Vapaus, August 25, 1925

              mu Tllitaliia ehkmm 25 p. — Tiies., Aug. 25tli, 1925
Csmadsa momzl&hen työvSestSa ElEenksnnattaja, ihnes-
I j y Sadi>aryfi33, Oat., j o k a tiistai, torstai j a Isc&ntai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAABA.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-lished
i n Sudbury, O n t , every Tuesday, ThorEday and
Satttfday. _
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
&a second class rnatter.
" r i L A U S H I N - N A T :
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk-j
a yk«i kk. 75c. . , , r« v ,
YhdyBvajtoihJn j a Saomeen, yksi " k . |5.60, puob vk.
$3.00 ja kolme kk. ^1.76.
Tilauksia, joita ei seun-a r^ha, ei tu.la lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiintain lehteen aijotut Ilmoitukeet pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
tehteen torstaina kello 3. __
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
Bt, Puhelin 1038. Postiosote: Box G9. _ S u d t ^ i ^ _ O n t .
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persoonallisella nin.«;Ilä-
. J. V , KANx\4ST0. Liikkeenhoitaja.
Sosialidemokratia — porvariston
vasensiipi
Sosialidemokratia edusti aikanaan köyhälistöä, se o l i
sen luokkapuolue, jonka varhaisemmat johtajat edisti­vät
ja propageerasival Marxin vaHankumoukselHsia op­peja-
-Multa nyt eivät sosialidemokraattiset puolueet sitä e-nää
ole. Maailmansodan sulatusuunissa muuttuivat ne
porvarilisen yhleiikuntajärjestelmän tukijoiksi. Sosiali­demokratia
ei ole enää työväestön oikeistosiipi. sanoo
Sinovjev, siitä on tullut porvariston vasen siipi. Marty,
ranskalainen kommunisti, sanoo Ranskan sosialidemo­kraateista,
selostaessaan niiden suhtautumista Marokon
sotaan, että sosialidemokraatit muodostavat siellä por­variston
vasemmjstoblokin hännänhuipun.
Kaiken kaikkiaan pitää paiklcansa se, että sosialide­mokratiasta
on tullut porvarillinen liberaalinen uudis­tuspuolue.
Se ei ole mitään ennenkuulumatonta. Työ­väenpuolueilla,
sanoo nimimerkki «Talonpoika» kirjo-tulaessaan,
joka asiaa käsittelee eräässä suomalaisessa
työväenlchdcssä, on aina ollut vaikea tehtävä kantaa
luokkataistelun lippua. Toiselta puolen anarkismi, toi­saalta
reformisnii on alati uhannut marxilaisuutta. E i
vain yksilöt, mut'ta suuret joukot ja ryhmät ovat eksy­neet
jompaan kumpaan harhaan. Ja näitä ryhmiä vas­taan
on marxilaisuus saanut käydä kiivaimmat taiste­lunsa.
Kuka hyvänsä voi nimetä tässä maassa — sa­moin
kuin kaikissa maissa — suuren joukon miehiä,
jotka alkoivat sosialisteina, mutta joista on tullut puh­dasverisiä
porvareita, us?ila työväen verivihollisia. E i
tarvitse hakea esimerkkejä kaukaa. Jokainen niitä löy­tää
omalta paikkakunnaltaan, omasta kylästä. Mille-rand,
Vandervelde, MacDonald, Henderson y,ni. kunin­kaalliset
ministerit — mitä ne ovat? Vanhoja työväen
miehiä, jotka alkoivat poliittisen uransa työväenliik­keessä
j a ovat nyt imperialististen suurvaltain korkeam­pia
miehiä ja luotettavimpia tukipylväitä.
Työväenmiehen, joutuakseen palvelemaan porvareita,
ei välttämättä tarvitse olla huono luonne, jatkaa kirjot-taja.
Epäilemättä löytyy huonojakin luonteita, lurjuk­sia,
j a poliittisia keinottelijoita ja onnenonkijoita, mut­ta
se ei ole välttämätöntä. Olosuhteet voivat siihen vie­dä
monta rehellistä luonnetta, varsinkin työtätekevän
kansan keskuudesta. Eihän työmies ja työtätekevä ta­lonpoika
ole luonnostaan herrain ystävä. Multa, kun
joudutaan vaikeisiin olosuhteisiin, jolloin kivuttomat
pikkuparannuksel näyttävät ainoilta järjellisiltä ja -r-mahdollisilta,
s i l l o in on aind se vaara tarjolla, että unoh­detaan
pääasia — syvä ja sovittamaton ristiriita työn
ja pääoman välillä. Porvarillisen uudistuksen — por­varillisen
yhteiskunnan paikkaus- ja parannuspolitiikan
— välillä ei ilse asiassa ole mitään peruseroa olemassa.
