauttaminen S u o melle, j o k a muodosti erään eder.ytyk-sen jännityksen lieventämiselle edelleen, P o r k k a l a n alueen palauttaminen voidaan siten maailmanpolitiikan näkökulmasta katsoen ikäänkuin. y h deksi renkaaksi tapahtumien kulussa, jonka tarkoituksena o n jäfmityk-sen laukaiseminen maailmassa, älcilli-seh sodanyaaran vähentäminen. Tästä näkökulmasta ymmärretään, että valtaosa maailman yleisestä mielipiteestä tervehtii ilolla; päätöstä tämän merisotatukikohdan'poistamisesta. S i tä suurenimalla hämmästyksellä luetaan, ettäi tunnettu englantilainen a i kakausilehti "Economist" lausuu a j a tuksiaan Porkkalan kysymyksestä mm; seuraavalla t a v a l l a : tunnustettava my&s vastapelaajan a n siot. Eikö. olisi alheellistasoveltaa t ä tä sääntöä myös maailmanpolitiikan peiifisä? Jos englaritilaiset; tahtovat saada tunnustusta senvuoksi, että he - ovat luopuneet Suezin alueen valvonnasta, minkä me mieleilämme arinam^ me lieille, niin pitäisi heidän .omasta ptioles^an. t u n n u s t a a Porkkalan t u kikohdan hävittämisen arvo. myös jos Neuvostoliitto jatkuvasti niaailmän-poliittisissa keskusteluissa v i i t t a a t ä hän toimenpitee«eeii seuraamisen a r voisena esimerkkinä, mikä o n n e u vostohallituksella täysi oikeus tehdä.. Se, että Porkkalan alueen l u o v u t t a minen oli.arvokas voitto neuvoistohal-litukselle maailmanpolitiikan pelissä, ei kuitenkaan ole se näkökohta, joka olisi n i i n paljon kiihdyttänyt minua, k u i n . j u u r i Economistin v i h j a i l u , että pitäisi alkaa kaivata takaisin j o n k i n - ; laiseen ihaailmanpolitiikan jännityksen muodostamaan v a n h a a n hyvään aikaan. O n kyllä l i i a n p a l j o n pyydetty, että ihmiskimnan tulee kaivata , t a k a i s in kylmän ; sodan kiristymistä, pelon j a rauhattomuuden tilaan, j o l l o i n . voitaisiin kuvitella, että atomipommit milioin hyvänsä vöiyät alkaa sataa kunkin päälle j a pyyhkiä pois suuria osia ihmiskunnasta. Meidän on oltava valmiita ymmärtämään pilaa j a symboolisia viittauksia, mutta m i n u n nähdäkseni on epämoraalista j ä Neiiyostöliiton. maatalousnäyttelyn joht N,V. 1 Cänadalta lahjaksi 36 parasta Ganadassä kasvavaa .' Ulkoministeri • Pearson . nähdään kuvassa antama lahjrn maatalousministeri J, G. Gardinerin puole; täysin sällimatonta tyhmyyttä käyt-, tää sanontaa " v a n h a hyvä a i k a " k i - ' / P o r k k a l a n luovutuksen antama pääläksy on se, että uudet venäläl- Tokio. - - J a p a n i n o t a k s u t a a n p i a k - | tääs oti yhteydessä ns kylmän s o d a n ; ^et j o h t a j a t o v a t o i v a l t a n e e t — m i - ; k o i n / h e l p o t t a v a n ^ k a u p p a s o p i m u k s i a <, a.st2ettai.3en lopettamisen:kansöa.- M i - . cs+ ö U r , V A ^ U ^ A ^ •«v.^^f -^^i^ K i i n a n k a n s s a , - j o s J a p a n i n l i i k e m i e s t e n v a a t i m u k s e t o t e t a a n h u o m i o o n — k a n s a s t a p u h u m a t t a k a a n . • Japanin, k a u p p a k a m a r i on.; e s i t t ä r i y t h a U i t i i k - .selle. m u o d o l l i s e n p y y n n ö n , e t t ä K i i - tä ; t u l e e k y s y m y k s s e h : . i;äuhar,omai-s i s t a r l n n a l i k a i s c l o s t ä i i i i h k u k a a n ei yöi kieltää, että s e p n o t t a n u t m e r k i t y k s e l l i s e n . a s k e l e e n , eteenpäin- t ä män v u o d e n k u l u e s s a . J o k a i s e l l a s a n a n k a n s a n t a s a v a l t a a n s a a t a i s i i n v i e - j m a r i t a p a i s e l l a a s k e l e e l l a ori k c n k r e e t - dä s e l l a i s i a k i n • t u o t t e i t a k u i n +inol^ .v>Q, . i