Vapaus, July 31, 1958

              Sivu-4 Torstaina, heinäk. 31 p. — Thursday, July 31, 1958 Huolenpito kasvavasta sukupolvesta
kansandemokraattisissa maissa
Nykyisten suurjuhliemme takana oin yuosikymmenien työ ja
toiminta kansallisten kulttuuriperin teidemme vaalimisen hyväk­si.
Kuyassa nähdään tällä saralla elämänsä vapaahetket uuras­taneet
kansalaisemme, edesmenneet Oskar Selkämaa ja Antti
Kari.
Robeson et ole paljon
muuttunut 10 vuodessa
. iMaailmBhkuulu amerikkalainen
nftekerilauläja Paul Robeson sai mo-
'Uten vuosien taistelun Jälkeen v i h -
' J^iidcin ulkomaanpassit ja hän mat-ddhusti
ensiksi Englantiin, K»"»??'"
'l^utisten Lontoo nkirjeenvaihtaja J.
Kapal oli yksi niistä sanomalehti-miehistä,
Jotka olivat saapuvilla hei-
^ näbuun ^iiolivälissä kun Robeson
t ^ ^ h t a s i lehtimiehet Lontoon lento­kentällä.
Julkaisemme oheellisena
»'lildaen kuvauksensa tunnetun laula­jan
kohtaamisesta :
> Päivästä, Jona Paul Ja Esianda
jtjEjObinson astuivat jälleen Englannin
.maaperälle.'muodostui liikuttava. A i ­nakin
kaksisataa henkilöä oli saa­punut
lentokentälle heitä vastaanr
ottamaan. Ja iltapäivällä Järjestetys­sä
lehdistötilaisuudessa oli läsnä
l(uusl—seitsanänkymmentä lehti-
I ' miestä. Eräs vanha, kovalksikeitetty
I kollegani sanoi minulle Jälkeenpäin,
I että "en ole koskaan ollut niin kyy-i
nelten partaalla kuin hänen alkaes-i
saan laulaa meille".
I A^Faulille tehtiin monia pahansuo-
V -Jga kysymyksiä, mutta se tapahtui
I '3lväsU lehtien päätoimittajien käs.
\ - kystä, sillä toistuvasti aloittivat leh-tlmiäiet
kysymyksensä sanomalla:
"Suolctui. anteeksi, mutta kysymys­tä
e i ole t e b ^ epäystävällisessä tar-Ältuksessa."
^Kärsivällisesti suuri laulaja selitti
alnä uudestaan Ja uudestaan, että
amerikkalaiselta ei voi kysyä, onko
hän konununisti.
"Oleellisinta meidän perustuslailli­sissa
oil^euksissamme on se".. hän
sanoi, "että meitä ei voida pakottaa
ilmaisemaan puoluekantaamme."
iKun eräs lehtimiehistä huomautti,
ettei täällä Englannissa tee mitään,
vaikka sellainen kysymys esitetään-
Ikin, Mrs. Robeson, Joka muuten sei­soi
hiljaa miehensä vierellä, sanoi
rauhallisella äänellä:
'^Mutta se merkitsee paljon mei­dän
maassamme, eikä se ole ystäväl­linen
kysymys."
PA8SIVAINON SYTT
Vasta tämän Jälkeen luovuttUn tä­män
kysymyksen esittämisestä. Paul
. Robesonilla el ollut kuitenkaan m i ­tään
vastaan selittää, miksi Yhdys­valtojen
hallitus on väittänyt hänen
olevan komimunlstin. Siihen on kol­me
syytä, hän sanoi. Ensimmäinen
on se. että hän on arvostellut Y h -
''dysvaltain hallitusta sen tavasta
kohdella neekereitä. toinen hänen
tukensa siirtomaakansojen taistelul­le
riippumattomuutensa puolesta A r -
rlkassa. Etelä-Amerikassa Ja muual­la
maailmassa .sekä kolmas, että hän
on tukenut rauhanliikettä.
Hän lausui lämpimän kiitoksensa
Neuvostoliitolle kaikesta, mitä se on
tehnyt näissä kysymyksissä, ei vä­hiten
sen kamppailusta neekerien
.oikeuksien puolesta. Kolmen sputni­kin
onnistunutta avaruuteen lähet­tämistä
hän piti eräänä tärkeimmis­tä;
askelista rauhan säilyttämisen
tiellä.