Mainitkaamme vain muutamia vertauskohtia porva­rillisen
liberalismin —vapaamielisten porvarillisten
uudistuspuolueiden ja sosialidemokraattisen uudistus-suunnan
välillä. — Minkälaisista yhteiskunta-aineksis­ta
porvarillinen liberalismi saa kannattajansa? Ensikä­dessä
oppineista, yliopistojen opeltajisla, kirjalijoisla
- j a taiteilijoista Vim. Siihen liittyy myös käytännöllisen
elämän miehiä: teollisuuden ja kaupan harjottajia ja
rahamiehiä. Sitä tukevat ylipäätään pikkuporvarit, kai­kenlaiset
toimitsijat, n.s. valtiollis-vapaamieliset kansan-vallaisel
porvaripiirit. Kaupungin ja maaseudun keski­näisissä
suhteissa ne ajavat päättävästi kaupunkilais-ja
teollisuuspiirien etuja. '
Miltä kannalta porvarillinen uudistussuunta sitten
ottaa yhteiskunnan uudistuksen ja mihin se periaattees­sa
pyrkii? Se tunnustaa, että valtiolla on useissa tapa­uksissa
oikeus ryhtyä järjestämään oloja niin, että ne
p i i r i t laajenevat, jotka voivat päästä osallisiksi sivis­tyksen
saavutuksista myöskin alempien luokkien keskuu­dessa.
Tämän se luulee käyvän päinsä millään tavalla
loddcaamatta porvarillisen valtion perusteita, osaksi
lainsäädännön avulla, osaksi omaan apuun turvautu­malla:
perustamalla vapaaehtoisia järjestöjä, jotka suo­jelevat
yhteiskunnallisesti heikompia väkevämpäin vää-'
rinkäyttöä vastaan setka auttavat ne kykeneviksi yhlynei-j
nä ryhtymään taisteluun taloudellisista eduista vapaan
k i l p a i l u n p o l i j a l l a , ^ t t a v a t heikompia pysymään pys­tyssä
ja niin elämässä toleiittavat elinkeinovapauden
j a oikeudellisen yhdenvertaisuuden periaatteita.
«Liberalismin täytyy, jos se mielii elossa pysyä, kan­nattaa
teollisuusjärjestelmää, vapaata yhteenliittymis-oikeutla,
täiriffisopimuksia, työväen suojelusta, kaikkea,
mikä kohottaa yksityisen henkilön arvoa liikeapulais­ten
j a työläisten suuressa joukossa», sanoo uusiaikaisen
liberalismin e<lustaja Naumaiv
Tällä pohjalla • lupaavat liberalistit kannattaa sosia-l
i s t e j d d n , , kui), he vain pysyvät soveliaisuuden rajoissa,
eivätkä vaadi mahdottomia. Väittävätpä olevansa par-iiaita
sosialisteja. Tämä tietysti ei estä heitä kovakou-raiseili,
jopa verisesti kohtelemasta työväkeä, jos se
vaatimuksissaan ja esitntyraisessään menee määrätyn ra­jan
y l i .
Edellä esitetyistä porvarillisen liberalismin — uu­distuspuolueiden
— pääpiirteistä ja orainaisuuksista
käy jokaiselle, ken vähänkin on seurannut spsialidemo-kraattiemme
edesottamisia, selville, että nykyisellä sosi­alidemokratialla
ja porvarillisella liberalismilla on
hämmästyttäviä yhtymäkohtia. Eitä sosialidemokraatit
eivät tosiasiassa ole esittäneet mitään käytännöllistä
vaatimusta, jota eivät vapaamieliset porvarit voisi san­gen
vähillä muutoksilla hyväksyä. Jos nykyisen sos.-
dem- puolueen yltä riisutaan sosialistinen valepuku:
joukko periaatteellisia lauseparsia, ponarien haukkumi­set,
vanhat sosialistiset iskusanat, sanalla sanoen: val­tiollinen
näytteleminen, on meidän edessämme jotenkin
puhdasverinen porvarillinen uudistuspuolue ilki alasto­mana.
Eikö sosialidemokraattisen puolueen johto ole
kokoonpantu aivan samoista pikkuporvarillisista oppi­neista
liike,- tilanomistaja- ja rahamiespiireistä, kaiken­kaltaisista
toimitsijoisat, kuin liberaalipuolueen johtosak-k
i k i n . Tosin niistä muutamat ovat työväenluokasta lah­tosin,
mutta ne ovat jo kauan sitten lakanneet olemasta
työmiehiä.
