Vapaus, June 7, 1956

              im
mm
iiiÄi
» » 1
S^iii 2 Tpfstatea, fecsäkuun 7 p, — Tbursday, Junc 7, !956
i l i i i i l i i i TeI«I}boDCs: Bus. Office OS. 4-426«;
Editorial Office OS. 4-i2e5. iSaoager
m.8räuL mcrVr.Bamd. tSaOing
addrea»: Box eo, Sodtmiy, Ontario,
Organ ot rtnaUb Canadian». Bs-
«•Ufidied J ^ , »17. Authorfzed
M Mcond d a » jsail by the Port
CMSQce J^epaurfmeDt,^^ Pub-l
i t f ^ ibrke vedUjr: Toeidays.
iniiii«daj« fStASatartay» by Vapat»
flAljUiinff Ctooqni^ |4<t, at 100-102
e i O S t W.,:8adtnuy, Ont, Canada.
iIdvertiatBg rste» upoo 'applieatioO'
TranalaUon free of cbarge.
TXLAUSHIKNAT;
Canadas»; l vk. 7 i » 6 kk. 3.75
^bdjfraliolaa: i irk. OA»« kk^ 4J0
Suomessa: i vk. aso « kk. 4.75
Mrs* Rooseveltin ehdotus
Vieraillessaan viikon vaihteessa Torontossa, mrs/ Eleanor
Roosevelt yhtyi niihin rauhanpublustajiin jotka pyytävät ja
toivovat, että tehtäisiin hetikohtaisesti loppu atonii- ja vety-aseilla
kokeilun suhteen, Mrs. Roosevelt «anoi, että Yhdys­vallat
tekisi viisaasti, jos se luopuisi näiden joukkotuhoasei­den
kokeilusta, sillä ainoastaan siten menetellen se voisi esiin­tyä
rauhaan pyrkivänä valtana ja saada kannatusta: niiltä
valloilta; jotka kieltäytyvät osallistumasta mihinkään sotilas-luontoisiin
liittoutumiin.
Merkillepantavaa myös on, että mrs. Roosevelt, kuten yh­dysvaltalaiset
rauhanpuolustajat yleensä, suosittelee halli­tukselleen
tätä joukkotuhoaseiden kokeilun kieltoa sekä kan­sainvälisen
rauhan että Yhdysvaltain arvovallan säilyttämi­sen
vuoksi. Kieltäytyessään neuvottelemasta atomi- jaVety-ponrniien
laittomaiksi julistamisesta ja vielä näiden joukko-tuhoaseidenkokeilujen
lopettamisesta, Yhdysvallat on menet­tänyt
ystäviä, eikä saanut lisää ystäviä, ja tämä pitää erikoi­set!
paikkansa Lähi- ja Kauko-Idässä, selitti mrs. Roosevelt.
'Mrs. Roosevelt ei suinkaan ole yksinään. Monet muut
%p;riatut amerikkalaiset, varsinaisen rauhanliikkeen rivien
ulKppuolellakin, ovat ilmaisseet samanlaisia ajatuksia kuin
hätddn. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Yhdysvaltain
demokraattipuolueen presidenttiehdokas AdlaiStevenson on
i^yos ehdottanut, että atomi-ja vetyaseiden kokeilusta pitäisi
f^i^l^ua. Estes Kefauver on puolestaan ehdottanut, että suur-yajj^
jen pitäisi allekirjoittaa sopimus; jonka perusteella pie-ne;
onettäisiin asevoimia 15-prosentilla.
' .Selvää tietenkin on, ettei joukkotuhoaseiden kokeilun
lopettaminen ja aseistuksen pienentäminen miellytä kaikkia
ihiiiisiä. Sotatarvetehtailijat haluavat luonnollisesti entistä
s^V.i^empia asevoimia ja yhä: suurempia varustilauksia, sillä
sUtäh^ he rikastuvat ^ ja rikastuvat nopeammin kuin mis-t^
nmuqsta. Samoin vissit "ammattisotilaat", jotka kaukana
rintaman takana olevina upseereina ovat sodankin aikana
paremmin turvassa kuin siviili-ihmiset, yrittävät ammattimie-hinä
kokeilla^ kykyjään ja mahdollisuuksiaan. Mainittakoon
yaHi, että esimerkiltsi NATO:n apulaispääUikkö, kenttämar-salkka,
varakreivi Montgomery moitti maanantaina länsival-iojen/'
strategisteja" niiden suhtautumisesta atomi- ja vety-
PQinmisotaan. CP:n uutistiedon mukaan hän oli Vancouverissa
laajentanut aikaisemmin esittämäänsä, kantaa, että "mihin
tahansa hyökkäykseen pitäisi vastata atomikostolla".
