Vapaus, February 11, 1956

              nuiamvBä mmm t y y M » »
Tdieldkoslovaldan tie
" Joutiien jjoliittisesti kansanjoukoista eristetyksi ja'voiinan tasa-
, ^jnm kääntyessä tyasemmiston johtartän työväenluokan ja talonpoi^
'-jkäas^ edidcfii^ ^Tshekkoslovakian .viimeinen porvarillinen presidentti
;i)diiani/Bettes erosi tcrfmestaan hehnHcuun 20 pnä \9^S^i^00,.
>>iia|»^tt(i^faistorikU!neii käänne Tshekkoslovakian kansallisessa elä-
- J r ^ / i i l l ä ^ l c M n i^ttyi sieHa kapitalistinen aikakausi ja ^ p | o^
' jo^y^Jsk^ ^ka. Niin' suiiri ja
; ^ JiMn44i't^anä, niujitoS; että Tshekkb^ovakiassa puhutaan jiyt yleisesti
[M ; .«nnÄi'';i*hclroiltouta'* Ja sen jälkeen vallinneista olosiihteisU, millä
M )ll . ^''4tt)tetaWWtalistineii wri6stelmä sosialistisesta järjtetdmäslä. m
\ ^Ct K y ^ y f » ^ «l siimkaan 'ple mistäih rirouodoIlisuuks'^ta" 'eikä
^ e^pctea^*J»J0»kilÄidotsisto^^^^ Välittömänä seurauksena^ hel-
, 'iäiktian teqiahtimueri jälkeen-i^paOitui perosteelHnen muutos ma^n
ömuii^ssuht^usk-'lluttytskap^^ met-
' "l^^Clt^VojSMHJ^.»^^^^ "^^^^«*" haltuuji 1^"tahtoo
palyel^naan koko
" ' ieaiisäa jalnaata* ,S'IaaseudUti köyhille^ maanälkäisille astd^ille jaet-
• ^1ja''»Suwklrta'ii6jcri^maiW se johti vähiteltett vapdaehtoisuutefen
p^iiV'^'^taiou^ituskun^ien 'eli^ koll^ktiivitnpj^a Vuodosta.
y^Tsbekkoslovakiassa « i O l e e n ä ä "hfibnikulmV tapahtumien joh-,
' ^ ^ 4 j ^ ' W a a Ä ^ifckjuyWillä.mäfadoni^uutiä rikastua toistan työn 3, :ivlUi^^k.;!pL^^ se tar^ojttaa sitä, e|tä söiirten
\;jl$^8^jot!kkp}en:e|ä^ ön"^lullut lielpömmaksi ja täyteläis^mmäksT,
^' ^T^nqi^än ei ;^rvitse'<i}ää,pe^ sen pat«mmin työttömyyden ai- '
" ^c^päran^atr keskeyiyma^ ^ko kansaktinnan elintasoa
C. ^ Jottajmeitf «i voitaisi syyttää "puolueellisuudesta", lainaamme
^ia^{n'Fra!ial£taLj:T^|cko^ viikolla .lähettämästä uutts-.
* ^^^.llKoinmiuhisUtpdf}^^ He bva|
,^tiäl|tslän^^'niiKer^i^ (mutta ei yksityisten
'aBuihW(^:jl 'iWitä y1^ omaisuuksia ^Vapaus)
^ii^Sien^iBnäi^koij^spaj^t. Venäjän avulla he teollistuttavat
^S|o^W|y^'^äk,lnt^;:<»ii yäää maatalousalue. Työläisillä on
j taattu työ^ sai^a^dkuufus, valtion, tukemat lomamatkat jotka eivät
" ipiaksa^^ työläisille juuri mitään, vanhuudeneläke, vapaat ajanvietto-
> paikat'ylimystön entisissä palatseissa. ^ '
- . ^ » i^jferiieilli^t mitfbet saavat etutilan asuntojen suhteen. Eräs
J afii^Hqä*iömoi"ptidllks^ tosissaan: "Varmin keino asunto-ölojesi pa-posö*
i a ienoJltittmiasto J a ^ u n u t
«ieUä huomattarasu; Tim beVktm
m TIibetJxsä postlUsjoJa j^crteensä
iaumftriiy ViiouatsOaiiaaeea
seJJdo vuoden cikaoa on tbatsa, 61'
gaczaasa; T%iftmd<tt^ «ekä muissa
ka^Q>un^ei8sa<> j a a s n ^
•IqrmmeniäpertKJa^
i% j a -osastoja. 'ssaiuiDUinen radioi
pväi/eXoyhtey^ cn ^festt^tv Lbasan,
Pekingin, Tsu>it8inin,,^^slendun J a
Tslamdon vSUM. Posti iculkee ^ny-kySän
Klflian muista piireittä T^jbet-
Cilii 20 pUväaA titfi vasloin kuin vielä
Jdktt aika sitten siihen meni aikaa
montar Jroukautta.
Vuoden U64 lopuiia 'hibetissä pos»
titettiin päivälehtiä ja aikakauitlul-kai
«ija 7 eri nimikettä, lam hetkellä
Xäiasari posti* pi lennätinlaitos ottaa
Suuri v^ivoim^laitös^' *
napapiirin tiiQUa p%pleii
^euvo^Jl^tossa rakennHaao kjrm-meniä
«ottria ^eslvolmalaitok^^lrk-slstään
viime vuoden viimilrinft^lrou-kausina
antoivat «»slmmäiEro^s^ik&'
virran "sähkdFolmatebtaatTr Jotka on
ralMime^aKarpalle, Cnejnllle Ja[ V o i '
gaUe^^ KuIbTsbev^^ j a obijUnj^ ur
pun^jlähelle.:Xrudet halvah^cä&^.
voiman^ virrat ' l ^ t l v ä t j i r a r ^ a ^ ä ^ -
telinjoja jiitktn tehtaisiin, '^otiEmto-laitoksiin,
{(one-trsktorlasemUI^ ja
kolhoosdhln; ^^ ? Ji^f f f ; ' J i^i; i l
(Biljattaln pantein JEäjmtKrk^änäf
kas KnjazluijaGuban 'Vesivoimalai­tos
peräpohjokissa; -pobfDittäs^^^ai»^
piiriä tuolla putaten; riTämänri^esivoi-malaitoksen
rakentaminen vaaU^^-
kentajilta ei vain ^^Innirtä ^ tämUllstä
taitoa; vaan myaäcm^^uiirta;
vaataan y l i iob pälväfebden ja''aika- lujuutta, kylmäveri^yyttä ja taitoa
l^usiiiikalsnn tilaukäa. ' 'taiatella Jite*^»in- t»a.ls^e*st. i. ^p^e,iä^ptö^bijoi l.a\h.
