Vapaus, December 2, 1954

              S " '
1 ^ 1
Sf?
l i
mm
^1 IMiiiiillii (UUMBTII ^ IbdepeDileat IislMr
liUiibed NOV. 0, 1917. Aatboxized
Mceoond «laM naU 1^ tbe PoM
Qttice DqnrtmeDt» Ottawau Pab-
JUbea ftäirlee wed(ly: ' Toesdaya
>1!bB»uyB and Saturdajns by Vapaus
Kbn Bt, W^ Sudbnxy, Ont.» Canada.
Tatvbone»: Bui. Office OS, 4-42M
Edltorlal Office OS. 4-4205, Manager
addra»: Box :-69» Sudbiory; Ootaslo. Advertising »tea opon afupuentlaii.!
Tranilation free of duise.
Canada«w- 1 tk, f jdo e kk, t.n
Skk:3:26
TbdlyaTallotea: 1 «k. SJOO 0 kk;
StuaieMa i tk^ «40 6 kk, 475
Mitä muut Banovat
•
m
i l
m
.III
Ui i
I;
ii
l i
Toronton kunnällisvaaKt
Lehtemme tiistaisessa numerossa julkaistiin torontolaisen kirjeen-
" ' vaihtajamme serkteperäinen kuvaus niistä suurista ja kauaskantoisista
<^ kysymyksistä, jotica tulevat Toronton kunnaUisvaale3Ia> ratkaista^
i si maanantaina, jotdukuun 6. päivänä.
' i > Kajkki merkit viittaavat myös siilien, että vaaleihin osallistumi*
uen tulee Torontossa ennätysmäärää hipovaksi, eHei huono, sääsuhde
* muuta tOannetta. *Me odotamme vilkasta vaaleihin osallistilmista To-
! 3'ontossa,ensikädessä sen vuoksi, ^että nyt ratkaistavana olevat kun-
' mlliset asiat ovat elintärkeitä ja läheisiä kysymyksiä kaikflie veron-
• mäksajilfe, jotka tulevai yhä lisääntyvässä määrässä käsittämään, että
' - ainoastaan työväenedustajain valitseman avulla voidaan parannuksia
' Ojdottaa nyt vallitsevaan tilanteeseen,
^ Lähtemättä yksityiskohtaisemmin kesikustelemaan työväenehdok.
. kalden vaaliohjelmasta — mikä julkaistiin tiistaisessa lehdessämme —
t*me "puolestamme tyydymme toteamaan anuutamia perusseikkoja.
^ Yhtenä ehkä kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä Toronton kun­nallisvaaleissa
on yhä paheneva työttömyystilanne. Kaupungissa on
^ tuhansia työttömiä. Tosiasiassa työttömyys on jo paljon uhkaavampi
j :,kuin vastaavana aikana viime vuonna. -Soppalinjat v«nyvät jatkuvasti
, fja syksyn lähestyessä joutuu vielä tuhansia rakennustyöläisiä myös
\^ .työttömiksi/ , - > —
Tolsalta kaupungissa vallitsee huutavan kova asuntopula minkä
. , ;;johdo5ta vuokrat ovat ylöttömän korkeat ja työttömäksi joutuvat työ­läiset
pakoitetaan varojen puutteessa sulloutumaan entistä ahtaampiin
ja huonompiin asuntoihin,
f " Ajatellaanpa vain sitä suurta ristiriitaa, mikä vdlrtsee yllämatntt-
' tt]fjen'£%ikkojen välillä. Kaupungissa on tuhansia työttömiä sen vuoksi
iicil0'ei,ole,rauka mitään työtä! Samalla kertaa tarvittaisiin kuitenkin
* tuhansia uusia asuntoja, joiden rakentaminen antaisi työtä, ei vam
l rkennustyöläisille, vaan myös rakennustarpeita tuottavien teoUisuuk-
•aen työläisille: v
' ' Tässä tilanteessa työväenehdokkaiden päähuomio kiintyy luonnol­lisesti
niihin keinoihin, miten voitaisiin tämä kurja tilani»^ korjata.
', Työväen ehdokkaat esittävät täysin oikeutetusti, että iSuur-Toronton
: di Metron pitäisi.rakemiuttaa hetikohtaisesti vähintäin 10,000 halpa-
. ; vudcraista asuntoa, mikä antaisi (yötä työttömille ja asuntoja niitä
''l*äfWtseville. Sen lisäksi työväenehdokkaat vaativat että Toronton tu-jl^^
itoutua rakentamaan yhdessä liitto- ja maakuntahallituksen 'kanssa
» uusia kouluja, virkistyspaikkoja jne., jotka kaikki antaisivat lisää
I töitä j a elvyttäisivät kaupungin talouselämää yleensä.
' t ^^12 "Leaksi työväenehdokkaai vaativat kokonaan canadalaisen merl-t
tieia rakentamista — mikä on erittäm tärkeä asia "Torontolle, kaasu-
'laitpsten kunnallista omistusta, koululaitoksen parantamista Jne. Työ-
J yaea kaikki taloudelliset vaatimukset kohdistuvat «näissä vaaleissa
i "l^kde-in-USA" talousltriisin torjumiseen työläisten olosuhteiden'pa-r
rantamiseen ja pienomlstajain taloustaakan huojentamiseen, -
, J /'^-^ Sanalla sanoen; Älkää torontolaiset haaskatko ääntänne istumalla
{ vaalipäivää kotoiia tai äänestämällä lipeviä porvareita, jotka kaikista
< ^kyvyistään" ja lupauksistaan huolimatta ovat vieneet'^ kaupunkinne
'• §ifttoi, niissä nyt ollaan. Käyttäkää äänioikfeuttamie ja äänestäkää työ-
-väenehdokkaiden hyväksi sillä jokainen lyöväenöhdokkallle annettu
^ ääni tyntuu kofkeimmissakin paikoissa, vaikka eivät kaikki työväeh-
" X ehdokkaat tulisikaan valituksi. Mutta kiiten sanottu, käyttämättä
J jätetty, ;tai porvareille annettu ääni menee täydellisesti (haaskuun.