^ ' Jos ei näin menetellä, oli hän selittänyt, silloin on vaihto-c]
f(iöna;fkqmmunistien määräysvaltaan alistuminen" "Hen-laiökohtalsesfi*'"
sanoi tämä s oleva ,
XQarsalkka, i*mia& kuolen mieluimmin kuin alistun „.^>„minä
iHstulsin tuhooni. ^ . " • • •
' Ihmiskunnan valtava enemmistö haluaa kuitenkin mie-'
lutmmin elää kuin tuhputua* atomisodassa. .Tosiasiassa suur-vdUat.
ovat aseistariisumlsneuvotteluissa päässeet jo melko
lähelle sopimuksen tekoa siität miten ryhdytään ihmiskuntaa
tuholla uhkaavaa asemahtia purkamaan; Maailmanlaajuinen
yleisen mielipiteen .painostus aseistuksen vähentämisen ja
joukkotuhoaseiden^^kieltämisen sekä kansainvälisen tiukan '
Icöntrollinjärjestämisenpudestaonjo niin suuri, että hyvä
l^ponnistus voisi, johtaa aseistuksen vähentämiseenj^^^^^
huojentaisi meidän kaikkien verotaakkaa ja parantelisi sekä
valtion että yksityiskansalaisten talousasemaa, jos täten sääs­tetyt
varät^ sijoitetaan yleihyödylliseen tarkoitukseen.
Rauhanpuolustajain asia on edelleen jatkaa* ponnistelu-jaap
aseistuksen vähentämisen puolesta. Tulokset tässä suh­teessa
ovat jo miltei kättemme ulottuvilla ja rauhanpuolus­tajat
saavat jatkuvasti lisää kannatusta, kuten näkyy esi­merkiksi
mrs. Rooseveltin nyt esittämästä lausunnosta jouk­kotuhoaseiden
kokeilun kieltämisen puolesta. Pitäkäämme •
mielessa,:että kun YK:naseistariisumiskomissioni kokoontuu
tässä ^kuussa, siihen vaikuttaa; suuresti se, kuinka voimak­kaasti
japäättävästi ihmiskunnan enemmistö puhuu aseistuk­sen
vähentämisen, joukkotuhoaseiden kokeilun lopettamisen
ja tiukan kansainvälisen kontrollin järjestämist?n puolesta.
mi
Titon vierailu N-Iiitossa
'.Vuosi sitten kesäkuussa Belgradissa ja Jugoslaviassa pi-
• ijQtyssä neuvottelutilaisuudessa, mihin osallistuivat Neuvos­toliiton
valtiovallan korkeimmat edustajat pääministeri Bul-gantnin
johdolla,vsaatiin normalisoiduksi näiden maiden väli­set^
suhteet. Sen jälkeen on tämä myönteinen kehitys ollut
erittäinnopeata näiden maiden välillä. Selvää on, että ne
t keinotekoiset esteet, jotka näiden naapurimaiden välisiä suh­teita
myrkyttivät, tulevat ennemmin tai myöhemmin koko­naan
häviämään.
' Juuri näitä rivejä kirjoittaessa ori Jugoslaviaa federati-yisen
kansantasavallan presidentti Tito vierailulla Neuvosto-iiiiossa,
missä epäilemättä jatketaan neuvotteluja edelleen
näicien maiden välisten suhteiden kehittämisestä.
Jugoslavian ja Neuvostoliiton välisistä suhteista puhut­taessa
kiintyy huomio siihen valtojen välisen historian har­vinaiseen
tapahtumaan, että suurvalta (Neuvostoliitto) otti
ensimmäiset ratkaisevat askeleet epäilyjen ja väärinkäsitys­ten
poistamiseksi ja meni tässä n i i n pitkälle, että tuifinusti
5^V9»mesti pikkumaalle (Jugoslavialle), että pääsyy suhteiden
huononemiseen oli Neuvostoliitossa, ja mikä tärkeintä, että
Neuvostoliiton hallitus teki siinä yhteydessä vakavan vir­heen.
Neuvostoliiton hallitus on selittänyt, että sikäläisen
turvallisuuspoliisin entinen päämies Beria provosoi kummas-s|
i!kin maassa toimineiden asiamiestensa avuHa kriisitilanteen,
missä Stalin asennoitui virheellisesti Jugoslaviaan nähden
huomioonottamatta sitä historiallista tosiasiaa, ettei sosialisti.
;Ren kehitys tapahtu saman kaavan mukaisesti kaikissa maissa,
vaan että sosialistisen kehityksen tiellä on j o ollut suurta
er>)avaisuutta, ja että tässä suhteessa tulee tapahtumaan
' kehifystä edelleen jopa siinä määrin, että sosialismiin siirty­mistä
myös parlamenttaarista tietä. Ja
vaikka asiasta ei olekaan viimeaikoina suurempia huudeltu,
meistä tuntuu kuitenkin, että näiden maiden, tai ehkä parem-jiuiydn
kommi^^ puolueiden välillä on vieläkin joita­kin
erimielisiyyksiä sosialismin toteuttamisen käytännön k y -
sytnyksien visseistä seikoista. Tähän viittaa se lausimto, jon-
SYNTYA^-
PÄIVIÄ
Arvfd Soderena, B.R. 3, Sault
Sfe- Marlcsla, Ont, iSytläl kesä­kuun
11 päivänä 70 vuotta.
ytuf^nune: sukulaistctn ja tu^ta-vain
onseotDivptukniD.