, Enimmäkseen hän kuitenkin puhui
meille musiikista Ja k e rU toisensa
Jälkeen lauloi Joitatkin lyhyitä kat­kelmia
havainnollistaakseen tarkoi­tuksensa.
Oli ihmeellinen elämys
kuulla lämmintä, suurta bassoääntä
Jälleen samassa huoneessa.
ROBESON EI OLE MUUTTUNUT
näiden kymmenen vuoden aikana
paljonkaan — ainakaan ulkonaisesti.
Klutta monista pikku merkeistä voi
havaita, miten kuluneet vuodet ovat
Jättäneet jälkensä häneei;. Silmät
ovat raskaammat, leveä, lämmin hy­my
ei ilmesty yhtä nopeasti kuin
aikaisemmin ja ääni, hänen vasta­tessaan
kys3nnyksiin, vaikutti aavis­tuksen
verran terävämmältä, ei enää
niin ylitsevuotavan h3rväntuuliselta
kuin aikoinaan. K i m eräs reportteri
kysyi häneltä hänen Jo useita ker-*
toja toistettuaan, että "olen täällä
taiteilijana, laulajana...", "onko
Teillä Joitakin poliittisia suunnitel­mia?".
Robeson vastasi salamanno­peasti:
"Älitä Te sUlä tarkoitatte?"
Sitten hiukan myöhemmin, äänet­tömyyden
vallitessa lehtimiesten
keskuudessa, hän lisäsi:
"Niin. minulla on tosiaan poliittisia
suunnitelmia. Minut on kutsuttu
teelle Ylähuoneeseen. (Sinne hänet
oli kutsunut Lordi Stansgate, tun­nettu
edistysmielinen Labour-paäri.)
MUSIIKISSA
Robeson on löytänyt ilmauksen i h ­misten
veljeydelle, sillä kaikkien
maiden kansanmusiikissa on hätkäh­dyttäviä
yhtäläisyyksiä. Pentatoni-nen
(viisiääninen) skaala muodostaa
pohjan yhtähyvin skotlantilaisille
kuin kiinalaisille ja afrikkalaisillekin
kansanlauluille — osoittaakseen sen
Robeson lauloi afrikkalaisen laulun
"mzungu. mzungu" ja ulkoisilta Heb-rideiltä
täällä hyvin tunnetun rak­kauslaulun
Erikay Love Lilt. Kum­mankin
meloia oli miltei toisistaan
eroittamaton. Seitsemänneltä vuosi­sadalta
peräisin oleva vanha tshek­kiläinen
kirkkolaulu, josta myöhem­min
on tehty perussävel joihinkin
Bachin suuriin teoksiin, oli miltei
samanlainen eräiden kiinalaisten
Vietnamin demokraattisessa tasa­vallassa
käy nykyisin koulua y l i
1.600.000 lasta, eli neljä kertaa
enemmän kuin siirtomaaherruuden
aikana koko Vietnamissa. Tasaval­lan
talouden kuntoonpalauttamisen
ja kehittämisen kanssa yhteydessä
olevista suurista vaikeuksista huo­limatta
hallitus käyttää joka vuosi
suuria summia uusien koulujen r a ­kentamiseen.
Kansandemokraattisen järjestel­män
suurena saavutuksena on las­ten
huollottomuuden täydellinen
lopettaminen. Kaikki vastarintaliik­keen
aikana kaatuneiden vanhem­pien
lapset on sijoitettu valtion y l ­läpitämiin
koulukoteihin, joita ta­savallassa
on tällä hetkellä 18.
Aikaisemmin valtaosa lapsista
kuoli Vietnamissa vuotta nuorem­pina.
Nykyisin on lääkintäpalveluk-sen
parantamisen j a synnytyslaitos­ten
perustamisen ansiosta lasten
IcuoUeisuus alentunut huomattavas­ti.
Monissa sairaaloissa ovat ole­massa
lastenosastot. Monilla tuo­tantolaitoksilla
ja rakennusjärjes-töillä
on taas omat lastentarhansa
j a -seimensä. Maatalousosuuskun-nissa
jätetään lapset erikoisten ih­misten
hoivaan peltotöiden ajaksi,
jolloin osuuskunnan jäsenet ovat
peltotöissä.
Tasavallassa käytetään suuria
summia lasten kesälevon järjestä­miseen.
