Vapaus, August 28, 1951

              Sivu 2 Tiistaina, elokuun 28 p. — Tuesday, August 28,1951
l i
il
m
a » IMI»
itii
fei,
f
I m il.
» i l
» l i . i
piili
pllif
Q-VJ.f'.'-',[.'.-f^..
m
m
IS
«iti';
iiii^iiiilK
^ttJBEBTV) — Independent t^alxnr
• Olgan at Finnlsb Canadians. Es-
'tablished Nov. 6, 1917. AuUiorlzed
as cecond class mail - by the Post
TelQ>bone8: BosiDCM Office 4-43$*.
Editoria! Offloe Manager
address Box t9; Sudhunr. Ontario. Aihrertlsingt rates tox» appUcatlon.
"nranslation free of eharge;
'OfCiee Department, Ottawa. P D IH
,]i8bed tltrice «eekly: Tuesdays,
, nutradays and Saturdays tv Vapaus
< Publishing Company Tid;; at 100-102
; Elm M. W., 8udbui7. Ont.; Canada,
TILAUSHIKNAT:
Canadassa: i vk. 7JCN> 6 U c 3.75
3 kk, 3 ^
Thdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 J 0
Suomnsa: x vk. 8.50 6 kk. 4.7S
Työnpäivänä 1951
^ JLehtemme tämiinpätvän numero on omistettu ^Työnpäivän. Jom-
'niaksij Jota on vietetty tällä mantereella syyskuun viidennestä päi-
"jvästä alkaen vuonna 1882,
5: Työnpäivää ryhdyttiin viettäimään yhdysvaltalaisen kirvesmies*
'tenuhibneJustaJan Peter McGuiren Central I^^^
',vNew Yorkissa Jekemän ehdotuksen perustalla, .Kakisi ensimmäistä'
>;Tydnpäivää vietettiin syyskuun viidentenä päivänä; «mutta 1884 nlää-iriteltiiny
että Työnpäivää.vietetään Joka syyskuun ehsim
;|nantaina,
• ; Kun kirvesmiesten union edustaja McGuire teki el^otuksensa
'^Työnpäivän vieton suhteen, niin hän määritteli sen tavoitteet ja mer-
^kityksen seuraavasti: Tarkoituksena on "osoittaa työväenjärjestöjen
^voimaa Ja henkistä kykyä yhteiskunnalle Ja valmistaa työväelle lepoa
i ja ilonpitoa Ja jo kahden vuoden kuluttua, lokakuussa 1884,
• A F L : n edeltäjä Federation of Arganizzed Trades päätti omaksua
{Työnpäivän vieton: ohjelmaansa. Ja niin siitä muodostui vähitellen
'Yhdysvaltain kansallinen juhlapäivä, 'Mainittakoon tässä että jo
^; 1885-—86 antoivat useat kunnalliset viranomaiset siunauksensa>Työn*
4päivän vietolle Ja Oregonin valtio hyväksyi erÄoisenTyönpäiv^^^
jhebnikuussa 1887. Vuonna 1894 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi
Jlain Työnpäivän suhteen,
j : -Kun otetaan huomioon cY^
vastainen historia, :missä'ei ole mitään keinoja luihdettu,'niin y ^
vat historialliset tapahtumat viittaavat siihen; että Työnpäivää-ryh
dyttiinahiksi Järjestämään työväen kansainvälisen Juhlan, vapun vas-tapainiioksi.:
Vain tämä seh'ttää sen, miksi Työnpäivä sai niin nopeas-
: t i virallisen ^tunnustuksen". Katen tehtailija IVright aikoinaan pe-
'rusti Suomen työläisiä varten ^vaarattomia'^ työväenyhdistyksiä, niin:
: myös Yhdysvalloissa järjestettiin korvike vapunvietolle. On nimittäin
.muistettava, että^^^ s olivat Yhdysvaltain silmäntekeväin
mielestä unionistit yhtä ''vaarallisia ulkomaiden asiamiehiä" kuin
Icommunistit Ja muut sosialistit nykyaikana. - Kun New Yorkin työ­läiset
muodostlvatCentral Labor Unionui omia etujaan puolustafmaan,
:|iiin näitä työläisiä syytettiin Vradikaaleiksi'\£^
koon New York Timesin silloinen "syytöskirjelmä": "Monia tämän
kaupungin unioita johtavat ulkomaalaiset radikaalit... Työnantajat
^ovat saaneet parhaita tuloksia (taistellessaan unioita vastaan) eroitta-maila
agitaattorit ja kieltäytymällä olemasta missään- tekemisissä;
unioiden kanssa." Tuttua kielenkäyttöä! | . .
? Mutta |iiiten, he»a
kapitodn mmm
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
JohnaoD JLittle Currentistai
Ont. täytti etokuun 27 pnä 60 vuotta
YlidyDmie onnitteluibin!
Mitä muut sanovat
ilEPSIVA KEINO '
EixEPSIKAXN , - .
New York Times ön hyvin useina
toimit uakirjoituksisgaan Icorostanut;
että yksi varmasti tepsivä Iceino komr'
munismin torjumiseksi Ja Icoktmaan;
tMlstapiseksi niaailx^i^t^oucteUisesU;
taicepajuisi^sa mal^pm oo .näiden mai-
\) den ieoUlstuttaminen WaU Streetin,
suunnitelmien mukaisesti.
Nyt astuu esiin New York llmesln
palstanlkkari Alblon Boas selostukr
selia, että amerikkalaisten alullepane­ma
mekanlsoltu f armaus lujittaa feo­dalismia
Syyriassa ...'Noinsatakunta
perbettä on hämmästyttävällä tavalla
lisännyt rikkauttaan Ja valtaansa."
J a tämä Johtaa mr. Rossin siihen Joh­topäätökseen,
#ttä"sUläyhäU laaje­nevalla
kuilulla rikkauden Ja köyhyyr
den' väUllä, Jota tekniikan kehitys
-yhä vain laajentaa, ei voida käydä te­hokasta
taistelua kommunismia vasT
taan/' — Työmics-Eteenpäln. .
