Vapaus, December 3, 1957

              .Tiistaina, jbuluk. 3 p.— Tuesdasr, Dee, 3, 1957
VAPAUS
OUBCBTK)— XodeiMnuteat
Oggan of ginnlah Canaaians. Eff-
M^aeebnd da»'iDaQ by^^^t^^ Post
Omee Deps^rtment; Ottawa.,, Pid>-
Iflbed thrlce veddjr: TnndayB,
- lltondaj» tod Satmtlays^by
Pabltohtng Company Ltd, at 100-102
V m Bi: W.. Stidbury. Oot.^.Canada.
Telephones: Bos. Office OB.. 4-4264;
Edltoiial Of f Ice OS. 4-4265. BXanager
E. SuIcsL Editor W. Ekltmd. Mälltog
addre»: Box 69; StidbiU7, Ontario.
AdverUsing ratea iqxm appUeatkm.
Translatlon free of cbarge.
TXLAUSHINNAT:
Canadas»: 1 vlt
ThdsvvaHoina: 1 vk; 8X)0 6 Uc 4.30
Suomessa: 1 vk. aSO S U . 4.75
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V I Ä
i j y 3^ - - 7 t t^w«ö5i vuosikerta-r-i957
Kaiqipäkainarm''työntiekd^^
| ^ ^ i | ^ g y : ^^^^^^^^^^^^ ' .
> / • P ' ' en feaui^alkainarien to^^ oli esitetty Ontarion lainjaatijakunnan
ejffköa^ anomus, että tähän maakuntaan laaidittaisiin laki
"tyontekomikeuden" takaamiseksi.
/ Kuten muistetaan kansallisessa mittakaavassa toimiva kauppa­kamari
esitti myös jo jokin aika sitten samansuuntaisen vaatimuksen
liittohallitukselle.
• *Kaiken tämän johdosta on tietenkin syj/tä kysyä, mistä lähtien
on kauppakamari huolehtinut työläisten eduista ja nimenomaan työ­läisten
työn^kpmahdollisuuksista? -
Vaistäus tähän kysymykseen paljastaakin koko kauppakJunarin
puheet "työnteko-oikeudesta" humpuukia pahemmaksi hämäysyri-fyk£
«ksi.£e on humpuukia pahempaa^^^^I^
sen vuoksi kun kauniin sanahelinän varjossa yritetään s a a ^ halli­tusvalta
painostetuksi työväenvastaiseen lainlaadintaan.
Vaikka kauppakamarit vaativat nyt lakia ''työnteko-oikeuden''
takaamiseksi, niin ne eivät suinkaan tarkoita sitä, että kaikille työttö-miUekln
pitäisi varata mahd' Visuus H/ön tekoon; Näin '^albnku-nipukseli&
eksi'' ei kauppakamari ole tullut! Tosiaisiassa se ei välitä
tuoo taivaallista työttömistä. Puhuessaan lakitekeleestä, mikä takaisi
tarkoittaa sellaista lainlaadintaa
heikentää ammattiyhdistysliikettä yleen­sä
jä sitten ^^^t^^
Katsökaainihe tarkemmin, mitä kauppakamarit "työnteko-oikeu-takaamisielU
tarkpitUva työehtosq;)i-l^
ttksista, 'VVindsbrin A u Parts Manufacturersin edustaja A.
sanoi "työnteko-oikeiiksia'' vaatiess^n:
Vaikka monen unionin työehtosopimuksessa on lievennettynä
tniiön-työmaa määritelmä, me (tarkoittaa tehtailijoita) vastustamme
pakbllista jäsenyyttä missään sellaisessa järjestössä kuin' unioissa,
^totrn työntekoon dinkeinoksi.''
Uniooh kuuluminen loukkaa kuulema työläisten yksilöllistä var
paatta jjä (ieniokraattisia^^^^^^^^^^^ . yleensä, selitti puhuja samaan
!^tajpäiah kuin se yä^
jiuo^iriätäah; kysynt/s ei 616 lainkaan siitä, ^ttä työttömät
Kysyinys;ei ole liioin täys^
>ei Öle i>ienemmälläkään täVallä hiistään työläisten eduista.