Monissa kaupungeissa on
lasten valistustaloja. Tasavallan
pääkaupungissa on lasten elokuva­teatteri,
nukketeatteri ja lasten kir­jallisuuden
kustantamo. Kolmen
viime vuoden aikana on julkaistu
lasten kirjallisuutta 2 miljoonaa
Jiappaletta. Koululoman aikana jär­jestetään
koululaisille valtion ja
ammattiyhdistysten varoin koti-maaretkeilyjä.
Vietnamilaisilla lapsilla on pal­jon
ystäviä ulkomailla, varsinkin
sosialististen maiden lasten kes­kuudessa.
Tasavallan koulut saaval
joka päivä satoja kirjeitä Neuvos­toliitosta,
Kiinasta ja muista maista.
* * *
Tshekkoslovakian kansandemo­kraattisessa
tasavallassa käytetään
joka vuosi kymmenmiljoonaisia
summia tulevien sosialismin raken­tajain
terveen, vahvan ja sivisty­neen
sukupolven kasvattamiseen.
Valtio huolehtii aivan samalla
tavalla pienokaisista kuin vanhem­massakin
iässä olevista lapsista,
jotka valmistuvat astumaan itsenäi­sen
elämän tielle. Tasavallassa on
31 erikoista sairaalaa rintalapsia
varten 2350 potilaalle sekä miiita
lasten lääkintälaitoksia ja paranto­loita.
Suurta huomiota kiinnitetään
lasten esikoulukasvatukseen. Kau­pungeissa
ja kylissä on 1167 las-laulujen
kanssa.
RAKKAUDESTAAN ENGLANTIIN
Robeson antoi lämpimän ilmauksen.
Tänne hän tuli ensimmäisen ker­ran
kolmekymmentä vuotta sitten,
ja ihastui nopeasti siihen kiintymyk­seen,
jonka hän voitti lyhyessä ajas­sa
työväestön keskuudessa sekä tääl­lä
että Walesissa Ja Skotlannissa.
Ensimmäisen poliittisen valistuksen­sa
hän sai täällä, "Jolloin paljosta
tietämättömänä nuorena miehenä
sain vastauksen moniin kysymyksii­n
i " . Harold Läskiltä Ja Clement A t t -
leelta. Jotka vielä silloin olivat so­sialisteja,
hän sai opastusta. Ja sen-vuoksi
hän säilyttää meidät kiitol­lisuudella
mielessään.
ROBESON TOIVOO
voivansa käydä myös muissa E u ­roopan
mtdssa matkansa aikana,
mutta vielä ei ole mitään varmuu­della
päätetty. Joka tapaulksessa hän
luultavasti lokakuuhun asti, jolloin
hän aikoo palata kotiin, — myös sii­nä
tapauksessa, että Dulles onnistuu
pyrkimyksessään kumota ikorkeim-man
oikeuden päätös, jonka mukaan
Amerikan kansalaiselta ei voida pe-rustuslaililsesti
ryöstää hänen pas-siaan
hänen poliittisen vakaumuk­sensa
perusteella.
"Se on joka tapauksessa kotimaa­ni,
ja siime palaan, tapahtui mitä
tahansa. -Mutta se, että yleensä sain
luvan tulla tänne, on jo suuri voitto
Amerikan edistysmieliselle yleiselle
mielipiteelle."
Näin päätti tämä suuri ihminen
ja suuri taiteilija ensimmäisen t a ­paamisensa
lehdistön kanssa täällä.
tenseimeä 37000 lapselle ja 6700
lastentarhaa yli 250000 lapselle.
Seimissä jä tarhoissa on hyvä hoi­to
ja lääkintäpalvelus. On luotu
kaikki ehdot lasten fyysilliselle ke­hitykselle
ja kajsvatukselle.
Erikoista huomiota kiinnitetään
lasten sivistykseen,.- K a i k i l l e lapsil­le
lapsille on taattu maksuton kes-kikoulusivistys.
Ainiaaksi on jäänyt
unholaan se aika, joUojn tuhannet
lapset jäivät puutteen takia ilman
koulusivistystä. Nykyisin on 12445
yleissivistävässä koulussa 1350000
oppilasta.- Kaikki kouluikäiset lap
set käyvät koulua.