OSUUS työmaa
Mitä muut fanoVjat
SELYXniBTEISTX^
ASIAINKSSITTEtVA'
Me Mlne-Mill uniossa omaamme
vain kaksi perustaa tyoebtöneuvot'
telujlta.' JSnsiksiklh, me laadimme
työläisten vf^fpiuksetlieidän'taiota
dellisten ja turyallisuusvaatimuk'
siensa perusteella^ tiddSn Joka vuo­si
lisääntyvän työtehonsa mukaises­ti
Joka on johtanut joka vuosi yhä
lisääntyviin voittoihin yhtiölle, ja
sen perusteella miten yhtiö kykenee
tyydyttämään niitä vaatimuksia.
Toiseksi; kun: olemme näin teh­neet;.
me luotamme yksinomaan jä­senistön
yhtenäisyyteen, päättäväi­syyteen
j a ; voimaan niiden vaati­musten
saavuttamiseksi.
Sen enempää sHhen asiaan ei l i i ­ty.
Molemmissa suhteissa olemme pa­remmassa
asemassa tänä vuonna
kuin koskaan aikaisemmin vaati-mustemme
saavuttamiseksi koko­naisuudessaan
tai suuremmalta osal­ta,
.
Neuvottelukomitea,union virkai­lijat
j a molempien osastojen jäse­net
ovat täysin tietoisia tästä. Heti
kun Inco myös on tullut yhtä va-kuuttuneeksi
^ tästä, kuin me olem^
me, pääsemme tyydyttävään sopi­mukseen—-
rauhallisin keinoin, jos
suinkin mahdollista. '^'—^ Mine-Mill
New8, Sudbury.
Pakistanissa sai
surmansa 10 henkilöä
hirmumyrskyssä
Karachi, Pakistan. Länsi-Pa-kistanissä
olevassa; Rawalpindin
kaupungissa sai sunnuntaina sur­mansa
: 10 ihmistä - hirmumyrskyssä,
Myrskyn johdosta suuri määrä ih­misiä
loukkaantui
Tulista rakkautta
pyssyjen avuUa
Lakeland. Fla. — Poliisit nUedoittl-vat,
että' WlUiam Ames Ja hänen vai­monsa
Lennls. suorittivat viime sun­nuntaina
kaksintaistelun r ampuma-a^
eitfi käyttäen. 4 Jiffolenunat .ha^ivoit-tuivat
kahakassa :Ja vaimo, on. vaka­vassa
tilassa sairaalassa.Riita ke­hittyi
4nuutaman ryypyn Jätteen.
"Ratkaiskaamme se ampumalla"
kerrotaan Amesin jsanoneen vaimol­leen.
Mies käytti tulUulkkiinaan pis­toolia
— vaiipo : kivääriä. Taistelu
käytiin heidän! omassa takapihassaan.
Kahakassa ammuttiin toistakymmen­tä
laukausta.
Työtaj^tonnien väbenfämiqen ja
turvallisuus teollisuudessa yleensä
sekä osa, jota työläisten itse tulisi
esittää turvallisten työolosuhteiden
aikaansaamiseksi on kehittynythuo-mattavaksi
kysymykseksL Työssä
tapahtuneiden loukkaantumisien ja
kuoTemantapauksien peloittava lu­kumäärä
vaatii, että tilanne otetaan
uudelleen hiarkitfavakä Ja tarmok­kaasti
ryhdytään etsimään ratkai­sua
ongelmalle.
Yhdysvalloissa presidentti Eisen-hower
sanoi äskettäin työmaaturval-lisuuskonferenssille,
jossa oU läsnä
noin 3,000 työantajain ja työläisten
edustajaa yhdessä hallituksen vir­kailijain
kanssa, että voitaisin es­tää
useat :työmaatapaturmatjos'"le-vitettäisiin
enemmän tietoja kunnol­lisista
työmenetelmistä."
Samassa konferenssissa korostet­tiin/
että työnantajain Ja työläisten
yhteistoiminta työmaiden turvalli­siksi
tekemiseksi on välttämätön,
mutta, että"liian useissa tapauksis­sa
yhtiöt ylenkatsovat; halveksivat
tai torjuvat uniot silloin;kun>ne
yrittävät^ osallistua turvallisuuden
aikaansaamiseksi." Samana konfe­renssissa
hyväksyttiin, että 'rjos niil­le
annettaisiin tilaisuus, uniot voisi­vat
olla" vaikutusvaltaisia tekijöitä
tämän ongelman ratkaisemiseksi:
British Columbiassa on tunnus­tettu
laissa työnantajain Ja työläis­ten
yhteiset turvallisuuskomiteat.
Kautta maan useissa teollisuuksissa
sellaiset komiteat ovat tehneet, ar­vokasta
työtä turvallisuuden edis­tämiseksi
ja siellä missä ne ovat
toiminnassa on vallalla syvälle pe­rustuva
luottamus työläisten kes­kuudessa
siihen, että siellä tehdään
kaikki mahdollinen heidän turvalli­suutensa
takaamiseksi työmaalla. .