^^^^^^ ; lainlaadinhalliäia toimenpiteitä "työnteko-
OÖMude^h^ sunä mielessä, että voitaisiin hei-ammattiyhdistyaliikkeitä<
r^ voimaa j a .vaikutus- ^
altto työehtosopijnfi^^^^
sittert
'periaatteiden
|ös jonkun teollisuudeh tai liikkeen työläisten enem-^
;a^nwttiyhdistj|:seeni ja^^^^^^
^ihhi j a ^Mv^fri työo^ sen laitoksi tai
Rikkeen työiaisiten' omat edut vaativat onkaan arnmattiyhdistykseen-
;Sä Kiftymiätä. MNäin jiiuri^ t työläiset tekevätkin. Tietysti on
«joitakin aniharvoja pässinpää-kitupiikkejakin, jotka ' ovat valmiina
hautumaan ammaUiyhdistystoim ayiilla saavutetuista pafem-
Ijmista palkoista ja muista etuisuuksista, mutta eivät' halua jäsenmak­suillaan
osallistua omaksi edukseen toimivan ammattiyhdistyksen
^kulujen maksamiseen. Ja vaikka tällaisia lyhytnäköisiä tf/^öläisiä' on
'perin vähän, ammattiyhdistysliikkeellä on käsittääksemme täysi oi-
•keus ja velvoUisuuskin. vaatia, että jos hÄkerr
maan ammattiyhdistyksen saavutuksista ja eduista, niin heidän: vel-
Jvollisuutensa on myös osallistua ammattiyhdistyksensä ylläpitoon yh-toisten
työläisten kanssa,
juiiri tällä tavalla ovat työnantajat ja yleeiisä suurliikkeet jär-jeislfyniBet
kaup»päkamareiksi ja muiksi yhtymiksi, eikä siinä ole min­kään
liikkeen hyvä jäädä "sivustakatsojaria'' nauttimaan toisten uh-ratiksista^
K|/symys on siis vain siitä, ikenen lehihä 6n kulloinkin
ojassa, Periaatteessa - ~ tai omalta kohdaltaan •— kauppakamari on
S i i s llyväksjrnyt seri, minkä se haluaisi työläisiltä kieltää,
• i : ; ; \ \ »,,••:.••,•'• « : •
^ Mistä todella on sitten ky^mysr^;
: Inflaation jatkuessa j a hintojen edelleen kohotessa, tässä maassa
«n nousemassa voimakas palkkaliike työtätekevien keskuudessa. Jos
nykyinen suunta jatkuu talouselämässämme, me voimme hyvällä
syyllä odottaa, että työväen toimesta esitetään ensi vuonna huomät-
:tavia palkankorotusvaatimuksia ja samalla työajan tuntilvaa. lyhentä-inlstä
niin, että tUhansiUe työttöniille 'voidaan varaia luovaa työtä.
Suuryhtiöt ja liikkeet ovat tietoisia tästä. Mutta vaikka ne ovat tie-i
o u l a ^män hetk^^ pienintäl^äh aiko-
^musta toimia niin kuin maan ja kansan todellikit edut vaativat. Päin-
^vastoin näyttää isiltä, että suuryhtiöt Valmistautuvat jö etukäteen tais­teluun
työläisten palkkaliikkeen tukahduttamiseksi. Tässä mielessä
^vaaditaan nyt jo toryhallituksilta työyäenvastaista lainlaadintaa.
iSuuiyhtipt ja -liikkeet muistavat epäilemättä 'RautakorkoTBeh<^
nettin j a hänen toryiiallitukJsensa "lujat" otteet työläisiä vastaan,
puntien poliittiset Jrstävänsä, nämä suuryhtiöt laskelmoivat, että nyt
^ mahdoUisuiis saada uusia työ>'äenvaJ5taisiaJakitekel^^
( | | | | ' j d a a n riittävässä määrässä harhauttaa yleistä^ mielipidettä pukemalla
i 5 ^ vaatimukset ja edesottamiset kaöhiiseeh päällyv^te-j||
gg||#v::^rta^ , . ' • -C:'^'-^
kauppakamarit' pauhaavat nyt' "työrtteko-oikeu-hallituselimille
vaatimuksia sellaisen lainlaadinnan
työnteko-oikeuden" niillä ehdoilla, mitä suur-iot
korkeassa viisaudessaan suvaitsevat järjestymättömille työläi-
;antaa." " •,.•„•:•.•
'[| ; ; *^ tiedämme, että tämän maan ammattiyhdistyslii-
* kettä ei moisilla puheilla enää jymäytetä. Me saamme olla vakuuttu-
KaUe Janris, Windsor. Ont., täyt­tää
tänään, joulukuun 3 pnä 70
vuotta.
Thoma» Taori, Sudbury, Ont,
täyttää keskiviikkona, joulukuun 4
pnä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja ttitta-vain
önnentoivotukirtin.
USAn sotahuiiut k
kohtal
enraa Iit
omme maaraajina
IMStä m u ^ sanovat
SODAN VANHAN:
AIKAISTUTTAHINEN
Yhä useampi maamme lehti, joka
aikaisemmin on omaksunut kieltei­sen
kannan rauhanneuvotteluihin,
tai ainakin Neuvostoliittoon näh­den,
on viime aikoina' tunnustanut,
että vain sotaisesta kannasta jä
pakkokeinoihin turvautumisesta luo­pumalla
voidaan taata maamme ja
koko maailman kansojen tulevai­suus.
Niinpä mm. Telegram-Iehti
St. John'sista, Newfoundland:
Ihmiskunta ei vöi säilyä jatkuvan
kauhun ilmapiirissä. Oii pakostakin
tuleva aika, jolloin samassa maäil^
mässä elämään pakoitetut ihniiset
tulevat järkiinsä ja lopettavat asels-tautumiskilpailun.
Olemme nähneet
yhden toisensa jälkeen suurista
aseista tulleen rikotiiksi, ja vanhan-aikaistetuksi.
Nyt on selvää, että
vain itse, sodan vahhanaikaistutta-misella
ja tämän seikan tunnusta­misella
maailman kaikkien kanso­jen
taholta voidaan taata rauha ja
tuirvallisuus.