Teknillistä sivistystä haluavia lap
sia varten, on avattu erikoisia op
pikouluja, joissa koulutetaan am
mattitaitoisia työläisiä. Talouskou
lut j a teknikumit valmentavat ra­kennusteknikkoja,
konemiehiä, p i i -
rustajia, ekonomisteja, yhteysalan
työntekijöitä, konerakennustyöläi-siä
ym. Nuoret opiskelevat maata­louden
erilaisia ammatteja ja me­nevät
mielihyvällä työhön valtion
maatiloille ja maatalousosuuskun-tiin.
Tshekkoslovakiassa on järjestetä
ty hyvin lasten esikoulukasvatus ja
ajanvietto. On olemassa lasten kir­jastoja
ja lukusaleja, teattereita,
urheilukenttiä, puistoja, pioneeri-koteja,
julkaistaan lasten lehtiä,
aikakausjulkaisuja ja kirjoja, jär­jestetään
monenlaisia opintoretkiä.
Kesälomansa monet tshekkoslo­vakialaiset
lapset viettävät turisti­matkoilla
ja pioneerileireillä vuo
ristossa, jokien ja järvien rannoil­la,
metsien siimeksessä. Tänä vuon­na
pääsee 700 pioneerileirille y l i
160000 koululaista.
* * *
Saksan demokraattisessa tasaval­lassa
käytetään joka vuosi äitien
ja lasten suojeluun miljoonia mark­koja.
Viime vuonna oli seiiiiissä,
tarhoissa ja leikkikentillä y l i 5300OO
lasta. Vuonna 1960 tulee lasten
tarhoissa olemaan hoidokkipaiicko-ja
20 prosenttia enemmän. ^
Samoin kuin viime vuosinakin tu­hansia
lapsia lähtee tänä kesänä
lomakoteihin, kesäleireille ja pa­rantoloihin.
Saksan demokraattises­sa
tasavallassa käy joka vuosi le­päämässä
kymmeniä tuhansia lap­sia.
Länsi-Saksasta ja länsi-Berliinis­tä,
sillä Länsi-Saksassa ei ole lähes­kään
kaikilla työtätekevien lapsilla
mahdollisuutta viettää koululo-maansa
hyvin siellä. Kun. Saksan
demokraattisen tasavallan halfitus
j a ammattiliitot käyttivät 'viime
yuonna lasten kesäleirien ja lepo­kotien
järjestämiseen 90 miljoonaa
markkaa, niin Länsi-Saksan halli­tus,
joka käyttää aseistukseen mil­jardeja,
myönsi ensinmainittuun
tarkoitukseen ainoastaan 6 miljoo­naa
markkaa.
Viime vuonna oli kesäleireillä ja
lepokodei.ssa 1700000 lasta, eli 90
Ruokatarviketyöläiset
voittivat korotuksen
Quebec. — Quaker Oatsin työlä-
•et, jotka kuuluvat katoliseen Who-lesale
Food Employccs Unioon, ovat
saaneet työehtosopimuksen, jonka
mukaan heidän palkkojaan korote­taan
15 sentillä tunnilta.' Kahdek­san
sentin palkankorotus astuu voi­maan
taannehtivasti marraskuun 17
p:stä, V. 1957 ja 7 sentin palkan­korotus
astuu voimaan ensi marras­kuun
27 p:stä lähtien.
, RAKENTAVAN KIELENKÄYTÖN PERUSTEOS
AARNI PENTTILÄN uusi
SUOMIN KIELIOPPI
Aufomaaitivaihfeeseen siirrytään
linja-autoissa
692 SIVUA
avun koko 7"xlO"
HINTA SID. $8^0 •
Professori Aarni Penttilän uusi, perusteelUnen "Suomen kielioppi" "
on nyt vuosia kestäneen työn Jälkeen vaUnistunut Tähän saakka on •
Suomen yUoplsto-opetuksessakin Jouduttu käyttämään E. N . Setälän .
kxniluja Tarten laatimia deskrtptUvlsiä Mellopbi esityksiä. Jotka suu- "
risu ansloUtta huolimatta ovat Jo osaksi vanhentuneet, niin että laa- •
Jemmln kielemme erikoisluonnetta Ja rakennetta valaisevia tietoja on _
oUut kerättävä monlsU eri l&hteistft. "
Paitsi korkeanunan <q>etuk8en tarpeisiin on prof. Penttilän uusi kieli- •
oppi suppeiden kielenoppaiden Ja kohdakkoin kokonaisuudessaan vai- _
mistuvan "Nykysuomen sanaUrJux" lisäksi välttämätön apuneuvo Jo- "
kalseUe UrJalUsen työn tekiJUie. •
Sen selkeät Ja yUmekkäät si&nnfit sekä oivallinen Ja runsas esi- .
