1960-10-25-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sanoi,;
muut
^tiötfeivätVole.iosöittane^l^p^^^
mystat^neuyotteleroisTOnlt^
?eifcaiillmuiden#;union;'fevaatimusteri
suhteen. Sppimukset T useampien
jbrkeinn^^
i|ntu|gaYuistäjät5|pää
tettunrögaen kadulle a^uhiötalooh
l Ä i Y Ä Ö I l t l l l ä s ^
, merlcitsevät -_$8.00.^;'k6brtia
pkohden tuotantokustannuksien l i -
fi-Ii^ior-sanoi, etta työläisten* luku-
|rMar^;£metsat^^ ag|oh|lyume,;
^työkaudella vain '6,200 verrattunan
| P p r t | ä g t l i ^^
ajuria-lyötiin'päähän ja pyssy ojennettuna
häneltä ötettiin^^$
^äM| y j Ä n n ^ ^
^Iäisten lukumäärä hbusi korkeimil-ilam
ollessa vain 5,500 ja joku mää-j';
rä 'työläisiä pantiin pois' jo useim-rgpieii
yhtiöiden' taholta kun 50—75
[^"prosenttia v. 1960—1961 \katkaisu-
I 'iriäärästä oli suoritettu, sanoi mr.
Mior.
'',r-;Hän sanoi työvoiman .laskun jat-likuysnltanäavuorihä
ihuö
|';tavien', paperipuuyhtiöiden kanssa
l|ensi viiko^^^
Ijlautakunta. on,hyväksytty neuvotte-
Illautakunnan odotetaan kokoontuvan
l^rontp^sap^p
likahssa , neuvottelukokouksen jäl-jikeen
ensi ^viikolla. Sovittelulauta-
|kuntaa'n;;Abitibin puolesta: on liimir
l ^ i i | i | v M e i ^ ^
li'työväen lainopillinen neuvonantaja
i l
Drummod Wren.' Lautakunnan pu-heenjobtajaa
ei ole vielä valittu.
fiViiden^^iv^^
— Tapaturpiaisen kuoleman uhriksi
joutui 8-vubtias Douglas M|lls puolen'
tunn^in-trokin ja, CPRn- tavara-
^jiinaii yhteenäjossä Raittiin aseman
risteyksessä 50 mailia täältä länteen.
i Hänen kanssaan trokissa olleet
neljä vanhempaa loukkaantuivat
ja -jouduttiin tuomaan McKel-lar-
sairaalaan.
Garnet Nesbitt Schreiberistä ja
neiti Stella- Beaudin Onapingista
löydettiin kuolleena metsästysmat-
/kalla;' Selin S:Crossingin:siv
j onne 'o' ivat - lähteneet yhdessä • metr
sästämään iviime iviikon:. sunnuntai-nar'
Mr. Nesbitt oli kuollut löytöpaikalla,'
mutta tyttö kuoli kun hänet"^
tuotiin Fort Williamin McKel-lar
sairaalaan." '
, \ ' * * * •
?min|pltäihe]iiilnUöfM
piWriää;al1ejuuriSäksa^ä;Äa:oI.
isiUoinrvahyimp^^
lististen maiden' ^kommunistinen
publiie? ICuirika o l i ' mahdollista,;
että Saksassa, jonka kulttuuriperinne
oli rikas humanismin esitaistelijoista,
joka \ oli synnyttänyt Goet-
^h^en; Schillerin ä Lessihgin ja jolla
20- ja 30-luvuilIa^oli laaja' vasemmistolainen
jä vapaamielinen kir-jarovioitia-
ja tuhosi ihmisiä sadistisella
järjestelmällisyydellä? '
Nämä kysymykset —on esitetty
monta: kertaa;? V myös
Tuseita. Eräs niistä on propaganda.
Kii-jaspaan "Goebbels HitlerirT mainosmies';
selvittävät Heinrich
Fraenkel ja Roger Manvell tämän
Hitlerin lähimpiin^kuuluvan, propa-gahdamiehen..
elämää,; asenteita ja
teorioita.' Kirjoittajat, jotka esittävät,
asiansa -täysin «kiihkottomasti,
ovat "saaneet; käyttöönsä ennen tuntematonta
Goebbels-mat^riaalia;e-tenkin
tämän nuoruudesta.
Josef Goebbels, joka syntyi vuonna
1897 Reininmaalla pienessä
Rheydtin tekstiilikaupungissa pikkuliikkeen
.jiprokiiiistin neljäntenä
lapsena, iSairasti nelivuotiaana ilap-sihalvauksen,
jonka jäljiltä .hän? jäi
lyhytkasvuiseksi, seikka, ]oka ali-ole^
ri oikeistolaisi .kän^anedu^^
j ^ ^ sihteeriksi; VaivaiseUa^^^s^
markan kuukausipalkälia. Ei aikaa-
,kaan:\kun Goebbels oli siirtynyt
vielä askeleen ja palkkautui"Gregor
ja Otto Strasserin alaisena- natsipuolueen'toimitsijaksi
ja veljesten
lehden toimittajaksi! Tämä tapahtui
y', 1925. \ Saman vuoden syyskuussa
hän tapasi ensi kertaa Adolf
Hitlerin kokouksessa, jossa hänen
toimeksiahtajiensa:asiamieh'enä tuli
esiintyä Hitleriä vastaan. Tästä alkaa:
Goebbelsihhistorianyäärennys
Julkisuuteenrtarkoitetussa päiväkirjassaan
hän kirjoittaa tapaamisesta
kehuen Hitlerin "suuria, sinisiä
silmiä" ja lausuen: '"Olen erittäin
onnellinen tavatessani hänet
igu9lvMn^;edusta]akokoukset^a[*juIg
kiset mielenosoitustilaisuudet jär-
;:^itugiyi^itirisk^
suunnitelman mukaänV ? Goebbels
•Valtuusmies Jack Stitt pyysi eroa ' tuiseen vaivasi tulevaa propaganda-rtöisin
.Dinörivickista, ' syytettynä
/aseellisesti rosvouksesta. Kaksi
smuuta miestä, Lesl^ - Linden' ja
IfRbbert Cro^^
I^Milnen: avustamisesta :ovat:ivapaana
North End. Steam Bath
Auki torstaina ja perjantaina
klo 430—11' illalla...
-Lauantaisin klo 2 ip. — l i ' Illalla
l > Folielin S-S/QZ
•n- • isuja
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME!^
^Xukemista
kaikiUe"
^ (koko-perheen julkaisu)
•Saatavana niunerot; 3(S,: 38 ja 39.
Irtonumeron HINTA 25c yrinä
ipostiku)ut^:10c;' kolmesta numeros-^
1^ ta'postin kautta lähetettynä.
liaatavana;* numerot 38 ja; 39. Irtb-
•^humeron-HINTA 2Sc ynnäSc pos-iVäiihdikastäStlälfärinittä^
I piristystä ! antaa jännityslukemisto
•pSilliiiiii
J!"luklJollleen joka viikko. Saatava-lina
numero 38. Irtonumeron HIN-
.M.
- \ ^ -. Koko perheen lehti
i^|iiy0i^iatiaväM
•ÄSliftoiniinae
g;;;iIrtbnuiheron; HINTA 35c • ,
^ ' > ,;Postitse;lähetettyiiä.40c
Nykyaikaisen naisen'lehtr '
Irtonumeron HINTA 50c. Postin
kaupungin -valtuustonsjäsenyydesti
viime viikolla, olt^iaan pari kuu-kaittJa^
Torontossa ja ilmoitti viipyT
vänsä pitempiaikaisesti. Hänen
paikkansa täyttämisestä on kinasteltu
jo useita viikkoja,.sillä ensim
-mainen > varajäsen^ mrs" Eunice-Wis-hart
ilmoitti olevansa valmis astumaan
pois •siirtyneen tilalle.