KIBJ. NELSON CLAKKE
Kaikki hallitukset,- jotka kauko-ohjusten
aikakautena kieltäytyvät
tunnustamasta rauhanomaisen rin­nakkaiselon
välttämättömyyden,
ovat vakavissa vaikeuksissa. Dle-fenbakerin
johtama Canadan halli­tus
ei ole missään suhteessa poik­keusasemassa.
Tosiasiassa Diefen-bakerin
hallitus: on vieläkin vaka­vammassa
vaarassa,' koska sen on
pian lähestyttävä valitsijoita toi­veissa
saada enemmistö parlament­tiin.
Konservatiivit perivät hallitus-tehtävän
juuri sellaisena aikana,
jolloin liberaalien rakentama hul­lunkurinen
ulkopolitiikka oli ro­mahtamaisillaan.
Ennen viime vaaleja liberaalit
neuvottelivat Pentagonin kanssa
sopimuksesta, jonka mukaan Cana­dan
ilmavoimat alistettiin suoraan
Yhdysvaltain komennon alaiseksi.
St. Laurent, Pearson ja Campney
käsittivät, että se on poliittista dy­namiittia,
ja he myös käsittivät, et-ke
yhtä hyvin Amerikkiaa kuin Eu­rooppaa.
''.
Tämä merkitsee, että joukko am-pumahaluisia
miehiä Coloradossa,
jos he näkevät kartallaan tuntemat­toman
lentokoneen, voivat neuvot­telematta
kenenkään kanssa alkaa
kolmannen .maailmansodan^
Alkuun puolustusministeri, ken­raali
Pearkes väitti, että canadalai-sia
lentokoneita - e i voida käyttää
ennenkuin asiasta on neuvoteltu pu­helimitse
pääministerin kanssa.
Mutta kukaan el: uskonut tätä mie
lettömyyttä. SittenuAin Pearkes on
tunnustenut, että omasta' tahdos­taan
huolimatta Canadan lentovoi-mat
eviät voi ryhtyä vastatoimen­piteisiin
saamatta kenr. Partridgen
lupaa. Hän on myös tunnustanut, et­tä
yhdysvaltelaiset lentokoneet saa­vat
rajoituksitta ja ilman lupaa
lentää yli Canadan.
On myös viime aikoina selvinnyt,
että Yhdysvallat voivat lähettää
atomilateuksilla varustettuja raket­teja
Canadan maaperältä.. Joku
tä sopimuksen kanssa ei ollut mi- päivä sitten Dulles kertoi, e ^ näi-tään
erikoisempaa kiirettä. He oli­vat
täydellisesti tiietoisia siitä, että
Canadaa ei uhkaa eikä ole koskaan
Moskova. — Tekokuiden avulla
voidaan kokeellisesti vahvistaa eräi­tä
Einsteihin yleisen suhteiellisuus-teorian
olettamuksia, selitti Neu­vostoliiton
tiedjeakatemian kirjeen^
vaihtajajäsenVitaliGinsburg Tassin
miikaan viime perjantain^.
Sputnikien ayulla voidaan näet
odeta kosmisen, ajan jääminen jälf
ceen maan ajasta, vetbvoii^ähäiriöi-en
aikaansaamat muutokset tai­vaankappaleiden
elliptisissä. radois
sa,: sen; gräviaatiokentän: olemassa­olo,
jonka on aiheuttanut: suurten
taivaahkappaleideh kiertoliike omah:^
akselinsa ympäri. j a • sähkomagneet-
1 isten aaltojen vetovoimasta johtu
vat jaksoluvun vaihtelut.
Gihsburgin mielestä Sputnikin
vuoden aikana suorittamat havain^j
not antavat ^^yhtä^ pi^joh tuloksia^
kuin Merkuriiis-piäiieetah Vuosikym-'
mciiiä: kestävä tarkkailu,^ koska sgut-;.
; nikien ratavaihtelut ^vat kiertää
suurempia kuiri planeetan.
uhannut hyökkäysvaara Neuvosto­liitosta,
koska Neuvostoliitto ei ala
hyökkäyssotaa ketään vastaan. Tä­män
johdosta he päättivät olla pu­humatta
asiasta ennen vaaleja.
Konservatiivit saivat sitten periä
koko .likaisen homman. Neuvottele­matta
asiasta parlamentissa he al­lekirjoittivat
sopimuksen, jonka
mukaan pohjoista vartioivat < lento-voimat
tulevat Colorado Springsissä
sijaitsevan Pohjois-Amerikan lento
puolustusesikunnan alaiseksi. '
Colorado Springsissä ikkunatto­massa
sementtirakennuksessa istuu
Yhdysvaltain kenraali Earle Part-ridge
ja Canadan lentovoimien mar­salkka
Roy Slemon. Heidän edes­sään
on kaksi kerrosta korkea muo­vista
valmistettu mantereen kartta.
Valaistusta kartasta voi seurata lär
hestyvien tuntemattomien lentokor
neiden vauhtia ja lentokorkeutta.
Heidän on vain painettava nappu­laa
ja •• taistelukoneet nousevat il­maan
ja samalla DuUesin "kova vas-taisku"-
ohjelma pannaan käyntiin
syösten maailman vetypommisotaan.