Samassa konferenssissa, missä E i ­senhower
puhui, osoitettiin myös se,
että turvallisuuskomiteolden vastus­taminen
johtuu "eräänlaisesta kas-sakaappimielesta,
Joka ei huomioi
sitä, että lyhytnäköinen rahallinen
voittoilu voi johtaa pitkän päälle
häviöön inhimillisissä arvoissa.^' "
Incon (International Nickell yh­tiö)
virkailijat ovat esimerkillisiä
niiden työantajain joukossa, jotka
eivät sallisi sitä. että työläiset osal­listuisivat
luiionsa kautta työmaiden
turvallisuuden takaamiseen Ja - työ^'
maatap'äturmien vähentämiseen.
,YMön tyly Ja itsepintainen kiel­täytyminen
hyvSksyniästä' yhteisiä'
turvallisuuskomiteolta saattaa työ^
Iäiset .pakostakin epäilemään, että
kaikki ei ole aivan niin kuin yhtiö
väittää kun se toistamiseen ilmoit­taa
sen työmailla olevan mainio tuf-vallisuushistoria.
Edellä mainitussa konferenssissa
puhui myös Auto Workers union
psaston 600 terveys- Ja turvallisuus-^
departmentin: johtaja John Grudenjsissa ei tarvita teliokkaimpja toi-union
toimenpiteistä turvallisuuden
takaamiseksi Fordin River Bougen
tehtaalla Detroitissa niissä maali
man suurin'unioosasto on ollut toi­minnassa
sitten v. 1941.
Hän kertoi «kuinka vuonna 1946
unio perusti turyallisuuskomitean,
minkä tarkoituksena oli saada kaik­ki
Jäsenet huomioimaan turvaili-suustoimenplieiden
tarpeellisuuden.
Turvallisuuskomiteolta ^ perustettiin
tehtaan kaikiUe 18 osastolle Ja vuo­teen
1050 m ä e s s ä oli saatu perus­tetuksi
täydellinen terveys-; j a tur-vallisuusdepartmentti.
Sen jälkeen
on turvalllsuusjärjestön* toimintaa
laajennettu kaikkia Fordin laitoksia
käsittäväksi ;
Viimeisen 'yhdeksän vuoden ku­luessa
tapatprmat ovat: vähentyneet
84 prosentilla. ' ' '
Väittääkö Inco, että sen laitok- News
roenpiteitä turvallisuuden takaami
seksi? Uskovatko Incon. virkaili­jat,
että kun Jie päättäväisesti vas­tustavat
työläisten osallistun^sta
turvallisuuskomiteoihin^, he niinol­len
estävät tapaturmivakuutustnak-sujen
lisääntymisen? Onko se todel­lakin
sitä "kassakaappi" i mieltä,'jo­ka
ei näe mnuia ;kaM itämän 5het­ken
voitot ja on sokea'inhimiliisiile
arvoille j a : siksi vastustaa :työmaa-turvaUisuuskomiteoita
ajatellen jot­ta
ne tulisivat arvostamaan ihmis­ten
terveyttä * yhtä korkeasti kuin
täystuotantoa- j a voittoja?
Mikä lieneekään yhtiön johdon
mielessä kieltäytyessään yhteistoi­minnasta
työläistensä kanssa ihmis­ten
• teryeyden. turvaamiseksi; työ­maalla;
on siitä huolimatta saapunut
aika muutokselle;
Fonliii lopiinus
voipssa neu­vottelun
ajan
Toronto.' —- Ford «f Canada Ja
United Automobile Workersin vä-
Ulla .tehty sopimus on voimassa
kunn<^''toisin päätetään. Sopimus
päättyi viime sunnuntaina.
Yhtiön ;eräs puhemies sanoi, ettS
kumpainenkaan puoli el ole ilmoit­tanut
luop,uvansa sopimuksesta, jos­ta
syystä se jatkuu.
Neuvottelut uudesta sopimukses­ta
aletaan taäUä ensi keskiviikkona.
.Neuvottelut koskevat 4,150. työ­läistä:
Oakvillessa;Fordin tehtaassa,
6500 työTäistä Windsorin tehtaassa
ja 81, työläiltä Etobicoken tehtaassa.
"Kolmas kerta
toden sanoo"
Ne^^rTqrit,,^ 44-vuotias; |ä^unln-gatar
Sgnja Henle. Ja. 48-viroti^
vuri Niels Onstad~ovat tääM Julkais-'
seet kihlautumistiedoituksen. ISmä
i - ^ - Mine-Mill on kolmas kerta jolloin Sonja-tyttö
purjehtii avlolUton rauhan satamaan.
TAUINNA KASVAA JA KAUNISTUU
VÄÄRINPELUU ITALIAN
KUNNALLISVAALEISTA
(VS) Läntiset porvarilliset uutis­toimistot
ja niiden vanavedessä
porvarillinen lehdistö on harjoitta­nut
varsin karkeaa väärinpeluuta
Italian viimeisten kunnallisvaalien
tiimoilta. Vaikka vaalit suontettim
vain % osassa eli tarkemmin sa­noen
77 prosentissa Italian kunnis­ta,
vertailtiin vaalituloksia v. 1953
toimitettqjen p a r l a menttivaaiien
kokonaistulokseen, jotka oli toimi­tettu
koko Italiassa. Näin suuret
puolueet menettivät ääniä sen ver­ran
kuin niille olisi kertynyt. Jos
vaalit olisi toimitettu myös 23 pros.
jäljellä olevista kunnista eli koko
Italiassa niin kuin parlamenttivaa­litkin.