Sojiimus jonka länsivallat
ovat polkeneet jalkoihinsa
Kuusi vuotta on kulunut siitä; k un
Potsdamissa tehdyt i^ätiftset Saksan
saattamisesta rauhan Ja demokraat­tisen
Järjestyksen kannalle Julkaistiin.
Kuten.tunnettua, eivät todei|a suuret
nessa^^ niin ij^myös yhdysvaltalaiset'
¥t^ liyöläisei järjestyvät itsenäi-/
BIUSIIKKIA KUOLEMAN- ' .
KAUPPIAIDEN KOHVISSA
Tito uskoo sotilaalliseen voimaan,
sanoo Harriman — A P : n uutlstiedon
otsikko elokuun 26 pnä.
JÄRJETTÖMYYDEN 8EUEAUS
i KaupparaJoltiikSen puristus tuntuu
Hong Kongissa — IReutersin uutlstie­don
otsikko Olobe and Mailissa elo­kuun
24 pnä.
psti,.fljei hetdän t o j^
K^ik^4 ,l^fH,HuoIiti4t^^hv|)^9|)än v M o on saamassa yhä
:«nemmän itsenäisen leiman, missä puhutaan työ tä ekevien nykyhetjten
vaatimuksista J^;Wo|'tte^.i J a tämän vuodek Työnpäivän Juhlissa
;' ^korostetaan y l i kaiken muun Jcansainvälisen raunantyön tärkeyttä,;:5il-jlä
työtätekevHtyjoutui^vatjyuct^ta sodasta kaj U maan kaikkein ras;
jkaimman kuorman. l^oVias^ v etjto^in tulee mahdot-
[tottikkU} idi öusi pääsisFäytfyln^n.' f '
Ja eroittamattomana osana rauhankysymyi
tetaan sitä seikkaa, että kuumeinen sotavalmi:
fyanhusten> ja .vyJeenaä-Xyätätekfeviea .suusta.
(Voin aseniesta\'/niin £iitä-johtuu.suuniiattoman suuri hintoj
minen ja elintason yleinen huononeminen.' Sotavarustelusta johtuva
^inflaatio on jo alentanut miltei puoleen sodanedellisen"dollarimme,
^tarkoittaen se sitä, että Jos on eletty säästäen ja pantu entten sotaa tu­hat
dollaria pankkiin, niin nyt sillä saa ostaa vain viidensadan dollarin
'arvosta tavaraa.
»Muodostukoon Työnpäivän vietto suureksi rauhan ja kansain-tVälisen
hyvän tahdon juhlaksi, mikä on perusedellytys elintasomme
.nykyisellään säilyttämiselle ja. sen edelleen korottamiselle, mihin tek-
'niikan kehityksen vuoksi on kaikki käytännölliset'mahdollisuudet ole­massa.
*
eto käsittelyssä koros-1
;lu vie leivän lasten, I
Onkohan pakassa jokkeri? ^
i "Oli kerran", ^kuten hyvissä saduissa kerrotaan, sellainenkin ai­k
a , jolloin Ontarion metsämiehet lähettivät omat edustajansa neuvotte-ilemaan
työehtosopimuksestaan — ja neuvottelujen päätyttyä ,t|hty
-Sopimusehdotus alistettiin jäse^ hyväksyttäväksi tai hyljäita-vaksi,
' ' . : . >
; Nyt ei ilmeisestikään tällainen "vääräoppisuus" vetele. Kuten
'tiedetään, yhdysvaltalaisten uniopamppujen asiamies mr. A . Cooper
'lähetti "itse" nimittämänsä miehet Torontoon tekemään lehmäkäup-
V ^ o j a Ontarion metsätyöläisten selkänahasta kysymättäkaän mitään
osiaan kuuluvilta <metsämiehiltä. Ei ainakaan Sudburyn piirissä ole
mr. Cooperin toimesta pidetty minkäänlaista metsämiesten neuvotte­lutilaisuutta
tästä asiasta, ja me epäilemme, että tilanne on muilla
^lueilla suurin piirtein saimanlainen.
; Nyt sitteh tuli viikon lopulla Torontosta tietOj että "scqiimus" on
tehty j a siinä yhteydessä korostettiin erikoisesti, että palkkoja on ko-
Toettu 14 prosentilla. Mitä muuta tässä sopimuksessa on ja mitä
Ijätetty pois, siitä ei puhuta juuri halaistua sanaa. Myös näjrttää sil­tä,
että kun mr. Cooper "itse" oli allekirjoittamassa tämän sopimiuk-jsen,
niin sitä ei tarvitse alistaa metsämiesten h)rväksyttäväksi. Se on
ilman muuta oikeus ja laki, eikä siihen ole lupa koskea!
; Vaikka käytettävissämme olevat tiedot ovatkin vielä niukanläi-t
set, niin meistä tuntuu, että mr. Cooper yrittää myydä Ontarion met­sämiehet
kovin halvalla hinnalla — ja sen lisäksi pakassa saattaa olla
^'jokkerikin". Aikana Jolloin hinnat ovat nousseet pilviä hipoviksi,
Ontarion metsämiehet esittivät hyvin vaatimattoman palkankorotus-ehdotuksen
— 30 prosentin palkankorotuksen. Mutta mr. Cooper kat­soi
itsensä oikeutetuksi alentamaan tätä enemmällä kuin puolella se­littäen,
että metsätmiesten täytyy tyytyä vaivaiseen 14 prosentin pal­kankorotukseen.