Liittovaltion satamarakennus^yö-"
maalla ruoppausta'suorittanut 55-
vuotiäs, S. O. -Davis kuoli viime kes^
kiviikkoäariiuna ennenkuin? hänet
saafiin: .'irroitettua: ohjaamosta ruop-pauskoneen
kaatuessa veteen.":
* - * „ ,*
CSJ.n Port Arthurin osaston
marraskuun; .kuukausikokousV lankeaa
tällä kertaa pidettäväksi mar-raskuun
1 pnä koska se on kuukauden
ensimmäinen tiistai. .Toivottavasti
, jäsenet ottavat tämän
huomioonsa.::— • ATH. •
Safarf kuningattarelle
Katmandu, Nepal; — Kun Britannian
kuningatar Elizabeth ja prinssi
Philip vierailevat täällä ensi helmi-;
kuun 26-^0 pnä - he vodvatvosaljisr
tua-suurenriistanrSifeleifanttien, tiikerien
jms. — metsästykseen, i l moitettiin-
tääUäiviikon' ällissä; viralr
lisistä piireistä. Vierailu on vastavierailu
sille, jonka kuningas Ma-hendra!
ja kuningatar 'Rajyalakshmi
tekivät Lontooseen aikaisemmin.:
ministeriä. ~ Hänen opiskeluvuotenr
sa osuivat ensimmäisen maailmansodan
jälkikaiidelle, jolloin hävinneessä
Saksassa vallitsi niin aineel-linen;:;:
kuin henkinenkin; kriisitila,
Alituinen rahapula, -läheisiltä ystä
viita saadut osin anarkistiset osin
kiihkoisänmalliset vajkutteet; • tay;
dellinen kyvyttömyys sopeutua oleviin
olosuhteisiin." omien kykyjen
yliarviointi ja 'alun alkuaankin ristiriitainen
: luonne, ilienevät: olleet
niitä tekijöitä, joiden pohjalle tämän
propagandatekijän 'myöhempi
kehitys perustui.
Mielenkiintoista on todeta, että
Goebbels jo varsin varhain piti itseään
''runotarten .nuorena kasvattina"
ja oli kyllin naivi ilmaistakseen
tämän itserakkaan käsityksen
itsestään myös toisille. V. 1921
Goebbels, joka hy'ki omaisten ja
rakastettunsa 'hänelle, järjestämiä
työmahdollisuuksia ''suuren tulevaisuuden'';
ruskossa, ^kirjoitti; esikoisteoksensa
V Michael^nimisen^-päivä-kirjamuotoisen
romaanin, jossa
merkillisellä ;tavalla sekoittuivat toi-:
siinsa ; germaaninen sankaruus ja
eräänlainen vallankumouksellisuus.
Teos uhkui.kaihomielisyyttä ja.paatosta
hysteerisenä sekoituksena —
eikä kelvannut' ;kustantajille:;Teati
teri oli voinen ala, jolle Goebbels
turhaan pyrki. Näihin vastoinkäymisiin
pohjautui hänen juutalaisvi-:
hansa. Hylkääjät kiin , sattuivat
kuulumaaji tähän - rotuun. Michae-
Tuolla miehellä on kaikki kuninkaan
.ominaisuudet. Synnynnäinen
kansantribuuni. Tuleva diktaatto-
•Ennustusta voisi pitää; profee-tallisenaijosiseolisi
todella kirjoitettu
luon; tapaamisen jälkeen. \To^
siasiassa Goebbels: tuolloin: kirjqitti_
yksityiseen^ .salaiseen päiväkirjaan^
sa; "^Dlen pökertynyt. — Mitä on
Hitler? Taantumuksellinen! Ällisty
ttävän avuton : ja "epävarma itsestään
. . . Minä .voisin itkeä . . .
Tämä. oli; elämäni: suurin pettymys.
En voinut enää uskoa .Hitleriin!-'" -
Mutta hän ""uskoi" pian ja uskoi
elämänsä hamaan loppuun saakka
uskollisemmin• kuin /ainutkaanatoir;
\nen suuri natsijohtaja.: Sillä Goebbels
tarkkaili jo pienessä reinin-maalaisessa
puoluetoimistossa :v^
masuhteita asettuen. aina voiton
puolella olevan kannalle.' Vuodessa
imarteleva; ja juonitteleva -puor,
Juevirkailija oli edennyt koneistossa
niin pitkälle, että hänen organisaatio--
ja puhujalahjojaan: katsot'
tiin tarvittavan itse; Berliinin "Gau-leiterina".
Seuraavat vuodet kului-,
vat..Goebbelsiltä puheiden pidossa
ja propagandan . teossa, propagandan,
joka lopulta johti natsismin
mielettömät, aatteet voittoon. V
1928 Goebbels pääsi yhdessä yhdentoista
muun natsin: kansan ;valtio>.
päiville,; seuraavina vuosina lisäsiväl
Thyssen, Schroeder ym.; teoUisuus-ja
pankkimiehet natsipuolueelle annettua
avustustaan; Syyiskuussa 1920
natsit saivat valtiopäiville jo 107 ja
heinäkuussa 1932 230 edustajaa.: Ra
hat oli käytetty hyvin.
Goebbelsin ensimmäisiin suuri-suuntaisiiuv.
i n
kuului V. 1927 kommunistien perinteelliseen
Jcokoontumispaikkaan järjestetty
tilqisuus, jonka yhteydessä
NS-puolue&nkaikki jäsenet määrättiin
marssimaan -kadulla lippujen
alla enhen kokouksen alkua. "Tämä
oli avoin ,haaste. Sellaiseksi • me
sen tarkoitimme. Ja "vastustajamme
ymmärsi sen sellaiseksi.". Syntyneessä
tappelussa hiaavoittuneet
natsit määräsi Goebbels kannettavaksi
.salin lavalle. Itse hän astui
tahtoi, tehdä • inässiivisen vaikutukseni
jä tekikin. -Hänen 'propägan-dansä
I salaisiiuten
liikkuvuus, airtainen läsnäolo, sekaantuminen-
joka' asiaan. Tosiasi:
ässathatsit (olivat;^ v^
ka keskuudessa kaiken lisäksi oli
monenlaisia :4aineksia:-p
ristö^;- roskaväkeä ja .työttömiä,
jotka lolivat liittyneet natseihin työtä
saadakseen ja tyytymättöminä
järjestivät jopa . hyökkäyksiä puolueen,
toimistoihini
| f s u u ä e n | ^ i r | | i o ^^
"tarkoituksia vairten:perustetUin'eri-ityisia$
kulttuurikaraareita;$Han|^'on-:
neuvo
kiRJ.; WILLIAM KASHTAN
Mutta Goebbels voitti käyttämäl
lä "amerikkalaisia menetelmiä amerikkalaisessa
mittakaavassa", seremonioita,
massaesiintymisiä, suoranaisia
show-näytöksiä,'joissa-yleisön
jännitys saatiin kohoamaan huippuunsa
tarkoin lasketuilla trikeillä.