j - i f T > i y i : - o v.eö • i m f D . i u o f i , i f co r a h t i l a i v a t , k a l u t yms. ovat veturit, teräs, konetyö-t i n e n : m e r k i t y k s e n s ä k u t e n k e t j u s sa o l e v a l l a r e n k a a l l a j o k a .vähitellen s i too j a l a m a u t t a a , spdäri v o i m i a j a v a i - EDBStYY "Tää korutont' pn kertomaa" niille, jotka ovat ajattclcmatto-miHidessaan uskoneet kylmän sodaii propauandistien juttuja Roose-velt- yainajan "maanpetokiellisuutta" lähentyneestä 'lyhytnäkiHsyy-destä'' jä siitä,: miten N e u v o s l o l i i l l o n u r k a tuli Kaiikoicläri sptaan tasajaolle päästäkseen". ; . > Vapauden lukijat voivat kuitenkin tyydylyksellä panna merkille, et^ä AVashiiigtonissa nyt paljastetut sidaiset asiakirjat vahvistavat sataprosenttisesti kaiken sen, niitä on esimerkiksi meidän pieni mutta paljon parjattu lehtemme Vapaus näistä äsoista sanonut — j a Jsanp-nut silloinkin kun totuuden puhunviscsta ei ole kiitosta annettu! : Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole käyttää.tämän '•ankan" kuo-lepfaa lehtemme mainoslariiiscn välikappaleena —^ niin hyvin kuiri^ se.'siihen sopisikin, vaan varoituksena täkäläisille maänmiehillemme vastaisuuden varalta, että toisin kuin vanhan känsän ihmiset luulivat aikoinaan, kaikki kirjoitettu ei ole totta. Sodanlietsojien asia on sellaitien, ettei se kestä päivänvaloa eikä totuutta. Ihmiskunnan rauhantahto on niin A^^oimakas, etteivät pahimmatkaan sodanlietsojat voi julKisesti sotasuunnitelmiaan, esittää. Mutta pahaa-aavistämattpmia, pojiittisesti torkkuvia ihmisiä voidaan.toisinaan vähän aikaa huiiSuttaa. suffriila valheilla. Kun suuret piiivälehdet, radiot, elokuvat ja muut prqpagandavälineet takoivat jatkuvasti ihmisten mieliin sitä ajatusta, : että Neuvostoliitto tuli_kulsumatta ja haluamatta Kaukoidän sotanäyttämölle vasta sitten kun Yhdysvallat oli sodan jo a.*iallisesti "voittanut'', niin miljoonat ihiniset uskoivat; että asia näin o l i . Riutta nyt nämä herkkäuskoiset ihmiset saivat, kuulla ja lukea, että heitä • on julkeasti petetty ja narrattu. Kukaan ajatteleva.ihminen ei halua joutua sen paremmin sota-prbpagandistien huiputuksen uhreiksi kuin varsinaisen sodankaan jalkoihin. Siksi olisi myös otettava opiksi tästä propaganda-ankan ktiolemastä, '''••:'•'/:•':} ' •.'V•^ • \-• ^ , ."^^Muistaa myös sopii, että .Neuvostoliiton asemaa ei vähääkään pahennettu tämän propagandavalheen avulla. / Siitä on kärsinyt tie-ty% i rauhan asia kautta maailman ja ennenkaikkea sellaiset maat k u i a Canada, . j o t ka ovat hienettäneet vuosikausiksi kipeästi tarvit-tavia markkina-alueitaan. Kirj. Imre Demeter : V i L m e . k u u k a u s i n a o n ' U n k a r i n e l o - k u v a m a a i l m a s s a k ä y t y m i e l e n k i i n t o i s i a väittelyitä, ..v • K t i n t a r k a s t e l e m m e U n k a r i n v i i me v u o d e n elökuvatuotaritpa h a v a i t s e m me ^ttä tähän o h t o d e l l a o l l u t syytä. V i i m e v u o n n a v a l m i s t u n e i s s a f i l m e i s - s ä ; ö n p a l j o n riiieletikiintoisia j a u u s i a p i i r t e i t ä ; I h m i s t e n k u v a u s . o n f i l meissämme o l l u t k o r k e a t a s o i s e m p aa j a t a i t e i l i j a t ovat o l l e e t lähiempänä ihmistä. . ; M u i s t € t t o k o o n v a i n viifrie: k a u d e n " h u o m a t t a v a a f i l m i d r a a m aa " E l o n m e r k k i ä " ( E l e t j e l ) . P a l j o n väi-t e i t y ; f i l r i i a a t t i s u i i s • o n tässä 'filmissä t e h n y t , t a p a " h t u m a n . d r a m a a t t i s e m m a k s i