Käytännöll katsoen voidaan" ottiaayksi'^e^^
merkki: Canadan metsätyöläisten unio vaati.$2 palkankorotusta päl-yätyöläisille
ja muissa töissä samansuuntaista parannusta. 'Mr.; Coo­per
sanoi että vajaa dolh^^ riittää jätkillel
Vaikka meillä onkin vanhojen kokemusten perusteella vissit kä-
' S i t y k s e t siitä, miten Ontarion metsämiiesten suuri enemmistö tähän
Idimäkauppaan suhtautuu, niin me emme antaudu kuitenkaan kian-
: i i u j a valamaan tästä asiasta. Tämä si|äkin suuremmalla syyllä kun
kysymys on ennenkaikkea metsämiesten itsenäisestä toiminnasta Jä
tolmehpiteitä. Me olisimme kuitenkin koian hämmästyneitä jos ta­pahtuisi
sellainen ihme, että metsämiehet suostuisivat lampaiden Ita-
[voin^^v^ työnantajain ja heklän yhtioimionsi^.k«H^^^^
bistoifi^lllset t a p a i i t u ^ ^ «c^täimer-
Utystään • ajap k u | v ^^
vastoin tulevat entistä p a i n^
kymmenien Ja satojiehmiljopiiiiäi i h ­misten
mielissä.' Näin kävi inyfis-nel-
Jän suurvallan tekemien .Potsdamin
päätösten suhteen. .Kuuden; vuöde^^
Jälkeen, Jotka ovait kuluneet-;Pjft^
min päätösten teosta, eivät nämä
päätökset ote menettäneet yhtään e>
linkelpoisuuttaan.': (Ne: ovat itäysin
kestäneet kaikkein vaikeimman ko-keensa
— ajan kulumisen kokeen.
Voiko inikaian U i d e l l a d ^^
kellä- epäillä sitä. että vam. Saksan
demokratisoiminen Ja demiUtariso^
nen voi taata tämäxi maan demo­kraattisen
Ja rauhanomaisen köntyk­sen
Ja samalla muodostaa take^j^^^
t i . ettei: saksalaisten agressio enää
toistu? V Potsdmfa päätösten
sältää kuitenkm juuri
kratisoimisen' j a i d i ^ i^
ajatuksen. iNiissä on edell^^tet^ Sak­san
täydellinen aselsteriisuminen,' sen
sotavoimien Ja sotilasluontoisten ^lal-tosteu
lakkauttaminen sen isotat«oUi-suuden
tuhoaminen sekä militaristisen
Ja fasistisen toiminnan Ukvld{Diminen.
Potsdamin :' päätökset edellyttävät
myöskin Saksan monopoliyht^en.
noiden todellisten Hitlerin agression
Järjestäjien Ja Injsoittajien tuhoamis­ta
sekä Saksan koko poliittisen elä­män
demokratisoimista. Naitiin teh­täviin
sisältyy Saksan vastaisen rau­hanomaisen
kehityksen edellytys.
iVoiko edelleen kukaan epäillä sitä,
että vain Saksan yhtenäisyys Ja rau­hansopimuksen
solmiminen Saksan
kanssa voivat saiada Euroopassa a i ­kaan
todellisen rauhan tilan Ja tasa­painon?
Ja Juuri yhtenäisen-^ja de­mokraattisen
Saksan muodostaminen
Ja sen liittäminen rauhaarakastavien
kansojen perheeseen mainittiin f^ots-damin
konferenssin eräänä tärkeimi-
Japanlssa-kfpi^istisenjniiatä päämääristä. "Liittolaiset eivät
n VvD^aiesln > 'latÄimista jsulnkaan aio tuhota tai orjuuttaa
iSaksan kansaa" —• sanottiin .Potsda-mift'-
päätöksissä.; 'liiitColaiietirälko-'
vat' 'antaa Saksan kansalle mahdolli­suuden
tiilevaisuudessa «Järjestää • elä-mdtisä
demokratian j a rauhan perus­talla."
" •'• ^):..::<v^u.jr^:;V;V;-'.-'l/r:i;V;-'
Potsäaniin ' J sopiinliksessa' ' siivat'
.miiödon kaikkien niiden kansojen tbl-;'
veietV- jot^ä olivat joutuneet veitteeii
ja'taskaaseen sotaan saksalaisen i m - '
perialismin, •• amerikkalaisen-monopo-likapitalismin
kasvattaman 'jä ruok-y
klman' pWon kansSa.--'Potsdamin
päätökset merkitsivät - sinänsä Stali­nin
Viilaan ja' kaukonäköisen politii­kan'voittoa
Saksäti kysymyksiä)-po­litiikan.
Joka tähtäsi yhtenäisen de­mokraattisen
Ja rauhanomaisen Sak-'
san luomiseen.
Potsdamin päätösten toteuttaminen
olisi merkinnyt XUirpopan sydämessä
sijaitsevan fasistisen agressiopesäk-keen
hävittämistä Ja olisi tuottanut
tuhoisan iskun uuden maailmanso­dan
irtipääsemiseen tähtääville suun­nitelmille.
iEipä siis ole ihmettelemis­tä.
Jos taantumuksen; kaikki mustat
voimat, Joita kiinnostaa rauhan kaa-tanUnen,
aloittivat heti Potsdamin
Kiij. D. Ifelnikov
Enemmistö japani­laisista
Dullesin
esitystä vastaan
N Lontoo.
^omiUii-lehden
aUhansopimuksen ehdoista suoritta-nan
yleisen mielipideäänestyksen
iinukaan»,,«}n,kansaif suuri.«Mmmlstö
I ellaista{,Td)dlatUot>lmiiUU«flMiaan^
: aistä Japanissa sopimuksen alleUr-oittamiynbäncei!
Ii'ia'4i>VilakiiUiena-qemäpä^
ojen YhdysvkUoiU^ VuöhU
Imaamista", Ilmoittaa Timesin kirjeen*
'^aJHtaJif»foktosta.'- '-'C.:?.*/%>„>vr,
\ V a i n a'-p^08. oh'lä)ifcllpea'iyytyväi-in
Dullesin s<q>inuisluonnök8een, sa-
•nmesm Jkirjeeny^taja Ja Jat-
: '-VUme vhlcköJeKaikana ön % -
selväksi, että suuri määrä Japani-jaiäK
Hon -vlimmieJisiS^nUi^
"sopimisrauhalle" Ja ne ovat yhä e-nemmän
Ja enemmän alkaneet uskoa,
kuun 9 päivänä "sotatilan päättyneen
I liiden Saksan väUllä." *',
Trumanin asian Johdosta antamas-j
>äättyminen Saksan kanssa % mer­kitse
miehitysolojen muuttumista ..