Sosialidemokraattimme tunnustavat luokkataistelun
sosialidemokratian perimäoppeihin kuuluvaksi, mutta
tuomitsevat sen käytännössä. He tunnustavat luokkien
välisen ristiriidan olemassaolon, mutta selittävät, että
se voidaan poistaa reformeilla. He tunnustavat tuotan­tovälineiden
yhteiskunnallistuttamisen periaatteessa,
mutta tukevat yksityisomistukseen perustuvaa yhteiskun­taa
käytännössä. Mutta senhän tekevät vapaamieliset
valistuneet porvaritkin, joskin toisilla saiioilla ja toi­senlaisessa
äänilajissa. K u n tarkastaa sosialidemokraat­tien
edcsoliamisia, ci niissä todellakaan näe mitään,
jota valistunut porvari saattaisi kauhistua. Ammatilli­nen
järjestäytyminen, työväen suojelus, • laillisesti hy­väksytyt
palkkatariffit, nehän porvaristokin h}'väksyy
määrätyillä ehdoilla ja määrätyissä rajoissa. Pitääpä
niitä työrauhan säilyttämisen ja kapitalistisen tuotan­non
välttämätlömimpinä ehtoina. Samoin puuhailevat
porvarit hiki hatussa osuusloimintaliikkeessä,
Saman järjestelmän tukijoita ovat kumpikin poliitti­nen
ryhmä. Siihen on johtanut sosialidemokratian tie.
Bolshevisoiminen ja naiset
On tunnustettava, että useimmissa kommunistipuolu­eissa
tehdään naisten keskuudessa aivan riittämättömäs­ti
lyölä, sanoo tov, Sinovjev. Nuorisotyön alalla olemme
voittaneet II Internationalen, mutta naisten keskuu­dessa
olemme autlamaltomasli jälessä. Monet lännen
kommu^iistit pitävätkin kysymystä toisarvoisena. Mutta
mikään bohhevisointi ei ole mahdollinen, jos eräiden
työläis- j a talonpoikaisnaisten kerrosten järjestämisky-symyslä
ei aseteta leniniläisesti.
Vanhan s,-d, käsityksen mukaan ei naisten järjestä­miseen
kannata uhrata erikoista työtä, mutta leniniläi­sen
täytyy ymmärtää, eitä mikään joukkoliike ei ole
mahdollinen, jos mukaan ei ole vedetty nainen. Rans­kan
suuren vallankumouksen historiasta tiedämme, etlä
naisten osuus ei suinkaan ollut vähäinen. Pariisin Kom­muunissa
o l i se vielä suurempi. Venäjän vallankumouk­sessa
1917—25 on se ollut suunnaton. Ja yhä suurem­maksi
se käy' Neuvostoliiton taloudellisessa rakennus­työssä.
Työtä naisten keskuudessa ei saa jättää minkään pie­nen
«naisryhmän» tehtäväksi. Se on koko puolueen
työtä. Työläisnainen, perheenäiti kantaa hartioillaan
raskaimman kapitalismin taakan. Asuntopula^ kouluasi­at,
työttömyys, prostitutsioni j.n,e, — painavat ihan e-rikoisesli
naisia. Siksi nämä joutuvat suurissa kansan­liikkeissä
useinkin esittämään suorastaan ratkaisevaa o-saa,
.
Paljon olemme laiminlyöneet naisten herättämisen
suhteen. Se on korjattava maksoi mitä maksoi. Arvioi»
dessban puolueiden bolshe\'isoimisen astetta ottaa Ko­mintern
erikoisesti huomioon, onko niillä esitettävänä
vakavia tuloksia naisien joukkojärjestämisestä-
Ennustaa sotiaa Englannin ja
Venäjän välillä
Sola Englannin ja Venäjän välillä on väistämätön
tulevan sukupolven aikana, vakuuttaa Felix V a l y i , Re-vue
Internationale Politiquen toimittaja, joka on saapu­v
i l l a - Williamstown'in, Mass., poliittisen instituutin ko­kouksessa.
Valyi selittää, että jos Englanti ei lopeta vii­na-
ja opiumikauppaa Itä-Aasiassa ja ryhdy paranta­maan
«henkisiä suhteita» Idän kanssa, tulee sota Venä­jän
kanssa syttymään, josta seurauksena tulee olemaan
brittiläisen valtakunnan luhistuminen. «Idän kuohun­taa,
mikä ulottuu Marokosta Mongoliaan, ei voida käsi­tellä
Europan siirtomaavaltojen tavallisilla keinoilla-
Se on valtaavan laaja liike, jota elähyttääv yhteinen nat-sionalistinen
henki,» selittää V a l y i . E i ole mitään mah­dollisuutta
olemassa, että Europan vallat kykenisivät
ratkaisemaan raa'alla väkivallalla tilannett itämaissa.
Valyi vakuuttaa, että Venäjä käsittää paljoa parem­min
itämaiden kansoja ja etlä se suhtautuu niihin o i ­kein,
tunnustamalla niiden valtiollisen tasa-arvoisuuden.