Hänelle kelpasi kaikki: Fuhrerin
kulj^tpminen lentokoneella ja.lasT
^i^|nUn||p|tai\^
nen harvinaisuus vielä niihin aikoi-'
un! — hyökkäykset juutalaisten
liikkeisiin (ensimmäinen järjestettiin
' valtiopäivien' avajaisten kunniaksi
1928), Remarquen elokuvan
eiisMilangpiiriU^
Horst-Wesselin kohottaminen kansallissankariksi
V. 1930, sen perusteella
natsiliikkeenhymniksii^kobor
tettu Horst VVessel-laulu, työläisten
kansainvälisen .juhlapäivän: anastaminen
natsien käy ttöim— keinot
olivat loputtomat.
Se.^ päivä; jolloin, Hitlerin valtaantulo
tapahtui,, tammikuun 30,
1933.,, jolloin Hindenburg korotti
Hitlerin valtakunnankansleriksi, oli
Goebbelsin suuripäivä..: Voitto Oli
yhtä paljon hänen kuin^ Hitlerin.
Seuraavan, helmikuun 27 päivän il-r
tana Goebbels; järjesti valtiopäivä-talon
tuhopolton. Natsit ovat aina
kiistäneet osuutensa tähän rikokseen,
josta he saivat lähtökohda^i
yaltalaille, joka antoi Hitlerille kaiken
vallan. Todennäköisyysoletta-nistui"
pyrinnöissään' niui' hyvin,
•i-v :'sy*S:* f^^Miajv A l etta
maa oh pian tyjijennetty tai-i
e i i i j o i s i a ^^
hän järjesti kuuluisat kirjarovion-sa.
yb^sa^^^^S^^^
;pjm|tessä||p&an
kaimpiai:^
Kästnerin::ja:rHeinrich:Heineh.' Juutalainen
• Heine oli ollut nuoren Josef
Goebbelsin lempirunoilijä. . .
Heinrich Fraenkelin ja Roger
Man vei Iin teos^^bebbelsistä sisältää
yli :'^00: sivut "autenttistaihis
miehestä,' joka' loppuun asti kuvitteli
: olevansa armoitettu ; kirjailija;
ja jolta tuskin kukaan kiistää propagandan
; maailmanmestarin /mainetta.
Kirjan loppupuoli on oihis-tettu;
Goebbelsinlyministerikaudelle.
ja sen lopulle.Hitlerin bunkkerissa
keskellä Berliiniä. ~ ^
Näiden viimeisten päivien tarina
on kummitusmainen., Kourallinen
ihmisiä :keskellä; hajalle pommitettua
-. p.ääkaupunkia lähettämässä
käskyjä joukoille,; joita ei enää: ollut.
Hitlerin itsemurhan' jälkeen
(30. 4. 1945) Goebbels,:joka ainoana
nimekkäänä V natsijohtajanani V
ihanteeiisavaltasijoilla vielä: tämänkin
tapahtuman jälkeen, kirjoitti
viimeiset rivinsä päiväkirjaan, jota
hän oli" pitänyt; vuosikausia ja jonka
kirjallista; arvoa hän piti- .erittäin
suu rena.' Poikapuolelleen kirjoittamassaan
kirjeessä hän elättää yhä
suuruuden kuvitelmaa: että hänen
itsemurhansa olisi esikuva, joka
johtaa;'^Saksan: ylösnousemukseen!
Surmaltuaan ensin kuusi lastaan
Magda-ja' Josef Goebbels ottavat
myrkkyä ja ampuvat itsensä toukokuun
1 pnä 1945, päivänä, jonka
Goebbels oli anastanut natseille.
Voitto oli päivän alkuperäisten
omistajain. — Hilkka Ahmala..
on ''poikatalolla" ensi~'sunnuntaina;
lokakuun 30 pnä,.alkaen kello 7.30
illalla. / ' ' • '
;;; Sinne i;jarjestetääntsopivia;seura:
pelejäl^äi^tJubdM
hyvien leivosten kera. Seurapelei-hin
sopivat palkinnot ovat myös
•lämpimästi - tervetulleita. Pitäkää
mielessänne tämä tilaisuus ja .tulkaa
poikatalolle suurella joukolla
sunnuntai-iltana.
* * *
Mrs. Hilma Wallsten on paikallisessa
sairaalassa - hoidettavana vaka-^
van- säirauäe^
Hilmalle pikaista parantumista ja
pääsyä kotiin.^— L. S.
siitä kiikä-tällä kerralla on'psras.1.-i.:;
Niistä laatikkopäiyällisistä, myös^ " " • ^
joku sana. koska ajassa^ on tehty . >^ 4 •
muutos. Tähän astisten tietojen
njukaan ne piti oUäTtk. 30 pnä, mut- ,
:t3:gyhtfeohsätt^
l i
United Nations. — Yhdysvallat,
Britannia ja Jtalia esittivät viikon
vaihteessa : oman iaseistariisumis-suunnitelmansai.
vastineeksi :p^^
nisteri .Hrushtshovin suunnitelmalle.
". ^
Kuten: :Neuvostoliitonkinpäätösr
lauselmaehdotuksessa, tässä Yhdysvaltain-
ja kumppanien: päätöslau-selipäehdptuksessa
suositellaan täyf
dellistä ja -yleistä aseistariisuntaa.
Toisin kuitenkin kuin Neuvostoliiton
ehdotuksessa;'^missä vaaditaan
pikaista .-aseistariisumissopimust
Yhdysvaltain, Britannian ja Italian
ehdotuksessa .tyydytään .sopimuk-:
1 '
siinreUypi^ ?:4
raskuun 6 päiväksi, joten kaikki,^
jotka ovat aikoneet tehdä ladtikoita - '
tai tulla'syömää niitä, olkaa hyvä
ja ottakaa tämä muutos huomioon. •
Siis viikko eteenpäin kuin-aikaiseni-min
oli ilmoitettu. Marraskuun 6
pnä otetaan Raatikolta mielihyvällsK
vastaan ja jo'näin aikaisin us^^^
käskoä- syöjiä ^:kaj^^ ;
entinen kokemus osoittaa, että kyllä
on ruokaa, mutta siitä lähemmin
tuonnempana. — U. H."
.'..:''l:-:;/^;-';--::^v^:;>i •.^;;-:'i;;'^;'^'::'^i;:;:;:;^;;:^^\-^;.v-^'^"^";-'"' v^;v'v::-;; •:
:f;
mm.
i i i
•m
Miehittävätkö
robotit Kuun?
Moskova. — Robotit miehittävät .
joskus tulevaisuudessa Kuuhun pe-rustetavat
vakituiset havaintoasemat
ja tarkkailevat planeettojen^
sekä kiintotähtien liikkeitä, ennustaa
neuvostoliittolainen.. tiedemies.
Dimitri Martinov.
Martinov toteaa, että tieteen
mahdollisuuksien rajoissa on luoda
mm
ieen vain sellaisen aseistuksen koh-1 tarkoitukseen tarvittavat ro-liv;.'.:;:
j"- ! - v ; . . - ; ; ; . - L r . : : - . . . : . - L ; ! » ' : ; . • • . • • « : ' : . ; ^ ' hnfif T ö h f : f : o f n : i : { n : . 4 A r. dalla, missä:.:'ivoidaan pian ; päästä
sopimukseen"
Ja vaikka, Neuvostoliiton, ehdotuksessa
sanotaan -että; yleinen ja täydellinen
aseistariisuminen olisi teh-
Br raunin K ; \ :
Helsinki. <Kan.san Uutiset) ~
Hiljattain esitettiin Suomessakin
amerikkalaista elokuvaa MTaistelit
;.ayaruudesta''^
:' iäisen, ja nykyisin- amerikkalaisen
rakeUiasiantuntijan VVernher von
Braunin elämästä. Vaikka von
Braun oli mukana rakentamassa
natseille V I : ja^V; 2 aseita, joUla
tuhottiin mm. Lontoota, niin siitä
huolimatta elokuva esitteli hänet
lähinnä vain "tiedettä ihanteenaan'^
pitävänä tutkijana".