II
- i l
l i l f
Iti*
. yant^i^ksi on se{ k t ä hankit kaksoset.^„ , -4 ;|
^^^Keskinl^Vtainen palkka ona,2S6 kruunua ($179) kuHkaudP5$a.
^.JrSma Oli Ikak^keVtaihen palkka vmattuna kymmenen yuotta sitten -
^ lyallinneisiin palkkoihin, mutta' sekään "ei^ ilmaise" Itoko edistystä.'
Ytiokraari^enc^ tavallisesti vahenvmän kuin l ö prosenttia työläisen
"v^^alkastä/^ 1^aJ[t;iön'1i>lmeSla on järjestetty' lastenseimiä iiiten, että |
' vaimotkin voivat työskennellär IJseimmat perheet- haavat kaksi '
^ t*>H Toisaalta vfa^n taloudellinen ja fosiaalinen, edistys tapahtuu nyt
entistä nopeammin. 'Tshekkoslovakia laajentaa kiiuppasuhteitaan
, ympäri maailmaa ja lisää tuotantoa kotimaan leollisuuk^ssa ja maa-
^ ;fälou»suuskunnissa. Seurauksena siitä dn elintason entistä jyrkempi
^^«Ws^/-r-'^lBikä työttömyydestä tai vanhuuden
_pamstal, ,^ , -
, ^ Mttttajirpeille sanotaan/ '•kommunist'nen jumalattomuus'' eukäl-
'ieä kuitehkih i k i s i l t ä uskoniViHpauden? Porvarisetien satukirjoissa
.jay**P*ä^^^^^^^^^'^y''ä'^*"' todellisuudessa. Yllämaini-
'tnssa'i^;,4W^tikl6ssaesimerk^ sanotaan: "Kirkot ovat täynnä ja;
' sakvat tavallisesti'olla rauhassa", , ' , . ,
^ "^-^iMaali .perustuslain mukaan omantunnonvapaus on kaikille
- taattu,^;. Kansalaiset' voivat palvella jumalaansa kuten haluavat;
kuten heillä on oikeus olla uskomatta mihinkään ylUuonhölIisiin. .
'Jibs'vanhemmat sitä haluavat, kouluissa annetaan Japä'Ue ope-tttsl^
^u&konnQcsa, mutta muuten ei uskonnonopetusta' kouluissa
Tällamen on "tshekkosloyakian tie'^ n\itä siellä on nyt kiiljtttu
h^?|tsan vuotta,; ^'Helmikuun'' päivien jälkeen.
H^kitsematon puhe «
, Vierailtuaan Washingtonissa, missä presidentti Eisenhower ja
Britannian pääministeri sir Anthony Eden olivat tuloksiltaan laihan­laisessa
neinronpidossa, Britannian ulkoministeri Selwyn .Lloyd pis-
^täytyi sir Anthonyn kanssa myös Ottavassa — ja piti siellä puheen,
•mikä olisi ilmeisesti saanut dlla pitämättä.
_ • Globen kirjeenvaihtaja flarvey Hickey kertoo ull^oministeri
l«loydin "varoittaneen" visme maanantaina ''Keski-Idän ja''Aasian
hiltä imaita> joille Neuvostoliitto on luvannut taloudellista ja muuta
^ apua". , '
i K siitä, että ryhtyisimme "puo-v^^^
a 1^ sillä se ei ilmeisestikään tässä asiassa
fliefdän'''puolustustamme'' kaipaa. Alutta sen sijaan uskomme, että
:1)arkittuaan asiaa uudelleen/ ulkomini itse siihen
käsitykseen, että hän puhui väärässä paikassa, väärästä aiheesta ja
vielä väärällä vuorolla. ^ * '
Juuri samaan aikaan jolloin ulkoministeri Lloyd näitä "varoi-
Atuksiaan!' esitti/julkaisivat päivälehdet raportteja yhdysvaltalaisten
ndehitysjouldi
^>1^adoude^lisen-suunnittelulautakunnan laatimista a
diäsiakirjassa ''vertaillaan shä apua, mitä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto
V on antanut jälellefääneille !maille"r^
muksenperusteella Neuvostoliitto on kaukana edellä! Tämän japa-pn^^
i?«avustettava;maa käyttää saamansa luoton, kuten komentelee Y^fidys-
; vallat; -i (.Suomen kohdalta tiedämme varsin elävästi, mitä tämä mer-
.Ä:laaUisista sitoumuksista, apu; Neuvosto­liitto
tarjoaa jälellejääneille maille rahaa tai taiteellisia tavaroita ja
ottaa vastaan Aasian «maista niitä tuotteita, mitä on siellä yltä kyllin.
- Kaiken, l i s ^ i Neuvostoliitto ottaa vain kahden prosentin koron 30-
'VtioUs^a feihasta, jotavastoin Yhdysvallat kiskoo 4^2 pros. koron.
: :;4äjnoisU: J ulkomaavaluutassa kahdenkymmenen
^ Väöd^i kuluessa.