Sirkuspelleily jatkuu
Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että Yhdysvaltain räävittömin
\ noitajahtaaja, senaattori McCarthy on saamaisillaan uuden voiton
l poliittisen nahkansa pelastamiseksi. Tiistaisissa uutistiedoissa kerrot-
* tim' **!Hyppivän Joen" tunnustaneen, että hän on toisinaan käyttänyt
f "sopimattomia sanoja" mutta oli samalla inttänyt, että asiafcysymyk-sissä
ei hän peräänny tuumaakaan.
Ilmeistä on, että McCarthy '"tunnusti" siinä mielessä ja ymmär-
V senaatin moKelausunto muodostuisimah-,
:;dollisimman lieväksi. Osoittautui kerran uudelleen, että raivokkaasti
V : i j a säälnnättä poliittisia vastust ja murskannut
:;:|:Doh3l}ahtaaja onkin suuri pelkuri silloin kun on kysymys hänen oman
•' nalbkansa parkitsemisesta.
- " • (Huomaamatta ei liioin voida olla sitä, että niin demokraatti- kuin
republHcaanipuolueenkin johtajat liittyivät IMcCarfchyn kannattajain
>^vetoonrokseen, että keskustelu iMciCarthynmoitelausu
^sestä lopetettaisiin -tähän, ja että asia ratkaistaisiin mahdollisimman
'.kivuttomasti!
: joutuneita sairaitakaan; Mutta omalta kohdaltaan hän pyysi ja sai
r*'sairauden?^ perusteella lykkäystä-asiansa käsittelyyn. Yhdessä välissä'
näytti j ^ että Yhdysvaltain senaatti antaa McCarthylle kuuluvan
j moitelausunnon tämä korskea ajatustenvainooja
'loukkasi'',kyynärpäänsä ja pääsi pakoon sairaalan seinien suojaan.
• J Joissakin^ piireissä kyllä epäiltiin, että "Hyppivän Joen" kyynärpään
loukkaus on kyseenalaista laatua. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
kun hänen aikaisemmin suuresti mainostamansa mufka Idassa saa­mansa
jalkavika paljastui lre,väksi loukkaantumiseksi tuhansi
lien päässä rintaman takana.
Jokatapauksessa ^'Hyppivä Joe" oli kaikessa turvassa sairaalassa
ja olisi ehkä lepäillyt siellä pitemmänkin aikaa, mutta eräs valpas
-sanomalehtikirjeenvaJhtaja havaitsi muutama päivä sitten^' että tämä
V "potilas" olikin poliittisten ystäviensä kanssa autoajelulla. Tämä tie­to-
lopetti -McGarthyn "sairaalalevon" ja niin tuli asia uudelleen Y h ­dysvaltain
senaatin käsiteltäväksi.
•Mutta kuten ylläolevasta näkyy, sirkuspelleily jatkuu edelleen ja *
tätä kirjoittaessa on todella möfkkejä siitä, että "Hyppivän Joen'*
moitelausunnosta muodostuu tätä sirkusta vastaava asiakirja.
Mm
,, ifte) ;>;•';
Canada viidentenä "
maidon käyttämisessä
OttaWa. — Caiiadalalnit käyttivät
viime vuonna keskimäärin 1.033 pau-r:
naa maltoa maan kutaJdn asukasta
kohden, ollen siten viidennellä tilalla
maidon kuluttamiseen nähden. I r -
l^n^iip väitetään tässä suhteessa ole­van
ensimmälrollä tilalla sillä siellä
käjrtetäiin maltoa 1,382 pauiiaa vuo­dessa
maan kutokin asukasta kohden.
Uudessa Seelannissa käytettiin, 1.349,
''Buotstsaa, 1,234 J a Austraalinsfa 1,056
^ kutakin asukasta kibhdcn.
''jJuust<m k^ nähden on
Canada 12. Ulalla' ja (voln käyttämi-seenjDähden
6. tilalla.
952 lainakirjai^toa
oli Canadassa 1951
Ottawa. — Tilastollinen toimisto i l ­moittaa,
että vuonna 1951 oli Cana-da£
tt% (Newfoundlandia lukuunotta-;.
matta) 752 kunnallista lainakirjastoa
Ja että niissä oU 55 k i r j a a kutakin
sataa maan asukasta kohden. . V v ,
1941 _ 51 välisenä aikana lisääntyi
lainaajien lukimiäärä 28 prosentilla,
lainattujen kirjojen lukumäärä 22 Ja
kirjaatoissa olleiden kirjojen luku­määrä
35 prosentilla.
Vuonna 1951 lainasi 1,366,398 heidci->
löä näistä kirjastoista kaikkiaan 24.-
830.077 kirjaa.
SULOINEN mrHMATtOUYV» lA
AVTVAALUSES TVB^IirUS
Neir -York. «BeDjamin Fine tie»
4oitti «unnunialsessa' Near /York
Ttoeaissä etta ywy«yaltaln'l«3 o ^ i -
laltokscssa ön ,Vea&iin- Ja nnilden
Slaavilaisten kielten opiskelu jatku­vasti
«vähentimyt. Slaavilaisten Heli-jaostojen
icbtaiai todistivat, että
opiskelijat pelkäävät Vetäjän Ueten
opiskelua; että heidän vanhempansa
pelkäävät, jotta se voi Joihdattaa hei­dät
vaikeuksiin' tutkimuskomiteoissa. :
Tri W. Soyd Alexander, rAntlod»
CoMegen |»resldcntti, vallttcU sltä^to-siasiaa,
että Jokaista amerikkalaisia
k<Ataan, joka opiskelee (venäjänkiel­tä^
on -100 (venäläistä, 'Jotka ppidi:ele-vat
englantia.
aietämättöm3rys,'ei oi hyvettä:; flMut-ta
siitä huolimatta se (tietämättö­myys)
on nostettu Amerikassa nioraa-liiSen
puhtauden esAuvaksl . . . Mitä
vähemmän henkilö tietää, sitä var­memmin
-hän ,välttää tartunnan! V . .