Samoin ei sotatilan lakkaaminen tute|
vaikuttamaammihlnkään
oikeuksiin." * -Täffiä-'meVklfcee. ettei
Bonnini li^U^uksen' kaikkta pikepksia
vailla oleva. W{dl Streetin* sUrtomaan
kaltamen• asema:* tule ! mitenkään
muuttumaan:: • i Päinvastoin sotatilan
lakkauttamista koskevan demagpgisen
Julistuksen tarkoituksena on lykätä
rauhansopimuksen' solmimista, pysyt­tää
Saksan kahtiajako Ja vetää Iänsiw
Saksa mukaan Pohjois-Atlantin sopi­mukseen.
Julistus on siis uusi todiste
siitä, että länsivallat ovat lopullisesti
luopuneet Potsdamm sopimuksesta Ja
valmistavat Saksaa kolmanteen maa*
ilmansotaan.
Amerikkalaisten ndiehitysupseerien
jokavuotisessa neuvottelussa I&-7I8.7.
kexmrali- MacCloy ilmoitti: "Jos on
tarkoitus.. että'länsi-Saksa: osallistuu
lännen puolustukseen, l i i l n ei ole me­netettävä
aikaa.!' : Amerikkalaisilla
imperialisteilla önnykyjsm kiire- to^
tenttaa agressiiviset'-suunnitelmansa
solmimalla suoranainen-sotilasliitto
saksalaisten : imperialistien kanssa.
YBI^KJUSTA JA RAUHAN­OMAISTA
SAKSAA KOHTI
- y a i n yeuy<tstolitton':;Johdonmtikair
sen demäkraattisen poiUtHkan ansios»
ta ei amerikkalaisten imperialistien
onnistimut toteuttaa suuimiteimiaan
koko Saksan suhteen, i Potsdamin po-i
litukka. Jota Neuvostoliitto taipumat-tomasti
noudatti Ja noudattaa edel-'
leen:on: tuottanut tuloksia. > S t ^n
Itäo^iksa o n muodostettua luja- rauhan
: Ja demokratian varustus — Saksan:
demokraattinen tasavalta. Saksan
demokraattiset'voimat.'jotka sodan
Tällä teollaan he .paljastivat Saksan-politUkkansä'ltodelliset
'pkämMrät:
muodostaa Saksan läntiset vyöhyk­keet
uuden. •Neuvostoliittoa Ja kansan"
demokraattisia maita, vastaan suun­natun
agression pesäkkeeksi.
' Jälkeen ovat - päättäneet ottaa maan
kohtalot omiin käsiinsä. 'Pääministeri
Grotewohl sanoi ensimmäisessä Sak­san
Demokraattisen Tasavallan syn-tyhetkellä
annetussa hallitusjulistuk-.
sessaan: "Uusi tie on demokratian,
rauhan Ja kansojen välisen ystävyy­den
tie. Tätä Uetä seuraten halli­tuksen
täytyy j a se tulee nojautu-"
maan Potsdamin konferenssm pää­töksiin."
. . ' i
Tällä hetkellä voi koko m a a l l ^ va-kuuttautua^
siitä, että itäisen Saksan
valitsema tie; jota -nyt taivaltaa Sak­san
demokraattinen tasavalta, on de­mokratian
ja rauhan tie. Joka .täysin
vastaa PotsdanUn päätöksiä. Saksan
demokraattisessa tasavallassa on hävi­tetty
agressiiviset monopooliyhtymät.
Saksalainen junkkerisääty. Joka mo-nopolikapitallstien
rinnalla o l i Saksan
imperialistisett politiikan yhtenä t u ­kena,
on likvidoitu. Tasavallan t a ­louselämä
-on kehittymässä demok­raattisten
periaatteiden mukaan.
Väestö ei tunne talouspulia eikä työtr
tömyyttä. Voimakkaan rauhaarakas­tavien
kansojen ryhmän tukemana t a -
Englannin työläiset
vaativat raskaan teolli­suuden
sosialisoimista
8waiisea« Csigbuifi. — Kahden Ja
puolen -miljoonan - mifdien'' vahvuisen
vefstrgm^ön*«'*^jj'<" liiton Johto on
hyväksynyt - suunnitelman Suur-Bri­tannian
< raskaanteqllisiniden - suurien
osien sosialisoimisesta. .Suunnitelma.
Joka on Jo alistettu ammattijärjestön
edustajiston käsiteltäväksi merkitsee,
että valtio ottaa tmostas|nsalaivan-r^
ceimus. kivihiililmtvos-i :kmie-;<Ien-tbkone-
Ja autoteollisuudet. Edelleen
ehdotetaan, että yrityksissä 'toimivilla
lautakunnilla on osallisuus määrää­misvaltaan
useissa muissa teollisuuk­sissa.
Ir-SITÄ:
savalta rakentaa uutta fasismmvas-taista
demokraattista Järjestelmää.
n demokraattlsen^vtiasaArallan
ayniyminen antoi vakavan iskun im4
l^erialiStisiUe ' ' suimnitelmille, jotka
tähtäsivät Saksan kansan hyväksi­käyttämiseen
Neuvostoliittoa ja k a n ­sandemokraattisiamaita
vastaan koh­distetun
uuden agression'irtipääsemi­sessä.
Suuren Stalinin sanojen mu­kaan
Saksan demokraattisen tasaval­lan
perustaminen merkitsi käänne­kohtaa
^ o o p a n historiassa. ; Yhte4
naisen, demokraattisen ja rauhan­omaisen
Saksan taistelulipun alle ko­koontuvat
miljoonat työtätekevät kai­kissa
saksan osissa. Saksan uudelleen
varustamista ja rauhansopimuksen
solmimista kokeva kataus .osoittaa,
että Saksan kansa torjuu päättäväi­sesti
länslvaltain politiikan,
i Kulpneet kuusi vuotta osoittavat,
että Potsdamin sopimuksen mukainen
yhtenäisen demokraattisen - Saksan
luomisen ajatus saa kaimatusta kaik­kien
niiden kansojen taholta. Joita
kiinnostaa lujan j a pitkäaikaisen rau­han
aikaansaaminen maailmaan. Tä­män
ohjelman toteuttamisen puolesta
käytävässä taistelussa yhtyvät kalki
kien maiden demokraattiset j a rau­haarakastavat
voimat.