j a syVäliisemmäksi, f i h n i i i k e r t o e s s a siuä, k u i n k a k o k o . k a n s a . r y h t y y ' t a i s t e l u u n S a j o k u t i n : k a i y o s t y ö -^ Iäisten p e l a s t a m i s e k s i , E l o k u v a r i o h j a a j a Z c l t a n F a b r y j ä k ä s i k i r j o i t u k s en k i r j o i t t a j a T i b o r T a r d o s k u v a a v at m u u t a m i n k o h t a u k s i n p i e n e n k a i V o s - työläiskylän elämää j a s e n a s u k k a ir den k o l i t a l p a . . ; F i l n u l l e o h l u o n t e e n o m a i s t a syvä i n h i m i l l i s y j : s , s o s i a l i s t i - .nen h u m a n i s m i . Tämä h u m a n i s mi k u v a s t u u myös " M e n y h e r t S i m o n i n | s y n t j - m ä " n i m i s e n e l o k u v a n t a p a h t u m i s s a . T i b o r D e r y n ja- Z o l t a n V a r - k o n y i n ' l i i u k u t t a v a h k a u n i s yuoristö-tarlnä k e r t o o , . m i t e n i i i m i s e t l ä h t e v ät B u k k - v u o r L s t o n l u m e n p i t t ä m ä l l e ylän g ö l i e a u t t a a k s e e n m a a i l m a a n p i e n en M e n y h e r t S i m o n i n. M o l e m p i e n f i l m i e n y h t e i n e n p i i r re o n j u u r i h u j n a n i s u u s , m i k ä o n l u o n t e e n o m a i s t a y h t e i s k u n n a l l e m m e j a e l ä m ä l l e m m e . . Säjokutin kaivostyöl ä i s t en p e l a s t a m i s e k s i käjyäään a n k a r a a k a m p p a i l u a s a m o i n k u i n m e t s ä n v a r t i j a I s t v a n S i m o n i n synty\'äh l a i s e n p u o l e i t a . . . I n h i m i l i i s y y s k u v a s t uu e l o k u v a n k o h t a u k s i s t a , s e n s a n k a r i en l u o n t e i s t a , j ä k a i k i s t a t a p a h t u m i s t a .. Näiden k a h d e n eipkuvän o h e l l a on v i i m e v u o n n a v a l m i s t e t t u t ä h ä n a s t i s t a enemmän k o m e d i o i t a . V: M i e l e ni k i i h f o i s t a väittelj-ä o h k ä y t y " P ä ä pyst>-yn" nimisestä f i l m i k o m e d i a s t a. A i n e , -joka k e r t o o k l o v n i s t a , o n e r i t t ä i n m i e l e n k i i n t o i n e n . K o m e d i a o n m.vös n u o r i s o f i l m i " M i n ä j a I s o i s ä n i " ; ;Vaa urheiluleritäjien elämää, j a s en v a i h t e l e v i s s a t a p a h t u m i s s a o n h i l peyttä,- n i u s i i k k i a j a r a k k a u t t a . " V a u n u i l l a k u l k e v a r a k k a u s " k e r t o o k a h d e n n u o r e n r a k a s t a v a i s e n t a p a a m i s e s t a k u v a t e n s a m a l l a U n k a r i n m a a s e u d u n idylliä . j a : m a i s e m i a . ; E l o k u v a n o n o h j a n n u t L a s z l o R a n o d y j a k ä s i k i r j o i t u s , o h . E r n o " t J r h a r i i n ; , K o m e d i a o n m y ö s L i l i o n i f i , j o k a o n v a l m i s t e t t u U n k a r i n näytelmäku-joitta-j a m e s t a r i n E d e S z i g l i g e t i h huvinäyt e l m ä n p e r u s t e e l l a . . L l l i o m f i i i f i l m i - m u u n n o s — n o u d a t t a e n ' i i l m i t a i t e e h k e i n o j a : ylittää näyttämöesityksen k u v a t e n u s k o l l i s e s t i s a n k a r i r a k a s t a ja L i l i c m f i n j a . k a u n i i n Märiskari s e i k - k a i l u r i k a s t a ' r a k k a u t t a . - . F i l m i ä p i d e t ä ä n n u o r i s o t i l m i n ä , j a . s e n o l i j a a ja K o r o l y M a k k ; l e i k k a a , j a i s t v a n P a s z - t o r sekä • s u u r i osa n ä y t t e l i j ö i s t ä oVat h u o r i a . T ä m ä n k l a s i l l i s e n u n k a r i l a i s e n k o m e d i a n fiimikäsittelylle : o v a t l u o n t e e n o m a i s i a n u o r u u