Kun tämä seikka otetaan
huomioon, muuttuvat vaalien tulokr
set aivan toisiksi. Tehkäämme
eräitä vertailuja.
Oikean vertailukohdan saamme,
kun lisäämme kaikkien puolueiden
saamiin äänimääriin 23 pros. eli ne
äänet, jotka jätettiin antamatta
niissä kunnissa, joissa kunnallisvaa­leja
tällä kertaa ei toimitettu, koska
ne toimitetaan myöhemmin.
Tämän mukaan kristillisdemo^
kraatit olisivat saaneet suurin piir­tein
hieman yli 12 miljoonaa ääntä,
kommunistit vja Nennin sosialistit
lähes 11 miljoonaa ääntä, Saragatm
sosialistit hieman yli 2,3 miljoonaa
ääntää samoin kaikki muutkin puo­lueet
samassa suhteessa.
V:n 1953 parlamenttivaaleissa
annettiin 27 mllj. ääntä. Kun kris­tilliset
demokraatit näissä vaaleissa
saivat 10,859,554, kommunistit ja
Nennm sosialistit 9.562,860 ja sosia­lidemokraatit
(Saragatin) 1,223,870
ääntä, huomataan helposti, että
kaikkien puolueiden äänimäärät
viime kunnallisvaaleissa ovat kas­vaneet,'
mikä johtuu tämänkertai-äesta
poikkeuksellisen korkeasta
äänestysprosentista Cyli 91 pros.)
Porvarillisten lehtien vaalivaa^
rennyksen tarkoitus oli mielekäs:
vaikenemalla siitä, että vaalit suo­ritettiin
vain % osassa Italiaa ja
ottamalla vertailukohteeksi v. 1953
koko Italiassa suoritettujen parla-nicnttivaalien
äänestäjien lukumää­rä
päastim tekemään propagandaa
kommunistien ja Nennin sosialis­tien
kärsimästä 'vaalitappiosta"
(1,1 miljoonan äänen "menetyk-
;>estä") samalla; kun huolellisesti
vaiettiin kristillisten demokraattien
vastaavasta äänimäärän "menetyk*
sestä".
Edellä olevaji valossa käynee
myös selville, että Saragatin sosia­lidemokraattien
menestys oli todel­lisuudessa
suurerajpi ja oikeiston
menetykset pienempiä kuin mitä
kunnallisvaalien numetot ilmaise­vat.
Näin kommunistit Ja Nennin^
sosialistit olisivat ^aneet lähes
miljoonaa ääntä ja kristilliset de­mokraatit
1;2—1,3 mllj. ääntä
enemmän kuin viiijie parlamentti­vaaleissa.
Suhteellisesti olisivat eniten voit­taneet
Saragatin sosialidemok-aa-tit,
heidän Jälkeensä kommunisUt
ja Nennin sosialistit sekä kolman­neksi
kristilliset demokraatit. Suh­teellisesti
katsoen nykyistenkin vaa­lien
tulos on aivan toinen kuin mitä
iantisct uutistoimistot ovat tahto­neet
uskotella lehdistölle. Vaalit
olivat siis kiistämätön voitto Italian
vasemmistolle, so. kommunisteille
sekä, Neimin Ja Saragatin sosialis­teille.
Tallinnan - rakennustöihin /käy­t
e k i n knudennen vlislvuotissattn-nltelmanallumapaJJon
enemmän
varoja kuin.viidennen viislvhotis-sUiuinitelman
'aikaiha. Tälloiiiira-
- kennetaan runsaasti uusia asuin­taloja.
Joihin tulee asuinpinta-alaa
yhteensä lähes 300,000 neliömet­riä.
Suuret määrärahat myönnetään
oppi-, valistus- ja sosiaalilaitosten
rakentamiseen. Oppikoulurakennuk-sia
saadaan Tallinnaan kolme ker­taa
enemmän kuin edellisen viisi­vuotiskauden
aikana. Kaksi kouluis­ta
valmistuu Jo:tänä vuonna. Suun­nitelmissa
on myös Eestin tuotanto-osuuskuntien
opiston rakentaminen.
Kaupungin väestön lääkintäpal-velun:
parantamiseksi rakennetaan
Kalininin kaupunginosan sairaalalle
toinen talo: j a Lansamägeen sekä
muihin kaupunginosiin poliklinikoi-ta
ja sairaaloita; Myös 75 potilaal­le
tarkoitetun tuberkuloosisanato-rion
rakentaminen aloitetaan. Laitos
valmistuu Jo ensi vuonna. Kuuden­nen
viisivuotissuunnitelman aikana
Tallinnaan rakennetaan' myös uusia
lastentarhoja ja seimiä.