merfckikokoelma moodosUvat tjiiJentymattömJUi aineiston. Johon Jo- "
kalnen ni liS)ttav«isesti turvautua pyrkiessään selviytymftftn klelellls- •
ten ilmausten valkeuksista. ^
Tilatkaa osoitteella: ^
Vapaus Publishing Oimpany Ltd. •
Vi P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO •
Tampere, . r - Väinö Paunu Oy ja
Vanajan Autotehdas Oy järjestivät
lehdistön, kuntien ja liikennöitsi­jöiden
edustajille tilaisuuden tu­tustua
suomalaisen auton val­mistukseen.
Allekirjoittajakin kuu­lui
myöskin näiden kutsuvieraiden
joukkoon. Nyt, kun olen ollut t i ­laisuudessa
talven, kevään jä ke­sän
matkustelemaan Suomessa,
olen säälinyt autojen omistajia.
Suomen maanteillä ei auto kauan­kaan
pysy omistaj»isa hyvälläkään
käsittelyllä pitkäaikaisena.
Vanaja Öy. ja Paunu Oy. ovat
uskaltautuneet uuteen tyyppiin ja
niinkuin isäntämme sanoi, tarvi­taan
Iässä maassa yritteliäisyyttä
ja yhteistoimintaa asiakkaiden kans­sa.
Aulangolla tarjotulla päivälli­sellä
pitämässään puheessa Väinö
Paunu vertauksellisen vitsikkäästi
kertoi uhrautuneensa koekaniinik­si,
kuten tenun juoja, joka tyhjensi
tenupullon uhrautuen tovereiden
takia.
Vanajan malli V L K 600 5334 on
linja-auto, joka on tarkoitettu kau-punkibussiksi
ja se vei meidät
Tampereelta Hämeenlinnaan missä
Vanajan autotehtaat sijaitsevat. As­te
asteelta meille esitettiin tehdas
ja korin valmistus. Paunu Oy on
tilannut 10:n ensimmäisen auton
sarjan, jotka on varustettu täysin
automaattisella vaihdekoneistolla,
toinen 10:n sarja on tavallisella
vaihteella kaukoliikenteeseen tar­koitettuja
Vanajan linja-autoja.
Tampereelta Hämeenlinnaan mat­ka
tuntui aivan nautinnolta näissä
tilavissa, ilmavissa ja - kerrassaan
mukavin istuimin varustetuissa lin­ja-
autoissa, joiden kokoa jo kuvaa
kokonaispaino, joka on 13800 kg.
Moottori, joka on englantilainen
valmiste A E C A 220, on sijoitettu
rungon keskelle lattian alle kyljel­leen,
joten se on saanut nimekseen
pannukakkumoottori. Ajoturvalli-suus
on, taattu, sillä vaunuissa
on paineilmajarrujen ohella erityi­nen
pakokaasulla toimiva varajarru
vauhdin hiljentämiseksi. Lisäksi voi
ajaja kojelaudassa olevan katkaisi­jan
avulla liukkaalla tai märällä
tiellä ajaessaan vähentää etupyö­rien
jarrutustehoa niin, ettei auto
pääse liukumaan. ^
Ohjaus on erikoisen kevyt voi­makkaan
ohjauksen tehostajan joh­dosta.
Ajaja todisti, että yhdellä
sormella voi kääntää seisovan au­ton
etupyörät ääriasennostfr toi­seen.
Runko on valmistettu erikois­teräksestä
kuumapuristamalla Poik­ki
palkit on kiinnitetty niittaamal­la.
Runko on U : n muotoinen ja sen
mitat ovat 10 ¥ 4 " x 2 % x 5/16".
E i yksin suomalaiset, vaan myös­kin
ulkolaiset ovat lausuneet kiitok­sensa
vaunun tyypistä ja raken­teesta.
Tällaisen automäärän tilaa­miseen
tarvitaan melkoisesti varo­ja.
Paunu Oy:llä on jo ennestään
noin 60 linja-autoa liikenteessä ja
uudet tulevat palvelemaan yksin­omaan
Tampereen ja sen ympäris­tön
liikennettä. Entiset saavat siir­tyä
syrjäliikenteeseen ja uudet
enemmän käytetyille linjoille.