— Dorothy Thompson.
Grey Cup mennyt
edmbntonilaisiile
Toronto. — Emontonln Eskl-mos-
jonkkoe voitu täällä laaan-talna
Canadan Jalkapallomesta-rnnden
Ja Grey Cupin tuloksel­la
26 — 25, otellesaaan Montrea­lin
Aloliettes-JouJcknetta vastaan.
KUpaUoa oli'seuraamassa täkä­läisellä
Varslty stadionilla kaik­kiaan
27,321 maksanutta katso­jaa.
Montrealilalsei pelurit olivat
ennen kilpailua yleisön suosik­keja
Ja'heidän puolestaatf veikata
tiin viisi yhtä vastaan, Jopa vie-
' läkin raskaammin. Montrea-liiaiset
näyttivät ilmeisiltä voit­tajilla
n^tijännen pelierän viime
hetkiin saakka, kunnes viime het- :
kellä se ratkesi länteläisten hy­väksi.
Sunrin osa kummankin Jonk-kneen
p^ajlsta pn taoteita Yh­dysvalloista,
Josta.ovat peruisin
; myöskin > kummankin'Jookkneen
valmentajat. Kaiken .lisäksi on
canadalaisla pelisääntöjä "ame-
^ rikkalaistetta" hyvin hnomatta-vassa
määrin. Joten rajantakaiset
:saorittavat valtaustyötään myös­kin
tällä alalla.
Suomessa on 54,000
miestä metsätöissä
,HebInkl.:>^ lopulla i l ­moitettiin
Suomessa olleen metsätöis­sä
kaikkiaan lioin 54,000 miestä eU
noin 7 500 miestä, enemmän k u i n sa-maail:
aikaan vuosi takaperin; Hak-kuutöissä
ilmoitetaan olevan noin 42,-
000 miestä.
• — Miespuolisten canadalaisten kes­kimääräinen
elinikä oli vuoden 1951
tilastojen perusteella 66 vuotta, 3 k u u ­kautta
Ja 18 päivää.
(Snomennpa-työväen valttnumleseb-doidkaana
olevan W. Ekiondinf avoi­mesta
kirjeesiä", mikä on (ällä viikol­la
Jaetto Lockerbyn kaikille ivton-^
maksajille)'
Hyvät ystävät.
Yhtenä veronm^csajana tiedän tei­dän
olevan suuresti huolestuneen m e i ­dän
Jatkuvasti nousevista (veroistam­me
Ja kunnallisen .palvelumme .keh
noudesta — asiasta, mikä el-näytä
suurestikaan huolestuttavan nykyistä
valtuustoamme. Meidän ongelmam­me
cvat 'todellisuudessa' hyvin'; selviä
— me tarvitsemme parempaa palvelua
j a enemmän verotuloja: teolll&uttslal-
.to^csUta,'jotta voidaan- koiiezusntete-;
jäin v j a . vuokralaisten verotaakkaa
huojentaa. , '
: ^Minä uskon: teidän' olevan kanssani
samaa mieltä siitä, että Jotakin on
tehtävä ^verotuksemme suhteen' Ja
asioittemme: käsittelyn parantami­seksi.
Ottakaamme esinfetkiksi vaikka
vuotuinen korkeakoulukriisimme. (Kol­men
viimekslkuluneen vuoden aftana
set koklmäärln 65 ,t»rpscnttia kunrj v a hankkimalla lisää teollisuuslaitos-ovat^
koulut aloittaneet toimintansa,
mutta meidän lapsemme on tlähetetty
kotiin ;>ja vasta sitten on nähty: Joi­tain
elon merkkejä valtuustossa. M i ­nusta
tuntuu, että valtuustomme 'et
selviä kesäuneliaisuudestaan ennen
kuin vasta koulujen aukeamisen.Jäl­keen
J a siitä Joutuvat lapsemme kär­simään
rangaistuksen.-VTänä vuonna
meidän lapsemme menettivät tai^eet-tomasti
kokonaisen kuukauden kou-luajastaan.
Kaiken kukkuraksi me saamme
: todennäköisesti tämän vuoden ve-;
roihimme 19^ millin veronlisäyk­sen
; korkeakoninn menojen::kiis-.
vtannukseksi;^ vaikka me emme :
. ehkä Jiäe sitä konina ennen v u o t^
1957. -r 19 m i l l i n verokorotus sel­laisesta
sekasotkusta^ mikä meillä
oli viime syksynä!
V
Tämä tuo meidät verckys^nyfjcscen.
KmmnellcNamme Joitakin s valttuis-:
miehiämme . saamme sellaisen käsi­tyksen,
että kunnassamme on k a i i ki
ihyvm. He näyttävät nnobtaneen»'että
verot 1 ovat: lisääntyneet 8-kertalsesti
vuodesta 1940, Ja että samanaikaisesti
ovat kuntamme velat lisääntyneet 9-
kertaisesti, vaikka meillä ei ole pal­joakaan
nähtävänä kunnallisia pa­rannuksia/
Jos. pyydätte joitakin p a ­rannuksia
kadullenne, niin tavalliseha
vastauksena on, että ' ;ei ole j-ahaa'.'.' ;
^Valtuiistonselostxisten mukaan'tl^ii
sä tilanteessa ei voida tehdä mitääii
parannuksia: Meidän pitäisi v a in istua
kädet ristissä Ja tyytyä siihen unoh­dettuun
alueeseen mitä sanotaan Lde-kerbyksi.
'Me voimme kuitenkin tehdä Jota­kin.