:TÄTÄ
Voikö Intia estää uuden
maailniansodan puhkeamisen
Kirj. prof. D. D. Kosomb!
PÄTEVÄ S¥r
Kemisti:-Jos minä pudottalslai
fflän dollarm hopearahan S I
slssa olevaan Uuokseen. niin ^Li
sen lij&enevan siellä nesteeksi*-
Oppilas: "Emme ollenkaan."
KemlsU: "Kuinka voitte olla
n i in vatuutettu?" •
oppilas: "Jos se liukenisi.
ette pudottaisi sitä siihen l i u o ^ l
TODfJEN ASIA
• ^ " I h a i l e n teitä, kun 4iy
n i in .korkealta pelastamaan-maisillaan
olevaa naista."
— " E i se mitään ... Mutta
sin saada tietaa kuka minutTft
alas." 1 '
TAIDEMAALAUS
— M i t a tama maalaus on tark
tu esittämään?
— Lehmää ja laidunta.
— Niinkö? Mutta eihän dinä)
ruohoa?
, — Lehmä on syönyt jo kaiken nicl
hon. j
— Mutta missä sitten on lehsil
^ihän sitäkään näy?
—, No ei suinkaan lelmä ole SQI
t ^ r ä , että jäisi siihen syötyään
ken ruohon.
hriuUstyneliten' Konsakuntien/ YK'4lt
epimmsinen ^täMte^teM^ ^ 1
D p d e n sodan estäminen. Se. että se
n tehtävän ratkaisemisessa tähän
että ainoastaan Venäjän taholta tule-va
Yhdysvaltain vastaustaminen a n ­taa
heille mitään mahdollisuutta sy­västi
hellityn puolueettomuuteen us­komisen.
säilyttämiseen."
Mancliester O.uardian lehti on huo­lissaan
siitä, että kaikki Aasian maat
saattavat kieltäytyä hyväksymästä
Amerikan luonnosta. Se viittaa s i i ­hen,'
että Intia on Jo kieltäytynyt lä­hettämästä
edustajaa S^n Francis­coon
Ja lisää: "Jos Intia jää pois. n i in
saattavat kaikki toiset aamiaiset a l ­lekirjoittajat
saada syyn olla sitä a l -
leUrjoittamatta Ja vaarassa on, että
koko sopimus saaUaa kuihtua Japanm
Ja länsimaiden väliseksi. Erimieli-ayys
Aasian Ja^UUmen välillä tulisi s i ­ten
laajenemaan". ' :
Taistelu tulvatiilioa
vastaan Kiinassa
Fddng. — Valtavan laajan luon-nonuudlstussutmnitelman
ensimmäi­nen
vaihe suuren •Huaivirran kesyttä­miseksi
on saatu päätökseen Juuri
alkaneen tulvakauden kymiyksellä.
Suuria ponnistuksia vaatineet työt
ovat kestäneet 8 kuukautta. Xuon-nonuudistussuunnitelman
ensimmäi­sen
vaiheen toteuduttua y l i 5 miljoo­naa
ihmistä j a laajat virran varrella
jnnetsä op täydeUi^estl epäormlsfai-
|ut. ok hyt^ iimtilstä. 'vUiAeisiii s to
,oritta-m^;>7ateapm'/:joli^ seUalspn
kenraalin • t\&emln«n. Joka täysin Jolr
|||isesti Julisti ohjelmaiuian mahdolli-jämman
suuren ihmismäärän hävlttä-jmistä.
Ketuaali MacArthurin koko
>s'trategia on todellakin osoittanut, että
hurllle, joka puolestaan taas työnsi
sen takaisin ^prinn^niU?.,,.,
: Riittääkö tämä kolmannen maail­mansodan'
Vaaran poistamiseksi?
Luonnollisesti ei;' Se ei edes riitä pa­inottamaan
Y K : t a palaamaan sen
opien sääntöjea: periaatteelliseen ja
kirjaimelliseen noudattamiseenkaan.
I :orkeintäaxl'se riittää antamaan tälle
S levälle jär^estöUe aihetta pitkälliseen
t itkimukseen. mitä laillisia selityksiä
khahdolUsesti voitaisiin löytää sellai­selle,-
Aika ^tbäellia'uffessa'lö"<)n' sei- letfien'tarl£eIiaple*Än£an^^^
päätösten tultua julkisuuteen raivok­kaan
kampanjan niiden toteuttamista
vastaan. Juuri nämä ainekset, joiden
halUtusohjat. tekivät tyhjäksi Potsda-sijaitsevat
peltoalat on pelastettu n i i l ­tä
tuhoisUta tulvilta. Jotka ovat vai­vannee^
seutua aina, 14. vuosisadalta
lähtienA. • :
Suunnitelman tässä; vaiheessa on
luonnonuudistustöissä työskennellyt
yli-3 mUjoonaa-työUUstäi^a talonpoi­k
a sel^ suuri Joukko teknikkoja Ja
insinöörejä. Töitä on suoritettu a3
alapiirissä. Alueen luonnonolosuh­teissa
ön tapahtunut huomattava
muutos. Huaivirran koko jättiläismäi­nen
probleemi. Jonka selvitteleminen
kestänee S—S vuotta, on päässyt pit­kän
askeleen lähemmäksi lopullista
ratkaisua, minkä tapahduttua ne t u l -
vakatastroofit. Jotka ovat autioitta­neet
Huai-virran alueet 70 kertaa v i i ­meisten
650 vuoden • kuluessa, voi­daan
katsoa kuuluvan enää vain his­toriaan.
,: • .^-y '
LAKOT LAlTTOHnCSi
<New DdhL - ^ I n t i a n rauUtie- Ja
kuljetusliikkeen Johto on tehnyt esi­tyksen,
e t u lakot mainituilla aloilla
"tfiritelssä palvelukslatsa** JullstettalsUn
laittomiksi.
min sopimukseen sisältyvien päätös-,
ten toteuttamisen Saksan läntisellä
vyöhykkeellä.