^^;^^4J^aikki,tämä ja paljon muutakin ilmaistaan Japanissa suoritetun
. 4ujtiumuksen perusteella. Ja esimerkiksi samassa Globe and Mail
I^eisa, jonka etusivulla julkaistiin ulkoministeri Lloydin 'varoitus
' 4äsiäh "anaille Venäjän talousapua vastaan, julkaistiin sisäsivulla
Suurena: merkkitapahtumana^.!^
jaiais^SUoMalalsen ta^aVäUan kult­tuurielämässä
oli näonta kuukautta
' k^fäny^iasavalian tysmt^ten ja vir-
^ilijainitaideharrastuksenkatselmUs;
il^tselmukseeh o ^ s t u l "noin 7,000
työ^tekevää. ,
Jotilukunn 2i. päivSnä t ^ v a l l an
m t i s i ^ l l s e a ^ driM|mateatterlssa xoU
katsehnuksen lopptikonserttl, joka
muödösiui^-todelliSiikäl; kansantaiteen
juhlidcsl. Katselmuksien parhaimmat
kollektiivit j a e«}ttäjät tulevat osal­listumaan
i yleisiiiitolalseeo.; taldekatr
.selmukseen, joka 'järj^^tään^ Mps-;
Se, mitä petroskoilaiset saivat tijto
na Utaha nähdä.' ei oUut .tavallic>c
konsertti,' vaikka sen 'ohjelma bU&
voinut' tyydyttää^ ya^tiyaisintakh
katM^a^.^ ilu^käaUsän draämateatr
terin liäyttämiöilä esiintyi soltttuisla
kuoroja ^a- reippaita tanssiryiuoiä
kaunolukijoita Ja soittajia; laulajia, ja
taidevobäisteUjäi^. Se oli kahsanky-kyjen
katselmtis, Blirätkä suiiikaan
sattumalta salissa istuneet kuiskail­leet;
tämän tästä^ toisilleen: \'Nämä
tanssijat ovat metsätyömaaltamme'
taiktca "Tuon laulajattoren kanssa
olen t7<i3sä samassa osastossa". -
Näyttämöllä esiUityi amatöO^ritai-telUJoita.
iMlelitiarjras^ukseU^en he oU-vat
voineet varAta vain iltansa ja va­paapäivänsä,
koska beljdän perusteh-tävknädn
on ^tgrö metsäpalsjtaila ^tal
kolhoosin pellolla, rautatielle, tai
kauppaverkostossa .:tahi:! slttenv opis^
keiu teknikumissa tai instituutissa.
Konsertti alkoi sen t^sanottajain
yhdi&tetyn kuoron esUntymi£i^llä.
Kuoro £ ^ esitti l ; KarJalais-SuomalaiseD
tasavallan >yleisradionvsin2omaorke8.-i
terin :säestyk6eUä!vvaltaisasti :Ja :Soin-nukkaasti
laulut/Oma-karjalais-suo-inalaiskansamme;
maa?u(säv; Rautio»
ja vNeuvostbpatridottien m ä r ^ " teäv
MUradeU). -"
Käyttämölle tulivat onegantehtaa-lalset.
i^asanrallan eturivin'tuotanto­laitoksen
työnteidjät ovat tunnettuja
työstään iekä suuresta Iciintymykseä-tään
taiteeseai. Yleisö on aina'otta­nut
lämpUnästi-vastaan tehtaah kuoi-tbn
ja; tansSikollektiii^in sekä solistien
esiintymiset; :Ja loppukatselmiiksessa-;
kto^Onegakh tehtaan ^kitoro Alana^je^
vltt jolit6niana'näytU korkteta laulu,
kulttuuria; Kuoro lauloi vaiinitiavasti
Vahhan vallahkumouälaulun :"Me, ta.f
kojat'% Pergamentin laulun "Metsäi­nen
seutumme" ja Nosovin "Tanssi-;
laulun'.'. Retppjaalia huumorilla Ja
Veitikkamaisuudfella esitti Poppin oh-;;
Jaama tanssiryhmä /'Karjalaisen katr
rimn'^
Ilolla 4nldaan todeta^ että tässä kat­selmuksessa
tasavallan: met^työläir
set olivat edustfettuida laajemmin
kuin kosäcaah ^läien. Hädän ohjel­mistonsa
Oli ffiUinipiioUsta ja heidän
iteiintymi^lleeä Oli ominaista melkoi­sen
hyvä esiinti^mistaito ja«^tditeelll-nen
maku.
i»koisen lämpimästi yleisö Otti
vastaan Vozriiskin j^ditaman sege-
2han piirin Kulemiiion metsätyömaan
taidekerhon osanottajien esiiniymlsen.
Taidekeihorijäiäenen Sokolovin sa­noihin
sepitetBr''8ähkösaAaajan lau­lun";
sävelten; jiohjalla kehittyy luoh-netaiissi.
jossa kuvannolllsesti "tuo-^
daattrUmi metsätöiden 'perusproseÄ-sit.
,
onnistuneita olivat metsätyöläisten
muutkin' ohjelmahum^t.; Niinpä
näyttämille astui koluta aivan nuorta
metsäty<iläi5^. Henkevästi,ja lUi^ut-iavasti
he hWloivat todellisella
lisyydeM laulun elokuvasta ; i T I j^
llset ystävykset". Yleisö osoitti;,iroi-makkaasti
suosiotaan lauIajlUe.^./r-
Pain metsäteollisuuslaitoksen t^bläi-siUe
AnaslJk]nill'e,s:i^ronkinille ia^^s-tenkoviile.'
' ^
v= Huomiota h e r ä t t i momeriteuise^
meroiden ha^nrä ohjaus j a tai^a^esitr
täminen: KuinIÄ raikas olikaan v e ^ -
lainenkahsatitanssi f Ulitushka'^^,^ Jon­ka
esittivät Petroskoin esikoidukasr
vatusoplston oppilaat, ' ' -
'Tulevien lastenkasvattajien tilalle
tuli i^iopiston oppilaita: Valssin-tah­dissa
tanssi näyttämölle kevyi^inrur-heilupukulbln
pukeutuneita nuoru­kaisia
ja neitosia' vaaleissa kesälrain-meissä.
V a u l i d i ^ a s t i ja reippaasti he
asittlvät; nuprison: t ^ ^ h i ; ' ; .0
oeesti/oh objatt^ - ja lavastettU'my^s-
Icin moldavialainen kansantanssi
i'Zbok'';Jotika esittivät Kemin rauta­tieaseman
taidekerhon jäsenet, jäisuo-malainen
kansantanssi segezhanvsei.
luloosa^ ja .paperitehtaan tanssikol
lektiivbi'esittämänä:' Hyvin^^^^^:]^^
mästi yleisö otti vastaan segezhaläls-
:en paperityöläisten: toisenkin ofajel-mantuneronr—
venäläisen kansaniau-^
.lunv'Kudelka'', jonka esitti-vodmapä-peripusslosaston
työläisnaisten ryiunä.