Mutta minkälainen on von
Braunin ','ihanteen" nurja puoli?
Elokuvan johdosta lehtemme sai
Dresdenistä, Saksan demokraattisesta
tasavallasta kirjeen, jossa
Canadian Labor Congressin presidentti
Claude Jodoinilla täytyy
olla epämukavia hetkiä. ORIT, Vapaiden^
:< Ammattijärjestöjen^: K
sainvälisen Liiton (ICFTU) Etelä-
Amerikan lapsi^ jotaCLCn korkein
johto on puskenut kaikella voimalla:
esiin, näyttää hajaantuvan liitoko
sistaan. ^ s
Tämä varmaankin-pitää paikkansa
ainakin Kuuban unionistisen liikkeen
:keskuudessa; joka, on ratkaise^
valla .. tavalla ajaneet batistilaiset
pois järjestöstään ja se on nyt
Kuuban työväenluokan käsissä. ,. ^
Tuleeko CLC "tunnustamaan" ,tä-mänyliikkeen
vai tuleeko se sallimaan
Yhdysvaltain valtiodepart-mentin
ja ÄLF-CIO:n- presidentti,
Meanyn käyttää sitä vastavallankumoukselliseen
vehkeilyyn Kuuban
kansaa vastaan.^' " -
Joka tapauksessa Kuuban tapahtumat
tulevat osoittamaan CLCn
nykyisen ))oiitiikan vaarallisuuden
ja vararikkoisuuden sikäli kuin tulee
kysymykseen kansainväliset
i p v ' : : i ä r ; f e : f e
nyt ilmaisen neuvon,. hylkäsi sen kin" kanta jokainen kerta kun Yh-
.-.in-..'.-i^it^tntrr-mrZ . '• . . n ^ l * ä^t-äriAM' 1 fi*än'i«MM A M ' I . . > n « t n l l - n • ^-'V..' -:-.•>'« 1 tf^Jl «»'^ M 4 '',.-^V.
siiliteet!
* » *
•pKoskeejk^^
Äskettäin presidentti Jodoin osäl-loin
hän rupesi pelaamaan neuvon-antajan
osaa Britannian unionisti
j»^. hyväksyi rpoliittisen-lausunnon
jossa : kehoitetäan lopettamaan vai
mistamastav varastoimisesta ja. käyttämästä
ydinaseita, Britanniassa,,
huolimatta tuleeko toiset maat tekemään
samoin.ja; kieltää antamasta'
lupaa rakentaa rakettitukikohtia
Britannian alueelle.
Britannian TUC meni vieläkin pidemmälle
ja hylkäsi korkeimman
johdon .kaksi': päätöslauselmaehdotusta,
joissa luvattiin . antaa tuki
NATOlle.
S;w;"^-:5M:J;
.' Tämä on erittäin suuresta merki-
:tyksestä.'.': Se .osoittaa kuinka brit
tiläisten-työläisten K keskuudessa on
syvällä pelko'. Yhdysvaltain; intiperia-listien::
vitsemurhapolitiikkaa ikoh-taan
ja heidän haluaan vapauttaa
itsensä ja maansa tällaisen politiikan
seurauksista.
' Ottamalla tämän kannan Britannian
työväenluokka on antanut varoituksen
Yhdysvaltain imperialisteille
jä . heidän Britanniassa oleville
asiamiehilleen, että he< eivät
tule^; • kannattamaan-vimperialistisia
päämääriä. Se-^ sisältää tärkeän
teon raiihan puolesta.'^ " J . '
Eikä se' ollut vähemmin isku Jo-
I doinin ja .Canadian Labor Congressin
korkeimman johdon kasvoja
iactiiidiia ,,kun me. työskentelen!
me" aseistarirsumisen puolesta, niin
me olemme jo kauan aikaa käsittäneet,'
että jos me haluamme menes-tya;
j a .jos .halutaan- poistaa maail-masta
kuolettava pelko itsetuhosta
i]aihaluamme;;ieläasva^audessaiseka
tautuminen maailman asioihin, ei-yatfmissäanitapauksessa|
autai|tais-telussa^
vaanfeniillaäluIeeBOlema^n
^irisiiJii^ikiSi^ipp
• kuten tiedetäfiliitlniiÄM
kaukana, siitfi .että^Misi^hyväkäi
, Ei olc.ensinkään epäilystä etteikö
Britannian TUCn ottama asenne
löytäisi laajaa vastakaikua kapitalistisessa'
, maailmassa. Meidänkin
.<»-J;;5;';«Ä::vSi«Ä^ÄM^^
maassamme tyolaislenskeskuudessa
;«»iferv f w'v?»fep.-sst; :-,5K;«
on levottomuutta Diefenbakerin
hallituksen ulkopolitiikan johdosta.
dysvaltain valtiodepartmentti on
määrännyt linjan osoittaa minkä
verran "seisotaan omilla jaloilla"
^kun tulee kysymykseen Yhdysvaltain
politiikka.
Hallitus on sallinut tehdä maastamme:
Yhdysvaltain imperialistien
maton, jolla voidaan kävellä jä jolle
voidaan sylkeä ja eristää meidät
niistä suurista- voimista, joihin
maamme tulevaisuus on sidottu.
Tragedia on siinä kun meidän
maamme suiiri unionistinen liike,
jonka; pitäisii puhua :sodan: ja rauhan,
suurista kysymyksistä ja saada
Canada iauttamaan; kestävän rauhan
saamista, Jodoin ja kump. ovat ruvenneet,
hyöklcäämään puolueettomuutta
vastaan vaikka se, on yksi
kaikkein :.:;voimakkain:;:;rauhanlähde
nykyään.
Jodoin kaikuna-toistaa. Yhdysvaltain
valliodepartmentin. politiikkaa
kun hän ja toiset CLCn korkeimmat
johtajat vastustavat Canadan puolueettomuutta
koska se auttaisi
aseistariisumista.
Brittiläiset työläiset eivät hyväksyneet
Jodoinin neuvoja. Nyt bn
Canadan unionistisille liikkeelle
korkea aika samalla lavalla hyljätä
ne-neuvot.
Tapaukset osoittavat selvästi, että
on aika tarkistaa'Canadiln ulkopolitiikkaa,'
johon ^maailmankaupan
laajentaminen ja "työllisyys ovat
liiinf läheisesti
maan puolueetonta ulkopolitiikkaa.
Käylänriössä se on: kuitenkin nöyr-täytymme
kunnissa ja
Erinomainen paikka on alkaa se
osastojen tasolla. Jos osasto osaston
jälkeen ilmaisee kannattavan
Canadan puoluecttomuuttajja painostamaan
sitärniin ei ota, pitkää
aikaa - kun Canadan unionistineh
liike-lisää.äänensä ja, voimaiisä kas-saksalainen
Fritz Lehmaiin kertoo,
miten hän sodan aikana, oli
orjatyöläisenä rakentamassa maanalaisia
tehtaita V-aseita varten.