:DuUes on selvästi antanut ymr
mäi-tää,, että ^'yllätyshyökkäyksen",
sattuessa päätös vastatoimenpitei-.
siin-ryhtymisestä jää kenttäkomen-,
tajille.x Canadan hallitus on yrittä­nyt
selostaa, ettei se pidä paikkaan-;
öa PohjoisiAmerikassa. GCFm joh-i
taja ColdweIl on kuitenkin osoit­tanut,
ettei ole olemassa mitään
syytä olettaa, etteikö se päätös kos-.
:^Pentagoinin - sötasuunnittelijat ai
na tapasivat väitellä, että manner­ten
välinen kaukoHihjus on "huip-puase",
jota vastaan ei ole puolus­tuskeinoja.
He väittävät, että voi­daan
lähettää ilmaan torjuntaraket-ti,
joka puhaltaa' hiekkaa kauko-ohjuksen
eteen ja räjäyttää sen.
Tämä hiekan levittäminen tietysr
ti tapahtuisi Canadan yläpuolella ja
jos radioaktiivinen. pöly laskeutuu
maahan, niin kuten'Globe and Mail­in
kirjeenvaihtaja Philip Deane se
lostaa, Canadasta tulisi kolmannen
maailmansodan eniten vaurioitunut
.maa.
Ja joka tapauksessa tällaisen i^uor
lustuslinjan rakentaminen, vielä
laajemman kuin juuri valmistunut
DEW varoituslinja, merkitsisi tois­ta
yhdysvaltalaisten miehitystä Ca­nadan
pohjoisosissa. Toronto Tele-gramin
kirjeenvaihtaja James Mi-nifie
huomauttaa, että se voi uhata
Canadan suvereeniteettiä Arktikan
saarilla.
Nämä elämän jä kuoleman kysy­mykset
kummittelevat joka päivä
Ottawassa. Esiintyessään nyt rau­hanenkeleinä
liberaalit eiväf epä­röi
hyökätä konservatiiveja vas-
JA
HÄNEN LOUNÄSTUN
Hieman omalaatuinen i
ravintolassa. Tarjoilija
neltä:
:— Mitä sais^ herralle oi
— E i kerrassaan mitään
— Miksi sitten tulitte
taan?
— Yksinkertaisesti siil
että tämä on lounastuntini
tä atomiaseita on jo varastoitu Ca-nadassa.
Sitten kun ilmeni, että hän
puhui vähän liikaa hän perääntyi
ja sanoi, että niitä voidaan tuoda taan juuri niissä asioissa, jotka he
tänne hyvin pian. j Panivat alulle. CCF:n toimesta on
Ehkä Dulles oli oikeassa ensim-; tehty hyviä tiedusteluja, mutta he
maisessa puheessaan. Diefenbaker ovat vieläkin NATO:n: pakkopai-on
vakuuttanut,' että Canadan ja
Yhdysvaltain kesken ei ole Sopi­musta,
atomilatauksien varastoimi­sesta
Canadassa. Hän ei ole kuiten­kaan
koskaan sanonut suoraan, et­tei
niitä ole täällä.
Me tiedämme, että ennenkuin
Newfoundland yhtyi Canadaan siel­lä
oli voimassa 98 vuotta kestävä
sopimus Britannian ja Yhdysvaltain
kesken, jonka mukaan sinne olisi
voitu varastoida atomiaseita. Tätä
sopimusta ei muutettu sen jälkeen
kun Newfoundland liittyi Cana­daan;
Yhdysvalloista saapuneiden vii­meisten
tietojen mukaan siellä val­mistutaan
haaskaamaan vielä kuusi
miljardia dollaria ' kauko-ohjusten
torjuntalinjanrakentamiseksi Cana­dan
Arktikan saarille; '
dassa yhdessä liberaalien ja konser­vatiivien
kanssa.
Lukuisten kysymysten painosta­mana
Diefenbaker on suostunut jär­jestämään
parlamentissa erikoisen
keskustelun puolustuksesta, mutta
samalla hän on selostanut, että jos
oppositio paköittaä hänet paljasta
maan eräitä salaisuuksia, niin he
ovat siitä vastuussa eikä hän. Tälr
lä tavoin konservatiivit yrittävät ra­joittaa
keskustelua.
Käyttäen kiristyskeinoja hän yrit­tää
saada Canadan kansan valitse­mat
edustajat vaikenemaan. Toi­saalta
hän on se sama mies, joka
joku kuukausi sitten kulki edestar
kaisin maassamme julistaen Vaati­muksiaan
parlamentin ylivallan pa­lauttamiseksi.
'
ASEET PUHUNEET
YHÄ IMFIN LUONA
BANbUNGiN HENGEN''
' /ficita siitä, että ammattiyhdistysliikkeen toimesta noustaan päättÄ-
'Vras^ yleisen mielipiteen harhauttamissuunnitd-
^ tulevassa konventionissa kiinnitetään varmaan asian-ffflUk^
ta huomiota siihen.