s , . v a u h d i k k u u s j a p e r u s u a v a r y t m i . •; M i e l e n k i i n t o i s t a o n n ä h d ä näissä koniediöissa k e h i t y k s e n j o h d o n m u k a i s u u s , f i l m a a t t i s u u d e n lisääntyminen j ä lisäksi se, e t t ä k o m e d i a t y h ä e n e m - m ä n . i ä h e s t y v ä t i h m i s i ä j a h e i d ä n j o kapäiväistä elämäänsä. H u v i t t e l u n. • t a r p e i d e n t.vy(^-ttäminen y h t y y näissä k o m e d i o i s s a entistä p a r e m p a a n t a i - t e e l l i s e e n tasoon. . T i e t y s t i filmeissä . o n p u u t t e i t a k i n . ; . E r ä i d e n henkilöiden k u v a u s e i o l e t a r p e e k s i syvällistä; tar-p a h t u m i s s a ja.' r a t k a i s u i s s a o n k a a v a m a i s u u t t a , m u t t a siitä • h u o l i m a t t a e l o k u v a t k i i v a s t a v a t U n k a r i n f i l m i t a i - • t e e n n o u s e v a a t a s o a , . : N i i d e n s a a ma y l e i s ö m e n e s t y s k i n . o s o i t t a a ; s a m a a , inuttä f i l m i k o n f e r e n s s e j a edeltäneissä väittelyissä, kriitiikissä . j a p u h e e n v u o r o i s s a t u l i e s i l l e . f i l m i t a i t e i l i j o i d en p y r k i m y s yhdistää näissä k o m e d i o i s sa h u v i t u s : - j a k a s v a t u s t e h t ä v ä m a h d o l - i i i m m a n k o r k e a t a s o i s e n a f i l m i n ä l P i l - n i i t a i t s i l i j a m m e ; e t s i v ä t ^ u u t t a : F e l ix M a r i a s s y . e t s i u u t t a Z s i g m ö n d M o r i c - z i n " S u k u l a i s e t " n i m i s e e n r o m a a n i in p e r u s t u v a s s a filinissä • j a n y t m.vös' F e r e i i c K a r i n t h y n " B u d a p e s t i n kevät" n i m i s e n r o m a a n i n p o h j a l l a v a l m i s t e t u s s a filmissä.? K o r k e a t a t a s o a t a v o i t t e l e e myös Z o l t a n V a r k o n y l u u - d?s.sa filmissään' " E r i k o i n e n t u n t o - tä Stalin ei: koskaan tehnyt — p a i kallisten myöniiytysten arvon, k u n ottaa huomioon, laajemmalla alueella saavutettavat edut. Jos . Moskova; jatkaa tätä sofistista poliittista sodankäyntiä tulee länsi piäri kaipauksella rnuistelerhäan vanhaa hyvää a i - kaai jolloin venäläisten suiuinitelmia ei verhottu samantapaisella suniutuk- .seila."-; ' v ' ; '''v •:, •':^- •:">'^--\. /Sallittakoon • minulle tilaisuus heti korostaa suuresti eroavaa Icäsitystä aikakauslehti "Econprnistin". esittämästä tulkinnasta; samalla kun ha^ luan korostaa, etten luule tämän näkemyksen edustavan • englantilaista mielipide.ttä. Minä en myöskään luule että aikakauslehden käsitjre, ettei E»orkkalan alueen palauttahiinen olisi mitenkään myönteinen, j o t a ei p i t ä i si tervehtiä ilo}la. tulisi saavuttaniaan mitään suurempaa kannatusta maas-sanime. Me. olenime tässä tekemisissä täysin konkreettisen toimenpiteen k a n s s a : J o s se tullatfn lyömään: esille Eropagandatekeleenä hiin me t u l e m me inielellämmehiiutamaan: Enemmän tällaista propagandaa, olkaa h y vä, Ö n olemassa eräs tunnettu eng-i a n t i l a i n e n sanonta ' f a i r p l a y " , reilu peli, j a siihen sisältyy, mikäli minä olen ymmärtänyt asian oikein^ että on r e a n 'maailmanpoliittisen jännityksen aikakaudesta. N i i n törkeästi ei saa tehdä pilaa ihmiskunnan vaikeuksill a ja hädällä, ei ainakaan yastuun-tuntoineri poliittinen aikakauslehti,- P o r k k a l a i i kysymyksen ratkaisua voidaan aivostella kuinka tahansa: Se jää joka tapauksessa konkreetti-seksj askeleeksi suhteiden parantä-^ misessa erilaisten yliteiskuntajärjes-telmän; oinaavien valtioiden yäiillä. •Miitta minä mainitsin, että se l i i t t yi myös Vierailla alueilla oleVien sota.