Ja miten hän siellä tapasi myös.
suomalaisen Bertil Martens^nin,
joka sai näissä von Braunin "tar-,
hoissa" surmansa. Fritz Lehmä-
' nin kirje 011, kirjoitettu ontuvalla,
joskin täysin ymmärrettävällä,,
suomenkielellä, sillä hän asui 11
vuotta Suomessa, kunnes Suomen
viranomaiset saksalaisten pyynnöstä
lähettivät hänet takaisin
Saksaan v. ,1938. Saksassa hänet
pidätettiin välittömästi ja lähetettiin
Buchenwaldin keskityslei-
:j;iin,; jossa hän ;oli^1^^
77 (huom numero!) ja vapautui
vasta 1945. Näin kertoo Fritz
Lehmann.
, Vuonna 1943 natsit alkoivat rakentaa
Niedersachswerfenissä sijaitsevan
Harzin kauniin kylän van-hoihinivkalkkikaivoksiin;;
tehdassuo-jiaj;
joissa oli:'m^ärä ruveta valmistamaan
, V-aseita.< Reiniltä saapui
paikalle kaivostyöläisiä ja Buchen-waldin
keskitysleiriltä orjatyöläisiä;
pääasiassa ulkomaalaisia. Kautta
vuorokausien jatkuneelle kiivaalla
työllä rakennettiin vuoren läpi-kol-
,me tunnelia Wofflebeniin Ja sen
jälkeen lähetettiin paikalle Junke-rilla,
Henkeliltä ja muista sotatar-viketehtaista'
koneita, insinöörejä,
ammattityöläisiä jne.'
yUSI KESKITYSLEIRI Z
Lähistöllä 'sijaitsevaan iaaksoon
perusteltiin uusi keskitysleiri pa-rakkelneen,
joissa vangit nukkuivat,
kerrossängyissä,. kolme, jopa • viisikin
vankia päällekkäin. Näin teki
työtä noin 36,000 vankia, joita' oli
haalittu ympäri Euroopan. He lähtivät
suoraan' vuoteeltaan työhön ja
palasivat suoraan vuoteelle, joka oli
yielä lämmin edellisen vangin jäljiltä..
Nälkä oli tavaton; sillä ruokaa
fsaalun9kaksi-:k
.vankia kohden paivassa. Kuusi krematoriota
hehkui yötä-päivää, • mutta
ne eivät jaksaneet polttaa kaikkia
leirillä kuolleita vankeja. ' Senvuok-uusilla
vangeilla,t joita; keskeytyksettä
virtasi tälle Doraksi kutsutulr
le leirille; Sellaisissa puitteissa
luotiin siis pohjaa "tiedemies"
VVernher Von Braunin "ihanteille".
VASTARINTALIIKE
Doran leiri oli selvä kuoleman-leiri,
mutta siitä : huolimatta sinne
perustettiin .välittömästi • maanalainen;
vastarintaliike,; joka otti. tavoitteekseen
jarruttaa kaikin :<mahdol-
:iisin keinoin -rakettiaseidenvalmisv:
tustä. Yli sata vankia meiletti henkensä
pu htaasti • tämän; v-; taistelun
vuoksi, mutta silti natsien ei onnistunut
'lopettamaan ^ sabotaashia —
kaikista rangaistuksista; ja uhkailu
i.sta huolimatta.
Minä jouduin Doraan vuonna 1944
j.a kaiken kurjuuden keskellä, onnistuin
säilyttämään henkeni, vaikka
olin mukana vastarintaliikkees-sä.:;
Lähinnä se kenties johtui siitä,
että olin perehtynyt eräiden pumppujen
käyttöön ja alan ammattimie-histä
esiintyi puutetta.
BERTIL MARTENSSÖN —
SUOMALAINEN
. Eräänä päivänä vankitoverit kertoivat
minulle, että sairaalaparakis-sa
oli eräs "merkillistä kieltä" käyttävä
ulkomaalainen vanki, joka: puhuu
"Finlandista".'"Minun tiedettiin
käyneen' Suomessa, joten menin
tapaamaan miestä. Ja todella:
hän oli suomalainen^ Bertil Mar-itensson
Porvoosta^- vuoden 1918 valkoisen
armeijan everstiluutnantti.
Suomen katkaistua välinsä Natsi-
Saksaan Marterisson^ oli napattu
kiinni Pariisissa, .lähetetty ensin
Buchenwaldiin ja sieltä Doraan.
Sairasparakissa hän oli sidottamassa
päätään :saatuaan'natsiupseeril-:
^ta paremman puoleisen selkäsau-
'nan; koska ei:jaksanut työsTcennellä
niin nopeasti kuin oli vaadittu. Ja
niin kävi, että minusta "punikista",
tuli hänen ystävänsä ja hän tuli
muutenkin toteamaan, ketkä ovat
hänen todellisia.,..ystäviään. Kun
Martenssonin jäljillä kulki muutamia':
.Suomesta lähetettyjä:: postipaketteja,
niin hän sai niistä vain
kuoret — natsit olivat rosvonneet
ne tyhjiksi. _
. Myös > Bertil Martenssonin henki
uhrattiin von Braunin "ihanteiden"
alttarille. Me vangit teimme entisen
valkoupseerin pelastamiseksi
minkä voimme, mutta turhaan: Riri-tamienJähetessä-
Saksanrajoja meidät
siirrettiin Dorasta Pohjois-Sak-sassa
sijaitsevaan Ravensbruckin
naisloiriin jä!;tä^
kana suomalainen .Bertil Martens-soii
kuoli -i-ihan nääntyi yleiseen
heikkouteen, nälkään ja sairauksiin.
VAPAUTUMINEN JA
VAROITUS
Ravensbruckissa saimme kaksi kiloa
leipää kymmentä vankia kohden;
järinta.mien lähestyessä.'se-kottauduin
ulkomaalaisten;; vankien
joukkoon "suomalaisena" (käytin
nimeä Onni Teräs) ja kuljetuksen
aikana meidät vapautti lohkolla
operoinut neuvostoliittolainen armeija.
Tämä tapahtui toukokuun-1
päivänä 1945.
Jatkuu ^4:llä sivulla
botit. Tähtitieteilijöiden tehtäväksi
jää johtaa: robottien työskentelyä ja
huoltaa niitä aina:tarpeen vaatiessa;'
tävä r tiukan kansainvälisen kontrollin
alaisuudessa alusta " loppuuii
saakka, niin Yhdysvaltain ja kumppanien
ehtjlotuksessa vaaditaan yk-sityiskohtaisempaa
kontrollia, sen^
yksityiskohtaisemmin asiaa setittä- .
mäittttäa.. \
PETER A. VESA
M,;v:-;:,^s::^;-:.-v;fV!'r-;j ~;-•r-;^^•;•'^;• :'v;-
B. A« L L . B.
Barrister, Solicitor, Notary,
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Danforlh AT«4. Tooranlo
.,...„„.,..,.,,. .... . .... M0tili$-&&r0f00
saapuen Htlsmkiin toukokuun 12 päivänä.
Matkustakaa tässä liuvilaivassa
ensi KPVMna XiiAmPMi -;..-.s:;V::.X^":';:'?;^:0.-:.Vr:-:yfJW W.'W.:^
Ei ole matkalla mitään muuttoja, vaan pääiette samassa
laiva.s.sa .«Jimraan Hplsincrin rantaan ^T. Q i t r Q l ) o . f t r . « » » . ; u « * c . +o
;/'!f>:V
m.