Sitten hän puhui Mustafa Kemalille j a Chandille anne­tusta
kohtelusta: «turkkilaisten^ johtaja käytti asevoi­maa
j a sotilaallisia strategiaa j a voitti Europan vallat,
j a häntä kunnioitetaan sen mukaisesti, somalla kun
Ghandi, joka meni nim pitkälle, että avusti Englantia
sodassa, sulettiin vankilaan kuin tavallinen rikollinen».
V a l y i n mielestä Kemalilla j a Ghandilla ovat samat nat-sionaliset
pyrkimykset. «Koko iläuien maailma syyttää
että Kansainliitto ilse ei ole muuta kuin ase Europan
voimakkaiden valtojen käsissä, eikä yhdelläkään itämai­sella
kansalla ole mitään luottamusta sen puolueetto­muuteen,
silloin nousee kysymys siirtomaavaltojen jä
muun maailman välbislä asioista,» selitti V a l y i.
V a l y i n toimittama poliittinen julkaisu ilmestyy P a ­riisissa.
— F. P . . ' '
Pöytäkirja Canadan Kommu­nistipuolueen
Suomalaisen
Järjestön piiri Xo. O edus­tajakokouksesta,
joka pidet­tiin
Salmon Armissa, B. C.
elök. 9 p. 1925.
1 f. Kokouksen avasi sihteeri
M. J . Mäki keUo 10.30 a.p. Pu-heenjohtajkasi
kokoukselle valittiin
G. A. Mack, ja pöytäkirJuriksi M .
J . Mäki. I
2 §. Edustajia oli saapuvilla:
J . P. Mäki, G. A , Mack j a J . Hau­tala
Salmon Armin osastosta; Bo-wien
osastosta M. Teto j a kun V.
Pelto BpTviesta ei ollut saapuvilla,
niin valittiin Mrs. Teto hänen t i l a l ­leen;
M . W. Mäki edusti White L a :
ken osastoa. Nämä hyväksyttiin
edustajiksi,
3 §. Sihteeri luki työjärjestyk­sen
kokoukselle ja viime vuoden
Toimintakertomuben
B. C:n itäisen No 6 piirikomitean
toiminnasta maalisk. 9 p:stä 1924
elok, 9 piään 1925.
Kolmas vuosi piirijärjestömme
toiminnassa on päättynyt. Teke­mällä
yleissilmäyksen kuluneen toi­mintakauden
ajalla, voi sanoa, että
se ,on ollut vähän laimeaa. Tosin
kyllä kokoukset on pidetty^ään-nöUisesti
joka toinen kuukausi ja
yksi^ylimääräinen kokous pidettiin
White Lakella. Sen tarkotus oli o i ­keastaan
saada White Laken osas­ton
jäsenet j a eronneet jäsenet jäl­leen
toimimaan sopusoinnussa yh­teisen
asiamme eteen. Tulos tästä
kokouksesta ei ollut tarketusta
vastaava, vaan kokouksen raportti
lähetettiin toimeenpanevalle komi­tealle,
joka on siitä antanut lau­suntonsa.
Sitä paitsi on White L a ­ken
osasto toiminut kiitettävän hy­vin
huolimatta sivullisten parjaami­sesta.
Puhujia ei ole voitu hankkia u l ­koa,
joten on täytynyt tyytyä sii­hen
mitä Järjestömme on öUut
meille tilaisuudessa lähettämään.
Viime joulun aikana kiersi Järjes­tön
puhuja tov. A . Hautaniäki pu­huen
piirimme jokaisessa osastossa
kahtena tai kolmena iltana, kuten
oli puhetilaisuudet järjestetty. Sit­ten
vähän perästä seurasi puhujana
tav. A. T. H i l l , samoin jokaisessa
piirimme osastoista. Puhetilaisuuk­sissa
oli lukuisa kuulijakunta itse
kullakin paikkakunnalla.
Tupa-agitaattorina piirissämme
oli tov. J . Hautala, kiertäen piiri-ämine
marrask. loppupuolella, myy­den
joulukirjallisuutta ja ottaen
sanomalehdille tilauksia. Tulokset
hänen toiminnastaan olivat hyvät.
Nuoriso-osasto on ollut hyvässä
toiminnassa Salmon Armissa viime
talvesta saakka, vaan kesän tullen
on toiminta lamaantunut, ehkä s i i -
AJistettu piirin edustajakokouk­selle
Salmon Armissa elok. 9 p.
1925.
M, J . Mäki, sihteerj-
Tilikertomas
piiri No. 6 tileistä maalisk. 9 p:stä
1924 elok- 9 p:ään 1925.