Meri. T.
prosenttia Saksan demokraattisen
tasavallan työtätekevien lapsista.
Tasavallassa on^ paljon pioneeri­palatseja,
lasten ja nuorten kirjas­toja
sekä nuorten luonnontutkijain,
teknikkojen ja turistien järjestöjä,
jotka huolehtivat Jasten esikoulu-kasvatuksesta.
Vuonna 1956 oli Sak­san
demokraattisessa tasavallassa
179 lasten kirjastoa, joissa lukijoi­ta
ja lainaajia y l i 950000.
POLURIN ARVO ON
LASKENUT 52,5 %
Nevp York Dollaria arvo on laskenut vuodesta 1940' lähtien 52,5
prosentilla, lausui tunnettu amerikkalainen kansantalousmies Ja valuut<
ta^aintuntija Franz Pick New Yorkin vakuutusyhdistyksen kokouk*
sesca. "Te yksinkertaisesti hyväsytte dollarin arvon alentumisen, mu&
ta ette taistele sitä vastaan", lausui Pick vakuutusmiehillei ja jatkoi, "tä*
mä ei merkitse mitään hyvää".
Pick totesi tutkimuksien todistavan, että vuonna 1940 dollari oli =3
centiä, mutta nyt se vastaa enää 47,5 centiä. Hän arveli, että yksityisiii
ja jullusia velkoja "kuoleutuu itsestään'" vuosittain dollarin arvon jatku*
jaan viime vuoden vastaavalla ajalla van huononemisen johdosta useiden kymmenien miljardien dollarien
tuotiin sitä 9,269.800 tonnia. 'arvosta.
Kivihiilen tuotanto
lai^enut vuoden
ensi puolis!kolla
Ottawa.. — Canadan kivihiilen tuo­tanto
kuluvan vuoacn ensimmäisen
kuuden kuukauden aikana oli 5,777,-
400 tonnia kun sensijaan viime vuo­den
kivihiilen tuotanto ensimmäisel­lä
puoliskolla oli 6,491,700 tonnia,
tledoittaa tilastotoimisto. Tämä mer­kitsee
12 prosentin laskua kivihiilen
tuotannossa.
* Kuluvan vuoden ensimmäisen puo­liskon
aikana tuotiin Canadaan 4,-
220,800 tonnia kivihiiltä kun sensi-k
e s ä k u u n 6 p n ä 1958
Miss Anja Anneli Sorvali
TORONTO, ONTARIO
Mr. Gordon Nicholson Sale
TORONTO, ONTARIO
Paljon onnea teille, Anja ja Nick, avioliittonne johdosta toivottavat
allamainitut sukulaiset ja ystävät. Samalla kiitänune kun ki^tsuitte
meitä vihkiäis- ja häätilaisuuteenne.
Maid of Honour:
Nancjr Tervola
Bridesmaid:
Joanna Sale
Bestman:
Dave Crocker
Ushers:
Gary Whooten
Skip Gillan
Digby Sale
Mr. ja mrs. Uuno Sorvali
Mr. ja mrs. G. Gillham
Mr. ja mrs. Aarne Forstrom
Mr. ja mrs. J . Endler,
New York, N. Y.
Mr. ja mrs. Matti Salmi,
Cleveland 2. Ohio. USA
Mr. ja mrs. V. Hanhijärvi
Kaisa ja Kosti Raita
Mr. Väinö Kalander
Hilma ja M. Rasmus
J. Jacker
Elma ja Myra Semelius
Milja, Kiuru ja Leila
Kaarto
Eila ja Kullervo Virtanen
ja lapset
Anna Jarvis
Sadie ja Eino Erkkilä
Henry Harju
Esko Harju
Eine. Lyyli ja H. Tuuttila
Laura ja Sigge Carlson
Aino ja Jussi Hauvonen
Tekla Vuori
Mandi ja K. Sävel
Aino ja G. Gustafson
Lillian ja George
Gustafson
Annikki. Esthier ja S.