;:•.--•'-;•; .-^'k-ii-mm
'.-"':^,'l
;j;jN;;Ei?
i i i
'MM
:»»
•,;.:-.v»ir;>?ir!:;;.A
;.v;:.-.:ft:u::fö»£
;;:.Ky;;:'|;ai^
;'.;';!^^'%;fef|
iii»
SIÄ
;iiÄ
.iv;.-::,^:;^; .^:,i^(^
i
- j i to
mmm
'^^.•yi.r..-;rj-,::r.-^f^^i
;;;';; ^!::i;s;iv5T
'A
. > i fis-iiiiip
, ^ I
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 25, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-10-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus601025 |
Description
| Title | 1960-10-25-03 |
| OCR text |
sanoi,;
muut
^tiötfeivätVole.iosöittane^l^p^^^
mystat^neuyotteleroisTOnlt^
?eifcaiillmuiden#;union;'fevaatimusteri
suhteen. Sppimukset T useampien
jbrkeinn^^
i|ntu|gaYuistäjät5|pää
tettunrögaen kadulle a^uhiötalooh
l Ä i Y Ä Ö I l t l l l ä s ^
, merlcitsevät -_$8.00.^;'k6brtia
pkohden tuotantokustannuksien l i -
fi-Ii^ior-sanoi, etta työläisten* luku-
|rMar^;£metsat^^ ag|oh|lyume,;
^työkaudella vain '6,200 verrattunan
| P p r t | ä g t l i ^^
ajuria-lyötiin'päähän ja pyssy ojennettuna
häneltä ötettiin^^$
^äM| y j Ä n n ^ ^
^Iäisten lukumäärä hbusi korkeimil-ilam
ollessa vain 5,500 ja joku mää-j';
rä 'työläisiä pantiin pois' jo useim-rgpieii
yhtiöiden' taholta kun 50—75
[^"prosenttia v. 1960—1961 \katkaisu-
I 'iriäärästä oli suoritettu, sanoi mr.
Mior.
'',r-;Hän sanoi työvoiman .laskun jat-likuysnltanäavuorihä
ihuö
|';tavien', paperipuuyhtiöiden kanssa
l|ensi viiko^^^
Ijlautakunta. on,hyväksytty neuvotte-
Illautakunnan odotetaan kokoontuvan
l^rontp^sap^p
likahssa , neuvottelukokouksen jäl-jikeen
ensi ^viikolla. Sovittelulauta-
|kuntaa'n;;Abitibin puolesta: on liimir
l ^ i i | i | v M e i ^ ^
li'työväen lainopillinen neuvonantaja
i l
Drummod Wren.' Lautakunnan pu-heenjobtajaa
ei ole vielä valittu.
fiViiden^^iv^^
— Tapaturpiaisen kuoleman uhriksi
joutui 8-vubtias Douglas M|lls puolen'
tunn^in-trokin ja, CPRn- tavara-
^jiinaii yhteenäjossä Raittiin aseman
risteyksessä 50 mailia täältä länteen.
i Hänen kanssaan trokissa olleet
neljä vanhempaa loukkaantuivat
ja -jouduttiin tuomaan McKel-lar-
sairaalaan.
Garnet Nesbitt Schreiberistä ja
neiti Stella- Beaudin Onapingista
löydettiin kuolleena metsästysmat-
/kalla;' Selin S:Crossingin:siv
j onne 'o' ivat - lähteneet yhdessä • metr
sästämään iviime iviikon:. sunnuntai-nar'
Mr. Nesbitt oli kuollut löytöpaikalla,'
mutta tyttö kuoli kun hänet"^
tuotiin Fort Williamin McKel-lar
sairaalaan." '
, \ ' * * * •
?min|pltäihe]iiilnUöfM
piWriää;al1ejuuriSäksa^ä;Äa:oI.
isiUoinrvahyimp^^
lististen maiden' ^kommunistinen
publiie? ICuirika o l i ' mahdollista,;
että Saksassa, jonka kulttuuriperinne
oli rikas humanismin esitaistelijoista,
joka \ oli synnyttänyt Goet-
^h^en; Schillerin ä Lessihgin ja jolla
20- ja 30-luvuilIa^oli laaja' vasemmistolainen
jä vapaamielinen kir-jarovioitia-
ja tuhosi ihmisiä sadistisella
järjestelmällisyydellä? '
Nämä kysymykset —on esitetty
monta: kertaa;? V myös
Tuseita. Eräs niistä on propaganda.
Kii-jaspaan "Goebbels HitlerirT mainosmies';
selvittävät Heinrich
Fraenkel ja Roger Manvell tämän
Hitlerin lähimpiin^kuuluvan, propa-gahdamiehen..
elämää,; asenteita ja
teorioita.' Kirjoittajat, jotka esittävät,
asiansa -täysin «kiihkottomasti,
ovat "saaneet; käyttöönsä ennen tuntematonta
Goebbels-mat^riaalia;e-tenkin
tämän nuoruudesta.
Josef Goebbels, joka syntyi vuonna
1897 Reininmaalla pienessä
Rheydtin tekstiilikaupungissa pikkuliikkeen
.jiprokiiiistin neljäntenä
lapsena, iSairasti nelivuotiaana ilap-sihalvauksen,
jonka jäljiltä .hän? jäi
lyhytkasvuiseksi, seikka, ]oka ali-ole^
ri oikeistolaisi .kän^anedu^^
j ^ ^ sihteeriksi; VaivaiseUa^^^s^
markan kuukausipalkälia. Ei aikaa-
,kaan:\kun Goebbels oli siirtynyt
vielä askeleen ja palkkautui"Gregor
ja Otto Strasserin alaisena- natsipuolueen'toimitsijaksi
ja veljesten
lehden toimittajaksi! Tämä tapahtui
y', 1925. \ Saman vuoden syyskuussa
hän tapasi ensi kertaa Adolf
Hitlerin kokouksessa, jossa hänen
toimeksiahtajiensa:asiamieh'enä tuli
esiintyä Hitleriä vastaan. Tästä alkaa:
Goebbelsihhistorianyäärennys
Julkisuuteenrtarkoitetussa päiväkirjassaan
hän kirjoittaa tapaamisesta
kehuen Hitlerin "suuria, sinisiä
silmiä" ja lausuen: '"Olen erittäin
onnellinen tavatessani hänet
igu9lvMn^;edusta]akokoukset^a[*juIg
kiset mielenosoitustilaisuudet jär-
;:^itugiyi^itirisk^
suunnitelman mukaänV ? Goebbels
•Valtuusmies Jack Stitt pyysi eroa ' tuiseen vaivasi tulevaa propaganda-rtöisin
.Dinörivickista, ' syytettynä
/aseellisesti rosvouksesta. Kaksi
smuuta miestä, Lesl^ - Linden' ja
IfRbbert Cro^^
I^Milnen: avustamisesta :ovat:ivapaana
North End. Steam Bath
Auki torstaina ja perjantaina
klo 430—11' illalla...
-Lauantaisin klo 2 ip. — l i ' Illalla
l > Folielin S-S/QZ
•n- • isuja
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME!^
^Xukemista
kaikiUe"
^ (koko-perheen julkaisu)
•Saatavana niunerot; 3(S,: 38 ja 39.
Irtonumeron HINTA 25c yrinä
ipostiku)ut^:10c;' kolmesta numeros-^
1^ ta'postin kautta lähetettynä.
liaatavana;* numerot 38 ja; 39. Irtb-
•^humeron-HINTA 2Sc ynnäSc pos-iVäiihdikastäStlälfärinittä^
I piristystä ! antaa jännityslukemisto
•pSilliiiiii
J!"luklJollleen joka viikko. Saatava-lina
numero 38. Irtonumeron HIN-
.M.