Entinen kassa $86.15
Tulot , 107.10
5 a
Käyttelijät! Käytehnäseuraan ote-'t2Jien kesken oli e^tä - ^ T ^ ^
taan uusia jäseniä. Voi ilmottau-• monta hyvinkin m u * ' . - ^ : : - , ' ^^
taa johtajalle, joka on tavattavissa i tä, joista oli a n n e » " " ^ ^ J i -
suomalaisen seuran talolla joka a i - j edustajille. Kaikki
ka päivästä. Tulkaa •©aoret haus- kyivät
kaan kängiln. Siellä kuluu talvi-
Yhteensä
Menot
?173.25
..$107.35
Jäännös $65.90
Saatavia
Laina Salmon Armin os $25.00
K i r j o j a 3.50
Puhdas omaisuus $94.40
Olemme tarkastaneet tilit j a hy­väksynyt
ne, koska olemme huo­manneet
ne kuittien kansaa yhtä­pitäviksi.
M. W. Mäki. Matt Teto.
Tilintarkastajat.
4 §, Edelläolevan tilintarkasta­j
a in lausunnon perusteella tilit hy­väksyttiin
ja annettiin piirikomi-tealle
tilivapaus.
5 §. Salmon Armin osasto oli
lähettänyt evästyksen sanomalehti-ja
kirjeenvaihtajien toiminnan uu­delleen
järjestämisen suhteen, et­tä
piirijärjestö palkitsisi osastojen
kirjeenvaihtajia, jos he kirjoittavat
vähintäin kaksi kirjettä kuukaudes­sa,
kuuden kuun ajalla. Hyväksyt­tiin.
Palkkioksi tulee 6 kuun t i ­laus
"Vapaus"-lehteä niille, Jotka
ehdot täyttävät. Myös piirikcjmitea
kehoittaa osastoja panemaan sa­man
käytäntöön "Toverittaren"
suhteen, j a että osastot luovuttaisi­vat
tämän suuntaisen palkinnon sen
kirjeenvaihtajille. ,
6 §. Päätettiin että maksetaan
sihteerille $1.00 kuukaudessa kor­vausta
hänen työstään.
7 §. Edustajakokous katsoi, et­tä
entinen piirijärjestö ei ollut teh­nyt
kaikkea voitavaansa nuoriso­toiminnan
edistämiseksi. Siis toi­vomus
seuraavalle piirikomitealle,
että he painostavat osastoja ja
myös ovat ohjaajina toiminnan uu­delleen
järjestämisessä,
8 §. Päätettiin ottaa puolen tun­nin
"fuokaioma.
9 §. Kokous alettiin jälkeen päi-vällisloman
kello 1 j.p.p,
10 §. Toimitettiin sihteerin ja
piirikomitean val:«ita. Käytettiin
lippuäänestystä. Sihteeriksi valit­tiin
M. J . Mäki. Piirikomiteaan t u -
livat seuraavat: Salmon Armin
osastosta F. Kytömaa, F. .Kuusisto
ja J . P. Mäki. Varalle V , Tanttu;
White Lakelta M . W. Mäki, varalle
Aug. Koski; Boviriesta V. Pelto, va-
.tä syystä, että osa vanhimmista jä-1 ' ' » " e M. Teto. Tilintarkastajiksi
set pitkät iltanne hupaisastL
*
Saomalai«en paolueosaston koko­uksessa
16 pmä elokuuta hyväksyt­tiin
uutena jäsenenä puolueeseen
täysillä oikeuksilla Kapriel Mono­nen.
Piirikomitean esityksestä valit­tiin
puoluekokouksiin tulevien edus­tajain
majoituskomiteaan osastom­me
puolesta A. T. H i i l -
Keskusteltiin kommunistisen eh­dokkaan
asettamisesta Dominion
parlaraenttiedustajain vaaleja var­ten.
Oltiin sitä mieltä, että ny­kyistä
työministeri Murdockia vaa­taan
pitäisi saada kommunistinen
ehdokas, sillä hän, vaikka kantaa­kin
rautatieläisten ammattiunion
korttia, on tehnyt suuria karhun­palveluksia
työväelle. Niiden pal­jastamisesta
on jotain hyötyä vain
silloin, jos on oma mies häntä vas­taan.
Kun kuitenkin ehdokkaan
asettamisesta on suuria taloudelli­sia
kuluja, päätettiin, että osasto
ottaa niiden kulujen suorittamiseen
osaa vain siinä tapauksessa, jos to­veri
MacDonald saadaan ~ ehdok­kaaksi.
Agitatsionitoimikuntaan valittiin
Tyyne Niemisen tilalle A. T. Hill
j a järjestysvaliokuntaan A . Kiven
tilalle, Lenni Berghall.
Suomalaisen seuran kokouksessa
16 p. elok. asetettiin liTuomalaisen
Järjestön toimeenpanevan komitean
jäsenehdokkaiksi J . W. Ahlqvist,
A. T. H i l l , P. Mertanen, J . Kahila,
Tilda Peltonen, V. Virtanen, E .