Edelliseen katselmukseen verrat^
;oli >soittonumeroillarpld]on .^Iji^urei
sijansa tkssä taidekätäelm
Keminrautatielälsten kansanso|tl
lam» fcbnU», jjenj^HHrafflaita,
JaoDittltvastaan. ' ^
Snsflubkkaisella «dosS^^ a s f^
tetftt JJa^aNogty^B»^ ykginjIfHhfP
iartäatas Ja nädcea JtoSektUvi vtim
kaikki valkeudet SunetdtävSn ly-by^^'
i^ä^'-^ kohtteai^ vbodes&C
»tOtem kiiiuaisedi liöhjolailn i n u -
ren',v#hrolatet0to» Joka I r ä ^
taä^^^äUk^^Inralla'' näjjapittintakäliia
kauptfhkeja^jakyIB.,V' ^ '
kyUbiIt 'linä^ ikvää&kli-katmUt^^Ja
etien^eevaX^' i ^ j ^ l nenvdstoih-lisfeffia
^ygmji^e^Sän Xutöhonivoi-m1{<'
-Vrtgtflan t^^TAlideriF r'1ri"'t«**"'r
sessalaajmi 4nftflfffeä >^'>>^nff kulmilla.
^lis, ln'e olemme Kuonan'ideml-maallaj^
v^Jonka''vxantoja:^^^^
snetcSn peittämä korkea kun^u. on
tsft irf^irolBMlaitokB^ iskodottlr Joi»
ffiff ItfifkftHltlfpag SO^ieritHäis&x iaSoo
floltteJnen. KunuDiista ei ole^JäJeO^
wv1iit^lfi!'?vf''-Vfitt^ on nortanst jocsn*
pbman Ja puodostanut vesisäiliön.
VäUn kevättulva kei^tfSn sen aitoa-ami
Ja jdUom vesbäUifo vesipinta kb,'
hoaa vielä- kuudella mftrilH aHain
muöidb^^
Joita'pltJcbt vesi cdijätaan voimaiai'
toksen turirihuiihhi. Ja niistä
lahteen. Askel askiMeelta täytyi kaf-vaä
kovaa maata j a «ukeiitna'pitkät
matkat källfi>|dcy'iäjd.'"T^Ö6sä?käy.
t e t t i ^ t^dnebläbdä-tdäaiU^
j a : ' ; K i d ^^
^ähdyloset;^ flmäan lenteU' miulta-möhkfUeitä;
ja IdEmiolohkarelta.- Sen
jälkeen; alkpiviat: työnsä i monenlaiset
kaivinkoneet, siinä luvussa myöskin
;eraDa^
sien miesten ^ ö n / r a d i i t t i n i a h t s i va
l ^ ] m t ^ i ^ f n ' : k ä v ä ^
ka tnoUbi orraUlta^ ja koottUn^täällä,
työpäikälla/Kitallän idemhn^
|:;!Tuom$y9^^
tonikanava. ' H d i n ^ v a a vauhtia v l r -
m ieyeä.; :^1akftna^c^^ yh on^
tä; :Jota i p i i ^ ^ matlcust8jä4^^:
ja tavarajunat ' ^ . ^
Itokakiitm ZopjUlla 1955 syttyivät en-si
k ä r r a n ) ^ ] ^^
laitc^en'valot' KÖuta s^i pyfixi^
tää ensinu^Ist^ 500 tonnhi painoista
tuitoilna:.£i; jgiattolBlem
lä saadaan jbalaa, vuositta]^ monta -Uvat < vohnaTaltoksen käyntiinpanoa
I M sionii
oM^kMDa
pMtoeleM^
SITA
BoBva kyw felv^^iaJta: TjefiLJ
tekö mihin aikato h a r a tuli W i
ellen aiaSa?"
Sfiät poliittiset taifd|FaiIi)at Usit<
Bs^entsln, jav^VaBceanmeie?;vedet.<
Ennen;^ vallankumousta tämäi :jaiemi-maakylmine
Ja kosj^ine^-i^^
totneen»^^.Iuk$3WttomInej j S ^ ^
koskisine vuolaine^jokineen oli hyl­jätty
s^tuyjkarkoituspafkka.
Viia^^si ^ktduneen -yuoslneljäimdE
t^ial^bmut i^jon^suux^
Sieltä on, löydetty^ apätiitt^a,r,tä^
hedelmiuil^dm k i v ^ Jolla^ b^^^
llmaiuner|d^. ~%ykyään'si^llä tuote­taan
myjSstän ^ p a r i - Ja n i k k ^ i^dcä
rautamalmejä.^i^:~;On kaOTaniit^su^
tuotantolaitoksia. 'jHiminrille on i l ­maantunut;
suuria^ x ^ k y ^ ^^
punkeja Kirovsk 'ja )&IontBbegm^:
dn luotu.mahtava^t^
hi^koö:p<dbJbisten m ^
kesterin esittämä .venäläijaen^ka
laulu "JSynnyinmaa", yliopiston est-j
radio-orkesterin iesittämä^ vi-idomärs?^
oi" elokuvasta 'Sirkus", Pitkärannan
piiristä saapuneiden hanurinsoitta-
^jien esittämä ;''KarJalais-sUomalainen
polkka'^ ja viurslnkln Bielomorsldn
sahan torvisoittokunnan" esittämä
Tshaikovskin "Napolilainen laUlu"-
koristivat ehdottomasti illan v ohjel­maa.;
Sooloeslttäjistä haluttaisi'mai­nita
yliopiston--oppilaan "Terukovin,
joka soitti balalaikalla- kansansävel-;
mani: ja Kirovm rautatien' työnteklrr
jän Artjuhovin^. joka soitti-hanurilla
mainiosti MontUi "Csardasin". ' ;
Mutta johtava osa konsertissa öU,
kuitenkin laulajia;: Olemme >J0'mair'
niimeet eräistä onodstunee^ti' esiintyr
neistä kollektUvfeista, joihin on oi­keutetusti
lafkettava kuuluvaksi K i i l -
leliuskatehtaan kuoro ja Helylän hUo-nekalutebtaan
kuoro, jota johtaa -puur
seppä Zaharovi' sekä rautatielaisteii
mahtava kuoro.
v Monet soololaulajat osoittivat. to­siaankin;
erinomaista laulutaitoa. An<^
saitun suosion sai ostdcseen Kurkijoen
valistustustalon työntekijä Anikejeva,
joka lauloi "Kargopolin tshastusliko-ja"-
Samaa taiteenalaa edusti myös
Suojärven: metsäteollisuuslaitoksen
Piitsoinjoen metsätyömaan 'karsija
Vopseva^'Voimakas ja - ilmeikäs lau­luääni
on Soksun louhimon kivenbiitl-;
kaajaUaPotejevilla. Konsertissa •fiSa
esitti suurells z&enestykseUä venä}äi4
sen kansankoulun^;'Kun olin posti^^:
aJurina'^ Säveltäjä Jousiaisen la^u^uh
' S o i solklhongikot Karjalan maan"
-lauloivat tunteellisesti Putansuu':jä
CRajala Sortavalan piiristä.
liC^pukonsertti osoitti, kuinka r i ­kas
on Karjalais-Suomalainen tasa<^
-valta kansankyvyistä j a kuinka läajorf:
ja tulevaisuuden ziaköaloja on tä&e-harrastuksella.