- \ ^ -. Koko perheen lehti
i^|iiy0i^iatiaväM
•ÄSliftoiniinae
g;;;iIrtbnuiheron; HINTA 35c • ,
^ ' > ,;Postitse;lähetettyiiä.40c
Nykyaikaisen naisen'lehtr '
Irtonumeron HINTA 50c. Postin
kaupungin -valtuustonsjäsenyydesti
viime viikolla, olt^iaan pari kuu-kaittJa^
Torontossa ja ilmoitti viipyT
vänsä pitempiaikaisesti. Hänen
paikkansa täyttämisestä on kinasteltu
jo useita viikkoja,.sillä ensim
-mainen > varajäsen^ mrs" Eunice-Wis-hart
ilmoitti olevansa valmis astumaan
pois •siirtyneen tilalle.
Liittovaltion satamarakennus^yö-"
maalla ruoppausta'suorittanut 55-
vuotiäs, S. O. -Davis kuoli viime kes^
kiviikkoäariiuna ennenkuin? hänet
saafiin: .'irroitettua: ohjaamosta ruop-pauskoneen
kaatuessa veteen.":
* - * „ ,*
CSJ.n Port Arthurin osaston
marraskuun; .kuukausikokousV lankeaa
tällä kertaa pidettäväksi mar-raskuun
1 pnä koska se on kuukauden
ensimmäinen tiistai. .Toivottavasti
, jäsenet ottavat tämän
huomioonsa.::— • ATH. •
Safarf kuningattarelle
Katmandu, Nepal; — Kun Britannian
kuningatar Elizabeth ja prinssi
Philip vierailevat täällä ensi helmi-;
kuun 26-^0 pnä - he vodvatvosaljisr
tua-suurenriistanrSifeleifanttien, tiikerien
jms. — metsästykseen, i l moitettiin-
tääUäiviikon' ällissä; viralr
lisistä piireistä. Vierailu on vastavierailu
sille, jonka kuningas Ma-hendra!
ja kuningatar 'Rajyalakshmi
tekivät Lontooseen aikaisemmin.:
ministeriä. ~ Hänen opiskeluvuotenr
sa osuivat ensimmäisen maailmansodan
jälkikaiidelle, jolloin hävinneessä
Saksassa vallitsi niin aineel-linen;:;:
kuin henkinenkin; kriisitila,
Alituinen rahapula, -läheisiltä ystä
viita saadut osin anarkistiset osin
kiihkoisänmalliset vajkutteet; • tay;
dellinen kyvyttömyys sopeutua oleviin
olosuhteisiin." omien kykyjen
yliarviointi ja 'alun alkuaankin ristiriitainen
: luonne, ilienevät: olleet
niitä tekijöitä, joiden pohjalle tämän
propagandatekijän 'myöhempi
kehitys perustui.
Mielenkiintoista on todeta, että
Goebbels jo varsin varhain piti itseään
''runotarten .nuorena kasvattina"
ja oli kyllin naivi ilmaistakseen
tämän itserakkaan käsityksen
itsestään myös toisille. V. 1921
Goebbels, joka hy'ki omaisten ja
rakastettunsa 'hänelle, järjestämiä
työmahdollisuuksia ''suuren tulevaisuuden'';
ruskossa, ^kirjoitti; esikoisteoksensa
V Michael^nimisen^-päivä-kirjamuotoisen
romaanin, jossa
merkillisellä ;tavalla sekoittuivat toi-:
siinsa ; germaaninen sankaruus ja
eräänlainen vallankumouksellisuus.
Teos uhkui.kaihomielisyyttä ja.paatosta
hysteerisenä sekoituksena —
eikä kelvannut' ;kustantajille:;Teati
teri oli voinen ala, jolle Goebbels
turhaan pyrki. Näihin vastoinkäymisiin
pohjautui hänen juutalaisvi-:
hansa. Hylkääjät kiin , sattuivat
kuulumaaji tähän - rotuun. Michae-
Tuolla miehellä on kaikki kuninkaan
.ominaisuudet. Synnynnäinen
kansantribuuni. Tuleva diktaatto-
•Ennustusta voisi pitää; profee-tallisenaijosiseolisi
todella kirjoitettu
luon; tapaamisen jälkeen. \To^
siasiassa Goebbels: tuolloin: kirjqitti_
yksityiseen^ .salaiseen päiväkirjaan^
sa; "^Dlen pökertynyt. — Mitä on
Hitler? Taantumuksellinen! Ällisty
ttävän avuton : ja "epävarma itsestään
. . . Minä .voisin itkeä . . .
Tämä. oli; elämäni: suurin pettymys.
En voinut enää uskoa .Hitleriin!-'" -
Mutta hän ""uskoi" pian ja uskoi
elämänsä hamaan loppuun saakka
uskollisemmin• kuin /ainutkaanatoir;
\nen suuri natsijohtaja.: Sillä Goebbels
tarkkaili jo pienessä reinin-maalaisessa
puoluetoimistossa :v^
masuhteita asettuen. aina voiton
puolella olevan kannalle.' Vuodessa
imarteleva; ja juonitteleva -puor,
Juevirkailija oli edennyt koneistossa
niin pitkälle, että hänen organisaatio--
ja puhujalahjojaan: katsot'
tiin tarvittavan itse; Berliinin "Gau-leiterina".
Seuraavat vuodet kului-,
vat..Goebbelsiltä puheiden pidossa
ja propagandan . teossa, propagandan,
joka lopulta johti natsismin
mielettömät, aatteet voittoon. V
1928 Goebbels pääsi yhdessä yhdentoista
muun natsin: kansan ;valtio>.
päiville,; seuraavina vuosina lisäsiväl
Thyssen, Schroeder ym.; teoUisuus-ja
pankkimiehet natsipuolueelle annettua
avustustaan; Syyiskuussa 1920
natsit saivat valtiopäiville jo 107 ja
heinäkuussa 1932 230 edustajaa.: Ra
hat oli käytetty hyvin.
Goebbelsin ensimmäisiin suuri-suuntaisiiuv.
i n
kuului V. 1927 kommunistien perinteelliseen
Jcokoontumispaikkaan järjestetty
tilqisuus, jonka yhteydessä
NS-puolue&nkaikki jäsenet määrättiin
marssimaan -kadulla lippujen
alla enhen kokouksen alkua. "Tämä
oli avoin ,haaste. Sellaiseksi • me
sen tarkoitimme. Ja "vastustajamme
ymmärsi sen sellaiseksi.". Syntyneessä
tappelussa hiaavoittuneet
natsit määräsi Goebbels kannettavaksi
.salin lavalle. Itse hän astui
tahtoi, tehdä • inässiivisen vaikutukseni
jä tekikin. -Hänen 'propägan-dansä
I salaisiiuten
liikkuvuus, airtainen läsnäolo, sekaantuminen-
joka' asiaan. Tosiasi:
ässathatsit (olivat;^ v^
ka keskuudessa kaiken lisäksi oli
monenlaisia :4aineksia:-p
ristö^;- roskaväkeä ja .työttömiä,
jotka lolivat liittyneet natseihin työtä
saadakseen ja tyytymättöminä
järjestivät jopa . hyökkäyksiä puolueen,
toimistoihini
| f s u u ä e n | ^ i r | | i o ^^
"tarkoituksia vairten:perustetUin'eri-ityisia$
kulttuurikaraareita;$Han|^'on-:
neuvo
kiRJ.; WILLIAM KASHTAN
Mutta Goebbels voitti käyttämäl
lä "amerikkalaisia menetelmiä amerikkalaisessa
mittakaavassa", seremonioita,
massaesiintymisiä, suoranaisia
show-näytöksiä,'joissa-yleisön
jännitys saatiin kohoamaan huippuunsa
tarkoin lasketuilla trikeillä.