Varmuudella voidaan myös olettaa, että canadalaiset yleensä
r^^ .• cniirin vnr^iikcin <:tihpn kun taiinnalramnrin tnimpcta
^ ihmiset kysyvät, että mistä lähtien on suui^rhtiöi-
' ^ ^ l l ^ ^ l o r edustajasta, kauppakamarista, tullut tjröläisten^ etu-
Syyrian Moskovan suurlähettiläs
valaisee nykytilanteen taustaa
Helsinki. — Syyrian politiikan
perimmäisenä tarkoituksena on eh­dottoman
riippumattomuuden säi^
lyttäminen ja Egyptin ja Syyrian
yhteisen politiikani päämääränä on
kaikkien arabivaltojen yhteinen liit­to,
lausui lehdistön eäustajille suur­lähettiläs
ja Moskovan kautta Hel­sinkiin
akkreditoitu Syyrian lähet­tiläs
Jamal E-D. Färra ottaessaan
Jäähyväisikseen vastaan lehdistön
edustajat Suurlähettiläs Farra jät­tää
nimittäin nykyisen toimipaik­kansa
ja siirtyy Brasiliaan.
— Arabeja oh 80 miljoonaa, heil­lä
on yhteinen kulttuuri ja yhtei­nen
kieli, jota puhutaan Marokosta
Persiaan, suurlähettiläs jatkoi. Nyt
heidät on jaettu 11. eri valtioon,
mutta tämä jako on täysin keino­tekoinen,
eikä palvele arabien etu­ja.
Pyrimme siis arabien valtiolli­seen
yhtenäisyyteen, mutta ymmär­rämme,
että se ei käy helposti. Se
tapahtuu askel askeleelta ja ensim­mäisenä
toimenpiteenä tässä on
nähtävä Syyrian jca Egyptin välinen
taloudellis-kultturellinen liitto, joka
on avoin kaikille arabimaille; Jo
nyt on esim. Syyriassa ja Egyptissä
äysin yhdenmukainen koulujärjes­tys..-
^ •
Tällaista yhtenäisyyttä ei kuiten­kaan
voida saavuttaa kuin täysin it­senäisten
valtioiden keskeni, jotka
eivät ole riippuvaisia mistään ulko­puolisesta
holhouksesta tai painos­tuksesta,
mikä luonnollisesti koskee
kaikkia maita arabimaailman ulko­puolellakin.
Tämän liiton piiriin on
kuuluttava myös nykyisen Israelin,
Palestiinan, joka on arabialaista,
varsinaisesti syyrialaista maata.
Meillä ei ole mitään juutelaisia vas­taan,
emme ole antisemitistejä,
mutta olemme jyrkästi "Israelia vas­taan.
Olemme sitä mieltä, etä Israel
on* valtiona muodottomuus^ jollaise­na
se ei voi oUa olemassa: Olisi lo­petettava
juutalaisten tuominen
houkutusten ja rahan voimaUa Pa­lestiinaan,
olisi annettava palata ta­kaisin
tulomaihinsa' heidän,-- jotka
sitä haluavat (ja heitä on paljon),
ehkä jää 200.000;^*uutalalsta— tu­lemme
toimeen 'heidän^ kanssaan.
Arabit ja juutalaiset ovat sukujuu^
riitaan serkuksia ja asuneet vuosi­satoja
sovussa rinnakkain, Syyrias­sa
on tänä päivänä juutalaisia, eikä
mitään pogromeja ole esiintynyt,;
mutta nykyisessä muodossaan Israel
on muodottomuus, ja sellaisena
perussyy kaikkeen Keski-idässä
esiintyvään jännittyneisyyteen, Sue­zin
tapahtumiin. Turkin joukkokes-kityksiin
ja Bagdadin liittoon, lau­sui
suurlähettiläs Farra.
Haastateltava torjui käsityksen,
että Syyria olisi saanut "apua
NL:lta, ei. me~maksamme kaiken,
hän latisui. Syyria yritti monen vuo­den
ajan saada aseita lännestä,
Ranskasta, Englannista ja USA:sta;
milloinkaan ei siitä kieltäydytty,
mutta milloinkaan aseita ei ehdoit­ta
saatu. Niinpä Syyria —samoin
kuin Egyptikin — kääntyi lopulta
NLn puoleen, joka heti antoi aseita
ja lainan ilman, mitään poliittisia
tai muita ehtoja. Tämä on aivan
sielvä kauppa, suurlähettiläs sanoi,
ja ihmetteli, miksi maailman lehr
distö on nostanut siitä niin suuren-melun,
kun Intian saama paljon
suurempi laina kuitattiin pikkuf
uutisella. Kjrsymys .on silti aivan
samasta asiasta; —. Vain N L oa
osoittanut ymmärtämystä meidän
ajatustapaamme kohtaan, se on ym-naärtänyt
ns. Bandungin hengen,
entisten siirtomaiden hengen, suur­lähettiläs
jatkoi.
Tämä ei silU merkitse, että NL
pyrkisi sotkemaan ulkopolitiikkan­sa
kommunistisen aatteen levittämi­seen.
Esimerkiksi meillä on kom-^
munistinen puolue kielletty,' eikä
kommunismilla ole Syyriassa mi­tään
leviämisen mahdollisuuksia
suurlähettiläs väitti — mutU N Ln
kanssa olemme silti hyvissä siih»
teissä; ,j
' Jordaniasta • haastateltava mai­nitsi,
että se on luopunut puhtaasta
puolueettomuuspolitiikastaan, mikä
aiheuttea jännitystä. Turkin voima­keskityksistä
Syyrian rajalle hän
mainitsi, että Turkki ei ole niitä
milloinkaan kieltänyt, joskin se on
puhunut vain "manööveristä". -
- Lopuksi suurlähettiläs Farra pyy­si
lehdistöä väattSmäSnSuomeUe
ja suomalaisille kiitoksensa, ja fec-vehdyksei^
'•' % .