Katselmus on epäilemättä auttay;^
kohottamaan tasa-raUaii.taldebarras-^
ttdcsen uWelle, kor^eaimnalle t a s ^ ;
jn saava.taidctoimmtaan-mukaaavtu;^^'
bansia työtätekeviä.
.in.-'
myös Dorothy ThoanpsOnm artikkeliy-misMiariitataah yllämainittuun v1
Japanin tutkimuksen ja sen perusteella laadittu|Mni^aW^oaiin^:'j
sanotaan: ^ ' '1\ ' ' . * '^^jj,'
"Luonnollisesti lähsrvaltojen ulkoministeriöt ovat täysin tietoisia
Neuvostoliiton tarjousten miellyttäväisyydestä. Siihen sopeutumi­nen
vaati huomattavia muutoksia voimassaoleviin 'kauK>aöhjelmi|n
>» - \ • . '
Kun Aasian hiaideh kapitalistiselta lohkolta, kaiken lisäksi Yfa-,'
dysvaltain talutusnuorassa poliittisestf, taloudellisesti Ja sotilaallisi^U^'
kulkevasta Japanista tulee tällaisia lausuntoja, niin silloin kaikuvat -
ulkoministeri Lloydin "varoitukset'' kjjpÄille korville.
' Me olisimme paljon mieluinHnin haluniiueet kuulla maassamnmg
vierailemassa käyneen Britannian ulkoministerin puheen yhteyd«säj
jotakin myönteistä ja ihmiskuntaa,edistävää,' kuin tällaisia 'xäxoi^
, ^ tuksia", mitkä saattoivat hänet lievästi sanoen hieman omitui^if
' Valoon varoinkin keski-Idän ja Aasian kansojen silmissä. ^
miljoonaa saitneriä.* Laajalti ' tuo­tetaan
erilaisia^ rakennusameita,käy-r
tetään t a l o u d ^ l i h tarpilsihi metsiä
ja polttoturvteölta. ^ -
Äunsaitä ovat pohjolan antlinets
Mutta n t l d ^ iiäyttämfiseen tarvitaan
päljon/sSUkövoimaa- Viime vuosina;
on KuoBan .lUemimaalle rai^nnettu
volmalaltoäkaskadi^Nivalle Ja Tulo-majoehe.^
fÄutta nUtä"oil,vähän t ä l ­le^,
kasvavalle teollisusseudulle,;;: :9i]isi
päätettiin rakentaa voimakas Knja-zbaja<
Gv^an vesivoimalaitos Kouta-jöeUe
»;joka teskee Valkeanmeren lah^
teenjir-ji" - ^' • ;
' Topografien,'geologien ja hydrolo­gien
jälkeen tulivat sinne kohue viiot-ta~
sitten - ensimmäiset rakentajat
Vuolaan jOen rannoilla valUtstvifOSi-r
8ataWn i^jalsuus, vaiteliaana seisoi
jjrlbäi.9et8ä. Valkoisina raitoina näkyi
soita j%'<'korkeoksita ikohosi .teräviä
kallioita*, r ^ 'f^.J
Kohta Elpyivät. p<^olan Joei» tan.-
nat Korvessa alkoi ^V^dUa veturien;
vihellyksiä, kj^ivinkoneiden' kirnun.;
taa. &Uojenhelinä^ j a ympärillä slnt
kolli sätaköhiis|iilc^'^ehiä'.VtäU
Moskova,jä Lemngrad lähetUtr^t kor­peen
totoal^KaiJa kon<?ita Jaj, i^uiia
työväUneitä. /A '> /'f/?^-^'
ÄiKoutaJoen ihanille rannoille raken^
net|iint>asuiiit|Joja, lsqunij%,\ läs^n-hoitplaitpksla^
> sairaalalauptuild; iklu-fj
b^aV radipk^us.-ruo^aloita Ja;kaupr
poja^ Itakamust^ölälsten
tettiin nififiittää Männiköksi
T;;ö sai yhtämittaa ^ uutta ,vauhtia.
Joen poikki; piti. r^entaa 900 m p^^
kä pato muodostaa, suuri ;vesisäUIÖ. Ja
ohjata senvesi^kannaksen kautta Val­keaan
mereen. Täytyi rakentaa kak­si
kanavaaT^ I670 m pitkä, kokooja ja
llOQ m pitkä v i ^ ä r i k a n a v a sekä tam-meja
ja suuri rautatiesilta. - { _
Kaikki^ lämä'tehtiin TlEo}^^
pohjoisen joen varoittajat Uikutuk-sella
katselivat he kättensä t ö i ^ ih^-
livät valomerta täUä entisellä kolkolla
Ja karulla! teudulla:
tävät hänen puheensa suoranaiseksi
h e n k i l ö k o h t a i s e k s i hyökkäykseksi
Hiigfa C^tskellia vastaan, josta tuU
pttohieen-~J(AtaJa^-;^3ement- AttJeen
luovuttua tästä tehtävästä Joulukuus-iM"
flnfhpfft^H5W* latiantai-iltana pi-*^
tämas?3an f)Uheessa rikkoi Bevan
parlamenttiryhmän puoluesidonnni-sunden.