Hänelle kelpasi kaikki: Fuhrerin
kulj^tpminen lentokoneella ja.lasT
^i^|nUn||p|tai\^
nen harvinaisuus vielä niihin aikoi-'
un! — hyökkäykset juutalaisten
liikkeisiin (ensimmäinen järjestettiin
' valtiopäivien' avajaisten kunniaksi
1928), Remarquen elokuvan
eiisMilangpiiriU^
Horst-Wesselin kohottaminen kansallissankariksi
V. 1930, sen perusteella
natsiliikkeenhymniksii^kobor
tettu Horst VVessel-laulu, työläisten
kansainvälisen .juhlapäivän: anastaminen
natsien käy ttöim— keinot
olivat loputtomat.
Se.^ päivä; jolloin, Hitlerin valtaantulo
tapahtui,, tammikuun 30,
1933.,, jolloin Hindenburg korotti
Hitlerin valtakunnankansleriksi, oli
Goebbelsin suuripäivä..: Voitto Oli
yhtä paljon hänen kuin^ Hitlerin.
Seuraavan, helmikuun 27 päivän il-r
tana Goebbels; järjesti valtiopäivä-talon
tuhopolton. Natsit ovat aina
kiistäneet osuutensa tähän rikokseen,
josta he saivat lähtökohda^i
yaltalaille, joka antoi Hitlerille kaiken
vallan. Todennäköisyysoletta-nistui"
pyrinnöissään' niui' hyvin,
•i-v :'sy*S:* f^^Miajv A l etta
maa oh pian tyjijennetty tai-i
e i i i j o i s i a ^^
hän järjesti kuuluisat kirjarovion-sa.
yb^sa^^^^S^^^
;pjm|tessä||p&an
kaimpiai:^
Kästnerin::ja:rHeinrich:Heineh.' Juutalainen
• Heine oli ollut nuoren Josef
Goebbelsin lempirunoilijä. . .
Heinrich Fraenkelin ja Roger
Man vei Iin teos^^bebbelsistä sisältää
yli :'^00: sivut "autenttistaihis
miehestä,' joka' loppuun asti kuvitteli
: olevansa armoitettu ; kirjailija;
ja jolta tuskin kukaan kiistää propagandan
; maailmanmestarin /mainetta.
Kirjan loppupuoli on oihis-tettu;
Goebbelsinlyministerikaudelle.
ja sen lopulle.Hitlerin bunkkerissa
keskellä Berliiniä. ~ ^
Näiden viimeisten päivien tarina
on kummitusmainen., Kourallinen
ihmisiä :keskellä; hajalle pommitettua
-. p.ääkaupunkia lähettämässä
käskyjä joukoille,; joita ei enää: ollut.
Hitlerin itsemurhan' jälkeen
(30. 4. 1945) Goebbels,:joka ainoana
nimekkäänä V natsijohtajanani V
ihanteeiisavaltasijoilla vielä: tämänkin
tapahtuman jälkeen, kirjoitti
viimeiset rivinsä päiväkirjaan, jota
hän oli" pitänyt; vuosikausia ja jonka
kirjallista; arvoa hän piti- .erittäin
suu rena.' Poikapuolelleen kirjoittamassaan
kirjeessä hän elättää yhä
suuruuden kuvitelmaa: että hänen
itsemurhansa olisi esikuva, joka
johtaa;'^Saksan: ylösnousemukseen!
Surmaltuaan ensin kuusi lastaan
Magda-ja' Josef Goebbels ottavat
myrkkyä ja ampuvat itsensä toukokuun
1 pnä 1945, päivänä, jonka
Goebbels oli anastanut natseille.
Voitto oli päivän alkuperäisten
omistajain. — Hilkka Ahmala..
on ''poikatalolla" ensi~'sunnuntaina;
lokakuun 30 pnä,.alkaen kello 7.30
illalla. / ' ' • '
;;; Sinne i;jarjestetääntsopivia;seura:
pelejäl^äi^tJubdM
hyvien leivosten kera. Seurapelei-hin
sopivat palkinnot ovat myös
•lämpimästi - tervetulleita. Pitäkää
mielessänne tämä tilaisuus ja .tulkaa
poikatalolle suurella joukolla
sunnuntai-iltana.
* * *
Mrs. Hilma Wallsten on paikallisessa
sairaalassa - hoidettavana vaka-^
van- säirauäe^
Hilmalle pikaista parantumista ja
pääsyä kotiin.^— L. S.
siitä kiikä-tällä kerralla on'psras.1.-i.:;
Niistä laatikkopäiyällisistä, myös^ " " • ^
joku sana. koska ajassa^ on tehty . >^ 4 •
muutos. Tähän astisten tietojen
njukaan ne piti oUäTtk. 30 pnä, mut- ,
:t3:gyhtfeohsätt^
l i
United Nations. — Yhdysvallat,
Britannia ja Jtalia esittivät viikon
vaihteessa : oman iaseistariisumis-suunnitelmansai.
vastineeksi :p^^
nisteri .Hrushtshovin suunnitelmalle.
". ^
Kuten: :Neuvostoliitonkinpäätösr
lauselmaehdotuksessa, tässä Yhdysvaltain-
ja kumppanien: päätöslau-selipäehdptuksessa
suositellaan täyf
dellistä ja -yleistä aseistariisuntaa.
Toisin kuitenkin kuin Neuvostoliiton
ehdotuksessa;'^missä vaaditaan
pikaista .-aseistariisumissopimust
Yhdysvaltain, Britannian ja Italian
ehdotuksessa .tyydytään .sopimuk-:
1 '
siinreUypi^ ?:4
raskuun 6 päiväksi, joten kaikki,^
jotka ovat aikoneet tehdä ladtikoita - '
tai tulla'syömää niitä, olkaa hyvä
ja ottakaa tämä muutos huomioon. •
Siis viikko eteenpäin kuin-aikaiseni-min
oli ilmoitettu. Marraskuun 6
pnä otetaan Raatikolta mielihyvällsK
vastaan ja jo'näin aikaisin us^^^
käskoä- syöjiä ^:kaj^^ ;
entinen kokemus osoittaa, että kyllä
on ruokaa, mutta siitä lähemmin
tuonnempana. — U. H."
.'..:''l:-:;/^;-';--::^v^:;>i •.^;;-:'i;;'^;'^'::'^i;:;:;:;^;;:^^\-^;.v-^'^"^";-'"' v^;v'v::-;; •:
:f;
mm.
i i i
•m
Miehittävätkö
robotit Kuun?
Moskova. — Robotit miehittävät .
joskus tulevaisuudessa Kuuhun pe-rustetavat
vakituiset havaintoasemat
ja tarkkailevat planeettojen^
sekä kiintotähtien liikkeitä, ennustaa
neuvostoliittolainen.. tiedemies.
Dimitri Martinov.
Martinov toteaa, että tieteen
mahdollisuuksien rajoissa on luoda
mm
ieen vain sellaisen aseistuksen koh-1 tarkoitukseen tarvittavat ro-liv;.'.:;:
j"- ! - v ; . . - ; ; ; . - L r . : : - . . . : . - L ; ! » ' : ; . • • . • • « : ' : . ; ^ ' hnfif T ö h f : f : o f n : i : { n : . 4 A r. dalla, missä:.:'ivoidaan pian ; päästä
sopimukseen"
Ja vaikka, Neuvostoliiton, ehdotuksessa
sanotaan -että; yleinen ja täydellinen
aseistariisuminen olisi teh-
Br raunin K ; \ :
Helsinki. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-10-25-03