Nyran, E , P i r t t i n e n , J o k e l a , A ,
K i v i , Y . Oinonen j a S, Rae,
Keskusteltiin haalin lämmityslait-teitten
parantamisesta ja annettiin
johtokunnalle oikeus' toimia par­haansa
mukaan.
Eneimäisen "harvesteri"-junan
lähtiessä oli Union asemalla hilua
ja elämää. Koko yön tiistaita vas­ten
makasivat miehet, vaimot ja
lapset aseman odotushuoneissa, jot­ka
lopulta tulivat niin täyteen, et­tä
myöhemmin tulleitten täytyi
viettää yönsä aseman vieressä ole­valla
tyhjällä tontilla. Yön kulu­essa
alkoivat joukot niin kotiutu­maan
asemalla, että alkoivat työn­tämään
toisiaan tungosten täyttä­miä
portaita alas ratapihalle. Sillä
aikaa toiset ottivat haltuunsa paket­t
i - ja pakaasihuoneet. Tarvittiin
suuri joukko poliiseita tyhjentä­mään
niitä. Kun joukot vihdoin
pääsivät vaunuihin, alkoviät he hu­vittamaan
itseään särkemällä vau­nun
ikkunoita, kunnes noin 500 o li
sirpaleina. Rautatievurkailijat sa­noivat,
että miehet eivät milloin­kaan
ole olleet hiin "innostuneita"
lähtemään harvestiin kuin nyt.
Joku,
Jcannalta.
JTnmartävän sen - ^ u - -
mikä heiUä oli uskott;
seen j a siksi kysymykset ratk^;?*
k i n puolueen ja koko valist­uksellisen
. " ^ - £ < -
senistä on muuttanut toisille paik­kakunnille
työnetsintään. Toivom­me
kuitenkin, että taas rupeavat
reippaaseen toimintaan syksyn tul­len,
Bowien osaston jäsenten keskuu­dessa
on talven ajan ollut voimis­teluseura
vilkkaassa toiminnassa.
Vaan kesän ajalla on seuran useain
jäsenten täytynyt-lähteä työnetsin­tään.
Sitä kun tässä nykyisessä
yhteiskunnassa täytyy aina oll^
menossa, että voisi pahaisesti tulla
toimeen.
Osastot piirissämme ovat toimi­neet
kiitettävän hyvin raha-asian
suhteen näin huonona aikana, kuten
on ollut näillä paikkakunnilla. Pa­rimme
kassasta luovutettiin summa
$25,00 Nova Scotian lakkoavustuk-seen
j a mielellämme olisimme luo­vuttaneet
enempikin jos olisi ollut
varaa luovuttaa.
Piirimme osastot viettivät yhtei­set
kesäjuhlat kesäk. 27 j a 28 p.
Salmon Armissa, ja juhlayleisöä oli
saapunut y l i toiveitten. Tulot näis­tä
juhlista jaettiin osastojen kes­ken.
Piirikomiteaan on kuulunut seu­raavat
jäsenet: Salmon Armista
F. Kuusisto, Mrs. F . Kytömaa, J .
Hautala j a M . J . Mäki, joka on toi­minut
sihteeri-rahastonhoitajana;
Bowiesta J . L . K a r i ja White L a ­kelta
Aug. Kosld.
Lopuksi piirikomitea toivoo, et­tä
lähtiessämme neljättä toiminta-kaätta
alkamaan, tekisimme sen
paremmissa toiveissa. Jokainen
osasto, jokainen piiriimme kuulu­va
jäsen, kun tekee parhaansa, ol­len
vuorovaikutuksessa piirikomi­tean
kanssa,, antaen sille aineelli­sen
ja siveellisen kannatuksensa,
tukee piffikomiteaa sen pyrkiessä
tekemään parhaansa, näin kani
teemme, silloin pihnkomitealta voi
jotain toivoa. Silloin mekin olem­me
jonakin . apuna siinä suuressa
ketjussa, jonka päämääränä on
maailman köyMIistön vapanttami-nen
sorron ja riistojärjestelmän
kahleista. Kolmannen Kansainväli-valittiin
Salmon Armista J . Hauta­la
j a •Wm, Laitinen, Edustajakoko-
'uksen pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
J . P, Mäki j a J . Hautala,
11 §v, Edustajakokouksen pöy­täkirja,
toiminta- ja tiliraportti
päätettihi julaista "Vapaudessa",
12 §, Kokous loppui kello 2.30
J-P-P.
Vakuudeksi^ .
M. J . Mäki, pöytälcirjuri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen
sellaisenaan.
J . Hautala, J. P- Mäki.
Pöytäkirjan tarkastajat.
Toronton iiiitisia
sen torvissa.