Rabat. -r- Infin erillisalueen es­panjalaiset
joukot aloittivat viime
torstaiaamuna yleisen offensiivin
vallatakseen takaisin marokkolaisil­le
sissisotureille menettämänsä ase­mat,
kertoo, istiqlal-puolueen äänen­kannattaja
AI Alam.
Lehden mukaan kuljetettiin kes^
kiviikkona 1,800 espanjalaista soti­lasta
Ifniin. Toinen joukkojen siir­to
suoritettiin torstaina erillis
alueen varuskunnan vahvistami­seksi.
Lehden kertoman mukaan on kii­vaita
taisteluja käyty myös 20 km
päässä Ifnin itäpuolella. Espanja­laisten
joukkojen on täytynyt' pe­räytyä
ja jättää jälkeensä kolme
armeijan kuorma-autoa. Espanja­laisten
lentokoneitten on kerrottu
hyökänneen Oued Nounin etelä­puolella
oleviin kyliin Marokon
alueella.
Kruununprinssi IVIoulay Hassan,
joka on säännöllisten marokkolais^
joukkojen komentaja, kertoi AFP:n
mukaan torstaina radiossa anta­neensa
armeijalle määräyksen ava­ta
tulen kaikkia ulkomaisia lento­koneita
kohti, jos niitä voidaan pi­tää
uhkana maalle. Hän sanoi usean
koneen keskiviikkona yrittäneen
lentää Marokon alueen yli Ifnin
seudulla. Marokkolaiset sotilaat am­puivat
kuitenkin koneita ja pakot­tivat
ne kääntymään. «
Kruununprinssi kertoi edelleen
vedonneensa kaikkiin vastuunalai­siin
Espanjan viranomaisiin ja-eri­tyisesti
.kenraali Francoon Ifnih ky­symyksen
ratkaisemiseksi .neuvotte­luteitä^
' Franco "on osoittanut suurta ym-;
märtämystä", joten tilanteen kehit­tymiseen
voidaan suhtauti)a:tojlveik-.
kaasti. Ifnin veriset tapahtuniat-ovat
.olleet yllätys Marokon; hallitukseli
le ja on valitettavaa, että ne ovat
ulottuneet yli Ifnin rajojen. Espan-'
jalaiset ovat ampuneet kranaatteja'
marokkolaisen Agadirin maakun­nan
lähellä ja surmanneet kaksi
naista ja useita kotieläimiä.
Kruununprinssi, joka toimii hal­litsijana
kuninkaan Yhdysvaltain
vierailun aikana, sanoi, että Marok­ko
itsenäiseksi tultuaan ei uskonut
olevan vaikeaa tulla koko maan
valtiaaksi.
Nyt espanjalaisten hallussa oleva
osa Etelä-Marokkoa on porttimme
Saharaan, hän sanoi ja lisäsi Maro­kon
olevan yhtä valmis puolusta­maan
aluettaan kuin neuvottele­maankin.
Hän sanoi olevansa va­kuuttunut
terveen järjen voitosta.
Mrs; ^ e e n Micliaud.
Tiniminsin kunnal-li^
vaciieihin paljon
mielenkiintoa
TimmiQs. Tänä vuonna pidet­tävät
Timminsin kunnallisvaalit
ovat saaneet osakseen huomattavaa
huomiota, sillä työväenliike on päät­tänyt
osallistua vaaleihin Jiimittä
mällä kolme valtuusmieschdokasta.
Union edustajina ovat jäsenet Van
Emard, I^olland Laurier ja Charles
Powers.,
Mielenkiintoa nostattaa edelleen
sekin, että hyvin tunnettu edistys­mielinen
mrs. Alleen Michaud on
asetttuutt ehdokkaaksi koululauta­kuntaan.
Hänen ohjelmansa tär­keimpänä;:
kohtana on AVinnipegin
valtuusmies Pennerin laajalti tun­nettu
: ehdotus, että liittohallitus
omaksuisi kaikki alkeiskoulutuskus-tannukset
loukkaamatta silti maa­kuntien'oikeuksia
opetusalalla.
9 viikkoa kestänyt
lakko päättynyt
Vancouver. — Yhdeksän viikkoa
kestänyt lakko Imperiäl-öljy-yhtiön
jalostuslaitoksella* lähellä sijaitse­vassa
locössa päättyi viime viikon
tiistaina kun Oil, Chemical andAtOv
mic Wotrkers-unio pääsi yksimieliin,
syyteen työehtosopimuksesta yhtiöjh
kanssa. „.,_
Lakko oH ensimmäinen Jmperia-lin
laitoksilla 40 vuoteen ja toinen
yhtiön .77;.vuoden historiassa. ;
Tämän BCn suurimman öljyjalos-tuslaitoks^
n 246 työläistä alkoivat
heti;;pal4j^,töihinsä, josta he ovat
olleet pois sitten syyskuun 24.päi-vän.