Tunnettu tosiasia on, että Etelä-
Ontariossa maksavat teollisuuslaitök-
Allan Laine on "pikkuihmisten"
ehdokkaana South Porcupinessa
. South Porcupine. — Me eläm­me
kunnallisvaalien aattoa. Useat
Ontarion kaupungit, kauppalat Ja
yhdyskunnat tulevat valitsemaan
itselleen uuden virkakoneiston
hoitamaan niiden kunnallisasioita
tulevana vuonna; Nämä' tulevat
kunnallisvaalit : tullaan useilla
paikkakunnilla toimittamaan ensi
Joulukuun alkupäivinä. Lähesty­vien
vaalien Johdosta Jokainen;
knnAan virkoihin py^vä henkilö
lupaa valitsijoilleen^
ennenkin, yhdeksän
kymmenen kaunista.
kuten aina
hyvää ja
Tällaisessa vaalihumussa eletään
nyt myöskin täällä pohjoisen kulta-perukoilla:
South iPorcupinen edistys­mieliset
ihmiset myöskin osallistuvat
näihin lähestyvim kunnallisvaaleihin,.
Jotka pidetään t k : n 6. pnä. Vaaliko­kous,
mikä pidettUn marras. 21.- pnä,
valitsi kylämme valtuusmiesehdok-kaaksl
suomalaissyntyisen A l l a n X a i -
|ieen. Mitä miehiä on A. Laine? Hän
on kylässämme syntynyt Ja kasvanut,
sekä käynyt koulunsa täällä. A . L a i ­ne
on verrattain nuori mies. Ikää hä­nellä
on ivasta 25 vuotta. Nuoruudes­taan
huolimatta hän on ehtinyt Jo
työskentelemään kaivoksissa. Nykyi­sin
hän työskentelee autojen korjaus-verstaalla
Timminsissä, minkä hän i t ­se
omistaa. Nuoruudestaan huolimatta
on A. Laine syventynyt tutkimaan
kunnallisasioita Ja tullut huomaa­maan,
ettei niitä aina läheskään h o i ­deta
n i i n miten ne olisi edullisinta -ve­ronmaksajille.
Näitä sihnälläpitäen J a
nitden epäkohtien poistamiseksi on A .
Latoe'lupautunut kylässämme tulevis­sa
kunnallisvaaleissa valtuusmieseh-dokkaaksi^
Hänen ohjelmansa mitä
hän tulisi kunnanvaltuustossa aja­maan,
on:
Oikeudenmukainen verotqa plen-eläjlUe
Ja heidän kilntelmlstol-leen.''
Järven rannan perkaus Ja nos­taminen,
ettei asemalle menevän
kadun varrella olevat asukkaat
Jouda karstinaan niistä, kerit-tul-
Tista, mitkä tähän asti ovat oDeet
Jokakeväisenä vitsauksena. Laitet­tava
tnosta~alneesta puisto, kan­san
käytettäväksi.
Lnonnonkaasun saanti pöhjoi-; ^
seen, minkä Jakelun tulisi panna'
kunnan valitseman erikoisen ko^T'^
mitean haltuun, eikä yksityiselle
kelnottelntarkoitnksessa.
Nyt Jo ennen Joulua loppuvat y m ­päristön
metsätyömaat Ja metsämie­het
Joutuvat lopputalveksi työttömik­si,
mikä lisää kylämme työttömien
lullcumäärää. Kunnan on jäiijestettävä
työtä näille työttömUle ; työläisiUa.
Näitä kaikkia sihnäUä pitäen, tiilee
Allan Laine työskentelemään kunnan
valtuustossa^, meidän pikkuibmlsiln
kohdistuvien epäkohtien: poistamisiek-äi.
Siis onsl joulukuun 6 päivänä
pidettävissä kunnallisvaaleissa, anta--
kaa äänenne, valtuusmlesethdokkaalle
Allan Laineelle. — R.
Fordin ja union
neuvottelut
jatkuvat
Toronto. _ Pord-yhtlön Ja U A W :h
edustajat kokoontuivat täällä maa­nantaina,
kokoukseen::: Pprd-yhtiötä
edustaa kolme varapresidenttiä.
Kysymyksessä el ole varöhalset
neuvottelut työehtosopimuksesta; Neu­vottelut
yhtiön ja union välillä on jär­jestänyt
Rev. M , C. Davies, Joka on
lainlaatijakunnan puheenjohtaja:
Neuvottelujen tarkoituksena on löy­tää
perusta työehtosopimiisneuvotte-lullle.
Union tarkoituksena on saada P o r d -
yhtlön työläisten edustajat Oakvillesta
j a Etobicokesta neuvotteluun.
Nainen yliajon
uhriksi
Port Credit. — Viime simnuntalnä
sai autonyliajossa surmansa nainen,
jonka nimeä eivät poliisit eivät vielä
Nainen on noin 30 vuoden ikäinen.
Otinettomuus tapahtui Queen iEllza-betaiin
.valtatiellä. i ' / -
nalllsvendsta. McKlm-jtunnassa ,,Qn
teollisuus- Ja liikelaltoksUi ^verotettu
vain ($98,380 arvosta eU 2 .prosenttia
koko veroarviosta, mikä tarkoittaa,
että kotien omistajat kantavat suu­rimman
osan vertdtuoirmasta^Mntta ei
ole mitään lakia mikä estää meidät
nauttimasta Etelä-Ontarion standar-telsta
tääUäUn
EtoletnUcään salaisuus kenellekään
että Inco/on:selvinnyt •vtfosikausia s i ­ten,
ettei sen ole tarvlimurmaksaave-roa
kunnillemme. Se vähä. minkä me
saamme Murray Mlnelta on v a i n p i ­sara
siitä; minkä tulisi saada Froodls-^
ta Ja Copper cilftlsta.'