POTSDAMINVASTAISEN
POUTIIKAN TULOKSIA
Länsimaiden omaksiunan Potsda-mhi
päätösten; vastaisen rikollisen
suunnan saavutukset ovat nyt näkyni
vissä. Länsi-Saksasta, joka nääntyy
amerikkalaisten imperialistien her­ruuden
alaisena, on jälleen muodos­tunut
xihka maailmanrauhalle. Eng-lantllais-
amerikkalaiset imperialistit
ovat ryhtjmeet avoimesti varustamaan
uudelleen läntistä vyöhykettä vastoin.
Potsdamin sopimuksessa olevia eh­toja.
Joiden alla on Yhdysvaltain
presidentin ja Englannin pääministe­r
in nimikirjoitukset. He yllyttävät
avoimesti revanssiajatuksim ja suosi­vat
fasismia välittämättä vähääkään
Saksan demokratisoimista tarkoitta­vasta
Potsdamin ohjelmasta. Ame­rikkalaiset
imperialistit raastavat rie^'
kaleiksi Saksan alueita erottaen R u h -
r in muusta Saksasta, erottavat siitä
Saarin teollisuusalueen ja tpteutta-vat
maassa "federatiopolitiikkaa". mi­kä
;nerkitsee valtakimnan pirstoamis-!
ta.pienempiin osiin.
Vuonna :1951 tämä politiikka on
tullut uuteen valheeseen, Bonnin re-yanatiihenkisen
hallituksen ja länsi-yaitain
edustajien väUllä on r y h ­dytty
suoranaisiin sotilasneuvottelui-hln.
Neljä kuukautta kestäneen k u ­lissientakaisen
kaupankäynnin jäl­keen
päästiin länsi-Saksan "Wehr-r
machtin" elvyttämistä koskevaan so­pimukseen.
Saksan demokraattisen
lehdistön, saamien' tietojen mukaan
sotavoimat tulevat käsittämään 500.-
000 upseeria ja sotamiestä.
Tämän ohella länsivallat ovat ryh­tyneet
toimenpiteisiin, joiden tarkoi­tuksena
on Jouduttaa uudelleen va­rustetun
Bonnin valtion liittymistä
PohJols^Atlantbi sotilaalliseen hyök-kl^
ssopimukseen. Täss|l tarkoituk-sessa
länsivallat ilmoittivat heUiä-Ärthuiln-
käf Ityp rraiAasteSf SPtJOfeu
jtjettu' hauta&sAäUla %L äutirtttÄlilla
kentillä: .hän tai^koittaa sitä rauhaa.
Jolla häil'iiilisi'lopettamaan- köbnan-nen
maailmansodan.
Meillä iniialäisoia on valtiomies,
joka päin vastoin kuin tämä amerik­kalainen
kenraali on moninaisesti
edistänyt todellista rauhaa; nimittäin
pääminlsterimm^ Pandit /Nehru. .(Hä­nen
vastalaiiseensa Y K : n päätökseen.
Jossa K i i n a julistettiin "hyökkääjäk­si",
on kieltämättä estänyt Aasian heti
Joutumasta uuden maailmansodan
taistelupaikaksi. Jo aikaisemmin o l i
hänen atomipommista antamansa lau-simto.
jossa ei ollut mitään <väärin t u l ­kitsemisen^
mahdollisuutta, aiheutta­nut
olennaisesti sen. että presidentti
Truman e i uskaltanut ottaa -vastuul­leen
atomiponunin -käyttämistä en­simmäisenä,
vaan siirsi sen MacArt-ri^
ästi sotaa. Kolmannen maailman-lEJDdan
estämiseksi täytyy ryhtyä t o i -
inlaisiin, painokkaampiin Ja samalla
.Jempiin toimenpiteisiin. Juuri I n -
an tulisi
li s o t a i ^ _ , - -
mitä iä|aa^eftäloUseläml^i^^
ijäänyt jäleiie.'Kun vaadimme ! l n t i i^
puolueettomuutta, emme tee sitä a i ­noastaan
siksi, että kansamme ravin­to
on riippuvahien vieraista kansakun­nista.
Jotka ovat meistä henkisesti ja
maantieteellisesti summattoman etäi­siä.
Sellainen asema, joka: antaa
mahdollisuuden luovuttaa tai kieltäy­tyä
luovuttamasta jollekin kansalle
sen elintarpeita, on ase. jolla voi pa­kottaa
tämän k a n s a n toimimaan vas­toin
tahtoaan, niin, jopa tukemaan
vierasta sotaakin.
Sota, jonka puhkeaminen meitä
uhkaa, tulisi olemaan kahden toisil­leen
vastakkaisen aatteen välistä so­taa.
Molemmat päävastustajat tulisi­vat
olemaan kapitalististen maiden
puolella U S A Ja sosialististen maiden
puolella Neuvostoliitto. Sen sijaan
on aivan mahdotonta kuvitellakaan,
että joku erimielisyys jomBjankumi-man
päälelrin omassa keskuudessa
Voisi johtaa;. ipaailmansotaan. j^Siltäi
seuraa, että emien kaikkea iäytyy
iestää sodan puhkeaminen jnolempifn
päävaltojen tai niiden tärkWiihpi6n
lUttolaigtj^nSe 'V«UH.'HSent^ijiäen on
tehokkain keino kolmannen maail­niansodan
estämiseksi rauhansopi-liuksen
solmiaminen molempien paa­lilla.
'iSlä "tavalla pITlautetYaisilny^^^
simielisyys, joka on perusperiaate, jol­l
a Y K : n tulisi toimia. Jos joku suur.
valloista kieltäytyisi ottamasta osaa
tällaista rauhansopimusta valmistele-
^gan koä!
<vläiraan!t$ilä%ä(^. ,
hyökkääjänä.^'«^-'^ ^-IJ^;..
Intia ei kuulu t^kummankaan leirin
päävolmiin, < Se on alusta alkaen i l ­maissut
haluavansa puolueettomuutta
Ja rauhaa Y K : n jäsenvaltioiden vä­lillä.