'Eestin pääkaupunki saa näiden
vuosien aikana kaksi suurta kulttuu­ritaloa!
Kaupungin keskustaan^ en­tisen
Pioneeripalatsin läheisyyteen
kohoaa tuotanto-osuuskuntien kuli-tuuritalo,
jonka juhlasaliin tulee 700
—^800 istumasijaa; Talon ympärille
tulee kaunis puisto, ja kesäaikana
voidaan käyttää sen urheilukenttiä
ja tanssilavoja. Samanlainen kult­tuuritalo
rakennetaan Voltatehtaan,
Baltian tehtaiden ym.tuotannolai-itosten
varoilla; Myös muut laitok-
!set, mm.' selluloosa- ja paperiyhty-mä
Ja Tallinnan korjauspaja aiko­vat
rakentaa itselleen kerhotaloja.
Omat suojat tulee saamaan myös va­kinainen
sirkus.
Urheilijat saavat suuren määrän
hyvin sisustettuja harjoitussaleja.
Eestin tuotanto-osuuskunnat raken­tavat
urheilupaviljongin sisäurhei-luratoineen.
tennishalleineen ja len­to-
Ja koripallokenttineen. Uuteen
urheilupaviljonkiin tulee 3,000 is-tumasijaa.
Aiakadun varrelle rakennetaan ui­mahalli.
Jonka altaan tilavuudeksi
tulee 20x50 metriä. Yleisölle vara­taan
1,500 istumasijaa. Kalev-sta-dionin
läheisyyteen rakennetaan tai-viurheilupaviljonki
eri urheilulaje­ja
varten.
Hotellihuoneen saanti Tallinnassa
on ollut vaikeaa varsinkin kesäisin,
JolloiD„|[aupunkiin saapuu runsaasti
tiirisf&7a. Baltian aseman läheisyy­teen
rakennetaan uusi viisikerroksi-nen'hotelli
200 matkailijalle. Tallin­nan
parasta hotellia Pallasta
tullaan huomattavasti laajentamaan.
Viisivuotissuunnitelman aikana
valmistuu useita uusia saunoja. Yk­si
niistä on jo rakenteilla ja toista
suunnitellaan kaupungin: keskus­taani
Siihen tulee myös uimahalli.
Saunoja ;Ja> pesuloita rakennetaan
myös Pelgurandaan'Lansamägeen
ja muihin kaupunginosiin.
- Tallinnan keskustorin kasvot
muuttuvat lähivuosien aikana. • Ees­tin
voimatalousjärjestöjen toimi- ja
asuintalon lisäksi torin varrelle ra­kennetaan
suuri - toimistotalo. Sa­moin,
sinne rakennetaan suuri Ja
ajanmukainen tavaratalo. Jossa tu­lee
tysökentelemään y l i 200 myy­jää.
Raviradan läheisyyteen ovat le­vittäytyneet
tasavallan pysyvän
maatalousnäyttelyn rakennukset.
Pääpaviljongin lisäksi sinne aiotaan
rakentaa asuntola kaupunkiin saa­puvia
kol^ioosilaisia varten. Maa­talousnäyttelyn
alueelle laitetaan
koeviljelmiä.
Vedensaanti . o n tallinnalaisille
sangen ajankohtainen : ongelma.
Kuudennen visivuotissuunnitelman
aikana Tallinhan Ylemistejärven
vedenpuhdistusaseman: tehoa lisä­tään:
Piritajoesta johdettua laajen­nettua
kanavaa pitkin järveen saa­daan
nyt entistä suurempi vesimää­rä.
Järveen : rakennetut. infiltratio-laitteet
säästävät nyt suuren mää­rän
siitä vedestä, loka; aikaisemmin:
hyödyttömänit;;imeytyi maaperään.;
Kaupungin eri ^ puolille on laitettu
porakaivoja. Joiden vesi johdetaan
yleiseen .vesijohtoverkostoon..
Viiden vuoden aikana uudiste-
'taan,, suoristetaan ja levitetään usei­ta
katujaV Tällöin rakennetaan myös
uusia -viertoteitä ja rautatien a l i -
: käytäviä.: Kuudennen ; viisivuotis­suunnitelman
aikana - suoritetaan
myös'töitä kaupungin kaasuverkot
ton laajentamiseksi; -—Kaupungin
liikennelaitos kehittyy entisestään.
Raitiovaunujen Ja bussien lisäksi
Tallinnaan saadaan - myös trolley­busseja.
.
Tallinnan katuvalaistusta paran­netaan
huopattavasti ja kaupungin
katuja ^tulevat kaunistamaan monet
uudet istutukset ja puistikot. Meri-puistotieltä
Johdetaan käynti meren­rantaan.:
Sinne -^"miltei kaupungin
keskustaan — laitetaan kaunis puis­to.—'(
StB)
Japanilaiset suunnittele­vat
lohen vientiä
Canadaan ja USA:n
Tokio! — Jap»n Canned Salmon
Sales - yhtiön taholta on ilmoitettu,
että mainittu-yhtiö suunnittelee myy­dä
tänä vuonna noin 460.000 laatikkoa
kannatettu lohta Yhdysvaltoihin ja
Canac^aap.. Laatikossa ^ on 48 paunaa
kalaa.- •-. Aikaisemmin oli suunniteltu
lähettää iioln 1000,000 laatikkoa.