Me tarvitsemme' näitä lisätuloja
väUtämättömästi^ V : I^
viemäri-,-<vesi- j a hionnonkaasupalve-:
l u n ; •Lock^rfa^^ rakentaaksemme
uusia kouluja Ja välttämättömästl t a r -
vittanran ' kunnalllstalon v sekä nuden
Jätteiden'hävityslaitoksen; JOS me y r i ­tämme
suorittaa-nämä tehtövät ny­kyisen
•verotuajärjestelmänperusteel-
-la; meidän vecDtaakkamme 'tulee kes­tämättömän
auureksl.
• Vaatlessamme ; ieolUsuntta maksa-osaan'
kohtnollisen osani veroista^ me
pyydänune vain oikeutta;: Loppujen
lopuksi Inco;maksaa, omien kanppa-loldensa'
kaikki kulut samalla kun se
maksaa kunnallisveroa : Port Colbor-nessa.
'Ont./ Ja .Hnntingtonissa IVest
Virginiassa^ USA. Miksi el Incon pi­täisi
: maksaa ; veroa meidän kunnil­lemme?
Pitöäkö meidän olla köyhinä
orpoina Joiden täytyy elää kerjäten?,
, : Meidän nykyinen valtuustomme s i ­vuutti
kultaisen mahdollisuuden (Sud-buiyn
JaMcBIimln) yhdistämiskuulus-tehtssa
kieltäytyessään vaatimasta l i ­sätuloja'inisolta;;
Edustaen Lockerbyn
. Veronmaksajain Yhdistystä mmulla ei
ollut siinä tilaisuudessa mahdollisuut­ta
esittää meidä|i näkökantaamme,
sillä valtuusto auttoivasiallisestllncoa
pitäessään kiinni :epäpät6Västä el-'
muutosta kannastaan. Meidän; v a l ­tuustomme
olisi pitänyt vaatia lisää
verotuloja CopperCliff Ista j a Proodjs-ta.
Sitä se ei kuitenkaan tehnyt.
On tledoltettu' — eikä valtuustom-^
me yksikään Jäsen ole sitä kieltänyt
—•että Ctocölta 'lisätulojen vaatimisen
asemesta Valtuusto: tukee/^Ontarion
terveysministerin : apulaisen, t r i Ber­ryn
ehdotusta, että rahoittaisimme
rakennettavan ;jä tteiden hävityslaitok­sen
filteUi-: että pakotettaisiin maksa­maan
kaikki perheet — rikkaat ja
köyhät "llkaviemärivuokraa" 25
senttiä viikolta eU., $13.00 Vuodessal
Tämä olisi mitä epäoikeutetuin ja
suoranainen korotus muutenkin kor­keisiin.
veroiaiUmne.Kotienomistajat
j a !vuökralalsetpakoitettalslln maksa­maan
yhtä paljon kuin apartmenttl-
;taloJenkin omistajat» J a sen lisäksi
kotlenomistajahi täytyiJd maksaa 11-'
kaviemärien rakentaminen omilla ka­duillaan.
K a i k k e i n vaUtettavin seikka
on se*" että ^ tämä suunnitelma ' l i k a -
viemärivuökran" suhteen tulee toteur
tettavak^ elleivät veromnaksajat sitä
estä.
Päättäessälii ryhtyä uudeUeen eh­dokkaaksi
minäjhuomloln senVlaaJal-le
levinneen käsityskannan, että me
tarvitsemme Lockerbyssa uutta Ja­koa^
Meidän ^lee panna yhdyskun­tamme
edut etutilalle työjärjestyksea-sä
Ja.tehdäksemme sen, me tarvitsem­me
valtuuston; mikä puolustaa kotienr
omistajia; silloinkin vaikka se vaatii
Incon vastustamista.
Me tarlvtsemme McKImille ja
: ;Lockerbylle nutta Jakoa mikä: /
l v Ratkaisee hetikohtaisesti koulu-kriisimme
Ja takaa, v että lapsemme
saavat riittävästi koulutilaa. •
• 2i Suunnittelee hetikohtaisesti llka-viemäri-
Ja vesijohdot sellaisella mak-superustalla
minkä Lockerbj-n asuk­kaat
voivat suorittaa. Meidän täytyy
lopettaa vesien likaaminen j a tulipa­lovaara;
Lockerbyssa sekäestää; to­teuttamasta
se paheellinen ehdotus
likaviemärivuokrauksen"'suhteen;
3^: Kotien verotaakkaa on alennetta- <
ten veroja siteni että; muodostetaan
kunneistamme yhteinen alue. Joko
yhdistämisen tai suurkaupungin muo­dostamisen
avulla, lukeutuen siihen
myös Copper Cllf f Ja Prood.
4. Kehitettävä asianmukaista suun­nittelua
katujen :: nyikyaikaistutta-miseksi.
puistojen kunnostamiseksi
lapsille, Jne.
5. Taattava luonnonkaasun'kmmal-
Unen jako.
i Jos te haluatte vuoden 1955 valtansr
toon edustajan, jota c l Inco voi pe-loitelia
eikä painostaa, miehen. Joka
puolnstaa kottenomistajia^v vuokralai-,
sia Ja |plkknllikemletalä vaatimalla
teoUisnnslaitoksilta lisätuloja siten,
että r Teronmaksajain v ^ verotaakkaa
voidaan huojentaa, silloin minä esitän
kunnioittaen, että äänestäkää jonln-knun
6. pnä taltuusmieheksi W. Ek­lund.
Kimnfoittaen teidän.
esitys 5teelton
haaliila Sooisi
Saott Ste Marie. — C S J : n täkäläi­nen
näytelmäseura/esltti tämän i^äy-täntökauöeh
enslnimäisjeh näytelmän
"PäSvä''periJättärenä" t^. 21 pnä. Se
oii erittäin hauska nähtävyys katBO-mon
piiöiata. Yleisön voimakkaat
suösibiäoajitukset:puhuivat: siltä; sei-"
vää Meitä':; , - ' •
Näytellnän ^johtaja Helga,Harju o li
•tehnyt' f i j ^ n työn roolien jaossa Ja
ohjaitkseissa. Näytelmässä esiintyi
AlmaM^iriäilo, V
•kl Bergman, Heikki ;/Ulkos!d, Anita
Pete, plk^tyttö Anna Liisa j a Helkki
Kulmalä/i, MUfkaan oh saatu myös ye-'
teraaiiinäytteli^ A iU lantula, joka on
syystä" t a i toisesta ollut pois nä^tä-
(möltämme^jonkin alkaa.- Terve tuloa
vain näyttämölle takaisin!