;. . -vV "
Työehtosopimuksen mukaan pal­kat
tulevat^, olemaan $1.78:sta , $2;-
74:iin syyskuun l p . 1957 ja elokuun
30. p,, ,19^3 välisenä aikana; Uudet
•^anjkatajcsat 'merkitsevät: ll-=:-22
isentih korotusta tuntiiJalkkoihin.
Samalla sopimuksella määrätään
'maksettavaksi jokaiselle työläiselle
$144 taannehtivan palkan asemesta.
Työehtosopimuksesta sovittiin B.
C:n työsuhd'lautakunnan sovitteli-japäällikkö'
William Fraserin johta­missa
kokouksissa.
Korkeat verot
Kolme liikemiestä istui :
ravintolassa. Kun lasku sa
noi yksf heistä:
— Saanko maksaa tämän
tuloistani meneyät kuitenki
hin, niin että itse asiassa
vain puolet laskusta omi
hoistani.
— Ei, minä maksan, sa
nen liikemiehistä, sillä mii
san 70 prosenttia veroa tul
niin että minun tarvitsee
laskuista vain 30 prosenttia
Mutta kolmas sai lopulta i
Hän nimittäin sanoi:
— Minun veroni''ovat ni
keat, että ansaitsei;! viisikyn:
siitä, että maksan tämän ateo:
Alberian hallitu:
petkutettu $48,31
Edmonton. — Täällä arvic
että Albertan hallitus on mc
nyt noin $48,360 valheellisia
suuk^ia esittäville henkilöille
kettäin hallitus ryhtyi jakamac
kuUokin maakunnan asukkaall
dän osuutenaan maakunnan s:
ta öljy- ja kaasupatenttimaksui
Maakunnan tilintarkastajat
'vat,: että prokuraattorin vira
on annettu tutkittavaksi 532
musta käsittäen kaikkiaan 2,4
nomusta.
Edmonton Joumal-lehti sano
tä noin kuuden henkilön usk(
saaneen 20 ja useamman $20 <
den kukin ja yhden miehen s
taan saaneen yli 60 samansuur
osuutta käyttäen samaa nmei
kaisessa tapauksessa.
Sanomalehden kertoman mul
asiaa tutkittaessaon havaittu
henkilöä syylliseksi ja noin'40
lee vankeustuomiota lainrikkoc
sen johdosta^ •.'
Käytettyjen autojen
markkinoilla kiirettä
juuri vaalien edellä
Wellington, Uusi Seelanti.'
Käytettyjen autojen kauppiaat' tl
lä ostivat viime viikolla kaikki k
tetyt autot mitä he käsiinsä sai<
siltä varalta jos Labour-puolue s
tuu voittamaan lauantaina pidet
vissä vaaleissa. Mainitun puolue
taholta ;0n kannatettu uusien aul
jen maahantuonnin rajoittamisi
Autot muodostavat maan suurii
man tuontilajih. Tämän lisäS
Uuden Seelannin tuonti ylitti
viennin.
BONNIN SOSIALISTIT:
ASEKILPA LOPETETTAVA
Lehden hinnankorotus
Buffalo. — Buffalo Evening
News lehti ilmoitti täällä viikon lo­pulla,
että nousevat tuotantokus­tannukset
ovat. pakoittaneet sano-jnalehden
hinnan korottamiseen vii­destä
sentistä seitsemään, korotuk­sen
astuessa voimaan maanantaista
lähtien. Seitsemän senttiä - peritään
niin kaduilla myydyistä kuin kotiin
kannetuista sanomalehdistä.
Bonn.—r Länsi-Saksan sosialide­mokraattisen
puolueen toimeenpa­neva
valiokunta on hyväksynyt pää­töslauselman,
jossa k^hoitetaan ato-mivaltoja
aloittamaan neuvottelut
kilpavarustelun lopettamiseksi.
Päätöslauselmassa sanotaan, että
koko maailman Käsittävän katastro­fin
ehkäisemiseksi ovat ainoat mah­dollisuudet
aseistariisunta ja YKn
aseman lujittaminen.
Päätöslauselmassa arvostellaan
edissä oleva "korkeimman tason"
A liiton konferenssia. Liittohallitus­ta
kehoitetaan kieltämään Länsir
Saksan'-v-puolustusvoimien varusta­minen
atomiasein ja myös jyrkästi
kieltämään.atomi- ja muiden jouk­kotuhoaseiden
maaperällä.
valmistus Saksai
Salametsästäjät käyttivät
konekivääreitä
Lontoo. — Viralliselta taholta il­moitettiin
viime viikolla, että sala­metsästäjät
ovat ottaneet tavakseen
käyttää konekivääreitä Skotlannin
ylänkömailla ja surmata satoja peu­roja
yhden yön mittaan.
Erikoisilla rauhotetuilla alueilla
arvioidaan Olevan noin 100,000 peu­raa..
Erään salametsästäjäjoukon joh­taja
oli kerskunut, että hän ja hä­nen
miehensä olivat ampuneet 500,
peuraa yhden sesongin kuluessa ja,
myyneet niiden lihat.