- tukikohtien tyhjentäniistä koskevaan kysymykseen. M e / / voimme tunnus-taiai että samanlaiset. tukikohdat voivat olla tarpeellisia: eräissä p o l i i t t i sissa, tilanteissa j a tarjota välttämätöntä suojaa sille valtiolle, joka o n ne perustanut. M u t t a silloin meidän on / myös : oltava valmiit tunnustar maan, että nämä tukikohlat hiiden valtioiden kannalta,'^ j p i d eh alueilla niitä löytyy, eivät koskaan/poista s i -: tä, että,, n i i l i in EUhtaiidiitaan määrätyllä epäluulolla, niiden - äluseliisen itsemääräämisoikeuden supistamisena, j a piilevänä ieyottomuuden läh-teienä, iSen vuoksi otettiin; Suomessa suurella mielenkiinnolla vastaari tieto siitä, että neuvostohallitiiksen edustaja Y K : n aselstariisuntaioniis-siössa, J , A . M a / i k , esitti Lontoossa 10. pnä toukokuuta ehdotuksen, joka koski varustelujen vähehtämiseri, atomiaseiden kiellon j a uuden sodan uhkan torjumisen kysymyksiä, joiden j-hteydessä mm, edellytettiin, että niiden valtioiden, joiden hallussa ori sota-, sotalaivasto- j a lentptukikoh-r t i a muiden valtioiden alueilla, pitäis i ottaa velvollisuudekseen näiden t u kikohtien hävittäriiinen, osaksi v u o n n a 1956 j a lopullisesti seuraavan vuoden aikana. Ehdotus edellytti, • että pn olemassa määrätty toimintatausta, sillä olihan 'Neuvostoliitto K i i n an kansantasavallan kanssa 1934 tekemänsä sopimuksen mukaisesti jo päättänyt luopua tärkeästä Port A r t h u r i n meritukikohdasta Tyynellä merellä. J o tämän vuoden toukokiiun 31, pnä, kolme viikkoa yllämainitun ehdotuksen esittämisen jälkeen, oli Port Arthur myös lopullisesti luovutettu kiinalaisille. N y t - v o i d a a n l u o n r i o l l i s e i t i sanoa, e t t ä P o r t / A r t h u r i n l u o v u t t a m i n e n o li l u o n t e e l t a a n t o i n e n k y s y m y s - k u in P o r k k a l a . K i i n a h a n o n j o k a t a p a u k sessa s u u r i - a i t a , j o n k a e t u j a o n s i is . k u r i n i o i t e t t a V a j a e d e l l e e n s e o r i k a n - -säridempkrsättineri v a l t i o j a - k u u l uu s o t i l a s p o l i i t t i s e s t i n s , i t ä b l o k k i i n . V o i - . . d a a n s e n v u o k s i s a n o a : Port A r t h u rin l u p v u t t - ' a _ p i n e n / o n k i n s a n g e n y m m ä r r e t t ä v ä • t o i m e n p i d e . . . E ' p r k k a l a ri k y s y m y k s e s s ä o n ' : ' t i l a n n e k u i t e n k in • k o k o n a a n t ö i n e n k a i k i s s a m a i n i t u i s sa s u i i t e i s s a . . S u o m i ei o l e m i k ä ä n s u u r - . v a l t a j a s e n lisäksi o h e r ä s j o h t a v i s ta s u u r v a l l o i s t a t ä t e n l u o v u t t a n u t o i k e u - t e n s a sötatukikohtaän p i e n e l l e v a l t i o l l e ; S u o m i e i o l e m y ö s k ä ä n k a n S a n - d e m o k r a a t t i n e h •. v a l t i o : . n i i n m u o d o in o n s o s i a l i s t i n e n v a l t i o t e h n y t k o n - k r e s t t f ^ e n myönnytyksen p o r v a r i l l i s e n : y h t s i s k u n L ä j ä r j e s t e l n i ä n o m a a v a l l e v a l t i o l l e . J a l o p u k s i S u o m i h an e i k u u l u ; n s . I t ä b l o k k i i n , v a a n b n s e n u l k o p u o l e l l a , m i h i r i m y ö s tässä' y h t e y dessä m e i d ä n o n s y y t ä k i i r i r i i t t ä ä h u p - m i o t a . . /•;• ,'/, .;..' ;^ K a i k k i i i ä m ä s e i k a t tekevät P o r k k a l a n t i i k i k o h d a n l i i p y u t t a m i s e s ta s u u r t k ' : h u o m i o t a h e r ä t t ä n e e n m a a i l - m a h p o l i i t f l s e n ' t s p a h t u m a r i , u u d e s sa SITÄ J A O K U E N L A I N E N ' " H i t t o s o i k o o n , k a vei o r i " t o d e l l a ohuet s2in r a d i c k i n k u u l u u a i v an tässä h u o n e e s s a ." [\ « " S e i n ä t - p v a t - b h u e t . . v o i d a . K u n minä saa: s e n ; j o u t u u n a a p u r i . o tt n i ä i r ' ' / •''' :'• *• "y : ». •• •: H A J A M I E L I S Y Y D E N , ."Minä e n m e n e enää h e n k a r i s s a " • sänpi s i 'Eillä / l i s k o n h a r i e n ole; K a t s e s; e i l e n i l l a l l a kux p o l v e l l a a n , hän / a n t o i dessään m i n u l l e kello l u k s i . " n o a . että mikäli S u o mi j o l l P i n s o p i m u s o l i s i jor m e n n y t u m p e e n , j a t k u ; d a t t ä n u t P a a s i k i v e n l i • k a a , n i i n o l i s i sopimus ja/m.ääl-ätyiSä mielesiEä y l l ä t t ä v ä n I i - £e.'?sa. uus i t tu. J o s m e llää /sän. kansairlvälisEn : k a n s s a k ä y m i s e n i . e t t ä / P;:asikivcn l i n ja o'; mupdoissä;- Täi lä näkökaiin.alta on 'f- p o l i t i i k k a a ; j o t a ; k a i • t u s k i n ihmettelc-rniEtä'-siinä; e t t ä - m o - :' n e t Mcskovas3a t e l - d y s t ä päätöksestä' s a a p u n e e n e n s i m m ä i s e n t i e d o n yhteydessä eivät a i v a n i l m a n ; h u s l t a ! a s s t - la' l i i o i / u i - (Jikeudestaai ..tärieet; kysymystä:. .mikä: tulee hin-_.| Se. o n . s e i k k a ; j o t a / n i e id n a k s i ? Ö.i a i v a n y k s i n k e r t a i s e s t i vai- ! . n i m u k a a n ; r e h e j l i s j - y d: t u k e v a t . n i i n n-e voimn • N e u v o s t o l i i t t o . i l m a n va s ä ä n m u o d o s s a t a p a h t ui s y y t ä k o r o s t a a . . ;/ . ^ O l i s a n o t t u , että P o ri t a m i n e n o n s e u r a u s ta .hengestä, pyrkimystä .1 hilystäl j o n k a m e n y t : : r . e m m e m e r k i l l e . M u t ta t e n se, j o k a o n s j T . n y t t kca.^-: k i i v i t e l i a , että s u u r v a l t a i l m an mirikään. l 2 i s t a / k o r v a u s t a l u o p u u t ä - mänlaatuiscäfa edusta. E r i . t a h o i l la u l k o m s i l l a . v i i ; i t e t t i i n k a n n u n v a l a n t a a' kä-asemia- p i t k p S u o m e n l a h d e n ' r a n - kä-asernia p l t n i S u o r i i e r i l a h d e n r a n n i k k o a , äb-evelVollisuiisajari; pideritä-rnistä, j o h o r i s i - ä t y * i s e k ä a n t i i m i n e r i i h e n g e n ? J o k u o n s a n on S u o m e n ' sisäisiin' a s i o i h i n ' j a ; m u u t a l a t c i r i i - j a / V e t y p o m m i t , t:imä'n. kaiiäista . I t s e a s i a s s a ' o s o i t - i k o t u h o a s e i d e n p e l k o , jo t a u t u i , että N e u v o s t o l i i t t o k a t s o i tar-;|. v a l t i o m - i s h e t n y t tosissa.i p e e l l i s c k s i ; v. 19't8 s o l m i t u n y s t ä v y y s - i h r i i i s k u n t a a u h k a a v an j a a v u n a n t c . s o p i m u k s e n p i d e n t ä m i s en 20 v u o d e l l a eteenpäin.: T ä m ä ; m e r k i t see .'•iis,- e t t ä N e u v p s t o l i i t t b et v a a t i n u t S u o m e l t a m i t ä ä n u u s i a . v e l v o i t u k -. siä; miiSään muödpsSa, Pres. P a a s i k i v i c n . e r ä ä s s ä r a d i o p u h e e s s a a n m u u - - m i s i ä . O m a l t a / o s a l t a ni m i t ä ä n s u u r e m p a a a r v o i s e l l e käsitykselle. -Myös m a a i l m a n s b t a a , saatet: u u d e n s u u r s c d a n seura j o n k a b i i s i pitänyt sa t a m a : päivä s i t t e n : k o r o s t a n u t , että: j ä r k e v ä i h m i n e n tekemä ystävyys- j a avunantbsopimui muodostaa :/tärkeän