Näytelmäkansi alkaa. Näytelmä-seuramme,
levättyään muutaman
kuukauden alottaa taas varsinaisen
syystoimintansa, esittämällä haus­kan
kolminäytöksisen näytelmän
"Kun rouvat epäilevät". Kappale
on äärettömän hauska. Miesraukat
joutuvat siinä välistä niin kovaan
pinteeseen, että sääliksi käy heitä.
Paljastuu näette miesten pikkuval-heita,.
johon syntiin, jumala pa­ratkoon,
taipumiista meissä kaikis­sa
hiukan lienee. Misikset tulevat
olemaan kuin taivaassa, ajattele­maan,
etta justiin on meidän äijä
aivan samanlainen. Miehet saavat
tällä kertaa olla hiukan happamel-la
tuulella, mutta mitäpä siitä, ote­taan
vahinko toisella kertaa takai­sin.
Annetaan nyt naisille tilai­suus
riemuita meidän kustannuksel­lamme.
Lopuksi jää noin tunti ai­kaa
tanssille. Pääsymaksu on 45
senttiä. Alkaa kello 8.15.
Seuraava suuri näytelmä on "Pu­nainen
kasakka." Katsokaa flmo-tusta
tästä numerosta.
Oppibaa soittamaan. Kaksi näp­pärää
poikaa otetaan orkesteriin
opettelemaan torvella soittamaan.
Halolliset voivat ilmottantaa V . A i ­rolalle
suomalaisen seoran talolla.
Opetus on maksnton.
Port Irtliiirin ilof isia
Paljo auto-onnettomuuksia yhte­nä
päivänä. Yleensä kuukauden 13
päivää pidetään huonon onnc^ päi­vänä
j a sinä voi pitää Arthurissakin
elok. 13 päivää, sillä samana päi­vänä
tapahtui auto-onnettomuuksia
melkein joka taholla kaupunkia ja
lähiympäristöjen teUlä, John Mc-
Goldrickin auto otti ja läksi itse
liikkeelle ollessaan pysäytettynä ^ _
Cumberland j a . A r t h u r katujen k u l - pois sairaalasta, mutta joka ei kui*
työväenliikkeen edn.
_ Puolueen uud^Ueen'rT
kentammen, joka oli häonJti
evästetty . edustajille, ratkSS
myös samoin kuin muutkin b»T
mykset monipuolisen harkinnan'ja'
keen koko puolueen edun kanria.
Puolueemme edustajakokcakse"'
tulevat pm-imme edustajakokoufc^
sa tehdyt päätökset toivottavasti
saamaan samanlaisen käsittelyn ja
sillä tavaUa tullen meille kaikiU»
ohjeeksi seuraavalle loimintakau"
delle.
Alueen viimeiset juhlat eli pa.
remmin sanoen syy<jahlat tullaan
viettämään Kivikosken osaston haa-lilla'sekä
kentällä, juhlrit järjeste­tään
eri osastojen yhteisillä voi^j.
la. Kenttäohjelmasta koetetaan
muodostaa niin monipuolinen, että
siitä olisi jokaiselle nauttimista.
Samoin on illaksi järjestetty näy-töskilpailut
Kivikosken. Lapin ja
Tarmolan osastojtn näyttelijäin vä-
Iillä, joten i l l a l l a k i n tulee olemaan
jotain jännittävää, kun saadaan
nähdä miten maalaisosastojen näy-
^telmävoimat ponnistelevat" ja koet­tavat
kukin tuoda parhaansa esille.
Tätäkään, tilaisuutta ei kenenkään
pidä unohtaa. Juhla-ajaksi on pää­tetty
järjestää" Työnpäivä eli syys­kuun
en simaisena maanantaina, sil-lä
silloin ovat työpaikat sulettuna,
joten nekin pääsevät nauttimaan
juhlista, jotka ovat nykyään töis­sä.
Kaikki siis alueen .s\7sjuhlil!e
Kivikoskelle.
Oikaisu. -Pieni erehdys on tullut
Arthurin ja sen alueen edustaja­kokouksen
pöytäkirjaan. Pöytäkir-j
u r i t ' ovat pyytäneet te];eniään siitä
oik;iisun. Järjestön sihteeriehdok-kaan
nimen pitää olla A. T. Hill,
eikä A, H. Hill, joka pyydetään
jokaisen ottamaan huomioon.
Olisi syytä ehkä oiia varo7ainen.