Jota hän kutsui parodiaksi
dmokratiassa: 4 mn"* arvosteli ;J«rät
vä«ti^ sitä salaperäisyyttä joka^ym-
I ^ i ; ryhmän kokouksia,' j a piti tätä
"salaliittona".' Jos • • tällainen - "menet-,
tely;;;]atikuu,'.merkitsee se p a r l a i ^^
taaiistea.^laitosten;lopptot. hän;sanoL
K ä ä ^ k s o n mukaan on ristiriidassa
demokratian periaatteiden kanssa kun
jql^tviedustajatvv pakotetaan bar-joittainaanpoUtiklk4a;
jokamäärätty
suljettujen ovien takana;'Ja ääneStä-j
mään_ tavalla,. Josta oii idätetty sa­laisissa
kOkbukäJssa; h ä n lisäsL^
vastoiiiikäyiiilsta
Bonn, l^ud-SalKa.j—.Vapaademo-;
lotiattipuoltfe^ osoitti: kantäansaiAder^
naueria>3cohtäanYvvaUtsemalla^^^^^^^y^
Adenauerin ulkopolitiikan ääpek-
:käjp^iiUstä;'.arvm
puolueen parlamenttaäiisen^eduita-:
jiston päämieheksi.'^ , * ~
' 'v^päademokniai|ipuolue, t o i seksi;
svuxin-Adenauerin Iralrobmui^Uituk-^
sessa, valitsi'berr Thomas Dehlerhi
53 parlamentin jäsentä käsittävän
edustajiston puhemieheksi, vaikka
Adenauer;-oli-pyrkinyt estämään:,tar
män ta^pahtumasta. Tämäii tapali- ^ ^ \ ^ ^ mau Mpuiiiiiuuiaiiiu. AUUUUI i/ujjaii-
SuoritettiUSi': töMää mittasiditee^ tuman johdosta on syntynyt arv antavat'; • hävatamolUseh > - käSiiykSen
seuraavat <; numerotledotr: ("i^lnjaa^^
Out)an"veslvoimalafto3csen rakexmuk-;
sel}^ on täii?^ niaatöftä;yU^
kuutiometriä^^ betonia J ä rautabetonia:
on valettu .yU 115 tuhatta ikuutiomet^
rlä, vzautäiikeateitaH on
miljoonaa 300 tuhatta tonnia.
T^rö ei lakannut hetkeksikään. K a l ­liota
räJäyfeltiin-SS. asteen pakkasessa;
ja. stSeassa sumussa:'-^rryötä totiin;
kesällä j a talvella, päivällä-Ja pitk&ä
pohjolsöiziä;':; Rakentajain, p^
seriäoU: saada ptfctmmlpi-voimalaitos
käyntim. jota odotettim'kärslmättö-myydeM
"kuollan^idemimaän k j ^ ^
nissä kaup\ingeissa, kyUssä ja kalas­ta
ja-asutiikslssa'.^'- ^ ^ ' '
' Saanaan aikaan vesivoimalaitoksen
lakentathlS^^ 'ka^ääsä rakennettiin
kOrkeaJäi>nitelihjaa. joka' kulkee 'nyt
terpien^balki^sekävjcälliolden^ soiden
ja; järvien^yll; >> V^^imalaltoksen ensinu.
mäiSen turbiitUiiikäyntiiiqpanon alka-tmnoU^
valmlsmytiskinKO^km pitkä
korkeajäImitelinJai:v^-TKuollan: nieM-<
maan-iisahkötvirtaveikostooni Lkytketty
KnJazhajasjt^Guban- ;voimalaitoksen:
Sähkövhta^ kulkeerkaivoksiir^^ tähtai-.
kyliin. Ilomielin ottivat seudun
asukkaat vastaan;KoutaJOQiraQnalr
ta tulleen uuden voima j a valovirran.
:^^Tällähet!^ellä
ra'kennustyömaaIlav-jokai;«n .levinnyt
30 kilomettille;^ suoritetaan ,viimeiste-lytöitä
.Ja asennetaan >muitaf tuihiine-
Ja^ 'U)|M^^KTO
dä työtä t ä y d d ^ tehoUaan. Yksistään
yhdellä Kuollanniemimaalla tullaan
tuottamaan sähkövoimaa; ytatä\paljon
dessa! Siellä missä seisoi tuuheankiUn ennen vallan&;uniou8ta tuottivat
siitä'josko vapaat'demokraatit tule­vat
eroamaan'Adenauerin kokoomus­hallituksesta.
' - Cebler: tuU Adenauerille erityisesti
vast^imi^ellseksi hiljattain kun Deh-;
leT'asettui kehoittamaan hallitusta
.muokkaamaan hittoaan länsimaitten
kanssa yrityksessä- päästä sopimuk­seen
Ne^^
yhdistämisestä.
l E n tiedä v a n a » » , mutta tänäjuJ
muna tjöni ahdtteessa huoousia, td
tS, hänen takkinsa naulakossa «IMI
beUuL" " " ^
• ^* •
VitHAPUHEISIA
Kaksi sotilasta tapasi toisensa.
nen heistä: oU erittäin vääTäsäärinJn|
joten ensimmäinen kys^ri: -^ftatsuvitt.
Bäkö?*"'\" 'i .
"£i,Iyhyt'petL''
-Kalaätaj^ vastustavat
jokien patoamista .
VancocTer„,B; C.Läosiran-;-^
. nikon< kalastajaln r onlon, VniteS'
-FIsbermen _^a' Allfed VoikiA?
ITnlcm ednstajisfo säiteeri Höntti'
Sievensin Johdolla «sitti äsket^/^l
täin maaknnnan lainlaatijakniL - ]
nalle esitysklrjan^ -jossa pyyde-4
tään lalnlaatjj^kantaa kieliä.
.:vmään';fcalafnottoisten\ jokien
ioamisen.
Asiakirjassa vastustetaan eh-
' - dötosta 720 jaUtsdsen padon n .
kentamis^i Fraser^joeUe LiUoo.|
eUn lähelle < Ja 'myös ehdotuksiai
sandjän padon ;räkentamisdsi Fn-i
serin alajcoksuille ja kauden pa­don,
rakeniamlsekä Thompsoni^^t ]
^Joelle; ;Myo3 vastnstettUn^sähSih?
voimalaitoksen rakentamista
Naajs^JoeUe^ Lomials-Brttish Ge^/E
lomblassa.'*
Kalastcsdepar^entin, ' anta- >
mien tietöjen^^ nikkaan . BC:^|a|
on' t ^ j o l l ^ 5,i90,0C0' hevosvoina-i
lähtenen ^mahdolUsUadet seUaL
' ' sfDa Joilla, JoHdn &1at eivät saH'
{ remlssa määrin vonsekntemaan.'