Siviniienneni sanoen öllat
nähdä aiemmankin "entisiä" jaäytte-lijöitä
mukana. Mitä suurömpl on
joijJakOTirm
saadaan kulttuuritoimintaamme.
Kuisketta-kuuluu^ etttä' liuden näy-
W. Eklund. teImän*iarioitukset alkavat pian.
Ruhr — eilen ja tänään
; Jo viime vuosisadan aikana oli ^
Bnhrin alue Länsi-Euroopan suu­rin
aseiden toimittaja. Vuonna
1847 valettiin Essenissä Kmppin
. tehtaalla v ensimmäinen^ tykki Ja t
Bismarckin: sodan aikana oli asei­den
joukkotnotanto Jo täydessä
fcäynnissä^^nslmmäisen ja toisen
maailmansodan r aikana tuotettiin .
-aseet Saksan armeijalle pääasias--;
sa Buhrin alueelta. Sen tehtaat
tirfmlttivat sekä WUheImbi että
•Hitlerin asevoimille valtaosan t y - : ;
keistä,^. panoksista; panssariteräk-sestä,
hyökkäysvaunuista, räjäh-dysaineista:
ja maista, sota tar-<:
peistä.
Toisen maaiitmansodan jälkeen r i i ­suivat
rauhaarakastavat kansat Sakr
san aseista Ja hävittivät R u h r i n sota­teollisuuden
maihdin. Saksan kansa
vaati R u h r l n teollisuuden kansalUsta-mlstav
Länsimaiset imperialistiset"plir
rit,' Jotka olivat yhteistyössä Länsi-
Saksan suurpääoman "edustajien Ja
hitlerilälsten kenraalien ; kanssa, ei­vät
kuitenkaan toteuttaneet kansojen
vaatimuksia; vaan. -Jäleenrakenslvat
"Ruhrtn raskaan teollisuuden mahtia
erällä tärkeillä sotatarvlketeoUisuuden
aloilla vielä Lsätenkin.
Jo vuoden; 1953 lokakuussa oli Län-si^
aksassa yli neljäsataa sotatarvik­keita
valmistavaa; tehdasta, joista suu­r
i n osa sijaitsee Ruhrin alueella.
Ruhrin sotateollisuus on Jo vanhas­taan
ollut Kruppln konsernin Johdon
alla. K u n Alfred Krupp vuonna 1948
tuomittiin Niirnbergln sotarikolllsol-keudessa
. tunnusti - amerikkalainen
syyttäjä Jackson: ''Kruppih tuotanto­laitokset
ovat Saksan asevarustuksen
perustaha.V Kansainvälinen; luomio-.
istuin tuomitsi Kruppin 10 -vuodeksi
vankeuteen j a määräsi hänen omai­suutensa
*takavarlkoitavaksi, mutta jo
vuonna 1951 amerikkalaiset vapautti­vat
hänet j a palauttivat hänelle myör
hemmln koko omaisuutensa. Adenauer
rin.hallitus on lisäksi; antanut K r u p -
pille suuria lainoja/Jotta tämä voisi
saada nopeammin laajennetuksi l a i ­tostensa
toiminnan.
Nykyisin on K r u p p i n neljässäkym-menessä,
pääasiassa Ruhrin alueella
sijaitsevassa tehtaassa työssä satoja­tuhansia
työläisiä. Siitä, mitä nämä
tehtaat tuottavat, vaietaan. Amcrik-kalataen
aikakausilehti "Colliers"; ei
ole kuitenkaan malttanut pidättäytyä
ilmoittamasta: '•-•Krupp ef voi elää i l ­man
tykldtuotantoa. Se on hänellä've­ressä."
Länsi-Saksan kemiallisen teollisuu­den
simrl keskus on Leverkusen. Sen
eristävät .muusta maailmasta p i i k k i ­langat
, 'ja sotavoimat; Vuoden 1932
marraskuussa tapahtui tehtaalla rä­jähdys.
Joka osoitti, että tehdas on
sotatuotannon ;palveluksessa.;
r Viime kuukausina ovatBuhrinmag
Tuhannen ja yhden yön tarinoita
::Ermen vanhaan vihreässä nuoruur
dessanune tapasimme lukea suurella
mielenkiinnolla j a nautmoUa "tuhan­nen
j a yhden yön tarinoita" salape­räisyyden
vaippaan puettujen taru­maiden
ihmelsbä .
•: Mutta kuka olisi uskonut, että vie­lä
vanhoilla pälvillämmekin Joudum­me
seuraamaaxi n i i h i n tarinoihin v e r -
rattavtaa tapahtumia.
: Asian kulku' on kaikessa lyhykäi­syydessään
seiuraava:
r,-äs Kuwalthi shelkki. jonka " t a -
runomaisuudesta" e i , ainakaan \ alle­kirjoittanut
uskalla mennä varmo-maan.
antoi täaiä päivänä muutama­na
Kairon sanomalehdille lausunnon,
että hän haluaisi saada Ihanan vaa­leaverikön
vaimokseen.
No. sheikeillä o n tietysti kaikenlai­sia
haluja J a luonnollisesti oikeuskin
iialuJeh aouiamiseen että
mainostamiseen. ' \
P i a n tämän "uutistledon* Jälkeen
saimme nuden' uutistledon; Jossa
kerrottiin, että kaksi canadalaista
neitosta; yksi heii»iä vaaleakutrlneri
törpntolainen malli Ja totaen hamil-tonilained
neitonen, ijoka ei ainakaan
täjlä kertaa ole vaalekutrinen; lähet­tivät
ko. riieikillesähkeen j a selittivät
että he ovat vabnllna keskustelenxaan
kaupoista!