Useat autoilijat ovat huomautta­neet,
että Nolaluhun menevällä
tiellä Stanlyn j a Williamin väjillä
toisinaan on - jotain epäilyttävää lii­kehtimistä
tien sivussa. Nyt l i i -
meksi on kerrottu seuraavanlainen
tapaus: Autoilijat olivat tulossa
Nolalusta päin Arthuriin. Tällä
puolen Stanlyn sillan he näkivät
uudeti autorenkaan tiellä. Toinen
autossa olijoista, vaimo, meni kat­somaan
ja ottamaan tätä autoren-kasta,
milloin se nypättiin pois ja
samalla alkoi kuulumaan metsästä
ääntä. Siitä autoilijat pelästjivät
j a juoksivat kiireesti autooiTsa, pa­nivat
koneen käymään täydellä voi­malla
ja läksivät pakenemaan, jo­ten
metsästä tulijat eivät voineet
heitä saavuttaa. Teko näyttää omi­tuiselta
moisella metsäisellä taipa­leella.
Olisiko kysymyksessä ollut
matkailijain ryöstöyritys, tai vain
tahallinen narraus. Joka tapauk­sessa
on parhain olla varuillaan
tuollaisissa tapauksissa.
Paikkakunnallamme hyvin tunnet-tu
työläinen Alex Aspi on taasen
joutunut sairaalaan, ollen nykyään
McKiUarin sairaalassa Williamin
puolella. Häneltä on katkaistu ko­konaan
toinen jalka poikki yläpuo­lelta
polven t,k, 4 päivänä. HänelB
on jo pidemmän aikaa ollut jalassa
vikaa, jonka hän" luuli jo paran­tuneen
viime talvena päästyään
massa omistajan ollessa pankissa.
Auto ktilki hitaasti alas Cumber­land
katua ja viimein törmäsi
Dawes vaatekaupan kulmaan py­sähtyen
siihen, josta omistaja sai
sen korjata vähän rikkoutuneena.
Olisi aptonajurien koetettava olla
huolellisempia autojensa kanssa,
silloin kun ovat ajelulla, sillä jos
tätä onnettomuusprosessia jatkuu,
voi siitä olla ikävämpiäkin seurauk­sia.
Edustajakokous, joka on ollut ja
mennyt, on antanut meille taasen
paljo lisää työtä j a tointa, jos vain
me kunnollisesti ne teemme. Alus­tuksia
oli paljo alueemme edusta­jakokoukselle.
Niistä
ponnet, jotka kaikki julaistiin leh­dessä.
Ne tulevat- olemaan sinä
lakikirjana, joka antaa meille oh­jeita
tulevan vuoden toiminnassa
tenkaan parantunut vaan on alka­nut
uudestaan potemaan ja seu­rauksena
oUen että koko jalan «n
pitänyt leikata poikki. Tovent,
jöiUa on, aikaa, voisivat käydä han^
tä sairaalassa tervehtämässä. — •
•
CuusloifflintaUikkeen koko"
torstaina 3 p. syyskuuta, 1»^-
alkaen klo 8 ip. Kokous pidetään
P. 'Arthurin osaston haalissa Ji»
Bay St. Läsnäolo- ja puheofteus
kaikilla, päätösvalta jäsenillä. KuK"
kien komitean jäsenten on tebtara
selostus lainoista ja oLakkeista seKs
tUitettävä rahat rahastonhoitajaue.
Osunskanppakomitean kokon»
laadittiin detään torstaina « 1 ° ^ . f
1925, klo 8 ip. Port Arthurin os^
ton haalissa 316 Bay -St.
Samalla edustajakokous tarkisti mi­tenkä
kaikki puolueen elimet ovat
toimineet edellisenä vuonna. Jos
Fort Wmiainin uuti^'»
Hauskaa ja rep5i.eväS^„^»"^;
.sen "Pfftin" näyttamoUa J'^
toiminnassamme vielä onkin «Unt; nähtäväksi ja kuultavaksi l a o ^ ^
epäkohtia, niin on toivottavaa, ettäj^na 29 päivä tätä kuuta,
ne jo tänä vuonna voitaisiin korja-' ^^igg taasen ne reippaat ^^^'f,
ta tai ainakin päästä mahdollisim-||ig^ hauskoine ja kauniine l a _
man lähelle taistelupyrkimyksemme ^een pitämään yleisöä hyvällä''
keskittämisessä, ja siUä tavalla ot- ^orftuulelia.
taa se askel taistelt^samme,, joka
on meitä johtava sujiressa työssäm-me.
Kokousta voidaan pitää onnista-; jatkavista yleisön
neena ja saurimerldtyksellisenä.
Yleinen sävy, mikä vallitsi koko­uksessa
koko ajan, oli mitä raken-
Vaikka näytelmä Lai»«> k * ^ ^
esitettiinkin viime syksynä
eri kertaa, on näytelmäse^ ^
1- jatkavista yleisön ^77^^°^^^
tänyt sen esittää vielä k ^ ^ l j ^
kaikki kaisoiskaupunkien saow^
set ^olisivat tilaisuudessa naKB-—
tavinta ja yhteisymmärrys eri edos-, sen.