j a perustavan osan Siiriä .politiikassa,^ joka kantaa hänen nimimerkklään. Me voimme siis s a - s e l l a i s e r i • välttämiseksi; b a k t e e r i a s e e t o l i v a t esi I i n t u n n e t t i i j a / j a tai-p- ( J a t k u u 4, s l v i f f suurin renessanssi • f f Käsikirjoituksen on kirjoittanut B b - merkki", jonka. käsikirjoituksen on ris Palotai Ja se kuvaa pioneerien elä- laatinut E n d r e V e s z i , ja josta ilmei-mää. "Kaksi kertaa kaksi o n toisi- sesti tulee U n k a r i n filmltalteen huol i a an v i i s i " niminen operettifilmi k u - mattaya tapaus, , Vanhoja ' lehtileikkeleitä tarkastaessa havaitsimme, että / T o r o n t o — vanha hiyvä Toroiito — ori nyt tullut pelastetuksi, koska evankelista / B i l ly G r a h a m ori puhdistanut sikäläiset tomut jaloistaan j a mennyt takaisin 'isiensä tykö"- — yhdysvaltalaisten rahamiesten helmaan. K a i k k i e n vääfinkäsitj-sten välttämiseksi lienee paikallaan korostaa sitä tosiasiaa, että meillä ei ole pienintäkään halua sekaantua mihinkään uskonnollisiin asioihin. -iMaal-likkona meitä ei suoraan sanoen "tuonpuoliset" asiat kiinnosta. M u t t a B i l l y G r a h a m i n puheet näistä maallisista asioista ovat kysymyksiä, jotka kiinnostavat meitä maallikkojakin, j a niistä on syytä Vaihtaa ;mielipiteitä;':; ":-\'';.-',': "•-^ Torontolaisten syntisten sielujen juuri täydellisen pelastumisen edellä, e l i vähää ennen' h ä n e n " r l s t i r e t k e h - s ä " päättymistä, Billy G r a h a m / j ä r jesti sanomalehtimiehille haastattelutilaisuuden, missä hän antoi huutia taivaallisille asioille Ja selosti kaunistelematta, millä asialla hän l o p pujen lopuksi On. - Vaatimattomana miehenä, joka r a h a a ''.halveksien" Ja siltä välittämättä on antautunut vaiValsen 4115,000 vuos i p a l k a l l a ' sielujen pelastajaksi, B i l ly G r a h a m selosti tällöin torontolaisllle saribmalehtimiehille, että usköii asiasta o n tullut erittäin haluttua lukemistoa sanomalehtien lukijakunnalle, sillä maailmassa on uskonnpn; a l a l la nyt tapahtumassa — kiitos Billy G r a h a m i n herätystyölle — " h i s t o r i an s u u r i n renessanssi". H i s t o r i a l l i i s s t i renessansilla tarkoitetaan, kuten tiedetään. Italiassa 1300 l u v i i n alkupuoliskplla alkanut j a pian sen jälkeen •; yleiseurooppalaiseksi muuttunut, henkisen elämäii kaikille aloille ulottunutta elämänkatsomusta, joka syrjäytti keskiajan elä-mänkatsoriiuksen jä sen muodot. . M u t t a kuten sanottu, B i l l y Öraham o n aikaansaanut •.'historian 'suurimman renessanssin" kuten iiäii vaatimattomasti huoiriautti. Että kysymys on juuri Billy G r a h a m i n aikaansaamasta " h i s t o r i a n suurimmasta renes-sarissista", Ise näkyy, torontplaisesta uutistiedosta, missä kerrottiiri: ' K i r k o s s a käynti Skotlandissa, s a noi mr, Graham, ön lisääntynyt 19- pirosenttisesti' viimeksikuluneen 6 kuukauden ,aikana; Yhdysvalloissa käy nyt kirkpssa 60 prosenttia väestöstä Ja jos otetaan huomioon myös lapset, prosenttiluku on silloin 80; V a i n jokin aika sitten, selitti hän, ainoastaan 37 pros, Y h d y s v a l t a i n tie- .demlehistä uskoi jumalaan, n y t uskoo 80 prosenttia. " H ä n k e r t o i l y h y e s t i j o i t a k i n y k s i - t;yiskohtiä E n g l a n n i n matkastaa,n, missä h ä n s a n o i , : h ä n e n k o k o u s t e n sa , L o p u k s i , e v a n k e l i s t a 1 e s i t t i k o l m e ' perussyyt£ häneri herätysiyöiisä o: p i e n i n , j o u k k o , ' - 6 0 , C OO ihmistä; - / o l i a i k a a n . s a a n u t ; ; R a ji A V e m b l e y / S t ä d i u m