Kiinaa valmistaudutaan
rakentamaan^m
Tallä betkellä Kiinassa suoritetaan
tutkimustöitä Lancboun ja Tsingljaln-uuden-
rautatien linjalla; 'Uusi rauta;;
tie alkaa Kaiisun maakuiman hallisi <
noUIsesta keskuksesta — CLancboastii
ja' kulkee sitten lanteen • TsingliaiQ
maakunnan keskuksen — Sujinlnj
kautta-'ja päättyy,^Tsinghain maa-j
kunhan länsiosassa?-Tartykin-kauiniii^j
kiin,'>:ausl rautatie on 1,500 km pitki j
PUOLAN JA SÄK$AH
KANSSAKÄYMIHEN
* ^aPuolah - kansantasavallan "ja Sak­san^
demokraattisen vtasavallan.talqU'^
deillnen ja kulttuurillinen kanssa-käydunen,•
rakentuu ystävyyden -ja
ke^kinäisbyödyn periaatteelle.- ,~
'Tällä' betkellä on tavaranvaihto
r^oUih'ja: spTfn välillä; kaksi ker
suurempi; kuin;yuomiä j949. SDT'toi-,
mittaa. - Puolalle . tuoi^htpkoneistoa
;^inUäiij^ia|'^^
suulta ;vvarten; koneita Y
siin, satamiin j[ä' pieniin ^kalastaja- 1 varten,'^bkokalustoa Ja erilaisia ko.^
— . ^jeita;5.Puola.;taas:;^vIe SOT
hiiltä/koksia; ^e^
J d e n l l i ^ ^
Venäjän kaikki höyry Ja vesivoima­laitokset
yhteensä. '
Kirkkaasti loistavat neuvöstoäunis-t^
i''työllä 'ja taidolla pohjoisen napa­piirin
tuolle puolen, aivan Va^kean-meten
«rannaUe: >rakennBtun'^uuäen
KnjazbajaGuban. vesivoimalaitoksen
valot ' -
"kankaita ^Ja puutavaraa. • ' > ;
{-iPuola ja,^SPi; ovat yhteistyössj
:my6saihsyhteysi4a-kulkulaitostoIniiB.v;
^han alalla. \ N e käyttävät ybdessS
myöskin;, rajapUrelssa ;sijaitsevia ted- i
lisuuslaitoksia.'''- ^ ' ~ j
Viune vuosina on, lujittunut hu{>-
matta vasti >myös ikulttuurjkanssaiäyf
minen r näiden .'.maiden-' kesken; 'on J
iajentunut; kirjallisuuden, filmien jya* 1
vaihto. Puolassa on ollut paljasJ
SDT:n kulttuurikehitystä, kuväSvU
näyttelyjä;:.- ,; Puolasn |
ovat; käyneet kuuluisat saksalaisd 1
lurJaiLjat A. Zweig, A. Segers, S |
Breoht; ym' f. j
Puolan teattereissa esitetään sa!^]
salaisten draamakjrjäilljain nayteli
m:a ja Puolan toupungeissa ja ky%;j
sk iiäytetaän saksan'demokraattisen^
sa^tasavallassav tuotettuja filnie]$
Saksan,kansaa vuorostaan kunnosta^
vat Puolan kansantasavallan kulttuor
rlsaavutukset; sen' kirJ allisuns ja taida
PÄIVm PAKINA
"Aa^e kummitteiee" - delässa
"Aave ktimmittelee' iluroop^ssä^ —
kommunismln-^aave;;: Kalkki Ikälihan
Euroopan mahditovat liittoutunee i
pyhään ajojahtiin tätä aavetta vas­taanpaavi
Ja tsaati
millä safiollla alkaa^ vähän toista­sataa
vuptta sitten khJoitettu^'tieteelr
Ilsen' sosialismin perustajain^ Karl
liiandn Ja. Ertedrich Engelsin laatima
*könimiiiklstii^en' puolueen mani-festi".>''
*
;.'^<ävjätämnxe;'huo^olmattä vissit
nlmb^vja;maantieteälliset seikat'sekä
lästöfiallisen l^ehdtjrksen, U t in perus-f
Olaukseltaan -tud^bistoriailineh^la^i^?
ätinto^pitää' ^ d l e e n - päigkansa./-.
Totta^ön ^tletäikin se, että'-'tuö
<^Ve^' ePenää kuhtmittele Eurohan
•l«is«55ä'-^osa»a^ ' ^ ^ ^ ajojahr
'dissa^' tät5'~aavettä'vastaan ef ole
k i ä ä ^V^jän^saJuri r^
k & tbmulieä) eJStä .edes kdCD^säk-j^
a6af|p^I!iäii;^^^^^.i^^
^ii^thtta~6ita.•lei^inimiI^'^''^^
telee nyt Silloisessa *• vtqpauäen^kfeb-diossä.
Yhdysvalloissa, eTköh^
voicia lutea !?Isä nKldän rukousta'
.ifanati. ettei välillä sanota ainkkin>pa-riinkertaan,.
että ^^minä ^nolekom­munisti**!