Me emme tietenkään tiedä, mikä
sai nämä neitoset vastauksensa lä-hetUlmään.
Mahdollisesti he halusi­vat
saada halpaa mainostusta — n i ­mensä
senitatiojutun yhteydessä sa­nomalehtiin,
tai sitten he halusivat
kokeilla kepillä jäätä sen suhteen; et-että
minr^cä verran on sheikillä rahaa
j a 'omaisuuksia.
HUoUmatta siitä, misai mielessä
nämä tytöt , sähkeensä lähettivät,
heillä oli luonnollisesti siihen aivan
yhtä täydelUnen oikeutus kuin oli y l -
mmatnltulla shelkilläkin naimdoutl-setisa
Ifulkalaamlseen.
naatit*-Yhdysvaltojen rahamiesten ja
poliittisteoi avustajien mnostamina a l ­kaneet
esiintyä avoimesti. Bonnissa
on pidetty näyttely "saksalaisten v a ­rustuksista
-Euroopan armeijaa varr
ten". Kuvaavaa: näyttelylle cli R u h ­r
i n . tehtailijain ilmoitus 'valmeudesta
toimittaa kalkkia aselajeja suuressa
mittakaavassa.
Ruhr tu*oltaa tällä hetkellä k i v i ­hiiltä
kaksi kertaa' ja terästä puoli­toista
kertaa niin paljon kuin^koko
Ranska. Mutta tämä ei vielä tyydytä
Ruhrin magnaattoja ja heitä tuke­via^
amerikkalaisia. Nykyisiä tehtaita
' uudistetaan mahdollisimman täydel­lisiksi
j a uusia rakennetaan. Thysse­n
i n j^etallurgisen tehtaan: tuotanto
nousee miij oonalla tonnilla ja mislen
tehokkaiden tuotantomuotojen käy­täntöön
ottamista valmistellaan
Kruppin Mannesmannln ym. teh­tailla:-
suunnitelmien mukaanTtulee
metallurgisten tehtaiden terästuotan­to
vuonna 1955 olemaan 20.5 mlij
tonnlar"
Ruhrin sotateollisuuden johdossa
ovat samat miehet kuin Hitlerin a i ­kana.
Pankkiiri Schacht, joka tubmit-tilhNtirnbergin.
sotaoikeudessa Hitle­rin
rahoittajana; on nyt Ruhrin ja'
Länsi-Saksan sotateollisuuden joh­dossa.
^
Hennan Abs, pankki- ja teollisuus-
Johtaja, joka oli asemissaan jo H i t l e ­rin
aikana,, yhdistää jälleen peirsoo-nassaanöeutsohe
Bankin, Ruhrin, ras-.
kaan-teollisuuden .Saksan kemiallisen
t u r s t l n - jä amerikkalaiset lainat ts.
kaikki Hitleriä rahoittaneen Ja kont­rolloineen
. monopolijärjestelmän enr
tlset renkaat. j
Krupp, Abs, Schacht, Mannesmann
ja muut Ruhrin alueen konsernien
johtajat ovat niitä,; jotka vahrjistellr
vat ja ^aloittivat toisen maailmanso­dan.
Nyt nämä samat ihpiiset jälleen­rakentavat
-ja kehittävät R u h r i n so­tateollisuutta
j a valmistavat uutta so-taseikkalliia
naapurikansoja «vastaan
yhdessä
kanssa.
mmmmm
TVNSIVAirKOmN?
Buotäfsa on kuten tunnettua
lutalkc^liky^myksessä.voimassa:
Brattin jSxJestehnä, Joka on
määrälitrojen saamista kuukaude^
Jokaiselle m^rättyyn ikään päässe^
kansalaiselle, mutta Josta, siellä kcitJ
dakkoin lainsäädäntöelinten päät^
sellä siirrytään suurempaan j a n ' "'
piirejä arveluttavaan jakeluvapat
Brattin;:järjestelmää kuvaa osalt
mainiosti seuraava eräästä sikäli
tä lehdestä sieppaamamme juttu.
J : n kotiliallitus oli tavallista Vai^
keammantapaiäcsen maineessa,
ten eukko kuoU; Ja merkkipäivää joh^
dosta' J.-pyysi ''systeemissä" asioi
saan kaksi litraa ylimääräistä. mxA
jallinen anomus ;oU kuitenkin k o i ^ :
roiltasm; epäselvä, j a "systeemin'^ ilier^
rat tulkitsivat sen;20 litraksi; mikä '^J
pauksen>>ähiutkertaisuuteen 'kai
myönnettiinkin; ;
* J . ni^ksol "silmää räpäyttämättä ja
latoi - mainitut ,20 Utraa • reppuunsai
mutta et voinut olTa- pohtimatta
teemin'f .auliutta ja; lähtiessään l ^ J
symättä: f
; i ^ ; T u n s i t t e k o s tekin sen meidän e J
kon?
Canadalaiset eivät
halua atomisotaa
N-liittoa vastaan
Äskettäta Cnadassa toimltetussaj
mielipidetutkimuksessa kyayttiln tä-|
män: maan asukkailta haluavatko he,j
että nyt; kun länsimaat ovat vleläl
edullisemmassa asenaassa atcmi-ja
^ vetypcanmien ffihteen, että olisi lyij.]
dyttävä'sotaan Neuvostoliittoa
taan. ^ Kaksitoista prosenttia oli sel-i
laisen sodan aloittamisen kaniuiUaJ
mutta -68 ; prosenttia oli vastaan ja
20 prosenttia ei omannut mitäänmie-i
lipidettä: tässä maanlaajuisessa koe<
äänestyksessä, mika väitetään, toimi-;
tetyn-tisteellirpUä tarkkuudella ja e-j
dustavan tämän maan kansan inieli<j
pidettä.