Juuri siksi voisi se olla aloitteen­tekijänä
ja ehdottomasti puolueetto­mana
tarkkailijana tuollaisen rauhan­sopimuksen
solmiamisessa. Intia voisi
kehoittaä yksityisiä valtioita lähettä­mään
edustajiaan meidän maassamme
pidettävään konferenssiin. Sen tehtä­vä
olisi valmistella sellainen rauhan­sopimus,
johon kaikki rauhaarakasta­vat
maat Voisivat yhtyä, mutta joka
eimen kaikkea viiden suurvallan tulisi
allekirjoittaa.- Intian pääministeri
Pandit Nehru. joka Jo on sumittanut
suuria; palveluksia rauhan saa/vutta-
Kaivostyöläisten
keskimääräiset
ansiot parhaat
Ottawa. — Canadan Ti]astolL_
Toimisto ilmoittaa, että viime kt^l
kuun 1 pnä olivat kaivosalan työläis-l
ten keskimääräiset viikkoanslot 0.1
nadan korkeimmat, nimittäin Sjiil
dollaria. Koska kaivosalan työlaista J
keskimääräiset viikkoanslot oliviil
vuosi aikaisemmin 50.80 dollaria, ovuj
ansiot kohonneet vuoden kulueaj
4.78 dollarilla. Toiseksi parhaat »ii.J
koansiot olivat sähkö- Ja moottoria.j
kenteen työläisillä, keskimäärin 51^1
dollaria. Kolmannella tilalla oUrssj
valmistetuotannon työläiset sillä hä.|
dän keskimääräiset viikkoanslonal
olivat «^40, dollaria.
Rakennustyöläisten keskimääiiiseti
viikkoanslot olivat 47.35 ja eri palve-|
lusalojen työläisten 29.62 dollarli.1
Palvelusalat käsittravät pääasiassa ib\
;tellit, ravintolat, pesu- ja puhdistiiä-|
laitokset.
j;.iMu|denv; tuotantoalojen työläistaj
palkkoja el .mainittu katsauksessa.
miseksi, olisi oikea mies kutsunaiil
osanottajat tällaisen sopimuksen si-\
uUamisölalsuuteen.
y'J6'Y^itsi perustettaessa oUsehUj
että viisi kansakuntaa muodostaj
suurvaltojen; piirin, nimittäin US4J
Neuvostoliitto. Iso-Britannia, RaDsöj
Ja Kiina. Maailman Rauharmeur»!
tökiBerliinin vetoomus • viiden suiir-[
väilian« keskeisen rauhansoplmufaseal
sölmiamiseksi edellyttää myöskin jm-f
r l nämä kansakunnat suurvalloiksi.
Intian yleinen mielipide on tietd-j
nen ilmeisestä ja välittömästä uudtsl
maailmansodan vaarasta. Jopa nll-j
denkln piirien, jotka voivat toivojl
hyötyvänsä uudesta sodasta, on myön-j
nettävä. että tuollainen hyöty dii!j
vain nimellinen, että se ei voisi oDij
sen paremmin maallemme kuin heille j
itselleenkään • pysyvää. Mutta tuBai-i
n A negatilvtaen ja passiivinen ei ril-j
ta. Intian kansan tulee ottoa aloite f
sen täytyy vaatia valtlomlehlään fl-j
maisemaan heti ja selväsU yletoal
rauhantoive. Meidän verennne ja ta-1
levien'-sukupolvien veri tulee olanau j
hintana, Jos laiminlyömme tlmtol
velvollisuutemme täyttämisen. .
PÄIVÄN PAKINA
Kun lähtee lierrojen iianssa marjaan...
Että Suomen kansa on yleensä äly­kästä'
JoSkin .hitaasti heräävää kan­saa,
sen toteavat lukuisat vanhat Ja
vähän uudenunatkin kansan keskuu­dessa
kehittyneet lauseparret.
Yksi sellainen kansan Järkevyyttä
osoittava lauseparsi on setuaava:
" K u n lähtee herrojeh kanssa mar­jaan
niiia vievät-herrat sekä marjat
että tuohiset.»'
Edellämainittu viisaus tuli mieleem­me
katsellessamme Suomen lehtiä Ja
•havaitf^m""? lT^*1r^VS^'*fMi^ tuloksia
on tuottanut sosdem. oikelstopomojen
suuresti ylistämäsosdemien Ja porva­rien
kesken viime vaalien edellä sol-poittu
"linnarauha".
Kuten muistetaan, merkitsi " l i n n a ­rauha"'
palkkojen; .Jäädyttämistä Ja
"lupausta" öUa korottamatta hintoja.
Sosdem, ammattillittopomot. Jotka
saivat vallan Suomen ammattiliitto­jen
keskusjärjestössä vaallväärennys-ten
yih. epärehellisten: temppujen a -
VUlla, ovat ylistäneet ylistämästä
päästyään kuinka se "vakaanntattaav
taloudellisen tilanteen.
Tavallinen työkansa j a heidän
edustajansa kansandemokraatit vas­tustivat
"linnarauOiaa" työläisiä vas­taan
kohdistettuna hyökkäyksenä. H e
vaativat kuoppiin j n n e i d e n palkkojen
korottamista elinkustannuksia ^ vas­taavalle
tasolle Ja hintarajan- mää­räämistä.
'•'rV.^-p-^^v
<He kun tiesivät vanhojen kokemusr
ten perustedla, että porvarit Ja h e i ­dän
hyvät ystävänsä sosdemit kyllä
tulevat huolehtimaan palkkojen
"Jäässä" pitämisestä, mutta suhtau­tuvat
kokoiuan toisella tavalla hinto­ja
ikoskeviln lupatiksiin.
Nyt sitten nähdään mitä on tapah­tunut.
•. '«Ulfin
paikkojen Ja hintojen kilpajuoksu
Suomessa on todella loppunut.
Mutta miten? :
Kilpajuoksu» on muuttunut hinto­jen
"yksin Juoksuksi", palkkojen olles­sa
Jäädytettynä kuq;)piinsa.