Vickman
Diana ja Chuck
Olga ja R. Löfberg
Lempi ja G. Ahonen
Mary ia Vili Tikka
Elna ja Kalle Hänninen
Aino Peura
Katri ja Sylvia Kanerva
Aino Landway
Ida ja John Lehtinen
Ville Korhonen
Annikki ja Oscar Orava
Wilbert D. Böhm
Ville Kähärä
Anna Helmi
Selma ja Eino Reijo
L. Quackenbush
Frank R. Longstaff
Elsa ja Slim
Aino ja J . Leveälahti
Sirkka Raiha ja Kari
Tyyne ja Vilho Eskelin
Aino ja Vilho Grönlund
Elli ja K. Wilen
Mr. ja mrs. J. Kattelus
Mr. ja mrs. Wm. Holmes
Allan Illbury
Anna ja Arne Kokko
Eric Latvala
Irja ja Matti Heiska
Irma. Jesse ja Bradley
Gosling
Photo by Hardy Photography
Olli Anja sä morsian ihana,
kun astelit sulhosi rinnalla.
Kulia nauhassa vaikka sun hclmcsi ois,
joka päivä niistä yksi helmi on pois.
Jos vain elämän kannel teille kauniisti soittaa,
voi se sydämen surut ja huolet poistaa.
Miten ihana onkaan teidän elon tiellä käydä,
jos tuska ja suru ei sydäntänne täytä.
KIITOS
Haluamme lausua sydämelliset kiitoksemme teille, s u ­kulaiset
ja ystävät, jotka olitte läsnä meidän häätilaisuu-dessamme.
Kauniit kiitokset teille niistä arvokkaista lahjoista ja
rahalahjoista.
Myös kiitos niille henkilöille jotka antoivat apua häit-temme
järjestämisessä. Kiitos soittajille hyvästä ja ahke­rasta
soitosta.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
ANJA JA NICK SALE
1231 B L O O R S T . W E S T " TORONTO 4. O N T A R I O
OswaId Luoma
Hilma ja Eino Luoma
Elli ja Harold Berglund
Impi Illberg
Violet ja Bob Mäki
Billy. Norma ja Leo
Matson.
Sault Stc. Marie, Ont.
Elli ja Kusti Wilen
Irma Dion,
Sault Ste. Marie, Ont.
Helmi ja Anton Tervola
Saimi ja M. Kokko
Hilma ja O. Latvala
Mr. ja mrs. L. Harju"
Mr. ja mrs. G. Öhman
Mr. ja mrs. R. G. Reynolds
Mr. ja mrs. M. Bruno
Linda ja Wemer Jokela
Enni ja Niilo Latvala ja
pojat
Mr. ja mi!s. R. P. LaPierre
Mrs. Noble Gerry
Sylvia. Henry ja L. Kataja
Minnie Salo
Saima ja Reino Taipalus
Hilm^ Anja ja L. Leinonen
Matti »^äkelä
Elsie ja Ilmari Ruona
Sam Kokko
Terttu ja Pentti
Sigrid Lahti
Aino Heikkinen
Margit. Kathy ja Leo
Tohmo
Liz ja Rocky
Raimo
Elsa
Dorothy ja Raimo Laila
A. Salminen
Lempi Korhonen
Mr. ja mrs. V. Hämäläinen
Ronnie. Gloria ja Jim
Havimaki
Aino ja A. Seppälä
Dick Koson
Don ja Irma
L. Boström
Sirkka ja David Waren
Irene ja- Bob Douglas
Venla ja Vilho Kyyriäinen
Tyyne ja K. Latva
Hulda ja Aate Ikonen
Jean Broijer
Pete Hymers
Sylvia ja Viljo Mikkola ja
Leila
Geo. Kautto
Nancy Rasmus
Risto ja Reino Laita
Martha ja Väinö Turkia
Tuija ja Ake Hiinnakko
Berit ja Kauko Syren
Unto Mäkinen
Mary ja E. Randall
Jen ja Len Hjorth
Martha ja Geo Tamminen
K. ja E. Frantsi
S. ja W. Wuori
Mr. ja mrs. E. Harju
Ölivia ja John Tolvanen
Sähkösanomaonnitleluja:
Mrs. Soini Sälevaara ja perhe.
Lauttakylä, Suomi
Donna, Helvi ja Richard For­strom,
Turku, Suomi
Mr. ja mrs. Eino Hytönen ja
perhe, Helsinki, Suomi
Mr. ja mrs. Viljo Forstrom ja
perhe, Elgin Mills, Ont.
Mr. ja mrs. J . Hänninen,
Kingston, J . C. A.
Mr. ja mrs. F. Kivinen, ;
. Siidbury, Ontario
Mr. ja mrs. George Wacklin,
. Thousand Islands
Mr. ja,mrs. Duerdoth, ,
Toronto, Ont.
f