• Miesten, oli todettu, olleen sotaisem-j
pia kuin naisten' sillä 16 prosenttia!
miehistä oli ollut sodan kannalla ja|
: amoastaan 7 prosenttia naisista.
Tulipalo tuhosi
kauppalan liikekeskukseo
Melbourne, Austraalia. Tulipalo tu-j
iiosi Victorian valtiossa sijaitse
Kerangin kauppalan liikekesku
viime sunnuntaina. Vahingot arvioi-j
daan y l i ; $50,000. Kerang sijaifc
noin 160 mailia pohjoiseen täältä.
12—bf. Tulipalo tuhosi amerikkalali
:•. Pusan, Etelä-Korea. Tulipalo tu^
hosl perjantaina amerikkalaisia iVa'!
Tastahuonelta täällä. Näissä va
huoneissa säilytettiin pääasiassa i
liinia j a voiteluöljyä.
Tämä oli amerikkalaisten suurin "va-J
rasto Etelä-Koreassa.
•'""amerikkalaisten pankkiirien
Rikas metallilöytö
New Brunswickissa
American Metal Co. on ilmoittanut
että sen valtauksilla,- jotka sijaitse-
VBt noin 12 mailin etäisyydessä' luo-naasesn
BarhuKiMn ikalvaritoalueelta
New Brunswickirsa, on koeporauksis­sa
tähän mennessä todettu noin. nelr
jä miljoonaa tonnia lyijy-, sinkki- Ja
kupariooria. Koeporauksia Jatketaan
ja n i i d e n otaikrataan paljastavan pal­jon
enemmän näitä metalleja. Tästä
aiheesta |x>dotetaan muodostuvan vie­läkin
täi<keämmän k u i n on BathUrs*
tin aluöi^Se merkitsee myöskin sita,
että N^wBi:un]9Wlckista saattaa muo­dostua
eräri Canadian -tärkeimmistä
metalleja ;tuottavista maakunnista.
Suomen työntekijäin
keskim. 'kuukausiansio
on ^Ue 20,000
Helsinki; — Täkäläinen Tyc
Sanomat; toteaa tilastollisten tie
Jen perusteella; että Suomen kaikkie
eri alojen työntekijäin keskijnääräij
nen kuukaun.ansio on nykyään all^
20,000:t maikkaa kun jätetään huo
mioimatta ''ylemmän henkilökunnanl
johtajien yms. palkat.
Japanin silkkitoukat
radioaktiivisia
- Tokio. — Japanin maatalousmlni
teriön .eräs puhemies sanoi tor
että silkkitoukat ovat osoittautu
olevan radioaktiivisia. Hän sanoi, etj
tä täinä voi Johtaa jsilhen, että nemuj
nivaf vähemmän kuin normaalisestl.
Helsinki. — Yhdeksän lasta
kuoUaaksi viime perjantaina
kodiS£d'Kangasalassa.
vPakneet lapset olivat nuk .
puusta rakennetun lastenkodin yaj
kerra&sa.
Mutta jQlIa.khi'tavalla tuntuu luon­nottomalta'
J a ken-assaan tympäise­vältä,
että 'avioliittokysymystä' käsi­tellään
tällaisena kauppa-asiana sen-fationälkäisten
sanomalehtien pals­t
o i l l a . - ' : ^ .
J a tässä e l ole mitään eroa sheikiri
"tarjouksen" j a näiden heitoa!:en;"lu-;
pausten" välillä.
« * • •
: Toinen aikakautemme elämää k u ­vaava
uutistieto sa/atiin muutama
päivä sitten Uuden Seelannin erään
puutavaryhtiön ilmoituksesta, Joaia
pyydettiin sataa canadalaista metsä-miestä
työhön Uuteen Seelantlta.\
Heti tämän !'työhön halutaan" i l -
moltilksen.-julkaisemisen 'jälkeen sai
•ko. yhtiön edusta>Ja: 3.000 kya2lyä tä­män
ilmoituksen Johdosta Ja 1,500
metsämiestä täytti asianomaisella ta­valla
työaxicmuskaavakkeensa. Jläls-tä
työhön hakljofcta yhtiö nytten v a -
Utsi löo canadalaista; Jöbka allekh'-
Jolttlvat kolmen •vuodan työehtosopi­muksen;
j a lähtivät perheineni Uuteen
•Seelantiin." -
Sata canadalaista metsämiestä sai
siis kohnrai vuoden "flhipto**. mikä
Sellaisenaan on heille /toivdtta^sti
otmen potku ^ mutta l,400^«Iuutä
hakijaa Jäi ilmeisesU. edeUeen työt­tömien
aimeijaan!
A j a n kuva sekin!
. • * •
Niille kansalaisille, joUIa on
radio tai tilaisuai näköradion ha,
miseen; annettiin muutama V^}^
ten tieto, että he voivat saada flDBl
piioHn koko/joukon uusia cac"
•6ia "tähtlnäyttelljöitä."
: Tämä sellaisenaan onkin
tävä ajatus, sillä yleisenä vaUt
ori että Hollywoodin saippuapi
tappavat kokonaan ca"'»''
kulttuurkiennot.
Tässä yhteydessä on ^nilten!^
symys parlamentin järenten aiao
n°en istunnossa pitämien o
filmaamisesta. .» J
, Mutta kuten kaikki filraltäluiet.q
vöisat parlamentin jäsenenfflie " '
kuitenkin huolissaan siltä, etta
he näköradicvA näyttävät ja tm
kih järjestetty siten, että e n s»
keilla^n kaikessa hUJaisuudeoa
mhikälalsia "tähtinä>ttelijöitä
roifi.a kansanedustajista tulee.
' sivumennen sanoen tuo
saattaa olla tarpeellinen vara»"
pide, sillä JOS "tähUnäytt^,
vftt ^ U y l ä katsomoa, niin •^
vaikuttaa haitallisesti lup*™-