'^Sim p c ^ ^ e i i Ostamat'Ja Sinaksa-mat
s a n o it
tetevaisesti seuraavat, narrit joutuvat
t i ^ t e e s e m : m i ^ eivät voi enää väl-
1^'^scm^aremmih ai^eeii kUMkäy-tännötddLän
tceitusioiinn nojata'he
tuimutuvat /'aaveeseen**; Jt^ buutavat
.sim^iTOLhääösa^ \ k o m ^ ^ m - m n n^
Bän on McCarthiyn jälkeen parras-valioon^
noussut^tämän^ hetken suurin
aaveitten jahtaaja rajan eteläpuo­lella,
'lianen tunnus^usenaan on,
ettö,' - naapxurimaan etelävaltioiden
valkoihoisten^ mieUvaltaneekerienvyU
on^yUi^idettävä keinoja kaihtaa
'*6n ^ y t e t t ä v ä etelän ^ ä n ^ t ^ a
s^noo hän yhtä vakuuttavasti kum
feräät "kylmän sodan" propagandistit
pidtuvat "lännen elämäntavan" säi­lyttämisestä^
:;rällä kertaa Eastlandilla on kaksi
pääi^ollista '-t-^ fooifununlsmln aave
ja 'Vlidysv^tain^ ^ak^^ oikeus, l i -
Säksiib&iett. 'kommunisä^'* vibolli-slaan
ovat kaikki, joOca tayalla t a i
loisella ovat ilnuij^eet käsityi^can-nan,
,että^ neekeritkin* ovat^' ihmisiä,
ii että heOIe pitaiä myöntää jonUn-laisia:
{hndsoikeukäta-v Yhdysvaltain
perustupain mukaisesti. . . ^ ^
;;-Seriaattort^sHand^ o^^
lissaan /^täi;;^^^^^^
icein;o£kMs Ja^^
niani)' nti|;S on bäoen -mielestään
miltei jksi^Ja sama i^hkaa ny<
^^krn^i^ "etelän elämäntepaa'*—^
misä^vsJkoSboIset am-pua'ii^
kexJpojm^/ja saavat teolle^
vidä /'Qiicettäen" ^unaukski, ^knten
tapahtui .'i^ttdn Emmett iilUn
„jK^t<m^'tiedetä^ senaattori East-bhd
oh dtunädän , kommunismin
vastustaja^ YhdySvaHblssa^' ^Sitäpait-ä^
jbä^«sl9»:j5l4ft,Yhö^ kor-kelmj5^
i^J5P}^e%arhdeMn « ^ t a -
katq^UiSta titomaria onmenny^;Vkom-munistlen
aIvopesun'V läpi ~ ja sikst
n ^ ä arvon tuomaritkin -(ubkaavat
nyt etelän elämäntapaa. Kaikki i)or-varlen
sanomalehdet, sekä TV- ja
radloko^entaattorit' ovat^4 luonnolll-sesti^
Salaliltossa korkefinman ^oikeu7
den ja kominunistlen kanssa 'slllom
jos ne rohkenevat esittää ^vastakkai­sia
^miellpiteimMimalföril^
ajatuksista. Mr. Eastiand on sano.^
nut että hänen tutldjakomiteansä oh
satmut todistusalnehistoa. mikä qsoit-:
taa . "liuomattavaa^ ponnistelua kbm-mxmlstien'
taholta:'tunkeutuakseen
Amerikan •^johtavito sanomalfibtun
Sellainai arvovaltainen Suuren
Raban ;SuurlehU kuta esim. New
York Tiines. on yksi näisfö. "kom­munistisen
v aaveen" ^ saastuttamista
lehdistä. Se: on ;^llut syntiensä vuok­si
tutkimuksen kohteena, mutta paa-^'
timeena 'kommunistilebtenä" Times
julisti: '
•Tbnes, on ilmeisesti joutunut
cCEastländin) byiökkäyksen kobteeksi
siksi kun se vastustaa suurelta osalta
sitä, .mitä .nuv^Eastland -edustaa.';
Yhdy^altain korkeimman oikeu-denkaäkeln
sumin jgmti on senaät-:
.tori Easttandhi mielestä se kUn mai-'
nittu^ Korkein oikeus julisti barkit-tuxiavkantanaan;;;
että; Yhdysvaltain
penutusläbimukaisestiv^i voida eris­tää
neekerilapsia j a valkoihoisia lap­sia
jeri kouluihin. ' Ne ^otka haluavat
panna .molempien rotujen pUckulap.^
set yhteen meidän kouluissamme,
seuraavat laitonta. moraaUtonta ja
synnillistä o ^ i a . . seUttää mr.
Rastland joka tummetaan erittäta
'höylliia- ja "ystävällisenä" esilnty-
,v&iä berr^Lsmiehenä. '
Senaatin: tutkijakondssiotdn istun­noissa
v^hän.sanoö^ aina'tutkittavana^
olevan v^otbolsen ,n1mm mainites^
saan.-to^^mUTta neekereitä -hän pu-.
hutteiee etunimeltä-tai; vain •^^pniiyft'*
<b<v) n l m i t y ^ J ö y t t ä e n i ^
^utta miksi? Baapalskaa^ puna-kauhimlietsojaaiiiim.
näkyviin tulef
tavallisesti julkea eölilijai / keinott^
Uja tai pelkkä rlkolltaen. ' ]
: ; Senaattori ;EastIandin'kohdaIta^^<^^^^
asl^ siten, että, hän 'omistaa Missis*^!
sippin yaltiossa~ (Rulevllle,, MissJ^j
5,000 eekkenn puuylllaplantaasin.
Se on yksi tämän valtion- suuno |
plantaasi; missä:kasvatetaan-puuvä-laa,
soijapapuja ja karjaa. '
VHänen alustalaisinan on noin 100:
Ifsbare-croppmg" <vuokralais-) -per;^/
hettä Ja puuviUan; korjuun aikan?;'^
;mr; i Eastlandilla 6n; noin neljäsata»
imiiuta "käsiparia" -^suurta osa tier
tysti neekereitä. ^ Noin >; seitsemän­kymmentä
prosenttia sen seudun
väestöstä on-neekereitä. ;j
Selvästi on senaattori EastlandHIe
eduksi, että hän omistaa jattiläisko?
koisen 'plantaasm — ja että bän ^
pitää > keskiajan feodaaliherrojen ta­voin'sata
^tistalaigjerhettä, sekä ko^!
vassa kurissa j a nuhteessa'ynnä suu-;
ressa taloushädässa olevia mkataloofe
tjolaislä.
Me emme ihmettele lalnkaad siti,
-.vaikka senaattori Eastiand nälceeldö^
punaista Joka kerta kun^pöfiutaa»
neekerien oikeuksista!] '.^^ . ^,
Mutta Ihmetellä' sentään t ä y^
ytoän sitä. kuinka kauan -YbdysraF
tain;' elmvoimaineni otteudentuntöl-;
nen ja eteenpäm^pyridvä kansa saP
ULsitä, että mr. Eastlaiidto tapaiset
aaveitten jabtaajat saai^fc vapsasfi
hiellastaa, ;pabentaa- p^^
mustato Yhdysvaltain mainetta {Ih­miskunnan
si]mien:edessa?"Sän^;-^
koura. , - , - '
Torstaisessa pakinassa sanot-:
tilh virbeenisesti, että Veikk»'|
Hakollnen on ennenkin voittanat, |
' olymplafcoltas^' TaBckS'^ taikoitsf -4^
oB^sanoa nwai!manmrstanii»f*a^, %
Jaat Send^an Oslon. 0bi7^dal- ' i|
'sissa knUaa biihtäfiyt ooiJaiäineD ^ j
BaBedr Bren^m mottai nydda j |
k a U » m ' ^ : i 5 Jän. hifhdoHb^^^