i l l a , s a i n a l l a k u n , v u o k s i m e / h u o m i o i mm matkansa/viiriaeisenä; s e i s o v a n a k u u - j k a k s i : ' / l i j a k u n t a n a o l i k o v a s t a i u m i F y r y s t ä ! / . . '.2. N y k y a i k a i n e n fil^ h u o l i m a t t a ,100,000. i h m i s t ä . " ' ^ ; . ; B i l l y G r a h a i r i siis s e h t t i , , v a i k ka h ä n ei s i t ä k a i k e s s a y a a t i r n a t t o n i u u - d e s s a a r i a i v a n s u o r a a n s a n o n u t k a a n, että, hän.: e v a n k e l i s t a ' B i l l y G r a h am o n a i k a a n s a a n u t • " h i s t o r i a n , s u u r i i n - j r i a n r e n e s s a n s s i n " u s k o r i n o i l i s e s sa elämässä./• V •, O l k o o n meistä • k a u k a n a a j a t u s k in siitä, ,että edes ePäili^^imme. h ä n en n u m e r o t i e t o j e n s a paikkansapitävyyttä. / ; S e n s i j a a n täytyy u s k o a , että toir n e n y h d y s v a l t a l a i n e n pääpaaVi; v a i -, t i e l l i s i n p o l i i s i n , p e l ä t y n F B I i n päär. m i e s , ' m r . H o o v e r o n v a r m a a n väärässä k u n hän' p u h u u t i l a s t o i s s a a n, e t t ä r i k o l l i s u u s — i h ^ L s t a p o t , r y ö s l ö - m u r h a t , . r y ö s t ö t j a r a i s k a u k . ^ e t ; l y n k k a u k s i s t a / j a v a r k i u k s i s t a / p u h u m a t t a k a a n ;— o v a t Y h d y s v a l l o i s s a lisäänt y n e e t j a t k u v a s t i . K u n m r . H o o v er o n väin m a a l l i l r k o , hiin ; m i t e n : v o i d a a n • a r v o s t a a hänen ti"ä'itojaan " h i . s t b r i . a n s u u r i r h n i a n r e r i e i s a n s s i n" a i b e i i t t a n i ^ e n : e v a n k e l i s t a n t i l a s t o i - . h i n ? - V ' .•; M u u t e n B i l l y G r a h a m pitää t a r k k a a l u k u a h i i r i ' p e l a s t a m i s t a a n " - . s i e l u i s t a k u i n iiiistäkin. j o t k a ovdt s.vy.'5- s e u r o i s t a o n löytynyt t ä t a i . t o i s e s t a t u l l e e t k a t s o m a a n h ä - iniltä " t o s i i i s k o v a i s i x " — rien näytöstään — t ä j s ä s u h t e e s s a ' s e n s a a n e i t a , j o i d e n vai häntä v o i d a a n v e n a t a m a a i l m a n e n - t e n o n s e l i t e t t y alaikä:; nätyksiä t a v o i t t e l e v i i n / j a l k a p a l l o i l i - J o l h m , J o t k a laske-irat y h t e e n - k u n k i n s e s o n g i n m a a l h n ä ä r i ä ä n! k e i l i i o n epäonnistunut' kelistä G r a h a m ; ' " K or . m e n e t t ä m ä s s ä , p t e t t a an ' p a j s a / . • • 3. M a t e r i a l i s m i if: oli d y t t ä ä Sielua j a e n e mm k ä s i t t ä ä ' n y t , 'että taloi v a i i i s u u s . e i ole täydell h e etsivät j o t a k i n m i a n d M a i ' i n ; u u t i s t i e t o ) .: ;• E v a n k e l i s t a B i l l y o ra r e U i " ^ k o h d i s t u u , s i i s k ; / ' k o m m u n i s t i s t a f ilo-sof i •kuteri k o h d i s t u u W a i i S k i i r i e n j a h e i d ä n p o l i t i ik p o l i t i i k k a k i n , j a sisäpcl i ä i s t e n j a f a r m a r i e n :n v a s t a a n , j o k a myös i l i t ty t i n p a n k k i i r e i h i n Siinä että k a n s a n pitäLsi t y y: "jemman vähään, jotta; ; p a n k k i h o l v e i h i n saatais e n t i s t ä enemmän k u l t a: E l s i i s ole i h m e , v a i kk B i l l y G r a h a . m i n '•heräty.= e h t y m ä t t ö m ä t r a h a t u l o t' •ple m i t ä ä n i h m e t t e l e m is v a i k k a e y a n k e l i s t a B i ll v a n h u k s i a s e k a yleensä i o v a t e n n e n k i n - h e r ä t j i ci |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-10-27-04