Edelleen mainitun yhtiön^ puhemies
sanoit lettä; yhtiö on vaatinut $1 hin­nankorotusta
laatUckoa kohdeUi
SITÄ
M TÄI
SILUI TAVALLA HVLU
EräiD tehtaan' työnjohtaja
kuulla, että eräällä tehtaan t]
sellä oli uusi aiito. vaikka hi
ansainnut kuin iSQ dollaria viik
'Niinpä työnjobtaja kysyikin h
tä,. että miten se on mahdoi
sillä hänellä on^ kaiken lisäksi
neljä lasta.
—Seban on helppoa, vastasi i
Tässä tehtaassa on työssä viisii
miestä ja Joka viikko myyn kat
kymmenenviiden sentin arpalip
ja arvon t i l i n L,
• • •
' VABHASTI MUISTAVAT
— Kun autatte miestä silloin
hän on vaikeuksissa, niin voitte
varma ainakin:' yhdestä seik
Hän ei tule koskaan unohtamaai
tä -— silloin kun hän on jä]
vaikeuksissa.
• « •
OLI fcUULLUT NIMEN
ENNENKIN
—-Mikä nimenne on?
— Eino Lemo.
— Eino Leino: Olen muistavi
kuulleeni ennenkin saman nim
— En minä kuitenkaan se 1
Leino ole.
-r- Hollannissa rakennettiin 15, vuo­sisadalla
enemmän laivoja kuin muu­alla
Euroopassa yhteensä.
200 tonnia Itultaa
essealaii^kätkössä
. Manchester^ -rr- Manchesterin
opiston asiantuntijat qvat pre
sori Henry Wright-Bakerin johd
osittain tulkinneet kaksi Puna
meren lähistöltä löydettyä 2
vuotta vanhaa kuparikäsikirj oiti
i Käsikirjoitukset sisältävät
vauksen 60:stä piilopaikasta, jo
on kätketty suuria; aarteita, ni:
joukossa 200 tonnia kultaa ja
peaa. Kätköt ovat Punaisen m(
lähistöllä. Luultavasti JuutaU
lahkolaiset essealaiset ovat k^
neet aarteet maahan. Tämän
kon jäseniä kutsuttiin aikaisem
iihmisiksi. Jotka eivät pidä ra]
mitenkään : tärkeinä''.: Asianti
joiden mielestä' monet, seikat.
taavat siihen, että nämä aarteet
ovat kätköissään. ^
Englantilaisille a s i a n tuntij(
tuli tieto käsikirjoitusten ,sisälli
äuurjena yllätyksenä. He »olivat i
uskoneet, että ne loisivat valoa
.•:ealaisten järjestöihin. Käsikii
tukset lö.vdettiin -juonna 1952 K
bet Quaranista Punaisen me
luota. Ne ovat ainoat "PunaJ
meren asiakirjat". Jotka on kii
tetta,<,kuparille> Hutut ^käsikii
tukset, Jditaftältäsaliielelta on
detty vuoden 1947 jälkeen ovat
let.nahka- t a i pergamenttikäär
Kiinnostuneet ihmiset tarkastavat neuvostoliittolaista kahdella suihkukoneella varustet­tua
•'TU-104 mallista transporttikorietta kan jainvälisessä lentonayttelyssä Zurichissas
Sveitsissä. Näyttelyssä oU kaikkiaan noin 40 lentokonetta, helikopteria Ja liitotasoal.
yhdeksästä eri maasta. [ ,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Jerusalemin "leliden" näkövinl(l(elisfä
ka Tito antoi Moskovaan lähtiessään, jolloin hän korosti "että
välillämme ei ole enää suuria ja vaikeita pulmia" ja selitti;
• että "tie on tasoitettu kaikinpuoliseen yhteistyöhön" — myös
sisäpoliittisissa kysymyksissä.
— Vuosi sitten Belgradissa
jat mahdollisuudet Neuvostoliiton ja Jugoslavian kansojöi
ystävyyden kehitykseUe ja-edelleen lujittumiselle — mikä
on kansainvälisen rauhan vakiintumisen kannalta katseen
hyvin tärkeä seikka myös Canadalle.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä myönteinen
kehitys voi nopeistua Titon xäerailun yhteydessä Moskovassa
pidettävienneuvottelujen perusteella. -
Puhuen siitä hysterian lietsomi­sesta,
mihin Yhdysvaltain i^rapaa
lehdistö" on. viimevuosina langen­nut,
Työmies-Eteenpäin lehti kiin-nitU
äskettäin vähän y l i 1900 vuot­ta
sitten olleeseen oikeuskuuluste-luun
ja kaavaili,: miten Suuren Ra­han
lehdet olisivat sitä asiaa käsitel­leet.
:: Mutta antakaamme puhevuoco
veljeslehdelle:
"Mies, joka oli luopunut koukista
maallisista pyrkimyksistä (ottaak­seen
rakkautta' Ja rauhaa valtaicun-nassa.