Juftdja sputnikeista
Viikon vaihteessa' ;vaiihöja lehti-leikkejleitä
selaiUessa toii esimlniil-tei
lukematon määrä sekä hauskoja
juttuja että yakavatnpaainietiske-lyä
sputnikeista.
Seuraten -'järki vangiksi oCtakaa
ajatusta tässä yhteydessä,' työnsim-me
^sivuun" kaiken järjelliseltä tunr
tuneen ja rupesimme ensiksi:ihmet-telemään
kaikkea sitäi'huvittavaa,
mitä on vakavassakin tarkoituksessa
sputnikeista sanottu ja khrjöitettu.
Vai mitä arveilaan. Ltmdon Daily
Expressin julkaisemasta >;Uedoituk-sesta:
> .
"Tri Richard -IVooUey, kuninkaal­linen-
astronomi, joka^ sanoi viime
yiionna, että avaruusniatkustaminen
bn .''pötyä", lähtee ensi maanantai­na
Moskovaan pitääkseen luennolta
venäläisiUe tidemiehille. • ^^/^ •
, /Hänen aiiidaisensa, tri.OUn £g-gien
sanoi, eUen' illaOia.' että 'tri
WbblIeyUa oh .paljon puhuttava»
(Marr^/sk. 6 p. 1956)
• Eräitä oikeustolaislehtien toimi-tuskirjoituksia
' lukiessa jää vaiku­telmaksi,
että ne haluavat varoit­taa
meitä "hätääntymästä", siUä
/fsputnikiUa ei ole mitään sotilaal­lista
arvoa se uhkaa tuhota nul-loiri
tahansa koko maailman..
^ Oilen tietämätön sutäj nätÄ esun.
visseissä suomenkielisissä aviiseissa
"ryssittelyn" perusteluksi on kirjoi­tettu,
London- Observer - Servicen
Mrjeenvaihtaja Philip Toynbee kir­joitti
viime viikolla:
''Hämmästys sputnikeista johtuu
enemmänkin aikaisemmasta väärin-yn^
närryksestä Venäjästä eikä niin­kään
paljoa jostakin oleellL^ti
odottaniattomasta ' saavutuksesta.
Joissakin ihmisissä on • täniiä häin-mästyskehittynjrt
peloksi j a tämä
leen arvioitavaksi. Otaksutaan, että
yhteiskunta joka voi luoda tällaisia
ihmeitä, on jvarmaan paljon hie-nompfojrlit^
iskuntamiksi enemmis­tö
n^eistä.o|i sitä uskonut,..
"SputniJÖt ovat loppujen lopuksi
todellisia; loomis^ön saavutuksia..
Mutta :^liSi'typerää suhtautua sput-nikeihip-
ijten, että ne oyat ainoas-pelko
uskoksi, että kaikki se- mitä
olemmie aikaisemmin. Venäjästä
nskoneet ja mitä oletamme Venä­j
ä ä kastavan, on pantava .uudel-suu^;)^
toa on tairvittu aivan sa-kun
taidetuotteiden
luoml|^^i tarvitaan suurta mieli-kuv%||
i J a s.uurta taitoa..
^^räs.-torontolainen lehti
kertp\:giii^palstallaan Marraskuun
18 pnä:
Vvenäjän saavutuksia satelliittien
alalla ^pajioiteltiin lauantai-Utana
kun Torontossa nyt asuvat 1,200 lat­vialaista,
juhlivat maansa lyhyt­aikaista
itsenäisyyttä... "Marylan­din
yliopiston professori tri Peter
Lejins-^^nöi tässä ' vuosijuhlassa
Central Technical koulussa:
"Mitä voimakkaampi on Neuvosi^
toliitto, sitä vähemmän' on toivoa
sen sisäisestä rpmahduteesta, mikä
voisi antaa vapauden ; alistetuille
kansoille. «Täten satelliittien liikun­ta
n^aapaUon ympäri/on surullinen
asia latviaiaisiiip ^ - . ^
Mutta täUä oppmeeUa professo­rilla
oli kuitenkin lohdutuksenkin
sanoja kuulijakunnalleen: ,
"Rautaverhon takaisten maiden
tekniUistä kehitystä yleensä ei voi­da
mitenkään: verrata länsimaiden
nykyiseen tekniikan tasoon. S#l-:
mut edustavat ehkä tärkeitä töjf:
tännöUisiä ja^ propagandallisia lapK
murtoja (tieteen alalla —K), io«f**^
ne eivät die ratkaisevia..."
Me puolestamme voisimme aatoaf
arvon professoria lahiaamalla^5j
Mateo Timesin toimituskirjottp.
sesta marraskuun 1 päivältä: ^
"WeU; Sputnik bn vielä s ^
muistutuksena venäläisten voiU»»»
kilpailussa, mihin
Yhdysvallat «
halunnut ylpeytensä vuoksi osan
listua."
Vakavasti pidmen me haluai^
me kuitenkin nähdä mahdolhflfflj
man pian sen päivän jolloin YbdjrS;
yaltakiki^ "sputnikit" nousevat,»»-*
ruuteen. Jos sputnikit voisiv^ ^
ruudessa elää rauhallista nno»-
kaiseloa, kuten otaksumme nii«»
voivan,, se mahdollisesti antsj
o^tuksen meille tämän B^a^^f
maailman ihmisine nafltä tumom*