' Koska tämä on suuresti lisännyt
bsrvin vaikeissa olosuhteissa elävien
työläisten tyytymättömyyttä sosdem.
pomomiesten "Jinnarauhaa" Ja yleen­sä
heidän Ja porvarien yhteisiä "mar-
Jamatkoja" vastaan, on sosdem. leh­distö
ammattijärjestön puheenjohta­jan
herra Sumun Johdolla lähtenyt
tekemään laajaa sumutusta, saadak­seen
työläiset utJcomaan. kuinkai hyvä
se "linnarauha" sittenkin on ollut.
(Palkkatyöläisessä Sumu mm. "to­distelee".
ku}nka'työläiset ovat "saa­neet
karvaita kokemuksia hintojen Ja
palkkojen kilpajuoksusta" Ja kuvailee
sitten kuinka esim. kiUiajuoksu U n ­karissa.
Romaniassa Ja Kiinassa Johti
hillittömään Inflatloon.
Tietenkin h e i r a Sumu jatU nuUnit-sematta.
että tämä kaikki tapahtui a i ­kana
JoUbln näissä maissia sosdrao.
l a poryaripolitiikot sotapolitiikkansa
toteuttamiseksi lisäslväfc setelistOä sen
mukaan kun sotavehkeUen hankki
nainen vaati. Myöslkin sen. että kun
nämä maat siirtyivät kansandemok­raattien
hallintaan loppui kilpajuok­su
— hinnat laskevat Ja palkat kohoa-vat.
••
Herra Sumu tietenkis "lyö" myöskin
pahoja porvareita, kun ovat hyvästä
"linnarauhasta" huolimatta kohotel­leet
hintoja kohottamasta päästyään.
Mutta Jättää korvat heiluen mainitr
sematta, että Juuri sosdem. pomomie-het
ovat olleet yhdessä poryarivelji-ensä
kanssa päättämässä hintojen ko­rotuksista.
Mutta Sumunhan pitääkin sumut-,
taa. että työläiset saataisiin usko­maan,
kuinka sosdemjunttaporukalla
oli ainakin "hyvä usko" porvarien re­hellisyyteen
pitää lupauksensa " l i n n a ­rauhan"
suhteen.'
Tosiasia kuitenkin on se. että koko
vakauttamlsohjehna on alusta lop­puun
asti ollut stunutusta Ja pelaa­mista,
porvarien Ja heidän llikekuinp-paniensa.
sosdem. pomomiesten hy­väksi.'
Koko vakauttamishumpuukin tar­koituksena
oli alunperin' laskea hin­nat
karkaamaan-Ja pitää palkat v i -
rallisUia pakkotoimenpiteillä Jäädy­tettyinä
paikoUleen. koska työläiset
eivät siihen muutoin suostuneet. .
Siksi että osa Suomen työkansasta
edelleen antoi sosdem. johtosakin ve­nyttää
itseään nokasta, saavat Suo­men
työläiset taas puhkoa uUsia rei­kiä
suoUvyöhönsä:
E l tosiaankaan pitäisi lähteä herro­jen
kanssa marjaan, eikä. vielä hei­dän
lakeijainsäkaan kanssa.
Täällä Ontariossa yritetään par­haillaan
vetää metsämiehiä herrojen
kelkkaan.
Mr. Cooper. Joka "amerikkalaisten
Botaohjelmaa lujasti kannattavien
suurpalkkaisten pomomiesten mäi- j
räyksestä on julistautunut metsätyö-j
Iäisten Itsevaltaiseksi edustajaksi, «oi
nyt kuulemma myöskin tehnyt Pnto-1
rion metsäurakoitsijain kanssa paa-j
Ikasoplmuksen metsämiehiä varta»-
•Kapiitallstisten päivälehtien kerte-l
man mukaan sopimus on vallan ina|-|
nio, jota emme ollenkaan epäile, o^l
käli metsäurakoltsijat ovat kysyiij>|
sessä. sillä vanhastaan tiedämme, « a ]
mr. Cooperilla on aina oUut suurit»
saada sopimuksista työnanUjiBj
mahdollisimman mieluisia.
Kun mr. Cooperilla nyt on oBJ
mahdollisuus aivan omin päin, oDo-l
kaanJcuulematta niitä melsätyola»
haluavat, sopia työnantajaystevaiiai
kanssa metsätyöläisten Palkoista.»
selvää, että sopimuksesta on
molempia sopimuspuolia — mr-!^
periä j a työnantajia - hyvin tn^\
t&vä. .
Mutta, sitten tuleekin mutto!
Ontarion metsätyölälset Plyat
kuitenkaan sellaista karja» joUe^
ilman muuta pistetään rengas Deo*»!
j a vedetään minne halutaan.
Heidän puolestaan saa mt. c o ^ l
tehdä mhikälaUla sopimuksia W ^
sä herrojen työnantajain ^ ^ ; ^ \
ta ne eivät velvoita heitä m l U ^
sillämr. Cooper el edus,ta ketato^
ta taiin itseään, lukuunottamatta^
rallista.D.P.-miehlä ja joItakioBö^l
ta yksUöitä. joilla niilläkään^
oUut sopimukseen nokankoputt^
Ontarion metsämiesten ^
enemmistö kuuluu C a n a d a n ^^
työläisten Unloon ja
Ja voittamaan oikeuden itse^oe»^;
l a sopimus työnantojata J » » » ^ :
siksi he viittaavatkin k l n t a * ^ :
Cbope^e Ja « n e n s ^ l n n ; ^
j o l ^ kaiken lisäksi on perin k*»»?;^
plinua työläisten kannalta
na, — K u l k u r i .
i^^y,^^-^,tajtB^i. . , ' >• ..y . 4,^^ W mLfflf^^aKt^' I • '^^^^^^ ^'^L.^.: „ ^. ^ o^s»» .j«»jo*»a«4»i. «i«uii>ty»i. uvm»r *«u v " » " ' * * * " » KV*.»»^ utu»»** » U M « i » aomonjeimaa iiijftj|ff.i frnnnf^ttavlfT^ na* —*vui*u»». ,
ilBlliiM