Joka perustui voitonhimoon,
sotaan ja vihaan, oli saanut pääl­leen
voimakkaan roomalaisen kuver­nöörin
j a tätä palvelevien pappien
vihan.^ Sydämessään elävän rakkau­den
takia he ^halusivat ristiinnauli­ta'
hänet. Mutta ensin heidän täy-.
tyi järjestää .oikeusjuttu tehdäk­seen
hänestä rikollisen: Oikeuskuu-lustelua
kuvaa Pyhä Matteus evan­keliuminsa
27 luvussa. '
Ja poisvierineiden vuosien aika-'
na sen Jälkeen •• tuhannet ovat roh­keasti,
seuranneet hänen esimerk­kiään
ja kieltäytyneet antamasta
vallassaolijaln tutkia heidän yksi­tyisiä
vakaumuksiaan. Mutta Jos
Jerusalemissa olisi silloin ilmesty­nyt
samanlaisia sanomalehtiä kuin
niissä kaupungeissa,; Joissa nykypäi­väin
Kristuksia kuulustellaan Ja
ja tuomitaan, niin voimme kuvitella,
että ne .olisivat julkaisseet seuraa­vanlaisia
uutlsiai
SALALIITTO PALJASTETTU
Jerusalem, toukok.tNp. vuonna
33. Itseään "rauhanruhtinaaksi'
nimittävän Jeesus Kristuksen dra­maattinen
paljastaminen ja vangit­seminen
kävi mahdolliseksi ylim­mäisten
pappien ja fariseusten sa­laisen
agentin Mr. Juudas Iskario^
tin työskentelyn avulla. Jerusale­min
Heraldille antamassaan haas­tattelussa
Mr., Iskariot selosti, että
vaikka hän.saikin^työstään palkkio­ta
30 hopeapenninkiä, niin hänen
Johtava motiivinsa oli isänmaalli­suus.
• ."Minä toivon", sanoi Mr. Iskariot
selostuksessaan; "että tämän Jee--'
sus nimisen iikan esimerkki muo­dostuu
opetukseksi kenelle tahansa
patriootille, lainkuuliaiselle kansa­laiselle,
joka muussa tapauksessa
sallisi kristittyjen viattomilta kuul-lostavien'
sanojen tehdä itse itses­tään
narrin."
*TäriSän" saatiin tietää, että Mr
Iskariot ön saanut hvyin puoleensa­vetävän
tarjouksen - johtavalta kus­tannusliikkeeltä
kirjoittaa henkeä­salpaavan
jännittävän kirjan hänen
rohkeasta työstään salapoliisiagent-t
i n a . ; Hänen seikkailunsa tulevat
ilmestymään pergamenttikäärössä
otsikolla "Minä elin kolme valhetta"
eU "Minä oUn kristitty ylimmäisiä
pappeja ja fariseuksia varten".
Toinen^uutinen'Olisi seuraava:
AGITAATTOBI TUOMITTU ;
Jerusalem, toukok. 1 p. vuonna
33. — Oikeuslaitokset toimivat no­peasti
viime viikolla vetääkseen oi­keuden:
eteen tunnetun natsarealal-sen
salaliiton Johtajan, karpinterien
imion jäsenen: Jeesus Kristuksen.
Hänet yangittimpaikalli^n viran­omaisten
ennen auringon nousua
suorittamassa reittauksessa perjan­taina-
hänen'kumppaneidensa koko-iikseenTGetsemanen
yrttitarhassa; >
• Vaikka hän kieltäytyikin kaik
ta yhteistoiminnasta, niin Kristi
.selle annettiin päivä oikeusisUmn
sa. Hän kieltäytyi vastaamasta
keudelle häntä vastaan esitettjSI
syytöTtsiinl Vaikka jonkin vcrr
ristiriitaa • myönnettiinkin vafl
neen todistuksissa, joita syytti^
ystävälliset todistajat häntä ya^l?
esittivät, niin korkea oikeus oliJ
minnähtävästi liämmästynyt ja lätetty kun entistä karpintcri
union johtajaa syytettiin siitä, cl
hän olisi kertonut todistajille^.^
vansajiajoittaa temppelin ja rab
taa sen uudelleen kolmessa e
vässä. *
TosiSblkka. että Kristus kielätjft
Vastaamasta, vaikka hänelle anö
tiin riittävä tUaisuus siihen, ei v(
nut jättää kovinkaan paljon ^
lystä oikeuden mieliin siitä
oikeus Jepää.
. Kun syytetty oli tuomittu. e»i
tysajassa^ niin tuomion tarkis^-;
vahvisti Ponttius Pilaatus ja 3BO
vuv>ttelyä Kristus kärsi k o r i^
man. rangaistuksen yritykscrf»
kaivaa maaperää keski-itäisen »
mäntapamme alta.
N i i n olisivat aamulehdet
neet Kristuksesta — Jos sanomaa
tiä olisi siUoin i l m e s t y t San^
laisia uutisia saamme nyt lukea*
mokraattisen iUnerikan lehdist%i::;